TePS:n jäsenlehti 2012

Transkriptio

1 TePS:n jäsenlehti

2 TePS:n toimihenkilöt, jatkuu takakannella TePS:n hallitus 2012 Eulenberger Jarmo Kommodori, kilpailutoiminta, (s/y Janna) GSM Airola Niiles Varakommodori, nuorisotoiminta, ympäristö, Padasjoen edustaja, (s/y Aili) GSM Glans Ismo Katsastaja GSM Heinonen Hannu Katsastustoiminnan esimies, talvilanssi, (s/y Bellus) GSM Laattala Eero Katsastaja, (s/y Huuha) GSM Lindeman Hannu Moottorivenetoiminta, Taruniemen isäntä, (m/s Love Boat II) , GSM

3 Juhlavuoden tervehdys! Onneksi olkoon TePS:lle ja kaikille sen jäsenille. Alkaneen kauden vietämme 30- vuotis toiminnan merkeissä. Juhlateemaa tuomme esille kahdessa eri tapahtumassa. Heinäkuun kisaviikonloppuna. Kisasisällön lisäksi panostamme hieman enemmän ulkoisiin puitteisiin ja palveluihin. Toinen ja näkyvämpi osuus tapahtuu elokuun 25 pv:nä, jolloin toteutamme mahdollisimman runsaslukuisesti päivällä kaikille avoimen juhlaeskaaderin Suopellosta (ulkosatama) Kirkonkylän satamaan (sisäsatama). Tästä tarkemmin kotisivuillamme kesän mittaan. Sen lisäksi on illalla jäsenistön ja kutsuvieraiden juhlatapahtuma Teatteritalolla, jossa mm julkaistaan seuran historiaa käsittelevä juhlakirja. Illan päätteeksi voimme liittyä satamassa vietettävään, kaikille tarkoitettuun Venetsialaiseen iltaan ilotulituksineen. Viime kauden toiminnan myönteisiä asioita olivat erityisesti nuorisotoiminnan määrän ja sisällön kasvu EPJ:n myötä. Niinikään kilpailutoiminta vetää jälleen aikaisempaa enemmän osallistujia. Katsastettujen veneidenkin suhteellinen kasvu ilahduttaa. Ja kaiken kukkuraksi jäsenmäärä kasvoi suhdanteista ja paikallisten satamapalveluiden tuskastuttavan hitaasta ja osin hajanaisesta kehityksestä huolimatta yli 15 %. Sen sijaan tulokset satamapalveluiden kehittämistä tukevan palvelukoordinaation ja matkaveneilykulttuurin kehittämiseksi toiminta-alueellamme ovat jääneet jokseenkin vähäisiksi. Toivottavasti juuri päättynyt Ilolan alueen arkkitehtikilpailu osaltaan selkeyttää myös Suopeltoon kaavailtujen palveluiden jäsentymistä. Lopuksi haluan kiittää kaikkia seuran jäseniä ja toimihenkilöitä erittäin hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä kymmenvuotisen kommodorikauteni aikana, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Samoin haluan osoittaa parhaat kiitokseni kaikille seuran yhteistyökumppaneille. Panoksenne ovat olleet merkittävä mm nuorisotoiminnan nostamisessa sille tasolle jolla se tänä päivänä voi toimia. Erinomaista veneilykautta kaikille toivottaen Jarmo 3

4 Vuoden 2012 jäljellä olevat tärkeimmät tapahtumat Veneiden yhteislasku klo 8 alkaen (Ohrasaaren laituri) Hallituksen kokous 2012/ Katsastuspäivä Kuhmoisissa klo 9 alkaen Taruniemen talkoot, kevät siivous ym. HLin isäntänä - paikalla myös veneiden katsastusmahdollisuus Toimintapäivä - veneiden katsastus klo 9 alkaen, Ilolan laiturit - vuosikokous klo 16, paikka Ilolan rantasauna Kelventeen kierto (LPS) (* Nuorisoleiri (Tanhuan leirikeskus) Korea-Varpusnen purjehdus (HeiPS) (* Naumin leiri (LPS) Päijätsalon 30-vuotis juhlapurjehdus (TePS) (* (** Päijänteen mestaruuspurjehdus (TePS) (** Päijänne purjehdus, lähtö Padasjoelta Pirttisaaren purjehdus (APS) (* Punapään kierto (HVS) (* Seuran 30-vuotisjuhla Klo 12 eskaaderi Suopellosta kirkonkylän satamaan Klo 15 nuorisopurjehdusnäytös Majutvedellä Klo 18 iltajuhla jäsenille ja kutsuvieraille (Teatteritalo) Veneiden yhteisnosto klo 8 alkaen (Ohrasaaren laituri) Hallituksen kokous 2010/4, klo 14 (* Kuuluu osana EPR:n (Etelä-Päijänne Rancing) (** Kuuluu osana PÄM:n (Päijänteen mestaruuspurjehdus) - Mistä voi päätellä, että ilma on todella kylmä? - Silloin lakimiehilläkin on kädet omissa taskuissaan. Äiti, kerro minulle satu, 3-vuotias sanoo iltamyöhällä äidilleen. Odota kunnes isä tulee kotiin, hän kertoo sadun meille molemmille, äiti tokaisi takaisin. 4

5 Vuonna 2012 perittävät maksut Liittymismaksut Varsinaisen jäsenen liittymismaksu 100 Perhe ja juniorijäsen 0 Jäsenmaksut Varsinainen jäsen 1 ) 50 Perhe- ja lepäävä jäsen 10 Juniorijäsen 10 Katsastusmaksut Muun seuran jäsen 15 Virallisen katsastuspäivän ulkopuolella suoritettavasta katsastuksesta, sen ajankohdasta ja hinnasta sovittava erikseen Kilpailumaksut PsP 25 PÄM 15 Tukikohdan maksut (vähintään kippari seuran jäsen ja vene katsastettu) avainpantti TePS:n jäsenille 2 ) 5 kertamaksu vierailijat / venekunta 3 ) 10 Laiturimaksu (TePS:n laituri Ilolassa) 120 Liput, viirit (katso mallit netissä Perälippu Koko: 33 x 54 cm, alus: < 6m 25 Perälippu Koko: 44 x 72 cm, alus: 6-10m 27 Perälippu Koko: 55 x 90 cm, alus: > 10m 33 Viiri 25 Hihamerkit, kokardit (katso mallit netissä Hihamerkki 5 Rintataskuun 10 Liput, viirit ja hihamerkit voit hankkia seuran sihteeriltä (Rita Mannila). 1) Maksu sisältää Taruniemen käyttöoikeuden ja veneen katsastuksen. 2) Maksu palautetaan avaimen palautuksen yhteydessä. 3) Vierailijavene (katsastettu) muista seuroista. Päijänteen pursiseurojen yhteinen päätös. - Miksi blondi hukkui pudottuaan veteen? Koska kyltissä luki: Uiminen kielletty! 5

6 Toimintasuunnitelman ydinkohdat vuodelle 2012 Yleistä Seuran toiminnan saavuttaessa merkittävän 30v merkkipaalun, haluaa seura juhlistaa saavutusta jäsenistön ja kutsuvieraiden kanssa elokuun 25 p:nä Sysmän teatteritalolla. TePS edistää ja ylläpitää jäsenistön turvallisia ja muut huomioon ottavia veneilytaitoja. TePS:n vaikutusalue käsittää Keski-Päijänteen alueen kunnat Sysmä, Padasjoki, Kuhmoinen, Luhanka, Asikkala. Juhlavuoden tavoitteita Hallitus on perustanut 2010 lopussa kaksi toimikuntaa, joista historiatoimikunnan tehtävänä on tuottaa materiaali pientä historiikkikirjaa varten sekä toimittaa ja painattaa se juhlatilaisuuteen jaettavaksi. Toimikunnan puheenjohtajana toimii Pentti Pesari. Juhlatoimikunnan tehtävänä on miettiä muut juhlavuoden ja elokuun juhlatilaisuuden tapahtumat ja ohjelmat. Juhlatoimikunnan puheenjohtajana toimii kommodori. Jäseninfo Tiedottaminen tapahtuu kerran vuodessa Vapuksi ilmestyvän jäsenlehti Tarun ja seuran kotisivujen ( kautta. Taru-lehti julkaistaan jatkossa kerran vuodessa keväällä, veneilykauden alussa. Talous Maksujen perinnässä siirrytään yksinkertaistettuun käytäntöön, jossa varsinaisen jäsenen jäsenmaksu kattaa jatkossa liittomaksun, katsastusmaksut, Taruniemen kausimaksun, sekä muun toiminnan kulut. Lisäksi jatkossa on vain yksi liittymismaksu riippumatta jäseneksi hakevan kotipaikasta Kilpailutoiminta Kilpailutoimintaa kehitetään yhteistyössä etelä-päijänteen seurojen kanssa. PsP/PÄM: Kilpailutoiminnan painopiste vuonna 2012 edelleen PP/PÄM kokonaisuuden kehittämisessä. Osallistujamäärän kasvattaminen ja vakiinnuttaminen >30 venekunnan ovat edelleen haasteena. Kilpailun markkinointia on aktivoitava niin omalle kuin muidenkin Päijänteen seurojen jäsenistölle. Samalla PÄM:n statusta Päijänteen mestaruuskilpailuna pitää korostaa. Osallistumiskynnys tulee kuitenkin säilyttä mahdollisimman matalalla. EPR: TePS koordinoi ja tukee osaltaan Etelä-Päijänne Ranking kilpailusarjaa ja sen kehittämistä e-p:een yhteiseksi matalan kynnyksen kisatapahtumaksi. Kesällä 2012 EPR osakilpailuissa tavoitellaan keskimäärin viisi TePS lipun alla purjehtivaa venekuntaa. PäP: Kannustetaan oman seuran venekuntia aikaisempaa enemmän mukaan Päijännepurjehdukseen. Pyritään saamaan myös seuran nuoria mukaan tarjoamalla heille gastipaikkoja osallistuviin veneisiin. 6

7 Nuorisotoiminta TePS panostaa nuorisotoimintaan erillisen yhdistyksen (EPJ) kautta yhteistyössä muiden alueella toimivien seurojen kanssa. Kesän 2012 aikana lisätään harjoitusten, nuorten, sekä jollakoulujen määrää. Tavoitteena on saada myös TePS:n toimialueella yksi jollakoulu Sysmään ja toinen Kuhmoisiin. Lisäksi kehitämme omaa Tanhuan leiriä 2011 kokemusten kanssa ja ohjaamme vanhempaa nuorisoa Naumin leirille. Puitteet, resurssit ja ohjaajakysymys ovat kunnossa haasteena saada enemmän nuoria mukaan? Lisäksi seuraan kaivataan jatkuvasti uusia nuoria ohjaajia- ja apuohjaajia. Katsastus Katsastus keskittyy ensisijaisesti katsastuspäiville, jotka ovat toukokuun lopussa Kuhmoisissa, kesäkuussa Taruniemen talkoiden yhteydessä Taruniemessä, sekä vuosikokouksen yhteydessä Ilolassa. Seuralla on neljä kurssitettua katsastajaa, määrää pyritään kasvattamaan viiteen. Katsastusmaksun yhdistämisellä jäsenmaksuun pyritään helpottamaan asian hallinnointia ja samalla auttamaan tavoitetta kattavammasta katsastustuloksesta. Taruniemi Tukikohdan käyttöastetta pyritään hiljalleen lisäämään. Palvelutason uskotaan edelleen riittävän ennustetulle jäsenmäärälle. Tulevaisuutta ajatellen selvitetään kuitenkin kodan rakentamismahdollisuus nykyisen grillikatoksen tilalle, joka puolestaan siirtyisi nykyisen avonuotion paikalle. Tutkitaan poijupaikkojen lisäämistä nykyisen laiturin ympärille. Koulutus Perustettu Etelä-Päijänteen Jollakeskus, EPJ, vastaa jatkossa nuorisolle annettavasta koulutuksesta ja leirityksestä. Tärkein koulutustapahtuma on nuorten veneilyleiri Juhannuksen jälkeen. Uutena tavoitteena on vakiinnuttaa viikoittaiset Jollakeskuksen harjoitukset myös Sysmäläisten tietoisuuteen. Nuoriso kouluttajia ja kilpailujärjestäjiä sekä katsastajia koulutetaan liittojen kursseilla tarpeen mukaan. Suhdetoiminta Seura osallistuu liiton vuosikokouksiin sekä Päijänteen vesistön veneilijöiden Talvipäiville. Yhteistoimintaa muiden e-p:n seurojen kanssa jatketaan erityisesti nuorisokoulutus- ja kilpailuasioissa. Lehdistötiedotteita seuran tapahtumista ja toiminnasta tehdään aktiivisesti. Pyritään kehittämään yhteistyötä niin Sysmän kunnan, kuin esim satamatoimijoiden ym yrittäjien kanssa. Selvitään mahdollisuus saada seuran hoidettavaksi veneiden talvisäilytys sekä Ohrasaaren rannassa että Suopellossa. Muut tapahtumat Kauden vaihdos-ilkamat järjestetään vanhalla perinteellä tammikuun lopussa. 7

8 TePS pähkinänkuoressa Tämän esityksen tarkoituksena on koota seuran 30-vuotisen toiminnan tärkeimmät tapahtumat lyhyeen muotoon. Miksi TePS oli perustettava Huviveneily Päijänteellä alkoi jo 1800-luvun puolivälissä järven pohjois- ja eteläpäissä. Ensimmäinen veneilyseura, Vesijärven-Päijänteen Purjehdusseura perustettiin Lahteen Harrastajia ja veneitä oli kuitenkin vähän ja siksi seuran toiminta lopahti jo Hieman yllättävästi maamme sisävesien ensimmäinen purjehduskilpailu järjestettiin Suopellossa Vaikka purjehduspureman saaneita oli sekä Lahdessa että Jyväskylässä, heistä innokkaimmat olivat kesäsuopeltolaisia. Suopellon Ilolan kartanon isäntä oli hänkin innokas purjehtija luvun alussa Suopellosta alkoi kehittyä maankuulu matkailukohde ja kesälomien viettopaikka. Vuonna 1908 perustettiin Suopeltoon Päijänteen Pieni Purjehdusseura, jonka toiminta kuitenkin jäi vain kolmeen vuoteen. Seura oli lähinnä huvila-asukkaiden poikien kesäharrastus, He kilpailivat pienoispurjeveneillä luvun puoliväliin huviveneily oli vielä harvojen harrastus. Sen jälkeen Suopelto, jossa oli jo loma-asutusta, vilkasta laivaliikennettä ja laivalaituri, sen rannassa kievari, kehittyi uudestaan suosituksi veneilykeskukseksi. Laituripaikkoja tarvitsivat niin vierailevat kuin lähiseutujen veneilijät. Veneiden lukumäärä ja erilaiset tyypit alkoivat lisääntyä. Moniin veneilijöihin syttyi myös kilpailemisen kipinä. Kun Päijänteen päästä päähän ulottuvat Päijännepurjehdukset aloitettiin 1972, myös keskisen Päijänteen ja Suopellon purjehtijat olivat heti innokkaasti mukana. Historiallinen perinne, oman sataman tarve sekä kilpaileminen ja sen myötä kilpailujen järjestäminen olivat siis perussyyt purjehtijoiden Sopusoinnussa luonnon kanssa. ja moottoriveneilijöiden järjestäymiselle ja oman purjehdusseuran, Tehin Pursiseuran, perustamiselle Seuran toiminnan alueeksi muodostui luonnostaan keskinen Päijänne, Sysmä ja Suopelto Päijänteen itärannalla, sekä Padasjoki ja Kuhmoinen länsirannalla. 8

9 Purjehdusta ja moottoriveneilyä Useimmat seuran jäsenet ovat menneiden vuosikymmenten aikana vain nauttineet rauhallisesta purjehtimisesta ja moottoriveneilystä Päijänteen selillä, lahdissa ja kesäpäivien vietosta saarissa ja lahden poukamissa. Vesillä on kulunut päivä, viikonloppu, usein koko kesäloma. TePS:n perustaminen toi huviveneilyynkin ryhtiä ja turvallisuutta. Vene oli kunnolla varustettava ja katsastettava, ja veneilytaitoja oli hankittava. Katsastus on yhä edellytys perälipun pitämiselle ja saaritukikohdassa vierailemiselle. Alusta lähtien osa purjehtijoista halusi vertailla taitojaan ja veneittensä ominaisuuksia muiden purjehtijoiden kanssa ja osallistua kilpailuihin. Veneilytaitoja ajatellen kilpaileminen on mitä parhain tapa oppia lukemaan säätä ja purjehtimaan paremmin ja nopeammin. Ei olekaan saman tekevää, miten purjeet skuutataan, miten venettä ohjataan. TePS aloitti jo perustamistaan seuraavana vuonna uuden matkapurjehduskilpailun, Päijätsalon purjehduksen. Kilpailun tarve keskisellä Päijänteellä oli ilmeinen sillä Lahden Pursiseuran järjestämä Tehin Purjehdus Vähä- Juureksesta oli lopetettu tukikohdan menetyksen vuoksi. Veneitä ilmoittautui heti yli 30, seuraavana vuonna yli 50. Sittemmin Päijätsalon Purjehdus on vakiinnuttanut asemansa. Samaan viikonloppuun annettiin v TePS:n järjestettäväksi ensin Päijänteen Leppoisaa spinnuajoa Päijätsalopurjehduksessa. piirimestaruuspurjehdus, joka v muuttui Päijänteen Mestaruuspurjehdukseksi. Kun kilpailut olivat ja ovat matkapurjehduksia, mestaruus ratkaistaan ratapurjehduksilla. Viime vuosina näihin kahteen purjehdukseen on ollut osallistujaa eri puolta Päijännettä. Kilpailujen järjestämisen ongelma on alusta alkaen ja edelleen ollut kunnollisen veneilysataman ja palveluiden puute. Se on aiheuttanut järjestäjille hankaluuksia ja kilpailijoissa tyytymättömyyttä. Tepsiläisten menestys kilpailuissa, erityisesti Päijännepurjehduksissa on ollut varsin hyvä ja lukuisia luokkavoittoja on seuran jäsenille kertynyt. Uusinta uutta on 2010 aloitettu Etelä-Päijänteen Ranking, eri seurojen järjestämä viiden purjehduksen sarja. Moottoriveneilyllä on merkittävä osa tepsiläisten veneilyssä. Seuran toiminnan alkuvuosina myös moottoriveneiljät kilpailivat keskenään suunnistus- ja 9

10 navigointitaidoissa. Nykyisin moottoriveneijöiden harrastukset ovat suuntautuneet kauas Päijänteelle ja sieltä muillekin maamme vesireiteille. Junnujen koulutusta Seuran toiminnan aloittamisesta lähtien nuorten purjehduskoulutus on koettu tärkeäksi toiminnan muodoksi. V järjestettiin ensimmäinen nuorison purjehduskurssi, jota siitä lähtien on kehitetty ja laajennettu. Seuran omin voimin ja lahjoituksina on saatu koulutukseen sopivia veneitä, kuten optareita, Still380, Zoom8. Kouluttajina toimivat aluksi seuran oman seniorit, sittemmin kouluttajia on kehittynyt seuran omista junnuista. Merkittävää kouluttajatukea on saatu myös Suomen Purjehtija ja Veneilyliitosta. Kursseja pidettiin Sysmän leirintalueen rannassa ja Vanhan meijerin rannassa, kunnes kursseista kehittyi useamman päivän leirejä. Niitä järjestettiin usean vuoden Rapalan vanhalla koululla ensin yksin ja sittemmin yhteistyössä Asikkalan Pursiseuran kanssa. Viime vuonna leiri toteutettiin entisestään laajentuneena Tanhuan leirikeskuksessa. Tulevia Multasia ja Tenkasia Nuorison purjehduskoulutus on ollut erittäin suosittua ja innokkaita osallistujia on ollut kaikilla kursseilla parikymmentä. Suomen Veneilyliitto palkitsi TePS:n ja APS:n Vuoden 2007 vuoden nuorisotoimijoina. Satamat ja telakointi Sysmän kunta on rakentanut laituripaikkoja Majutveden pohjukkaan ja Suopellossa Ilolan rantaan. Tarve on kuitenkin ylittänyt rakentamisen, ja lisäksi veneiden koon suurentumisen myötä paikat ovat osoittautuneet ahtaiksi. Suopeltoon TePS on saanut myös oman laiturinsa. Vuosien ongelma on kuitenkin ollut satamapalvelujen puute. Tässä Sysmä on vakavasti jäänyt jälkeen Padasjoen ja Kuhmoisten kunnallisten satamien kehityksestä. TePS:n aloitteesta 2010 Sysmän kunta viimein aloitti nykyaikaisen sataman rakentamisen Suopellon lahden pohjukkaan. Työ on kuitenkin vielä kesken eikä tietoa ole, onko satama käytettävissä jo TePS:n juhlavuonna. Sataman laituripaikkojen määrän epäillään kuitenkin osoittautuvan pian riittämättömäksi. Suopellossa on myös vanha laivalaituri ja sen tyvessä venelaituri lähinnä vierailijoita varten. Seuran toiminnan alkuvuosina laiturin läheisyydessä toimi myös perinteistä rikas kievari, joka kuitenkin on viime vuodet ollut suljettuna. Ei edes polttonestepumppuja ole muutamaan vuoteen saatu käyttöön. 10

11 Sysmän Ohrasaaren telakkalanssi on sitä vastoin tarjonnut hyvät ja riittävät mahdollisuudet veneiden talvisäilytykseen. Vaikka varsinaisia telakkapalveluja ei ole, vesi- ja sähköpisteet varmistavat veneiden kunnostukset keväisin ja syksyisin. Taruniemi, saaritukikohta Kun loma-asutus on Kisojen aikaan Ilolan laiturit pursuavat veneitä. vuosien kuluessa ensin valloittanut Päijänteen kauneimmat mantereen puoleiset rannat, myös veneilijöille niin tärkeät saaret ja poukamat alkavat olla asutettuja. Vaikka jokamiehen oikeus sallii vapaan liikkumisen kaikkialla maastossa, veneilijöistä ei ole ollut mökkien omistajista puhumattakaan mukavaa ankkuroitua tai kiinnittyä mökkilaiturin läheisyyteen. Niinpä yhdeksi veneilyseurojen tavoitteeksi on tullut saaritukikohtien hankkiminen jäsenten käyttöön. TePS vuokrasi tukikohdakseen Taruniemen, Punapään kaakkoispuolella olevan Hietasaaren osan Jäsenten sitkeällä, pitkäjännitteisellä talkootyöllä ja lahjoitusvaroin Taruniemeen on rakennettu laituri, grillikatos ja saunamaja Tukikohta on etelän aurinkoon suuntautuva, hiekkapohjarantainen jäsenten suuresti rakastama tukikohta, jossa kesäkausittain käy toista sataa Makkaran ym. paistoa Taruniemen hämyssä. venekuntaa. Mustikoita on runsaasti poimittavaksi ja sieniä kerättäväksi. Kun ensin on yhdessä jutustellen makkarat grillikatoksessa kypsytetty, on saunalöylyjen vuoro ja sen päälle uinti hiekkarannassa. Jäseniä, veneitä Seuran jäsenmäärä on vuosikymmenten kuluessa hiljakseen kasvanut nykyiseen reiluun 200. Useista perheistä jäseniä ovat vanhempien lisäksi myös lapset. Jäsenistö koostuu Sysmän kantaväestöstä sekä Sysmän että sen ym- 11

12 päristökuntien (mm Hartola, Kuhmoinen, Padasjoki) kesäväestöstä. Seuran venerekisteri on hiljalleen suurentunut ja juhlavuonna siinä on n. 30 matkapurjevenettä, 40 moottorivenettä ja 10 juniorien kevytvenettä. Pursiseuran toiminta riippuu täysin jäsenten innostuneesta ja sitoutuneesta harrastuksesta ja talkootyöstä. TePS:n 30 toiminnan vuotta on tulosta lukuisten jäsenten panoksesta. Ennen muita on kuitenkin nimettävä edesmennyt Eero Mäkelä, kommodori , Pentti Pesari, kommodori , kunniakommodori , sekä Jarmo Eulenberger, kommodori Tulevaisuus Vaikka veneily Päijänteellä on vuosikymmenten kuluessa lisääntynyt ja moottoriveneet, purjeveneet, laivat suurentuneet, sekä liikenne vilkastunut, ovat Sysmä ja Suopelto jääneet melkolailla omaan rauhaansa. Kun uusi satama Suopellon pohjukassa aloittaa toimintansa, sen voi odottaa virkistävän myös seuran toimintaa. Vaikka epäilemättä nykyaikaisten matkaveneilypalvelujen kehittäminen satamiin tulee olemaan ehkä kovinkin pitkässä juoksussa, luotamme vahvasti veneilyn kehittymiseen TePS:n toiminta-alueella. Ilkka Kaitila Pursiseuramme 30 vuoden taival ilmestyy juhlakirjana Tehin Pursiseuran 30 vuoden juhlallisuuksien yhteydessä julkaistaan seuran historiikki juhlakirjana. Sen laatii TePS:n hallituksen asettama kolmen hengen toimikunta, johon kuuluvat Jarmo Eulenberger, Ilkka Kaitila ja Pentti Pesari, puh.joht. Tekstisisällön lisäksi kirjaan tulee runsaasti värikuvia, joten kirja on ulkonäöltään edustava ja soveltuu hyvin vaikkapa lahjakirjaksi. Juhlakirjassa kerrotaan Tehin Pursiseuran perustamisvaiheet ja miten sen toiminta on vuosi vuodelta kehittynyt ja kasvanut nykyiseen laajuuteensa. Mukana on myös kerrontaa veneilystä Suopellon vesillä ja Tehinselällä alkaen luvun lopulta. Oman osuutensa saavat muun muassa talkootyönä rakennettu tukikohta Pienissä Hietasaarissa, monipuolinen kilpailutoiminta ja merkittäväksi osa-alueeksi kasvanut nuorisokoulutus. Kirjaa tullaan myymään ainakin Sysmän kirjakaupassa ja Kirjakyläpäivillä. Tepsiläiset voivat ostaa kirjan seuramme toimistosta jäsenhintaan. Pentti Pesari 12

13 Terveisiä kevään kokouksista... Talvipäiviltä 17.3: Seurojen talvipäivillä maaliskuussa Päijänteen veneilijöitä selvästi kiinnostavia asioita olivat perinteiset kisa ja nuorisotapahtumien edelleen kehittyminen. EPJ:n konsepti sai niin liiton kuin paikalla olleiden pursiseurojen varauksettoman tuen. Kokemusten myötä mallista toivottavasti saadaan hyvä kansallinen toimintatapa. Sysmän satamapalveluiden kehittyminen kaudelle 2012 oli yleisen kiinnostuksen kohde. Toivottavasti Pasi Sinisalon avaama Ilolan Kievari houkuttelee vierailijoita uuteen satamaan, johon Marinetek toimittaa kesäksi vieraslaiturin. Myös kirkonkylän satamassa jatkava Päijänteen Rantapalvelulle täydentää palveluja, mm A-oikeudet. Suurin mielenkiinto oli kuitenkin Suopellon polttoainepalvelut, josta kuitenkaan ei vielä ollut olemassa varmuutta. Lisäksi talvipäivillä kuultiin tilannetiedotus Pulkkilanharjun läppäsiltahankkeesta ja uutena asiana Kimolan kanavan muuttaminen myös veneilykäyttöön. SPV:n kevätliittokokouksesta 14.4: Kokouksen kulku ja henki oli jotenkin aikaisemmasta kahden liiton aikakaudesta kehittynyt myönteisesti. Oli rakentavaa keskustelua, syntyi päätöksiä, eikä ajauduttu turhanpäiväisiin äänestyksiin. Asioista kiinnostavin TePS:n kannalta oli keskustelu liittomaksuista ja sen myötä perhejäsenien kirjaaminen myös liiton jäseniksi ja osalliseksi pääsemiseksi liiton palveluista, mm. vakuutusturva. Työryhmä selvittää seurojen näkemyksiä ja tekee toimintaehdotuksen syysliittokokukselle. Sysmän satamatoimikunnan kokouksesta 24.4: Kokous peruuntui viime tingassa. Venesammuttimien huolto Ohrasaaren lanssilla Lahden Palokalusto Oy tulee veneiden laskupäivänä la 19.5, klo 9-12, tekemään venesammuttimesi vuosihuollon. Käytä tilaisuus hyväksi TePS katsastustiimi 13

14 KATSASTUS KAUDELLA 2012 Katsastus tehdään purjehduskauden alussa kesäkuun loppuun mennessä ja se on voimassa seuraavaan vuoden kesäkuun loppuun. Katsastettu vene merkitään kotiseuran venerekisteriin. Ainoastaan katsastetuilla veneillä on oikeus käyttää seuransa lippua. Katsastukset tehdään Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n katsastusjärjestelmän mukaisesti. Peruskatsastus Peruskatsastus tehdään joka viides vuosi, sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekisteröintiseuraa tai jos vene on vaurioitunut. Seura voi myös vaatia peruskatsastusta aina kun siihen katsotaan olevan aihetta. Peruskatsastus tehdään kaksivaiheisena, toinen runkokatsastuksena veneen ollessa maissa ja toinen veneen ollessa vesillä purjehdusvalmiina. Vuosikatsastus Vuosikatsastus tehdään joka vuosi veneen ollessa purjehdusvalmiina, jolloin tarkastaan turvallisuuteen vaikuttavat varusteet ja laitteet ja mahdolliset seuran painopistealueiksi määräämät kohdat. Led-polttimoiden käyttö kulkuvaloissa Led-polttimoiden käyttö hyväksytään vain niissä kulkuvaloissa, jotka on suunniteltu käytettäväksi led-polttimoiden kanssa. Jos suunnittelet kulkuvalojesi polttimoiden vaihtamista ledeihin, varmista maahantuojalta/ valmistajalta, että kulkuvalosi on suunniteltu toimivan myös ledien kanssa. Katsastukseen valmistautuminen Huolehdi sammuttimen tarkastus ja varmista hätärakettien sekä soihtujen voimassaolo. Tänä vuonna kelpaavat 2006 tai sen jälkeen valmistetut hätäraketit ja -soihdut. Tarkasta kulku- ja ankkurivalojen toimivuus. Katsastustilanteen jouduttamiseksi käy etukäteen läpi katsastuspöytäkirja ja tarkista, että kaikki vaadittavat laitteet ja varusteet ovat toimintakunnossa ja veneessä. Katsastusajat Tulevalla kaudella katsastusmaksu sisältyy jäsenmaksuun. Käytäthän jäsenetua hyväksesi ja hoidat veneesi katsastuksen. Vuosikatsastukset veneilykaudella 2012 järjestetään seuraavasti: Kuhmoisissa lauantaina klo 9.00 alkaen Taruniemessä lauantaina talkoiden yhteydessä Ilolan rannassa lauantaina klo 9.00 alkaen Runkokatsastuksesta ja muina aikoina tapahtuvasta vuosikatsastuksesta tulee erikseen sopia katsastajien kanssa. Jos veneesi runkokatsastus on suoritettu vuonna 2007 tai tätä aikaisemmin, ota hyvissä ajoin yhteyttä katsastajiin runkokatsastuksen hoitamiseksi ennen vesillelaskua. Vene voidaan katsastuttaa myös vieraan seuran katsastajalla. Tällöin veneen omistaja on velvollinen toimittamaan katsastusasiakirjat oman seuran rekiste- 14

15 riin. Vieraan seuran katsastajat veloittavat toimituksesta seuransa käytännön mukaan. Hannu H Hannu Heinonen Eero Laattala Ismo Glans Hannu Koskenniemi Terveiset Venemessuilta Talven kylmimpään aikaan järjestetyt Helsingin venemessut saivat jälleen vesilläliikkujat innokkaasti liikkeelle. Kovatkaan lumituiskut eivät haitanneet yli veneilystä kiinnostuneen ihmisen vierailua nykyään pohjoismaiden suurimmille venealanmessuille. Moottorivenepuolella oli kaikille ja kaiken kokoisille lompakoille sopivia liikkumisvälineitä esittelyssä. Moottoreita veneisiin oli tarjolla mielestäni jo liiankin kanssa. Purjevenepuolella on jo vuosien ajan ollut veneitä esillä pienimmissä määrin. Isohkoja perheveneitä on aina näyttelyhalleista löytynyt useampiakin. Tällä kertaa silmiini osui myös edullisempi vaihtoehto ns. sunnuntaipurjehtijalle. Italialaisten suunnittelema ja Puolassa valmistettu Comet 26. Vene on sopiva pieniin retkiin ja asuminenkin näyttää sopivan pienelle perheelle. Puuveneitä oli tällä kertaa näytillä muutamia, mutta sitäkin komeampia luomuksia. On erittäin hienoa, että vielä on innokkaita oikean kädentaidon taitajia veneharrastajien joukossa. Nykyäänhän on kaikilla niin kiire, ettei jää aikaa mihinkään, varsinkaan veneiden perinteiseen skrapaamiseen. Kevyempään liikkumiseen ja retkeilyyn oli jälleen panostettu mielestäni mukavasti. Kanootteja ja soutuveneitä oli näytillä runsaasti, kanooteista löytyi erikoisuutena jopa purjeet matkan vauhdittamiseksi. Kalastajille oli suunniteltu omanlainen kanootti, jossa on polkumoottori käsien vapauttamiseksi virvelin tai onkivavan pitoon. Messuille oli tuotu uutena design-tuotteena ns. oleskelu- eli cityveneet. Veneet olivat kierrätysaineista valmistettuja alumiinin ja lasin yhdistelmiä, sisällä sohvakalusto ja televisio, kamiinasta puhumattakaan. Veneet ovat tarkoitettu rannikon läheisyydessä liikku- Oleskelu eli city- vene! No jaa?! 15

16 miseen ja oleiluun. Neljänkymmenentuhannen euron hinta on vielä kovahko oleiluun tarkoitetulle alukselle. Vihreää linjaa eli luontoystävällistä veneilyä edustivat Bellan valmistavat hybridiveneet. Näilläkin aluksilla luontoystävällisyys nostaa hintaa kolmanneksella, mutta mitä sitä ei maksaisi hyvästä tulevaisuudesta. Hybridiveneistä niin kuin tavallistakin polttomoottori- ja purjeveneistä voi nykyään ostaa osakkuuden lomaosakekaupan mukaisesti. Tuossakin systeemissä on hyvät puolensa, ei esimerkiksi tarvitse itse huolehtia veneen talvisäilytyksestä tai huolloista. Toisaalta aina kimppaomistuksessa on myös omat haasteensa. Venekauppakin kävi messuilla veneiden maahantuojien kertoman mukaan mukavasti. Tällä kertaa henkilöauton hintaiset veneet olivat kauppalistan kärjessä. Tilastojen mukaan viimevuonna veneitä myytiin jälleen ennätysmäärä ja venekaupan liikevaihto nousi yli 130-miljoonan euron. Energian kovan hinnan vaikutuksilla ei näytä olevan vaikutusta venekauppaan, jos vertaa moottori- ja purjeveneiden myynnin suhdetta. Kaiken kaikkiaan veneitä myytiin n. 8,5 tuhatta joista yli 20-jalkaisten purjeveneiden osuus oli ainoastaan 90 kappaletta. Kotimaisia purjeveneitä myydyistä oli vain 7 %. Veneitä viettiin Suomesta vuonna 2011, tammi - lokakuun aikana 43 maahan. Kaikkiaan veneitä vietiin 6,5 tuhatta. Arvoltaan veneiden vienti ylitti 180- miljoonan euron. Kallein Suomesta viety vene oli hinnaltaan yli 12 miljoonaa. Suomeen tuotiin vuonna 2011 veneitä liki kaksituhatta kappaletta, joiden kauppa-arvo oli noin 38-miljoonaa euroa. Suurimmaksi tuontimaaksi on kasvanut Puola, lähes neljänsadan veneen tuontimäärällä. Kaiken kaikkiaan vene alan näkymät näyttävät myyjien kertoman mukaan jälleen hyviltä. Aiemmin mainitsema Bellan 9000 Hybrid valittiin Messujen Moottoriveneeksi ja Xp 38 Messujen Purjeveneeksi. Vierailimme myös Tukholman venemessuilla maaliskuussa. Messualue vaikutti suuremmalta kuin Helsingin messukeskus, mutta veneitä oli esitteillä vähemmän. Siellä oli samanaikaisesti venemessut ja retkeilymessut, niinpä nähtävää olikin paljon. Venemessujen tilpehööri osasto oli valtava ja ostettavaa olisi olut paljonkin veneiden sisustamisesta veneilijän vaatetukseen. Suomalaisten veneiden suuri näytteillepanomäärä ilostutti. Enpä osannut itse arvatakkaan kuinka paljon meillä tehdään veneitä. Veneiden ja tarvikkeiden hintataso on samanmoinen, ollaan sitten itämeren tällä tai tuolla puolen Tapasimme Tukholman venemessuilla myös Miss Turbinen, tuon kaikkien veneilijöiden kauhun. 15 metriä pelkkää melua, 3800 hevosvoiman turvin 175 solmun vauhtiin kiihtyvä ja vain 1200 litraa kerosiinia/h kuluttava menopeli. Tähän loppuun haluan toivottaa kaikille veneilijöille hyvätuulisia kesäpäiviä Päijänteellä. Ismo 16

17 17

18 A-oikeudet, karaoke >2600 biisiä, iso terassi 100 hengelle ruokaa, juomaa joka makuun. jäätelöt, pehmikset, limut sataman tavaratalosta tavaraa p:stä P:hen. Vesijärvi-/Päijänne-merikartat Kirkonkylän kalastusluvat, ym. Kahvila Ravintola EURONPAIKKA Satamatie 1, Kuhmoinen puh Yllätä itsesi ja seuralaisesi upealla safarillamme. Teemme päivästäsi ainutlaatuisen. Sopimuksesta vesijetti-vuokrausta. Soita ja kysy tarjousta! Risto Lampinen, gsm

19 19

20 Hotelli, Tanssi ja ruokaravintola, PUB Tilaussauna, 2 kabinettia, Kesäterassi HOTELLI RAVINTOLA UOTI Keskustie 1, SYSMÄ, P Vuokraamme myös tasolasta kesähuvilaa, kts Kotisivu: hotell@uoti.net 20

21 21

22 Palveluksessanne kiinteistönvälitystehtävissä, kauppakirjojen laatimisissa, isännöinnissä ja veroilmoitusten teossa! Tervetuloa asioimaan! Sysmäntie 36, SYSMÄ, puh

23 23

24 Palvelemme ark , la 9-14, keskikesällä myös su Lääkekaapi Kalkkisissa, K-Extra Lampinen, Siltatie 2 Sysmäntie 38, SYSMÄ P , GSM

25 ma-la 7-21 su 9-21 POLTTO ja VOITELUAINEET AUTO ja RENGASHUOLLOT PIKAPESU KAHVILA ja ELINTARVIKKEET Laivaranta/vierassatama n. 300m SYSMÄN POLTTOAINEPALVELU Sysmäntie 28, SYSMÄ Puh ,

26 Nuorisotoiminta laajenee, EPJ tarjoaa uusia tapahtumia Yhteistyöllä tuulta junnujen purjeisiin Kun veneet taas työnnetään vesille, käynnistyy Etelä- Päijänteen Jollakeskuksen (EPJ) kolmas toimintakausi. EPJ:ssä alueen viisi purjehdus- ja veneilyseuraa yhdistävät voimansa aktiivista juniorityötä varten. Kotisatama on Vääksyssä. Jollakeskuksen toiminnasta vastaavat yhteistyössä Asikkalan Pursiseura (APS), Heinolan Pursiseura (HeiPS), Hollolan Veneseura (HVS), Lahden Purjehdusseura (LPS) sekä Tehin Pursiseura (TePS). Kesäasukkaiden ansiosta EPJ:n toiminta on valtakunnallista. Viime kaudella Espoosta, Vantaalta, ja Hämeenlinnasta tuntui olevan jopa lyhyempi matka harjoituksiin, kuin Vääksyn keskustasta. EPJ tarjoaa junioreille ja heidän perheilleen mielekkään ja turvallisesti toteutetun purjehdusharrastuksen. Päätavoitteemme on kehittää lasten ja nuorten purjehdustaitoja heidän taitotasonsa mukaisesti monipuolisten harjoitusten myötä. Purjehduksen lisäksi uidaan, leikitään ja leireillään. Edistyneemmille purjehtijoille tarjoamme haasteita joko kilpavalmennuksessa tai ohjaajaksi kasvamisessa. Vanhempiakaan emme unohda, sillä purjehdus tekee hyvää koko perheelle, kertoo EPJ:n hallituksen puheenjohtaja Niiles Airola (TePS). Vesi on hieno elementti, sanoo hallituksen jäsen Panu Tast (APS). Purjehdusharrastus antaa kasvavalle lapselle luottamusta itseensä, rohkeutta ja oma-aloitteisuutta. Toisaalta lapsi oppii ymmärtämään sen, että olosuhteet pitää ottaa huomioon. Kun myrsky nousee, viisas ei lähde vesille. Vääränlainen itseriittoisuus karisee vesillä, Tast kuvailee. Nuoret veneissään valmistautumassa vesille lähtöön. Kaudella 2011 osallistujamäärä kaksinkertaistui. Nyt tavoitteena on laajentaa toimintaa entisestään. Tulevaan kesäkauteen mahtuu viikoittaiset harjoitukset kahdessa eri tasoryhmässä toukokuun lopusta syyskuun alkuun, kaksi alueellista purjehdusleiriä sekä kaksi jollakoulua uusille purjehduskärpäsen puraisemille. Yhdistys haluaa tarjota perheille 26

27 aktiviteetteja myös kesäkauden ulkopuolella. Maaliskuussa yli neljäkymmentä nuorta purjehtijaa ja vanhempaa oli keskustelemassa tulevasta purjehduskaudesta ja viettämässä yhteistä talvipäivää Messilässä. Kalustoa EPJ:llä on nykyisin käytössä riittävästi. Lapset ja nuoret purjehtivat yhdeksän Oppi- ja Optimisti-jollan, neljän Zoomin ja viiden Still 380-jollan voimin. Nuoria koulutetaan ohjaajiksi Valmentajina toimivat Suomen Purjehdus ja Veneily -liiton kouluttamat lasten ja nuorten purjehduksen ohjaajat. Viikkoharjoitusten pääohjaajana toimii aiempien vuosien tapaan Milja Lusila. Miljan kanssa ohjaajatiimiin kuuluu LPS:n ohjaajia sekä EPJ:n omat nuoret ohjaajanalut Jonatan Tast, Olivia Tast, Alma Kuvaja ja Jussi Keinonen. Suoritin viime vuonna ohjaajan peruskurssin ja olin apuohjaajana viikkopurjehduksissa ja purjehdusleirillä. Toukokuussa menen jatkokurssille, 16-vuotias Jussi Keinonen kertoo. Jussin mielestä purjehdus on loistoharrastus. Vesillä on kiva olla. Tulee kiva fiilis, kun hallitsee veneen, varsinkin kovalla tuulella. Ohjaaminenkin on mukavaa. Kursseilla ja leireillä olen tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut hyviä ystäviä muilta paikkakunnilta, nuori mies kertoo. Jussi asuu Hämeenlinnassa ja kuuluu Tehin Pursiseuraan. Airolan mukaan on haaste saada nuoret pysymään mukana toiminnassa ja kasvamaan purjehtijoista ohjaajiksi. Hän iloitsee nykytilanteesta, kun useampi nuori on innostunut kouluttautumaan ohjaajaksi. Tämän kauden teemamme on sitouttaminen ja vastuun jakaminen, Airola kertoo. Olemme perustaneet toimintaryhmät ja Milja Lusila on Jollakeskuksen viikkopurjehduksen pääohjaaja. Jollasimulaattorin avulla nuoret harjoittelevat kuivalla maalla, mitä vesillä tulee tehdä. 27

28 kutsuneet niihin junioreiden vanhempia mukaan vastuuta jakamaan. Hallitus ei joudu repeytymään joka paikkaan, vaan omat ryhmänsä on ohjaukselle ja valmennukselle, viestinälle, kalustolle ja taloudelle. Lisäksi yksi ryhmä pohtii vanhempaintoimintaa, mm. heidän kouluttamistaan vastuuvanhemmiksi harjoituksiin huolehtimaan sujuvuudesta ja turvallisuudesta. Vanhemmat myös tutustutetaan kevytvenepurjehdukseen. Leireiltä uusia kokemuksia EPJ järjestää omille purjehtijoilleen leirin Kuhmoisissa Tanhuan leirikeskuksessa, josta löytyy majoituspaikat sisätiloista jopa 60 hengelle. Myös rantaa ja lääniä riittää: Tanhuan tasaisille tuulille avoin lahti on juuri sopiva jollapurjehdukseen. Monelle juniorille on täysin uusi kokemus päästä ison köliveneen pinnaan ja purjeisiin. Sitä iloa on hienoa saada olla todistamassa, sanoo Tast (APS). Hän kertoo myös, että EPJ:n juniorityön keskeisiä ajatuksia on alusta alkaen ollut, että myös aikuisilla tulee olla hauskaa juniorityön parissa. Erityisesti Ja lopuksi leiridiplomien jako. leirin osalta tämä on onnistunut mainiosti. Olen vakuuttunut, että useissa perheissä aikuiset odottavat Tanhuan leiriä vähintään yhtä innostuneesti kuin lapset. Tanhuan leirin lisäksi EPJ:n purjehtijoita ja ohjaajia osallistuu LPS:n perinteiselle Naumin leirille. Kestävää juniorityötä EPJ ei ole purjehdusseura. Se on työkalu jonka avulla jäsenseurat tekevät juniorityötä. Jäseninä voivat olla vain ja ainoastaan purjehdusseurat ja toiminnassa mukana purjehtivat juniorit edustavat omaa kotiseuraansa. EPJ aiheuttaa seuroille lisäbyrokratiaa mahdollisimman vähän vastaten itse omasta taloudestaan. Jäsenseurat ainoastaan luovuttavat sopimuksella EPJ:n käytettäväksi olemassa olevan junioripurjehduskalustonsa. Kaluston omistus säilyy edelleen jäsenseuroilla. EPJ:n tarkoituksena on pyörittää jäsenseuroilleen juniorityötä niin, että toiminnan tuotot kattavat siitä aiheutuvat kustannukset. Iso osa EPJ:n kalustosta purjehtii sponsoritarrat kyljissään. Lisäksi Suomen Liikunta ja Urheilu on tukenut ohjaajien ja apuohjaajien palkkaamista. Kaiken kaikkiaan EPJ:n kurssi tuntuu olevan kohtuullisen vakaa, hymyilevät Tast ja Airola odotellessaan kauden toden teolla käynnistymistä. Muutama lisävuosi vielä, niin EPJ kasvaa riittävän suureksi pitääkseen alu- 28

29 een seurojen juniorityön käynnissä seurakohtaisista nousuista ja laskuista riippumatta. Teksti: Riitta-Sisko Keinonen Tule mukaan oppimaan purjehdusta! Viikkoharjoitukset 7-15 vuotiaille alkavat jälleen pyöriä Vääksyssä Majakkapaviljongilla sunnuntaisin 27. toukokuuta alkaen. Kesäkuussa järjestetään kaksi kolmen päivän Jollakoulua, joiden kautta uusien junioripurjehtijoiden on helppo tulla mukaan viikkoharjoituksiin ja leireille. Purjehdusleiri Tanhuassa on tarkoitettu EPJ:n 7-13-vuotiaille tytöille ja pojille, joilla ei ole lainkaan tai vähän kokemusta purjehduksesta. Luvassa on haukanpitoa, purjehdusta, letunpaistoa ja leikkejä vuotiaat purjehtijat voivat osallistua LPS:n järjestämälle perinteiselle purjehdusleirille Naumissa Lisätiedot: Tervehdys Taruniemestä Kesäisten veneretkiemme kohde, tukikohta saunoineen on saanut omalta osaltani rauhassa uinua talviuntaan. Jäät lahdelle tulivat siten että perjantaina vesi lainehti, lauantaiyönä pakkanen jäädytti, päivällä satoi sitten 10cm kevyttä pakkaslunta. Jäät ovat olleet kohmajäätä, jonka päällä lunta ja vesisohjoa. Kesän puut ovat kuljettamatta saareen. Järven avauduttua vien vähän puita ensimmäisille kävijöille samalla tarkistan paikan talvehtimisen. Talkoopäivän askareisiin kuuluu mökin saunan ja ympäristön siistimisen lisäksi loppujen polttopuiden kuljetus vastarannalta suotuveneellä saareen. Illansuulla saunominen myöhemmin makkaran tai muiden eväiden rillaus, yhteinen illanistujainen. Täten toivotan kaikille antoisaa ja muistoja tuovaa kesää. Hanski 29

30 30. Päijätsalon purjehdus on yhtä juhlaa. Lauantaina purjehditaan 30. Päijätsalon Purjehdus osana seuramme järjestämiä Päijänteenmestaruuskilpailuja. Mestaruuskilpailuihin kuuluvat ratapurjehdukset purjehditaan sunnuntaina. Tämän kesän purjehdus on juhlapurjehdus. Tällä hetkellä järjestelyt ovat vielä työn alla, mutta kaikenlaista pientä kivaa on suunnitteilla. Varsinaiseen purjehtimiseen liittyen pyritään siihen, että maaliintulo tapahtuisi kaikilla veneillä mahdollisimman samaan aikaan eli lähtöjä tultaneen porrastamaan hieman luokitttain. Maalilinja on myös ajateltu tuoda aivan sataman tuntumaan. Tavoitteena on saada aikaan koko perheelle soveltuva tapahtuma, jossa purjehdus ja mukava yhdessäolo ja seurustelu nivoutuvat saumattomasti toisiinsa. Myös illanviettoon ollaan panostamassa ja näyttää siltä, että saatamme saada tähän sopivat tilatkin käyttöömme. Säästä neuvotellaan. Purjehdustoiminta Päijänteellä on vilkastumassa ja se on näkynyt myös kilpailutoiminnassa. Päijätsalon Purjehduksen osallistujamäärä on kasvussa ja parina viime kesänä on molempina ylitetty 30-venekunnana raja lähtölinjalla. Tulosluetteloita katsoessamme huomiomme on kiinnittynyt siihen, että seuramme lipun alla purjehtivista veneistä vain muutama osallistuu kilpailuihin. Siis mihin tahansa kilpailuihin, mukaan lukien Päijännepurjehdus. Emme tietenkään halua painostaa ketään kilpailemaan vaan meitä kiinnostaa pikemmin se, voisiko seura tehdä jotakin asian hyväksi? Kaikkia ei tietenkään kilpaileminen kiinnosta, mutta onko myös niitä, joilta puuttuu gasteja tai ei vaan ihan tiedetä miten siellä kilpailussa pitää toimia. Ehkä ajatellaan myös, että minun veneeni ei ole kilpavene. Ottakaa yhteyttä seuran purhjehdustoimintaa hoitaviin toimihenkilöihin, jos teillä on tähän liittyen kysymyksiä tai ajatuksia. Tiedoksi: Jokainen katsastettu, purjenumerolla varustettu vene on kilpailukelpoinen. Tänä kesänä seurojen yhteisen jollaleirin viimeinen päivä (30.6) käytetään Korea-Varpunen kilpailuun. Kaikille leiriläisille pyritään järjestämään paikka HeiPS:n EPR-osakilpailuun jonkin köliveneen miehistössä. Tässä on nyt mahdollisuus saada nuorta ja pätevää gastivoimaa veneeseen. Kun leiri lisäksi on lähellä kilpailun reittiä niin gastien kyytiin ottaminen käy helposti. Gasteja voi tiedustella Niiles Airolalta. 30

31 Kuten kuvan tyttöjen olemuksesta näkyy, Päijätsalon purjehdus ei ole m itään k ärvis telyä. Osasyynä iloisiin ilmeisiin saattaa liittyä tietoisuus, että kohta ylitetään maalilinja ja kippari tarjoilee miehistölleen kylmää kuohuvaa. Sinunkin kannattaa ehdottomasti tulla mukaan ja olet myös tervetullut osallistumaan after-sail juhlallisuuksiin mikäli veneesi on telakalla ja gastit kateissa. Henkka, S/Y Shearlangstone Kädessäni oleva kello on jälleen heinäkuussa tarjolla nopeimmalle TePS-läiselle Päijätsalon Purjehduksen naiskauneutta

32 30. Päijätsalon purjehdus (PP, EPR) 24. Päijänteen mestaruuskilpailu (PäM) Järjestäjä: Tehin Pursiseura (TePS) avustajineen Paikka ja aika: Tehinselkä, , toimisto Ilolan isossa Rantasaunassa Säännöt: Purjehduksen kilpailusäännöt (PKS), SPL:n määräykset, luokkasäännöt, LYS-säännöt, sekä purjehdusohjeet. Kilpailuluokat: Avoin (uusi), H-vene ja LYS-luokat. Luokkia voidaan yhdistää. Tiedustelut: Henrik von Bonsdorff, GSM Sakari Kangas, GSM Kts. netistä tarkemmin, 32

33 Tehin Pursiseura ry Kutsu jäsenille (avec) Ohjelma Pursiseuran 30-vuotisjuhliin Sysmän teatteritalolle, Väihkyläntie 1, Sysmä La , klo klo 18 klo Tervehdysten vastaanotto Tervetuliaissanat Juhlapuhe Musiikkiesitys Nuorisotoiminnan tulevaisuus Historiikin esittely Musiikkiesitys Ansioituneiden palkitseminen klo 20 klo klo Buffee Tilaisuus päättyy Yleinen ilotulitus laivarannassa (Venetsialaisilta) Ilmoittautuminen maksamalla illalliskorttimaksu (25 /aikuinen, juniorit 10 / junnu) 17.8 mennessä TePS:n tilille OP FI Ilmoita maksutositteessa osallistujien nimet. Tilaisuuteen osallistuville jaetaan seuran uusi historiikkikirja/talous. Lisätietoa Rita Mannila, GSM Asu smart casual 33

34 Jäsenluettelo huhti/2012, s.1/2 J-lka Sukunimi Nimi P-paikka J-lka Sukunimi Nimi P-paikka V AHLGREN KYLLIKKI SYSMÄ P JAUHIAINEN JUHO NUORAMOINEN V AHONEN ARI SYSMÄ J JAUHIAINEN JULIA NUORAMOINEN V AIRO ILARI TAMPERE V JUNTTILA HANNU ESPOO J AIROLA ATTE ESPOO V JUNTTILA TARJA-MARJA SYSMÄ V AIROLA LEENA ESPOO V JÄRVINEN JOUKO HARTOLA J AIROLA LEEVI ESPOO P JÄRVINEN TARJA HARTOLA P AIROLA NIILES ESPOO V JÄRVINEN SEPPO NIINIKOSKI V ALIKKO KARI HYVINKÄÄ P JÄRVINEN TEERTTU NIINIKOSKI J AURASMAA LAURA NIKKAROINEN V JÄRVINEN KARI PADASJOKI J BARMAN AXEL KYLMÄKOSKI AS P JÄRVINEN AILA SYSMÄ J BARMAN BENITA KYLMÄKOSKI AS V JÄRVINEN ANSSI SYSMÄ J BARMAN MAX KYLMÄKOSKI AS J JÄRVINEN EMILIA VEIKKOLA V BARMAN OLAVI KYLMÄKOSKI AS J JÄRVINEN IIDA VEIKKOLA P BARMAN TARU KYLMÄKOSKI AS V JÄRVINEN JANNE VEIKKOLA P BJÖRKLUND HELENA NUPPULINNA P JÄRVINEN KATARIINA VEIKKOLA V BJÖRKLUND HELGE NUPPULINNA V KAITILA ILKKA HELSINKI P BUCH TUULA HANKO P KAJANDER-SALO SIRPA TURKU P BÜTZOW RALF ESPOO P KALA-HARTMAN TUIJA PADASJOKI L EERIKÄINEN JUHANI SYSMÄ V KALONIEMI PERTTI SYSMÄ V EKHOLM HARRI HELSINKI P KAMPPINEN EILA RISTIINA P EKHOLM HELENA HELSINKI V KAMPPINEN JOUNI RISTIINA V EKHOLM KIM KIRKKONUMMI V KANGAS SAKARI SYSMÄ P ESKELINEN LIISA SYSMÄ V KARLSSON HARRY LAHELA P EULENBERGER ANNA-LIISA VEIKKOLA P KARLSSON TAINA LAHELA V EULENBERGER JARMO VEIKKOLA J KEINONEN AKU HÄMEENLINNA P GLANS GREETTA KELLOKOSKI J KEINONEN JUSSI HÄMEENLINNA V GLANS ISMO KELLOKOSKI J KEINONEN LIISA HÄMEENLINNA V HAAJA KYÖSTI VANTAA J KIVI LAURA LAHELA V HARJU JUHA HELSINKI J KIVI LINDA LAHELA V HARTMAN HANNU PADASJOKI V KOSKENNIEMI HANNU NUORAMOINEN J HARTMAN PYRY PADASJOKI P KOSKENNIEMI IRMA NUORAMOINEN V HATAKKA TIMO LAHTI L KUUSINEN ARI VÄÄKSY P HAUKILAHTI KRISTIINA ESPOO V KUUSNIEMI HANNU JÄRVENPÄÄ V HAVERILA TUOMO HYVINKÄÄ P KÄMÄRI AINO PAROLA V HEICKELL ARTHUR KUHMOINEN P KÄMÄRI JOUNI PAROLA J HEICKELL IIVARI KUHMOINEN J KÄMÄRI MIKKO PAROLA J HEICKELL NESTORI KUHMOINEN P KÄRKKÄINEN MARJA ESPOO P HEINONEN KIRSI SYSMÄ V KÄRKKÄINEN RISTO ESPOO V HEINONEN HANNU VILLÄHDE P LAAKSO ANNE SYSMÄ J HEISKANEN ANNI PORI V LAATTALA JUHANI HARTOLA V HEISKANEN TAITO VÄÄKSY P LAATTALA RAIJA HARTOLA P HELIN ANTTI MÄNTSÄLÄ V LAATTALA EERO SYSMÄ V HELIN VEIKKO MÄNTSÄLÄ V LAHTINEN MARKKU SYSMÄ V HELLE MARTTI HELSINKI 42 J LAPPALAINEN ANTTI-OSKARI PADASJOKI J HILDEN VILI SYSMÄ P LAPPALAINEN JENNI-KAISA PADASJOKI V HINSKALA JUHA KUHMOINEN V LAPPALAINEN KARI PADASJOKI J HINSKALA ONNI KUHMOINEN J LAPPALAINEN VERNERI PADASJOKI J HINSKALA OTTO KUHMOINEN V LAUKKANEN KARI HELSINKI V HIRVONEN ISMO HARTOLA J LAUKKANEN ANNI MAAKESKI V HOKKANEN LASSI HOLLOLA J LAUKKANEN EMILIA MAAKESKI V HOKKANEN MATTI HOLLOLA J LAUKKANEN JOONAS MAAKESKI P HOTAKAINEN IRJA RYTTYLÄ V LAUKKANEN JUHA MAAKESKI J HOTAKAINEN JULIUS RYTTYLÄ J LAUKKANEN LOTTA MAAKESKI V HOTAKAINEN KAI RYTTYLÄ P LAUKKANEN MIIA MAAKESKI V HYNYNEN SARI SYSMÄ V LAUKKANEN SEPPO NUKARI P HYYSTI MIKA HARTOLA J LEHTINEN ANTTI HAUHO V IKÄLÄINEN KALLE LAHTI J LEHTINEN FANNY HAUHO J JAAKKOLA ENNI Havre De Grace, MD USA V LEHTINEN JUKKA HAUHO J JAAKKOLA JOONAS Havre De Grace, MD USA V LEHTINEN VILLE HELSINKI P JAAKKOLA MARITA Havre De Grace, MD USA V LEHTINEN HARRI SYSMÄ V JAAKKOLA TIMO Havre De Grace, MD USA P LEISTI EIJA HELSINKI V JAUHIAINEN HANNU NUORAMOINEN V LEISTI REINO HELSINKI 34

35 Jäsenluettelo huhti/2012, s.2/2 J-lka Sukunimi Nimi P-paikka J-lka Sukunimi Nimi P-paikka V LEPIKKO PEKKA SÄÄKSMÄKI V RUPONEN PASI HELSINKI V LILLEBERG OTTO-VELI HELSINKI 10 P RUPONEN EEVA SYSMÄ V LINDEMAN HANNU NIKKAROINEN V RUUSKA KAUKO KALKKINEN P LINDEMAN TUOVI NIKKAROINEN P RUUSKA ULLA KALKKINEN P LUOMALA HEIKKI TAMPERE V SAINIO JORMA SYSMÄ J LUOMALA HELMI TAMPERE V SALO MIKKO TURKU V LUOMALA SUVI TAMPERE J SALO PINJA TURKU V MANNILA RITA SYSMÄ V SANKILA ANNA Espoo J MARKKANEN IINA SYSMÄ J SANKILA ANNI ESPOO V MARTIKAINEN RISTO TAMPERE J SANKILA ELINA ESPOO V MERILUOTO JAAKKO HELSINKI P SARHOLM PIRJO HARTOLA P MERILUOTO MARJA HELSINKI J SARMALA EETU KARILANMAA V MOLANDER ARI ESPOO J SEMERI EEVA-MARIA LAHTI V MÄENPÄÄ TIMO PADASJOKI P SEMERI KAARINA SYSMÄ V MÄKINEN RISTO HANKO V SEMERI OLLI SYSMÄ V MÄLKIÄ EILA ORIMATTILA V SEPPÄ ILKKA HELSINKI V NIEMINEN JUKKA TUUSULA P SEPPÄ SEIJA HELSINKI V NIKKANEN ARTO LAHTI P SEPPÄLÄ HELENA HELSINKI P NIKKANEN MELINA LAHTI V SEPPÄLÄ KARI HELSINKI V NOUSIAINEN OSMO LIIKOLA V SILVENNOINEN SEPPO LAHTI V NUORIMAA PERTTI LAHTI V SILVENTOINEN RIITTA HEINOLA V NURMI JARI KLAUKKALA V SIRVIÖ SEPPO SYSMÄ P NURMI TAIRA KLAUKKALA V STJERNVALL LARS LITTOINEN V NUUTINEN PEKKA PADASJOKI V STJERNVALL ERKKI SYSMÄ P OKSANEN EIJA SYSMÄ V TAMMIVUORI MATTI NUORAMOINEN L PARTANEN HELENA LAPPEENRANTA V TERVO TAPIO ONKINIEMI V PAUNU HANNELE LAHTI V TIMO HATAKKA LAHTI P PESARI ANNA HELSINKI V TIMO HATAKKA LAHTI V PESARI ANTTI HELSINKI L TIURA TAPIO HELSINKI P PESARI EEVA-LIISA HELSINKI V TURKAMA YRJÖ HELSINKI P PESARI IRMELI HELSINKI V TURKU SIRPA RIIHIMÄKI P PESARI MIKKO HELSINKI V TURUNEN ARI TUUSULA V PESARI PEKKA HELSINKI V UNELIUS PERTTI LAHTI K PESARI PENTTI HELSINKI P VAHVASELKÄ AINO HARTOLA P PESARI VILLE HELSINKI V VAHVASELKÄ SAKARI HARTOLA P PESARI-SALMI KIRSTI-MAARIT HELSINKI J VALTANEN VEIKKA LAHTI V PESONEN JOUKO KERAVA J VALTANEN VIKKE LAHTI V PIHAMAA EERIK KARILANMAA P VESANEN ANNE PALOKKA P PIHAMAA SIRPA KARILANMAA V VESANEN JOUKO PALOKKA J PIHAMAA AATU NIKKAROINEN V VIRINTIE PASI HELSINKI P PITKÄNEN RAIJA HARTOLA P VIROLAINEN HEIKKI HEINOLA P PITKÄNEN REIJA HARTOLA V VIRTANEN PERTTI SYSMÄ V PITKÄNEN REINO HARTOLA V VON BONSDORFF HENRIK ESPOO J RANTA-ESKOLA SARA NIKKAROINEN V VON SCHANTZ JOCHE PORVOO V RANTANEN JANNE KANGASALA P VON SCHANTZ RIINA PORVOO V RANTANEN HEIKKI SYSMÄ V VUORINEN JARMO LAHTI V RANTANEN OLAVI SYSMÄ V VUORIO ESA SYSMÄ V RATIA-KÄMÄRI SARI PAROLA V VÄHÄKANGAS SAKARI SYSMÄ P RIITTA UOTILA HAUHO J VÄHÄKANGAS WALTER SYSMÄ P RINNE SOILI LAHTI V VÄHÄKUOPUS PEKKA HELSINKI V RINNE VESA LAHTI V YLIHEIKKILÄ KATARIINA MÄNTSÄLÄ P RUOKONEN ILKKA HOLLOLA J YLIHEIKKILÄ KERTTU MÄNTSÄLÄ V RUOKONEN RUUT HOLLOLA J YLIHEIKKILÄ LIINA MÄNTSÄLÄ K Kunniajäsen 1 V Varsinainen jäsen 117 P Perhejäsen 61 J Juniorijäsen 47 L Lepäävä jäsen 4 Yhteensä

36 Jos viereisessä taulukossa veneesi kohdalla 1 Puuttuu veneen R-nro Ilmoita nro viipymättä seuran katsastajalle. 2 Vaihdat paikkakuntaa/seuraa Muista ilmoittaa seuran sihteerille, mikäli haluat lopettaa jäsenyytesi. Sinä voit kuitenkin kuulua useampaan seuraan, vene vain yhteen. 3 Olet myynyt veneesi ja se on edelleen viereisessä taulukossa Uusi omistaja tekee muutosilmoituksen maistraattiin. Sinun tulee ilmoittaa myynnistä oman seuran katsastajalle, joka vapauttaa veneen uuden omistajan seuralle kirjattavaksi heidän rekisteriin. 4 Vene seisoo pukilla, eikä ole tarkoitus veteen laskeakaan Mikäli venettä ei ole tarkoitus laskea vesille lainkaan tai vasta esim. loppukaudesta, olisi se tieto katsastajille suuresti hyödyksi. 5 Peruskatsastusvuosi on vanhempi kuin 2007, eikä syynä ollut mikään edellä luetelluista kohdista 1-4 Ilmoita seuran katsastajalle missä vene on säilössä, sillä peruskatsastus tulee tehdä ennen veneen vesille laskua. Jos vieraan seuran katsastaja suorittaa katsastuksen, toimita pöytäkirjoista kopio oman seuran katsastajalle seurarekisterin päivittämiseksi. 6 Vuosikatsastusvuosi on vanhempi kuin 2011, eikä syynä ollut mikään edellä luetelluista kohdista 1-4 Toimita veneesi katsastukseen kesäkuun loppuun mennessä. Seuralle kirjattuna olevat veneet huhti/ R-nro P-nro Venenimi Tyyppi Omistaja K-lka Runko Vuosi 1 A BETTY BOOP SILVER EAGLE AIRO ILARI U AILI AVANCE 245 AIROLA LEENA S OLGA FINN EXPRESS 64 BISTER ALPO M ei nimeä FINN EXPRESS 64 BJÖRKLUND HELGE T ei nimeä Yamarin EKHOLM HARRI 0?? 6 K ei nimeä 68 DC EKHOLM KIM L JANNA GUYLINE 95 EULENBERGER JARMO U VAAKALINTU H-vene GLANS ISMO H Neppari Baylainer 2651 Ciera Sunbridge HATAKKA TIMO 3? U SATU II SEARAY 245 HAVERILA TUOMO H BELLUS BAVARIA 30 HEINONEN HANNU R TINTTI UPPOUMA HEISKANEN TAITO H RILÄX SUNWIND 27 HELIN VEIKKO M 126 SNAPS HT FLIPPER HELLE RITVA R SIGNE UPPOUMA HIRVONEN ISMO T DEBORA Flying Albatross 870 HOKKANEN MATTI O OUR SERENITY BENETEAU OCEANIS 32 HOTAKAINEN KAI M 8004 HEMINWAY MARINO 8000 HYNYNEN SARI R JENNIINA BELLA 8001 IKÄLÄINEN KALLE ? 5787 CARDINA INFERNO 31 JAAKKOLA TIMO V ANN SOFIE HAI JAUHIAINEN HANNU A ALIIDA Sun Odyssei 33i JUNTTILA HANNU V ALLI-TELLU BELLA 7000 JUNTTILA TARJA-MARJA T ALIPRAS Bella 7000 JÄRVINEN ANSSI H SARVIPÄÄ H-vene JÄRVINEN JANNE