LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava
|
|
- Petteri Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava Tmi Lauri Putkonen
2 LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka OY Tilaaja : Pudasjärven kaupunki 2
3 LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava Selvityksen taustaa Tämä rakennetun kulttuuriympäristön selvitys liittyy Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaavan laadintaan. Aleen arkeologinen kulttuuriperintö inventoitiin jo vuonna Myös Iijokivarren rakennettu kulttuuriympäristö inventoitiin samana vuonna (AIRIX Ympäristö Oy, Selvitysraportti ). Nyt tehty selvitys perustuu maastotutkimuksiin Inventoinnin ja dokumentoinnin teki tutkija Lauri Putkonen. Kelirikkoaika auraamattomine teineen vaikeutti muutamassa tapauksessa maastotutkimuksia. Rakennuksista ei ole tehty kuntoarviota. Lähinnä vanhaan kartta-aineistoon liittyviä arkistotutkimuksia on tehty Kansallisarkistossa ja Oulun maakunta-arkistossa. Livojokivarren rakennettua kulttuuriympäristöä on aiemmin inventoitu maakunnallisella tarkkuudella 1990-luvun alussa ja koko maakuntaa käsittelevät raportit julkaistiin On kuitenkin todettava, että Livojokivarren osalta aineisto on erittäin puutteellista, mm. Livon ja Ala-Livon historialliset kyläasutukset on jätetty huomiotta. Harvoista valituista kohteista osa näyttää olleen purettuja jo ennen raportin kokoamista. Tuolloin inventoidut kohteet olivat: 7. Kyngäs, Aittojärvi Livojokivarren viljelysmaisema, Mannilan kesänavetta, entisen maatalousoppilaitoksen rakennusryhmä 39, Aintio, Livo Perinteistä rakennuskantaa (mm. asuinrakennus, paja) sisältävä rakennusryhmä, jokimaisema. 40. Pöhölänniemi, Livo Jokimaisemaan liittyvä yhtenäinen rakennusryhmä rantaviljelysten keskellä. 42. Nurmelanharju, Livo Perinteistä rakennuskantaa sisältäviä taloryhmiä joen ja metsän rajaamilla viljelyksillä. 43. Sarajärvi Viljelysmaisema Sarajärven ja Livojoen tuntumassa. Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen tuorein luettelo vuodelta 2009 sisältää Pudasjärveltä kolme kohdetta, joiden joukossa neljän kunnan alueelle sijoittuva kohdekooste pyramidikattoiset kesänavetat. Pudasjärveltä on mukaan otettu Kynkään Mannilan kesänavetta. Alueen rajaus ei tosin vaikuta kovin tarkalta, sillä mukaan on otettu melko laaja alue, jolla ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa ja toisaalta ulkopuolelle on jätetty historiallisesti merkittävä Kynkään sahakartano. Selvityksen perusteella ehdotetaan rantaosayleiskaavaan seuraavia merkintöjä, joista on neuvoteltu Pohjois-Pohjanmaan museon, rakennustutkija Juhani Turpeinen, kanssa. Ehdotus on ohjeellinen. Tarkemmat merkinnät harkitaan kaavoitusprosessin aikana. s 1 - rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. /s - rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde tai alue, jonka ympäristössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen. Historiallinen kyläalue - viimeistään uuden ajan alusta ( luku) periytyvä kylän rakennusten paikka, jonka ympäristössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen 3
4 Asutuksen juuret Livojokivarren arkeologinen kulttuuriperintö on inventoitu rantaosayleiskaavan perusselvityksenä vuonna Siksi tämän selvityksen yhteydessä ei käsitellä laajemmin alueen asutushistoriaa. Pudasjärven seudut vapautuivat jääkauden jäämassoista n vuotta sitten mikä mahdollisti erätaloutta harjoittavien ih- Livon kylän asutus vuonna 1648 maanmittari Claes Claessonin kartassa. Kylän asutus on sijoittunut kolmeen paikkaan joen kummallekin puolelle. Nämä historialliset kylätontit ovat edelleen asuttuja. Kuvalähde: /pub/ sci/geo/carto/vanhatkartat/ maakirjakartat/highres/f1/f1_ 14.jpg misten toiminnan täällä. Kivikauden irtolöytöjä on tavattu esimerkiksi Livon kylästä, Yli-Livosta ja Sarankylästä. Kiinteitä asuinpaikkoja on Livojoen varsilla mm. Kiviharjussa, Hanhikankaalla ja Suvannossa. (Taskila 1999, 10-11; Taskila 2005, 15-16; Häkälä 2012, 9). Muinainen saamelaisasutus on jättänyt sekä jälkensä maisemaan niin kiinteinä muinaisjäännöksinä, esimerkiksi pyyntikuoppina, mutta varsinkin paikanniminä. (Taskila 1999, 11) Saamelaisasutus on jatkunut täällä ilmeisesti aina 1500-luvulle saakka. Uuden ajan alussa alueelle suuntautui myös kantasuomalaisten eränkäynti, lähinnä rannikon suunnalta Iistä ja Haukiputaalta. (Taskila 2005, 16). Varsinaisen uudisasutuksen piiriin Livojokivarsi tuli 1500-luvun kuluessa ja 1570-luvun kymmenysluettelot kertovat jo ensimmäisistä veroa maksavista uudisasukkaista Livon kylässä. (Taskila 1995, 13). Rytingin kylä asutettiin 1500-luvun lopulla ja Sarajärven kiinteä asutus lienee syntynyt myöhemmin 1600-luvun jälkipuolella. (Taskila 2005, 19, 25). Livojokivarsi on saanut pysyvän asutuksensa kaakosta lähinnä savolaisalueilta, mutta nimistössä on viittauksia myös karjalaiseen kulttuuritaustaan. (Taskila 1999, 12). 4
5 Claessonin kartta Ala-Livon kylästä vuodelta Myös tämä asutustausta näkyy nykyisessä Ala-Livossa. Kuvalähde: /pub/ sci/geo/carto/vanhatkartat/ maakirjakartat/highres/f1/f1_ 16.jpg Ensimmäiset karttadokumentit alueen asutuksesta liittyvät kuulun maanmittarin ja kaupunkisuunnittelijan Claes Claessonin (myös Klaus Klaunpoika -nimitystä on käytetty) 1648 suorittamiin kartoituksiin Pudasjärvellä. Livon kylän kartta osoittaa kylän kolmen talon sijainneen kosken molemmilla rannoilla omina yksikköinään. Talojen tonttimaat ovat edelleen asutettuina osana perinteistä kyläkuvaa. Claessonin samana vuonna laatima kartta Ala-Livosta osoittaa nykyisen asutuksen periytyvän ainakin tuolta ajalta, todennäköisesti aiempaakin. Kajaanin linnaläänin kartta vuodelta 1650 osoittaa kyläasutusta olleen myös Livojoen eteläosassa Aittojärven tienoilla sekä Ala-Livossa. Pudasjärvellä väestön lisäys oli 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella erittäin voimakasta. Kun asukasluku oli vuonna 1750 vajaa tuhat, oli se sadan vuoden kuluttua jo runsaat Asutus levisi kylien ympärillä 1700-luvun kuluessa väestön lisääntyessä. Samalla kaskiviljelystä siirryttiin vähitellen enenevässä määrin 5
6 Kajaanin linnaläänin kartta vuodelta 1650 näyttää Pudasjärven keskeisten osien asutuksen. Taloja on selvitysalueen kylistä Kynkäällä, Ala-Livossa ja Livossa. Livojokivarren rakennuskulttuurin ominaispiirteet Selvitysalueen vanhin asuinkäytössä ollut rakennus on Livon kylän savupirtti vuodelta Rakennuksen hirret on tosin kertaalleen käännetty toisinpäin. Rakennuksen vesikatto on korjattu kyläläisten toimesta. Monessa Livojokivarren talossa on säilynyt vanhoja aittoja, jotka ovat enimmäkseen samanlaista tyyppiä yksinäisaitta on rakenteeltaan jalka-aitta, jossa sivuseinien hirret suojaavat poskina ulkonevan yläosan alla olevaa ovea. Perinteisesti aitat ovat olleet vuoraamattomia ja maalaamattomia, mutta viime vuosikymmeninä niitä on suojattu vuoraamalla ja punamultaamalla. Alueelle tyypillinen maatalouden ulkorakennus on ollut pyramidikattoinen kesänavetta, joita on säilynyt ainakin kaksi: valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin listattu Mannilan kesänavetta Kynkäällä sekä Livon kylän Liikasen kesänavetta. Korkea nelilapekatto on ollut ylhäältä avoin, mikä on aikaansaanut sääsket mukanaan imevän ilmavirran. Tyyppiä on esiintynyt runsaasti eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata, mutta nykyisin navettoja on vain harvassa. Koillismaan rakennuskulttuurissa asuintalot ovat pitkään olleet pitkälle nurkalle salvottuja vuoraamattomia paritupia tai sen johdannaisia. Ulkovuorausta käytettiin 1800-luvulla ja pitkälle 1900-luvullekin vain vauraimmissa taloissa. Alueen vanhalle rakennuskannalle nykyisin tyypillinen punamultaus tai punamaali valkoisin listoituksin on varsin tuore ilmiö. Asuinrakennusten koristelukin oli niukan tyylikästä. Ikkunoiden vuorilaudat ja kehykset olivat klassisesti profi loidut ja räystäslistakin saattoi suuremmissa taloissa olla vaatimattoman klas- 6
7 7 Livon kylän peltoaukealla seisoo yhä vuonna 1729 rakennettu Pertun tilan savupirtti. Yläkuva vuodelta 1952, Eino Pohjola. Viereisessä kuvassa pirtti tänään. Alakuvassa Pöykiönniemen Lybeckin tilan aitta, joka on tyypillinen ja 1800-lukujen yksinäisaitta.
8 sista mallia. Koristeellisia moniruutuisia kuisteja ei tavallisissa talonpoikaistaloissa juuri ollut, mutta Kynkään sahakartanossa sellainen oli kuten monissa muissakin Pohjois-Pohjanmaan sahakartanoissa. Tämä varsin arkaainen rakentamistapa säilyi Livojokivarressa pitkään eivätkä rintamaiden tyylivirtaukset juuri täällä pyörähdelleet. Niinpä 1930-luvulla ja jopa viime sotien jälkeen rakennetut asuintalot veistettiin vanhaan tapaan edelleen hirrestä pitkälle nurkalle niin kuin oli ennekin tehty. Osa rakennuksista jäi hirsipinnalle, osa saatettiin vuorata saumarimalla. Tämä perinteissä pysyminen on vaikuttanut siihen, että Livojokivarren rakennuskanta vaikuttaa monin paikoin vanhemmalta kun se itse asiassa onkaan. Ehkä samasta syystä viime vuosikymmenten uudisrakentamisessakin on vältytty niiltä ylilyönneiltä, jotka eteläisemmässä Suomessa ovat niin tavallinen näky. Rakennuksia on myös pääosin pidetty yllä ja jopa entisöity, mikä kertoo siitä, että oman ympäristön arvot on tunnustettu. Mannilan kesänavetta edustaa harvinaiseksi käynyttä, aiemmin seudulla yleistä tyyppiä. Ala-Livon Jurmun päärakennus on tyypillinen alueelle. Vuoraamaton hirsiseinä ja klassistiset kuusiruutuiset ikkunat viittaavat rakennuksen periytyvän 1800-luvulta. 8
9 9 KOHDELUETTELO
10 1. Kynkään historiallinen sahapaikka Pudasjärven pitäjänkartta vuodelta Kynkään tilan alkukirjaimen K alla on sahan paikka. Kuva Kansallisarkiston digitaalinen arkisto Pudasjärvi, pitäjänkartat. Nimismies Zachris Bäck perusti 1784 Livojoen Kynkäänkosken varrelle kaksikehäisen kotitarvesahan, joka muutettiin 1803 neliraamiseksi hienoteräiseksi kauppasahaksi. Tässä vaiheessa sahan neljä pääomistajaa koostui neljästä oululaisesta liikemiehestä. Saha toimi aina vuoteen 1884, jolloin se lakkautettiin. (Ahvenainen 1984, 108, 178). Sahan rakenteita ei ole enää havaittavissa joen rannalla. Sen sijaan sahakartano rakennuksineen on säilynyt ja samaten erityisesti joen etelärannalla on lukuisia pienehköjä asumuksia muistona sahatyöväestä. Pudasjärven kunta osti Kynkään tilan Ab Uleå Oy:ltä 1926 ja sijoitti rakennukseen Kynkään kansakoulun. Myöhemmin 1949 koulun siirryttyä Aittojärven kylään tilakeskuksessa toimi vuodesta 1956 Koillis-Pohjanmaan maamieskoulu. Nyttemmin rakennukset ovat yksityisomistuksessa. Saha on sijainnut rannalla Kynkään tilan kohdalla, mutta siitä ei enää ole havaittavia merkkejä maastossa. Kynkään sahan ympäristö on osa valtakunnallisesti arvokasta Aittojärvi-Kynkään maisema-aluetta. Mahdollinen historiallisen ajan kiinteä muinasjäännös 10
11 2. Kyngäs, entinen sahakartano (Koskikyngäs) Pitkänurkkainen suuri asuinrakennus on veistetty hirrestä pitkällenurkalle 1800-luvulla. Päädyn pelkkakerrassa on vuosiluvut 1873 ja Rakennus on vuorattu punaiseksi maalatulla saumarimalla. Nurkkien laudoitukset, listat ja ikkunanpuitteet ovat valkoiset. Kahden sisäänkäynnin umpikuistissa on moniruutuiset ikkunat. Kuisti on maalattu keltamullan väriseksi, ikkunanpuitteet valkoiset. Pihapiirissä on toinen vanha hirsinen asuinrakennus, jota on uudistettu enemmän. Pihapiiriä rajaa lisäksi uudempi talousrakennus ja vanha hirsinen pariaitta. Rannan puolella on säilynyt vanhaa puistoa. Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva alueen kulttuurihistorian kannalta keskeinen rakennusryhmä, jossa päärakennus on säilyttänyt perinteisen asunsa. s-1, maakunnallisesti arvokas 3. Mannilan rakennusryhmä, Kyngäs Oikealla Mannilan kesänavetta, taustalla pihapiiri. 11
12 Mannilan rakennusryhmä sijaitsee maantien ja Livojoen välisellä viljelyaukealla. Lähempänä tietä on alueella harvinaiseksi käynyt perinteinen, pyramidikattoinen kesänavetta. Hirsisen rakennuksen korkean telttamaisen kautta johdettiin ilmavirralla karjaa vaivanneet sääsket ulos. Pyramidikattoiset kesänavetat on luokiteltu 2009 valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY). RKY-rajauksessa on Mannilan lisäksi viereinen Rannan tila, mutta ei Koskikynkään taloa tai sahan paikkaa. Mannilan pitkänurkkainen, saumarimalla vuorattu ja punamullattu asuinrakennus on säilyttänyt vanhoine kuusiruutuisine ikkunoineen hyvin perinteisen asunsa. Rakennuksessa on vanha umpikuisti. Pihapiiriä rajaavat hirsiset talousrakennukset. Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva perinteisen asunsa säilyttänyt rakennusryhmä, joka on luokiteltu myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. RKY-rajaus tulee korjata. s-1, valtakunnallisesti arvokas rakennett kulttuuriympäristö 4. Kynkään entinen sahatyöväen alue Livojoen yli johtavan sillan eteläpuolisella rannalla on joukko pienehköjä, osin vanhojakin asuin- ja talousrakennuksia, joiden tausta liittyy Kynkään sahaan. Osa rakennuksista on perinteisessä asussa, osa on uudistettu, joillakin pihoilla on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva vanha asuntoalue, jonka historia liittyy Kynkään sahaan. /s Kyngäs Ala-Livon kylä Ala-Livon kylä on saanut pysyvän asutuksensa ehkä jo 1500-luvulla. Vuoden 1648 maakirjakartassa paikalla on yksi talo, Nissi. Nykyisin Livojoen ja vanhan tien varrella on puolisen tusinaa taloa pihapiireineen. Tienoikaisu on rauhoittanut kyläkuvan. Perinteisessä 1800-luvun asussa on säilynyt Jurmu ( , Nissintie 111), jonka hirsinen, pitkälle nurkalle salvottu parituparakennus on vuoraamaton ja maalaamaton. Kuusiruutuisissa ikkunoissa on klassistiset kehykset. Lautarakenteisen umpikuistin saumarimaseinät on maalattu punaisiksi. Pihamaata rajaavat kahdelta sivulta harmaapintaiset hirsiset talousrakennukset. 12
13 Ala-Livo, Jurmun talo. Ala-Livo, Nissintie 85. Vanhoja asuinrakennuksia ovat myös Nissintie 74, 85 ja 91, jossa vuoraus on uusittu. Myös peltojen ympäröimässä taloryhmässä Nissintie 73 a, b, c on useita vanhoja asuin- ja talousrakennuksia. Joen rannalla on vanha tervahaudan pohja. Uuden ajan alusta asuttu kylä-alue, jossa vanhan tien varrella säilynyt useita vanhoja rakennuksia. Kyläalue /s Jurmu s-1 13
14 6. Aintio, Aintiontie Aintion rakennukset on 1993 merkitty Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet -selvityksessä perinteistä rakennuskantaa sisältäväksi kohteeksi. Vanha päärakennus on kuitenkin purettu ja vaikka tilan mailla on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia ei paikkaa voi nykyisin pitää rakennuskannaltaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaana, vaikkakin sijainti jokitörmällä on näyttävä. Livojoen vastarannalla on vanha tervahaudan pohja. Vanha jokitörmän talonpaikka, jossa uudehko (1979) asuinrakennus. Esitetään, että maakuntaliitto tarkistaa arvoluokituksen nykyisen tilanteen mukaiseksi 7. Hietala ja Törmänen, Törmäsentie 97, ja Aintio. Livojoen länsirannalla sijaitsevat Hietalan ja Törmäsen rakennusryhmät muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden rannan peltomaisemassa. Hietalan päärakennus ja Törmäsen vanha piharakennus edustavat perinteistä rakentamistapaa. Törmäsen päärakennus on uudehko. Tien varrella on lisäksi vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Kahden talon muodostama tasapainoinen kokonaisuus rannan viljelymaisemassa. /s 14
15 8. Varjola, Nivala, Vesala ja Niemelä, Sarakyläntie 267, 291, 297 ja 327 Niemelä. Livojoen itärannalla Sarakyläntien varrella on ryhmä taloja, joissa on säilynyt perinteistä rakennuskantaa. Varjolan ( ) pieni, pitkänurkkainen hirsirakennus on punamullattu. Nivalassa vuoraus on uudehko. Niemelän ( ) kookkaampi hirsinen päärakennus näkyy komeana peltoaukean taustalla. Rakennus on vuorattu keltaiseksi maalatulla saumarimalla ja siinä on kuusiruutuiset ikkunat. Peltomaisemassa on vanhoja harmaahirsisiä talousrakennuksia. Perinteistä rakennuskantaa maantieltä avautuvan peltoaukean tuntumassa. /s 9. Pöhölä, Pöhölänniemi, Pöhöläntie Pöhölän kylmillään oleva vanha asuinrakennus.
16 Pöhölänniemi on 1993 merkitty Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet -selvityksessä: jokimaisemaan liittyvä yhtenäinen rakennusryhmä rantaviljelysten keskellä. Vanha hirsinen asuinrakennus on kuitenkin ollut jo pitkään kylmillään ja osa ikkunoista on poissa, joten sen säilyneisyys on kärsinyt. Runko vaikuttaa vielä ehjältä. Pihamaalla on uudehko asuinrakennus. Vanha huonokuntoinen hirsinen vuoraamaton asuinrakennus. Esitetään, että maakuntaliitto tarkistaa arvoluokituksen nykyisen tilanteen mukaiseksi 10. Laatikainen, Pöhöläntie 40b Livojoen etelärannalla sijaitseva perinteisessä asussa oleva rakennusryhmä, jossa yksitupainen pitkänurkkainen asuinrakennus, sauna, aittoja ja hirsinen karjasuoja. Asuinrakennus, aitta ja sauna ovat punaiseksi maalattuja valkoisin listoin, karjasuoja harmaata hirttä. Tasapainoinen perinteinen pientilan rakennusryhmä joenvarsipellon keskellä. /s Laatikainen. 16 Laatikainen.
17 11. Vähälä Hirrestä pitkälle nurkalle salvottu vuoraamaton asuintupa, joka on hormiton. Ikkunat ovat vanhanmalliset kuusiruutuiset. Rakennuksen toinen pää vaikuttaa siltä kuin siitä olisi osa purettu. Pihamaalla on vanha hirsinen talousrakennus. Kylmillään oleva ilmeisesti kesäkäytössä pidetty hirsinen asuinrakennus. - Vähälä. 12. Kiinteistö , Sarakyläntie 820 Mustaojan varrella maantien tuntumassa sijaitsee pitkänurkkainen, punamullatulla saumarimalla vuorattu vanha asuinrakennus, jossa korkea umpikuisti. Ikkunat ovat perinteistä kuusiruutuista mallia. Pihamaan laidalla hirsinen saunarakennus ja aitta. Perinteisen asunsa säilyttänyt pientilan rakennusryhmä maantiemaisemassa. /s (sijainti kaava-alueen rajan tuntumassa) Sarakyläntie
18 13. Livon kylämaisema Livon kylä on saanut pysyvän asutuksensa viimeistään 1500-luvulla laadittu maakirjakartta osoittaa talojen sijainneen kolmena varsin lähellä toisiaan olleen ryhmänä (Juutinen, Puhakka ja Illikainen). Nuo asutut kylätontit ovat edelleen asuttuja. Kylätonteista yksi on ollut Livojoen itärannalla nykyisen kylätalon (entinen koulu) paikkeilla, toinen länsirannalla Pertunharjulla ja kolmas niin ikään länsirannalla nykyisen Koppelonkankaan paikkeilla. Nykyinen kyläasutus on pääosin Kirsiojantien, Livontien ja Liikasentien varrella. Pysyvä siltayhteys joen yli saatiin 1976 kun nykyinen silta valmistui. Sillan vierellä on Illikaisen saha- ja myllypaikan muistomerkki, jonka kyläläiset pystyttivät vuonna Se koostuu vanhasta saharaamista ja muista rautaisista sahan osista. Sahan paikalla ei ole enää havaittavia jälkiä. Kylämaisema avautuu parhaiten sillalta joen itärannalta. Pääosa vanhasta rakennuskannasta on Pertun, Juutisen, Laineen, Perttulan, Keskitalon, Puhakan ja Liikasen tilojen alueilla. Historiallinen joenrantakylä, jossa on säilynyt perinteistä rakennuskantaa aina 1700-luvulta saakka. Punamullatut asuinrakennukset ja talousrakennukset antavat hoidetun kuvan pitkään jatkuneesta kyläkulttuurista. /s, maakunnallisesti arvokas 18 Livon kylää vuoden 1865 pitäjänkartassa. Alhaalla Keski-Livon asutusta: Juutisen, Puhakan ja Illikaisen talot. Keskellä Salmelan Kokon talo ja pohjoisessa Pöykiöniemen talo. Kuva Kansallisarkisto.
19 14. Perttu, Kirsiojantie Livon Perttulan ja Laineen talot joen yli nähtynä. Pertun vanhat rakennukset sijaitsevat Pertunharjun tiiviisti rakennetulla kylätontilla. Pertun päärakennus on pitkänurkkainen, saumarimavuorattu rakennus, jossa kuusiruutuiset ikkunat. Pihassa on vanha hirsinen aitta. Kirsiojantien toisella puolen avautuu peltoaukea, jolla on tiettävästi kylän vanhin rakennus, entinen savutupa vuodelta Se on myöhemmin toiminut latona. Peltoaukealla on myös muita vanhoja hirsilatoja. Historiallisella kylätontilla sijaitseva vanha tilakeskus ja peltoaukealla säilynyt entinen savupirtti. s-1, historiallinen kylänpaikka 19 Pertun päärakennus vasemmalla.
20 Pertun vanha savupirtti ja lato. 15. Mäkelä, Kirsiojantie Mäkelän vanha 1800-luvun keskivaiheilla rakennettu päärakennus on tiiviisti rakennetun Pertunharjun keskimmäinen asuinrakennus Pertun Ja Juutisen välissä. Se on pitkänurkkainen, saumarimavuorattu rakennus, jossa on kuusiruutuiset ikkunat. Historiallisella kylätontilla sijaitseva vanha tilakeskus. s-1, historiallinen kylänpaikka 20 Mäkelä.
21 16. Juutinen, Kirsiojantie Juutinen. Juutisen rakennukset kuuluvat niin ikään Pertunharjun tiiviiseen kyläkeskukseen. Pääty tielle päin on Juutisen pitkä hirsinen, saumarimavuorattu päärakennus, joka on punamullattu luvun alussa rakennetussa rakennuksessa on kuusiruutuisia ikkunoita, toisen pään aukotusta on uusittu. Pihapiirissä on sekä uudempia talousrakennuksia että vanhoja harmaahirsisiä ulkorakennuksia, osa tien toisella puolen. Historiallisella kylätontilla sijaitseva vanha tilakeskus, jossa sekä vanhaa että uudempaa rakennuskantaa elävänä kokonaisuutena. /s, historiallinen kylänpaikka 17. Laine, Liikasentie Laine. 21
22 Laineen pitkänurkkainen, saumarimavuorattu ja punamullattu päärakennus lienee 1800-luvulta. Se on säilyttänyt perinteisen asunsa kuusiruutuisine ikkunoineen. Pihapiiriä rajaa hirsinen, harmaapintainen talousrakennus, sekin vanha. Kolmannella sivulla on pitkä ulkorakennus. Maisemallisesti kyläkuvan kannalta keskeinen rakennusryhmä, joka on säilyttänyt esimerkillisesti perinteisen asunsa. s Perttula, Liikasentie 18b Perttulan pitkä päärakennus on samaa tyyppiä kuin Laine: pitkänurkkainen, punamullattu rakennus, jossa kuusiruutuiset valkopuitteiset ikkunat. Rakennuksessa on umpikuisti. Pihapiiriä rajaa lisäksi kaksi vanhaa talousrakennusta. Aivan Perttulan asuinrakennuksen vierellä on toinen, uudempi asuinrakennus Liikasentie 18a, jonka toisella puolen tietä sijaitseva yksinäisaitta on vanha. Se on vuorattu saumarimalla ja punamullattu. Poikkeuksellisesti sen otsapäädyssä on kuusiruutuinen ikkuna. Maisemallisesti merkittävä rakennusryhmä, jossa hyvin hoidettu perinteinen asuinrakennus ja vanha yksinäisaitta. Päärakennus ja aitta s-1 Perttula. Perttulan aitta. 22
23 19. Puhakka, Liikasentie Puhakka joelta päin. Puhakka on kylän vanhoja kantataloja. Sen hirsinen päärakennus on 1800-luvulta, mutta vaaleasävyisen nykyasunsa rakennus on saanut 1940-luvulla, jolloin ikkunatkin muutettiin. Pihapiirissä on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Vanhan kantatilan perinteinen pihapiiri jokimaisemassa. /s 20. Keskitalo, Liikasentie Keskitalon rakennusryhmä. 23
24 Keskitalon keltaiseksi maalattu saumarimavuorattu päärakennus on 1800-luvun lopulta. Pihapiirissä punamullattu pienempi asuintupa sekä ulkorakennuksia, joista vanhin harmaapintainen aitta. Kyläkokonaisuuteen saumattomasti liittyvä vanha rakennusryhmä. /s 21. Liikanen, Liikasentie Liikanen. Liikasen vanha päärakennus on siirretyltä rungoltaan tiettävästi vuodelta Pitkänurkkainen saumarimavuorattu rakennus on myöhemmin kokenut pihasiipilaajennuksen ja ikkunamuutoksia, mutta tilan pihapiirissä on lukuisia vanhoja talousrakennuksia. Vanhempi kahdesta yksinäisaitasta on vuodelta Pihaa rajaa kaksikerroksinen hirsinen kaksoisaitta. Lisäksi pihassa on säilynyt seudulla harvinaiseksi käynyt pyramidikattoinen kesänavetta. Vanhaa monipuolista rakennuskantaa muutoksia kokeneen asuinrakennuksen pihapiirissä. /s, kesänavetta s-1 24
25 22. Kokko, Kirsiojantie Kokko. Kokon talo sijaitsee Kirsiojantien ja Livojoen Kokonlahden välissä historiallisen kylätontin (Salmela) eteläpuolella. Kokko siirrettiin nykyiselle paikalleen 1864 ja rakennusta jatkettiin 1870-luvulla. Pitkänurkkainen hirsinen päärakennus on vuorattu punaiseksi maalatulla saumarimalla. Rakennus on 1800-luvulta. Ikkunoiden puitejako on uusittu. Pihapiirissä on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Kylän vanhoihin taloihin lukeutuva rakennusryhmä maantien varrella. /s 23. Salmela, Kirsiojantie Salmela sijaitsee yhdellä Livon kylän kolmesta historiallisesta kylätonttialueesta. Paikalla on ollut talo ainakin 1600-luvun alkupuolella. Nykyinen päärakennus on uudehko, mutta alueella on joitakin vanhoja talousrakennuksia. Historiallinen talonpaikka. Historiallinen kylänpaikka 24. Etilä, Kirsiojantie Etilä periytyy Illikaisen talosta, joka oli yksi kylän kantatiloista. Etilän päärakennus sijaitsee yhdellä Livon kylän historiallisista kylätonteista. Pitkänurkkainen, vuoraamaton ja maalaamaton rakennus on säilynyt erittäin alkuperäisessä asussa. Ikkunat ovat vanhoja kuusiruutuisia. Korkea, lautarakenteinen umpikuisti on vuorattu saumarimalla. Se lienee 1900-luvun alkupuolelta. Pihan talousrakennus on uudehko. 25
26 Etilä, taustalla koulu. Erittäin hyvin perinteisen asunsa säilyttänyt vanhan tilan päärakennus kyläkuvan kannalta keskeisellä paikalla. s-1, historiallinen kylänpaikka 25. Livon entinen koulu, Kirsiojantie Livo sai oman kansakoulun 1917, joka toimi alkuvuodet vuokratiloissa. Oma koulutalo saatiin Tämä korvattiin 1976 modernilla, arkkitehtitoimisto Talvisaran suunnittelemalla koululla. Matala puuverhottu ja tasakattoinen rakennus sijaitsee historiallisella kylätontilla. Koulutoiminnan lakattua 1993 koulurakennus on toiminut aktiivisena kylätalona. Kylän toiminnallinen keskus modernissa entisessä koulurakennuksessa.. Historiallinen kylänpaikka 26 Entinen koulu, nykyinen kylätalo.
27 26. Livontien varsi Livontie on aiemmin ollut kylän pohjois eteläsuuntainen pääväylä. Sen varrella on toiminut kylän kauppa, osuuskauppa luvulta oleva myymälärakennus, Livontie 157 on nyt uudistettuna yksityiskäytössä. Vanhaa rakennuskantaa on myös osoitteessa Livontie 151, jossa on pitkänurkkainen punamullattu tupa. Livontie 177: ssä on tien varrella kaksi ilmeisestikin siirrettyä yksinäisaittaa, joista toisessa vuosiluku Tiemaisemalle antaa oman ilmeensä lehtikuusikuja. Osoitteessa Livontie 213 on Kanervan tila, jonka hirsinen päärakennus on vuodelta Perinteistä rakennuskantaa vanhan maantien varrella. /s 27. Pöykiöniemen kulttuurimaisema Livontien aitat. Pöykiöniemi on ollut asuttuna ainakin 1700-luvun alusta, mahdollisesti 1600-luvulta koska tila mainitaan autioksi Nykyinen Niemen tila on vanhin asuinpaikka luvun alussa niemelle tuli toinen tila, Lybeck. Molempien tilojen rakennukset edustavat perinteistä pudasjärveläistä rakentamistapaa. Niiden välinen peltoaukea latoineen on maisemallisesti arvokas. Arvokas joenniemen peltomaisema perinteisine rakennuksineen. /s, maakunnallisesti arvokas Pöykiöniemi, taustalla Niemen talo 27
28 28. Niemi, Lybeckintie Niemi. Niemen, vanhalta nimeltään Pöykiö, rakennukset sijaitsevat Pöykiöniemen peltoaukean päässä niemen kärjessä. Niemen hirsinen, pitkänurkkainen päärakennus on vuodelta Rakennuksesta on aikanaan siirretty osa muualle perinnönjaon yhteydessä. Rakennus on vuorattu saumarimalla, joka on maalattu punaiseksi, nurkkalaudat ovat valkoiset. Lisälämmöneristys on jättänyt uusitut ikkunat syvälle seinäpinnasta. Myös umpikuisti on uusi. Pihapiirissä on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia, mm. vanha yksinäisaitta. Maisemallisesti arvokkaalla paikalla sijaitseva vanhan tilan rakennusryhmä. s-1 28 Lybeck.
29 29. Lybeck, Lybeckintie Hirvaskosken l. Timosen ruukin isännöitsijä Antti Lybeck osti 1895 puolet Pöykiöniemestä ja rakennutti paikalle myöhemmin, ilmeisesti vasta 1900-luvun alussa talon. Lybeckin päärakennus on tyylipuhdas tuon ajan pudasjärveläistalo. Pitkänurkkainen hirsirakennus on vuorattu saumarimalla ja punamullattu. Uudistetut ikkunat ovat kuusiruutuista mallia. Täälläkin lisälämmöneristys on jättänyt ikkunat syvälle seinäpinnasta. Umpikuistissa on paljon ikkuna-alaa. Pihapiirissä on kaksi suurehkoa ulkorakennusta. Pellon laidalla on vanha yksinäisaitta. Maisemallisesti arvokkaalla paikalla sijaitseva vanhan tilan rakennusryhmä. s-1 Lybeckin yksinäisaitta. 30. Puhakka (Karikko), Kirsiojantie Puhakan pientilan pitkänurkkainen punamullattu asuinrakennus edustaa kuusiruutuisine ikkunoineen perinteistä pudasjärveläistä rakentamistapaa vaikka se on rakennettu vasta 1940-luvulla. Pihamaalla on vinttikaivo ja saunarakennus. Tasapainoinen seudun perinteistä rakentamistapaa edustava pihapiiri. s-1 Puhakka. 29
30 Rahkola. 31. Rahkola, Yli-Livo, Sarakyläntie Rahkolan pitkänurkkainen, saumarimalla vuorattu, punaiseksi maalattu päärakennus sijaitsee joen rannassa peltoaukean keskellä. Se on rakennettu 1900-luvun alussa. Ikkunat on muutettu yksiruutuisiksi. Pihapiirissä on suuri, kaksiosainen vanha hirsinen aitta sekä uudempi talousrakennus. Pellolla on toinen vanha hirsinen ulkorakennus. Vanha maatilan talouskeskus joenrantapellon keskellä maisemallisesti näkyvällä paikalla. /s 32. Tupala, Yli-Livo, Sarakyläntie Tupala.
31 Tupalan rakennukset sijaitsevat Sarakyläntien varrella. Tupalan vanhempi asuinrakennus on säilyttänyt hyvin perinteisen ilmeensä punamullattuine saumarimavuorauksineen ja kuusiruutuisine ikkunoineen, joissa on kauniisti muotoillut uusrenessanssikehykset. Pihajulkisivulla on umpikuisti. Pihamaalla on uudempi, ilmeisesti 1950-luvun asuinrakennus ja punaiseksi maalattu talousrakennus. Hyvin säilynyt, perinteistä rakentamistapaa edustava vanha asuinrakennus. s-1 Nurmiharjun taloryhmä. 33. Nurmiharju, Yli-Livo, Kirsiojantie Nurmiharjun vanhakantainen rakennusryhmä sijaitsee Livojoen läntisellä rantatörmällä. Pohjois-Pohjanmaan liiton rakennuskulttuuri selvityksessä se on mainittu nimellä Nurmelanharju: Perinteistä rakennuskantaa sisältäviä taloryhmiä joen ja metsän rajaamilla viljelyksillä. Nurmiharjun kaksi suurta hirsistä asuinrakennusta muodostavat jokimaisemassa merkittävän kokonaisuuden. Nurmiharjun talonpoikaistila näkyy samalla paikalla vuoden 1865 pitäjänkartassa. Eteläisempi asuinrakennus on vuoraamaton pitkänurkkainen hirsirakennus, jonka runkoa on tuettu tukipiiruin. Ikkunoiden puitejako on 1900-luvun alkupuolen mallia. Pihajulkisivulla on suuri umpikuisti. Pihamaata kehystää joukko eri-ikäisiä hirsisiä talousrakennuksia. Pohjoispuolinen asuinrakennus muodostaa oman pihapiirin monine hirsisine vanhoine talousrakennuksineen. Hirsisen asuinrakennuksen vuoraus on uusittu perinteisen tavan mukaan saumarimalla, joka on vielä maalaamatta. Lisälämmöneristyksen takia kuusiruutuiset uudet ikkunat ovat tavallista syvemmällä seinäpinnasta. Rakennuksessa on leveä umpikuisti. Pihamaalla on monia vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Lännestä päin Nurmiharjun rakennusryhmät näyttäytyvät komeasti peltoaukean taustalla. Koivukuja johtaa pihoille. Kahden tilan tiivis vanhojen rakennusten ryhmä maisemallisesti merkittävällä paikalla peltoaukean ja Livojoen välissä. alue /s, asuinrakennukset s-1, maakunnallisesti arvokas 31
KEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ
KEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TMI LAURI PUTKONEN 25.11.2009 1 Kannen kuvat: Ylhäällä Suomutunturin kotaravintola ja Suomulinnan seuratalo, keskellä Ala-Kumpulan vanhan ulkorakennuksen
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotSipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen
Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012
LisätiedotTaipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen
Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taipalsaaren Kattelussaari
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
Lisätiedotp/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.
PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi
Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen
Lisätiedotkesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri
1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan
LisätiedotPIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA
PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa
Lisätiedot1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula
LisätiedotPyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys
30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen
LisätiedotHALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA
LIITE 2 HALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 20.2.2019 Osayleiskaavan alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön alueita tai yksittäisiä rakennuksia. Osayleiskaava-alueen
Lisätiedot1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotLevin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy
Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi
LisätiedotKUORTANEENJÄRVEN POHJOISOSAN OYK- RAKENNUSKULTTUURIKOHTEIDEN ARVOLUOKITUS - ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU
LIITE 6-1 (6) LUKUMÄÄRÄT YHTEENSÄ 46 24 4 Keski-Seppälä 300-401-43-69 1890/RHR. Keski-Seppälän tilan asuinrakennus on perinteistä kaksifooninkista tyyppiä. rakennusentointi 2016-17, Seppälän asutus) Se
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotRakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi
LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin
LisätiedotMiljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet
1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotPaltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit
Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotLausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Lausuntopyyntö 7.11.2016 Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 Kempeleen
LisätiedotKalliola /10
Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
50 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 51 Kihniö Virrat HÄMEENKYRÖ Urjaisen-Osaran-Kostulan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotRAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
Lisätiedot2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339
LisätiedotAnjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia
Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun
Lisätiedotkoivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotLöytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
58 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 59 Kihniö Virrat IKAALINEN Poltinjoen kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Ruovesi
LisätiedotKuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
LisätiedotTurtosen alueen säilynyt rakennuskanta
Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
188 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 189 Kihniö Virrat PÄLKÄNE Varalan-Kirvun-Iharin kulttuurimaisema Parkano
LisätiedotKangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotIkaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
120 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 121 Kihniö Virrat KIHNIÖ Korhoskylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:
LisätiedotRAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus
RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.
LisätiedotPunkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS
Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS 1. JOHDANTO Tarkasteltava Palojoen asutus- ja jokilaaksomaisema sijoittuu Pirkanmaalle Punkalaitumen
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti
LisätiedotPIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE
Alueraportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/es/es_alue_raportti.aspx... 1 / 3 26.11.2018 klo 11.08 PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE Maakunta: Etelä-Savo 10494 Kunta: Pieksämäki
LisätiedotSarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola
Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän
LisätiedotVT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014
LisätiedotKOOSTE VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE Lausunnot, mielipiteet ja kaavoittajan vastineet
liite nro 4 KOOSTE VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE Lausunnot, mielipiteet ja kaavoittajan vastineet Asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Kaisaniemen (6.) kaupunginosan korttelia 47 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA
LisätiedotLaukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotKulttuuriympäristön maastokäynti
FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön
LisätiedotRÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa
Lisätiedotrakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa
122 89. Rakennuksen nimi: Hermannas Verneras Rnr: 49948700050096S Osoite: Sommarösundsv.476 Rakennustyyppi: pientila Rakennusvuosi: 1850 Korjausvuodet: ei tiedossa Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, piharakennukset:
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu...
Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä tontti jokirannassa
LisätiedotIlomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
LisätiedotMerkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.
ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSALEISKAAVA (ERÄJÄRVEN OSA-ALUE) Eräjärven kyläalueen osayleiskaava M K 1 : 5 0 0 0 KAAVAEHDOTUS 30.3.2016 ALUEVARAUSMERKINNÄT: AP PIENTALOVALTAINEN
LisätiedotRautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013
1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotTampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...
LisätiedotPattijoen seudun asutuksen kehitys 1
RAAHEN KAUPUNKI akm 219 Pyhtilänkankaan asutus- ja käyttöhistoria 1.6.2012 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 2 Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 Pattijoella on pitkä historia
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
LisätiedotKulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa
Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti
LisätiedotUusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem
Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem 895-483-0001-0051 1 001 Torppa 002 Vaja Postinumero: Postitoimipaikka: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Asutushistoria: Lähiympäristö:
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
Lisätiedot5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 3:120 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 3:120 5. Kaup.osa/kortteli/talo
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
LisätiedotKaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos
Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotHakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088.
YHDEN ASUNNON TALON JA TALOUSRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN PULKKASAARENKATU 14, ALA-PISPALA 837-218-1088-0014 POIKKEAMISPÄÄTÖSHAKEMUKSEN PERUSTELUT ASUINRAKENNUKSEN JA TALOUSRAKENNUKSEN SIJOITTELUUN TONTILLA
LisätiedotTampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018
Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: Arkkitehtitoimisto Neva Oy Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi...
LisätiedotLappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...
LisätiedotLauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite
Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen
LisätiedotSalon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
LisätiedotPihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?).
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Pörsänmäki 21:3 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi MUSEOVIRASTO TUHKAKANGAS
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotLIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI
LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI RANTATIE 68 (RNr 7:116) Hirsirunkoinen kesämökki on rakennettu 1930-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari
LisätiedotNurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi Täydennys. Timo Jussila
1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi. 2013 Täydennys Timo Jussila 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Täydennys... 4 Perustiedot Alue: Nurmes,Pitkämäen
LisätiedotSisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
Lisätiedot