LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava"

Transkriptio

1 LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava Tmi Lauri Putkonen

2 LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka OY Tilaaja : Pudasjärven kaupunki 2

3 LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava Selvityksen taustaa Tämä rakennetun kulttuuriympäristön selvitys liittyy Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaavan laadintaan. Aleen arkeologinen kulttuuriperintö inventoitiin jo vuonna Myös Iijokivarren rakennettu kulttuuriympäristö inventoitiin samana vuonna (AIRIX Ympäristö Oy, Selvitysraportti ). Nyt tehty selvitys perustuu maastotutkimuksiin Inventoinnin ja dokumentoinnin teki tutkija Lauri Putkonen. Kelirikkoaika auraamattomine teineen vaikeutti muutamassa tapauksessa maastotutkimuksia. Rakennuksista ei ole tehty kuntoarviota. Lähinnä vanhaan kartta-aineistoon liittyviä arkistotutkimuksia on tehty Kansallisarkistossa ja Oulun maakunta-arkistossa. Livojokivarren rakennettua kulttuuriympäristöä on aiemmin inventoitu maakunnallisella tarkkuudella 1990-luvun alussa ja koko maakuntaa käsittelevät raportit julkaistiin On kuitenkin todettava, että Livojokivarren osalta aineisto on erittäin puutteellista, mm. Livon ja Ala-Livon historialliset kyläasutukset on jätetty huomiotta. Harvoista valituista kohteista osa näyttää olleen purettuja jo ennen raportin kokoamista. Tuolloin inventoidut kohteet olivat: 7. Kyngäs, Aittojärvi Livojokivarren viljelysmaisema, Mannilan kesänavetta, entisen maatalousoppilaitoksen rakennusryhmä 39, Aintio, Livo Perinteistä rakennuskantaa (mm. asuinrakennus, paja) sisältävä rakennusryhmä, jokimaisema. 40. Pöhölänniemi, Livo Jokimaisemaan liittyvä yhtenäinen rakennusryhmä rantaviljelysten keskellä. 42. Nurmelanharju, Livo Perinteistä rakennuskantaa sisältäviä taloryhmiä joen ja metsän rajaamilla viljelyksillä. 43. Sarajärvi Viljelysmaisema Sarajärven ja Livojoen tuntumassa. Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen tuorein luettelo vuodelta 2009 sisältää Pudasjärveltä kolme kohdetta, joiden joukossa neljän kunnan alueelle sijoittuva kohdekooste pyramidikattoiset kesänavetat. Pudasjärveltä on mukaan otettu Kynkään Mannilan kesänavetta. Alueen rajaus ei tosin vaikuta kovin tarkalta, sillä mukaan on otettu melko laaja alue, jolla ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa ja toisaalta ulkopuolelle on jätetty historiallisesti merkittävä Kynkään sahakartano. Selvityksen perusteella ehdotetaan rantaosayleiskaavaan seuraavia merkintöjä, joista on neuvoteltu Pohjois-Pohjanmaan museon, rakennustutkija Juhani Turpeinen, kanssa. Ehdotus on ohjeellinen. Tarkemmat merkinnät harkitaan kaavoitusprosessin aikana. s 1 - rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. /s - rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde tai alue, jonka ympäristössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen. Historiallinen kyläalue - viimeistään uuden ajan alusta ( luku) periytyvä kylän rakennusten paikka, jonka ympäristössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen 3

4 Asutuksen juuret Livojokivarren arkeologinen kulttuuriperintö on inventoitu rantaosayleiskaavan perusselvityksenä vuonna Siksi tämän selvityksen yhteydessä ei käsitellä laajemmin alueen asutushistoriaa. Pudasjärven seudut vapautuivat jääkauden jäämassoista n vuotta sitten mikä mahdollisti erätaloutta harjoittavien ih- Livon kylän asutus vuonna 1648 maanmittari Claes Claessonin kartassa. Kylän asutus on sijoittunut kolmeen paikkaan joen kummallekin puolelle. Nämä historialliset kylätontit ovat edelleen asuttuja. Kuvalähde: /pub/ sci/geo/carto/vanhatkartat/ maakirjakartat/highres/f1/f1_ 14.jpg misten toiminnan täällä. Kivikauden irtolöytöjä on tavattu esimerkiksi Livon kylästä, Yli-Livosta ja Sarankylästä. Kiinteitä asuinpaikkoja on Livojoen varsilla mm. Kiviharjussa, Hanhikankaalla ja Suvannossa. (Taskila 1999, 10-11; Taskila 2005, 15-16; Häkälä 2012, 9). Muinainen saamelaisasutus on jättänyt sekä jälkensä maisemaan niin kiinteinä muinaisjäännöksinä, esimerkiksi pyyntikuoppina, mutta varsinkin paikanniminä. (Taskila 1999, 11) Saamelaisasutus on jatkunut täällä ilmeisesti aina 1500-luvulle saakka. Uuden ajan alussa alueelle suuntautui myös kantasuomalaisten eränkäynti, lähinnä rannikon suunnalta Iistä ja Haukiputaalta. (Taskila 2005, 16). Varsinaisen uudisasutuksen piiriin Livojokivarsi tuli 1500-luvun kuluessa ja 1570-luvun kymmenysluettelot kertovat jo ensimmäisistä veroa maksavista uudisasukkaista Livon kylässä. (Taskila 1995, 13). Rytingin kylä asutettiin 1500-luvun lopulla ja Sarajärven kiinteä asutus lienee syntynyt myöhemmin 1600-luvun jälkipuolella. (Taskila 2005, 19, 25). Livojokivarsi on saanut pysyvän asutuksensa kaakosta lähinnä savolaisalueilta, mutta nimistössä on viittauksia myös karjalaiseen kulttuuritaustaan. (Taskila 1999, 12). 4

5 Claessonin kartta Ala-Livon kylästä vuodelta Myös tämä asutustausta näkyy nykyisessä Ala-Livossa. Kuvalähde: /pub/ sci/geo/carto/vanhatkartat/ maakirjakartat/highres/f1/f1_ 16.jpg Ensimmäiset karttadokumentit alueen asutuksesta liittyvät kuulun maanmittarin ja kaupunkisuunnittelijan Claes Claessonin (myös Klaus Klaunpoika -nimitystä on käytetty) 1648 suorittamiin kartoituksiin Pudasjärvellä. Livon kylän kartta osoittaa kylän kolmen talon sijainneen kosken molemmilla rannoilla omina yksikköinään. Talojen tonttimaat ovat edelleen asutettuina osana perinteistä kyläkuvaa. Claessonin samana vuonna laatima kartta Ala-Livosta osoittaa nykyisen asutuksen periytyvän ainakin tuolta ajalta, todennäköisesti aiempaakin. Kajaanin linnaläänin kartta vuodelta 1650 osoittaa kyläasutusta olleen myös Livojoen eteläosassa Aittojärven tienoilla sekä Ala-Livossa. Pudasjärvellä väestön lisäys oli 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella erittäin voimakasta. Kun asukasluku oli vuonna 1750 vajaa tuhat, oli se sadan vuoden kuluttua jo runsaat Asutus levisi kylien ympärillä 1700-luvun kuluessa väestön lisääntyessä. Samalla kaskiviljelystä siirryttiin vähitellen enenevässä määrin 5

6 Kajaanin linnaläänin kartta vuodelta 1650 näyttää Pudasjärven keskeisten osien asutuksen. Taloja on selvitysalueen kylistä Kynkäällä, Ala-Livossa ja Livossa. Livojokivarren rakennuskulttuurin ominaispiirteet Selvitysalueen vanhin asuinkäytössä ollut rakennus on Livon kylän savupirtti vuodelta Rakennuksen hirret on tosin kertaalleen käännetty toisinpäin. Rakennuksen vesikatto on korjattu kyläläisten toimesta. Monessa Livojokivarren talossa on säilynyt vanhoja aittoja, jotka ovat enimmäkseen samanlaista tyyppiä yksinäisaitta on rakenteeltaan jalka-aitta, jossa sivuseinien hirret suojaavat poskina ulkonevan yläosan alla olevaa ovea. Perinteisesti aitat ovat olleet vuoraamattomia ja maalaamattomia, mutta viime vuosikymmeninä niitä on suojattu vuoraamalla ja punamultaamalla. Alueelle tyypillinen maatalouden ulkorakennus on ollut pyramidikattoinen kesänavetta, joita on säilynyt ainakin kaksi: valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin listattu Mannilan kesänavetta Kynkäällä sekä Livon kylän Liikasen kesänavetta. Korkea nelilapekatto on ollut ylhäältä avoin, mikä on aikaansaanut sääsket mukanaan imevän ilmavirran. Tyyppiä on esiintynyt runsaasti eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata, mutta nykyisin navettoja on vain harvassa. Koillismaan rakennuskulttuurissa asuintalot ovat pitkään olleet pitkälle nurkalle salvottuja vuoraamattomia paritupia tai sen johdannaisia. Ulkovuorausta käytettiin 1800-luvulla ja pitkälle 1900-luvullekin vain vauraimmissa taloissa. Alueen vanhalle rakennuskannalle nykyisin tyypillinen punamultaus tai punamaali valkoisin listoituksin on varsin tuore ilmiö. Asuinrakennusten koristelukin oli niukan tyylikästä. Ikkunoiden vuorilaudat ja kehykset olivat klassisesti profi loidut ja räystäslistakin saattoi suuremmissa taloissa olla vaatimattoman klas- 6

7 7 Livon kylän peltoaukealla seisoo yhä vuonna 1729 rakennettu Pertun tilan savupirtti. Yläkuva vuodelta 1952, Eino Pohjola. Viereisessä kuvassa pirtti tänään. Alakuvassa Pöykiönniemen Lybeckin tilan aitta, joka on tyypillinen ja 1800-lukujen yksinäisaitta.

8 sista mallia. Koristeellisia moniruutuisia kuisteja ei tavallisissa talonpoikaistaloissa juuri ollut, mutta Kynkään sahakartanossa sellainen oli kuten monissa muissakin Pohjois-Pohjanmaan sahakartanoissa. Tämä varsin arkaainen rakentamistapa säilyi Livojokivarressa pitkään eivätkä rintamaiden tyylivirtaukset juuri täällä pyörähdelleet. Niinpä 1930-luvulla ja jopa viime sotien jälkeen rakennetut asuintalot veistettiin vanhaan tapaan edelleen hirrestä pitkälle nurkalle niin kuin oli ennekin tehty. Osa rakennuksista jäi hirsipinnalle, osa saatettiin vuorata saumarimalla. Tämä perinteissä pysyminen on vaikuttanut siihen, että Livojokivarren rakennuskanta vaikuttaa monin paikoin vanhemmalta kun se itse asiassa onkaan. Ehkä samasta syystä viime vuosikymmenten uudisrakentamisessakin on vältytty niiltä ylilyönneiltä, jotka eteläisemmässä Suomessa ovat niin tavallinen näky. Rakennuksia on myös pääosin pidetty yllä ja jopa entisöity, mikä kertoo siitä, että oman ympäristön arvot on tunnustettu. Mannilan kesänavetta edustaa harvinaiseksi käynyttä, aiemmin seudulla yleistä tyyppiä. Ala-Livon Jurmun päärakennus on tyypillinen alueelle. Vuoraamaton hirsiseinä ja klassistiset kuusiruutuiset ikkunat viittaavat rakennuksen periytyvän 1800-luvulta. 8

9 9 KOHDELUETTELO

10 1. Kynkään historiallinen sahapaikka Pudasjärven pitäjänkartta vuodelta Kynkään tilan alkukirjaimen K alla on sahan paikka. Kuva Kansallisarkiston digitaalinen arkisto Pudasjärvi, pitäjänkartat. Nimismies Zachris Bäck perusti 1784 Livojoen Kynkäänkosken varrelle kaksikehäisen kotitarvesahan, joka muutettiin 1803 neliraamiseksi hienoteräiseksi kauppasahaksi. Tässä vaiheessa sahan neljä pääomistajaa koostui neljästä oululaisesta liikemiehestä. Saha toimi aina vuoteen 1884, jolloin se lakkautettiin. (Ahvenainen 1984, 108, 178). Sahan rakenteita ei ole enää havaittavissa joen rannalla. Sen sijaan sahakartano rakennuksineen on säilynyt ja samaten erityisesti joen etelärannalla on lukuisia pienehköjä asumuksia muistona sahatyöväestä. Pudasjärven kunta osti Kynkään tilan Ab Uleå Oy:ltä 1926 ja sijoitti rakennukseen Kynkään kansakoulun. Myöhemmin 1949 koulun siirryttyä Aittojärven kylään tilakeskuksessa toimi vuodesta 1956 Koillis-Pohjanmaan maamieskoulu. Nyttemmin rakennukset ovat yksityisomistuksessa. Saha on sijainnut rannalla Kynkään tilan kohdalla, mutta siitä ei enää ole havaittavia merkkejä maastossa. Kynkään sahan ympäristö on osa valtakunnallisesti arvokasta Aittojärvi-Kynkään maisema-aluetta. Mahdollinen historiallisen ajan kiinteä muinasjäännös 10

11 2. Kyngäs, entinen sahakartano (Koskikyngäs) Pitkänurkkainen suuri asuinrakennus on veistetty hirrestä pitkällenurkalle 1800-luvulla. Päädyn pelkkakerrassa on vuosiluvut 1873 ja Rakennus on vuorattu punaiseksi maalatulla saumarimalla. Nurkkien laudoitukset, listat ja ikkunanpuitteet ovat valkoiset. Kahden sisäänkäynnin umpikuistissa on moniruutuiset ikkunat. Kuisti on maalattu keltamullan väriseksi, ikkunanpuitteet valkoiset. Pihapiirissä on toinen vanha hirsinen asuinrakennus, jota on uudistettu enemmän. Pihapiiriä rajaa lisäksi uudempi talousrakennus ja vanha hirsinen pariaitta. Rannan puolella on säilynyt vanhaa puistoa. Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva alueen kulttuurihistorian kannalta keskeinen rakennusryhmä, jossa päärakennus on säilyttänyt perinteisen asunsa. s-1, maakunnallisesti arvokas 3. Mannilan rakennusryhmä, Kyngäs Oikealla Mannilan kesänavetta, taustalla pihapiiri. 11

12 Mannilan rakennusryhmä sijaitsee maantien ja Livojoen välisellä viljelyaukealla. Lähempänä tietä on alueella harvinaiseksi käynyt perinteinen, pyramidikattoinen kesänavetta. Hirsisen rakennuksen korkean telttamaisen kautta johdettiin ilmavirralla karjaa vaivanneet sääsket ulos. Pyramidikattoiset kesänavetat on luokiteltu 2009 valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY). RKY-rajauksessa on Mannilan lisäksi viereinen Rannan tila, mutta ei Koskikynkään taloa tai sahan paikkaa. Mannilan pitkänurkkainen, saumarimalla vuorattu ja punamullattu asuinrakennus on säilyttänyt vanhoine kuusiruutuisine ikkunoineen hyvin perinteisen asunsa. Rakennuksessa on vanha umpikuisti. Pihapiiriä rajaavat hirsiset talousrakennukset. Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva perinteisen asunsa säilyttänyt rakennusryhmä, joka on luokiteltu myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. RKY-rajaus tulee korjata. s-1, valtakunnallisesti arvokas rakennett kulttuuriympäristö 4. Kynkään entinen sahatyöväen alue Livojoen yli johtavan sillan eteläpuolisella rannalla on joukko pienehköjä, osin vanhojakin asuin- ja talousrakennuksia, joiden tausta liittyy Kynkään sahaan. Osa rakennuksista on perinteisessä asussa, osa on uudistettu, joillakin pihoilla on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva vanha asuntoalue, jonka historia liittyy Kynkään sahaan. /s Kyngäs Ala-Livon kylä Ala-Livon kylä on saanut pysyvän asutuksensa ehkä jo 1500-luvulla. Vuoden 1648 maakirjakartassa paikalla on yksi talo, Nissi. Nykyisin Livojoen ja vanhan tien varrella on puolisen tusinaa taloa pihapiireineen. Tienoikaisu on rauhoittanut kyläkuvan. Perinteisessä 1800-luvun asussa on säilynyt Jurmu ( , Nissintie 111), jonka hirsinen, pitkälle nurkalle salvottu parituparakennus on vuoraamaton ja maalaamaton. Kuusiruutuisissa ikkunoissa on klassistiset kehykset. Lautarakenteisen umpikuistin saumarimaseinät on maalattu punaisiksi. Pihamaata rajaavat kahdelta sivulta harmaapintaiset hirsiset talousrakennukset. 12

13 Ala-Livo, Jurmun talo. Ala-Livo, Nissintie 85. Vanhoja asuinrakennuksia ovat myös Nissintie 74, 85 ja 91, jossa vuoraus on uusittu. Myös peltojen ympäröimässä taloryhmässä Nissintie 73 a, b, c on useita vanhoja asuin- ja talousrakennuksia. Joen rannalla on vanha tervahaudan pohja. Uuden ajan alusta asuttu kylä-alue, jossa vanhan tien varrella säilynyt useita vanhoja rakennuksia. Kyläalue /s Jurmu s-1 13

14 6. Aintio, Aintiontie Aintion rakennukset on 1993 merkitty Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet -selvityksessä perinteistä rakennuskantaa sisältäväksi kohteeksi. Vanha päärakennus on kuitenkin purettu ja vaikka tilan mailla on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia ei paikkaa voi nykyisin pitää rakennuskannaltaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaana, vaikkakin sijainti jokitörmällä on näyttävä. Livojoen vastarannalla on vanha tervahaudan pohja. Vanha jokitörmän talonpaikka, jossa uudehko (1979) asuinrakennus. Esitetään, että maakuntaliitto tarkistaa arvoluokituksen nykyisen tilanteen mukaiseksi 7. Hietala ja Törmänen, Törmäsentie 97, ja Aintio. Livojoen länsirannalla sijaitsevat Hietalan ja Törmäsen rakennusryhmät muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden rannan peltomaisemassa. Hietalan päärakennus ja Törmäsen vanha piharakennus edustavat perinteistä rakentamistapaa. Törmäsen päärakennus on uudehko. Tien varrella on lisäksi vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Kahden talon muodostama tasapainoinen kokonaisuus rannan viljelymaisemassa. /s 14

15 8. Varjola, Nivala, Vesala ja Niemelä, Sarakyläntie 267, 291, 297 ja 327 Niemelä. Livojoen itärannalla Sarakyläntien varrella on ryhmä taloja, joissa on säilynyt perinteistä rakennuskantaa. Varjolan ( ) pieni, pitkänurkkainen hirsirakennus on punamullattu. Nivalassa vuoraus on uudehko. Niemelän ( ) kookkaampi hirsinen päärakennus näkyy komeana peltoaukean taustalla. Rakennus on vuorattu keltaiseksi maalatulla saumarimalla ja siinä on kuusiruutuiset ikkunat. Peltomaisemassa on vanhoja harmaahirsisiä talousrakennuksia. Perinteistä rakennuskantaa maantieltä avautuvan peltoaukean tuntumassa. /s 9. Pöhölä, Pöhölänniemi, Pöhöläntie Pöhölän kylmillään oleva vanha asuinrakennus.

16 Pöhölänniemi on 1993 merkitty Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet -selvityksessä: jokimaisemaan liittyvä yhtenäinen rakennusryhmä rantaviljelysten keskellä. Vanha hirsinen asuinrakennus on kuitenkin ollut jo pitkään kylmillään ja osa ikkunoista on poissa, joten sen säilyneisyys on kärsinyt. Runko vaikuttaa vielä ehjältä. Pihamaalla on uudehko asuinrakennus. Vanha huonokuntoinen hirsinen vuoraamaton asuinrakennus. Esitetään, että maakuntaliitto tarkistaa arvoluokituksen nykyisen tilanteen mukaiseksi 10. Laatikainen, Pöhöläntie 40b Livojoen etelärannalla sijaitseva perinteisessä asussa oleva rakennusryhmä, jossa yksitupainen pitkänurkkainen asuinrakennus, sauna, aittoja ja hirsinen karjasuoja. Asuinrakennus, aitta ja sauna ovat punaiseksi maalattuja valkoisin listoin, karjasuoja harmaata hirttä. Tasapainoinen perinteinen pientilan rakennusryhmä joenvarsipellon keskellä. /s Laatikainen. 16 Laatikainen.

17 11. Vähälä Hirrestä pitkälle nurkalle salvottu vuoraamaton asuintupa, joka on hormiton. Ikkunat ovat vanhanmalliset kuusiruutuiset. Rakennuksen toinen pää vaikuttaa siltä kuin siitä olisi osa purettu. Pihamaalla on vanha hirsinen talousrakennus. Kylmillään oleva ilmeisesti kesäkäytössä pidetty hirsinen asuinrakennus. - Vähälä. 12. Kiinteistö , Sarakyläntie 820 Mustaojan varrella maantien tuntumassa sijaitsee pitkänurkkainen, punamullatulla saumarimalla vuorattu vanha asuinrakennus, jossa korkea umpikuisti. Ikkunat ovat perinteistä kuusiruutuista mallia. Pihamaan laidalla hirsinen saunarakennus ja aitta. Perinteisen asunsa säilyttänyt pientilan rakennusryhmä maantiemaisemassa. /s (sijainti kaava-alueen rajan tuntumassa) Sarakyläntie

18 13. Livon kylämaisema Livon kylä on saanut pysyvän asutuksensa viimeistään 1500-luvulla laadittu maakirjakartta osoittaa talojen sijainneen kolmena varsin lähellä toisiaan olleen ryhmänä (Juutinen, Puhakka ja Illikainen). Nuo asutut kylätontit ovat edelleen asuttuja. Kylätonteista yksi on ollut Livojoen itärannalla nykyisen kylätalon (entinen koulu) paikkeilla, toinen länsirannalla Pertunharjulla ja kolmas niin ikään länsirannalla nykyisen Koppelonkankaan paikkeilla. Nykyinen kyläasutus on pääosin Kirsiojantien, Livontien ja Liikasentien varrella. Pysyvä siltayhteys joen yli saatiin 1976 kun nykyinen silta valmistui. Sillan vierellä on Illikaisen saha- ja myllypaikan muistomerkki, jonka kyläläiset pystyttivät vuonna Se koostuu vanhasta saharaamista ja muista rautaisista sahan osista. Sahan paikalla ei ole enää havaittavia jälkiä. Kylämaisema avautuu parhaiten sillalta joen itärannalta. Pääosa vanhasta rakennuskannasta on Pertun, Juutisen, Laineen, Perttulan, Keskitalon, Puhakan ja Liikasen tilojen alueilla. Historiallinen joenrantakylä, jossa on säilynyt perinteistä rakennuskantaa aina 1700-luvulta saakka. Punamullatut asuinrakennukset ja talousrakennukset antavat hoidetun kuvan pitkään jatkuneesta kyläkulttuurista. /s, maakunnallisesti arvokas 18 Livon kylää vuoden 1865 pitäjänkartassa. Alhaalla Keski-Livon asutusta: Juutisen, Puhakan ja Illikaisen talot. Keskellä Salmelan Kokon talo ja pohjoisessa Pöykiöniemen talo. Kuva Kansallisarkisto.

19 14. Perttu, Kirsiojantie Livon Perttulan ja Laineen talot joen yli nähtynä. Pertun vanhat rakennukset sijaitsevat Pertunharjun tiiviisti rakennetulla kylätontilla. Pertun päärakennus on pitkänurkkainen, saumarimavuorattu rakennus, jossa kuusiruutuiset ikkunat. Pihassa on vanha hirsinen aitta. Kirsiojantien toisella puolen avautuu peltoaukea, jolla on tiettävästi kylän vanhin rakennus, entinen savutupa vuodelta Se on myöhemmin toiminut latona. Peltoaukealla on myös muita vanhoja hirsilatoja. Historiallisella kylätontilla sijaitseva vanha tilakeskus ja peltoaukealla säilynyt entinen savupirtti. s-1, historiallinen kylänpaikka 19 Pertun päärakennus vasemmalla.

20 Pertun vanha savupirtti ja lato. 15. Mäkelä, Kirsiojantie Mäkelän vanha 1800-luvun keskivaiheilla rakennettu päärakennus on tiiviisti rakennetun Pertunharjun keskimmäinen asuinrakennus Pertun Ja Juutisen välissä. Se on pitkänurkkainen, saumarimavuorattu rakennus, jossa on kuusiruutuiset ikkunat. Historiallisella kylätontilla sijaitseva vanha tilakeskus. s-1, historiallinen kylänpaikka 20 Mäkelä.

21 16. Juutinen, Kirsiojantie Juutinen. Juutisen rakennukset kuuluvat niin ikään Pertunharjun tiiviiseen kyläkeskukseen. Pääty tielle päin on Juutisen pitkä hirsinen, saumarimavuorattu päärakennus, joka on punamullattu luvun alussa rakennetussa rakennuksessa on kuusiruutuisia ikkunoita, toisen pään aukotusta on uusittu. Pihapiirissä on sekä uudempia talousrakennuksia että vanhoja harmaahirsisiä ulkorakennuksia, osa tien toisella puolen. Historiallisella kylätontilla sijaitseva vanha tilakeskus, jossa sekä vanhaa että uudempaa rakennuskantaa elävänä kokonaisuutena. /s, historiallinen kylänpaikka 17. Laine, Liikasentie Laine. 21

22 Laineen pitkänurkkainen, saumarimavuorattu ja punamullattu päärakennus lienee 1800-luvulta. Se on säilyttänyt perinteisen asunsa kuusiruutuisine ikkunoineen. Pihapiiriä rajaa hirsinen, harmaapintainen talousrakennus, sekin vanha. Kolmannella sivulla on pitkä ulkorakennus. Maisemallisesti kyläkuvan kannalta keskeinen rakennusryhmä, joka on säilyttänyt esimerkillisesti perinteisen asunsa. s Perttula, Liikasentie 18b Perttulan pitkä päärakennus on samaa tyyppiä kuin Laine: pitkänurkkainen, punamullattu rakennus, jossa kuusiruutuiset valkopuitteiset ikkunat. Rakennuksessa on umpikuisti. Pihapiiriä rajaa lisäksi kaksi vanhaa talousrakennusta. Aivan Perttulan asuinrakennuksen vierellä on toinen, uudempi asuinrakennus Liikasentie 18a, jonka toisella puolen tietä sijaitseva yksinäisaitta on vanha. Se on vuorattu saumarimalla ja punamullattu. Poikkeuksellisesti sen otsapäädyssä on kuusiruutuinen ikkuna. Maisemallisesti merkittävä rakennusryhmä, jossa hyvin hoidettu perinteinen asuinrakennus ja vanha yksinäisaitta. Päärakennus ja aitta s-1 Perttula. Perttulan aitta. 22

23 19. Puhakka, Liikasentie Puhakka joelta päin. Puhakka on kylän vanhoja kantataloja. Sen hirsinen päärakennus on 1800-luvulta, mutta vaaleasävyisen nykyasunsa rakennus on saanut 1940-luvulla, jolloin ikkunatkin muutettiin. Pihapiirissä on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Vanhan kantatilan perinteinen pihapiiri jokimaisemassa. /s 20. Keskitalo, Liikasentie Keskitalon rakennusryhmä. 23

24 Keskitalon keltaiseksi maalattu saumarimavuorattu päärakennus on 1800-luvun lopulta. Pihapiirissä punamullattu pienempi asuintupa sekä ulkorakennuksia, joista vanhin harmaapintainen aitta. Kyläkokonaisuuteen saumattomasti liittyvä vanha rakennusryhmä. /s 21. Liikanen, Liikasentie Liikanen. Liikasen vanha päärakennus on siirretyltä rungoltaan tiettävästi vuodelta Pitkänurkkainen saumarimavuorattu rakennus on myöhemmin kokenut pihasiipilaajennuksen ja ikkunamuutoksia, mutta tilan pihapiirissä on lukuisia vanhoja talousrakennuksia. Vanhempi kahdesta yksinäisaitasta on vuodelta Pihaa rajaa kaksikerroksinen hirsinen kaksoisaitta. Lisäksi pihassa on säilynyt seudulla harvinaiseksi käynyt pyramidikattoinen kesänavetta. Vanhaa monipuolista rakennuskantaa muutoksia kokeneen asuinrakennuksen pihapiirissä. /s, kesänavetta s-1 24

25 22. Kokko, Kirsiojantie Kokko. Kokon talo sijaitsee Kirsiojantien ja Livojoen Kokonlahden välissä historiallisen kylätontin (Salmela) eteläpuolella. Kokko siirrettiin nykyiselle paikalleen 1864 ja rakennusta jatkettiin 1870-luvulla. Pitkänurkkainen hirsinen päärakennus on vuorattu punaiseksi maalatulla saumarimalla. Rakennus on 1800-luvulta. Ikkunoiden puitejako on uusittu. Pihapiirissä on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Kylän vanhoihin taloihin lukeutuva rakennusryhmä maantien varrella. /s 23. Salmela, Kirsiojantie Salmela sijaitsee yhdellä Livon kylän kolmesta historiallisesta kylätonttialueesta. Paikalla on ollut talo ainakin 1600-luvun alkupuolella. Nykyinen päärakennus on uudehko, mutta alueella on joitakin vanhoja talousrakennuksia. Historiallinen talonpaikka. Historiallinen kylänpaikka 24. Etilä, Kirsiojantie Etilä periytyy Illikaisen talosta, joka oli yksi kylän kantatiloista. Etilän päärakennus sijaitsee yhdellä Livon kylän historiallisista kylätonteista. Pitkänurkkainen, vuoraamaton ja maalaamaton rakennus on säilynyt erittäin alkuperäisessä asussa. Ikkunat ovat vanhoja kuusiruutuisia. Korkea, lautarakenteinen umpikuisti on vuorattu saumarimalla. Se lienee 1900-luvun alkupuolelta. Pihan talousrakennus on uudehko. 25

26 Etilä, taustalla koulu. Erittäin hyvin perinteisen asunsa säilyttänyt vanhan tilan päärakennus kyläkuvan kannalta keskeisellä paikalla. s-1, historiallinen kylänpaikka 25. Livon entinen koulu, Kirsiojantie Livo sai oman kansakoulun 1917, joka toimi alkuvuodet vuokratiloissa. Oma koulutalo saatiin Tämä korvattiin 1976 modernilla, arkkitehtitoimisto Talvisaran suunnittelemalla koululla. Matala puuverhottu ja tasakattoinen rakennus sijaitsee historiallisella kylätontilla. Koulutoiminnan lakattua 1993 koulurakennus on toiminut aktiivisena kylätalona. Kylän toiminnallinen keskus modernissa entisessä koulurakennuksessa.. Historiallinen kylänpaikka 26 Entinen koulu, nykyinen kylätalo.

27 26. Livontien varsi Livontie on aiemmin ollut kylän pohjois eteläsuuntainen pääväylä. Sen varrella on toiminut kylän kauppa, osuuskauppa luvulta oleva myymälärakennus, Livontie 157 on nyt uudistettuna yksityiskäytössä. Vanhaa rakennuskantaa on myös osoitteessa Livontie 151, jossa on pitkänurkkainen punamullattu tupa. Livontie 177: ssä on tien varrella kaksi ilmeisestikin siirrettyä yksinäisaittaa, joista toisessa vuosiluku Tiemaisemalle antaa oman ilmeensä lehtikuusikuja. Osoitteessa Livontie 213 on Kanervan tila, jonka hirsinen päärakennus on vuodelta Perinteistä rakennuskantaa vanhan maantien varrella. /s 27. Pöykiöniemen kulttuurimaisema Livontien aitat. Pöykiöniemi on ollut asuttuna ainakin 1700-luvun alusta, mahdollisesti 1600-luvulta koska tila mainitaan autioksi Nykyinen Niemen tila on vanhin asuinpaikka luvun alussa niemelle tuli toinen tila, Lybeck. Molempien tilojen rakennukset edustavat perinteistä pudasjärveläistä rakentamistapaa. Niiden välinen peltoaukea latoineen on maisemallisesti arvokas. Arvokas joenniemen peltomaisema perinteisine rakennuksineen. /s, maakunnallisesti arvokas Pöykiöniemi, taustalla Niemen talo 27

28 28. Niemi, Lybeckintie Niemi. Niemen, vanhalta nimeltään Pöykiö, rakennukset sijaitsevat Pöykiöniemen peltoaukean päässä niemen kärjessä. Niemen hirsinen, pitkänurkkainen päärakennus on vuodelta Rakennuksesta on aikanaan siirretty osa muualle perinnönjaon yhteydessä. Rakennus on vuorattu saumarimalla, joka on maalattu punaiseksi, nurkkalaudat ovat valkoiset. Lisälämmöneristys on jättänyt uusitut ikkunat syvälle seinäpinnasta. Myös umpikuisti on uusi. Pihapiirissä on vanhoja hirsisiä talousrakennuksia, mm. vanha yksinäisaitta. Maisemallisesti arvokkaalla paikalla sijaitseva vanhan tilan rakennusryhmä. s-1 28 Lybeck.

29 29. Lybeck, Lybeckintie Hirvaskosken l. Timosen ruukin isännöitsijä Antti Lybeck osti 1895 puolet Pöykiöniemestä ja rakennutti paikalle myöhemmin, ilmeisesti vasta 1900-luvun alussa talon. Lybeckin päärakennus on tyylipuhdas tuon ajan pudasjärveläistalo. Pitkänurkkainen hirsirakennus on vuorattu saumarimalla ja punamullattu. Uudistetut ikkunat ovat kuusiruutuista mallia. Täälläkin lisälämmöneristys on jättänyt ikkunat syvälle seinäpinnasta. Umpikuistissa on paljon ikkuna-alaa. Pihapiirissä on kaksi suurehkoa ulkorakennusta. Pellon laidalla on vanha yksinäisaitta. Maisemallisesti arvokkaalla paikalla sijaitseva vanhan tilan rakennusryhmä. s-1 Lybeckin yksinäisaitta. 30. Puhakka (Karikko), Kirsiojantie Puhakan pientilan pitkänurkkainen punamullattu asuinrakennus edustaa kuusiruutuisine ikkunoineen perinteistä pudasjärveläistä rakentamistapaa vaikka se on rakennettu vasta 1940-luvulla. Pihamaalla on vinttikaivo ja saunarakennus. Tasapainoinen seudun perinteistä rakentamistapaa edustava pihapiiri. s-1 Puhakka. 29

30 Rahkola. 31. Rahkola, Yli-Livo, Sarakyläntie Rahkolan pitkänurkkainen, saumarimalla vuorattu, punaiseksi maalattu päärakennus sijaitsee joen rannassa peltoaukean keskellä. Se on rakennettu 1900-luvun alussa. Ikkunat on muutettu yksiruutuisiksi. Pihapiirissä on suuri, kaksiosainen vanha hirsinen aitta sekä uudempi talousrakennus. Pellolla on toinen vanha hirsinen ulkorakennus. Vanha maatilan talouskeskus joenrantapellon keskellä maisemallisesti näkyvällä paikalla. /s 32. Tupala, Yli-Livo, Sarakyläntie Tupala.

31 Tupalan rakennukset sijaitsevat Sarakyläntien varrella. Tupalan vanhempi asuinrakennus on säilyttänyt hyvin perinteisen ilmeensä punamullattuine saumarimavuorauksineen ja kuusiruutuisine ikkunoineen, joissa on kauniisti muotoillut uusrenessanssikehykset. Pihajulkisivulla on umpikuisti. Pihamaalla on uudempi, ilmeisesti 1950-luvun asuinrakennus ja punaiseksi maalattu talousrakennus. Hyvin säilynyt, perinteistä rakentamistapaa edustava vanha asuinrakennus. s-1 Nurmiharjun taloryhmä. 33. Nurmiharju, Yli-Livo, Kirsiojantie Nurmiharjun vanhakantainen rakennusryhmä sijaitsee Livojoen läntisellä rantatörmällä. Pohjois-Pohjanmaan liiton rakennuskulttuuri selvityksessä se on mainittu nimellä Nurmelanharju: Perinteistä rakennuskantaa sisältäviä taloryhmiä joen ja metsän rajaamilla viljelyksillä. Nurmiharjun kaksi suurta hirsistä asuinrakennusta muodostavat jokimaisemassa merkittävän kokonaisuuden. Nurmiharjun talonpoikaistila näkyy samalla paikalla vuoden 1865 pitäjänkartassa. Eteläisempi asuinrakennus on vuoraamaton pitkänurkkainen hirsirakennus, jonka runkoa on tuettu tukipiiruin. Ikkunoiden puitejako on 1900-luvun alkupuolen mallia. Pihajulkisivulla on suuri umpikuisti. Pihamaata kehystää joukko eri-ikäisiä hirsisiä talousrakennuksia. Pohjoispuolinen asuinrakennus muodostaa oman pihapiirin monine hirsisine vanhoine talousrakennuksineen. Hirsisen asuinrakennuksen vuoraus on uusittu perinteisen tavan mukaan saumarimalla, joka on vielä maalaamatta. Lisälämmöneristyksen takia kuusiruutuiset uudet ikkunat ovat tavallista syvemmällä seinäpinnasta. Rakennuksessa on leveä umpikuisti. Pihamaalla on monia vanhoja hirsisiä talousrakennuksia. Lännestä päin Nurmiharjun rakennusryhmät näyttäytyvät komeasti peltoaukean taustalla. Koivukuja johtaa pihoille. Kahden tilan tiivis vanhojen rakennusten ryhmä maisemallisesti merkittävällä paikalla peltoaukean ja Livojoen välissä. alue /s, asuinrakennukset s-1, maakunnallisesti arvokas 31

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 50 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 51 Kihniö Virrat HÄMEENKYRÖ Urjaisen-Osaran-Kostulan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 58 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 59 Kihniö Virrat IKAALINEN Poltinjoen kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Ruovesi

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 188 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 189 Kihniö Virrat PÄLKÄNE Varalan-Kirvun-Iharin kulttuurimaisema Parkano

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 120 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 121 Kihniö Virrat KIHNIÖ Korhoskylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 RAAHEN KAUPUNKI akm 219 Pyhtilänkankaan asutus- ja käyttöhistoria 1.6.2012 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 2 Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 Pattijoella on pitkä historia

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi Täydennys. Timo Jussila

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi Täydennys. Timo Jussila 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi. 2013 Täydennys Timo Jussila 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Täydennys... 4 Perustiedot Alue: Nurmes,Pitkämäen

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 f. 144877 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?).

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?). SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Pörsänmäki 21:3 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi MUSEOVIRASTO TUHKAKANGAS

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kyyjärvi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Kuvia...

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito (8.8.2002) 170 Tihilä Pohjoisin Kiuruveden kylä, Tihilä, sijaitsee Pyhännälle johtavan tien varrella noin 30 km etäisyydellä taajamasta. Asutusmaisema rajautuu

Lisätiedot

KANGASALA HERTTUALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE ARKEOLOGISEN INVENTOINNIN TÄYDENNYS 2016

KANGASALA HERTTUALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE ARKEOLOGISEN INVENTOINNIN TÄYDENNYS 2016 KANGASALA HERTTUALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE ARKEOLOGISEN INVENTOINNIN TÄYDENNYS 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 2 2 Lähteet... 3 Arkeologinen kulttuuriperintökohde 1. Herttuala (Herttuala).5 Taustakartat:

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Karvia, tarkastusmatka 2013

Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Karvia, tarkastusmatka 2013 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Karvia, tarkastusmatka 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.5 2. Kohteet...6 2.1. Karvia Malkaneva...6 2.2. Karvia Kärmeskallio

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 1:93 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 1:93 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2.

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Lappilainen rakentaminen noudattaa pitkälti muun Suomen, lähinnä Pohjois- Pohjanmaan rakentamistapaa. Saamelaisten asumiskulttuuria edustava

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015 1 Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015 Ville Laakso Tilaaja: Illon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Sastamala Äetsän (Keikyän) Saappaalan Hiunun alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Äetsän (Keikyän) Saappaalan Hiunun alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Äetsän (Keikyän) Saappaalan Hiunun alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartta: kaava-alue...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 14 Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 15 KOLARI 31 HANNUKAINEN 3 Kartta: 2714 10 x: 7495 17 y: 2498 95 z: 170 p: 7498 32 i: 3371 05 Kotivuori H 1988 inventointi Löydöt: Km 25311:5, palanutta luuta.

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi 1 / 5 22.11.2011 14:39 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Kunta/kunnat: Eurajoki Valmistumisvuosi: 2011 Aluetarkenne: Eurajoen rantayleiskaava-alue

Lisätiedot

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...

Lisätiedot

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

VANHATIEN YMPÄRISTÖN MAISEMASELVITYS

VANHATIEN YMPÄRISTÖN MAISEMASELVITYS Vastaanottaja Pyhäjoen kunta Asiakirjatyyppi Luonnosvaiheen maisemaselvitys Päivämäärä 2.4.2015 VANHATIEN YMPÄRISTÖN MAISEMASELVITYS JOKIKARTANON ALUE Päivämäärä 2.4.2015 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kaisa

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt 1 Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki, Sastamalan Vesi Liikelaitos 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet 16 Ojakkala RKY 1993 5.4.86, osa-alue. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt, vuonna 1783 perustettu Kruunun uudistila edustaa uusmaalaista maatilakokonaisuutta

Lisätiedot