LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava"

Transkriptio

1 LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava Tmi Lauri Putkonen

2 LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka OY Tilaaja : Pudasjärven kaupunki 2

3 LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava Selvityksen taustaa Tämä rakennetun kulttuuriympäristön selvitys liittyy Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaavan laadintaan. Aleen arkeologinen kulttuuriperintö inventoitiin jo vuonna Myös Iijokivarren rakennettu kulttuuriympäristö inventoitiin samana vuonna (AIRIX Ympäristö Oy, Selvitysraportti ). Nyt tehty selvitys perustuu maastotutkimuksiin Inventoinnin ja dokumentoinnin teki tutkija Lauri Putkonen. Kelirikkoaika auraamattomine teineen vaikeutti muutamassa tapauksessa maastotutkimuksia. Rakennuksista ei ole tehty kuntoarviota. Lähinnä vanhaan kartta-aineistoon liittyviä arkistotutkimuksia on tehty Kansallisarkistossa ja Oulun maakunta-arkistossa. Livojokivarren rakennettua kulttuuriympäristöä on aiemmin inventoitu maakunnallisella tarkkuudella 1990-luvun alussa ja koko maakuntaa käsittelevät raportit julkaistiin On kuitenkin todettava, että Livojokivarren osalta aineisto on erittäin puutteellista, mm. Livon ja Ala-Livon historialliset kyläasutukset on jätetty huomiotta. Harvoista valituista kohteista osa näyttää olleen purettuja jo ennen raportin kokoamista. Tuolloin inventoidut kohteet olivat: 7. Kyngäs, Aittojärvi Livojokivarren viljelysmaisema, Mannilan kesänavetta, entisen maatalousoppilaitoksen rakennusryhmä 39, Aintio, Livo Perinteistä rakennuskantaa (mm. asuinrakennus, paja) sisältävä rakennusryhmä, jokimaisema. 40. Pöhölänniemi, Livo Jokimaisemaan liittyvä yhtenäinen rakennusryhmä rantaviljelysten keskellä. 42. Nurmelanharju, Livo Perinteistä rakennuskantaa sisältäviä taloryhmiä joen ja metsän rajaamilla viljelyksillä. 43. Sarajärvi Viljelysmaisema Sarajärven ja Livojoen tuntumassa. Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen tuorein luettelo vuodelta 2009 sisältää Pudasjärveltä kolme kohdetta, joiden joukossa neljän kunnan alueelle sijoittuva kohdekooste pyramidikattoiset kesänavetat. Pudasjärveltä on mukaan otettu Kynkään Mannilan kesänavetta. Alueen rajaus ei tosin vaikuta kovin tarkalta, sillä mukaan on otettu melko laaja alue, jolla ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa ja toisaalta ulkopuolelle on jätetty historiallisesti merkittävä Kynkään sahakartano. Selvityksen perusteella ehdotetaan rantaosayleiskaavaan seuraavia merkintöjä, joista on neuvoteltu Pohjois-Pohjanmaan museon, rakennustutkija Juhani Turpeinen, kanssa. Ehdotus on ohjeellinen. Tarkemmat merkinnät harkitaan kaavoitusprosessin aikana. s 1 - rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. /s - rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde tai alue, jonka ympäristössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen. Historiallinen kyläalue - viimeistään uuden ajan alusta ( luku) periytyvä kylän rakennusten paikka, jonka ympäristössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen 3

4 Asutuksen juuret Livojokivarren arkeologinen kulttuuriperintö on inventoitu rantaosayleiskaavan perusselvityksenä vuonna Siksi tämän selvityksen yhteydessä ei käsitellä laajemmin alueen asutushistoriaa. Pudasjärven seudut vapautuivat jääkauden jäämassoista n vuotta sitten mikä mahdollisti erätaloutta harjoittavien ih- Livon kylän asutus vuonna 1648 maanmittari Claes Claessonin kartassa. Kylän asutus on sijoittunut kolmeen paikkaan joen kummallekin puolelle. Nämä historialliset kylätontit ovat edelleen asuttuja. Kuvalähde: /pub/ sci/geo/carto/vanhatkartat/ maakirjakartat/highres/f1/f1_ 14.jpg misten toiminnan täällä. Kivikauden irtolöytöjä on tavattu esimerkiksi Livon kylästä, Yli-Livosta ja Sarankylästä. Kiinteitä asuinpaikkoja on Livojoen varsilla mm. Kiviharjussa, Hanhikankaalla ja Suvannossa. (Taskila 1999, 10-11; Taskila 2005, 15-16; Häkälä 2012, 9). Muinainen saamelaisasutus on jättänyt sekä jälkensä maisemaan niin kiinteinä muinaisjäännöksinä, esimerkiksi pyyntikuoppina, mutta varsinkin paikanniminä. (Taskila 1999, 11) Saamelaisasutus on jatkunut täällä ilmeisesti aina 1500-luvulle saakka. Uuden ajan alussa alueelle suuntautui myös kantasuomalaisten eränkäynti, lähinnä rannikon suunnalta Iistä ja Haukiputaalta. (Taskila 2005, 16). Varsinaisen uudisasutuksen piiriin Livojokivarsi tuli 1500-luvun kuluessa ja 1570-luvun kymmenysluettelot kertovat jo ensimmäisistä veroa maksavista uudisasukkaista Livon kylässä. (Taskila 1995, 13). Rytingin kylä asutettiin 1500-luvun lopulla ja Sarajärven kiinteä asutus lienee syntynyt myöhemmin 1600-luvun jälkipuolella. (Taskila 2005, 19, 25). Livojokivarsi on saanut pysyvän asutuksensa kaakosta lähinnä savolaisalueilta, mutta nimistössä on viittauksia myös karjalaiseen kulttuuritaustaan. (Taskila 1999, 12). 4

5 Claessonin kartta Ala-Livon kylästä vuodelta Myös tämä asutustausta näkyy nykyisessä Ala-Livossa. Kuvalähde: /pub/ sci/geo/carto/vanhatkartat/ maakirjakartat/highres/f1/f1_ 16.jpg Ensimmäiset karttadokumentit alueen asutuksesta liittyvät kuulun maanmittarin ja kaupunkisuunnittelijan Claes Claessonin (myös Klaus Klaunpoika -nimitystä on käytetty) 1648 suorittamiin kartoituksiin Pudasjärvellä. Livon kylän kartta osoittaa kylän kolmen talon sijainneen kosken molemmilla rannoilla omina yksikköinään. Talojen tonttimaat ovat edelleen asutettuina osana perinteistä kyläkuvaa. Claessonin samana vuonna laatima kartta Ala-Livosta osoittaa nykyisen asutuksen periytyvän ainakin tuolta ajalta, todennäköisesti aiempaakin. Kajaanin linnaläänin kartta vuodelta 1650 osoittaa kyläasutusta olleen myös Livojoen eteläosassa Aittojärven tienoilla sekä Ala-Livossa. Pudasjärvellä väestön lisäys oli 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella erittäin voimakasta. Kun asukasluku oli vuonna 1750 vajaa tuhat, oli se sadan vuoden kuluttua jo runsaat Asutus levisi kylien ympärillä 1700-luvun kuluessa väestön lisääntyessä. Samalla kaskiviljelystä siirryttiin vähitellen enenevässä määrin 5

6 Kajaanin linnaläänin kartta vuodelta 1650 näyttää Pudasjärven keskeisten osien asutuksen. Taloja on selvitysalueen kylistä Kynkäällä, Ala-Livossa ja Livossa. Livojokivarren rakennuskulttuurin ominaispiirteet Selvitysalueen vanhin asuinkäytössä ollut rakennus on Livon kylän savupirtti vuodelta Rakennuksen hirret on tosin kertaalleen käännetty toisinpäin. Rakennuksen vesikatto on korjattu kyläläisten toimesta. Monessa Livojokivarren talossa on säilynyt vanhoja aittoja, jotka ovat enimmäkseen samanlaista tyyppiä yksinäisaitta on rakenteeltaan jalka-aitta, jossa sivuseinien hirret suojaavat poskina ulkonevan yläosan alla olevaa ovea. Perinteisesti aitat ovat olleet vuoraamattomia ja maalaamattomia, mutta viime vuosikymmeninä niitä on suojattu vuoraamalla ja punamultaamalla. Alueelle tyypillinen maatalouden ulkorakennus on ollut pyramidikattoinen kesänavetta, joita on säilynyt ainakin kaksi: valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin listattu Mannilan kesänavetta Kynkäällä sekä Livon kylän Liikasen kesänavetta. Korkea nelilapekatto on ollut ylhäältä avoin, mikä on aikaansaanut sääsket mukanaan imevän ilmavirran. Tyyppiä on esiintynyt runsaasti eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata, mutta nykyisin navettoja on vain harvassa. Koillismaan rakennuskulttuurissa asuintalot ovat pitkään olleet pitkälle nurkalle salvottuja vuoraamattomia paritupia tai sen johdannaisia. Ulkovuorausta käytettiin 1800-luvulla ja pitkälle 1900-luvullekin vain vauraimmissa taloissa. Alueen vanhalle rakennuskannalle nykyisin tyypillinen punamultaus tai punamaali valkoisin listoituksin on varsin tuore ilmiö. Asuinrakennusten koristelukin oli niukan tyylikästä. Ikkunoiden vuorilaudat ja kehykset olivat klassisesti profi loidut ja räystäslistakin saattoi suuremmissa taloissa olla vaatimattoman klas- 6

7 7 Livon kylän peltoaukealla seisoo yhä vuonna 1729 rakennettu Pertun tilan savupirtti. Yläkuva vuodelta 1952, Eino Pohjola. Viereisessä kuvassa pirtti tänään. Alakuvassa Pöykiönniemen Lybeckin tilan aitta, joka on tyypillinen ja 1800-lukujen yksinäisaitta.

8 sista mallia. Koristeellisia moniruutuisia kuisteja ei tavallisissa talonpoikaistaloissa juuri ollut, mutta Kynkään sahakartanossa sellainen oli kuten monissa muissakin Pohjois-Pohjanmaan sahakartanoissa. Tämä varsin arkaainen rakentamistapa säilyi Livojokivarressa pitkään eivätkä rintamaiden tyylivirtaukset juuri täällä pyörähdelleet. Niinpä 1930-luvulla ja jopa viime sotien jälkeen rakennetut asuintalot veistettiin vanhaan tapaan edelleen hirrestä pitkälle nurkalle niin kuin oli ennekin tehty. Osa rakennuksista jäi hirsipinnalle, osa saatettiin vuorata saumarimalla. Tämä perinteissä pysyminen on vaikuttanut siihen, että Livojokivarren rakennuskanta vaikuttaa monin paikoin vanhemmalta kun se itse asiassa onkaan. Ehkä samasta syystä viime vuosikymmenten uudisrakentamisessakin on vältytty niiltä ylilyönneiltä, jotka eteläisemmässä Suomessa ovat niin tavallinen näky. Rakennuksia on myös pääosin pidetty yllä ja jopa entisöity, mikä kertoo siitä, että oman ympäristön arvot on tunnustettu. Mannilan kesänavetta edustaa harvinaiseksi käynyttä, aiemmin seudulla yleistä tyyppiä. Ala-Livon Jurmun päärakennus on tyypillinen alueelle. Vuoraamaton hirsiseinä ja klassistiset kuusiruutuiset ikkunat viittaavat rakennuksen periytyvän 1800-luvulta. 8

9 9 KOHDELUETTELO

10 1. Kynkään historiallinen sahapaikka Pudasjärven pitäjänkartta vuodelta Kynkään tilan alkukirjaimen K alla on sahan paikka. Kuva Kansallisarkiston digitaalinen arkisto Pudasjärvi, pitäjänkartat. Nimismies Zachris Bäck perusti 1784 Livojoen Kynkäänkosken varrelle kaksikehäisen kotitarvesahan, joka muutettiin 1803 neliraamiseksi hienoteräiseksi kauppasahaksi. Tässä vaiheessa sahan neljä pääomistajaa koostui neljästä oululaisesta liikemiehestä. Saha toimi aina vuoteen 1884, jolloin se lakkautettiin. (Ahvenainen 1984, 108, 178). Sahan rakenteita ei ole enää havaittavissa joen rannalla. Sen sijaan sahakartano rakennuksineen on säilynyt ja samaten erityisesti joen etelärannalla on lukuisia pienehköjä asumuksia muistona sahatyöväestä. Pudasjärven kunta osti Kynkään tilan Ab Uleå Oy:ltä 1926 ja sijoitti rakennukseen Kynkään kansakoulun. Myöhemmin 1949 koulun siirryttyä Aittojärven kylään tilakeskuksessa toimi vuodesta 1956 Koillis-Pohjanmaan maamieskoulu. Nyttemmin rakennukset ovat yksityisomistuksessa. Saha on sijainnut rannalla Kynkään tilan kohdalla, mutta siitä ei enää ole havaittavia merkkejä maastossa. Kynkään sahan ympäristö on osa valtakunnallisesti arvokasta Aittojärvi-Kynkään maisema-aluetta. Mahdollinen historiallisen ajan kiinteä muinasjäännös 10

11 2. Kyngäs, entinen sahakartano (Koskikyngäs) Pitkänurkkainen suuri asuinrakennus on veistetty hirrestä pitkällenurkalle 1800-luvulla. Päädyn pelkkakerrassa on vuosiluvut 1873 ja Rakennus on vuorattu punaiseksi maalatulla saumarimalla. Nurkkien laudoitukset, listat ja ikkunanpuitteet ovat valkoiset. Kahden sisäänkäynnin umpikuistissa on moniruutuiset ikkunat. Kuisti on maalattu keltamullan väriseksi, ikkunanpuitteet valkoiset. Pihapiirissä on toinen vanha hirsinen asuinrakennus, jota on uudistettu enemmän. Pihapiiriä rajaa lisäksi uudempi talousrakennus ja vanha hirsinen pariaitta. Rannan puolella on säilynyt vanhaa puistoa. Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva alueen kulttuurihistorian kannalta keskeinen rakennusryhmä, jossa päärakennus on säilyttänyt perinteisen asunsa. s-1, maakunnallisesti arvokas 3. Mannilan rakennusryhmä, Kyngäs Oikealla Mannilan kesänavetta, taustalla pihapiiri. 11

12 Mannilan rakennusryhmä sijaitsee maantien ja Livojoen välisellä viljelyaukealla. Lähempänä tietä on alueella harvinaiseksi käynyt perinteinen, pyramidikattoinen kesänavetta. Hirsisen rakennuksen korkean telttamaisen kautta johdettiin ilmavirralla karjaa vaivanneet sääsket ulos. Pyramidikattoiset kesänavetat on luokiteltu 2009 valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY). RKY-rajauksessa on Mannilan lisäksi viereinen Rannan tila, mutta ei Koskikynkään taloa tai sahan paikkaa. Mannilan pitkänurkkainen, saumarimalla vuorattu ja punamullattu asuinrakennus on säilyttänyt vanhoine kuusiruutuisine ikkunoineen hyvin perinteisen asunsa. Rakennuksessa on vanha umpikuisti. Pihapiiriä rajaavat hirsiset talousrakennukset. Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva perinteisen asunsa säilyttänyt rakennusryhmä, joka on luokiteltu myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. RKY-rajaus tulee korjata. s-1, valtakunnallisesti arvokas rakennett kulttuuriympäristö 4. Kynkään entinen sahatyöväen alue Livojoen yli johtavan sillan eteläpuolisella rannalla on joukko pienehköjä, osin vanhojakin asuin- ja talousrakennuksia, joiden tausta liittyy Kynkään sahaan. Osa rakennuksista on perinteisessä asussa, osa on uudistettu, joillakin pihoilla on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva vanha asuntoalue, jonka historia liittyy Kynkään sahaan. /s Kyngäs Ala-Livon kylä Ala-Livon kylä on saanut pysyvän asutuksensa ehkä jo 1500-luvulla. Vuoden 1648 maakirjakartassa paikalla on yksi talo, Nissi. Nykyisin Livojoen ja vanhan tien varrella on puolisen tusinaa taloa pihapiireineen. Tienoikaisu on rauhoittanut kyläkuvan. Perinteisessä 1800-luvun asussa on säilynyt Jurmu ( , Nissintie 111), jonka hirsinen, pitkälle nurkalle salvottu parituparakennus on vuoraamaton ja maalaamaton. Kuusiruutuisissa ikkunoissa on klassistiset kehykset. Lautarakenteisen umpikuistin saumarimaseinät on maalattu punaisiksi. Pihamaata rajaavat kahdelta sivulta harmaapintaiset hirsiset talousrakennukset. 12

13 Ala-Livo, Jurmun talo. Ala-Livo, Nissintie 85. Vanhoja asuinrakennuksia ovat myös Nissintie 74, 85 ja 91, jossa vuoraus on uusittu. Myös peltojen ympäröimässä taloryhmässä Nissintie 73 a, b, c on useita vanhoja asuin- ja talousrakennuksia. Joen rannalla on vanha tervahaudan pohja. Uuden ajan alusta asuttu kylä-alue, jossa vanhan tien varrella säilynyt useita vanhoja rakennuksia. Kyläalue /s Jurmu s-1 13

14 6. Aintio, Aintiontie Aintion rakennukset on 1993 merkitty Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet -selvityksessä perinteistä rakennuskantaa sisältäväksi kohteeksi. Vanha päärakennus on kuitenkin purettu ja vaikka tilan mailla on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia ei paikkaa voi nykyisin pitää rakennuskannaltaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaana, vaikkakin sijainti jokitörmällä on näyttävä. Livojoen vastarannalla on vanha tervahaudan pohja. Vanha jokitörmän talonpaikka, jossa uudehko (1979) asuinrakennus. Esitetään, että maakuntaliitto tarkistaa arvoluokituksen nykyisen tilanteen mukaiseksi 7. Hietala ja Törmänen, Törmäsentie 97, ja Aintio. Livojoen länsirannalla sijaitsevat Hietalan ja Törmäsen rakennusryhmät muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden rannan peltomaisemassa. Hietalan päärakennus ja Törmäsen vanha piharakennus edustavat perinteistä rakentamistapaa. Törmäsen päärakennus on uudehko. Tien varrella on lisäksi vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Kahden talon muodostama tasapainoinen kokonaisuus rannan viljelymaisemassa. /s 14

15 8. Varjola, Nivala, Vesala ja Niemelä, Sarakyläntie 267, 291, 297 ja 327 Niemelä. Livojoen itärannalla Sarakyläntien varrella on ryhmä taloja, joissa on säilynyt perinteistä rakennuskantaa. Varjolan ( ) pieni, pitkänurkkainen hirsirakennus on punamullattu. Nivalassa vuoraus on uudehko. Niemelän ( ) kookkaampi hirsinen päärakennus näkyy komeana peltoaukean taustalla. Rakennus on vuorattu keltaiseksi maalatulla saumarimalla ja siinä on kuusiruutuiset ikkunat. Peltomaisemassa on vanhoja harmaahirsisiä talousrakennuksia. Perinteistä rakennuskantaa maantieltä avautuvan peltoaukean tuntumassa. /s 9. Pöhölä, Pöhölänniemi, Pöhöläntie Pöhölän kylmillään oleva vanha asuinrakennus.

16 Pöhölänniemi on 1993 merkitty Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet -selvityksessä: jokimaisemaan liittyvä yhtenäinen rakennusryhmä rantaviljelysten keskellä. Vanha hirsinen asuinrakennus on kuitenkin ollut jo pitkään kylmillään ja osa ikkunoista on poissa, joten sen säilyneisyys on kärsinyt. Runko vaikuttaa vielä ehjältä. Pihamaalla on uudehko asuinrakennus. Vanha huonokuntoinen hirsinen vuoraamaton asuinrakennus. Esitetään, että maakuntaliitto tarkistaa arvoluokituksen nykyisen tilanteen mukaiseksi 10. Laatikainen, Pöhöläntie 40b Livojoen etelärannalla sijaitseva perinteisessä asussa oleva rakennusryhmä, jossa yksitupainen pitkänurkkainen asuinrakennus, sauna, aittoja ja hirsinen karjasuoja. Asuinrakennus, aitta ja sauna ovat punaiseksi maalattuja valkoisin listoin, karjasuoja harmaata hirttä. Tasapainoinen perinteinen pientilan rakennusryhmä joenvarsipellon keskellä. /s Laatikainen. 16 Laatikainen.

17 11. Vähälä Hirrestä pitkälle nurkalle salvottu vuoraamaton asuintupa, joka on hormiton. Ikkunat ovat vanhanmalliset kuusiruutuiset. Rakennuksen toinen pää vaikuttaa siltä kuin siitä olisi osa purettu. Pihamaalla on vanha hirsinen talousrakennus. Kylmillään oleva ilmeisesti kesäkäytössä pidetty hirsinen asuinrakennus. - Vähälä. 12. Kiinteistö , Sarakyläntie 820 Mustaojan varrella maantien tuntumassa sijaitsee pitkänurkkainen, punamullatulla saumarimalla vuorattu vanha asuinrakennus, jossa korkea umpikuisti. Ikkunat ovat perinteistä kuusiruutuista mallia. Pihamaan laidalla hirsinen saunarakennus ja aitta. Perinteisen asunsa säilyttänyt pientilan rakennusryhmä maantiemaisemassa. /s (sijainti kaava-alueen rajan tuntumassa) Sarakyläntie

18 13. Livon kylämaisema Livon kylä on saanut pysyvän asutuksensa viimeistään 1500-luvulla laadittu maakirjakartta osoittaa talojen sijainneen kolmena varsin lähellä toisiaan olleen ryhmänä (Juutinen, Puhakka ja Illikainen). Nuo asutut kylätontit ovat edelleen asuttuja. Kylätonteista yksi on ollut Livojoen itärannalla nykyisen kylätalon (entinen koulu) paikkeilla, toinen länsirannalla Pertunharjulla ja kolmas niin ikään länsirannalla nykyisen Koppelonkankaan paikkeilla. Nykyinen kyläasutus on pääosin Kirsiojantien, Livontien ja Liikasentien varrella. Pysyvä siltayhteys joen yli saatiin 1976 kun nykyinen silta valmistui. Sillan vierellä on Illikaisen saha- ja myllypaikan muistomerkki, jonka kyläläiset pystyttivät vuonna Se koostuu vanhasta saharaamista ja muista rautaisista sahan osista. Sahan paikalla ei ole enää havaittavia jälkiä. Kylämaisema avautuu parhaiten sillalta joen itärannalta. Pääosa vanhasta rakennuskannasta on Pertun, Juutisen, Laineen, Perttulan, Keskitalon, Puhakan ja Liikasen tilojen alueilla. Historiallinen joenrantakylä, jossa on säilynyt perinteistä rakennuskantaa aina 1700-luvulta saakka. Punamullatut asuinrakennukset ja talousrakennukset antavat hoidetun kuvan pitkään jatkuneesta kyläkulttuurista. /s, maakunnallisesti arvokas 18 Livon kylää vuoden 1865 pitäjänkartassa. Alhaalla Keski-Livon asutusta: Juutisen, Puhakan ja Illikaisen talot. Keskellä Salmelan Kokon talo ja pohjoisessa Pöykiöniemen talo. Kuva Kansallisarkisto.

19 14. Perttu, Kirsiojantie Livon Perttulan ja Laineen talot joen yli nähtynä. Pertun vanhat rakennukset sijaitsevat Pertunharjun tiiviisti rakennetulla kylätontilla. Pertun päärakennus on pitkänurkkainen, saumarimavuorattu rakennus, jossa kuusiruutuiset ikkunat. Pihassa on vanha hirsinen aitta. Kirsiojantien toisella puolen avautuu peltoaukea, jolla on tiettävästi kylän vanhin rakennus, entinen savutupa vuodelta Se on myöhemmin toiminut latona. Peltoaukealla on myös muita vanhoja hirsilatoja. Historiallisella kylätontilla sijaitseva vanha tilakeskus ja peltoaukealla säilynyt entinen savupirtti. s-1, historiallinen kylänpaikka 19 Pertun päärakennus vasemmalla.

20 Pertun vanha savupirtti ja lato. 15. Mäkelä, Kirsiojantie Mäkelän vanha 1800-luvun keskivaiheilla rakennettu päärakennus on tiiviisti rakennetun Pertunharjun keskimmäinen asuinrakennus Pertun Ja Juutisen välissä. Se on pitkänurkkainen, saumarimavuorattu rakennus, jossa on kuusiruutuiset ikkunat. Historiallisella kylätontilla sijaitseva vanha tilakeskus. s-1, historiallinen kylänpaikka 20 Mäkelä.

21 16. Juutinen, Kirsiojantie Juutinen. Juutisen rakennukset kuuluvat niin ikään Pertunharjun tiiviiseen kyläkeskukseen. Pääty tielle päin on Juutisen pitkä hirsinen, saumarimavuorattu päärakennus, joka on punamullattu luvun alussa rakennetussa rakennuksessa on kuusiruutuisia ikkunoita, toisen pään aukotusta on uusittu. Pihapiirissä on sekä uudempia talousrakennuksia että vanhoja harmaahirsisiä ulkorakennuksia, osa tien toisella puolen. Historiallisella kylätontilla sijaitseva vanha tilakeskus, jossa sekä vanhaa että uudempaa rakennuskantaa elävänä kokonaisuutena. /s, historiallinen kylänpaikka 17. Laine, Liikasentie Laine. 21

22 Laineen pitkänurkkainen, saumarimavuorattu ja punamullattu päärakennus lienee 1800-luvulta. Se on säilyttänyt perinteisen asunsa kuusiruutuisine ikkunoineen. Pihapiiriä rajaa hirsinen, harmaapintainen talousrakennus, sekin vanha. Kolmannella sivulla on pitkä ulkorakennus. Maisemallisesti kyläkuvan kannalta keskeinen rakennusryhmä, joka on säilyttänyt esimerkillisesti perinteisen asunsa. s Perttula, Liikasentie 18b Perttulan pitkä päärakennus on samaa tyyppiä kuin Laine: pitkänurkkainen, punamullattu rakennus, jossa kuusiruutuiset valkopuitteiset ikkunat. Rakennuksessa on umpikuisti. Pihapiiriä rajaa lisäksi kaksi vanhaa talousrakennusta. Aivan Perttulan asuinrakennuksen vierellä on toinen, uudempi asuinrakennus Liikasentie 18a, jonka toisella puolen tietä sijaitseva yksinäisaitta on vanha. Se on vuorattu saumarimalla ja punamullattu. Poikkeuksellisesti sen otsapäädyssä on kuusiruutuinen ikkuna. Maisemallisesti merkittävä rakennusryhmä, jossa hyvin hoidettu perinteinen asuinrakennus ja vanha yksinäisaitta. Päärakennus ja aitta s-1 Perttula. Perttulan aitta. 22

23 19. Puhakka, Liikasentie Puhakka joelta päin. Puhakka on kylän vanhoja kantataloja. Sen hirsinen päärakennus on 1800-luvulta, mutta vaaleasävyisen nykyasunsa rakennus on saanut 1940-luvulla, jolloin ikkunatkin muutettiin. Pihapiirissä on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Vanhan kantatilan perinteinen pihapiiri jokimaisemassa. /s 20. Keskitalo, Liikasentie Keskitalon rakennusryhmä. 23

24 Keskitalon keltaiseksi maalattu saumarimavuorattu päärakennus on 1800-luvun lopulta. Pihapiirissä punamullattu pienempi asuintupa sekä ulkorakennuksia, joista vanhin harmaapintainen aitta. Kyläkokonaisuuteen saumattomasti liittyvä vanha rakennusryhmä. /s 21. Liikanen, Liikasentie Liikanen. Liikasen vanha päärakennus on siirretyltä rungoltaan tiettävästi vuodelta Pitkänurkkainen saumarimavuorattu rakennus on myöhemmin kokenut pihasiipilaajennuksen ja ikkunamuutoksia, mutta tilan pihapiirissä on lukuisia vanhoja talousrakennuksia. Vanhempi kahdesta yksinäisaitasta on vuodelta Pihaa rajaa kaksikerroksinen hirsinen kaksoisaitta. Lisäksi pihassa on säilynyt seudulla harvinaiseksi käynyt pyramidikattoinen kesänavetta. Vanhaa monipuolista rakennuskantaa muutoksia kokeneen asuinrakennuksen pihapiirissä. /s, kesänavetta s-1 24

25 22. Kokko, Kirsiojantie Kokko. Kokon talo sijaitsee Kirsiojantien ja Livojoen Kokonlahden välissä historiallisen kylätontin (Salmela) eteläpuolella. Kokko siirrettiin nykyiselle paikalleen 1864 ja rakennusta jatkettiin 1870-luvulla. Pitkänurkkainen hirsinen päärakennus on vuorattu punaiseksi maalatulla saumarimalla. Rakennus on 1800-luvulta. Ikkunoiden puitejako on uusittu. Pihapiirissä on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Kylän vanhoihin taloihin lukeutuva rakennusryhmä maantien varrella. /s 23. Salmela, Kirsiojantie Salmela sijaitsee yhdellä Livon kylän kolmesta historiallisesta kylätonttialueesta. Paikalla on ollut talo ainakin 1600-luvun alkupuolella. Nykyinen päärakennus on uudehko, mutta alueella on joitakin vanhoja talousrakennuksia. Historiallinen talonpaikka. Historiallinen kylänpaikka 24. Etilä, Kirsiojantie Etilä periytyy Illikaisen talosta, joka oli yksi kylän kantatiloista. Etilän päärakennus sijaitsee yhdellä Livon kylän historiallisista kylätonteista. Pitkänurkkainen, vuoraamaton ja maalaamaton rakennus on säilynyt erittäin alkuperäisessä asussa. Ikkunat ovat vanhoja kuusiruutuisia. Korkea, lautarakenteinen umpikuisti on vuorattu saumarimalla. Se lienee 1900-luvun alkupuolelta. Pihan talousrakennus on uudehko. 25

26 Etilä, taustalla koulu. Erittäin hyvin perinteisen asunsa säilyttänyt vanhan tilan päärakennus kyläkuvan kannalta keskeisellä paikalla. s-1, historiallinen kylänpaikka 25. Livon entinen koulu, Kirsiojantie Livo sai oman kansakoulun 1917, joka toimi alkuvuodet vuokratiloissa. Oma koulutalo saatiin Tämä korvattiin 1976 modernilla, arkkitehtitoimisto Talvisaran suunnittelemalla koululla. Matala puuverhottu ja tasakattoinen rakennus sijaitsee historiallisella kylätontilla. Koulutoiminnan lakattua 1993 koulurakennus on toiminut aktiivisena kylätalona. Kylän toiminnallinen keskus modernissa entisessä koulurakennuksessa.. Historiallinen kylänpaikka 26 Entinen koulu, nykyinen kylätalo.

27 26. Livontien varsi Livontie on aiemmin ollut kylän pohjois eteläsuuntainen pääväylä. Sen varrella on toiminut kylän kauppa, osuuskauppa luvulta oleva myymälärakennus, Livontie 157 on nyt uudistettuna yksityiskäytössä. Vanhaa rakennuskantaa on myös osoitteessa Livontie 151, jossa on pitkänurkkainen punamullattu tupa. Livontie 177: ssä on tien varrella kaksi ilmeisestikin siirrettyä yksinäisaittaa, joista toisessa vuosiluku Tiemaisemalle antaa oman ilmeensä lehtikuusikuja. Osoitteessa Livontie 213 on Kanervan tila, jonka hirsinen päärakennus on vuodelta Perinteistä rakennuskantaa vanhan maantien varrella. /s 27. Pöykiöniemen kulttuurimaisema Livontien aitat. Pöykiöniemi on ollut asuttuna ainakin 1700-luvun alusta, mahdollisesti 1600-luvulta koska tila mainitaan autioksi Nykyinen Niemen tila on vanhin asuinpaikka luvun alussa niemelle tuli toinen tila, Lybeck. Molempien tilojen rakennukset edustavat perinteistä pudasjärveläistä rakentamistapaa. Niiden välinen peltoaukea latoineen on maisemallisesti arvokas. Arvokas joenniemen peltomaisema perinteisine rakennuksineen. /s, maakunnallisesti arvokas Pöykiöniemi, taustalla Niemen talo 27

28 28. Niemi, Lybeckintie Niemi. Niemen, vanhalta nimeltään Pöykiö, rakennukset sijaitsevat Pöykiöniemen peltoaukean päässä niemen kärjessä. Niemen hirsinen, pitkänurkkainen päärakennus on vuodelta Rakennuksesta on aikanaan siirretty osa muualle perinnönjaon yhteydessä. Rakennus on vuorattu saumarimalla, joka on maalattu punaiseksi, nurkkalaudat ovat valkoiset. Lisälämmöneristys on jättänyt uusitut ikkunat syvälle seinäpinnasta. Myös umpikuisti on uusi. Pihapiirissä on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia, mm. vanha yksinäisaitta. Maisemallisesti arvokkaalla paikalla sijaitseva vanhan tilan rakennusryhmä. s-1 28 Lybeck.

29 29. Lybeck, Lybeckintie Hirvaskosken l. Timosen ruukin isännöitsijä Antti Lybeck osti 1895 puolet Pöykiöniemestä ja rakennutti paikalle myöhemmin, ilmeisesti vasta 1900-luvun alussa talon. Lybeckin päärakennus on tyylipuhdas tuon ajan pudasjärveläistalo. Pitkänurkkainen hirsirakennus on vuorattu saumarimalla ja punamullattu. Uudistetut ikkunat ovat kuusiruutuista mallia. Täälläkin lisälämmöneristys on jättänyt ikkunat syvälle seinäpinnasta. Umpikuistissa on paljon ikkuna-alaa. Pihapiirissä on kaksi suurehkoa ulkorakennusta. Pellon laidalla on vanha yksinäisaitta. Maisemallisesti arvokkaalla paikalla sijaitseva vanhan tilan rakennusryhmä. s-1 Lybeckin yksinäisaitta. 30. Puhakka (Karikko), Kirsiojantie Puhakan pientilan pitkänurkkainen punamullattu asuinrakennus edustaa kuusiruutuisine ikkunoineen perinteistä pudasjärveläistä rakentamistapaa vaikka se on rakennettu vasta 1940-luvulla. Pihamaalla on vinttikaivo ja saunarakennus. Tasapainoinen seudun perinteistä rakentamistapaa edustava pihapiiri. s-1 Puhakka. 29

30 Rahkola. 31. Rahkola, Yli-Livo, Sarakyläntie Rahkolan pitkänurkkainen, saumarimalla vuorattu, punaiseksi maalattu päärakennus sijaitsee joen rannassa peltoaukean keskellä. Se on rakennettu 1900-luvun alussa. Ikkunat on muutettu yksiruutuisiksi. Pihapiirissä on suuri, kaksiosainen vanha hirsinen aitta sekä uudempi talousrakennus. Pellolla on toinen vanha hirsinen ulkorakennus. Vanha maatilan talouskeskus joenrantapellon keskellä maisemallisesti näkyvällä paikalla. /s 32. Tupala, Yli-Livo, Sarakyläntie Tupala.

31 Tupalan rakennukset sijaitsevat Sarakyläntien varrella. Tupalan vanhempi asuinrakennus on säilyttänyt hyvin perinteisen ilmeensä punamullattuine saumarimavuorauksineen ja kuusiruutuisine ikkunoineen, joissa on kauniisti muotoillut uusrenessanssikehykset. Pihajulkisivulla on umpikuisti. Pihamaalla on uudempi, ilmeisesti 1950-luvun asuinrakennus ja punaiseksi maalattu talousrakennus. Hyvin säilynyt, perinteistä rakentamistapaa edustava vanha asuinrakennus. s-1 Nurmiharjun taloryhmä. 33. Nurmiharju, Yli-Livo, Kirsiojantie Nurmiharjun vanhakantainen rakennusryhmä sijaitsee Livojoen läntisellä rantatörmällä. Pohjois-Pohjanmaan liiton rakennuskulttuuri selvityksessä se on mainittu nimellä Nurmelanharju: Perinteistä rakennuskantaa sisältäviä taloryhmiä joen ja metsän rajaamilla viljelyksillä. Nurmiharjun kaksi suurta hirsistä asuinrakennusta muodostavat jokimaisemassa merkittävän kokonaisuuden. Nurmiharjun talonpoikaistila näkyy samalla paikalla vuoden 1865 pitäjänkartassa. Eteläisempi asuinrakennus on vuoraamaton pitkänurkkainen hirsirakennus, jonka runkoa on tuettu tukipiiruin. Ikkunoiden puitejako on 1900-luvun alkupuolen mallia. Pihajulkisivulla on suuri umpikuisti. Pihamaata kehystää joukko eri-ikäisiä hirsisiä talousrakennuksia. Pohjoispuolinen asuinrakennus muodostaa oman pihapiirin monine hirsisine vanhoine talousrakennuksineen. Hirsisen asuinrakennuksen vuoraus on uusittu perinteisen tavan mukaan saumarimalla, joka on vielä maalaamatta. Lisälämmöneristyksen takia kuusiruutuiset uudet ikkunat ovat tavallista syvemmällä seinäpinnasta. Rakennuksessa on leveä umpikuisti. Pihamaalla on monia vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Lännestä päin Nurmiharjun rakennusryhmät näyttäytyvät komeasti peltoaukean taustalla. Koivukuja johtaa pihoille. Kahden tilan tiivis vanhojen rakennusten ryhmä maisemallisesti merkittävällä paikalla peltoaukean ja Livojoen välissä. alue /s, asuinrakennukset s-1, maakunnallisesti arvokas 31

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012

Lisätiedot

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taipalsaaren Kattelussaari

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 3:120 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 3:120 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?).

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?). SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Pörsänmäki 21:3 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi MUSEOVIRASTO TUHKAKANGAS

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 YLIVIESKAN KAUPUNKI NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 RAKENTAMISTAPAOHJEITA MAASEUDULLE Kuva: ARKKITEHTIASEMA OY R A K E N T A M I S T A P A O H J E I T A M A A S E U D U L L E POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa 122 89. Rakennuksen nimi: Hermannas Verneras Rnr: 49948700050096S Osoite: Sommarösundsv.476 Rakennustyyppi: pientila Rakennusvuosi: 1850 Korjausvuodet: ei tiedossa Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, piharakennukset:

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 1:93 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 1:93 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 3 Havaintoja...

Lisätiedot

Luonnonpiirteet. Kulttuuripiirteet

Luonnonpiirteet. Kulttuuripiirteet KAINUU 143. Paltaniemen kulttuurimaisema ja Oulujärven rantaluhdat 144. Melalahden kulttuurimaisema 145. Vuokatin vaarajono ja rantakylät 146. Naapurinvaaran vaara-asutus 147. Kainuun vaarakylät 148. Suomussalmen

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

asutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti

asutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti 2. LEHTINEN KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 2 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus 2-11 / Lehtinen Osoite Soukontie Alue Aluetyyppi mäkitupa-alue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus

Lisätiedot

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 3A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja MULTIAN KUNTA Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010

Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010 1 Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 3 Muinaisjäännökset... 5 VAMMALA 98 HOUHALA RUSTHOLLI...

Lisätiedot

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2.

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Lappilainen rakentaminen noudattaa pitkälti muun Suomen, lähinnä Pohjois- Pohjanmaan rakentamistapaa. Saamelaisten asumiskulttuuria edustava

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...

Lisätiedot

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen inventointikohteet 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset

Lisätiedot

VANHATIEN YMPÄRISTÖN MAISEMASELVITYS

VANHATIEN YMPÄRISTÖN MAISEMASELVITYS Vastaanottaja Pyhäjoen kunta Asiakirjatyyppi Luonnosvaiheen maisemaselvitys Päivämäärä 2.4.2015 VANHATIEN YMPÄRISTÖN MAISEMASELVITYS JOKIKARTANON ALUE Päivämäärä 2.4.2015 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kaisa

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014

Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014 Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014 Olli Joukio 2014/2015 1 Inventointialue sekä inventoidut kohteet. Inventointityön vaiheiden kuvaus Vuosina 1986-88 toteutettiin Sorkan

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE. Hakkarala Kunta. Kylä

28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE. Hakkarala Kunta. Kylä 28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Hakkarala Kunta Osoite Pyylammentie 38, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi liikenne Hist. tilatyyppi vahtitupa Kiinteistötunnus 749-401- Alue 0 Peruskartta

Lisätiedot

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija kulttuuriympäristöt ja rakennustutkimus 8.12.2008 Sivu 1 (13) Kuva: Likopellon tila on Rahkolan kantatiloja ja perinteikkyydessään alueelle ominainen näky

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet

Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet 33 Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet v. 2014 Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet Peruste Kunta Nimi (km = kulttuurimaisema)

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNTA KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 1.10.2012. Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus. 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus

SAVUKOSKEN KUNTA KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 1.10.2012. Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus. 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus SAVUKOSKEN KUNTA KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 1.10.2012 Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi -hankkeen inventointikohteet kaava-alueella

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot