NÄYTTELY & SEMINAARI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NÄYTTELY & SEMINAARI"

Transkriptio

1 & Hakevuori tuo työnäytökseen useamman yksikön; mm. autohakkuri, hakepuoliperävaunu ja Fixteri-kokopuupaalain. FMnäyttely_rollup.indd Koneyrittäjät, Finnmetko Oy ja Ladec Oy järjestää neljännen RATKAISEVAT TEKIJÄT - seminaarin. RATKAISEVAT TEKIJÄT koostuu kolmesta toimiala seminaarista; energia, maarakennus ja puunkorjuu. BIOENERGIA-NYT! -näyttely- Lahti-Halli ja sen piha-alue on näyttelytilaa. Näyttely avoinna BIOENERGIA-NYT! -näyttelyyn on yleisöllä vapaa pääsy klo NÄYTTELY & SEMINAARI

2 Koneyrittäjät ratkaisevat tekijät Tärkeimmät kotimaiset biopolttoaineet ovat turve ja metsähake. Suomalainen maisema on pullollaan kumpaakin raaka-ainetta. Jotta ne saadaan hyötykäyttöön kilpailukykyisellä hinnalla, tarvitaan tehokasta tuotantoa vaativissa oloissa. Suot ja metsät puineen ovat satojen tuhansien omistajien hallussa ja tuotanto on säiden armoilla. Käytännön työssä koneyrittäjät toimivat ratkaisevana tekijänä, kun metsistä ja soilta irrotetaan, käsitellään, kuljetetaan, haketetaan ja varastoidaan energiantuotannon kotimaisia raaka-aineita ympäristönormit täyttäen, mutta tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Puunkorjuu ja bioenergian tuotanto työllistävät koneyrityksissä kymmenentuhatta henkilöä ympäri maan. Kotimaisia energiavaroja voisi hyödyntää merkittävästi enemmän kuin tällä hetkellä tehdään. Niiden käytön lisääminen loisi myös kipeästi kaivattuja kilpailukykyisiä työpaikkoja sekä tuotantoon että sitä palveleviin elinkeinoihin. Metsät ja suot eivät karkaa ulkomaille, ja energian tarve on ikuista. Syyskuun viimeisenä viikonloppuna Lahdessa Bioenergia Nyt! -näyttelyssä on esillä kotimaisen bioenergiaketjun teknologiaa sekä tietotaitoa. Samassa yhteydessä järjestämme Ratkaisevat tekijät -seminaarin, jossa pureudutaan energia-, maarakennus- ja metsäalan taloudellisiin näkymiin sekä toimialakohtaisesti koneyritystoiminnan ajankohtaisiin ongelmiin. Vaikka koneyrittäjät ovat ratkaisevassa asemassa toimialojensa kilpailukyvyn kehittämisessä, ei tämä asema takaa niille taloudellista menestystä. Kunkin yrityksen taloudellinen menestys vaatii jatkuvaa kehittymistä sekä liiketoimintaympäristön kehittämistä. Lahden messukeskuksessa järjestettävä konetyöalojen kaksoistapahtuma, Bioenergia Nyt! -näyttely sekä Ratkaisevat tekijät -seminaari, on laatuaan ensimmäinen. Toivomme kaikkien vieraiden löytävän tapahtumasta kiinnostavia asioita ja lisäarvoa toiminnalleen. Näytteilleasettajille toivotamme menestyksekästä näyttelyä. Palaute tapahtuman kävijöiltä on tervetullutta, jotta voimme kehittää tapahtumaa tulevina vuosina yhä paremmaksi. Hyvää alkanutta syksyä! Asko Piirainen, puheenjohtaja, Koneyrittäjät & Ilmestyy 18 kertaa vuodessa Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan järeistä työkoneista jokamiestä kiinnostaviin laitteisiin Tietoa, josta on hyötyä: testejä, koeajoja, huolto- ja korjausasiaa Tutustu ja tilaa: 3

3 1 2 3 Menossa mukana Työkonealojen kärkiyritykset BIOENERGIA NYT! - näyttelyn näytteilleasettajat 19.8 mennessä ilmoittautuneet Allan Bruks Ab Allu Finland Oy Ammattilehti Balbic Brofta Oy Casseli Eco Log Oy Eepe Promotion Oy EHM Oy Etelä-Suomen Koneyrittäjät ry Finncont Oy Finnmetko Oy Fixteri Oy Koneyrittäjien asialla Koneyrittäjien liitto on energia-, maarakennus- ja metsäkonealan koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö. Liitossa on 2500 jäsenyritystä, jotka kuuluvat liittoon jäsenyhdistysten kautta. Liitto on yrittäjien työkalu asioihin vaikuttamisessa. Jäsenyhdistyksiä on 16, ja niiden tehtävänä on alueellinen yrittäjien etujen valvonta, tiedotus, yhteistyö sekä vapaa-ajan toiminnan järjestäminen. Liitto tarjoaa jäsenyrityksilleen palveluita, jotka edistävät yritystoimintaa ja ammattitaitoa. Koneyrittäjien liiton toimialoja ovat energia-, maarakennus- ja metsäkoneala. Ajankohtaista Asiaa Ammattilaisille Asiantuntijoilta Leena Morttinen Flaaming Oy Hakevuori Oy Heinolan Sahakoneet Oy Hämeen Uusiutuvan Energian Tulevaisuus hanke Ideachip Machine Oy Kesla Oyj Komatsu Forest Oy Koneviesti Koneyrittäjien liitto ry Kosken Megawatti Oy Kotimaiset Energiat Oy Ladec Oy Asko Piirainen LHM Hakkuri Oy Logman Oy Mecanil Oy Ab Mepu Oy Metsäkonepalvelu Oy Moisio Forest Oy M.R.U. Components Nisula Forest Oy PNO Trailer Oy Ponsse Oyj Porokka Forest Oy Riuttolehto Oy Salo-Machinery Sampo Rosenlew Oy Several Oy SR-Harvesting Oy Suomalainen Energiaosuuskunta (SEO) Trans-Auto Marin Oy TTS- Työtehoseura Urakointi Uutiset Uusiutuvan Energian Tutkimuskeskus ENERGON VV- Auto Group Oy Hyötyautot Maa- ja vesirakentaminen ovat maarakennuspuolen jäsenyritysten erityisalaa. Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Turvealalla koneyrittäjät tuottavat turveteollisuudelle ja pk-turvetuottajille konepalveluja, toimivat itsenäisinä polttoaineen toimittajina energiateollisuudelle sekä energian toimittajina asiakkaille. Puuenergia-alalla koneyrittäjät tuottavat palveluita. Metsänparannustöitä ovat metsäojitus, metsäteiden rakentaminen, metsänuudistamiseen liittyvät ojitus-, mätästys- ja laikutustyöt sekä koneellinen istutus sekä metsänlannoitus. Juha Mäntylä Ratkaisevat Tekijät-seminaari, perjantai kello 9 16, Lahden messukeskus AVAUSSEMINAARI Pe Kahvi, ilmoittautuminen ja BIOENERGIA NYT! -näyttelyyn tutustuminen Avaus pj. Asko Piirainen, Koneyrittäjät Talouden näkymät johtaja Leena Mörttinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Metsäalan näkymät metsäjohtaja Tomi Salo, Metsäteollisuus ry Bioenergia-alan näkymät tj. Jyrki Peisa, Bioenergia ry Maarakennuksen näkymät erikoistutkija Terttu Vainio, VTT Rahoituksen kiristyminen uhka koneyrittäjyydelle? ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät Lounas ja BIOENERGIA NYT! -näyttelyyn tutustuminen Toimialakohtaiset seminaarit Metsäalan seminaari klo Puunkorjuun kausivaihtelun vähentäminen: Asiakkaan näkökulma toimialajohtaja Juha Mäntylä, Metsäliitto Puunhankinta Koneyrittäjien näkökulma pj. Timo Tolppa, Koneyrittäjien metsävaliokunta Metsäkoneenkuljettajan näkökulma pj. Sakari Lepola, Puuliitto Metsäteknologian ja tutkimuksen näkökulma aluejohtaja Jori Uusitalo, Metsäntutkimuslaitos Energia-alan seminaari klo Turvetalkoot alan hyväksyttävyys paremmaksi viestintäjohtaja Miia Eloranta, Bioenergia ry Kivihiili kotimaisen kompastuskivenä mitä tehtävissä? tj. Markus Tykkyläinen, Rovaniemen Energia Enemmän megawattitunteja puumotista liiketoimintajohtaja Tomi Vartiamäki, L&T Biowatti Oy Autojen enimmäispainojen nosto vaikutukset kuljetustoimintaan bioenergia-alalla toiminnanjohtaja Kari Palojärvi, Metsäalan Kuljetusyrittäjät Puuenergian hankinnan vaikutuksia aluetaloudessa varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjät Maarakennusalan seminaari klo Konepalvelujen sähköinen hankinta, case hankintapäällikkö Aapo Korte, KuntaPro Oy Maarakennusalan tyypilliset sudenkuopat sopimuksissa asianajaja Jussi Liisanantti, Project Law Oy Kaivantoturvallisuus maarakennusalan pienyrityksissä asiantuntija Eeva Rantanen, Ramboll Oy UPA maarakennusalan pienyrityksen työturvallisuuden kehittämisessä asiantuntija Jukka Mäkeläinen, Työturvallisuuskeskus BIOENERGIA NYT! -näyttelyyn tutustuminen Sitovat ilmoittautumiset mennessä p , Seminaarin hinta Koneyrittäjien liiton jäsenyrittäjille / hlö. Hinta 220 euroa + alv 24% sisältäen seminaarin luentoaineistoineen, kahvin, lounaan ja illallisen. Seminaarin normaalihinta / hlö. Hinta 300 euroa + alv 24% sisältäen seminaarin luentoaineistoineen, kahvin, lounaan ja illallisen. Majoitusta voi kysellä Cumulus Lahdesta, Sokos Hotel Lahden Seurahuoneelta ja Kauppahotelli Grandista. Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia. & TERVETULOA TUTUSTUMAAN BIOENERGIA NYT! -NÄYTTELYYN PE LA VAPAA SISÄÄNPÄÄSY klo Timo Tolppa Tomi Salo 4 5

4 Biomassat energiaksi Päijät Häm eessä! Esa Ekholm ja Antti Rusanen, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Päijät-Hämeen runsaat biomassavarat tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia, jotka on toistaiseksi hyödynnetty alueella vain osittain. Suuret määrät biomassaa siirtyy muille alueille hyödynnettäväksi. Päijät-Hämeessä bioenergian osuus energiantuotannossa on vielä matala verrattuna moneen muuhun alueeseen. Fossiilisten polttoaineiden osuus on merkittävä. Bioenergiavarojen tehokkaampi hyödyntäminen edistää Suomen ja EU:n tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi valtioneuvosto on sitoutunut tukemaan hiilidioksidineutraalia uusiutuvan energian tuotantoa. Metsäbiomassan energiakäyttöä tuetaan kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla ja tuki tullaan korvaamaan erillisellä lailla (Laki pienpuun energiatuesta 101/2011). Lisäksi metsähaketta polttavat voimalaitokset sekä uudet puupolttoainevoimalaitokset ja biokaasulaitokset pääsevät sähkön syöttötariffijärjestelmän piiriin. Päijät-Hämeen biomassavirtoja on selvitelty useissa yhteyksissä. Viimeisin on Lahden Seudun Kehityksen LADEC Oy:n koordinoima EAKR-rahoitteinen MABU-projekti, jossa biomassat ovat yksi energia- ja rakennusjätteiden sekä polttotuhkien ohella tarkasteltava materiaali. Biomassoja saadaan mm. seuraavista lähteistä: metsät, pellot, järvet, asuminen ja teollisuus. Hankkeessa on selvitetty biomassojen nykyiset määrät sekä arvioitu kahdella eri skenaariolla tulevaisuuden näkymiä. Meneillään on myös gradutyö, jossa kaavaillaan uusia biomassojen keräämisen ja logistiikan liiketoimintamahdollisuuksia. Lahden seudun biomassavirtojen käyttö Päijät-Hämeessä on vähintään 150 kw tehoisia, puupolttoaineita käyttäviä lämpövoima- tai lämpölaitoksia yhteensä 44 kappaletta, joiden polttoaineteho on yhteensä 330 MW. Nämä laitokset käyttivät puupolttoaineita vuonna 2009 noin kiinto-m3 ja lisäksi irto-m3 pellettiä. Määrä on tämän jälkeen lisääntynyt. Päijät- Hämeen biomassaa käyttävistä energian tuotantolaitoksista neljä on suuria CHP-laitoksia, jotka sijaitsevat: Heinolassa StoraEnson tehtaalla ja Sahaniemessä (Lahti Energia), Lahdessa Kymijärvellä (Lahti Energia) sekä Kärkölässä Koskisen Oy:n tehdasalueella (Koski- Power). Lahti Energia käyttää polttoaineena ns. puhtaita puujakeita vanhassa Kymijärvi I:n kaasuttimessa sekä Heinolan yksikössään. Kymijärvi I:n kattilassa jäte on korvattu 2012 alkaen kokonaan puhtaalla puupolttoaineella. StoraEnson tehtaalla on myös soodakattila, joka käyttää polttoaineenaan sellun valmistuksessa syntyvää mustalipeää; tuotettu vuonna 2009 energia oli 240 GWh. Muita pienempiä biomassaa polttoaineena käyttäviä laitoksia ovat Orimattilan Viljamaan lämpökeskus ja Hämeenkosken biolämpölaitos, jotka käyttävät metsäpolttoaineita ja turvetta 1,2. Hartolan biolämpökeskus, Sysmän Riipellon kaukolämpökeskus, Versowoodin Vierumäen lämpölaitokset sekä Kärkölän Vuokkoharjun biolämpökeskus käyttävät yksinomaan puuperäisiä polttoaineita Metsähake Energiasisällön kautta laskettuna metsähakkeen käyttö on nykyisin Päijät-Hämeessä 220 GWh vuodessa. Raaka-aineen saatavuuden osalta metsähaketta voisi kuitenkin hyödyntää kohtuullisin panoksin 770 GWh ja maksimissaan 960 GWh vuodessa. Metsäteollisuuden sivuvirrat ja kierrätyspuu hyödynnetään nykyään tehokkaasti energiana tai raaka- aineena Metsäteollisuuden sivutuotteet on suurin nykyisin energiantuotantoon käytetty biomassajae. Vuosittain teollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta ja sahanpurua, käytetään Päijät-Hämeessä energiantuotantoon noin 430 GWh. Lähes kaikki metsäteollisuuden puhtaat puusivutuotteet käytetään nykyisin energiaksi. Kierrätyspuuta käytetään Päijät-Hämeessä 126 GWh, joka vastaa lähes täysin syntyvän jätepuun määrä (Mabu-projekti: Gaia Consulting Oy 2012, Kestävää Energiaa Hämeestä -projekti: WSP Environment Oy 2010). Peltobiomassa Suurin peltobioenergiapotentiaali on viljan viljelyn sivutuotteena syntyvässä oljessa. Päijät-Hämeessä vuosittain korjattavissa olevan olkisadon energiasisältö on jopa 400 GWh. Energiateollisuudella ei kuitenkaan ole ollut kiinnostusta oljen polttoon eikä olkea nykyään käytetä energiantuotantoon Päijät-Hämeessä. Kesantopeltojen käyttö energiakasvien viljelyyn tarjoaa myös mahdollisuuden tuottaa suuren määrän bioenergiaa. Kilpailukykyisimpinä vaihtoehtoina kesantopeltojen hyödyntämiseen on pidetty ruokohelven viljelyä poltettavaksi tai nurmen viljelyä biokaasun tuotantoon. Tällä hetkellä ruokohelpeä viljellään Päijät-Hämeessä noin 300 ha alalla, mikä vastaa vuotuisena energiana 6-7 GWh. Järvibiomassa Järvibiomassan osalta kiinnostus kohdistuu niitoissa korjattavaan kasvimassaan ja hoitokalastusten kalamassaan. Lahden Vesijärvi on erittäin rehevä ja järven tilaa yritetään korjata säännöllisellä hoitokalastuksella ja kasvillisuuden niitolla. Järvestä nostetaankin pelkästään vesienhoidollisista syistä suuri määrä biomassaa, jolle on vaikea löytää käyttäjää tai sijoituspaikkaa (Vesijärvisäätiö 2012). Biokaasun tuotanto järvibiomassasta voisi tarjota kokonaan uusia liiketoimintaketjuja ja edistää sekä vesiensuojelua että uusiutuvan energian tuotantoa. Jätteet, lietteet ja sivuvirrat Päijät-Hämeessa asumisen biojätteet ja jätevesilietteet on käsitelty hyödynnettäväksi jo pitkään paikallisesti puhdistamoiden yhteydessä olevilla mädättämöillä sekä Kujalan jätekeskuksessa kompostointilaitoksessa. Samassa yhteydessä hyödynnetään eräät muut asumisen biomassat kuten oksat, risut ja haravointijätteet. Uusi kui- vamädätyslaitos 2014 tuo lisäkapasiteettia tarjota palveluja laajemminkin. Vuonna 2012 käynnistetty Lahti Energian Kymijärvi II voimalaitos käyttää rakennustoiminnasta ja teollisuudesta saatavia puujakeita muun erotellun energiajätteen ohella yhteensä tonnia vuodessa. Eräistä Lahden Viljakusterin jäsenten sivuvirroista on tuotettu bioetanolia liikennepolttoaineeksi vuodesta 2010 lähtien ST1:n toimesta Hatrwallin panimon yhteyteen rakentamassa ja operoimassa tislaamossa. Uusia mahdollisuuksia Metsähakkeen tehostettu tuotanto metsätähteistä, kannoista ja pienpuusta tarjoaa suurimman potentiaalin biomassan energiakäytön lisäämiseen Päijät-Hämeessä. Metsähakkeen lisääntynyt energiakäyttö on tuonut energiapuun kolmanneksi puutavaralajiksi tukki- ja kuitupuun rinnalle. Puun energiakäyttö tarjoaa myös mahdollisuuksia kehittää uusia metsänhoitomalleja, puun korjuumenetelmiä sekä logistiikkaa sekä näihin liittyviä liiketoimintoja, joita tarvitaan kasvavien biomassamäärien kuljetukseen, käsittelyyn, varastointiin ja markkinointiin. Sekä teollisuuden sivutuotteet että kierrätyspuu on toki mahdollista ohjata polton sijasta myös muuhun käyttöön esimerkiksi jalostettavaksi nestemäisiksi polttoaineiksi ja korvata nykyisin energiantuotantoon käytettävä määrä metsähakkeella. Biomassoista voidaan jalostaa uusia energiatuotteita kuten bioöljyä ja biohiiltä, joita tarvitaan kivihiilen ja raskaan polttoöljyn korvaajiksi sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteessä. Bioöljyä voidaan myös jatkojalostaa edelleen eri käyttökohteisiin. Erilaisia biomateriaalituotteita kuten yhdistelmämateriaaleja tarvitaan mm. rakentamiseen ja autoteollisuuteen. Myös hienojakoisempia puun ainesosia kuten mikro- ja nanosellua voidaan käyttää rakenneaineena erilaisissa materiaaleissa kuten pakkauksissa. Puupohjaisia kemikaaleja tarvitaan elintarvikkeisiin, kosmetiikkaan, lääkkeisiin ja muihin teollisuus- ja kuluttajatuotteisiin. Näissä voidaan hyödyntää puupohjaisten biokomponenttien hyvät ominaisuudet. Mielenkiintoisia ovat esimerkiksi fenoliset yhdisteet, bioöljyn jatkojalosteet, hemiselluloosa ja ligniini. Myös muille puupohjaisille kemikaaleille on kysyntää. Tulevaisuuden kannalta on merkittävää Päijät-Hämeessä, mitä ratkaisuja Lahti Energia tekee korvatessaan vanhan Kymijärvi I energialaitoksen hiilen käyttöä tulevina vuosina. Uuden toiminnan polttoainevalinnalla on suuri merkitys alueen biomassavirtoihin. Joka tapauksessa kasvavaa imua Päijät-Hämeen biomassojen hyödyntämiseen on jo nyt, sillä lisääntyvän pienkäytön ohella kohtuullisella etäisyydellä on uusia suuriakin energiakattiloita (Jyväskylä, Kerava, Järvenpää, Hämeenlinna, Mikkeli). Alueelle voidaan rakentaa myös pieniä voimalaitoksia, jos niiden toimivuudesta saadaan varmuus. Joka tapauksessa pienten lämpölaitosten määrä kasvanee siellä, missä esimerkiksi kaukolämpöä ei ole saatavissa. Kyseisiin laitoksiin on kytkettävissä myös paikallinen pieni kaukolämpöverkko, josta on esimerkki Hämeenkoskella. Muuallakin vastaavia suunnitelmia on meneillään. Ratkaisevat Tekijät seminaariin osallistuvat Koneyrittäjien liitto ry:n yrittäjäjäsenet saavat lauantaina aamukahvitilaisuudessa Proxxon - hylsysarjan ja Big Wipes pyyhepaketin. Kannattaa osallistua ajankohtaisseminaariin ! Ilmoittaudu heti tai p Energiaa näyttely- ja messutapahtumiin hoitaa Casseli Catering. Puh

5 Lahden Messut Oy Salpausselänkatu Lahti Tampere BIOENERGIA-NYT! -näyttely ja RATKAISEVAT TEKIJÄT - seminaari kartta Osastomyynti jatkuu, varaukset tai Julkaisija FinnMetko Oy, Sitratie 7, Helsinki, p , fax (09)

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla

Ajankohtaista konetyöaloilla Ajankohtaista konetyöaloilla Lehdistötilaisuus 26.10.2012, PORI Koneyrittäjien liitto 1 Paikalla Asko Piirainen, liiton puheenjohtaja Tatu Kimpanpää, Satakunnan Koneyrittäjien puheenjohtaja Markku Suominen,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian potentiaalit

Uusiutuvan energian potentiaalit Uusiutuvan energian potentiaalit ASIANTUNTIJASEMINAARI 1.2.2008: UUSIUTUVA ENERGIA PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Teknologiapäällikkö Satu Helynen Sisältö Aurinkoenergia

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes. 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö

Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes. 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö Koneyrittäjien liitto energia-, maarakennusja metsäalan koneyrittäjien järjestö perustettu

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla. Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014

Ajankohtaista konetyöaloilla. Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014 Ajankohtaista konetyöaloilla Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014 1 Paikalla Timo Tolppa, Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Jarmo Mäki-Uuro,

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot