NÄYTTELY & SEMINAARI

Transkriptio

1 & Hakevuori tuo työnäytökseen useamman yksikön; mm. autohakkuri, hakepuoliperävaunu ja Fixteri-kokopuupaalain. FMnäyttely_rollup.indd Koneyrittäjät, Finnmetko Oy ja Ladec Oy järjestää neljännen RATKAISEVAT TEKIJÄT - seminaarin. RATKAISEVAT TEKIJÄT koostuu kolmesta toimiala seminaarista; energia, maarakennus ja puunkorjuu. BIOENERGIA-NYT! -näyttely- Lahti-Halli ja sen piha-alue on näyttelytilaa. Näyttely avoinna BIOENERGIA-NYT! -näyttelyyn on yleisöllä vapaa pääsy klo NÄYTTELY & SEMINAARI

2 Koneyrittäjät ratkaisevat tekijät Tärkeimmät kotimaiset biopolttoaineet ovat turve ja metsähake. Suomalainen maisema on pullollaan kumpaakin raaka-ainetta. Jotta ne saadaan hyötykäyttöön kilpailukykyisellä hinnalla, tarvitaan tehokasta tuotantoa vaativissa oloissa. Suot ja metsät puineen ovat satojen tuhansien omistajien hallussa ja tuotanto on säiden armoilla. Käytännön työssä koneyrittäjät toimivat ratkaisevana tekijänä, kun metsistä ja soilta irrotetaan, käsitellään, kuljetetaan, haketetaan ja varastoidaan energiantuotannon kotimaisia raaka-aineita ympäristönormit täyttäen, mutta tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Puunkorjuu ja bioenergian tuotanto työllistävät koneyrityksissä kymmenentuhatta henkilöä ympäri maan. Kotimaisia energiavaroja voisi hyödyntää merkittävästi enemmän kuin tällä hetkellä tehdään. Niiden käytön lisääminen loisi myös kipeästi kaivattuja kilpailukykyisiä työpaikkoja sekä tuotantoon että sitä palveleviin elinkeinoihin. Metsät ja suot eivät karkaa ulkomaille, ja energian tarve on ikuista. Syyskuun viimeisenä viikonloppuna Lahdessa Bioenergia Nyt! -näyttelyssä on esillä kotimaisen bioenergiaketjun teknologiaa sekä tietotaitoa. Samassa yhteydessä järjestämme Ratkaisevat tekijät -seminaarin, jossa pureudutaan energia-, maarakennus- ja metsäalan taloudellisiin näkymiin sekä toimialakohtaisesti koneyritystoiminnan ajankohtaisiin ongelmiin. Vaikka koneyrittäjät ovat ratkaisevassa asemassa toimialojensa kilpailukyvyn kehittämisessä, ei tämä asema takaa niille taloudellista menestystä. Kunkin yrityksen taloudellinen menestys vaatii jatkuvaa kehittymistä sekä liiketoimintaympäristön kehittämistä. Lahden messukeskuksessa järjestettävä konetyöalojen kaksoistapahtuma, Bioenergia Nyt! -näyttely sekä Ratkaisevat tekijät -seminaari, on laatuaan ensimmäinen. Toivomme kaikkien vieraiden löytävän tapahtumasta kiinnostavia asioita ja lisäarvoa toiminnalleen. Näytteilleasettajille toivotamme menestyksekästä näyttelyä. Palaute tapahtuman kävijöiltä on tervetullutta, jotta voimme kehittää tapahtumaa tulevina vuosina yhä paremmaksi. Hyvää alkanutta syksyä! Asko Piirainen, puheenjohtaja, Koneyrittäjät & Ilmestyy 18 kertaa vuodessa Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan järeistä työkoneista jokamiestä kiinnostaviin laitteisiin Tietoa, josta on hyötyä: testejä, koeajoja, huolto- ja korjausasiaa Tutustu ja tilaa: 3

3 1 2 3 Menossa mukana Työkonealojen kärkiyritykset BIOENERGIA NYT! - näyttelyn näytteilleasettajat 19.8 mennessä ilmoittautuneet Allan Bruks Ab Allu Finland Oy Ammattilehti Balbic Brofta Oy Casseli Eco Log Oy Eepe Promotion Oy EHM Oy Etelä-Suomen Koneyrittäjät ry Finncont Oy Finnmetko Oy Fixteri Oy Koneyrittäjien asialla Koneyrittäjien liitto on energia-, maarakennus- ja metsäkonealan koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö. Liitossa on 2500 jäsenyritystä, jotka kuuluvat liittoon jäsenyhdistysten kautta. Liitto on yrittäjien työkalu asioihin vaikuttamisessa. Jäsenyhdistyksiä on 16, ja niiden tehtävänä on alueellinen yrittäjien etujen valvonta, tiedotus, yhteistyö sekä vapaa-ajan toiminnan järjestäminen. Liitto tarjoaa jäsenyrityksilleen palveluita, jotka edistävät yritystoimintaa ja ammattitaitoa. Koneyrittäjien liiton toimialoja ovat energia-, maarakennus- ja metsäkoneala. Ajankohtaista Asiaa Ammattilaisille Asiantuntijoilta Leena Morttinen Flaaming Oy Hakevuori Oy Heinolan Sahakoneet Oy Hämeen Uusiutuvan Energian Tulevaisuus hanke Ideachip Machine Oy Kesla Oyj Komatsu Forest Oy Koneviesti Koneyrittäjien liitto ry Kosken Megawatti Oy Kotimaiset Energiat Oy Ladec Oy Asko Piirainen LHM Hakkuri Oy Logman Oy Mecanil Oy Ab Mepu Oy Metsäkonepalvelu Oy Moisio Forest Oy M.R.U. Components Nisula Forest Oy PNO Trailer Oy Ponsse Oyj Porokka Forest Oy Riuttolehto Oy Salo-Machinery Sampo Rosenlew Oy Several Oy SR-Harvesting Oy Suomalainen Energiaosuuskunta (SEO) Trans-Auto Marin Oy TTS- Työtehoseura Urakointi Uutiset Uusiutuvan Energian Tutkimuskeskus ENERGON VV- Auto Group Oy Hyötyautot Maa- ja vesirakentaminen ovat maarakennuspuolen jäsenyritysten erityisalaa. Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Turvealalla koneyrittäjät tuottavat turveteollisuudelle ja pk-turvetuottajille konepalveluja, toimivat itsenäisinä polttoaineen toimittajina energiateollisuudelle sekä energian toimittajina asiakkaille. Puuenergia-alalla koneyrittäjät tuottavat palveluita. Metsänparannustöitä ovat metsäojitus, metsäteiden rakentaminen, metsänuudistamiseen liittyvät ojitus-, mätästys- ja laikutustyöt sekä koneellinen istutus sekä metsänlannoitus. Juha Mäntylä Ratkaisevat Tekijät-seminaari, perjantai kello 9 16, Lahden messukeskus AVAUSSEMINAARI Pe Kahvi, ilmoittautuminen ja BIOENERGIA NYT! -näyttelyyn tutustuminen Avaus pj. Asko Piirainen, Koneyrittäjät Talouden näkymät johtaja Leena Mörttinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Metsäalan näkymät metsäjohtaja Tomi Salo, Metsäteollisuus ry Bioenergia-alan näkymät tj. Jyrki Peisa, Bioenergia ry Maarakennuksen näkymät erikoistutkija Terttu Vainio, VTT Rahoituksen kiristyminen uhka koneyrittäjyydelle? ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät Lounas ja BIOENERGIA NYT! -näyttelyyn tutustuminen Toimialakohtaiset seminaarit Metsäalan seminaari klo Puunkorjuun kausivaihtelun vähentäminen: Asiakkaan näkökulma toimialajohtaja Juha Mäntylä, Metsäliitto Puunhankinta Koneyrittäjien näkökulma pj. Timo Tolppa, Koneyrittäjien metsävaliokunta Metsäkoneenkuljettajan näkökulma pj. Sakari Lepola, Puuliitto Metsäteknologian ja tutkimuksen näkökulma aluejohtaja Jori Uusitalo, Metsäntutkimuslaitos Energia-alan seminaari klo Turvetalkoot alan hyväksyttävyys paremmaksi viestintäjohtaja Miia Eloranta, Bioenergia ry Kivihiili kotimaisen kompastuskivenä mitä tehtävissä? tj. Markus Tykkyläinen, Rovaniemen Energia Enemmän megawattitunteja puumotista liiketoimintajohtaja Tomi Vartiamäki, L&T Biowatti Oy Autojen enimmäispainojen nosto vaikutukset kuljetustoimintaan bioenergia-alalla toiminnanjohtaja Kari Palojärvi, Metsäalan Kuljetusyrittäjät Puuenergian hankinnan vaikutuksia aluetaloudessa varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjät Maarakennusalan seminaari klo Konepalvelujen sähköinen hankinta, case hankintapäällikkö Aapo Korte, KuntaPro Oy Maarakennusalan tyypilliset sudenkuopat sopimuksissa asianajaja Jussi Liisanantti, Project Law Oy Kaivantoturvallisuus maarakennusalan pienyrityksissä asiantuntija Eeva Rantanen, Ramboll Oy UPA maarakennusalan pienyrityksen työturvallisuuden kehittämisessä asiantuntija Jukka Mäkeläinen, Työturvallisuuskeskus BIOENERGIA NYT! -näyttelyyn tutustuminen Sitovat ilmoittautumiset mennessä p , tania.airosmaa@koneyrittajat.fi Seminaarin hinta Koneyrittäjien liiton jäsenyrittäjille / hlö. Hinta 220 euroa + alv 24% sisältäen seminaarin luentoaineistoineen, kahvin, lounaan ja illallisen. Seminaarin normaalihinta / hlö. Hinta 300 euroa + alv 24% sisältäen seminaarin luentoaineistoineen, kahvin, lounaan ja illallisen. Majoitusta voi kysellä Cumulus Lahdesta, Sokos Hotel Lahden Seurahuoneelta ja Kauppahotelli Grandista. Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia. & TERVETULOA TUTUSTUMAAN BIOENERGIA NYT! -NÄYTTELYYN PE LA VAPAA SISÄÄNPÄÄSY klo Timo Tolppa Tomi Salo 4 5

4 Biomassat energiaksi Päijät Häm eessä! Esa Ekholm ja Antti Rusanen, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Päijät-Hämeen runsaat biomassavarat tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia, jotka on toistaiseksi hyödynnetty alueella vain osittain. Suuret määrät biomassaa siirtyy muille alueille hyödynnettäväksi. Päijät-Hämeessä bioenergian osuus energiantuotannossa on vielä matala verrattuna moneen muuhun alueeseen. Fossiilisten polttoaineiden osuus on merkittävä. Bioenergiavarojen tehokkaampi hyödyntäminen edistää Suomen ja EU:n tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi valtioneuvosto on sitoutunut tukemaan hiilidioksidineutraalia uusiutuvan energian tuotantoa. Metsäbiomassan energiakäyttöä tuetaan kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla ja tuki tullaan korvaamaan erillisellä lailla (Laki pienpuun energiatuesta 101/2011). Lisäksi metsähaketta polttavat voimalaitokset sekä uudet puupolttoainevoimalaitokset ja biokaasulaitokset pääsevät sähkön syöttötariffijärjestelmän piiriin. Päijät-Hämeen biomassavirtoja on selvitelty useissa yhteyksissä. Viimeisin on Lahden Seudun Kehityksen LADEC Oy:n koordinoima EAKR-rahoitteinen MABU-projekti, jossa biomassat ovat yksi energia- ja rakennusjätteiden sekä polttotuhkien ohella tarkasteltava materiaali. Biomassoja saadaan mm. seuraavista lähteistä: metsät, pellot, järvet, asuminen ja teollisuus. Hankkeessa on selvitetty biomassojen nykyiset määrät sekä arvioitu kahdella eri skenaariolla tulevaisuuden näkymiä. Meneillään on myös gradutyö, jossa kaavaillaan uusia biomassojen keräämisen ja logistiikan liiketoimintamahdollisuuksia. Lahden seudun biomassavirtojen käyttö Päijät-Hämeessä on vähintään 150 kw tehoisia, puupolttoaineita käyttäviä lämpövoima- tai lämpölaitoksia yhteensä 44 kappaletta, joiden polttoaineteho on yhteensä 330 MW. Nämä laitokset käyttivät puupolttoaineita vuonna 2009 noin kiinto-m3 ja lisäksi irto-m3 pellettiä. Määrä on tämän jälkeen lisääntynyt. Päijät- Hämeen biomassaa käyttävistä energian tuotantolaitoksista neljä on suuria CHP-laitoksia, jotka sijaitsevat: Heinolassa StoraEnson tehtaalla ja Sahaniemessä (Lahti Energia), Lahdessa Kymijärvellä (Lahti Energia) sekä Kärkölässä Koskisen Oy:n tehdasalueella (Koski- Power). Lahti Energia käyttää polttoaineena ns. puhtaita puujakeita vanhassa Kymijärvi I:n kaasuttimessa sekä Heinolan yksikössään. Kymijärvi I:n kattilassa jäte on korvattu 2012 alkaen kokonaan puhtaalla puupolttoaineella. StoraEnson tehtaalla on myös soodakattila, joka käyttää polttoaineenaan sellun valmistuksessa syntyvää mustalipeää; tuotettu vuonna 2009 energia oli 240 GWh. Muita pienempiä biomassaa polttoaineena käyttäviä laitoksia ovat Orimattilan Viljamaan lämpökeskus ja Hämeenkosken biolämpölaitos, jotka käyttävät metsäpolttoaineita ja turvetta 1,2. Hartolan biolämpökeskus, Sysmän Riipellon kaukolämpökeskus, Versowoodin Vierumäen lämpölaitokset sekä Kärkölän Vuokkoharjun biolämpökeskus käyttävät yksinomaan puuperäisiä polttoaineita Metsähake Energiasisällön kautta laskettuna metsähakkeen käyttö on nykyisin Päijät-Hämeessä 220 GWh vuodessa. Raaka-aineen saatavuuden osalta metsähaketta voisi kuitenkin hyödyntää kohtuullisin panoksin 770 GWh ja maksimissaan 960 GWh vuodessa. Metsäteollisuuden sivuvirrat ja kierrätyspuu hyödynnetään nykyään tehokkaasti energiana tai raaka- aineena Metsäteollisuuden sivutuotteet on suurin nykyisin energiantuotantoon käytetty biomassajae. Vuosittain teollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta ja sahanpurua, käytetään Päijät-Hämeessä energiantuotantoon noin 430 GWh. Lähes kaikki metsäteollisuuden puhtaat puusivutuotteet käytetään nykyisin energiaksi. Kierrätyspuuta käytetään Päijät-Hämeessä 126 GWh, joka vastaa lähes täysin syntyvän jätepuun määrä (Mabu-projekti: Gaia Consulting Oy 2012, Kestävää Energiaa Hämeestä -projekti: WSP Environment Oy 2010). Peltobiomassa Suurin peltobioenergiapotentiaali on viljan viljelyn sivutuotteena syntyvässä oljessa. Päijät-Hämeessä vuosittain korjattavissa olevan olkisadon energiasisältö on jopa 400 GWh. Energiateollisuudella ei kuitenkaan ole ollut kiinnostusta oljen polttoon eikä olkea nykyään käytetä energiantuotantoon Päijät-Hämeessä. Kesantopeltojen käyttö energiakasvien viljelyyn tarjoaa myös mahdollisuuden tuottaa suuren määrän bioenergiaa. Kilpailukykyisimpinä vaihtoehtoina kesantopeltojen hyödyntämiseen on pidetty ruokohelven viljelyä poltettavaksi tai nurmen viljelyä biokaasun tuotantoon. Tällä hetkellä ruokohelpeä viljellään Päijät-Hämeessä noin 300 ha alalla, mikä vastaa vuotuisena energiana 6-7 GWh. Järvibiomassa Järvibiomassan osalta kiinnostus kohdistuu niitoissa korjattavaan kasvimassaan ja hoitokalastusten kalamassaan. Lahden Vesijärvi on erittäin rehevä ja järven tilaa yritetään korjata säännöllisellä hoitokalastuksella ja kasvillisuuden niitolla. Järvestä nostetaankin pelkästään vesienhoidollisista syistä suuri määrä biomassaa, jolle on vaikea löytää käyttäjää tai sijoituspaikkaa (Vesijärvisäätiö 2012). Biokaasun tuotanto järvibiomassasta voisi tarjota kokonaan uusia liiketoimintaketjuja ja edistää sekä vesiensuojelua että uusiutuvan energian tuotantoa. Jätteet, lietteet ja sivuvirrat Päijät-Hämeessa asumisen biojätteet ja jätevesilietteet on käsitelty hyödynnettäväksi jo pitkään paikallisesti puhdistamoiden yhteydessä olevilla mädättämöillä sekä Kujalan jätekeskuksessa kompostointilaitoksessa. Samassa yhteydessä hyödynnetään eräät muut asumisen biomassat kuten oksat, risut ja haravointijätteet. Uusi kui- vamädätyslaitos 2014 tuo lisäkapasiteettia tarjota palveluja laajemminkin. Vuonna 2012 käynnistetty Lahti Energian Kymijärvi II voimalaitos käyttää rakennustoiminnasta ja teollisuudesta saatavia puujakeita muun erotellun energiajätteen ohella yhteensä tonnia vuodessa. Eräistä Lahden Viljakusterin jäsenten sivuvirroista on tuotettu bioetanolia liikennepolttoaineeksi vuodesta 2010 lähtien ST1:n toimesta Hatrwallin panimon yhteyteen rakentamassa ja operoimassa tislaamossa. Uusia mahdollisuuksia Metsähakkeen tehostettu tuotanto metsätähteistä, kannoista ja pienpuusta tarjoaa suurimman potentiaalin biomassan energiakäytön lisäämiseen Päijät-Hämeessä. Metsähakkeen lisääntynyt energiakäyttö on tuonut energiapuun kolmanneksi puutavaralajiksi tukki- ja kuitupuun rinnalle. Puun energiakäyttö tarjoaa myös mahdollisuuksia kehittää uusia metsänhoitomalleja, puun korjuumenetelmiä sekä logistiikkaa sekä näihin liittyviä liiketoimintoja, joita tarvitaan kasvavien biomassamäärien kuljetukseen, käsittelyyn, varastointiin ja markkinointiin. Sekä teollisuuden sivutuotteet että kierrätyspuu on toki mahdollista ohjata polton sijasta myös muuhun käyttöön esimerkiksi jalostettavaksi nestemäisiksi polttoaineiksi ja korvata nykyisin energiantuotantoon käytettävä määrä metsähakkeella. Biomassoista voidaan jalostaa uusia energiatuotteita kuten bioöljyä ja biohiiltä, joita tarvitaan kivihiilen ja raskaan polttoöljyn korvaajiksi sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteessä. Bioöljyä voidaan myös jatkojalostaa edelleen eri käyttökohteisiin. Erilaisia biomateriaalituotteita kuten yhdistelmämateriaaleja tarvitaan mm. rakentamiseen ja autoteollisuuteen. Myös hienojakoisempia puun ainesosia kuten mikro- ja nanosellua voidaan käyttää rakenneaineena erilaisissa materiaaleissa kuten pakkauksissa. Puupohjaisia kemikaaleja tarvitaan elintarvikkeisiin, kosmetiikkaan, lääkkeisiin ja muihin teollisuus- ja kuluttajatuotteisiin. Näissä voidaan hyödyntää puupohjaisten biokomponenttien hyvät ominaisuudet. Mielenkiintoisia ovat esimerkiksi fenoliset yhdisteet, bioöljyn jatkojalosteet, hemiselluloosa ja ligniini. Myös muille puupohjaisille kemikaaleille on kysyntää. Tulevaisuuden kannalta on merkittävää Päijät-Hämeessä, mitä ratkaisuja Lahti Energia tekee korvatessaan vanhan Kymijärvi I energialaitoksen hiilen käyttöä tulevina vuosina. Uuden toiminnan polttoainevalinnalla on suuri merkitys alueen biomassavirtoihin. Joka tapauksessa kasvavaa imua Päijät-Hämeen biomassojen hyödyntämiseen on jo nyt, sillä lisääntyvän pienkäytön ohella kohtuullisella etäisyydellä on uusia suuriakin energiakattiloita (Jyväskylä, Kerava, Järvenpää, Hämeenlinna, Mikkeli). Alueelle voidaan rakentaa myös pieniä voimalaitoksia, jos niiden toimivuudesta saadaan varmuus. Joka tapauksessa pienten lämpölaitosten määrä kasvanee siellä, missä esimerkiksi kaukolämpöä ei ole saatavissa. Kyseisiin laitoksiin on kytkettävissä myös paikallinen pieni kaukolämpöverkko, josta on esimerkki Hämeenkoskella. Muuallakin vastaavia suunnitelmia on meneillään. Ratkaisevat Tekijät seminaariin osallistuvat Koneyrittäjien liitto ry:n yrittäjäjäsenet saavat lauantaina aamukahvitilaisuudessa Proxxon - hylsysarjan ja Big Wipes pyyhepaketin. Kannattaa osallistua ajankohtaisseminaariin ! Ilmoittaudu heti tai p Energiaa näyttely- ja messutapahtumiin hoitaa Casseli Catering. myynti@casseli.fi Puh

5 Lahden Messut Oy Salpausselänkatu Lahti Tampere BIOENERGIA-NYT! -näyttely ja RATKAISEVAT TEKIJÄT - seminaari kartta Osastomyynti jatkuu, varaukset tapio.hirvikoski@koneyrittajat.fi tai Julkaisija FinnMetko Oy, Sitratie 7, Helsinki, p , fax (09)