NÄYTTELY & SEMINAARI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NÄYTTELY & SEMINAARI"

Transkriptio

1 & Hakevuori tuo työnäytökseen useamman yksikön; mm. autohakkuri, hakepuoliperävaunu ja Fixteri-kokopuupaalain. FMnäyttely_rollup.indd Koneyrittäjät, Finnmetko Oy ja Ladec Oy järjestää neljännen RATKAISEVAT TEKIJÄT - seminaarin. RATKAISEVAT TEKIJÄT koostuu kolmesta toimiala seminaarista; energia, maarakennus ja puunkorjuu. BIOENERGIA-NYT! -näyttely- Lahti-Halli ja sen piha-alue on näyttelytilaa. Näyttely avoinna BIOENERGIA-NYT! -näyttelyyn on yleisöllä vapaa pääsy klo NÄYTTELY & SEMINAARI

2 Koneyrittäjät ratkaisevat tekijät Tärkeimmät kotimaiset biopolttoaineet ovat turve ja metsähake. Suomalainen maisema on pullollaan kumpaakin raaka-ainetta. Jotta ne saadaan hyötykäyttöön kilpailukykyisellä hinnalla, tarvitaan tehokasta tuotantoa vaativissa oloissa. Suot ja metsät puineen ovat satojen tuhansien omistajien hallussa ja tuotanto on säiden armoilla. Käytännön työssä koneyrittäjät toimivat ratkaisevana tekijänä, kun metsistä ja soilta irrotetaan, käsitellään, kuljetetaan, haketetaan ja varastoidaan energiantuotannon kotimaisia raaka-aineita ympäristönormit täyttäen, mutta tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Puunkorjuu ja bioenergian tuotanto työllistävät koneyrityksissä kymmenentuhatta henkilöä ympäri maan. Kotimaisia energiavaroja voisi hyödyntää merkittävästi enemmän kuin tällä hetkellä tehdään. Niiden käytön lisääminen loisi myös kipeästi kaivattuja kilpailukykyisiä työpaikkoja sekä tuotantoon että sitä palveleviin elinkeinoihin. Metsät ja suot eivät karkaa ulkomaille, ja energian tarve on ikuista. Syyskuun viimeisenä viikonloppuna Lahdessa Bioenergia Nyt! -näyttelyssä on esillä kotimaisen bioenergiaketjun teknologiaa sekä tietotaitoa. Samassa yhteydessä järjestämme Ratkaisevat tekijät -seminaarin, jossa pureudutaan energia-, maarakennus- ja metsäalan taloudellisiin näkymiin sekä toimialakohtaisesti koneyritystoiminnan ajankohtaisiin ongelmiin. Vaikka koneyrittäjät ovat ratkaisevassa asemassa toimialojensa kilpailukyvyn kehittämisessä, ei tämä asema takaa niille taloudellista menestystä. Kunkin yrityksen taloudellinen menestys vaatii jatkuvaa kehittymistä sekä liiketoimintaympäristön kehittämistä. Lahden messukeskuksessa järjestettävä konetyöalojen kaksoistapahtuma, Bioenergia Nyt! -näyttely sekä Ratkaisevat tekijät -seminaari, on laatuaan ensimmäinen. Toivomme kaikkien vieraiden löytävän tapahtumasta kiinnostavia asioita ja lisäarvoa toiminnalleen. Näytteilleasettajille toivotamme menestyksekästä näyttelyä. Palaute tapahtuman kävijöiltä on tervetullutta, jotta voimme kehittää tapahtumaa tulevina vuosina yhä paremmaksi. Hyvää alkanutta syksyä! Asko Piirainen, puheenjohtaja, Koneyrittäjät & Ilmestyy 18 kertaa vuodessa Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan järeistä työkoneista jokamiestä kiinnostaviin laitteisiin Tietoa, josta on hyötyä: testejä, koeajoja, huolto- ja korjausasiaa Tutustu ja tilaa: 3

3 1 2 3 Menossa mukana Työkonealojen kärkiyritykset BIOENERGIA NYT! - näyttelyn näytteilleasettajat 19.8 mennessä ilmoittautuneet Allan Bruks Ab Allu Finland Oy Ammattilehti Balbic Brofta Oy Casseli Eco Log Oy Eepe Promotion Oy EHM Oy Etelä-Suomen Koneyrittäjät ry Finncont Oy Finnmetko Oy Fixteri Oy Koneyrittäjien asialla Koneyrittäjien liitto on energia-, maarakennus- ja metsäkonealan koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö. Liitossa on 2500 jäsenyritystä, jotka kuuluvat liittoon jäsenyhdistysten kautta. Liitto on yrittäjien työkalu asioihin vaikuttamisessa. Jäsenyhdistyksiä on 16, ja niiden tehtävänä on alueellinen yrittäjien etujen valvonta, tiedotus, yhteistyö sekä vapaa-ajan toiminnan järjestäminen. Liitto tarjoaa jäsenyrityksilleen palveluita, jotka edistävät yritystoimintaa ja ammattitaitoa. Koneyrittäjien liiton toimialoja ovat energia-, maarakennus- ja metsäkoneala. Ajankohtaista Asiaa Ammattilaisille Asiantuntijoilta Leena Morttinen Flaaming Oy Hakevuori Oy Heinolan Sahakoneet Oy Hämeen Uusiutuvan Energian Tulevaisuus hanke Ideachip Machine Oy Kesla Oyj Komatsu Forest Oy Koneviesti Koneyrittäjien liitto ry Kosken Megawatti Oy Kotimaiset Energiat Oy Ladec Oy Asko Piirainen LHM Hakkuri Oy Logman Oy Mecanil Oy Ab Mepu Oy Metsäkonepalvelu Oy Moisio Forest Oy M.R.U. Components Nisula Forest Oy PNO Trailer Oy Ponsse Oyj Porokka Forest Oy Riuttolehto Oy Salo-Machinery Sampo Rosenlew Oy Several Oy SR-Harvesting Oy Suomalainen Energiaosuuskunta (SEO) Trans-Auto Marin Oy TTS- Työtehoseura Urakointi Uutiset Uusiutuvan Energian Tutkimuskeskus ENERGON VV- Auto Group Oy Hyötyautot Maa- ja vesirakentaminen ovat maarakennuspuolen jäsenyritysten erityisalaa. Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Turvealalla koneyrittäjät tuottavat turveteollisuudelle ja pk-turvetuottajille konepalveluja, toimivat itsenäisinä polttoaineen toimittajina energiateollisuudelle sekä energian toimittajina asiakkaille. Puuenergia-alalla koneyrittäjät tuottavat palveluita. Metsänparannustöitä ovat metsäojitus, metsäteiden rakentaminen, metsänuudistamiseen liittyvät ojitus-, mätästys- ja laikutustyöt sekä koneellinen istutus sekä metsänlannoitus. Juha Mäntylä Ratkaisevat Tekijät-seminaari, perjantai kello 9 16, Lahden messukeskus AVAUSSEMINAARI Pe Kahvi, ilmoittautuminen ja BIOENERGIA NYT! -näyttelyyn tutustuminen Avaus pj. Asko Piirainen, Koneyrittäjät Talouden näkymät johtaja Leena Mörttinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Metsäalan näkymät metsäjohtaja Tomi Salo, Metsäteollisuus ry Bioenergia-alan näkymät tj. Jyrki Peisa, Bioenergia ry Maarakennuksen näkymät erikoistutkija Terttu Vainio, VTT Rahoituksen kiristyminen uhka koneyrittäjyydelle? ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät Lounas ja BIOENERGIA NYT! -näyttelyyn tutustuminen Toimialakohtaiset seminaarit Metsäalan seminaari klo Puunkorjuun kausivaihtelun vähentäminen: Asiakkaan näkökulma toimialajohtaja Juha Mäntylä, Metsäliitto Puunhankinta Koneyrittäjien näkökulma pj. Timo Tolppa, Koneyrittäjien metsävaliokunta Metsäkoneenkuljettajan näkökulma pj. Sakari Lepola, Puuliitto Metsäteknologian ja tutkimuksen näkökulma aluejohtaja Jori Uusitalo, Metsäntutkimuslaitos Energia-alan seminaari klo Turvetalkoot alan hyväksyttävyys paremmaksi viestintäjohtaja Miia Eloranta, Bioenergia ry Kivihiili kotimaisen kompastuskivenä mitä tehtävissä? tj. Markus Tykkyläinen, Rovaniemen Energia Enemmän megawattitunteja puumotista liiketoimintajohtaja Tomi Vartiamäki, L&T Biowatti Oy Autojen enimmäispainojen nosto vaikutukset kuljetustoimintaan bioenergia-alalla toiminnanjohtaja Kari Palojärvi, Metsäalan Kuljetusyrittäjät Puuenergian hankinnan vaikutuksia aluetaloudessa varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjät Maarakennusalan seminaari klo Konepalvelujen sähköinen hankinta, case hankintapäällikkö Aapo Korte, KuntaPro Oy Maarakennusalan tyypilliset sudenkuopat sopimuksissa asianajaja Jussi Liisanantti, Project Law Oy Kaivantoturvallisuus maarakennusalan pienyrityksissä asiantuntija Eeva Rantanen, Ramboll Oy UPA maarakennusalan pienyrityksen työturvallisuuden kehittämisessä asiantuntija Jukka Mäkeläinen, Työturvallisuuskeskus BIOENERGIA NYT! -näyttelyyn tutustuminen Sitovat ilmoittautumiset mennessä p , Seminaarin hinta Koneyrittäjien liiton jäsenyrittäjille / hlö. Hinta 220 euroa + alv 24% sisältäen seminaarin luentoaineistoineen, kahvin, lounaan ja illallisen. Seminaarin normaalihinta / hlö. Hinta 300 euroa + alv 24% sisältäen seminaarin luentoaineistoineen, kahvin, lounaan ja illallisen. Majoitusta voi kysellä Cumulus Lahdesta, Sokos Hotel Lahden Seurahuoneelta ja Kauppahotelli Grandista. Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia. & TERVETULOA TUTUSTUMAAN BIOENERGIA NYT! -NÄYTTELYYN PE LA VAPAA SISÄÄNPÄÄSY klo Timo Tolppa Tomi Salo 4 5

4 Biomassat energiaksi Päijät Häm eessä! Esa Ekholm ja Antti Rusanen, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Päijät-Hämeen runsaat biomassavarat tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia, jotka on toistaiseksi hyödynnetty alueella vain osittain. Suuret määrät biomassaa siirtyy muille alueille hyödynnettäväksi. Päijät-Hämeessä bioenergian osuus energiantuotannossa on vielä matala verrattuna moneen muuhun alueeseen. Fossiilisten polttoaineiden osuus on merkittävä. Bioenergiavarojen tehokkaampi hyödyntäminen edistää Suomen ja EU:n tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi valtioneuvosto on sitoutunut tukemaan hiilidioksidineutraalia uusiutuvan energian tuotantoa. Metsäbiomassan energiakäyttöä tuetaan kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla ja tuki tullaan korvaamaan erillisellä lailla (Laki pienpuun energiatuesta 101/2011). Lisäksi metsähaketta polttavat voimalaitokset sekä uudet puupolttoainevoimalaitokset ja biokaasulaitokset pääsevät sähkön syöttötariffijärjestelmän piiriin. Päijät-Hämeen biomassavirtoja on selvitelty useissa yhteyksissä. Viimeisin on Lahden Seudun Kehityksen LADEC Oy:n koordinoima EAKR-rahoitteinen MABU-projekti, jossa biomassat ovat yksi energia- ja rakennusjätteiden sekä polttotuhkien ohella tarkasteltava materiaali. Biomassoja saadaan mm. seuraavista lähteistä: metsät, pellot, järvet, asuminen ja teollisuus. Hankkeessa on selvitetty biomassojen nykyiset määrät sekä arvioitu kahdella eri skenaariolla tulevaisuuden näkymiä. Meneillään on myös gradutyö, jossa kaavaillaan uusia biomassojen keräämisen ja logistiikan liiketoimintamahdollisuuksia. Lahden seudun biomassavirtojen käyttö Päijät-Hämeessä on vähintään 150 kw tehoisia, puupolttoaineita käyttäviä lämpövoima- tai lämpölaitoksia yhteensä 44 kappaletta, joiden polttoaineteho on yhteensä 330 MW. Nämä laitokset käyttivät puupolttoaineita vuonna 2009 noin kiinto-m3 ja lisäksi irto-m3 pellettiä. Määrä on tämän jälkeen lisääntynyt. Päijät- Hämeen biomassaa käyttävistä energian tuotantolaitoksista neljä on suuria CHP-laitoksia, jotka sijaitsevat: Heinolassa StoraEnson tehtaalla ja Sahaniemessä (Lahti Energia), Lahdessa Kymijärvellä (Lahti Energia) sekä Kärkölässä Koskisen Oy:n tehdasalueella (Koski- Power). Lahti Energia käyttää polttoaineena ns. puhtaita puujakeita vanhassa Kymijärvi I:n kaasuttimessa sekä Heinolan yksikössään. Kymijärvi I:n kattilassa jäte on korvattu 2012 alkaen kokonaan puhtaalla puupolttoaineella. StoraEnson tehtaalla on myös soodakattila, joka käyttää polttoaineenaan sellun valmistuksessa syntyvää mustalipeää; tuotettu vuonna 2009 energia oli 240 GWh. Muita pienempiä biomassaa polttoaineena käyttäviä laitoksia ovat Orimattilan Viljamaan lämpökeskus ja Hämeenkosken biolämpölaitos, jotka käyttävät metsäpolttoaineita ja turvetta 1,2. Hartolan biolämpökeskus, Sysmän Riipellon kaukolämpökeskus, Versowoodin Vierumäen lämpölaitokset sekä Kärkölän Vuokkoharjun biolämpökeskus käyttävät yksinomaan puuperäisiä polttoaineita Metsähake Energiasisällön kautta laskettuna metsähakkeen käyttö on nykyisin Päijät-Hämeessä 220 GWh vuodessa. Raaka-aineen saatavuuden osalta metsähaketta voisi kuitenkin hyödyntää kohtuullisin panoksin 770 GWh ja maksimissaan 960 GWh vuodessa. Metsäteollisuuden sivuvirrat ja kierrätyspuu hyödynnetään nykyään tehokkaasti energiana tai raaka- aineena Metsäteollisuuden sivutuotteet on suurin nykyisin energiantuotantoon käytetty biomassajae. Vuosittain teollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta ja sahanpurua, käytetään Päijät-Hämeessä energiantuotantoon noin 430 GWh. Lähes kaikki metsäteollisuuden puhtaat puusivutuotteet käytetään nykyisin energiaksi. Kierrätyspuuta käytetään Päijät-Hämeessä 126 GWh, joka vastaa lähes täysin syntyvän jätepuun määrä (Mabu-projekti: Gaia Consulting Oy 2012, Kestävää Energiaa Hämeestä -projekti: WSP Environment Oy 2010). Peltobiomassa Suurin peltobioenergiapotentiaali on viljan viljelyn sivutuotteena syntyvässä oljessa. Päijät-Hämeessä vuosittain korjattavissa olevan olkisadon energiasisältö on jopa 400 GWh. Energiateollisuudella ei kuitenkaan ole ollut kiinnostusta oljen polttoon eikä olkea nykyään käytetä energiantuotantoon Päijät-Hämeessä. Kesantopeltojen käyttö energiakasvien viljelyyn tarjoaa myös mahdollisuuden tuottaa suuren määrän bioenergiaa. Kilpailukykyisimpinä vaihtoehtoina kesantopeltojen hyödyntämiseen on pidetty ruokohelven viljelyä poltettavaksi tai nurmen viljelyä biokaasun tuotantoon. Tällä hetkellä ruokohelpeä viljellään Päijät-Hämeessä noin 300 ha alalla, mikä vastaa vuotuisena energiana 6-7 GWh. Järvibiomassa Järvibiomassan osalta kiinnostus kohdistuu niitoissa korjattavaan kasvimassaan ja hoitokalastusten kalamassaan. Lahden Vesijärvi on erittäin rehevä ja järven tilaa yritetään korjata säännöllisellä hoitokalastuksella ja kasvillisuuden niitolla. Järvestä nostetaankin pelkästään vesienhoidollisista syistä suuri määrä biomassaa, jolle on vaikea löytää käyttäjää tai sijoituspaikkaa (Vesijärvisäätiö 2012). Biokaasun tuotanto järvibiomassasta voisi tarjota kokonaan uusia liiketoimintaketjuja ja edistää sekä vesiensuojelua että uusiutuvan energian tuotantoa. Jätteet, lietteet ja sivuvirrat Päijät-Hämeessa asumisen biojätteet ja jätevesilietteet on käsitelty hyödynnettäväksi jo pitkään paikallisesti puhdistamoiden yhteydessä olevilla mädättämöillä sekä Kujalan jätekeskuksessa kompostointilaitoksessa. Samassa yhteydessä hyödynnetään eräät muut asumisen biomassat kuten oksat, risut ja haravointijätteet. Uusi kui- vamädätyslaitos 2014 tuo lisäkapasiteettia tarjota palveluja laajemminkin. Vuonna 2012 käynnistetty Lahti Energian Kymijärvi II voimalaitos käyttää rakennustoiminnasta ja teollisuudesta saatavia puujakeita muun erotellun energiajätteen ohella yhteensä tonnia vuodessa. Eräistä Lahden Viljakusterin jäsenten sivuvirroista on tuotettu bioetanolia liikennepolttoaineeksi vuodesta 2010 lähtien ST1:n toimesta Hatrwallin panimon yhteyteen rakentamassa ja operoimassa tislaamossa. Uusia mahdollisuuksia Metsähakkeen tehostettu tuotanto metsätähteistä, kannoista ja pienpuusta tarjoaa suurimman potentiaalin biomassan energiakäytön lisäämiseen Päijät-Hämeessä. Metsähakkeen lisääntynyt energiakäyttö on tuonut energiapuun kolmanneksi puutavaralajiksi tukki- ja kuitupuun rinnalle. Puun energiakäyttö tarjoaa myös mahdollisuuksia kehittää uusia metsänhoitomalleja, puun korjuumenetelmiä sekä logistiikkaa sekä näihin liittyviä liiketoimintoja, joita tarvitaan kasvavien biomassamäärien kuljetukseen, käsittelyyn, varastointiin ja markkinointiin. Sekä teollisuuden sivutuotteet että kierrätyspuu on toki mahdollista ohjata polton sijasta myös muuhun käyttöön esimerkiksi jalostettavaksi nestemäisiksi polttoaineiksi ja korvata nykyisin energiantuotantoon käytettävä määrä metsähakkeella. Biomassoista voidaan jalostaa uusia energiatuotteita kuten bioöljyä ja biohiiltä, joita tarvitaan kivihiilen ja raskaan polttoöljyn korvaajiksi sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteessä. Bioöljyä voidaan myös jatkojalostaa edelleen eri käyttökohteisiin. Erilaisia biomateriaalituotteita kuten yhdistelmämateriaaleja tarvitaan mm. rakentamiseen ja autoteollisuuteen. Myös hienojakoisempia puun ainesosia kuten mikro- ja nanosellua voidaan käyttää rakenneaineena erilaisissa materiaaleissa kuten pakkauksissa. Puupohjaisia kemikaaleja tarvitaan elintarvikkeisiin, kosmetiikkaan, lääkkeisiin ja muihin teollisuus- ja kuluttajatuotteisiin. Näissä voidaan hyödyntää puupohjaisten biokomponenttien hyvät ominaisuudet. Mielenkiintoisia ovat esimerkiksi fenoliset yhdisteet, bioöljyn jatkojalosteet, hemiselluloosa ja ligniini. Myös muille puupohjaisille kemikaaleille on kysyntää. Tulevaisuuden kannalta on merkittävää Päijät-Hämeessä, mitä ratkaisuja Lahti Energia tekee korvatessaan vanhan Kymijärvi I energialaitoksen hiilen käyttöä tulevina vuosina. Uuden toiminnan polttoainevalinnalla on suuri merkitys alueen biomassavirtoihin. Joka tapauksessa kasvavaa imua Päijät-Hämeen biomassojen hyödyntämiseen on jo nyt, sillä lisääntyvän pienkäytön ohella kohtuullisella etäisyydellä on uusia suuriakin energiakattiloita (Jyväskylä, Kerava, Järvenpää, Hämeenlinna, Mikkeli). Alueelle voidaan rakentaa myös pieniä voimalaitoksia, jos niiden toimivuudesta saadaan varmuus. Joka tapauksessa pienten lämpölaitosten määrä kasvanee siellä, missä esimerkiksi kaukolämpöä ei ole saatavissa. Kyseisiin laitoksiin on kytkettävissä myös paikallinen pieni kaukolämpöverkko, josta on esimerkki Hämeenkoskella. Muuallakin vastaavia suunnitelmia on meneillään. Ratkaisevat Tekijät seminaariin osallistuvat Koneyrittäjien liitto ry:n yrittäjäjäsenet saavat lauantaina aamukahvitilaisuudessa Proxxon - hylsysarjan ja Big Wipes pyyhepaketin. Kannattaa osallistua ajankohtaisseminaariin ! Ilmoittaudu heti tai p Energiaa näyttely- ja messutapahtumiin hoitaa Casseli Catering. Puh

5 Lahden Messut Oy Salpausselänkatu Lahti Tampere BIOENERGIA-NYT! -näyttely ja RATKAISEVAT TEKIJÄT - seminaari kartta Osastomyynti jatkuu, varaukset tai Julkaisija FinnMetko Oy, Sitratie 7, Helsinki, p , fax (09)

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 6.9.2013 Jyväskylä Outi Pakarinen Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä ilmasto- ja energiastrategian seurantaseminaari 21.9.2016 Niina Tavi (niina.tavi@gmail.com) Tausta Selvitystyö tehty

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Hakkuu ja metsäkuljetus Haketus ja kuljetus Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Tiedotustilaisuus Joensuu 16.10.2015 Simo Jaakkola, varatj. Turvetuotanto Infra 1 Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Case Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelma

Case Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelma Case Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelma Metsätieteenpäivä 30.10.2012 Kati Kontinen ja Timo Antero Leinonen Metsätalousinsinöörin i i (amk) tutkintotki t 240 op Opintojaksoja 195

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 2 Presentation name / Author Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Ilkka Hämälä Äänekosken biotuotetehdas Metsäteollisuuden suurin

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot