Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys 2012-2030 2 (119)"

Transkriptio

1

2 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119)

3 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) TIIVISTELMÄ Kontiolahden kunnan johtoryhmä on nähnyt tarpeelliseksi selvittää Kontiolahden nykyisen palvelurakenteen tilan. Tarpeen on ollut saada ennustettavuutta pitkäjänteiselle palvelurakenteen kehittämiselle ja selvittää yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Näiden tarpeiden pohjalta on laadittu Kontiolahden kunnan palvelutarveselvitys Kontiolahden kunnan palvelutarveselvitykseen on koottu kunnan väestötiedot ja rakentuminen sekä laadittu väestöennuste vuoteen 2030 saakka. Kontiolahden väkiluku oli vuoden 2012 lopussa. Työhön laaditun väestöennusteen mukaisesti Kontiolahden kunnan väkiluku on (kasvu henkeä) vuonna Palvelutarveselvityksessä on esitetty kokonaiskuva Kontiolahden kunnan keskeisimmistä ja taloudellisesti merkittävimmistä palveluista ja niiden alueellisesta kattavuudesta, asiakaslähtöisyydestä, saavutettavuudesta ja tehokkuudesta. Palvelutarveselvityksessä on käsitelty kunnanhallituksen, kasvatus- ja koulutuslautakunnan, vapaa-aikalautakunnan, teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan alaiset palvelukokonaisuudet. Työstä on rajattu ulkopuolelle sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityiskohtainen käsittely. Palvelutarveselvityksessä ennakoidaan tulevaisuuden palvelutarpeita. Työssä käydään läpi keinoja, joiden avulla kunta voi varmistaa monipuoliset ja tasokkaat palvelut tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon muun muassa toimintaympäristön muutokset. Palvelutarpeisiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi väestön määrän kasvu, ikääntyminen, julkisten menojen nopeutuva kasvu, työllisyys ja muuttuva lainsäädäntö. Palvelujen tuottamisen haasteena ovat myös kunnan hajanainen yhdyskuntarakenne ja pitkät etäisyydet. Palvelutarveselvityksessä nousee esiin muun muassa tarve saada työpaikkoja kontiolahtelaisille. Päivähoitopaikkoja tarvitaan nopeasti lisää. Raakamaata tulee hankkia erityisesti Kirkonkylän alueelta. Poikkihallinnollista yhteistyötä on hyvä tiivistää ja tehostaa. Lisäksi esiin nousee tarve lisätä yksityisten palveluntuottajien tukemista, koska sen avulla on mahdollista lisätä palvelujen kattavuutta. Samoin korostuu seutuyhteistyön tärkeys. Palvelutarveselvitys ei ole toimenpideohjelma, vaan se on tarkoitettu kunnassa tehtävien erillisselvitysten pohja-aineistoksi.

4 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Sisällysluettelo 1 Työn taustatekijät Työn organisaatio Työn tavoite Työn rajaus Työmenetelmät ja reunaehdot Työhön liittyviä epävarmuustekijöitä Kontiolahden kunta Kunta- ja palvelustrategiat Talousstrategia ja taloudellinen tilanne Henkilöstöstrategia ja henkilöstötilanne Työllisyys ja työpaikat Seudullinen yhteistyö Maapolitiikka Kontiolahden kunnan rakentuminen ja kaavoitus Kontiolahden kunnan väestö Väestön kehitys ja nykytila Väestöennuste ikäryhmittäin ja alueittain Kontiolahden kunnan palvelut Kuntien lakisääteiset tehtävät Kunnanhallituksen alaiset palvelut Keskushallinto Elinkeino ja työllisyys Sosiaali- ja terveystoimen tilaus Terveyspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Hyvinvointikertomus Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitysnäkymiä Johtopäätökset keskushallinnon palvelujen nykytilanteesta ja kehitysnäkymistä Kasvatus- ja koulutuslautakunnan alaiset palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Päiväkodit Perhepäivähoito Erityinen tuki Avoin varhaiskasvatus Lasten hoidon tuki Esiopetus Varhaiskasvatuspalvelujen kehitysnäkymiä Perusopetus Peruskoulut Aamu- ja iltapäivätoiminta Maahanmuuttajaopetus Erityisopetus Koulukuljetukset Lukiokoulutus Vapaa sivistystyö Koulutuspalvelujen kehitysnäkymiä Johtopäätökset kasvatus- ja koulutuspalvelujen nykytilanteesta ja kehitysnäkymistä... 85

5 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 8 Vapaa-aikalautakunnan alaiset palvelut Kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Liikuntapalvelut Liikuntapaikat Nuorisopalvelut Nuorisotilat Nuorisovaltuusto Etsivä nuorisotyö TANE-starttivalmennus Nuorisopalvelujen kehitysnäkymiä Johtopäätökset vapaa-aikapalvelujen nykytilanteesta ja kehitysnäkymistä Teknisen lautakunnan alaiset palvelut Hallinto ja muut tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Puhtauspalvelut Liiketoiminta Vesihuolto Ravintohuolto Johtopäätökset teknisten palvelujen nykytilanteesta ja kehitysnäkymistä Ympäristölautakunnan alaiset palvelut Maankäyttö Asuntopalvelut Rakennusvalvonta Mittaus ja kartastot Ympäristöasiat Maaseutupalvelut Johtopäätökset ympäristöpalvelujen nykytilanteesta ja kehitysnäkymistä Yhteenveto ja johtopäätökset Kontiolahden kunnan palveluista Varautuminen palveluverkon tiivistämispaineisiin Palvelutarveselvityksen jatkokäyttö Lähteet

6 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 1 Työn taustatekijät Kontiolahden kunnan johtoryhmä teki keväällä 2011 päätöksen Kontiolahden kunnan palvelutarveselvityksen laadinnasta ja antoi toimeksiannon ympäristöyksikölle. Johtoryhmässä tunnistettiin tarve selvittää Kontiolahden nykyisen palvelurakenteen tila. Tavoitteena oli luoda ennustettavuutta pitkäjänteiselle palvelurakenteen kehittämiselle ja selvittää yhteiskuntarakenteen kehittymistä. Palvelutarveselvitystä laadittiin kaavoitusjohtaja Matti Moisalan johdolla muiden töiden ohessa. Vuoden 2011 lopussa maakuntaliitolta saatiin erilaisia väestöselvityksiä ja vuosien 2011 ja 2012 aikana työhön kerättiin jonkin verran tietoa rakentamisesta, koulu- ja päivähoitopalveluista sekä kaavoituksesta. Vuoden 2013 alussa johtoryhmä päätti kaavoitusjohtajan esityksestä, että palvelutarveselvityksen laadintaan palkataan lisäresurssi, jotta palvelutarveselvitys saadaan päivitettyä olemassa olevilta osin. Lisäksi olemassa olevia tietoja syvennetään ja selvitykseen lisätään siitä vielä puuttuvat kokonaisuudet. Palvelutarveselvityksen tiedot päivitettiin, tietoja syvennettiin ja puuttuvat asiakokonaisuudet lisättiin työhön tehdyn rajauksen mukaisesti keväällä Työn organisaatio Työn ohjaajana on toiminut Kontiolahden kunnan johtoryhmä, johon kuuluvat: kunnanjohtaja Jere Penttilä alkaen va. kunnanjohtaja Jari Willman saakka hallintojohtaja Riitta Himanka, va. kunnanjohtaja talousjohtaja Pauliina Pietikäinen tilaajajohtaja Katriina Päivinen sivistysjohtaja Jyrki Rautiainen vapaa-aikapäällikkö Veijo Sallinen tekninen johtaja Eero Pölönen kaavoitusjohtaja Matti Moisala henkilöstön edustaja Asko Kirjavainen Kontiolahden palvelutarveselvityksen on laatinut projektityöntekijä Miia Kauppinen yhteistyössä johtoryhmän ja muiden eri hallintokuntien työntekijöiden kanssa. Johtoryhmän lisäksi panoksensa työhön ovat antaneet muun muassa koulutussuunnittelija Pekka Huovinen, varhaiskasvatuspäällikkö Tarja Tormulainen, kuntatekniikan päällikkö Sauli Hyttinen, kiinteistöpäällikkö Ari Markkanen, vesihuoltopäällikkö Juha Pitkänen, asuntosihteeri Lahja Hiltunen, lupakäsittelijä Seppo Viitanen sekä suunnitteluavustajat Maija Parikka ja Leena Sipilä. Työhön on saatu tietoja myös Joensuun ja Kontiolahden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimintaalueen alaisuudessa työskenteleviltä kehittämisasiantuntija Tuula Kiviniemeltä ja sosiaalipalvelujen johtaja Leena Korhoselta sekä palveluohjaaja Kati Mukkulalta.

7 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 1.2 Työn tavoite Kontiolahden kunnan palvelutarveselvityksen tavoitteena on koota Kontiolahden kunnan väestötiedot ja luoda väestöennuste. Tavoitteena on muodostaa selkeä kokonaiskuva Kontiolahden kunnan nykyisistä keskeisimmistä ja taloudellisesti merkittävimmistä palveluista, niiden alueellisesta kattavuudesta, asiakaslähtöisyydestä, saavutettavuudesta ja tehokkuudesta. Palvelutarveselvityksen tavoitteena on myös ennakoida tulevaisuuden palvelutarpeita ja löytää keinoja siihen, kuinka tulevaisuudessa varmistetaan monipuoliset ja tasokkaat palvelut, kun otetaan huomioon muun muassa väestömäärän muutokset ja ikääntyminen sekä taloudelliset vaatimukset. Palvelutarveselvityksessä tarkastelujaksona ovat vuodet Tavoitteena on luoda aineisto, joka on helposti päivitettävissä ja mahdollisuuksien mukaan paikkatietoon sidottu. Tarkoituksena on selvittää yhteiskuntarakenteen kehittymistä ja luoda ennustettavuutta pitkäjänteiselle palvelurakenteen kehittämiselle. Palvelutarveselvitys ei ole toimenpideohjelma, vaan sen tavoitteena on antaa pohjatietoa esimerkiksi erillisselvityksiin ja toimenpidesuunnitelmiin. 1.3 Työn rajaus Palvelutarveselvitys on rajattu siten, että työssä keskitytään keskeisimpiin ja taloudellisesti merkittävimpiin Kontiolahden palveluihin. Palvelurakenteeseen vaikuttavia asioita on vertailtu pääasiassa seudullisesti, joitakin asioita on vertailtu myös valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarkempi käsittely on rajattu tämän työn ulkopuolelle, koska se ei aikataulullisesti olisi ollut mahdollista ja se vaatii laajemman asiantuntijaryhmän. 1.4 Työmenetelmät ja reunaehdot Työ on toteutettu siten, että projektityöntekijä Miia Kauppinen on koonnut saatavilla olevan tiedon kustakin kokonaisuudesta mahdollisimman valmiiksi. Tietoja on käyty läpi yhdessä eri viranhaltijoiden kanssa tekemällä tarvittavia muutoksia ja lisäyksiä sekä pohtimalla myös yhdessä erilaisia tulevaisuuden näkymiä. Työssä on hyödynnetty erityisesti kunnan omia, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Tilastokeskuksen, Väestörekisterikeskuksen ja ympäristöministeriön aineistoja. Kartta-aineisto on luotu Facta MapInfo-ohjelman avulla. MapInfossa oleva karttapohja ja raja-aineisto ovat Maanmittauslaitoksen tuottamaa aineistoa. Työssä on hyödynnetty YKR-aineistoa, joka on ympäristöministeriön tuottama aineisto yhdyskuntarakenteen seurantaan ja Väestörekisterikeskuksen väestöaineistoa. Väestöaineistoissa olevat väkiluvut eivät ole samat kuin virallinen väkiluku (ero noin 150 henkeä), koska muun muassa laitoksissa asuvien ja tietonsa salanneiden henkilöiden tiedot eivät näy aineistoissa. Väestörekisterikeskuksen väestöaineisto päivitetään MapInfoon kuukausittain, eikä siitä saada historiatietoja. YKR:n väestöaineistosta saadaan historiatietoja, joten sitä on hyödynnetty vuoteen 2011 saakka, koska vuoden 2012 aineisto ei ole vielä saatavilla. YKR-aineisto perustuu 250x250 m² ruutuihin, jotka parantavat tietosuojaa. Valitettavasti

8 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) YKR:n ja Väestörekisterikeskuksen aineistot on tehty eri ikäryhmittelyillä. Väestöaineistot eivät siten ole ikäryhmittäin vertailukelpoisia keskenään. YKR-aineistosta on saatavilla myös rakennustietoja. Työssä on hyödynnetty YKR:n rakennustietojen lisäksi myös rakennusvalvonnan Facta-ohjelmasta saatavia rakennustietoja. Työhön on laadittu tarkastelussa käytetyt aluerajaukset hyödyntäen voimassa olevia ja suunniteltuja osayleiskaavarajauksia, äänestysalueiden rajauksia ja tämänhetkisiä oppilaaksiottoalueita. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan alaisia palveluja on tarkasteltu myös tämänhetkisillä oppilaaksiottoalueilla, jotta oppilasmääristä on voitu luoda koulukohtaiset ennusteet. Työhön on laadittu oma väestöennuste, joka pohjautuu muun muassa Kontiolahden aikaisempaan väestön kehitykseen. Ennusteessa on myös huomioitu Tilastokeskuksen laatima väestöennuste. Johtoryhmän hyväksymä oma väestöennuste on jaettu Kontiolahden alueille niiden 2000-luvun asukaskehityksen, rakentumisen, ikärakenteen ja tulevaisuudennäkymien mukaisesti. Tulevaisuudennäkymissä on huomioitu muun muassa alueella jo olevat tai sinne muodostettavat rakennuspaikat ja alueen oletettava suosio. Ennusteen jakamiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, mikä tulee muistaa työtä lukiessa. 1.5 Työhön liittyviä epävarmuustekijöitä Palvelutarveselvityksen laadintaan liittyy runsaasti erilaisia epävarmuustekijöitä. Tässä työssä yksi merkittävimmistä on Kontioniemen tilanne. Tällä hetkellä ei tiedetä, miten Kontioniemi tulee kehittymään. Se tiedetään, että kunta on asettanut rakennus- ja toimenpidekiellon alueelle laatiakseen asemakaavan osalle aluetta. Työssä oletetaan Kontioniemestä tulevan suositun rakentamisalueen riippumatta siitä, kuka maa-alueet omistaa. Ihmisten sijoittuminen on myös epävarmaa. Kunta voi yrittää ohjata hajarakentamista osayleiskaavojen avulla ja saada kylärakentamista hallintaan, kuten voidaan taajamissa tehdä asemakaavojen avulla. Rakentamista ohjaamallakaan ei tiedetä, millaiset perheet alueelle tulevat. Monilapsisten perheiden vaikutus esimerkiksi pienillä kyläalueilla on merkittävä. Merkittävä tekijä on myös eliniän pidentyminen. Selvää on, että toiminnalle haasteita aiheuttaa vanhusväestön osuuden kasvaminen, mutta sitä ei voida varmaksi tietää, millaisia nämä haasteet ovat. Tässä työssä on oletettu muun muassa, että tulevaisuudessa vanhusväestö keskittyy enemmän taajamiin reuna-alueiden sijaan. Joensuun seudun kehittyminen ylipäänsä on tekijä, jolla on merkittävä vaikutus myös Kontiolahden palveluihin. Ennusteiden mukaisesti väestömäärä kasvaa Joensuun seudulla, mutta vähenee Pohjois-Karjalassa. Muuttoliikkeen suuntia ei voida varmaksi tietää, mutta tässä työssä on oletettu, että Kontiolahti pysyy edelleen muuttovoittoisena alueena. Kokonaisuutena yksi suurimmista tekijöistä koko Pohjois-Karjalan ja sitä kautta Kontiolahden tulevaisuudelle on meneillään oleva kuntarakennelain uudistus. Tässä työssä on käsitelty Kontiolahtea itsenäisenä kuntana, mutta tarve kuntarajat ylittävän seutuyhteistyön lisäämiselle on otettu huomioon.

9 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2 Kontiolahden kunta Kontiolahden kunta on perustettu vuonna 1873, joten Kontiolahti juhlii 140-vuotista taivaltaan vuonna Kontiolahden kunta sijaitsee Itä-Suomen läänissä keskellä Pohjois-Karjalan maakuntaa. Naapurikunnat ovat etelässä ja idässä Joensuu, lännessä Liperi ja Polvijärvi sekä pohjoisessa Juuka ja Lieksa. Kontiolahden kokonaispinta-ala on km², josta vesistöjä on 248 km². Osa kunnan länsirajasta on Höytiäisessä ja idässä kiemurtelee Pielisjoki. Kontiolahdella on myös useita pieniä järviä ja lampia. Kontiolahden maisemat ovat hyvin vaihtelevat ja monipuoliset. Kunnan koillisosassa sijaitsevat vaarat nousevat jopa metrin korkeuteen meren pinnasta. Vaarojen vastapainona on laajoja kangasalueita ja rotkomaisia alueita. Kontiolahdessa on hyvät edellytykset monipuoliseen luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. Kontiolahdella on kasvavia taajama-alueita, kuten Lehmo ja Kylmäoja ja kasvavia kyläalueita, kuten Kulho, Jakokoksi ja Paihola. Kontiolahden väestö on kokonaisuudessaan nuorekasta. Kontiolahden asukkaasta yli 52 % on alle 40-vuotiaita. Kontiolahdessa on kolme eri teollisuusaluetta: Vaskela, Uuro ja Jaama. Erityisesti Uuron ja Jaaman teollisuusalueiden sijainti on liikenteellisesti hyvä. Valtatie 6 kulkee kunnan pituussuunnassa ja kantatie 73 (Joensuu Lieksa) poikittaissuunnassa. Joensuu Lieksa Kontiomäki -rautatie kulkee kunnan eteläosan kautta sivuten kuntakeskusta. Joensuun lentoasemalle on matkaa noin 20 km. Kontiolahden kunnan arvoja ovat vastuullisuus, luottamus, avoimuus ja oikeudenmukaisuus sekä yhteistyöhakuisuus. Kontiolahti luonnehtii itseään yrittäväksi, nuorekkaaksi, turvalliseksi ja rauhalliseksi. Elävä ja kehittyvä Kontiolahden kunta panostaa avoimuuteen ja palveluhenkisyyteen. Kontiolahden toiminta-ajatuksena on tuottaa ja tarjota asukkailleen viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö sekä järjestää kuntalaisille laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut sekä hoitaa aktiivista elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa yhteistyössä seutukunnan, eri yhteisöjen ja yritysten kanssa. Kunnan visio on: Kontiolahti, kehityksen edelläkävijä.

10 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2.1 Kunta- ja palvelustrategiat Kontiolahden kunnan toimintaa ohjaava Kontiolahden kuntastrategia vuosille on hyväksytty valtuustossa vuonna Kuntastrategia uudistetaan vuonna Kuntastrategia tulee huomioida kaikessa kunnan toiminnassa, kehittämisessä, suunnittelussa ja erillisstrategioita laadittaessa. Kuntastrategian toimeenpanosta ovat vastuussa kaikki kunnan luottamushenkilöt ja kunnan työntekijät. Kuntastrategian strategiset linjaukset ovat: ennakoiva ja vahva talous monipuolinen ja riittävä palvelutarjonta osaava, motivoitunut ja riittävä henkilöstö joustava päätöksentekokulttuuri vireä elinkeinoelämä seutuyhteistyön hyödyntäminen. Kuntastrategiassa kokonaisuutta tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta: palvelut ja niiden vaikuttavuus: edustaa kuntalaisen ja asiakkaan näkökulmaa taloudelliset resurssit: edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa uudistuminen ja henkilöstön työkyky: edustaa henkilöstön ja yhteistyön näkökulmaa prosessit ja rakenteet: edustaa organisaation sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa Tässä palvelutarveselvityksessä huomioidaan kaikki näkökulmat. Syvällisemmin tarkastellaan näkökulmia palvelut ja niiden vaikuttavuus ja prosessit ja rakenteet. Kuntastrategian, kuten myös muiden strategioiden, uudistamisessa voidaan hyödyntää palvelutarveselvityksen tuottamia tietoja. Jokaiselle kuntastrategian näkökulmalle on määritelty viisi kriittistä menestystekijää, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision ja strategian toteutumiseksi. Näkökulman palvelut ja niiden vaikuttavuus kriittiset menestystekijät on esitetty myös vuonna 2008 laaditussa palvelustrategiassa ja ne ovat: lakisääteisten ja niitä täydentävien palvelujen järjestäminen palvelujen alueellinen kattavuus palvelujen tuottaminen omana työnä, yhteistyössä seutukunnan kanssa, ostopalveluna tai muutoin riittävä tiedottaminen ja asiakkaan ohjaaminen oikeaan paikkaan asiakaspalautteen huomioiminen Palvelustrategiassa on todettu tulevaisuuden haasteita olevan väestön määrän kasvu, maakunnallisesti poikkeava ikärakenne, ikääntyminen, julkisten menojen nopeutuva kasvu, työllisyys- ja työpaikkaomavaraisuuden säilyttäminen sekä uudet lakisääteiset velvoitteet. Lisäksi palvelujen tuottamisen haasteena ovat kunnan hajanainen yhdyskuntarakenne ja pitkät etäisyydet. Palvelutuotantoa on saatava tehostettua, jotta talouden kestävyys voidaan turvata. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää valmiutta rakenteellisiin uudistuksiin. Palvelustrategissa palvelujen tuottamisen tavoitteeksi on asetettu: monipuoliset ja tasokkaat kunnalliset palvelut, joita tukevat yksityiset palvelut palvelujen tuottaminen suunnitelmallisesti huomioiden niiden vaikuttavuus ja taloudellisuus palvelujen oikea kohdentuvuus ja oikea-aikaisuus

11 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2.2 Talousstrategia ja taloudellinen tilanne Talousstrategiassa vuosille todetaan, että taloudellisten resurssien tulee mahdollistaa kunnan palvelujen tasainen, vakaa, häiriötön ja oikea-aikainen tarjonta sekä kehittäminen lainsäädännön ja ennalta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Talousstrategia uudistetaan vuonna Taulukossa 1 on esitetty strategian kriittiset menestystekijät, näiden arviointikriteerit ja tavoitetasot sekä toteutuminen vuonna Taulukossa 2 on esitetty Kontiolahden talouden lukuja vuodesta 2009 vuoteen 2012 ja ennuste vuosille Taulukko 1. Talousstrategian toteuma vuonna Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Toteutuminen vuonna 2012 Käyttötalouden tasapaino Tuloslaskelman tasapainoisuus Vuosikate / poistot välillä prosenttia ei toteutunut Verorasitus Tuloveroprosentti Enintään Joensuun seudun keskiarvo toteutunut Lainakanta per asukas Enintään 50 prosenttia yli edellisen vuoden valtakunnallisen toteutunut Lainarasitus keskiarvon Konsernilainat per asukas Enintään edellisen vuoden lopun valtakunnan keskiarvo toteutunut Talouden liikkumavara Kumulatiivinen ylijäämä Vähintään 9 prosenttia toimintakatteesta toteutunut Vakavaraisuus Omavaraisuusaste 50 prosenttia omaisuudesta ei toteutunut Investointien omarahoitusaste ei toteutunut Investointiohjelman tasapainoisuus Investointien omarahoitusaste välillä prosenttia Taulukko 2. Kontiolahden talouden lukuja vuodesta 2009 vuoteen 2012 ja ennuste vuosille Talouden luku e 2014e 2015e Toimintatuotot M 9,7 11,2 20,6 23,0 21,0 21,4 22,0 Toimintakulut M -61,3-64,9-77,1-82,5-83,4-85,0-86,7 Toimintakate M -51,6-53,7-56,5-59,5-62,4-63,6-34,7 Verotulot M 35,7 38,1 39,8 40,4 43,7 45,9 48,4 Valtionosuudet M 20,8 21,9 22,5 22,0 23,6 23,9 24,3 Rahoitustuotot ja -kulut M -0,8-0,7-0,7-0,8-0,9-0,9-1,0 Vuosikate M 4,2 5,7 5,1 2,2 3,9 5,3 6,9 Tilikauden tulos M 0,7 2,1 1,5 1,7 0,03 0,8 1,8 Tilikauden yli- tai alijäämä M 0,7 2,2 1,6 1,6 0,05 0,9 1,9 Investoinnit M 6,5 8,7 7,1 5,9 5,0 5,5 7,2 Lainamäärä per asukas Omavaraisuusaste 44,6 43,8 43,4 40,2 Kontiolahdella verotulokertymän kehitys on pääsääntöisesti ollut hyvä maakunnallisesti ja valtakunnallisesti vertailtuna. Vuonna 2013 Kontiolahden tuloveroprosentti on 19,75, minkä avulla haetaan velkamäärän nousun pysäyttämistä. Ennustevuosina verotulojen ennakoidaan kasvavan kohtuullisesti. Kasvu on kuitenkin riippuvainen yleisen taloustilanteen ja työllisyyden kehittymisestä. Vuoteen 2013 liittyy huomattava epävarmuus työllisyystilanteen kehityksestä. Pohjois-Karjalassa tuloveroprosentit ovat Kontiolahtea alhaisemmat Joensuussa (19,50), Valtimolla (19,25) ja Polvijärvellä (19,00). Kiinteistöveroprosentit ovat Kontiolahden 0,75:ttä alhaisemmat vain Juuassa (0,70) ja Polvijärvellä (0,70). Kiinteistöverojen osuus on hieman yli 2 miljoonaa euroa vuosittain ja ne ovat olleet pienoisessa nousussa uudisrakentamisen ansiosta. Yhteisöveron osuus kokonaisverotuloista on noin 1,5 miljoonaa euroa ja sen odotetaan kasvavan vaimeasti ennustekauden aikana.

12 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuonna Uudistuksessa hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistettiin puitelain edellyttämin poikkeuksin. Valtionosuuksia hallinnoi valtiovarainministeriö. Rahoitusosuuksissa huomioidaan lähes entisen mukaisesti muun muassa asukasmäärä, koululaisten määrä, sairastavuus, työttömyys ja huostaanotot. Esi- ja perusopetuksessa siirryttiin ikäluokkapohjaiseen valtionosuuteen. Kuntien valtionosuuksia ollaan jälleen uudistamassa, mutta uudistuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Vuosikate tarkoittaa omarahoitusta investointeihin. Vuonna 2012 investoinneista rahoitettiin tulorahoituksella enää reilu 33 %, kun aikaisemmin edes 60 % investoinneista on saatu rahoitettua tulorahoituksella (kuvio 1). Lainamäärä, noin per kuntalainen, on yli valtakunnallisen keskiarvon. Voimakkaat investoinnit viime vuosina ovat johtaneet lainamäärän kasvuun, mutta sen odotetaan taittuvan ennustekaudella. Investointien painopiste siirtyy viime vuosien voimakkaasta uudisrakentamisesta peruskorjaukseen. Viime vuosina on panostettu koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja remontointiin. Ennustekaudella merkittävä asia on terveyskeskuksen peruskorjauksen aloitus. Lähivuosina kunnalla ei ole taloudellisesta näkökulmasta mahdollisuutta tehdä enää yhtä mittavia investointeja kuin viime vuosina on tehty, jos kunnan taloutta halutaan tasapainottaa ja investointien omarahoitusaste halutaan yli 80 prosenttiin ,7 7,1 6,5 5,7 5,9 5,1 4,2 2, Vuosikate M Nettoinvestoinnit M Kuvio 1. Kontiolahden vuosikate ja nettoinvestoinnit vuosina Talouden tasapainottamisessa yhtenä uhkakuvana Kontiolahdella on verotulojen merkittävä pienentyminen. On ongelmallista, jos väkiluku jatkaa kasvuaan, mutta esimerkiksi verotulot eivät nousisikaan riittävässä suhteessa. Palvelutarve kasvaisi, mutta taloudelliset edellytykset palvelujen tuottamiselle eivät olisi yhtä hyvät. Palvelutarjonnan lisäämis- ja muutostarpeisiin vaikuttavat väestönkasvu, ikäihmisten suhteellisen osuuden kasvu, alle kouluikäisten lasten määrän lisääntyminen ja terveydenhuollon haasteet sekä muuttuva lainsäädäntö. Kontiolahden taloussuunnitelmassa vuosille on asetettu Kontiolahdelle 11 yleistavoitetta, jotka tiivistettynä ovat taloudellisuuden huomiointi päätöksenteossa, hallittu ja alueellisesti tasapainoinen asukaskasvu, viihtyisä ja hyvä ympäristö, monipuoliset mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon, palvelujen järjestäminen talouden sallimissa rajoissa sekä järjestöjen ja muiden tahojen avustaminen palvelujen tuottamisessa, asuntotuotannon kasvun edistäminen, suunnitelmallinen maapolitiikka, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen sekä palvelujen tuotteistamisen ja hinnoittelun kehittäminen edelleen, työpaikkaomavaraisuuden parantaminen ja seutuyhteistyön kehittäminen.

13 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2.3 Henkilöstöstrategia ja henkilöstötilanne Kontiolahden henkilöstöstrategia, joka ohjaa henkilöstöasioiden suunnittelua ja niiden toteuttamista, on laadittu vuonna 2007 ja sen lähtökohtana ovat Kontiolahden kunnan visio, arvot ja toiminta-ajatus. Kontiolahden kunnan arvot henkilöstönäkökulmasta tarkoittavat muun muassa jokaisen henkilön taloudellista kokonaisvastuuta omasta työstään, toimivia luottamussuhteita, avointa vuorovaikutusta ja tiedottamista, tasapuolista kohtelua ja joustavaa yhteistyötä. Kunnan työt ovat yhteisiä ja oma työ tulee nähdä osana kokonaisuutta. Henkilöstöstrategian tavoitteena on varmistaa tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne, ammattitaitoinen, työhön motivoitunut ja uudistumiseen sitoutunut henkilöstö. Strategia päivitetään vuonna Palvelustrategiassa esitetyt linjaukset henkilöstönäkökulmasta tarkoittavat ennakointia palvelu- ja henkilöstörakenteen muutoksissa, työsuhteiden turvaamista, tehtävämuutosten näkemistä mahdollisuutena ja osana työntekijöiden itsensä ja ammatillisen osaamisen kehittämistä. Uuden oppimista ja tarvittavaa koulutusta tuetaan. Vuosittain pidettävissä kehityskeskusteluissa tarkastellaan muun muassa työntekijän koulutustarpeet. Kontiolahden kunnassa henkilöstöä koskevia asioita käsitellään useissa toimielimissä. Paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnassa toteutetaan välitöntä yhteistoimintaa jokaisessa työyksikössä. Henkilöstön edustaja on mukana työpaikoilla asetetuissa johtoryhmissä ja kunnan johtoryhmässä. Edustuksellista yhteistoimintaa hoitava yhteistyötoimikunta käsittelee valmisteluvaiheessa olevat henkilöstöasiat. Kontiolahdessa toteutetaan kolmen vuoden välein laajamittainen työhyvinvointikysely, jonka toteuttaa KEVA (Kuntien eläkevakuutus). Viimeisin kysely tehtiin syksyllä Kyselyn tavoitteena on tuottaa tarpeellisia, toimintaan liittyviä kehittämiskohteita. KEVA:n asiantuntijat ovat mukana kehittämiskohteiden työstämisessä. Kyselyssä esille nousseiden asioiden perusteella laaditut kehittämissuunnitelmat ohjaavat yksiköiden toimintaa vuonna Kontiolahden tuloksia vuodelta 2012 on verrattu KEVA:n kyselypalveluun osallistuneiden kuntaorganisaatioiden (33 organisaatiota) tuloksiin. Kontiolahden tulokset olivat muita kuntaorganisaatioita paremmat lähes jokaisessa kysymyksessä. Kyselyyn vastanneista Kontiolahden työntekijöistä 84 % ilmoitti tyytyväisyytensä työhön melko tai erittäin hyväksi. Vuoden 2012 lopussa Kontiolahden kunnan henkilöstömäärä oli 850, joista vakituisia työntekijöitä oli 650 ja määräaikaisia 200. Tulevaisuuden haasteita strategisessa henkilöstöjohtamisessa ovat muun muassa henkilöstön ikääntyminen ja runsas eläköityminen, henkilöstöresurssien tehokas käyttö palvelutarpeiden lisääntyessä ja kilpailukyky osaavasta henkilöstöstä sekä seutuyhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen.

14 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2.4 Työllisyys ja työpaikat Kontiolahtelaisten työllisyys on ollut lähimenneisyydessä kohtuullisen hyvä. Keskimäärin työttömyysaste on ollut 10,2 viiden viime vuoden aikana. Kuviossa 2 on esitetty Kontiolahden seudun (naapurikunnat ja Outokumpu) kuntien työttömyysasteiden vuosittaisen keskiarvon kehitys vuodesta 2008 vuoteen Kontiolahdessa työttömyysaste on ollut seudun alhaisin yhdessä Liperin kanssa. 18,0 17,7 18,0 18,1 16,0 14,0 14,1 16,5 14,6 15,9 16,1 14,0 15,1 Joensuu Juuka Kontiolahti Lieksa 12,0 11,8 Liperi 10,0 9,7 10,3 9,5 10,4 Polvijärvi Outokumpu 8, Kuvio 2. Kontiolahden seudun kuntien työttömyysasteiden vuosittainen keskiarvo. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) Vuoden 2012 joulukuussa Kontiolahdessa oli 777 työtöntä työttömyysasteen ollessa 11,7. Vuoden 2013 helmikuun lopussa työttömiä oli 787 henkilöä, kun heitä helmikuun 2012 lopussa oli 698 henkilöä. Pohjois-Karjalassa työttömien osuus työvoimasta oli 16,1 % helmikuun lopussa vuonna Vuodesta 2006 lähtien työttömien osuus työvoimasta on ollut suurempi ainoastaan vuosina 2006 ja Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 11,1 % helmikuun 2013 lopussa. Kontiolahden seudulla oli työttömänä henkilöä, mikä on 15,3 % työvoimasta. Seudun työttömistä oli nuoria alle 25-vuotiaita (12,8 %). Kuviossa 3 on esitetty Kontiolahden seudun kuntien työttömien osuus työvoimasta helmikuun 2013 lopussa. Kontiolahti Liperi 11,5 12,6 Joensuu Polvijärvi Outokumpu Juuka 15,8 16,4 17,5 18,6 Lieksa 21, Kuvio 3. Kontiolahden seudun kuntien työttömyysasteet helmikuun 2013 lopussa. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö)

15 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vuoden 2010 lopun tilaston mukaan kontiolahtelaisia työssäkävijöitä oli henkeä (41,9 % väkiluvusta). Yli puolet työssäkävijöistä, (56,6 %), kävi töissä Joensuussa. Kontiolahdessa työskenteli (36,7 %) henkeä. Liperissä kävi työssä 148 (2,6 %), Lieksassa 44 (0,77%), Outokummussa 41 (0,71%) ja Juuassa 40 (0,69 %) henkeä. Joensuulaisista työssäkävijöistä (27 837) kävi Kontiolahdessa työssä 4,5 % eli henkeä. Suurin osa joensuulaisista työskentelee Joensuun alueella (88,3 %). Liperiläisistä työssäkävijöistä (4 785) kävi Kontiolahdessa työssä 192 (4,0 %) henkeä. Kuviossa 4 on esitetty Kontiolahden seudun kuntien työpaikkaomavaraisuudet vuonna Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssä käyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Yli 100 % työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa, että alueen työpaikkojen lukumäärä on suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Joensuu Outokumpu Juuka Lieksa 118,3 111,8 103,4 102,3 Polvijärvi 83,5 Liperi Kontiolahti 72,0 65, Kuvio 4. Kontiolahden seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus vuonna (Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) Kontiolahdessa eniten työpaikkoja on ollut julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa, teollisuudessa ja rakentamisessa. Pohjois-Karjalan Prikaatin toiminta lakkaa , jolloin Kontiolahdesta häviää noin 240 työpaikkaa. Taulukossa 3 on esitetty toimialoittain Kontiolahden työpaikat vuosina Taulukko 3. Kontiolahden työpaikat toimialoittain (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala Vuosi Maa-, metsä- ja kalatalous (A) Kaivostoim.; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jäteh. (B, D-E) Teollisuus (C) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoim. (G-I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistöalan toiminta (L) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoim (M-N) Julkinen hall. ja maanpuol.; Pakoll. sosiaalivak.; Koulutus; Terv.- ja sos.palv. (O-Q) Muut palvelut (R-U) Toimiala tuntematon (X) Yhteensä

16 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Kontiolahden kunta on merkittävin kontiolahtelainen työnantaja noin 850 työpaikallaan. Kontiolahden viisi merkittävintä teollista työnantajaa ovat Medisize Oy, Enerke Oy, Alsiva Oy, Aillos Oy ja AMT-Veneet Oy. Taulukossa 4 on esitetty Kontiolahden merkittävimpiä teollisia työnantajia ja niiden henkilöstömääriä. Henkilöstömäärä on kerätty Taloussanomien tiedoista, joten se voi sisältää yrityksen henkilöstöä myös muilta paikkakunnilta kuin Kontiolahdesta. Tämän vuoksi henkilöstömäärä ei ole vertailukelpoinen taulukossa 3 esitettyyn teollisten työpaikkojen lukumäärään. Taulukko 4. Kontiolahden merkittävimmät teolliset työnantajat. (Lähde: Josek Oy, Taloussanomat) Henkilöstö- Yritys määrä 2011 Medisize Oy 323 Enerke Oy 174 Aillos Oy 69 Alsiva Oy 56 AMT-Veneet Oy 33 Aatelitalo Oy 33 Fodesco Oy 27 Nanocomp Oy 18 Kotileipomo Riikonen Oy 16 Kontiowood Oy 16 Yhteensä 765 Kontiolahden kunnalla on useita teollisuustontteja Jaaman, Uuron ja Vaskelan teollisuusalueilla. Jaaman teollisuusalueelle haetaan erityisesti teollisuustyöpaikkoja tuovia yrityksiä, kuten myös Uuron II-teollisuusalueelle. Uuron I-alueelle soveltuvat hyvin yritykset, joiden toiminta vaatii varastointia ulkoalueilla. Vaskelan alue soveltuu hyvin pienyrityksille. Yritystonttien luovutuksessa tärkeimmät kriteerit ovat yrityksen kokonaistaloudelliset vaikutukset kuntatalouteen. Vuonna 2012 Kontiolahteen perustettujen yritysten lukumäärä oli 19 yritystä suurempi kuin lakkautettujen lukumäärä. Uusia työpaikkoja Kontiolahteen on tulossa muun muassa Lehmonharjun tiloihin Medisize Oy:lle kesällä 2013 noin 30. Uuroon rakennettavan ABC-aseman innoittamana houkutellaan yrityksiä Uuron teollisuusalueille. On tärkeää luoda Kontiolahden seudulle uusia työpaikkoja menetettyjen ja menetettävien tilalle. Tärkeintä ei kuitenkaan ole se, että työpaikat sijaitsevat Kontiolahdessa, vaan merkittävintä on saada kontiolahtelaisille työtä tälle seudulle. Seudullista yhteistyötä tulisi tehdä entistä enemmän ja tehokkaammin työpaikkojen luomiseksi Kontiolahteen ja Kontiolahden seudulle.

17 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2.5 Seudullinen yhteistyö Kontiolahti tukee yhdessä muiden kuntien kanssa maakunnan elinmahdollisuuksien kehittämistä ja osallistuu aluekehitysyhteistyöhön yhdessä muiden pohjoiskarjalaisten toimijoiden kanssa. Kontiolahti kuuluu Joensuun seutuun ja toimii aktiivisesti Joensuun seudun kuntien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Kontiolahden kunta tekee paljon yhteistyötä Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy:n kanssa, jonka toiminnan tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa seudun elinkeinorakennetta, kehittää seudun kilpailukykyä ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kansainvälistyvässä ympäristössä. Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy:n lisäksi Kontiolahti on mukana muun muassa seuraavissa seudullisissa yhteistyötoiminnoissa: Joensuun ja Kontiolahden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Joensuun työterveys Joensuun seudun hankintatoimi Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Seudullinen joukkoliikenne Puhas Oy (aik. Joensuun seudun Jätehuolto Oy) Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun maaseutupalvelut Joensuun seutukirjasto Eri yhteistyömuotojen avulla, kuten seudullinen hankintatoimi, kunnat saavat myös kustannushyötyjä. Palvelustrategiassa on esitetty linjauksia seutuyhteistyön vahvuuksien hyödyntämiseksi. Näitä linjauksia ovat muun muassa seuraavat: tilaaja-tuottaja -malli, sopimuspohjaisuus (kustannusten jakautuminen käytön mukaan) asioiminen asiakaslähtöisesti yli nykyisten kuntarajojen elinkeinopolitiikan terävöittäminen kehittämisohjelmien ja rahoituksen aktiivinen hyödyntäminen Joensuun seudun kilpailukyvyn vahvistaminen suhteessa muihin maakuntakeskuksiin. Linjausten lähtökohtina ovat taloudellisuuden, laadun, kustannustehokkuuden ja saatavuuden parantaminen. Kontiolahden kunta kuuluu jäsenenä myös neljään kuntayhtymään, jotka ovat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Itä-Suomen Päihdehuollon kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto muun muassa laatii maakuntakaavan, joka edistää suunnitelmallista rakentamista Pohjois-Karjalassa sekä havainnollistaa ja välittää valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ja sovittaa niitä yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta.

18 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2.6 Maapolitiikka Kunnan maapolitiikka voidaan määritellä työvälineeksi, jolla ohjataan maanhankintaa ja maanluovutusta sekä edistetään kunnan asunto-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikan toteutumista. Maapolitiikan onnistuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä kunnan ja maanomistajien välillä. Kunnan tuleekin toimia pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti maankäyttöön liittyvissä asioissa. Kuviossa 5 on esitetty maapolitiikan asemaa kuntasuunnittelussa. Kuntasuunnittelu Asuntopolitiikka Elinkeinopolitiikka MAA- POLI- TIIKKA Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Kuvio 5. Maapolitiikan asemaa kuntasuunnittelussa. Kontiolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2007 Kontiolahden maapoliittisen ohjelman, jossa maapolitiikan visioksi on määritelty, että Kontiolahden kuntaa kehitetään viihtyisänä ja monipuolisena asuinympäristönä. Kunta turvaa tonttitarjonnan osalta elinkeinoelämän kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja hallitun väestön kasvun. Kehittymiselle ja kasvulle luo perustan aktiivinen ja ennakoiva maa- ja kaavoituspolitiikka. Maapoliittinen, kaavoitus-, asunto- ja kunnallistekniikan rakentamisohjelma sekä elinkeino- ja palvelustrategia muodostavat maankäyttöä ohjaavan rungon. Maapolitiikalla varmistetaan yleis- ja asemakaavojen tarkoituksenmukainen toteutuminen, maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ja kunnalle aiheutuvien investointien kannattavuus. Riittävän, noin 4 6 vuoden, maareservin hankkiminen on yksi onnistuneen maapolitiikan edellytyksistä. Maanhankinnan avulla turvataan maan saaminen oikealta paikalta oikeaan aikaan ja oikeaan hintaan asunto-, työpaikka- ja virkistystarpeita varten. Maanluovutuksen tavoitteena on turvata riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta kunnan yleisten kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tonttien luovutuksen ajoitus ja kohdistus tulee sovittaa yhteen kunnan palvelurakentamisen, kunnallistekniikan toteuttamismahdollisuuksien sekä väestö- ja työpaikkatavoitteiden kanssa. Tontteja luovutetaan vuokraamalla ja myymällä. Tonttien vuokraus suunnataan alueille, joilla tonttien kysyntä ei ole yhtä voimakasta kuin muilla alueilla. Keskeisenä periaatteena on ollut asemakaavojen laatiminen kunnan omistamille maille. Samanaikaisesti kyläalueita on kehitetty osayleiskaavoilla. Kaavoituksessa noudatetaan myös valtakunnallisia maapoliittisia linjauksia ja hyödynnetään erilaisia maapoliittisia keinoja, kuten maankäyttösopimuksia. Maapoliittinen ohjelma tullaan kokonaisuudessaan päivittämään ajan kanssa, koska kehittyvä ja kasvava kunta vaatii nopean reagoinnin mahdollistavan maapoliittisen ohjelman.

19 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 3 Kontiolahden kunnan rakentuminen ja kaavoitus Palvelutarveselvitystä varten Kontiolahti on jaettu kuvan 1 mukaisiin alueisiin, jotka ovat Romppala, Varparanta (myös Teyrisaaren asukkaat), Kirkonkylä, Kontioniemi, Lehmo, Onttola, Kunnasniemi, Kulho, Paihola, Jakokoski ja Selkie-Mönni. Aluerajaukset on tehty hyödyntäen osayleiskaavarajauksia, äänestysalueiden rajauksia ja tämänhetkisiä oppilaaksiottoalueita. Kasvatus- ja koulutuspalveluja on tarkasteltu myös tämän hetkisillä oppilaaksiottoalueilla. Romppala Varparanta Kirkonkylä Kunnasniemi Jakokoski Kontioniemi Paihola Onttola Lehmo Kulho Selkie-Mönni 53/MML/13 Kuva 1. Palvelutarveselvityksessä käytetyt aluerajaukset.

20 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Taulukossa 5 on esitetty vuosina valmistuneet omakoti- ja paritalohuoneistot alueittain. Selkeästi eniten huoneistoja on valmistunut Lehmon alueelle. Myös Kirkonkylälle on alkanut valmistua enemmän huoneistoja parin hiljaisen vuoden jälkeen, jolloin Kirkonkylällä luovutettiin vain vähän tontteja. Myös Kulho, Onttola, Kontioniemi ja Jakokoski ovat olleet suosittuja pientalojen rakennusalueita. Taulukko 5. Vuosina Kontiolahdessa valmistuneet omakoti- ja paritalohuoneistot alueittain. Alue Vuosi Yht. Lehmo Kirkonkylä Onttola Kulho Kontioniemi Jakokoski Kunnasniemi Varparanta Paihola Selkie-Mönni Romppala Yhteensä * paritalot on huomioitu siten, että yksi paritalo on yhtä kuin kaksi huoneistoa. Kirkonkylälle on valmistunut kerrostalo vuonna 2005 ja 2012 ja Lehmoon vuosina 2003, 2005 ja 2006 sekä Taulukossa 6 on esitetty Kontiolahdessa vuosina valmistuneet rivi- ja kerrostalohuoneistot. Kerrostalohuoneistojen lukumäärät on tarkistettu, mutta rivitaloissa huoneistojen lukumääräksi on oletettu 4. Taulukko 6. Vuosina Kontiolahdessa valmistuneet rivi- ja kerrostalohuoneistot. Alue Vuosi Yht. Lehmo Kirkonkylä Onttola Vuonna 2012 suosituin rakentamisalue oli Lehmo. Lehmoon myönnettiin rakennuslupa 15 omakotitalolle, 4 paritalolle ja 8 rivitalolle. Suosittuja alueita olivat myös Kirkonkylä ja Kulho. Taulukossa 7 on esitetty vuosina myönnetyt pien-, rivi- ja kerrostaloluvat alueittain. Vuodelta 2013 lupatilanne on tarkistettu Vuonna 2012 lupia myönnettiin aikaisempaa vähemmän. Vuosi 2013 näyttää tällä hetkellä paremmalta kuin vuosi 2012, jopa vuoden 2011 lupatasoa voidaan saavuttaa. Taulukko 7. Vuosina myönnetyt pien-, rivi- ja kerrostaloluvat alueittain. Alue Vuosi * Yhteensä Lehmo Kirkonkylä Kulho Onttola Kontioniemi Jakokoski Paihola Selkie-Mönni Kunnasniemi Varparanta Romppala Yhteensä * Tilanne

Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys 2012-2030 2 (119)

Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys 2012-2030 2 (119) 20.5.2013 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys 2012-2030 2 (119) Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys 2012-2030 3 (119) TIIVISTELMÄ Kontiolahden kunnan johtoryhmä on nähnyt tarpeelliseksi selvittää

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2. Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN

TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN Tyossakaynti2009 muuttujina Sukupuoli, Työnantajasektori (tvm), Seutukunnat 2011 ja Vuosi TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN Molemmat sukupuolet Kokonaistyöpaikkamäärä v. 2009 Lopetetaan työpaikkaa

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu. JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi VÄESTÖN SIJOITTUMINEN KAUPUNKISEUDULLA Asukasmäärä eri

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.12.2015 1 1 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Tule meille menestymään!

Tule meille menestymään! Tule meille menestymään! TEOLLISUUSTONTIT KONTIOLAHDEN KUNTA 1 Kontiolahden teollisuusalueet ja niiden sijainti KONTIOLAHTI 1,5 km Vaskelan teollisuusalue 6 km Uuron teollisuusalue 12 km Jaaman teollisuusalue

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9.

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9. Sisällysluettelo 1 Alue ja ympäristö 8 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8 1.2 Tuusulan kunnan alue 9 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9 2 Väestö 10 2.1 Tuusulan väkiluku 1.1.1900 2011 10 2.2 Väkiluvun

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 1 (5) KONTIOLAHDEN LEHMO 1.3.2014 KAAVOITUS 2 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2011 1.2.2011 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 1 Laadukkaat tukipalvelut peruspalveluille Käyttäjäpalaute Rakennusten kunnossapitosuunnitelma valmis Hyvä julkisuuskuva Vuorovaikutus Jatketaan asiakaskyselyjen

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot