Palvelutarveselvityksen päivitys on tarkoitettu erillisselvitysten ym. pohja-aineistoksi.

Transkriptio

1

2 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) TAUSTAA Kontiolahden kunnan palvelutarveselvitys valmistui Johtoryhmä näki tarpeellisena Kontiolahden palvelurakenteen tilan selvittämisen. Lisäksi oli tarpeen saada ennustettavuutta pitkäjänteiselle palvelurakenteen kehittämiselle ja selvittää yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Näiden tarpeiden pohjalta laadittiin Kontiolahden kunnan palvelutarveselvitys Palvelutarveselvitykseen koottiin kunnan väestötiedot ja rakentuminen sekä laadittiin väestöennuste vuoteen 2030 saakka. Selvityksessä esitettiin kokonaiskuva Kontiolahden keskeisimmistä ja taloudellisesti merkittävimmistä palveluista sekä niiden alueellisesta kattavuudesta, asiakaslähtöisyydestä, saavutettavuudesta ja tehokkuudesta. Työssä käsiteltiin kunnanhallituksen, kasvatus- ja koulutuslautakunnan, vapaa-aikalautakunnan, teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan alaiset palvelukokonaisuudet. Ulkopuolelle rajattiin sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityiskohtainen käsittely. Tulevaisuuden palvelutarpeiden ennakointi oli keskeinen osa palvelutarveselvitystä Työssä esiteltiin keinoja, joiden avulla kunta voisi varmistaa monipuoliset ja tasokkaat palvelut tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon muun muassa toimintaympäristön muutokset. Palvelutarpeisiin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa väestön määrän kasvu, ikääntyminen, julkisten menojen nopeutuva kasvu, työllisyys ja muuttuva lainsäädäntö. Palvelujen tuottamisen haasteena ovat myös kunnan hajanainen yhdyskuntarakenne ja pitkät etäisyydet. Nyt reilu kolme vuotta ensimmäisen palvelutarveselvityksen valmistumisen jälkeen on tullut tarve päivittää palvelutarveselvitystä. Tässä päivityksessä on tosin päivitetty ainoastaan keskeisimpiä asioita. Uutta, omaa väestöennustetta ei ole laadittu eikä kunnan palveluista kertovaa osuutta ole päivitetty tässä vaiheessa. Palveluosuuden päivitys tehdään tarvittaessa myöhemmin, kunhan kunnan uusi organisaatio on vakiintunut käyttöön. Suurin osa kehittämistarpeista on edelleen samoja kuin kolme vuotta sitten. Tarve saada uusia työpaikkoja kontiolahtelaisille on suuri. Samoin päivähoitopaikkoja tarvitaan lisää. Yksityisten palveluntuottajien tukemista tulee lisätä, jotta palveluja saadaan kattavammaksi. Poikkihallinnollista yhteistyötä voidaan edelleen tiivistää ja lisätä. Tähän toki tähtää Kontiolahden uusi organisaatio. Samoin seutuyhteistyön merkittävyys on jopa korostunut. Vuoden 2012 lopussa Kontiolahden väkiluku oli ja vuoden 2015 lopussa Palvelutarveselvityksessä ennustimme asukasluvun olevan vuoden 2015 lopussa Tavoitteesta jäätiin 132 henkilöä. Palvelutarveselvityksen päivitys on tarkoitettu erillisselvitysten ym. pohja-aineistoksi.

3 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Sisällysluettelo Taustaa 1 Päivityksen taustatekijät Päivitysorganisaatio Päivityksen tavoite ja rajaus Kontiolahden kunta Kuntastrategia Taloudellinen tilanne Henkilöstötilanne Työllisyys ja työpaikat Seudullinen yhteistyö Maapolitiikka Kontiolahden rakentuminen ja kaavoitus Kontiolahden kunnan väestö Väestön kehitys ja nykytila Väestöennuste ikäryhmittäin ja alueittain Kontiolahden kunnan palvelut... 37

4 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) 1 Päivityksen taustatekijät Kontiolahden kunnan uusi organisaatio tulee käyttöön Tuleva muutos on esimerkiksi maankäytön siirtyminen kunnanhallituksen alaisuuteen. Tähän liittyen nousi esiin tarve päivittää palvelutarveselvityksestä kaavoituksen osuutta. Lisäksi samassa yhteydessä on päivitetty väestötietoja ja muita kuntaa koskevia tietoja, kuten työllisyystiedot. 1.1 Päivitysorganisaatio Päivityksen ohjaajina ovat toimineet kunnanjohtaja Jere Penttilä ja kaavoitusjohtaja Matti Moisala. Päivityksen ovat laatineet asianhallintasihteeri Miia Kauppinen, maanmittausinsinööri Marja-Liisa Sykkö ja suunnitteluavustaja Leena Sipilä sekä maankäytön suunnittelija Maija Parikka. 1.2 Päivityksen tavoite ja rajaus Päivityksen tavoitteena oli ajantasaistaa keskeisimpiä palvelutarveselvityksen tietoja. Päivitys on rajattu siten, että päivityksessä ei ole päivitetty kunnan palveluista kertovaa osuutta eli esimerkiksi tässä päivityksessä ei ole tehty uusia peruskoulujen oppilasennusteita eikä uusia karttoja, joissa olisi esitetty koulujen ympäristöissä olevien alle kouluikäisten määrät. Nämä osuudet voidaan tarvittaessa päivittää myöhemmin.

5 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) 2 Kontiolahden kunta Kontiolahden kunta on perustettu vuonna 1873, joten Kontiolahti juhli 140-vuotista taivaltaan vuonna Kontiolahden kunta sijaitsee Itä-Suomen läänissä keskellä Pohjois-Karjalan maakuntaa. Naapurikunnat ovat etelässä ja idässä Joensuu, lännessä Liperi ja Polvijärvi sekä pohjoisessa Juuka ja Lieksa. Kontiolahden kokonaispinta-ala on km², josta vesistöjä on 248 km². Osa kunnan länsirajasta on Höytiäisessä ja idässä kiemurtelee Pielisjoki. Kontiolahdella on myös useita pieniä järviä ja lampia. Kontiolahden maisemat ovat hyvin vaihtelevat ja monipuoliset. Kunnan koillisosassa sijaitsevat vaarat nousevat jopa metrin korkeuteen meren pinnasta. Vaarojen vastapainona on laajoja kangasalueita ja rotkomaisia alueita. Kontiolahdessa on hyvät edellytykset monipuoliseen luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. Kontiolahdella on kasvavia taajama-alueita, kuten Lehmo ja Kylmäoja ja kasvavia kyläalueita, kuten Kulho, Jakokoski ja Paihola. Kontiolahden väestö on kokonaisuudessaan nuorekasta. Kontiolahden asukkaasta lähes 52 prosenttia on alle 40-vuotiaita. Kontiolahdessa on kolme eri teollisuusaluetta: Vaskela, Uuro ja Jaama. Erityisesti Uuron ja Jaaman teollisuusalueiden sijainti on liikenteellisesti hyvä. Valtatie 6 kulkee kunnan pituussuunnassa ja kantatie 73 (Joensuu Lieksa) poikittaissuunnassa. Joensuu Lieksa Kontiomäki -rautatie kulkee kunnan eteläosan kautta sivuten kuntakeskusta. Joensuun lentoasemalle on matkaa noin 20 km. Kontiolahden kunnan arvoja ovat elinvoimaisuus, hyvinvointi ja vastuullisuus. Kontiolahti luonnehtii itseään yrittäväksi, nuorekkaaksi, turvalliseksi ja rauhalliseksi. Elävä ja kehittyvä Kontiolahden kunta panostaa avoimuuteen ja palveluhenkisyyteen. Kontiolahden toiminta-ajatus on Kontiolahden kunta on elinvoimainen ja yhteistyökykyinen; se järjestää laadukkaat palvelut taloudellisesti ja tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön. Kunnan visio on Kontiolahti on - ja kehittyy.

6 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) 2.1 Kuntastrategia Kontiolahden kunnan toimintaa ohjaava kuntastrategia vuosille on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja päivitetty omistajaohjauksen osalta. Osastot ovat laatineet kuntastrategian toteuttamisohjelmat, jotka kunnanhallitus on saattanut tiedokseen Kuntastrategia tulee huomioida kaikessa kunnan toiminnassa, kehittämisessä ja suunnittelussa. Kunnan toimintaa ohjaavia arvoja ovat elinvoimaisuus, hyvinvointi ja vastuullisuus. Kuntastrategiassa on määritelty kunnan vahvuudet, kehittämiskohteet, mahdollisuudet ja uhat. VAHVUUDET Kasvukunta, hyvällä paikalla Laadukkaat peruspalvelut Hyvät ja monipuoliset vapaa-ajan palvelut Nuorekas ja koulutettu väestö Vahvat ja elinvoimaiset kylät Toimiva kaavoituspolitiikka Luonto, vesistöt ja ympäristö Toimiva hallinto Valtuustosopimukset Houkutteleva työnantaja Pitkäjänteinen kehittäminen Seutukunnan ja maakunnan yhteistyö KEHITTÄMISKOHTEET Kunnallisten palveluprosessien kehittäminen ja tuottavuuden lisääminen Elinkeinoelämän kehittäminen Talouden tasapainottaminen Kontioniemen ja -rannan kehittäminen Myönteisen kuntakuvan ylläpitäminen Matkailumahdollisuuksien lisääminen ja hyödyntäminen Toimivat tietoverkot MAHDOLLISUUDET Logistinen sijainti ja itärajan läheisyys Kaavoitettavaa maata on tarjolla Yhteinen poliittinen tahtotila Luonnon monimuotoisuus Uusiutuva energiatuotanto Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Rakennerahastojen ja hankkeiden hyödyntäminen UHAT o Kuntatalouden ja palvelujen heikentyminen o Lisääntyvät lakisääteiset velvoitteet o Työpaikkojen vähentyminen o Nuorten syrjäytyminen o Ikärakenteen muutos o Joukkoliikenteen väheneminen o Ympäristöuhat Kontiolahden tärkeimmiksi tehtäviksi on kuntastrategiassa määritelty alueensa elinvoimasta huolehtiminen, turvallisen asuinympäristön järjestäminen kuntalaisille sekä hyvien kunnallisten palvelujen tuottaminen. Kontiolahden kunta on linjannut halunsa pysyä itsenäisenä kuntana ja edellytyksenä sille on kuntatalouden tasapainosta huolehtiminen.

7 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Kuntastrategian päämääriä ovat: Hyvinvoivat kuntalaiset Tasapainoinen talous Toimiva johtaminen ja päätöksenteko Osaava ja motivoitunut henkilöstö Turvallinen ja viihtyisä ympäristö Houkutteleva yritysympäristö Menestyksellinen konsernin omistajaohjaus Jokaiselle päämäärälle on luotu tavoitteet, joiden tulee toteutua, jotta päämäärä voidaan saavuttaa. Esimerkiksi päämäärän Hyvinvoivat kuntalaiset tavoitteet ovat: laadukkaat, monipuoliset ja asiakaslähtöiset hyvinvointia tukevat palvelut palvelujen järjestäminen tehokkaasti ja taloudellisesti huomioiden eri järjestämisvaihtoehdot ennaltaehkäisevän näkökulman huomioon ottaminen toiminnoissa kuntalaisten kannustaminen osallistumaan ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin tiedottamisen oikea-aikaisuus yhteydenoton helppous ja toimivuus asiakastyytyväisyyden seuraaminen ja mittaaminen sähköisen asioinnin kehittäminen Kontiolahden toiminta-ajatus on Kontiolahden kunta on elinvoimainen ja yhteistyökykyinen; se järjestää laadukkaat palvelut taloudellisesti ja tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön. Kunnan visio on Kontiolahti on - ja kehittyy Strategiaa tulee hyödyntää erillisselvityksiä laadittaessa, kuten on tehty esimerkiksi elinvoimaohjelman laadinnassa. Erillisselvitysten laadinnassa on hyvä hyödyntää tarpeen mukaan myös palvelutarveselvitystä.

8 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) 2.2 Taloudellinen tilanne Kunnan strategiassa yksi strategisista päämääristä on Tasapainoinen talous. Kontiolahden talouden toteuttamisohjelmassa on määritelty ne tavoitetasot, jotka määrittelevät strategiselle päämäärälle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Tavoitetasot ohjaavat taloussuunnittelua ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen yhteydessä. Tasapainoisen talouden tavoitteet ja tavoitteiden tavoitetasot on esitetty taulukossa 1. Taulukossa 2 on esitetty Kontiolahden talouden lukuja vuodesta 2011 vuoteen 2015 ja ennuste vuosille Taulukko 1. Strategisen päämäärän Tasapainoinen talous tavoitteet ja tavoitetasot, joilla tavoitteen toteuma on mahdollista määrittää. Tavoite Tavoitetasot Toteutuminen vuonna 2015 Kilpailukykyinen verotus Tuloveroprosentti enintään Joensuun seudun keskiarvo toteutunut Vakavaraisuus Omavaraisuusaste vähintään 50 prosenttia ei toteutunut Vahva taloussuunnittelu Tuloslaskelman tasapainoisuus; vuosikate prosenttia poistoista toteutunut Talousarviossa ja Talousarvion toteuma valtuustoon nähden sitovien erien osalta päätöksissä pysyminen prosenttia osavuosiraportti 2:n tilanteeseen verrattuna ei toteutunut Investointien tasapainoisuus suhteessa tulorahoitukseen Investointien omarahoitusaste vähintään 100 prosenttia toteutunut Taulukko 2. Kontiolahden talouden lukuja vuodesta 2011 vuoteen 2015 ja ennuste vuosille Talouden luku e 2017e 2018e Toimintatulot M 20,6 23,0 12,6 14,0 13,3 13,0 13,1 13,2 Toimintakulut M -77,1-82,5-75,2-78,4-78,6-81,6-82,0-82,4 Toimintakate M -56,5-59,5-62,6-64,4-65,3-68,6-68,9-69,2 Verotulot M 39,8 40,4 44,9 46,5 50,2 50,5 51,1 53,0 Valtionosuudet M 22,5 22,0 23,1 22,2 22,2 23,5 23,1 23,0 Rahoitustuotot ja -kulut M -0,7-0,8-0,7-0,7-0,6-0,6-0,7-0,8 Vuosikate M 5,1 2,2 4,7 3,6 6,7 4,7 4,6 6,0 Tilikauden tulos M 1,5-1,7-0,2-0,6 2,4 0,4 0,1 1,5 Investoinnit M 7,1 5,9 6,3 7,2 4,3 7,2 6,6 7,4 Lainamäärä per asukas Omavaraisuusaste 43,4 40,2 38,3 39,3 41,6 Kontiolahdella verotulokertymän kehitys on pääsääntöisesti ollut hyvä maakunnallisesti ja valtakunnallisesti vertailtuna. Vuonna 2016 Kontiolahden tuloveroprosentti on 20,50, minkä avulla haetaan velkamäärän nousun pysäyttämistä. Ennustevuosina verotulojen ennakoidaan kasvavan. Kasvu on kuitenkin riippuvainen yleisen taloustilanteen ja työllisyyden kehittymisestä. Ennustevuosiin liittyy huomattava epävarmuus työllisyystilanteen kehityksestä. Pohjois-Karjalassa tuloveroprosentti on myös Joensuussa ja Nurmeksessa 20,50. Kontiolahtea alhaisempi tuloveroprosentti on vain Polvijärvellä (20,25). Kiinteistöveroprosentti on 0,85 Kontiolahden lisäksi sekä Ilomantsissa että Liperissä. Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuonna Uudistuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa ja selkeyttää valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä on vähennetty ja päällekkäisyyksiä on poistettu. Uudistus toteutettiin samaan aikaan, kun valtio on leikannut ja leikkaa edelleen valtionosuuskisa. Kontiolahden kunnan valtionosuuksien on arvoitu kasvavan vuodelle Kasvu perustuu kustannustenjaon tarkistukseen sekä veromenetysten kompensaatioon. Ennustekaudella valtionosuuksien kehitys on kuitenkin laskusuuntaista muun muassa toimeentulotuen Kela-siirron takia.

9 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Vuosikate tarkoittaa omarahoitusta investointeihin. Vuonna 2015 vuosikate oli poikkeuksellisesti suurempi kuin nettoinvestoinnit (kuvio 1). Valitettavasti ennustevuosina tilanne palautuu siihen, että investointeja ei saada rahoitettua tulorahoituksella, vaan kunnan velkamäärä kasvaa. Lainamäärä, noin per kuntalainen, on yli valtakunnallisen keskiarvon. Voimakkaat investoinnit viime vuosina ovat johtaneet lainamäärän kasvuun. Tosin vuonna 2015 onnistuttiin pienentämään asukaskohtaista lainamäärää. Investointeja on ennustevuosina tehtävä erityisesti peruskorjaukseen, mutta myös uudisrakentamiseen. Koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja remontointiin on edelleen panostettava. Suunnitteilla on esimerkiksi Kontioniemen uuden koulun rakentaminen, Onttolan koulun peruskorjaus ja Kirkonkylän päiväkodin rakentaminen. Kirkonkylän päivähoitopaikkojen tarvetta helpottaa myös jo rakenteilla oleva yksityinen päiväkoti ,2 6,3 6,7 5,9 4,7 4,3 3,6 2, Vuosikate M Nettoinvestoinnit M Kuvio 1. Kontiolahden vuosikate ja investoinnit vuosina Talouden tasapainottamisessa yhtenä uhkakuvana Kontiolahdella on verotulojen merkittävä pienentyminen. On ongelmallista, jos väkiluku jatkaa kasvuaan, mutta esimerkiksi verotulot eivät nousisikaan riittävässä suhteessa. Palvelutarve kasvaisi, mutta taloudelliset edellytykset palvelujen tuottamiselle eivät olisi yhtä hyvät. Palvelutarjonnan lisäämis- ja muutostarpeisiin vaikuttavat väestönkasvu, ikäihmisten suhteellisen osuuden kasvu, alle kouluikäisten lasten määrän lisääntyminen ja terveydenhuollon haasteet sekä muuttuva lainsäädäntö.

10 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) 2.3 Henkilöstötilanne Henkilöstöä koskeva kuntastrategian toteuttamisohjelma on hyväksytty kunnanhallituksessa Ohjelma laadittiin henkilöstöasiaintyöryhmässä. Ohjelmassa on oheiset neljä pääotsikkoa, joiden alle on suunniteltu tarvittavat toimenpiteet sekä mittarit ja aikataulu toimenpiteen toteutukselle sekä määritelty toimenpiteen vastuutaho. Henkilöstöresurssien ja palveluprosessien vastaavuus ennakoivan ja täsmällisen henkilöstösuunnittelun toteuttaminen palveluprosessien avaaminen toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta edistävien sähköisten toimintatapojen käyttöönotto vapaan työpanoksen ja erityisosaamisen hyödyntäminen hallintokuntien kesken Osaava työvoima ja tukijärjestelmät työsuhteiden pysyvyyden ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen perehdytyksen toteutus kunnan ohjeistuksen mukaisesti rekrytoinnin periaatteiden yhdenmukaistaminen koulutus- ja kehittämissuunnitelmiin perustuvan kunnan koulutussuunnitelman vuosittainen laatiminen tehtäväkuvausten laatiminen ja käsittely työntekijöiden kanssa tehtäväkohtaisten palkkojen vastaavuus työn vaativuuteen nähden ja palkkojen seudullinen kilpailukykyisyys Työhyvinvointi ja terveys kunnan työvire-mallin aktiivinen soveltaminen henkilöstön työkyvyn hallinnassa vuosittaisen työhyvinvointikyselyn kytkeminen toimialojen ja talouden toiminnan suunnitteluun henkilöstön työkyvyn tukeminen työpaikkaselvityksillä ja terveystarkastuksilla Toiminnan tavoitteellisuus, vastuut ja yhteistyö kuntastrategian toteuttamisohjelmien laatiminen ja huomioiminen toiminnan ja talouden suunnittelussa ja arvioinnissa kehityskeskustelujen toteuttaminen vuosittain tai vähintään joka toinen vuosi hallintosäännön päivittäminen ratkaisuvallan delegointi henkilöstöä koskevien asioiden käsittely yhteistoiminnassa intranetin kehittäminen ja käytön aktivointi Kontiolahden kunnassa henkilöstöä koskevia asioita käsitellään useissa toimielimissä. Paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnassa toteutetaan välitöntä yhteistoimintaa jokaisessa työyksikössä. Henkilöstön edustaja on mukana työpaikoilla asetetuissa johtoryhmissä ja kunnan johtoryhmässä. Edustuksellista yhteistoimintaa hoitava yhteistyötoimikunta käsittelee valmisteluvaiheessa olevat henkilöstöasiat.

11 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Kontiolahdessa toteutettiin aikaisemmin kolmen vuoden välein laajamittainen työhyvinvointikysely. Kyselyn toteuttamisesta vastasi KEVA (Kuntien eläkevakuutus). Viimeisin kysely tehtiin syksyllä Kyselyn tavoitteena oli tuottaa tarpeellisia, toimintaan liittyviä kehittämiskohteita. KEVA:n asiantuntijat olivat mukana kehittämiskohteiden työstämisessä. Kyselyssä esille nousseiden asioiden perusteella laaditut kehittämissuunnitelmat ohjasivat yksiköiden toimintaa vuosina 2013 ja Vuonna 2016 työhyvinvointikyselyjen järjestämistä uudistettiin. KEVA:n kysely korvattiin kunnan omalla vuosittaisella työolobarometrillä. Sähköisenä kyselynä toteutettuun työolobarometriin vastasi 283 työntekijää (vastausprosentti 46 %). Vakituisesta henkilöstöstä 52 % vastasi kyselyyn. Kyselyssä esitettiin väittämiä liittyen johtamiseen, työyhteisön toimivuuteen, ammatinhallintaan, sekä työssä jaksamiseen. Kaikkien aiheryhmien vastausten keskiarvo oli yli 3, vaihdellen välillä 3,29 3,57 (asteikolla 1 4). Vapaata palautetta annettiin eri aiheryhmittäin melko runsaasti. Tulosten perusteella työpaikkojen toiminnan hyvänä perustana voidaan pitää sitä, että työyhteisön ja oman työn tavoitteet ovat työpaikoilla varsin hyvin tiedossa. Henkilöstön hyvä ammatinhallinta ja halu oman osaamisen kehittämiseen olivat korkeita kaikissa ikäryhmissä. Väittämästä Voin työssäni tällä hetkellä hyvin. oltiin jokseenkin samaa mieltä. Henkilöstö toimii aktiivisesti oman työssä jaksamisen tukemiseksi. Kehityskeskustelu- ja palautekäytänteiden kehittämisen tarve nousi esille kyselyssä. Työyhteisön toimivuutta ja työoloja koskevien väitteiden osalta työyhteisöjen ongelmanratkaisukyvyn ja yhteistyön kehittämisen tarve nousivat myös vastauksista esille. Tuloksissa oli jonkin verran työyksikkökohtaisia eroavaisuuksia. Työolobarometrista nousevat kehittämistarpeet huomioidaan aina seuraavan talousarvion laadinnan yhteydessä toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa ja taloudellisten resurssien kautta. Vuoden 2015 lopussa Kontiolahden kunnan henkilöstömäärä oli 617, joista vakituisia työntekijöitä oli 480 ja määräaikaisia 97. Tulevaisuuden haasteita strategisessa henkilöstöjohtamisessa ovat muun muassa henkilöstön ikääntyminen ja runsas eläköityminen, henkilöstöresurssien tehokas käyttö palvelutarpeiden lisääntyessä ja kilpailukyky osaavasta henkilöstöstä sekä seutuyhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen.

12 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) 2.4 Työllisyys ja työpaikat Kontiolahtelaisten työllisyys on ollut lähimenneisyydessä kohtuullisen hyvä. Keskimäärin työttömyysaste on ollut 10,8 viiden viime vuoden aikana. Kuviossa 2 on esitetty Kontiolahden seudun (naapurikunnat ja Outokumpu) kuntien työttömyysasteiden vuosittaisen keskiarvon kehitys vuodesta 2010 vuoteen Kontiolahdessa työttömyysaste on ollut seudun alhaisin yhdessä Liperin kanssa. 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 15,9 14,6 15,1 11,2 10,3 16,1 14,0 12,8 10,5 9,5 18,1 15,1 14,0 11,3 10,4 20,0 17,3 15,9 12,1 10,9 18,7 17,8 16,2 12,4 11,3 18,9 17,6 12,7 12,0 Joensuu Juuka Kontiolahti Lieksa Liperi Polvijärvi Outokumpu 8, Kuvio 2. Kontiolahden seudun kuntien työttömyysasteiden vuosittainen keskiarvo. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) Vuoden 2016 kesäkuussa Kontiolahdessa oli 985 työtöntä työttömyysasteen ollessa 13,6. Vuoden 2015 joulukuun lopussa työttömiä oli 924 henkilöä, kun heitä joulukuun 2014 lopussa oli 906 henkilöä. Pohjois-Karjalassa työttömien osuus työvoimasta oli 18,1 prosenttia kesäkuun 2016 lopussa. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 13,8 prosenttia. Kontiolahden seudulla oli työttömänä henkilöä, mikä on 18,2 prosenttia työvoimasta. Seudun työttömistä oli nuoria alle 25-vuotiaita Kuviossa 3 on esitetty Kontiolahden seudun kuntien työttömien osuus työvoimasta huhtikuun 2016 lopussa. Kontiolahti Liperi 11,8 12,9 Outokumpu Joensuu Polvijärvi Juuka Lieksa 17,0 17,8 18,0 18,8 19,1 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Kuvio 3. Kontiolahden seudun kuntien työttömyysasteet huhtikuun 2016 lopussa. (Lähde: P-K:n maakuntaliitto)

13 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vuoden 2010 lopun tilaston mukaan kontiolahtelaisia työssäkävijöitä oli henkeä (41,9 % väkiluvusta). Yli puolet työssäkävijöistä, (56,6 %), kävi töissä Joensuussa. Kontiolahdessa työskenteli (36,7 %) henkeä. Liperissä kävi työssä 148 (2,6 %), Lieksassa 44 (0,77%), Outokummussa 41 (0,71%) ja Juuassa 40 (0,69 %) henkeä. Joensuulaisista työssäkävijöistä (27 837) kävi Kontiolahdessa työssä 4,5 % eli henkeä. Suurin osa joensuulaisista työskentelee Joensuun alueella (88,3 %). Liperiläisistä työssäkävijöistä (4 785) kävi Kontiolahdessa työssä 192 (4,0 %) henkeä. Kuviossa 4 on esitetty Kontiolahden seudun kuntien työpaikkaomavaraisuudet vuonna Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssä käyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Yli 100 % työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa, että alueen työpaikkojen lukumäärä on suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Joensuu Outokumpu Lieksa Juuka 114,4 104,5 99,3 98,7 Polvijärvi Liperi 69,9 78,6 Kontiolahti 57, Kuvio 4. Kontiolahden seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus vuonna (Lähde: Kontiolahdessa eniten työpaikkoja on ollut julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa, teollisuudessa ja rakentamisessa. Pohjois-Karjalan Prikaatin toiminta lakkasi , jolloin Kontiolahdesta hävisi noin 240 työpaikkaa. Taulukossa 3 on esitetty toimialoittain Kontiolahden työpaikat vuosina Taulukko 3. Kontiolahden työpaikat toimialoittain (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala Vuosi Maa-, metsä- ja kalatalous (A) Kaivostoim.; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jäteh. (B, D-E) Teollisuus (C) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoim. (G-I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistöalan toiminta (L) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoim (M-N) Julkinen hall. ja maanpuol.; Pakoll. sosiaalivak.; Koulutus; Terv.- ja sos.palv. (O-Q) Muut palvelut (R-U) Toimiala tuntematon (X) Yhteensä

14 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Kontiolahden kunta on merkittävin kontiolahtelainen työnantaja noin 620 työpaikallaan. Kontiolahden kolme merkittävintä teollista työnantajaa ovat Medisize Oy, Enerke Oy ja Alsiva Oy. Taulukossa 4 on esitetty Kontiolahden merkittävimpiä teollisia työnantajia ja niiden henkilöstömääriä. Osa henkilöstömääristä on kerätty Taloussanomien tiedoista, joten ne voivat sisältää yrityksen henkilöstöä myös muilta paikkakunnilta kuin Kontiolahdesta. Tämän vuoksi henkilöstömäärä ei ole vertailukelpoinen taulukossa 3 esitettyyn teollisten työpaikkojen lukumäärään. Taulukko 4. Kontiolahden merkittävimmät teolliset työnantajat. (Lähde: Josek Oy, Taloussanomat) Henkilöstö- Yritys määrä 2015 Medisize Oy 405 Enerke Oy 59 Alsiva Oy 42 Nanocomp Oy 30 AMT-Veneet Oy 28 Aatelitalo Oy 25 Kontiowood Oy 19 Yhteensä 608 Kontiolahden kunnalla on useita teollisuustontteja Jaaman, Uuron ja Vaskelan teollisuusalueilla. Jaaman teollisuusalueelle haetaan erityisesti teollisuustyöpaikkoja tuovia yrityksiä, kuten myös Uuron II-teollisuusalueelle. Uuron I-alueelle soveltuvat hyvin yritykset, joiden toiminta vaatii varastointia ulkoalueilla. Vaskelan alue soveltuu hyvin pienyrityksille. Yritystonttien luovutuksessa tärkeimmät kriteerit ovat yrityksen kokonaistaloudelliset vaikutukset kuntatalouteen. Vuonna 2015 Kontiolahteen perustettujen yritysten lukumäärä oli 32 yritystä suurempi kuin lakkautettujen lukumäärä. Uusia yrityksiä perustettiin 55 ja 23 yritystä lopetti toimintansa. Vuonna 2014 Kontiolahteen perustettiin 53 uutta yritystä ja 31 yritystä lopetti toimintansa. Myös aikaisempina vuosina luvut ovat olleet samankaltaisia. On tärkeää luoda Kontiolahden seudulle uusia työpaikkoja menetettyjen tilalle. Tärkeintä ei kuitenkaan ole se, että työpaikat sijaitsevat Kontiolahdessa, vaan merkittävintä on saada kontiolahtelaisille työtä tälle seudulle. Seudullista yhteistyötä tulisi tehdä entistä enemmän ja tehokkaammin työpaikkojen luomiseksi Kontiolahteen ja Kontiolahden seudulle.

15 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) 2.5 Seudullinen yhteistyö Kontiolahti tukee yhdessä muiden kuntien kanssa maakunnan elinmahdollisuuksien kehittämistä ja osallistuu aluekehitysyhteistyöhön yhdessä muiden pohjoiskarjalaisten toimijoiden kanssa. Kontiolahti kuuluu Joensuun seutuun ja toimii aktiivisesti Joensuun seudun kuntien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Kontiolahden kunta tekee paljon yhteistyötä Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy:n kanssa, jonka toiminnan tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa seudun elinkeinorakennetta, kehittää seudun kilpailukykyä ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kansainvälistyvässä ympäristössä. Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy:n lisäksi Kontiolahti on mukana muun muassa seuraavissa seudullisissa yhteistyötoiminnoissa: Joensuun ja Kontiolahden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue, päättyy Siun sote alkaen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Joensuun työterveys Joensuun seudun hankintatoimi Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Seudullinen joukkoliikenne Puhas Oy (aik. Joensuun seudun Jätehuolto Oy) Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun maaseutupalvelut Vaara-Kirjastot Kontiolahden kunta kuuluu jäsenenä myös neljään kuntayhtymään, jotka ovat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Itä-Suomen Päihdehuollon kuntayhtymä ( asti), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto muun muassa laatii maakuntakaavan, joka edistää suunnitelmallista rakentamista Pohjois-Karjalassa sekä havainnollistaa ja välittää valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ja sovittaa niitä yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta.

16 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) 2.6 Maapolitiikka Kunnan maapolitiikka voidaan määritellä työvälineeksi, jolla ohjataan maanhankintaa ja maanluovutusta sekä edistetään kunnan asunto-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikan toteutumista. Maapolitiikan onnistuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä kunnan ja maanomistajien välillä. Kunnan tuleekin toimia pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti maankäyttöön liittyvissä asioissa. Kuviossa 5 on esitetty maapolitiikan asemaa kuntasuunnittelussa. Kuntasuunnittelu Asuntopolitiikka Elinkeinopolitiikka MAA- POLI- TIIKKA Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Kuvio 5. Maapolitiikan asemaa kuntasuunnittelussa. Kontiolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2007 Kontiolahden maapoliittisen ohjelman, jossa maapolitiikan visioksi on määritelty, että Kontiolahden kuntaa kehitetään viihtyisänä ja monipuolisena asuinympäristönä. Kunta turvaa tonttitarjonnan osalta elinkeinoelämän kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja hallitun väestön kasvun. Kehittymiselle ja kasvulle luo perustan aktiivinen ja ennakoiva maa- ja kaavoituspolitiikka. Maapoliittinen, kaavoitus-, asunto- ja kunnallistekniikan rakentamisohjelma sekä elinkeino- ja palvelustrategia muodostavat maankäyttöä ohjaavan rungon. Maapolitiikalla varmistetaan yleis- ja asemakaavojen tarkoituksenmukainen toteutuminen, maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ja kunnalle aiheutuvien investointien kannattavuus. Riittävän, noin 4 6 vuoden, maareservin hankkiminen on yksi onnistuneen maapolitiikan edellytyksistä. Maanhankinnan avulla turvataan maan saaminen oikealta paikalta oikeaan aikaan ja oikeaan hintaan asunto-, työpaikka- ja virkistystarpeita varten. Maanluovutuksen tavoitteena on turvata riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta kunnan yleisten kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tonttien luovutuksen ajoitus ja kohdistus tulee sovittaa yhteen kunnan palvelurakentamisen, kunnallistekniikan toteuttamismahdollisuuksien sekä väestö- ja työpaikkatavoitteiden kanssa. Tontteja luovutetaan vuokraamalla ja myymällä. Tonttien vuokraus suunnataan alueille, joilla tonttien kysyntä ei ole yhtä voimakasta kuin muilla alueilla. Keskeisenä periaatteena on ollut asemakaavojen laatiminen kunnan omistamille maille. Samanaikaisesti kyläalueita on kehitetty osayleiskaavoilla. Kaavoituksessa noudatetaan myös valtakunnallisia maapoliittisia linjauksia ja hyödynnetään erilaisia maapoliittisia keinoja, kuten maankäyttösopimuksia. Maapoliittinen ohjelma tullaan kokonaisuudessaan päivittämään, koska kehittyvä ja kasvava kunta vaatii nopean reagoinnin mahdollistavan maapoliittisen ohjelman.

17 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) 3 Kontiolahden rakentuminen ja kaavoitus Palvelutarveselvitystä varten Kontiolahti on jaettu kuvan 1 mukaisiin alueisiin, jotka ovat Romppala, Varparanta (myös Teyrisaaren asukkaat), Kirkonkylä, Kontioniemi, Lehmo, Onttola, Kunnasniemi, Kulho, Paihola, Jakokoski ja Selkie-Mönni. Aluerajaukset on tehty hyödyntäen osayleiskaavarajauksia, äänestysalueiden rajauksia ja vuoden 2013 oppilaaksiottoalueita. Romppala Varparanta Kirkonkylä Kunnasniemi Jakokoski Kontioniemi Paihola Onttola Lehmo Kulho Selkie-Mönni 53/MML/13 Kuva 1. Palvelutarveselvityksessä käytetyt aluerajaukset.

18 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Taulukossa 5 on esitetty vuosina valmistuneet omakoti- ja paritalohuoneistot alueittain. Selkeästi eniten huoneistoja on valmistunut Lehmon alueelle. Kirkonkylän alueen rakentamiseen on vaikuttanut asemakaavan valitusprosessista johtuva rakennuskielto. Taulukko 5. Vuosina Kontiolahdessa valmistuneet omakoti- ja paritalohuoneistot alueittain. Alue Vuosi * Yht. Lehmo Kirkonkylä Onttola Kulho Kontioniemi Jakokoski Kunnasniemi Paihola Selkie-Mönni Varparanta Romppala Yhteensä * Paritalot huomioitu siten, että yksi paritalo on kaksi huoneistoa. Vuonna 2016 valmistuneet mennessä. Taulukossa 6 on esitetty Kontiolahdessa vuosina valmistuneet rivi- ja kerrostalohuoneistot. Kerrostalohuoneistojen lukumäärät on tarkistettu kaikilta vuosilta, mutta rivitaloissa huoneistojen lukumääräksi on oletettu 4 vuosina Vuosilta on tarkistettu myös rivitalohuoneistojen määrät. Taulukko 6. Vuosina Kontiolahdessa valmistuneet rivi- ja kerrostalohuoneistot. Alue Vuosi * Yht. Lehmo Kirkonkylä Onttola * Tilanne Vuonna 2015 suosituin rakentamisalue oli Lehmo. Lehmoon valmistui 14 omakoti- tai paritalohuoneistoa ja 23 kerros- tai rivitalohuoneistolle. Suosittuja alueita olivat myös Kirkonkylä ja Kulho. Taulukossa 7 on esitetty vuosina myönnetyt pien-, rivi- ja kerrostaloluvat alueittain. Vuodelta 2016 lupatilanne on tarkistettu Taulukko 7. Vuosina myönnetyt pien-, rivi- ja kerrostaloluvat alueittain. Alue Vuosi * Yhteensä Lehmo Kirkonkylä Kulho Onttola Kontioniemi Jakokoski Paihola Kunnasniemi Selkie-Mönni Varparanta Romppala Yhteensä * Tilanne

19 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Kuvassa 2 on esitetty vuosina * Kontiolahdessa valmistuneet erillispientalot sekä rivi- ja kerrostalot. Kuva 2. Vuosina ja mennessä valmistuneet asuinrakennukset. (Ruutukoko 500x500 m)

20 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Kaavoituksen tarkoituksena on edistää ehyen yhdyskuntarakenteen muodostumista. Kaavoitusta ohjaa valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Kunnassa laadittavan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Kuntien on myös mahdollista laatia yhteisiä yleiskaavoja, kuten Joensuun seudulla on laadittu Joensuun seudun yleiskaava Kontiolahdessa on tehty yleiskaavoja tietyille alueille maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi. Tällöin puhutaan osayleiskaavasta. Yleiskaavat ohjaavat kunnan asemakaavoja, joilla ohjataan kunnan alueiden yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä. Ranta-alueiden rakentamista ja maankäyttöä ohjataan rantaosayleis- ja ranta-asemakaavoilla. Yksityisellä maanomistajalla on mahdollisuus tehdä omistamilleen maille ranta-asemakaava. Ennen kaavoittamiseen ryhtymistä maanomistajan tulee olla yhteydessä kuntaan. Kuvassa 3 (seuraavalla sivulla) on esitetty Kontiolahden kunnassa voimassa olevat, meneillään olevat ja tulevat osayleiskaavat. Kontioniemen osayleiskaava on jo hyväksytty ympäristölautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Seuraavaksi kaava on menossa kunnanvaltuuston käsittelyyn. Kontiolahden kunnassa on jäljellä kaikkiaan noin 520 rakennuspaikkaa voimassa olevissa osayleiskaavoissa (taulukko 8). Kontioniemen osayleiskaavassa on laajoja asemakaavoitettavia alueita ja näiden ulkopuolelle uusia rakennuspaikkoja on osoitettu kymmenkunta. Lehmon osayleiskaava-alueelle rakennuspaikkoja tullee muutama sata. Taulukko 8. Kontiolahdessa voimassa olevien osayleiskaavojen rakennuspaikat kesäkuussa Kaava Pientalopaikkoja Käytetty Vapaana Pielisjoen rantaosayleiskaava Kuurna-Eno Pielisjoen rantaosayleiskaava Kupluskylä-Kuurna Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski osayleiskaava Kulhon osayleiskaava Kunnasniemen osayleiskaava Jakokosken osayleiskaava Paiholan osayleiskaava Yhteensä

21 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Kuva 3. Kontiolahden kunnassa voimassa, meneillään ja tulossa olevat osayleiskaavat vuonna 2016.

22 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Kuvassa 4 on esitetty voimassa olevat asema- ja ranta-asemakaavat ja kunnan omistamat maat. Kuva 4. Kunnan omistamat maat ja asema- ja ranta-asemakaava-alueet kesäkuussa 2016.

23 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Uusien asemakaavojen tarkoituksena on mahdollistaa rakentamisen säilyminen vilkkaana Kontiolahdessa. Asemakaavat pyritään laatimaan alueille, joille kunnan ei tarvitse tehdä suuria investointeja infrastruktuuriin. Tonttien luovutuksessa huomioidaan alueella olevien palvelujen kapasiteetin riittävyys. Kontiolahdella tonttien kysyntä on säilynyt hyvänä. Vuonna 2015 Kirkonkylän alueella myytiin 14 tonttia. Vuonna 2014 (kaupat pääasiassa vuonna 2015) Kontiolahdessa toteutettiin vuokratonttien myyntikampanja. Vuoden 2015 tonttikaupat sisältävät siis sekä uusien tonttien kauppoja että vuokratonttien ostoja omaksi. Vuosien Kontiolahden asuntorakentamisen pääalueet on esitetty kuvassa 5. Kirkonkylällä raakamaatilanne on kohtalainen. Raakamaan hankinta on erittäin tarpeellista, mutta Kirkonkylän alueella erityisen haastavaa. Strategisena ajatuksena on asemakaavoittaa Kirkonkylälle aikaisempaa enemmän rivi- ja kerrostaloja. Kuva 5. Asuntorakentamisen pääalueet kirkonkylän alueella

24 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Vuonna 2015 Lehmon alueella tehtiin 17 tonttikauppaa. Vuokratonttien myyntikampanja vaikutti myös Lehmossa. Lehmon rakentamisen pääalueet vuosina on esitetty kuvassa 6. Lehmossa raakamaata on melko hyvin myös tulevaisuuden tarpeisiin. Kuva 6. Asuntorakentamisen pääalueet Lehmon alueella

25 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Edellä mainittujen asemakaava-alueiden lisäksi rakentamista tullaan lisäämään Lehmossa nykyisiä asemakaavaalueita muuttamalla ja tiivistämällä. Lehmon asemakaavojen uudistustyö on meneillään, mutta se on pitkäkestoinen projekti, sillä työssä tehdään useita muutoksia ja laajennuksia nykyisiin asemakaavoihin. Lisäksi koko Lehmon asemakaavat numeeristetaan. Jaamankankaan alueen maankäyttö on yksi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen kohteista. Nyt maakuntakaavan 4. vaiheen hyväksynnän jälkeen Kontiolahdella on edellytykset lähteä tekemään osayleiskaavaa Jaamankankaan alueelle sekä hyväksyä Kontioniemen kaavat.

26 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) 4 Kontiolahden kunnan väestö Kontiolahdella on Pohjois-Karjalan näkökulmasta tarkasteltuna runsaasti lapsiperheitä, jotka asuvat omakotitalossa. Kuntalaiset ovat pääasiassa työssäkäyviä, terveitä ja hyvin koulutettuja sekä toimeentulevia. 4.1 Väestön kehitys ja nykytila Kontiolahden kunnan väkiluku on yli kaksinkertaistunut kunnan perustamisajankohdasta tähän päivään. Asukasmäärä on vaihdellut voimakkaasti vuosien saatossa. Lähihistorian voimakkain kasvu ajoittuu 1990-luvun vaihteeseen, jolloin asukasmäärä lisääntyi vuositasolla jopa yli 4 prosenttia. Viime vuosina kasvu on ollut vuosittain noin 1,5 %. Kuviossa 6 on esitetty väkiluvun kehitys vuodesta 1996 vuoteen 2015 ja taulukossa 9 väkiluvun muutos vuosina Kuvio 6. Kontiolahden väkiluvun kehitys vuodesta 1996 lähtien. (Lähde: Tilastokeskus) Taulukko 9. Kontiolahden väkiluvun kehitys vuodesta 2006 lähtien. (Lähde: Tilastokeskus) Vuosi väkiluku väkiluvun muutos muutos% 1,79 2,54 1,23 1,39 0,33 2,03 1,75 1,24 1,8 0,99 Vuodesta 1993 lähtien Kontiolahden väkiluku on kasvanut keskimäärin 1,46 prosenttia, vuosien välillä keskimäärin 1,80 prosenttia ja viimeisen kolmen vuoden aikana keskimäärin 1,34 prosenttia vuodessa. Viime vuosina Kontiolahden kunnan väestönkasvu on perustunut aikaisempaa enemmän korkeaan syntyvyyteen kuin muuttovoittoon. Kuviossa 7 on esitetty elävänä syntyneet, kuolleet, kokonaisnettomuutto ja väkiluvun kokonaismuutos vuosina Kuvassa 7 on esitetty alueittain Kontiolahden väestömuutoksia vuosina

27 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Elävänä syntyneet Kuolleet Nettomuutto Kokonaismuutos Kuvio 7. Kontiolahden väestön muutostietoja vuosilta (Lähde: Tilastokeskus) 240 => = -4,2 % 494 => = +1,4 % => = -0,9 % 255 => = +11,4 % => = +7,1 % 653 => = +0,5 % => = +4,9 % 712 => = -0,8 % 541 => = +3,7 % => = +5,2 % 443 => = +6,3 % Kuva 7. Väestönmuutokset Kontiolahden alueilla

28 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Selvästi eniten asukkaita on muuttanut Lehmoon. Uusia asukkaita on tullut runsaasti myös Onttolaan, Kulhoon ja Paiholaan. Muuttotappiollisia alueita ovat Romppala, Kirkonkylä ja Jakokoski. Taulukossa 10 on esitetty väestömuutoksia vuodesta 2010 vuoteen 2016 (tilanne ). Taulukko 10. Väestömuutokset alueittain vuodesta 2000 vuoteen Alue Väestö Muutos Lehmo ,3 % Kirkonkylä ,9 % Onttola ,4 % Kulho ,9 % Jakokoski ,0 % Kontioniemi ,0 % Paihola ,3 % Varparanta ,2 % Selkie-Mönni ,6 % Kunnasniemi ,8 % Romppala ,8% Yhteensä Kontiolahden väestö painottuu selkeästi taajama-alueille Lehmoon ja Kirkonkylälle, joista Lehmon taajama on selkeästi väkiluvultaan suurin. Kuvassa 8 (seuraavalla sivulla) on esitetty Kontiolahden väestön sijoittuminen elokuussa 2016 ja kuvassa 9 väestömäärät alueittain kesäkuussa (Huom. taulukoissa ja kartoissa esitetyt luvut eivät ole sama asia kuin virallinen väkiluku, koska määrissä eivät näy esimerkiksi laitoksissa olevat henkilöt.)

29 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Kuva 8. Kontiolahden väestön sijoittuminen elokuussa (Ruutukoko 250 x 250 m)

30 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Romppala 230 asukasta Varparanta 501 asukasta Kirkonkylä asukasta Kunnasniemi 284 asukasta Jakokoski 706 asukasta Kontioniemi 657 asukasta Paihola 561 asukasta Onttola asukasta Lehmo asukasta Kulho asukasta Selkie-Mönni 471 asukasta Kuva 9. Kontiolahden alueiden väestömäärä alueittain kesäkuussa 2016.

31 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tilasto vuodelta 2015 osoittaa, että Kontiolahti on väkiluvultaan Pohjois-Karjalan toiseksi suurin kunta Joensuun jälkeen. Kuviossa 8 on esitetty Kontiolahden seudun kuntien väkiluvut vuonna Taulukossa 11 on esitetty väkiluvut ikäryhmittäin Kuvio 8. Kontiolahden seudun kuntien väkiluvut vuonna (Lähde: P-K:n maakuntaliitto) Taulukko 11. Kontiolahden seudun kuntien väkiluvut ikäryhmittäin vuonna (Lähde: Tilastokeskus) 0 6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 74- Yhteensä Joensuu prosenttiosuus 6,8 8,5 3,4 11,1 50,4 11,3 8,5 100,0 Kontiolahti prosenttiosuus 10,4 13,5 4,1 5,0 52,4 9,3 5,3 100,0 Liperi prosenttiosuus 8,8 11,3 3,5 4,8 52,1 11,4 8,0 100,0 Lieksa prosenttiosuus 4,8 7,0 2,8 4,1 48,9 17,8 14,7 100,0 Outokumpu prosenttiosuus 7,1 8,4 3,2 5,8 48,2 15,2 12,2 100,0 Juuka prosenttiosuus 4,0 7,9 3,1 3,0 49,4 17,6 15,0 100,0 Polvijärvi prosenttiosuus 6,2 8,3 3,3 4,0 50,9 15,6 11,6 100,0 Kontiolahti on erittäin nuorekas kunta. Seudullisesti verrattuna Kontiolahti on selvästi nuorekkain kunta ennen Liperiä ja Joensuuta. Kontiolahden nuorekkuuteen vaikuttaa hyvä syntyvyys. Kontiolahdessa on syntynyt vuosina keskimäärin 187 lasta vuosittain. Iäkkäiden osuus on suurin Lieksassa ja Juuassa. Kontiolahdessa myös yli 64-vuotiaiden suhteellinen osuus on kaikista pienin.

32 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) Alueellisesti Kontiolahdessa on suhteellisesti nuorekkain väestö Kontioniemessä, Kulhossa, Jakokoskella ja Onttolassa. Iäkkäiden prosentuaalinen osuus on suuri Romppalassa, Kirkonkylällä ja Varparannalla (taulukko 12). Taulukko 12. Väestön ikärakenne alueittain kesäkuussa (Lähde: Väestörekisterikeskus) Alue Alle yli 74-7-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yhteensä Lehmo prosenttiosuus 10,5 14,3 64,0 7,5 3,7 100 Kirkonkylä prosenttiosuus 8,4 11,6 57,6 12,2 10,1 100 Onttola prosenttiosuus 11,3 14,8 60,4 9,7 3,8 100 Kulho prosenttiosuus 12,0 15,5 60,8 8,0 3,6 100 Jakokoski prosenttiosuus 13,3 13,2 60,8 8,6 4,1 100 Kontioniemi prosenttiosuus 13,1 16,7 60,7 7,0 2,4 100 Paihola prosenttiosuus 8,6 10,7 63,6 12,7 4,5 100 Varparanta prosenttiosuus 10,2 14,8 54,3 12,8 8,0 100 Selkie-Mönni prosenttiosuus 10,6 11,3 63,9 8,7 5,5 100 Kunnasniemi prosenttiosuus 7,4 11,9 62,5 14,7 3,5 100 Romppala prosenttiosuus 5,2 4,3 62,6 17,8 10,0 100 Yhteensä Yhteensä % 10,2 1,4 61,3 9,6 5,5 100

33 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys (38) 4.2 Väestöennuste ikäryhmittäin ja alueittain Tilastokeskus on laatinut ennusteen, jonka mukaisesti Kontiolahden väkiluku olisi vuonna Taulukossa 13 on esitetty Tilastokeskuksen ennuste Kontiolahden väkiluvusta ikäryhmittäin ja väkiluvun muutokset edellisvuoteen ja taulukossa 14 on ikäryhmien prosentuaaliset osuudet väkiluvusta. Taulukko 13. Tilastokeskuksen ennuste Kontiolahden väkiluvusta ikäryhmittäin. (Lähde: Tilastokeskus) Ikäryhmä Vuosi 2015 tot vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 74-vuotiaat Yhteensä as.luvun muutos edellisvuoteen * 445* 256* as.luvun muutos% edellisvuoteen 0,99 1,90 1,31 1,22 1,14 1,08 4,46 2,69 1,51 Taulukko 14. Ikäryhmän prosenttiosuus väkiluvusta Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (Lähde: Tilastokeskus) Ikäryhmä Vuosi 2015 tot vuotiaat 10,39 10,42 10,25 10,04 9,92 9,79 9,25 8,78 8, vuotiaat 13,55 13,42 13,48 13,59 13,54 13,71 13,56 12,97 12, vuotiaat 4,11 4,02 4,01 3,90 3,94 3,79 3,92 4,04 3, vuotiaat 4,98 4,73 4,59 4,58 4,45 4,33 4,04 4,17 4, vuotiaat 52,40 52,23 51,94 51,61 51,32 51,01 49,54 48,31 48, vuotiaat 9,26 9,65 10,04 10,37 10,78 10,92 10,98 10,86 10,30 yli 74-vuotiaat 5,31 5,53 5,69 5,93 6,04 6,45 8,70 10,88 12,57 Yhteensä Taulukossa 15 on esitetty johtoryhmässä vuonna 2013 hyväksytty väestöennuste, jonka mukaisesti aineistoa laadittiin varsinaiseen palvelutarveselvitykseen. Ennusteen laatimisessa huomiotiin Tilastokeskuksen ennuste, mutta väkiluvun lukumääräisen kasvun oletettiin pysyvän alkuun viime vuosien keskiarvon tasolla. Syntyvyyden oletettiin säilyvän hyvällä tasolla, koska yli 52 % kontiolahtelaisista oli alle 40-vuotiaita. Lisäksi Kontiolahdessa tehdään paljon maankäytöllisiä toimenpiteitä rakentamisen edistämiseksi, minkä oletettiin pitävän aluksi muuttoliikkeen viime vuosia vastaavalla tasolla. Taulukko 15. Väestöennuste ikäryhmittäin Kontiolahden väkiluvun kehityksestä vuoteen 2030 (laadittu vuonna 2013). Ikäryhmä Vuosi vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 74-vuotiaat Yhteensä muutos% edellisvuoteen 1,75 1,71 1,64 1,58 1,52 1,47 1,42 1,37 1,31 1,00 0,73 lukum.muutos edellisvuoteen