Nyt mennään! joukkoliikennelehti sivu 9-12

Transkriptio

1 N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Keskustan ilme muuttuu Kirkonkylällä sivu 3 Nyt mennään! joukkoliikennelehti sivu 9-12 Aleksis Kivi -viikko sivu 6-7

2 Pääkirjoitus Heijastimet heilumaan liikenneturvallisuus on yhteinen asia! T Talvi tekee pian tuloaan, vaikka elämmekin vielä poikkeuksellisen lämmintä syksyä. Loppuvuosi on usein kiireistä aikaa. Koulut ovat alkaneet ja lapset sekä aikuiset lähtevät taas päivisin kotoa kouluun ja töihin sekä iltaisin monenlaisten harrastusten pariin. Nurmijärvellä tämä näkyy myös liikenteessä. Nurmijärven kunta onkin nyt ottanut erityisesti huomioon liikenneturvallisuuteen ja joukkoliikenteen käyttöön liittyvät asiat. Syyskuun liikennekasvatusviikolla koulujen eka - ja yhdeksäsluokkalaisille järjestettiin joukkoliikennekampanja, jossa valistusta jaettiin viihteen ja näytelmän keinoin. Samalla tarjottiin ajattelemisen aihetta oman kulkuneuvon käyttöön myös koulun päättymisen jälkeen. Tämän lehden keskiaukeama sisältää irrotettavan Nurmijärven joukkoliikennelehden, jossa on kerrottu lisää aiheesta. Syyskuussa valmistui myös kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma. Se sisältää suuren määrän liikenneturvallisuutta parantavia ehdotuksia. Näitä ovat esimerkiksi ehdotukset sekä kunnan katujen että valtion rahoittamien yleisten teiden ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseksi. Ensimmäisinä liikenneturvallisuustoimenpiteinä näkyvät jo nyt alentuneet nopeusrajoitukset runsaasti liikennöidyillä ja vaarallisiksi luonnehdittavilla tieosuuksilla. Liikenneturvallisuus ei ole yksin rakentamista ja nopeusrajoituksia. Turvallisuus ei synny itsestään. Se riippuu myös jokaisesta meistä teillä ja kaduilla liikkuvista. Muistakaamme ottaa oma vastuumme ja noudatetaan liikennesääntöjä. Ja näin syksyllä jalankulkijoina ja pyöräilijöinä käytetään heijastinta! Taajamien ilme muuttuu. Jokainen nurmijärveläinen on voinut huomata, miten taajamat kasvavat ja niiden ilme muuttuu. Tämä ennustaa myös taantuman taittumista. Moni rakennushanke on alkanut tai juuri alkamassa. Tässä numerossa kerrotaan erityisesti Kirkonkylän keskustan tulevasta uudisrakentamisesta. Myös vuokra-asuntorakentaminen on ollut tavallista vilkkaampaa. Uusia kunnan vuokra-asuntoja on tänä vuonna valmistunut Klaukkalassa ja Rajamäellä. Rakentaminen etenee myös yritysalueilla. Ilvesvuoressa vietetään lokakuussa alueen suurimman yrityshankkeen harjannostajaisia. Lisäksi yritysalueen laajennuksen kaavoitus etenee. Nurmijärvi kiinnostaa uusien yritysten sijaintipaikkana entistä enemmän. Ensi vuotta suunnitellaan. Syksyyn kuuluu myös tulevan vuoden suunnittelu. Loppuvuosi on kunnan talousarvion käsittelyn aikaa. Vaikka talouden näkymät jo ovat jossain määrin kirkastumassa, tulee kuntatalous vielä ensi vuonnakin olemaan tiukoilla. Tämä tarkoittaa eurojen käytön tarkkaa suunnittelua ja valintojen tekemistä. Siinä on haastetta virkamiesten lisäksi myös luottamushenkilöillä talousarviosta päätettäessä. Yhdessä rakennamme elinvoimaista kuntaa meille kaikille. Uusien harrastusten aikaan ei sovi unohtaa vapaa-ajan viettoa eikä kulttuuritarjontaa. Tuleva Aleksis Kiviviikko tarjoaa jälleen monipuolisen kattauksen maksuttomia tapahtumia eri puolilla kuntaa. Lehden takasivun tapahtumakalenterista löytyvät hyvät menovinkit aina joulukuulle saakka. Toivotan kaikille lukijoillemme hyvää ja turvallista loppuvuotta! Nurmijärvi lukuina Asukasluku ( ennakkotieto) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 ja vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 18,75 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 vakinainen asuinrakennus 0,35 muut asuinrakennukset 0,85 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 2,60 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä ( %) 0 6 -vuotiaat 10,7 % vuotiaat 12,9 % vuotiaat 11,0 % vuotiaat 54,4 % Yli 65 -vuotiaat 11,0 % Yhteensä 100 % Työpaikkojen määrä (1/2008) Työllinen työvoima (1/2008) Päätaajamat/asukasluvut: ( ) Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Muut Sisältöä Yrittäjyyskasvatus vahvistaa rooliaan s. 4 Nurmijärvelle liikenneturvallisuussuunnitelma s. 5 Aleksis Kivi -viikko s. 6-7 Ruokapalvelut suuntavat uutta kohti s. 8 Kunnanvirasto suljettuna vuoden viimeisen viikon Kunnan säästöohjelman mukaisesti kunnanvirasto on suljettuna joulun ja uudenvuoden välisen ajan Kunnan puhelinkeskus on avoinna ja palvelee yleisöä. Sulun taustalla on myös henkilöstön lomien keskittäminen. Välttämättömimmät toiminnot hoidetaan sulun aikana ja toimialajohtajat märittelevät henkilöstötarpeen. Muuten kunnanvirasto on normaalisti avoinna talviaikana arkipäivisin maanantaista perjantaihin kello Nyt mennään! -joukkoliikennelehti s Nurmijärvi mukana maatalouden pilottihankkeessa s. 13 Syysroskat Metsä-Tuomelan jäteasemalle s. 13 Tilavan tontin löytyminen veti Stén-konsernin Ilvevuoreeen s. 14 Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: KIMMO BEHM PL 37, Nurmijärvi kimmo.behm@nurmijarvi.fi 2 Päätoimittaja: HILKKA GEHÖR Puh PL 37, Nurmijärvi hilkka.gehor@nurmijarvi.fi Artikkelit: LEENA VALKONEN JL Media Kannen kuva: Pekka Paloranta Kts. keskiaukeama Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Taitto: Tabanas Oy Järjestöjen yhteisöllisyyspäivää vietetään s. 16 Sääksin hellekesä sujui ongelmitta s. 18 Suomen lääketeollisuus alkoi Nurmijärveltä s. 18 Matkailu- ja ulkoilukartta julkaistiin s. 19 Tapahtumakalenteri: loka-marraskuu s. 20

3 Vuorelma arkkitehdit Oy Rakennusten korkeudet ja mm. punatiili yhdistävät uuden rakentamisen olemassa olevaan. Kuvassa katujulkisivu Helsingintielle päin. Keskustan ilme muuttuu Kirkonkylällä Nurmijärven kirkonkylän keskustassa, entisen Perloksen alueella, on alkanut uudisrakentaminen. Alueelle tulee yhteensä yhdeksän kerrostaloa sekä liiketiloja päivittäis- ja erikoistavarakaupalle. Satunnainen ohikulkija on tähän saakka voinut ajaa Kirkonkylän läpi melkeinpä huomaamatta Nurmijärven hallinnollisessa keskuksessa käyneensäkään - vain kirjasto ja kunnanvirasto ovat saattaneet hetkeksi kiinnittää mielenkiinnon. Tilanne tulee kuitenkin pian muuttumaan, kun Helsingintien varrelle nousee 2-6-kerroksisia asuintaloja sekä K-ryhmän supermarket erikoisliikkeineen. Asuinrakennuksista ensimmäinen on jo rakenteilla ja se valmistuu ensi vuoden keväällä. Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella vapautui Kirkonkylän keskustasta laaja teollisuustontti uudelleen kaavoitettavaksi, kun paikalla sijainnut Perloksen tehdas lopetti toimintansa. Alueen keskeinen sijainti kunnanviraston, kirjaston, linjaautoaseman sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kirkonmäen läheisyydessä edellytti asemakaavoitukselta sekä tehokkaan että korkeatasoisen rakentamisen sijoittamista alueelle. Alue nähtiin hyvänä paikkana uusien asuinkerrostalojen sijoittumiselle. Myös liikerakentamisen suuryksikön ohjaamista keskusta-alueelle pidettiin erityisen tärkeänä taajaman elinvoimaisuuden säilymisen kannalta. Yhdeksän kerrostaloa Kirkonmäen juurelle. Asuinrakennuksia tulee lopputilanteessa olemaan yhteensä kymmenen. Korkein - valmistumassa oleva - on kuusikerroksinen ja matalimmat kaksikerroksisia. Lähimmäs Helsingintietä rakentuu kolme kaksikerroksista luhtitaloa, joissa kulku asuntoihin tapahtuu sivukäytävän Uusia kaavoitus- ja rakentamishankkeita vireillä Nurmijärven taajamissa on vireillä useita asemakaavojen tarkistuksia. Myös uusia asemakaavoja laaditaan. Suunnitelmat merkitsevät uudistuvaa maisemaa ja kuntakuvaa. Rajamäen keskustassa asemakaavaa tarkistetaan. Keskusraitin ja Kiljavantien risteykseen on suunnitteilla kiertoliittymä ja torialuetta kehitetään Patruunantien ja Keskusraitin kulmauksessa. Katujärjestelyjä ja kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan muutoinkin keskustan alueella. Kirkon viereen jää puistoalue, jonka eteläpuolelle Pihanäkymä asuinkorttelin sisältä. sijoittuu pääasiassa kerrostaloasumista Asemakaavan muutos on ehdotusvaiheessa ja kaava saanee lainvoiman ensi vuoden alkupuolella. Kiertoliittymä ja kadut suunnitellaan ensi vuoden aikana, rakentaminen alkaa vuonna Patruunantie 1:een rakentuu asuinkerrostaloja ja torin puolelle tulee jonkin verran myös liiketiloja. Rajamäellä on käynnistymässä uutta kerrostalorakentamista, sillä Toukolantielle ja Aleksinkujalle on myönnetty rakennusluvat kerrostalon rakentamiselle ja Urttilantiellä on rakennuslupa kahdelle kerrostalolle, kertoo kaavoitusarkkitehti Nina Välkepinta-Lehtinen. kautta. Muut rakennuksista ovat korkeampia ja rakennustyypiltään perinteisiä pistetaloja. Alue on kiinnostanut kovasti ja ensimmäisen rakennuksen asunnoista valtaosa on jo myyty. Seuraaville kolmelle asuinrakennukselle on saatu rakennusluvat ja niiden jälkeen rakennettaville kahdelle seuraavalle on jo haettu lupaa. Mikäli kysyntä jatkuu samanlaisena, on suunnitelmissa, että koko asuinalue olisi valmis vuoden 2014 keväällä, kertoo projektipäällikkö Kari Kilpeläinen YIT:stä. Rakennusoikeutta kerrostaloissa on yhteensä noin k-m2, mikä tarkoittaa noin uutta asukasta Kirkonkylälle. Asuntoja rakennuksiin tulee yhteensä vajaa 200. Tämän pitäisi riittää yli kuudeksi vuodeksi Kirkonkylälle hahmotellun kerrostaloasuntotavoitteen mukaan. Siinä tavoitteena on rakentaa 30 kerrostaloasuntoa vuodessa. Klaukkalan Viirinlaakson kaavoitus käynnistyy. Klaukkalan keskustan tuntumassa sijaitsevan Viirinlaakson asemakaavoitus on käynnistymässä. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan asemakaava Klaukkalantien ja nykyisen liikekeskuksen tuntumaan. Alueelle on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö ja muuta liiketilaa nykyisen kaupan keskittymän viereen vahvistamaan Klaukkalan palvelutarjontaa. Viirinlaaksoon on tulevaisuudessa sijoittumassa merkittäviä liikenneväyliä, kuten yhteys keskustasta tulevalle ohikulkutielle ja Klaukkalan rata sekä rautatieasema ja uusi linja-autoasema. Kunta on viime aikoina hankkinut Supermarket kirjastoa vastapäätä. Liikerakentaminen sijoittuu Helsingintien, Punamullantien ja Mahlamäentien kulmaukseen lähelle muita palveluja. Keskolle Kirkonkylän supermarket -hanke on tällä hetkellä eräs Suomen tärkeimmistä. Keskeisiä lähtökohtia suunnittelussa ovat rakentamisen korkea laatu, asiakasturvallisuus sekä energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys, toteaa Jouni Hokkanen Keskosta. Liikerakentaminen koostuu päivittäistavarakaupasta sekä siihen galleriakäytävän avulla liittyvästä erikoisliikeosasta. Päivittäistavarakauppaa on mahdollista tulevaisuudessa laajentaa. Pysäköinti tulee sijoittumaan päivittäistavarakaupan alle kaikissa vaiheissa. Toisessa kerroksessa sijaitsevaan päivittäistavarakauppaan kuljetaan galleriakäytävästä lähtevien liukutasojen avulla. Erikoisliikkeet sijaitsevat maantasokerroksessa galleriakäytävän varrella ja niihin tulee käynti myös Mahlamäentien puolelle. Kysyntää erikoisliikepaikoista on ollut paljon. Kesko aikoo hakea rakennuslupaa vielä tämän syksyn aikana. Rakentamaan päästäneen ensi vuoden alkupuolella ja mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, voivat liikkeet avata ovensa jo keväällä Sekä asuinrakennuksia että liikekorttelia suunnittelee arkkitehtitoimisto Vuorelma arkkitehdit Oy. Uudet liikenneratkaisut. Näin mittavan liike- ja asuinalueen rakentuminen edellyttää myös uusien liikenneväylien rakentamista. Alue tulee tukeutumaan uuteen kokoojakatuun, Mahlamäentiehen, jonka kunta rakentaa tänä vuonna paloaseman eteläpuolelle saakka. Ensi vuonna hoidetaan viimeistelytöitä ja näillä näkymin vuonna 2013 aloitetaan Helsingintien uuden liittymän rakentaminen. Punamullantien uudet kaistajärjestelyt toteutetaan tänä vuonna. Myös kevyen liikenteen verkostoa parannetaan niin, että uuden alueen kautta on mahdollista kulkea sujuvasti kirjastolta Kirkonmäen suuntaan sekä Helsingintieltä Mahlamäentielle. Mahlamäentien on tarkoitus tulevaisuudessa ulottua Aleksis Kiven tielle saakka. Liikenneratkaisut tullaan tutkimaan Kirkonkylän vireillä olevan keskustan asemakaavamuutoksen 2. vaiheen yhteydessä. Nina Välkepinta-Lehtinen kaavoitusarkkitehti huomattavia maa-alueita omistukseensa Viirinlaakson alueella. Rautatien rakentaminen on kuitenkin epävarmaa ja sen rakentaminen tapahtuu vasta kymmenien vuosien kuluttua. Aluetta suunnitellaan siten, että se toimii kaikkina ajanjaksoina ja raideliikenneratkaisusta huolimatta. Viirinlaaksoa koskevan asemakaavan ensimmäinen vaihe tuli vireille asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa syyskuussa. 3

4 Koulujen ovet auki yrittäjyydelle Yrittäjyyskasvatus vahvistaa rooliaan KUUMA-kunnissa Päiväkodissa lapset aloittavat lounaan omassa tahdissaan, silloin kun heillä on nälkä. He pukevat itse ja tekevät päivän mittaan monenlaisia pieniä päätöksiä. Yläkoululla seiskalaiset puolestaan viettävät kasviskeittopäivää, joka yhdistää fysiikan, kemian ja kotitalouden tunnit. Ei kuulosta yrittäjyyskasvatukselta ensi alkuun, mutta sitä ne kuitenkin ovat. Käytännön asioita ratkaisemalla ja kokonaisuuksien avulla opetellaan tärkeitä yrittäjän ominaisuuksia, kuten oma-aloitteisuutta, rohkeutta, päätöksentekokykyä ja yhteistyötaitoja. Muutoksia koulujen toimintakulttuuriin.jos yrittäjyyskasvatus oli ennen sitä, että asiasta sattumoisin kiinnostunut opettaja pyysi paikallisen yrittäjän käymään koulussa puhumassa yrittämisestä, niin aihetta katsotaan nyt kokonaan toisesta vinkkelistä. Ensinnäkään enää ei yrittäjyysasioiden esiin nostaminen ole sattumanvaraisesti Yrittäjyysluokka kiinnostaa etenkin sellaisia nuoria, jotka haluavat oppia tekemällä ja kokeilemalla, kertoo Tuula Ilvonen, KUUMA-alueen yrittäjyyskasvatusohjelman yksi koordinaattoreista. opettajan kiinnostuksen varassa, vaan aiheeseen tarjotaan selkeitä työkaluja vuoden vaihteessa starttaavan YES-keskuksen sekä ns. kunnallisen ja koulukohtaisen vastuuopettajien verkoston puitteissa. Ja toiseksi: opettaja ei ole enää se, joka kaataa yrittäjyystietoa oppilaan päähän, vaan paremminkin ohjaava ja opastava vierellä kulkija. Niin sanotusta sirpaleoppimisesta eli perinteisistä 45 minuutin mittaisista, toisiaan seuraavista eri oppitunneista ollaan siirtymässä kokonaiseen uudenlaiseen koulun toimintakulttuuriin; tehdään tiimeissä ja projekteissa asioita yhdessä ja siirretään fokus tiedon omaksumisesta erilaisten taitojen hankkimiseen. Yrittäjyyskasvatus on tuonut ainakin meidän kouluumme kokonaan uudenlaiset tavat toimia, sanoo Tuula Ilvonen, Mäntsälän Riihenmäen koulun rehtori ja KUUMA-alueen yrittäjyyskasvatuksen tavoite- ja toimenpideohjelman yksi koordinaattoreista. Yrittäjyyskasvatuksesta tulossa systemaattista. KUUMA-kuntien alueella yrittäjyyskasvatus on jatkossa entistä koordinoidumpaa, sillä Uudenmaan YESkeskuksen toiminta vakinaistunee vuoden vaihteesta alkaen. Keskukseen ollaan myös palkkaamassa henkilöstöä. Keskus toimii jatkossa Keudan tiloissa Järvenpäässä. Joitakin asioita on vielä kesken, kuten rahoituksen varmistuminen, kertoo hankkeessa mukana oleva Keudan projektipäällikkö Anneli Manninen. Hänen mukaansa uusi alueellinen YESkeskus tarjoaa vuoden 2011 alusta yrittäjyysaiheista oppimateriaalia, koulutusta, tutorointia sekä ennen kaikkea hienon verkoston kaikille KUUMA-kunnille. Keskus toimii jakelukanavana esimerkiksi Nuori Yrittäjyys -järjestön materiaaleille ja koulutuksille eli yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevalle opinto-ohjelmien polulle. Materiaalia on tarjolla niin perusopetukseen kuin toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen käyttöön. Paikallisen yrittäjäyhdistyksen rooli on aina merkittävä kaikessa yrittäjyyskasvatuksessa. Innostunut, aktiivinen yhdistys pystyy tukemaan yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita monin keinoin. Jo nyt erilaisia yhteistyön muotoja on KUUMA-kuntien alueella lukuisia, kuten koulujen yrittäjäiltoja tai -tapaamisia. Teksti ja kuvat: Minna Vuorio Mopokorjaamo Kolmen Kopla ja muut yritysideat syntyivät koulun yrittäjyyskasvatustunnilla Nurmijärveläiset ysiluokkalaiset Eero, Timo ja Minna ovat kiinnostuneita mopoista ja niiden korjaamisesta. He ideoivat koulun yrittäjyyskasvatustunnilla mopokorjaamo Kolmen Koplan ja suunnittelivat sen liiketoimintaa. Maija, Liisa ja Matti puolestaan suunnittelivat Nuorisokahvila Herkun, jossa voi hengailla kavereiden kanssa ja surffata netissä. Nämä hauskat yritysideat ja monta muuta saivat alkuunsa Nurmijärven kunnan sekä yrittäjäyhdistysten yhteisessä yrittäjyyskasvatusprojektissa, jota toteutettiin mm. viime kevään aikana. Nuoret itse ideoimaan. Lähdimme liikkeelle kaikkien ysien yhteisestä info-tilaisuudesta, jossa yrittäjyysasiasta kerrottiin yleisellä tasolla. Sen jälkeen jalkauduimme yrittäjien kanssa yläkouluihin ja luokkiin kertomaan yrittäjyydestä, kertoo Nurmijärven kunnan vs. elinkeinopäällikkö Pirjo Leino. Yrittäjyyskasvatus ei ollut vain sitä, että aikuiset puhuvat ja nuoret kuun- 4 televat: ysiluokkalaiset jakautuivat ryhmiin ja tekivät sitten keskenään ryhmätyön yrityksen perustamisesta, jonka liikeideaa yrittäjänä toimivat sitten kommentoivat. Nuoret pitivät etenkin siitä, miten asiaa lähestyttiin konkretian ja oman tekemisen kautta. Ryhmistä nousikin todella innostavia ja innovatiivisia ideoita, kommentoi työskentelyssä mukana ollut Nurmijärven Yrittäjänaiset ry:n puheenjohtaja Sirpa Granholm. Kunta mukaan aktiivisena. Yrittäjyyskasvatukseen suhtaudutaan Nurmijärvellä vakavasti ja sitä on tehty systemaattisesti jo muutaman vuoden ajan. Aihe on myös mukana kunnan elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Alueen kaikki kolme yrittäjäjärjestöä ovat olleet vahvasti mukana yhteistyössä. Rohkaisevien kokemusten ansiosta jatkoakin on jo luvassa, sillä syksyn aikana on kokoontumassa aiheen jatkokehittelyä varten perusteilla oleva työryhmä. Positiivista on ollut myös kunnan mukaan tuleminen entistä vahvemmalla panoksella, kiittelee Granholm.

5 Nurmijärvelle liikenneturvallisuussuunnitelma Nurmijärven kunta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat laatineet yhteistyönä liikenneturvallisuussuunnitelman. Suunnitelma sisältää erilaisia työkaluja liikenneturvallisuuden parantamiseksi kunnassa. Liikenneturvallisuussuunnitelman lähtökohtana olivat onnettomuusanalyysi vuosina tapahtuneista liikenneonnettomuuksista sekä syksyllä 2009 järjestetty, kaikille kuntalaisille suunnattu liikenneturvallisuuskysely. Kyselyssä tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi nousivat mm. kevyen liikenteen yhteydet ja risteämiskohdat ajoneuvoliikenteen kanssa, liikennekäyttäytyminen, valaistus sekä teiden ja katujen liittymäjärjestelyt. Vuosina Nurmijärvellä tapahtui noin liikenneonnettomuutta, joista 520 johti henkilövahinkoon ja näistä 28 kuolemaan. Mopoilun turvallisuus nousi keskeisesti esille, vuotiaiden määrä onnettomuustilastoissa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tilanne selittyy suurimmaksi osaksi mopojen, skoottereiden ja mopoautojen lisääntymisellä. Onnettomuudet aiheuttavat taloudellisia menetyksiä. Liikenneonnettomuudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja surua, mutta kunnalle ne merkitsevät myös taloudellisia menetyksiä. Liikenneviraston onnettomuuskustannusmallin mukaisesti Nurmijärvellä kuluneiden 11 vuoden aikana tapahtuneet onnettomuudet maksoivat vuosittain noin 23 miljoonaa euroa, josta kunta maksoi pääasiassa terveys- ja sosiaalityön kautta %, eli noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteiden mukaan henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä tulisi vähentyä Nurmijärvellä vuonna 2008 tapahtuneesta 42 onnettomuudesta alle 15 onnettomuuteen vuonna Suunnitelman toimenpideohjelmassa esitetään toteutettavaksi liikenneympäristön parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä noin 60 kohteeseen. Näitä ovat mm. nopeusrajoitusten laskeminen sekä liittymien turvallisuutta parantavat toimet erityisesti kevyt liikenne huomioiden. Toimenpiteiden kokonaiskustannusarvio on noin 3,4 miljoonaa euroa. Kyseessä on vaikutuksiltaan tehokkaita toimenpiteitä, joiden toteuttaminen on mahdollista lähivuosien aikana. Osa toimenpiteistä on jo toteutettu suunnitelmatyön aikana. Liikenneturvallisuussuunnitelmaa yleisölle esittelivät mm. kunnanjohtaja Kimmo Behm ja suunnitteluinsinööri Juha Oksanen. Ainoastaan liikenneympäristöön kohdistuvilla teknisillä toimenpiteillä ei voida saavuttaa suunnitelmassa asetettua onnettomuuksien vähenemä- tavoitetta, vaan liikenneturvallisuustyön aktivoiminen sekä kuntalaisten asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen ovat keskeisessä roolis- sa liikenneturvallisuuden parantamisessa. Kunnan on sitouduttava aktiiviseen liikenneturvallisuustyöhön ja liikennekasvatussuunnitelman toteuttamiseen. Hyvän liikenneturvallisuuden edellytykset luodaan maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen keinoin vaikuttamalla toimintojen ja asuinalueiden sijoitteluun ja mahdollisesti vähentämällä siten liikkumistarvetta esimerkiksi omalla autolla. Lisäksi edistämällä kävelyn ja pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä voidaan vähentää yksityisautoilua ja edistää turvallista ja ekologista liikkumista. Lisätietoja: Nopeusrajoituksia muutettu Uudenmaan ELY-keskus on muuttanut Nurmijärven alueella monin paikoin nopeusrajoituksia. Autoilijoiden on hyvä seurata aiempaa tarkemmin liikennemerkkejä vakioreitillään, jotta muutos ei tule yllätyksenä. Nopeusrajoitukset ovat yksi keino lisätä liikenneturvallisuutta. 5

6 Milka Alanen Aleksis Kivi -viikko Aleksis Kivi -viikko tarjoaa jälleen lokakuussa monipuolisen kattauksen kulttuuria. Kiveä muistetaan hänen syntymäpäivänään sunnuntaina perinteisin menoin kirkonkylän patsaalla. Aleksis Kiven päivänä jaetaan myös Aleksis Kiven Seuran myöntämä tunnustus Eskon Puumerkki ja Nurmijärven kunnan kulttuuripalkinto Konstiniekka. Viikon varrella kirjastossa avautuu kuvataiteilija Inari Krohnin näyttely. Samoin yleisöllä on mahdollisuus tavata valtakunnan tunnettuja kirjailijoita kuten Paula Havaste, Claes Andersson ja Hannu Mäkelä. Viikko päättyy Nurmijärvi-päivän viettoon. Aleksis Kivi -viikon ohjelma Pe 8.10., la ja su klo Aleksis Kiven syntymäkoti avoinna Palojoentie 271, Palojoki su klo Draamaopastus Pappihan pojasta piti tulla Aleksis Kiven syntymäkoti, Palojoentie 271, Palojoki Su klo Kunnianosoitukset ja Kivi-juhlien esittä- mää ohjelmaa Aleksis Kiven patsaalla Nurmijärven kirkonkylä, Punamullantie/Keskustie, Nurmijärvi Su klo Kuvataiteilija Inari Krohnin näyttelyn avajaiset. Näyttelyn avaa Aleksis Kiven Seuran puheenjohtaja Anto Leikola. Kahvitarjoilua ja musiikkia Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Nurmijärvi Ma Sakoton palautuspäivä Nurmijärven kirjastoissa ti klo Ti klo Paula Havaste - Kaksi rakkautta Paula Havaste on nurmijärveläinen kirjailija. Paula Havaste Kaksi rakkautta Paula Havaste on filosofian tohtori, jonka vuonna 1998 valmistunut väitöskirja käsitteli miehisen sankarin malleja Tarzan-kirjoissa. Havaste on syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Rovaniemellä, mutta asuu nykyään Nurmijärvellä. Paula Havaste on työskennellyt toimittajana, kriitikkona, suomentajana, tietokirjailijana, kirjallisuuden yliopisto-opettajana ja tutkijana sekä Kansallisteatterin tiedottajana. Nykyisin hän toimii Tiedekeskus Heurekan ohjelmapäällikkönä. Havasteelta on ilmestynyt tänä vuonna uusi romaani Kaksi rakkautta. Sodan arki nuoressa perheessä. Mies rintamalla, vaimo hoitamassa lapsia ja suorittamassa viime tenttejä. Narskuva lumi, häkäpönttölinja-autot, ainainen juurespata. Onko vaimon unelmille tilaa? Rakastuuko hän rakastumisen ilosta, kuin korviketta juodaan kahvin sijaan? Onko mies ollut uskollinen kaikki sodan vuodet? Näitä kysymyksiä kirjailija nostaa esiin teoksessaan. Paula Havaste kertoo kirjoittamisen hurmiostaan Kivi-viikolla tiistaina klo 19 Klaukkalan kirjastossa. Hannu Mäkelä esiintyy pääkirjastossa Kirjailija Hannu Mäkelä esiintyy Nurmijärven Kivi-viikolla kertoen uudesta romaanistaan Kivi. Aleksis Kivestä kertova elämänkertaromaani julkaistiin elokuussa. Hannu Mäkelä kertoo, että sai ensituntuman Kiven tuotantoon jo kouluaikanaan. Kiveä luettiin minun aikanani koulussa, Kallion yhteiskoulussa Helsingissä 50-luvulla. Kun roolit jaettiin, minä olin aina Eero, koska olin jatkuvasti luokan nuorin ja lähes pienin. Tajusin kyllä hauskuuden. Monesti luin Kiveä maailmalla. Pariisissa 1988 sitten ymmärsin täysin millaisesta nerosta oli kysymys. Luin Seitsemää veljestä saadakseni pääni kokoon, ja sain. Kiven kirjeet luin jo 1960-luvun lopussa moneen monituiseen kertaan. Ne ovat edelleen koskettavaa ja vaikuttavan vakuuttavaa kertomaa hänen elämästään. Romaaniaan varten Mäkelä retkeili laajasti kirjallisen aineiston parissa. Millaisen Kiven Mäkelä romaaniinsa löysi? Minun Kiveni on enemmänkin haaveilija kuin tekoihin ryhtyvä, kirjoihin kaikki toiveensa laittava, kaikki unelmansa niissä toteuttava. Ja sellainen hän taisi olla, oli omimmillaan metsissä, pitkin niittuja samoava, luontoa kaikkea ikänsä rakastava, lapsuuden muistojen varassa elävä. Ne antoivat voimaa. Ja silti hän oli myös syvästi onneton mies, vain kirjoitustyössään onnellinen. Mies joka koki lopulta eläimet ihmisiä läheisemmiksi, koska ne eivät purreet kuin syödäkseen. Ne eivät olleet tahallaan pahoja. Voiko sitten moderni ihminen löytää Kirjailija Hannu Mäkelä sanoo, että sai kirja-ajatuksen Aleksis Kivestä edesmenneeltä lääkäri-kirjailija Esko Raennolta, jolle hän on omistanut teoksen. Kiven tuotannosta itseään koskettavia piirteitä? Toki. Ihmisiä me olemme, ja meidän kaltaisiamme ihmisiä on Kivi kuvannut. Monet veljesten piirteet ovat piirteitä, jotka hän on peiliin katsomalla havainnut, uskallan väittää. Ei siinä silloin ole liikoja esikuvia tarvittu. Kirjailija on sellainen, että hän ihmettelee, katsoo, imee, näkee ja muistaa. Joka lukee, se löytää - ja löytää lopulta myös itsensä, voisi ehken sanoa. Kirjailija Hannu Mäkelä kertoo Kiviteoksesta ja sen taustoista torstaina klo Kirjastogalleriassa. 6

7 Kirjailija Paula Havaste kertoo uudesta kirjastaan ja kirjoittamisen hurmiosta. Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, Klaukkala Ke klo Claes Andersson - kirjailijan työ Kirjailija Claes Andersson kertoo kirjailijan työstään. Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, Klaukkala To klo Hannu Mäkelä - KIVI Kirjailija Hannu Mäkelä kertoo elokuussa 2010 ilmestyneestä kirjastaan, joka kuvaa Aleksis Kiven viimeisiä aikoja. Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Nurmijärvi Su Nurmijärvi-päivä Klo messu Nurmijärven kirkossa. Klo Nurmijärvi-päivän juhla seurakuntakeskuksessa. Juhlan teemana on Linja-auton Nurmijärvelle tuomat. Klo kotiseutupäivälliset seurakuntakeskuksessa. Päivällisistä vastaa partiolippukunta Rajamäen Metsänkävijät Nurmijärven kirkko ja seurakuntakeskus, Aleksis Kiven tie/kirstaantie 5-7, Nurmijärvi. Nurmijärvi-päivän järjestävät Nurmijärvi-Seura ry ja Nurmijärven seurakunta. Aleksis Kivi -viikon tapahtumiin on vapaa pääsy. Claes Andersson kertoo kirjallisesta urastaan Claes Andersson tunnetaan kirjailijana, muusikkona, psykiatrian erikoislääkärinä, kansanedustajana ja kulttuuriministerinä. Hänen esikoisteoksensa ilmestyi vuonna 1962 ja vapaa kirjailija Andersson ollut vuodesta 1973 lähtien. Andersson on julkaissut romaanien ohella muun muassa runoja, näytelmiä ja tietokirjoja. Boris Fagerström Claes Andersson julkaisi omaelämäkerran viime vuonna Jokainen sydämeni lyönti. Teoksessa Andersson muistelee lapsuuttaan, vuosiaan alkoholistien ja mielenterveyspotilaiden parissa, aikaansa kansanedustajana ja ministerinä. Hän kuvailee intohimoaan jatsiin, kirjallisuuteen ja jalkapalloon. Hän kirjoittaa rakkaudesta, kuolemasta, unista, omasta peliriippuvuudestaan ja sukupolvensa yrityksestä parantaa maailmaa. Claes Anderssonin elämästä ja kirjallisesta tuotannosta voi kuulla lisää Aleksis Kivi-viikolla, keskiviikkona Klaukkalan kirjastossa klo alkaen. Claes Andersson vierailee Klaukkalan kirjastossa lokakuussa. Kivenhionta kiinnosti lapsia Taaborin toimintaviikoilla. Taaborin toimintaviikolle voi ilmoittautua Taaborin toimintaviikot tarjoaa jälleen ensi keväänä monipuolisen ohjelmakattauksen päiväkoti- ja koululaisryhmille. Ilmoittautumisaika suosittuun tapahtumaan on menossa parhaillaan. Ilmoittautumisia otetaan vastaan kirjasto- ja kulttuuripalveluissa. Toimintaviikkojen ohjelmassa on muun muassa taidetyöpaja, askarte- lua, liikuntaleikkejä ja käsityöläisten työnäytöksiä. Kerran päivässä on teatteriesitys. Lisäksi ohjelmaan kuuluu tutustuminen museoalueen vieressä sijaitsevaan Aleksis Kiven syntymäkotiin. Tapahtuma järjestetään Taaborinvuoren museoalueella ja Osallistuminen maksaa 8 /lapsi. Ryhmän mukana tulevat aikuiset pääsevät sisään maksutta. Lisätietoa tapahtumasta saa soittamalla kirjastoja kulttuuripalvelujen numeroon (09)

8 Ruokapalvelut suuntaavat uutta kohti Eläkkeelle jäävä ruokapalvelupäällikkö Liisa Rytkönen on nähnyt ruokapalvelujen muutoksen 1990-luvun lama-ajasta nykypäivän moderniin ruokatuotantoon. Liisa Rytkönen saapui töihin Nurmijärven kuntaan helmikuussa vuonna Ruoanlaitto oli tuolloin perinteistä, eikä sen tekoa helpottavia esikäsiteltyjä raaka-aineita ollut juurikaan saatavilla. Nykyisin ravintopitoisuuden suunnittelua ja seurantaa helpottaa sähköinen ohjelma, jonka avulla avulla saadaan suunniteltua ravitsemussuositusten mukaiset vakioruokaohjeet sekä annoskoot ja laskettua kustannukset. Vaikka tekisimme kuinka hyvää ja oikeaoppista ruokaa tahansa, mutta lapset eivät tule syömään heitä varten suunniteltua ja valmistettua, se tuntuu pahalta, Rytkönen sanoo. Peruslähtökohtana ruokalistan suunnittelussa toimii kuuden viikon kiertävä lounaslista, joka on kaikissa toimipisteissä raaka-ainepohjaltaan samanlainen. Tarkoituksena on, että kaikki ruokapalvelujen piiriin kuuluvat söisivät samaa ruokaa, vaikka aikuisruokailussa lisätäänkin enemmän mausteita. Kaikkiaan Nurmijärven kunnan ruokapalvelut valmistaa ateriaa päivässä. Sen piiriin kuuluvat päivähoito, koululaiset, terveyskeskuksen potilaat, ikääntyneiden ruokapalvelut sekä henkilöstöruokailu. Yhteistyöstä voimaa. Käytännön työ ruokapalveluissa on hyvin perinteistä ruoanlaittoa, keittämistä, paistamista, pilk- komista ja raastamista eri muodoissaan. Rytkönen uskoo, että ne hyvät asiat, joita on saatu kehitettyä, säilyvät ruokapalveluissa jatkossakin. Se on tärkeintä, että ruoka olisi ravintosisällöltään täysipainoista, nautittavaa ja toisi hyvänolontunnetta asiakkaalle. KUUMA-kuntayhteistyö on myös ollut tärkeää ruokapalveluille, sillä KUUMAkunnat ovat hankkineet elintarvikkeet yhteistyössä jo pitkään. Rytkönen on ollut urallaan erityisen tyytyväinen siihen, että on päässyt mukaan kehittämään ruokapalveluja valtakunnallisella tasolla Kuntaliiton silloisessa tytäryhtiössä Efektiassa. Yrityksessä luotiin erilaisia ohjeistuksia kuntaruokailuun valtakunnallisesti. Se helpotti Rytkösen mukaan kehitystyötä omassa organisaatiossa. Lisäksi on saaanut samalla toimia vertaistukena muille kehitystyötä tekeville. Yhden toimijan ei tarvitse tehdä kaikkea, vaan saamme toinen toisiltamme tukea, Rytkönen toteaa. Teksti: Jenni Jusslin Ruokapalvelupäällikkö Liisa Rytkönen kukitettiin ja kahvitettiin eläkkeelle siirtymisen kunniaksi. Hän on ollut mm. käynnistämässä liikelaitos Aleksian toimintaa. Aleksia huolehtii puhtaudesta, ravinnosta ja kunnossapidosta Liikelaitos Aleksia aloitti toimintansa Nurmijärvellä vuoden 2009 alusta. Se alaisuudessa toimivat Nurmijärven kunnan ruokapalvelut, siivouspalvelut sekä kiinteistöpalvelut. Aleksian perustaminen liittyy kuntaorganisaation uudistukseen, jolloin koko organisaatiota käytiin tarkasti läpi. Silloin nousi esille, että olisiko saavutettavissa jotain etuja, jos yhdistettäisiinkin kolme tulosaluetta yhdeksi, Rytkönen kertoo. Aleksia työllistää nykyisin noin 250 henkilöä kunnossapitomiehistä siivoojiin ja ruokapuolen työntekijöihin. Vaikka kunnan liikelaitokset eivät saakaan tuottaa voittoa, on toiminnan silti oltava kannattavaa. Aleksiassa pohditaan muun muassa sitä, miten ruoka valmistetaan niin, että se on sekä ravinteikasta että hinnaltaan kilpailukykyistä. Ison laitoksen johtamisessa henkilöstöjohtaminen on tärkeää, jotta ymmärretään mitä toiminnalta edellytetään ja toimitaan sen mukaisesti. Sisäinen asiakas eli kunta on tärkeä asiakas, ja palvelut pitää hoitaa mallikkaasti. Haasteet ovat aina olemassa. Toivoisin, että ruokapalveluissa säilyisi hyvä tekemisen meininki, mikä henkilökunnalla on ollut tähänkin asti, syksyllä eläkkeelle siirtynyt Liisa Rytkönen summaa. 8

9 Nurmijärvi mukana maatalouden pilottihankkeessa Maatalouden rahoitusmalleja mietitään runsaasti myös ympäristön kannalta. Nurmijärvi on mukana hankkeessa, jossa haetaan uutta tapaa kohdentaa ympäristönsuojeluun varattuja rahoja. Kunnassa on selvitetty viljelijöiden kiinnostusta vähentää pelloilta huuhtoutuvan fosforin määrää kipsinlevityksen avulla. Nurmijärvi on Uudellamaalla merkittävä maatalousalue. Siellä toimii aktiivisesti noin 250 tilaa, ja viljeltyä peltoa on kaikkiaan noin hehtaaria. Nurmijärvi oli aiemmin mukana Yaran, MTT:n ja Suomen Ympäristökeskuksen hankkeessa, jossa tutkittiin kipsin käyttöä muun muassa fosforivalumien ehkäisyssä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kipsi vähentää eroosiota ja kirkastaa ojiin päätyviä vesiä. Kun tuli mahdollisuus osallistua hankkeeseen, jossa tutkittiin kipsin levittämistä pelloille tarjouskilpailunäkökulmasta, oltiin Nurmijärveltä asi- Maaseutuasiamies Irina Lähteenmaan mukaan nurmijärveläiset maanviljelijät ovat lähteneet hyvin mukaan uusien asioiden kehittämiseen. assa mielellään mukana, maaseutuasiamies Irina Lähteenmaa kertoo. Toivoisin, että tarjouskilpailusta tulisi yksi tapa tukien käsittelyyn ja kohdentamiseen, Lähteenmaa esittää. Viisi tilaa valittiin. Tarjouskilpailuhankkeessa viljelijä itse mietti, millä hinnalla hän olisi valmis levittämään kipsiä pelloilleen. Viljelijällä on valmiiksi tiedossa mitä kipsi ja rahti maksavat. Niiden pohjalta hän sai esittää, millä hinnalla olisi valmis levittämään kipsiä pelloilleen tietylle alueelle. Tavoitteena on saada sellaisia tuloksia, että voitaisiin arvioida tarjouskilpailun toimivuutta Suomen tasolla maatalouden tuissa. Mietitään sitä, onko käytännössä mahdollista saada ympäristötukeen, vesiensuojeluun ja ympäristönsuojeluun uusia toimintamalleja, Lähteenmaa kertoo. Hankkeeseen tarjottiin kaikkiaan 128 hehtaaria, joista mukaan valittiin 112 hehtaaria yhteensä viideltä tilalta. Tarjouskilpailun toimivuutta arvioidaan loppuseminaarissa joulukuussa. Irina Lähteenmaa toivoo, että viljelijät lähtisivät rohkeasti mukaan levittämään kipsiä pelloilleen, sillä tulokset sen käytössä ovat olleet hyviä. Erityislevittimiä ei tarvita, vaan kipsiä voi levittää esimerkiksi lannanlevitykseen käytetyllä koneella. Viljelijät ovat lähteneet hyvin mukaan uusiin asioihin, ja lähtivät mielellään mukaan tähänkin, Lähteenmaa kiittää. Teksti ja kuva: Jenni Jusslin Syysroskat Metsä-Tuomelan jäteasemalle Metsä-Tuomelan jäteasema on avoinna pientuojille lokakuussa lauantaina klo Lauantain aukiolo on tarkoitettu lähinnä yksityisille jätteen tuojille, silloin voi tuoda jäteasemalle pihan syyssiivouksen jätteitä henkilöautoilla ja peräkärryllä. Kompostiin menevät haravointijätteet otetaan vastaan maksutta, haketettavilla risuilla ja oksilla on alennettu kuormakohtainen maksu, 5 euroa/kuorma. Muutakin sekalaista jätettä voi tuoda, mutta niistä peritään taksan mukainen hinta. Metalliromu otetaan vastaan maksutta, kuten tuotaessa tavallisina jäteaseman aukioloaikoinakin. Ylijäämäomenat kompostoidaan. Jäteasemalla kerätään tänä syksynä syyslokakuun ajan erikseen ylijääneitä ja vioittuneita omenoita, jotka toimitetaan Vapon kompostointilaitokseen. Omenat pitää kuitenkin lajitella erilleen muusta puutarhajätteestä. Niitä ei voi tuoda hara- vointijätteen seassa, koska avokompostissa ne houkuttelevat alueelle jyrsijöitä. Omenat otetaan vastaan kompostointijätteen hinnalla. Jätteeksi päätyvät omenat voi myös kompostoida omassa kompostorissa pieninä erinä seosaineen kanssa. Osa syksyn omenasadosta päätyy jäteastioihin. Jotta jätteiden keräys sujuisi, astioihin tulisi laittaa omenoita vain pieniä määriä kerralla. Ämpärillinen omenoita painaa noin viisi kiloa, joten jo muutama ämpärillinen tekee jäteastiasta liian painavan siirrettäväksi käsivoimin. Kuljettaja saattaa työvuoron aikana tyhjentää yli kolmesataa jäteastiaa, joten liian painavina ne aiheuttavat hänelle työturvallisuusriskin ja painava jäteastia voi rikkoutua tyhjennettäessä. Ylijääneet omenat voi kompostoida omassa kompostorissa tai tuoda Metsä- Tuomelan jäteasemalle. Jäteasema on avoinna yhtenä lauantaina lokakuussa

10 Tilavan tontin löytyminen veti Stén-konsernin Ilvesvuoreen Erikoisteräksen tukkuliike Stén-konserni rakentaa parhaillaan kahta laajaa hallia Ilvesvuoren yritysalueelle. Yritys muuttaa toimintonsa Tuusulasta Nurmijärvelle ensi vuoden alkupuolella, kun tilat valmistuvat. Riittävän ison tontin löytyminen ja kunnan joustava suhtautuminen vaikuttivat muuttopäätökseen, sanoo Stén-konsernin toimitusjohtaja Juha Stén. Sten-konserni kiinnostui Ilvesvuoresta muun muassa alueen hyvien liikenneyhteyksien vuoksi. Yritys osti noin viiden hehtaarin laajuisen tontin kunnalta vuonna Kyseessä oli Ilvesvuoren ensimmäinen suuren tontin kauppa. Juha Stén toteaa, että päätöksenteko osui syvimpään lamaan ja siinä oli riskiä mukana. Ilvesvuoren hyvä logistinen sijainti veti kuitenkin puoleensa. Meillä kaikki tavara kulkee kumipyörillä, emme tarvitse raideyhteyttä. Ilvesvuoresta on kaikille Helsinkiä ympäröiville kehäteille lyhyt matka ja Hanko-Porvoon kehä on pohjoisen suunnassa myös lähellä. Moottoritie on yritysalueen vieressä ja sitä pitkin on hyvä yhteys Tampereelle, jossa meillä on paljon alihankkijoita ja asiakkaita. Sten-konserniin kuuluvat Stén & Co Oy Ab ja Kimet Oy siirtävät toimintonsa nyt samalle tontille. Emoyhtiö Stén & Co Oy Ab on 1930-luvulla perustettu perheyritys, jolla on pitkä kokemus työkalu- ja muiden terästen kaupasta ja lämpökäsittelystä. Tytäryhtiö Kimet Oy on ruostumattomien ja haponkestävien terästen maahantuonti- ja tukkuliike. Kuntaan lisää työpaikkoja. Ilvesvuoreen on rakenteilla kaksi hallia sekä toimistotiloja hallintoa, myyntiä ja markkinointia varten. Pinta-alaa rakennuksissa on yhteensä neliömetriä. Rungot ovat jo pystyssä ja seiniä ja kattoja levytetään. Lokakuun puolessa välissä tontilla vietetään harjannostajaisia. Muuton myötä Nurmijärvelle siirtyy noin 50 työntekijää, Juha Stén kertoo. Uudet tilat auttavat meitä järjestämään uudelleen varastotoimintojamme. Saamme kaiken nyt sisään eikä terästä tarvitse kaivaa esimerkiksi lumihangesta. Sisäisen logistiikan järjestäminen auttaa yhtiöitä palvelemaan asiakkaita entistä nopeammin ja joustavammin. Tontilla on laajentamisvaraa ja mahdollisesti otamme jotain uuttakin mukaan tuotevalikoimaan, Juha Stén pohtii tulevaisuutta. Ilvesvuoren yritysalueella on rakentaminen käynni Ilvesvuoren laajennus avaa uutta tilaa yritystoimintaan Hyvien liikenneyhteyksien varrelle sijoittuvaa Ilvesvuoren yritysaluetta laajennetaan. Kaavoitustoimet ovat käynnistyneet uudella runsaan 40 hehtaarin laajuisella alueella, joka sijoittuu nykyisen alueen eteläpuolelle. Ilvesvuoren yritysalueelta myytiin ensimmäinen tontti v Alueen rakentuminen on jatkunut ja yritystontteja on tähän mennessä myyty runsaat kaksikymmentä. Myymättömiä tontteja Ilvesvuoren voimassa olevalla asemakaava-alueella on vielä viisi. Alueelle sijoittuneiden yritysten toimialojen kirjo on laaja.toimintansa ovat aloittaneet alueella jo toimivan Myllykukon palvelukeskuksen lisäksi muun muassa kirjapaino, tilitoimisto, rengasliike, betonikorjausyritys, rullakoiden valmistaja sekä kansainvälistä tukkukauppaa harjoittava yritys. Muut alueelle sijoittuvat yritykset edustavat mm. rakentamista, tekstiili- ja nahkatuotteiden valmistusta, lihanjalostus, juures-, vihannes-, marja- ja hedelmätukkukauppaa, ohutpeltilevyjen tukkukauppaa, maa- ja piharakentamista, henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen tukkukauppaa sekä suurtehoimurointia ja soran puhallusta. Lisäksi osa yrittäjistä on rakentanut tai rakentamassa toimitiloja myös vuokrakäyttöön. Kunta on tehnyt maakauppoja Ilvesvuoren ja Kuusimäen ympäristöstä ja nyt on käynnistynyt Ilvesvuoren ensimmäisen laajennuksen asemakaavoitus. Suunnittelualue on Helsinki-Tampere moottoritien liittymässä moottoritien ja vanhan Hämeenlinnantien välissä. Alue tarjoaa yrityksille hyvän näkyvyyden liikenneväylille ja samalla hyvät kulkuyhteydet, sanoo vs. elinkeinopäällikkö Pirjo Leino. Tavoitteena on, että asemakaava on hyväksytty kunnassa ensi vuoden loppuun mennessä. Tällöin ensimmäiset tontit olisivat myytävissä vuoden 2012 alussa. Yritystontteja kysytään tasaisesti. Yritystontteja on Leinon mukaan kysytty Nurmijärveltä tasaiseen tahtiin. Yhteisenä tekijänä kyselyissä on ollut hyvät kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle ja eri puolille Suomea, varsinkin tilaa tarvitsevilta yrityksiltä. Tänä vuonna on myyty seitsemän yritystonttia, joista kuusi Ilvesvuoresta. Uusia yrityksiä Nurmijärvelle perustettiin viime vuonna 212, keskimäärin kymmenen vuoden aikana on yrityksiä perustettu 185 kpl/vuosi. Tietoa nurmijärveläisistä yrityksistä ja tonteista löytyy elinkeinotoimen ylläpitämästä yritysrekisteristä, joka löytyy kunnan internetsivuilta. Ilvesvuoren yritysalueen laajennus tehdään moottor 14

11 Veljekset vetäviksi terveystapaaminen 40-vuotiaille miehille Vuonna 1970 syntyneitä miehiä kutsutaan maksuttomaan terveystapaamiseen loppuvuoden aikana. Nurmijärven terveyskeskuksen ja Uudenmaan Sydänpiirin yhteistyöohjelman tavoitteena on miesten terveyden edistäminen ja terveystapaamisessa on käynyt yhteensä noin 150 miestä. Miehet ovat pitäneet käyntiä hyödyllisenä ja ovat lähteneet vastaanotolta. tyytyväisin mielin. Toivomme kampanjan aktivoivan miehiä varaamaan aikaa terveystapaamiseen. Ennaltaehkäisyn kannalta juuri neljänkympin ikä on todella kohdallaan, sillä ensimmäiset merkit sairastumisriskeistä ovat jo näkyvissä. ssä. Sten-konsernin hallien harjannostajaisia vietetään lokakuun puolivälissä. Terveystapaamiseen sisältyy mm. sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kartoitus ja kakkostyypin diabeteksen sairastumisriskin arvio. Samalla asiakas saa tietää omat verenpaine-, kolesteroli- ja verensokeriarvonsa ja hänellä on mahdollisuus saada riskitekijöihin perustuvaa elämäntapaohjausta. Seurannan ja hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Terveydenhoitaja Marja-Liisa Venho Rajamäen aikuisneuvonnasta kannustaa miehiä varaamaan ajan terveystapaamiseen. Miehiä on käynyt pitkin vuotta terveystapaamisissa, mutta tänä vuonna valitettavan niukasti. Olemme tehneet vastaavanlaista toimintaa jo Ajanvaraus terveystapaamiseen. Ajanvaraus terveystapaamiseen ma-pe klo seuraavasti: Klaukkalan aikuisneuvonta puh tai tai Kirkonkylän aikuisneuvonta puh tai Rajamäen aikuisneuvonta puh Nurmijärven Työterveyden ajanvaraus palvelee arkisin klo 8-14 puh itien suuntaisena. 15

12 Järjestöjen yhteisöllisyyspäivää vietetään Nurmijärvellä Kaikki järjestötoiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita Keski-Uudenmaan alueen yhteiseen yhteisöllisyysiltapäivään Nurmijärven kunnantalolle valtuustosaliin klo Iltapäivän aikana on mahdollisuus tutustua Nurmijärven- ja Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöihin sekä verkostoitua järjestöjen ja kuntalaisten kesken. Yhteisöllisyys luo voimaa. Erityisesti pienille järjestöille ja yhdistyksille verkostoituminen on tärkeää, sillä useamman tekijän yhteinen äänenpaino on erilainen kuin yksittäisellä jäsenellä, sanoo Keski- Uudenmaan yhdistysverkosto ry:n toiminnanjohtaja Mika Väisänen. Eri alueiden yhteistyössä on hyvä olla mukana. Verkostojen kautta syntyy synergaetua, voi vaihtaa ideoita ja jakaa resursseja. Sitä myöden voi syntyä sitten jopa uusia innovaatioita, hän toteaa. Yhdistysverkosto ry:n yhtenä tavoitteena on edistää järjestöjen mahdollisuuksia KUUMA-alueella. Nurmijärven yhteisöllisyysiltapäivä on järjestyksessään toinen alueellinen tapaaminen. Yhteisöllisessä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa pyritään luomaan mahdollisuuksia ihmisten osallistumiselle ja yhteistyölle. Väisänen veikkaa, että tulevaisuudessa kolmas sektori tukee entistä enemmän kuntia palveluiden järjestämisessä. Sitäkin silmällä pitäen on hyvä aloittaa yhteistyö ja päästä madaltamaan kohtaamisen kynnystä, Väisänen mainitsee. Yhteisöllisyys houkuttelee liikkumaan. Nurmijärven eläkkeensaajien puheenjohtaja Erkki Rantanen pitää yhteisöllisyyttä tärkeänä ikäihmisille. Esimerkiksi eläkkeensaajien jäsenille yhdistystoiminta tuo merkittävän lisäarvon elämälle. Se on kaikille merkittävää, mutta etenkin yksinäisillä ihmisillä yhdistystoiminta lisää sosiaalista kanssakäymistä. Järjestämme paljon esimerkiksi liikuntatilaisuuksia. Toiminta on erittäin tärkeää, että Erkki Rantasen mielestä myös ikäihmiset voivat ammentaa virkistystä uutta sisältöä elämään yhdistystoiminnasta. saadaan ihmiset liikkeelle pois kotoaan, hän kertoo. Eläkkeensaajien toiminnassa liikunta toimii isona kulmakivenä. Viikottain järjestetään niin jumppaa, tasapainokerhoa, bocciaa kuin senioritanssejakin. Juttelu ja seuranpito on olennaista kaikissa kerhoissa. Eläkkeensaajien noin 200 jäsenen keski-ikä on vuoden välillä, mutta myös 90-vuotiaita näkyy toiminnassa mukana. Veikkaan, että kerhossa käynti auttaa pitämään mielen virkeänä ja auttaa selviämään arkipäivän askareissa. Ihmiset käy- Yhteisöllisyyspäivän osallistujat Yhteisöllisyysiltapäivä toteutetaan Nurmijärven kunnan ja Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n sekä päivään osallistuvien järjestöjen yhteistyönä. Tilaisuuteen ovat ilmoittautuneet seuraavat järjestöt: 1. Nurmijärven Eläkkeensaajat 2. Nurmijärven Invalidit 3. Hengitysyhdistys 4. Klaukkalan Eläkkeensaajat 5. Eläkeliiton Nurmijärven yhdistys 6. Nurmijärven Reumayhdistys ry. 7. Nurmijärven Sydänyhdistys ry 8. MLL Klaukkalan yhdistys 9. Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto 10. Allergia- ja astmayhdistys 11. Karjala seura 12. Kehitysvammaisten tuki ry 13. Keski-Uudenmaan Kuulonhuolto ry. 14. Nurmijärven vanhusneuvosto 15. Nurmijärven vammaisneuvosto 16. Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMA ry Teksti ja kuva: Jenni Jusslin vät tapahtumissa ja kerhoissa niin pitkään kuin jaksavat, Rantanen sanoo. Yhteistoiminta muiden yhdistysten kanssa on Rantasen mukaan tärkeää. Nurmijärven eläkkeensaajat järjestää tempauksia ja retkiä yhdessä Klaukkalan eläkkeensaajien kanssa ja on mukana Eläkkeensaajien keskusliiton Uudenmaan piirin toiminnassa. Sovimme yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa esimerkiksi henkilöistä, jotka edustavat kunnan vanhusneuvostossa. Kunta myöntää toimintaa varten pientä avustusta, ja sovimme yhteistyössä sen jaosta, esittelee Rantanen yhteistoiminnan etuja. Väisäsen mukaan yhteistoiminta järjestöjen välillä on uusi asia Keski-Uudellamaalla. Järjestöt ovat tehneet keskenään yhteistyötä satunnaisesti, ja sitä pyritään nyt laajentamaan. Mitään valmiiksi tehtyjä ratkaisuja ei ole, vaan verkostojen luominen vaatii keskusteluja ja ideoiden jakamista sekä sitä kautta uusien toimintamallien ja ajatusmallien muokkaamista, Väisänen tiivistää. Linja-autokuljetus Nurmijärvellä :30 Rajamäki - Kiljavantie - 15:40 Röykkä - Lopentie - 15:45 Uotilan koulu - Perttulantie - Kunnanvirasto 16:30 Toivola, Metsäkyläntien risteys Klaukkala, linja-autoasema - Kirkkotie - Nummelantie - Järventaustantie - 16:45 - Metsäkylä, Vanha Hämeenlinnantie risteys - Vanha Hämeenlinnantie - Helsingintie - Kunnanvirasto 17:00 Kunnanvirasto - Perttulantie - Uotilan koulutie - Lopentie - Röykkä - Kiljavantie - Rajamäki, linja-autoasema 17:45 Kunnanvirasto - Helsingintie - Metsäkyläntie - Järventaustantie - Nummelantie -Kirkkotie - Klaukkalan linja-autoasema - Toivola, Metsäkylä TH 16

13 kunta tiedottaa Kansalaisopistossa luentosarja sotavuosilta Kuvat: Nurmijärven museo Nurmijärven kansalaisopiston syksy tarjoaa mielenkiintoisen luentosarjan sotavuosilta. Kino Juha saa uuden julkisivun Kino Juhassa on meneillään julkisivuremontti. Viime vuonna kiinteistössä uusittiin vesikatto ja se liitettiin kaukolämpöverkkoon. Nurmijärven kunnan omistama kiinteistö on vuokrattu elokuva- ja teatteritoimintaan. Työ valmistuu tämän vuoden aikana. Nurmijärven kirkonkylässä sijaitseva Kino Juha on perinteikäs, ainoa kunnan alueella toimiva elokuvateatteri. Rakennuksessa yhdistyvät sisustuksen 50-luvun tunnelma ja nykyaikainen esitys- ja äänitekniikka. Toimintaa on sittemmin laajennettu elokuvista teatteriin sekä musiikki- ja stand up- tilaisuuksiin. Ammattimaiseen estradiviihteeseen ja teatteriin keskittyvä Teatteri Kino Juha toimii elokuvateatterin yhteydessä. Ohjelmasta saa tarkempaa tietoa mm. kunnan kotisivujen tapahtumakalenterista sekä internetistä ja Kolmen luento-illan sarjan aikana tutustutaan paitsi sota-aikaan yleisesti, myös Nurmijärven paikallishistoriaan sisällissodan, talvisodan ja jatkosodan vuosina. Luennoitsijana toimiva Raimo Spike Suominen kertoo mm. Rajamäen ja Nurmijärven pommituksista, Helsingin evakuoinnista Nurmijärvelle, punaisista, valkoisista, vankien hoidosta, hautamuistomerkeistä jne. Sotahistoriakiinnostukseni on lähtöisin oman isäni sotaretken selvittämisestä, hän kun ei paljon kertonut sota-ajasta. Sain eräässä sukukokouksessamme hänen sotilaspassinsa sedältäni ja lähdin sen kanssa Sota-arkistoon selvittämään isäni sotareissun ja sitä kautta olen tutustunut myös melko syvällisesti koko II - maailmansodan historiaan, kuitenkin lähinnä Suomen osalta, kertoo Raimo Suominen taustastaan. Olemme kiertäneet Nurmijärven Reserviläisten kanssa useampana vuonna Karjalan kannaksen ja Laatokan Karjalan taistelupaikoilla, joissa olen selostanut tapahtumien kulkua värittäen niitä yksittäisillä tarinoilla. Luentoillat ovat maanantaisin 18.10, ja Klaukkalan yläasteella klo Luentosarjan hinta on 15 e, ilmoittautumiset kansalaisopistoon. Väliajalla Martat kahvittavat 1e/ hlo. Keväällä 2011 on tulossa luentosarja Nurmijärven seurakunnan 450-v. historiasta, luennoitsijana toimii Markku Jalava. Luentosarja on 11.1., ja 8.2. Uusi neuvontapalvelu käynnistyy KUUMA-alueella Aikuisopiskelijat ja opiskelua suunnittelevat saavat Kuuma-alueella henkilökohtaista neuvontaa alueen opiskelumahdollisuuksista uuden neuvontapalvelun avulla. Kuuma OpinOvi -projekti on avannut tänä syksynä neuvontapisteitä, joista kaksi toimii Nurmijärvellä. Aikuisten koulutusneuvontapalveluiden kehittämisen taustalla on KUUMA OpinOvi- projekti, jota rahoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) sekä Euroopan sosiaalirahasto. Pisteissä voi keskustella alueen koulutustarjonnan tuntevien ohjaajien kanssa. Yhteistyötä aikuisten neuvontapalveluiden kehittämissä tekevät kaikki seudulla toimivat aikuisille koulutusta tarjoavat Kuuma OpinOvi -projektissa tuotettu alueen koulutustarjonnasta kertova aikuiskoulutusopas löytyy sähköisenä osoitteesta Se on saatavissa myös kirjallisena koulutusneuvontapisteistä. Nurmijärvellä opinto-ohjaajat ovat tavattavissa seuraavasti: Parillisten viikkojen keskiviikko klo Klaukkalan yhteispalvelupiste, Kuonomäentie 2 (II krs) Parittomien viikkojen keskiviikko klo Pohjois-Uudenmaan TEkeskus, Nurmijärven toimipaikka, Kauppanummentie 1 Muut neuvontapisteet: Maanantaisin klo Järvenpään kirjasto Tiistaisin klo Keravan kirjasto Torstaisin Keski-Uudenmaan TE-toimisto, Tuusulan toimipiste Kysy myös puhelimitse tai sähköpostilla kuuma.opinovi@ keuda.fi Lisätietoa: oppilaitokset: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Seurakuntaopisto, TTS koulutus, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Diak-ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu, HUMAK Nurmijärvi, Jokelan kansalaisopisto, Järvenpään opisto, Kansalaisopisto Jukola, Keravan opisto, Mäntsälän kansalaisopisto, Sipoon kansalaisopisto, Tuusulan kansalaisopisto, Kiljavan opisto, Pekka Halosen akatemia, Järvenpään aikuislukio, Keski-Uudenmaan aikuislukio ja Klaukkalan aikuislukio sekä Keski-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto. Teksti: Leena Valkonen 17

14 Sääksin hellekesä sujui ongelmitta Ennätyskuumana kesänä kävijämäärät kasvoivat myös Sääksin rannoilla. Parhaimmillaan uimareita ja rannasta nauttijoita kävi kävijän päivävauhdilla. Koulutetut rantapelastajat ovat välttämättömiä rannoilla. Sääksi on suosittu ja rannalla käy kesäisin useita kymmeniä tuhansia uimareita, sanoo liikuntapaikkamestari Hannu Kokkonen. Vesi ja ranta eivät kuitenkaan rasittuneet suurista kävijämääristä. Ainoa veteen liittyvä ongelma oli järvisyyhy, jota esiintyy järvissä aika ajoin. Iho-oireiden välttämiseksi Sääksin rannalla on suihkuja, joiden käyttöä Hannu Kokkonen suositteli kaikille uimareille uinnin jälkeen. Ensin suihkuun, sitten kuivaa hyvin pyyhkeellä, niin välttyy kutinaongelmilta, Kokkonen mainitsee. Rantojen siisteydessä on joka kesä tekemistä, niin myös Sääksissä. Joka aamu rannan hiekat siivottiin koneellisesti ennen uimareiden saapumista. Tupakantumpit ovat yleinen ongelma, mutta niiden määrä ei olennaisesti lisääntynyt kävijämääristä huolimatta. Koulutetut pelastajat kivijalkana. Hannu Kokkonen pitää tärkeänä sitä, että kaikilla EU-rannoilla olisi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n kouluttamat rantapelastajat. Jos rannoille laitetaan pelastajat, heidän pitää osata hoitaa tehtävänsä. Rantapelastajien läsnäolo on Kokkosen mukaan rauhoittanut rantoja. Rantapelastajien läsnäolosta on tullut Uusia vuokra-asuntoja valmistunut Nurmijärvellä on valmistunut tänä vuonna yhteensä 60 uutta vuokra-asuntoa. Klaukkalan Harjulanrannassa valmistui 22 huoneiston rivitalokohde ja Rajamäellä 38 asuntoa käsittävä kerrostalo. Uusi 30 asunnon vuokratalo on suunnitteilla Kirkonkylään. Nurmijärven kunnan vuokra-asunnoista vastaa oma yhtiö Nurmijärven vuokraasunnot Oy. Yhtiön omistuksessa on noin 1300 aravavuokra-asuntoa ja vajaat 40 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Sääksin rannalta haki vilvoitusta parhaina kesäpäivinä kolmisentuhatta kävijää. hyvää palautetta. Periaate on se, että rannoilla on koulutetut hengenpelastajat. Sääksin rannalla laastareita kuluu aina, ja pieniä haavaumia ja nirhaumia hoidettiin rannalla. Suuremmilta onnettomuuksilta vältyttiin Sääksissä. Kesän ainoa hengenpelastustapaus kävi Tiiran uimarannalla, jossa rantapelastaja pelasti tajuttoman uimarin järven pohjasta. Kun oli koulutettu pelastaja, saatiin uimari säilymään hengissä. Mielestäni koulutettuihin rantapelastajiin kannattaa panostaa, Kokkonen sanoo. Rantapelastajat pitivät päivittäin kirjaa Uudistuotanto oli tänä vuonna harvinaisen runsasta. Olemme saaneet kurottua kiinni kuntien ja valtion välistä aiesopimusta, jonka mukaan esimerkiksi Nurmijärvellä tulisi tuottaa 80 vuokra- asuntoa vuodessa ja niistä noin puolet rakentaisi Nuva, sanoo isännöitsijä Pertti Selkälä Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:stä. Ensi vuodelle on suunnitteilla yksi uusi kohde 30 asuntoa käsittävä kerrostalo Kirkonkylään. Samoin Rajamäeltä on varattu tontti, mutta sen rakentaminen alkaa aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua. Ikäihmisten asumispalveluja varten on suunnitteilla kunnan kanssa yhteishankkeena tehostetun asumisen yksikkö Kirkonkylään (valmistumisaika 2013) ja rannan tapahtumista ja siitä, miten asiat olivat sujuneet. Näitä muistiinpanoja luetaan liikuntatoimessa tarkkaan läpi ensi kesää varten. Aina tulee listaa siitä, mitä korjataan seuraavaan vuoteen. Jatkuvaa kehittämistä täytyy olla, Kokkonen toteaa. Teksti: Jenni Jusslin Kuva: Leena Valkonen Klaukkalaan uudenlainen senioriasumista koskeva talo Suopolulle. Rakentamisen hintakehitys vaikuttaa hankkeiden toteutumiseen. Vuokra-asuntojonossa oli elokuun lopussa 706 ruokakuntaa. Heistä noin 560 haki pientä asuntoa yksiötä tai pientä kaksiota. Eniten asuntoja kysytään Klaukkalasta. Sähköinen hakumahdollisuus lisäsi Nurmijärven ulkopuolelta olevien hakemusten määrää. Vuokra-asuntohakemuksen voi täyttää sähköisesti Nuvan internetsivuilla www. nva.fi tai käymällä täyttämässä hakemuksen Nuvan toimistossa, osoite Keskustie 5. Hakemukset tulevat jo yli 90 prosenttisesti sähköisesti, Pertti Selkälä mainitsee. Suomen lääketeollisuus alkoi Nurmijärveltä Harva tulee ajatelleeksi, että apteekkilaitoksen kehitys on saanut pontta Nurmijärveltä. Nurmijärven ensimmäinen apteekki aloitti toimintansa 1899, jolloin kuntaan tuli ensimmäinen kunnanlääkäri. Ensimmäiset apteekkioikeudet myönnettiin juukalaiselle apteekkari Albin Koposelle. Hän perusti apteekin yhteyteen lääkelaboratorion, josta kehittyi Suomen ensimmäinen lääketehdas luvun puolivälissä yrityksen nimi muuttui Lääkelaboratorio Alb. Koposeksi. Pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä Nurmijärvellä Koposella oli mahdollisuus laajentaa yritystään. Vuonna 1900 Koponen rakennutti tehtaalleen uuden tehdasrakennuksen, jota laajennettiin moneen kertaan. Tehdasrakennuksiin kuului kuivaaja, raaka-ainevarasto, tehdasosaston murskaus-, uuttaus-, puhdistus- ja pakkaustilat sekä valmiiden tuotteiden varasto. Laaja tehdas tarvitsi paljon energiaa aikana, jolloin sähköön ei vielä uskottu. Niinpä Koponen perusti oman yksityisen sähkölaitoksen. Lääketehdas olikin täysin omavarainen, koska Koponen suunnitteli laitteetkin itse. Tehdas valmisti lähes kolmeakymmentä tuotetta. Koposen tehtaalla oli merkittävä vaikutus Nurmijärvellä työllistäjänä, veronmaksajana ja alvejuuren ostajana. Tehdas sai raaka-aineita kerääjiltä.. Koponen koulutti kerääjät itse maastossa. Hän myös itse suunnitteli lääkepakkaukset, mainokset ja ilmoitukset. Markkinointi ei jäänyt vain kotimaahan, vaan tuotteita vietiin Ruotsiin, Venäjälle ja jopa Kiinaan ja Amerikkaan asti. Albin Koponen sai paljon tunnustusta työstään. Koposen tehtaan valmistaman matolääkkeen raaka-aineena käytetty kivikkoalvejuuri valittiin Nurmijärven nimikkokasviksi vuonna Lisäksi Albin Koposen ja lääketehtaan muistoksi on tuotettu pastillirasia, jota myydään kunnan kirjastoissa ja kesäisin museoissa.. 18

15 Tiukassa pelitilanteessa SB-Pron Liiganaiset ja Jyväskylän Happee. Sählyä, säbä.. salibandy kiinnostaako uusi harrastus? Keitä ovat nuo lukemattomat Joukkueiden lukumäärä seurassa alkoi kasvaa seuran alettua pitää sähly- reikäpallon perässä kiirehtivät kansalaiset? Urheiluhullujako? kerhoja. Seuran pelaajat ohjaavat kaikkiaan neljää IP-kerhoa eri kouluissa Vai kenties, vai mielekkään ja kohtuuhintaisen kuntoilumuodon Nurmijärvellä. Lisäksi Rajakaareen Rajamäelle kokoontuu lauantaisin neljä löytäneitä kansalaisia? ryhmää salibandyn pariin. Salibandyyn keskittynyt yhdistys perustettiin Nurmijärvellä vuonna 1996 innokkaiden harrastajien aloitteesta SB-Project 96 -nimisenä. Nimi muutettiin vuonna 2008 SB-Pro Nurmijärvi ry:ksi. Seura on kasvanut lisenssipelaajien lukumäärällä mitaten Suomen 16. suureksi salibandyseuraksi. Seurassa on viisi aikuisten joukkuetta, joiden kärkenä on Naisten Liigassa pelaava edustusjoukkue. Lisäksi toiminnassa on neljä tyttöjen joukkuetta ja yksitoista poikajoukkuetta. Lisätietoa seurasta: SB-Pro Liiganaisten kotiottelut 2010 SB-Pron naisten edustusjoukkue pelaa salibandyliigaa. Naisten kotiottelut käydään Hyvinkäällä Martinhallissa, osoite Martintorinkuja 2, loppuvuoden aikana seuraavasti: La SB-Pro Indians klo Su SB-Pro SB Vantaa klo Tervetuloa kannustamaan joukkuetta. Lisätietoa: Uusi matkailu- ja ulkoilukartta julkaistiin Nurmijärven kunta julkaisi kesällä uudenlaisen matkailu- ja ulkoilukartan. Laajan yhteistyön pohjalta laaditusta kartasta löytyvät niin kunnan nähtävyydet kuin erilaiset ulkoilureitit ja luontokohteet. Liikuntapäällikkö Antero Lempiön mukaan tällaista julkaisua on kyselty todella paljon. Nyt samassa esitteessä on näkyvissä matkailukohteet, pyörätiet ja ulkoilureitit sekä tärkeimmät liikuntapaikat. Esite sisältää koko kunnan kartan sekä yksityiskohtaisemmat kartat kunnan päätaajamista. Kunnasta ja sen päätaajamista on esittelyt sekä suomeksi että englanniksi. Toivosin, että mahdollisimman monella kuntalaisella olisi tämä kartta käytössään. Kartta täydentää hyvin liikuntapalveluiden aiempaa esitesarjaa, jossa ovat jo mm. kuntorataesite sekä Seitsemän veljeksen vaellusreitin esite. Karttaa on saatavana maksutta kunnan virastotalolta, liikuntapalveluista, kirjastoista sekä Klaukkalan yhteispalvelupisteestä. Tiedot liikuntapaikoista ja reiteistä löytyvät myös kunnan internetsivuilta. Kartta on laadittu yhteistyössä matkailu-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden sekä kunnan viestinnän kanssa. Lempiö kertoo itse liikkuvansa mielellään Nurmijärven maisemissa. Minulle kaikkein mieluisimpia retkeilypaikkoja ovat Myllykosken ja Nukarinkosken koskialueet ja siellä sijaitsevat kävelyreitit. Lisäksi Sääksin uimaranta kesällä ja Rajamäki-Herunen ulkoilureitistö etenkin talvella, kun siellä on niin hyvät ladut. 19

16 Nurmijärvellä tapahtuu lokakuusta marraskuuhun Lokakuu Aleksis Kivi -viikko klo Aleksis Kiven syntymäkoti avoinna, vapaa pääsy. Palojoentie 271, Palojoki su klo Draamaopastus Pappihan pojasta piti tulla. Aleksis Kiven syntymäkoti, Palojoentie 271, Palojoki su klo Kunnianosoitukset ja Kivi-juhlien esittämää ohjelmaa Aleksis Kiven patsaalla. Tilaisuus jatkuu maksuttomalla kahvitarjoilulla pääkirjastossa. Nurmijärven kirkonkylä, Punamullantie/ Keskustie, Nurmijärvi su klo Kuvataiteilija Inari Krohnin näyttelyn avajaiset. Näyttelyn avaa Aleksis Kiven Seuran puheenjohtaja Anto Leikola. Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Nurmijärvi ma Sakoton palautuspäivä Nurmijärven kirjastoissa. ti klo Paula Havaste - Kaksi rakkautta Kirjailija Paula Havaste kertoo uudesta kirjastaan ja kirjoittamisen hurmiosta. Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, Klaukkala. ke klo Claes Andersson - kirjailijan työ Kirjailija Claes Andersson kertoo kirjailijan työstään. Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, Klaukkala to klo Hannu Mäkelä KIVI Kirjailija Hannu Mäkelä kertoo elokuussa 2010 ilmestyneestä kirjastaan, joka kuvaa Aleksis Kiven viimeisiä aikoja. Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Nurmijärvi su Nurmijärvi-päivä Klo messu Nurmijärven kirkossa, klo Nurmijärvi-päivän juhla seurakuntakeskuksessa. Juhlan teemana on Linja-auton Nurmijärvelle tuomat, klo kotiseutupäivälliset seurakuntakeskuksessa. Päivällisistä vastaa partiolippukunta Rajamäen Metsänkävijät. Nurmijärven kirkko ja seurakuntakeskus, Aleksis Kiven tie/kirstaantie 5-7, Nurmijärvi. Nurmijärvi-päivän järjestävät Nurmijärvi-Seura ry ja Nurmijärven seurakunta. Aleksis Kivi -viikon tapahtumiin on vapaa pääsy. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) Kinoviikko klo 9.30 ja klo Kino Juha, Keskustie 7, Nurmijärvi 20 Pirjo Nuorion Uusi Ulla esiintyy lapsille Klaukkalan kirjastossa Ma klo 9.30 Risto Räppääjä ja polkupyörävaras. S, kesto 79 min. Ti klo 9.30 Muumi ja pyrstötähti S, kesto 77 min. Ti klo Risto Räppääjä ja polkupyörävaras S, kesto 79 min. Ke klo 9.30 ja klo Risto Räppääjä ja polkupyörävaras S, kesto 79 min. To klo 9.30 ja klo Marmaduke K 7/5, kesto 90 min, dupattu suomeksi. Pe klo 9.30 Risto Räppääjä ja polkupyörävaras S, kesto 79 min. Liput 3 euroa kappale, ryhmän mukana tulevat ohjaajat ja opettajat sisään maksutta. Ryhmät voivat tilata bussikuljetuksen Kinoviikolle. Kuljetus ja elokuvalippu maksavat yhteensä 5 euroa. Bussikuljetus varataan ilmoittautumisen yhteydessä mennessä. Pelkän elokuvalipun voi varata myöhemminkin. Lippu- ja kuljetusvarauksia otetaan vastaan kulttuuripalvelujen numerossa (09) Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) Yhteisöllisyyspäivä ti klo Valtuustosali, Keskustie 2 B, Nurmijärven kirkonkylä Sosiaali- ja terveysjärjestöt esittelevät toimintaansa. Tapahtumassa on ohjelmaa ja kahvitarjoilu. Ilmainen kuljetus Rajamäestä ja Klaukkalasta erillisen kuljetusaikataulun mukaisesti. Sosiaali- ja terveysjärjestöt Nukketeatteri Sytkyt: Ilmari ja ilmalaiva ke klo Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, Inari Krohn, Mustikka, Klaukkala Kesto 25 min. Sisään maksuttomalla pääsylipulla. Lippuja on jaossa Klaukkalan kirjastossa alkaen. Esitys sopii parhaiten yli 3-vuotiaille. Klaukkalan kirjasto (09) Taiga-Matto: Lumityttö to klo Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Nurmijärvi Kesto noin 40 min. Sisään maksuttomalla pääsylipulla. Lippuja on jaossa pääkirjastossa alkaen. Esitys sopii parhaiten yli 3-vuotiaille. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) Marraskuu Ismo Leikola kasvaa ihmisenä elämän mittainen stand up show klo Teatteri Kino Juha, Keskustie 7, Nurmijärvi Lisätietoja tapahtumakalenterista, Muutokset mahdollisia. Suomen ehkä hauskin koomikko käy läpi ihmisen elinkaaren vauvasta hautaan ja ikärajoista ikäkriiseihin. Lippu 22 euroa, ryhmäalennus 2 euroa/lippu (min 20 hlö). Tiedustelut: Meebu Lahdenpää Kalevala Koru herkällä korvalla ke klo Pääkirjaston kirjastogalleria, Punamullantie 1, Nurmijärvi Fil.tri, Kalevala Korun toimitusjohtaja Laura Lares esittelee Kalevala Koruja ja kertoo koruihin liittyvistä tarinoista. Nurmijärven Kalevalaiset Naiset ry Uusio Ulla ke klo Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, Klaukkala Vauhtimummo Uusio Ulla kertoo lapsille kierrätyksestä. Kesto 30 min. Sisään maksuttomalla pääsylipulla. Lippuja on jaossa Klaukkalan kirjastossa alkaen. Esitys sopii parhaiten yli 3-vuotiaille. Klaukkalan kirjasto (09) Dan Söderholm: Linda pelastaa joulun ja muita satuja to klo Nurmijärven kirjasto, Punamullantie 1, Nurmijärvi Vauhdikasta ja elävää sadunkerrontaa näyttelijä Dan Söderholmin esittämänä. Sisään maksuttomalla pääsylipulla. Lippuja on jaossa pääkirjastossa alkaen. Esitys sopii parhaiten yli 3-vuotiaille. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) Käsityöläisten joulutori la klo Kirkonkylän tori, Keskustie, Nurmijärvi Käsityöläisten joulutori on perinteinen Kirkonkylän joulunavaus. Paikalla on käsityönmyyjiä, joulukuusi, joulupukki sekä tietenkin joulupuuro puurotykistä. Nurmijärven Yrittäjänaiset ry ja Nurmijärven Yrittäjät ry (09) Kirjastogallerian näyttelyt Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Nurmijärvi Avoinna avoinna ma-to 10 20, pe la ja aattoina Vapaa pääsy. Kaisu Koivisto: Bambinkaltainen Bambiesque Inari Krohn: Grafiikkaa Kiven ääni: Kivilitografioita Neljän taiteilijan, Kaisu Sirviön, Kalle Bergin, Leonora Fredrikssonin ja Matti Hintikan, kivilitografiaa. Taru Tomperi: Maalauksia