Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys 2012-2030 2 (119)"

Transkriptio

1

2 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119)

3 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) TIIVISTELMÄ Kontiolahden kunnan johtoryhmä on nähnyt tarpeelliseksi selvittää Kontiolahden nykyisen palvelurakenteen tilan. Tarpeen on ollut saada ennustettavuutta pitkäjänteiselle palvelurakenteen kehittämiselle ja selvittää yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Näiden tarpeiden pohjalta on laadittu Kontiolahden kunnan palvelutarveselvitys Kontiolahden kunnan palvelutarveselvitykseen on koottu kunnan väestötiedot ja rakentuminen sekä laadittu väestöennuste vuoteen 2030 saakka. Kontiolahden väkiluku oli vuoden 2012 lopussa. Työhön laaditun väestöennusteen mukaisesti Kontiolahden kunnan väkiluku on (kasvu henkeä) vuonna Palvelutarveselvityksessä on esitetty kokonaiskuva Kontiolahden kunnan keskeisimmistä ja taloudellisesti merkittävimmistä palveluista ja niiden alueellisesta kattavuudesta, asiakaslähtöisyydestä, saavutettavuudesta ja tehokkuudesta. Palvelutarveselvityksessä on käsitelty kunnanhallituksen, kasvatus- ja koulutuslautakunnan, vapaa-aikalautakunnan, teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan alaiset palvelukokonaisuudet. Työstä on rajattu ulkopuolelle sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityiskohtainen käsittely. Palvelutarveselvityksessä ennakoidaan tulevaisuuden palvelutarpeita. Työssä käydään läpi keinoja, joiden avulla kunta voi varmistaa monipuoliset ja tasokkaat palvelut tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon muun muassa toimintaympäristön muutokset. Palvelutarpeisiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi väestön määrän kasvu, ikääntyminen, julkisten menojen nopeutuva kasvu, työllisyys ja muuttuva lainsäädäntö. Palvelujen tuottamisen haasteena ovat myös kunnan hajanainen yhdyskuntarakenne ja pitkät etäisyydet. Palvelutarveselvityksessä nousee esiin muun muassa tarve saada työpaikkoja kontiolahtelaisille. Päivähoitopaikkoja tarvitaan nopeasti lisää. Raakamaata tulee hankkia erityisesti Kirkonkylän alueelta. Poikkihallinnollista yhteistyötä on hyvä tiivistää ja tehostaa. Lisäksi esiin nousee tarve lisätä yksityisten palveluntuottajien tukemista, koska sen avulla on mahdollista lisätä palvelujen kattavuutta. Samoin korostuu seutuyhteistyön tärkeys. Palvelutarveselvitys ei ole toimenpideohjelma, vaan se on tarkoitettu kunnassa tehtävien erillisselvitysten pohja-aineistoksi.

4 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Sisällysluettelo 1 Työn taustatekijät Työn organisaatio Työn tavoite Työn rajaus Työmenetelmät ja reunaehdot Työhön liittyviä epävarmuustekijöitä Kontiolahden kunta Kunta- ja palvelustrategiat Talousstrategia ja taloudellinen tilanne Henkilöstöstrategia ja henkilöstötilanne Työllisyys ja työpaikat Seudullinen yhteistyö Maapolitiikka Kontiolahden kunnan rakentuminen ja kaavoitus Kontiolahden kunnan väestö Väestön kehitys ja nykytila Väestöennuste ikäryhmittäin ja alueittain Kontiolahden kunnan palvelut Kuntien lakisääteiset tehtävät Kunnanhallituksen alaiset palvelut Keskushallinto Elinkeino ja työllisyys Sosiaali- ja terveystoimen tilaus Terveyspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Hyvinvointikertomus Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitysnäkymiä Johtopäätökset keskushallinnon palvelujen nykytilanteesta ja kehitysnäkymistä Kasvatus- ja koulutuslautakunnan alaiset palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Päiväkodit Perhepäivähoito Erityinen tuki Avoin varhaiskasvatus Lasten hoidon tuki Esiopetus Varhaiskasvatuspalvelujen kehitysnäkymiä Perusopetus Peruskoulut Aamu- ja iltapäivätoiminta Maahanmuuttajaopetus Erityisopetus Koulukuljetukset Lukiokoulutus Vapaa sivistystyö Koulutuspalvelujen kehitysnäkymiä Johtopäätökset kasvatus- ja koulutuspalvelujen nykytilanteesta ja kehitysnäkymistä... 85

5 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 8 Vapaa-aikalautakunnan alaiset palvelut Kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Liikuntapalvelut Liikuntapaikat Nuorisopalvelut Nuorisotilat Nuorisovaltuusto Etsivä nuorisotyö TANE-starttivalmennus Nuorisopalvelujen kehitysnäkymiä Johtopäätökset vapaa-aikapalvelujen nykytilanteesta ja kehitysnäkymistä Teknisen lautakunnan alaiset palvelut Hallinto ja muut tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Puhtauspalvelut Liiketoiminta Vesihuolto Ravintohuolto Johtopäätökset teknisten palvelujen nykytilanteesta ja kehitysnäkymistä Ympäristölautakunnan alaiset palvelut Maankäyttö Asuntopalvelut Rakennusvalvonta Mittaus ja kartastot Ympäristöasiat Maaseutupalvelut Johtopäätökset ympäristöpalvelujen nykytilanteesta ja kehitysnäkymistä Yhteenveto ja johtopäätökset Kontiolahden kunnan palveluista Varautuminen palveluverkon tiivistämispaineisiin Palvelutarveselvityksen jatkokäyttö Lähteet

6 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 1 Työn taustatekijät Kontiolahden kunnan johtoryhmä teki keväällä 2011 päätöksen Kontiolahden kunnan palvelutarveselvityksen laadinnasta ja antoi toimeksiannon ympäristöyksikölle. Johtoryhmässä tunnistettiin tarve selvittää Kontiolahden nykyisen palvelurakenteen tila. Tavoitteena oli luoda ennustettavuutta pitkäjänteiselle palvelurakenteen kehittämiselle ja selvittää yhteiskuntarakenteen kehittymistä. Palvelutarveselvitystä laadittiin kaavoitusjohtaja Matti Moisalan johdolla muiden töiden ohessa. Vuoden 2011 lopussa maakuntaliitolta saatiin erilaisia väestöselvityksiä ja vuosien 2011 ja 2012 aikana työhön kerättiin jonkin verran tietoa rakentamisesta, koulu- ja päivähoitopalveluista sekä kaavoituksesta. Vuoden 2013 alussa johtoryhmä päätti kaavoitusjohtajan esityksestä, että palvelutarveselvityksen laadintaan palkataan lisäresurssi, jotta palvelutarveselvitys saadaan päivitettyä olemassa olevilta osin. Lisäksi olemassa olevia tietoja syvennetään ja selvitykseen lisätään siitä vielä puuttuvat kokonaisuudet. Palvelutarveselvityksen tiedot päivitettiin, tietoja syvennettiin ja puuttuvat asiakokonaisuudet lisättiin työhön tehdyn rajauksen mukaisesti keväällä Työn organisaatio Työn ohjaajana on toiminut Kontiolahden kunnan johtoryhmä, johon kuuluvat: kunnanjohtaja Jere Penttilä alkaen va. kunnanjohtaja Jari Willman saakka hallintojohtaja Riitta Himanka, va. kunnanjohtaja talousjohtaja Pauliina Pietikäinen tilaajajohtaja Katriina Päivinen sivistysjohtaja Jyrki Rautiainen vapaa-aikapäällikkö Veijo Sallinen tekninen johtaja Eero Pölönen kaavoitusjohtaja Matti Moisala henkilöstön edustaja Asko Kirjavainen Kontiolahden palvelutarveselvityksen on laatinut projektityöntekijä Miia Kauppinen yhteistyössä johtoryhmän ja muiden eri hallintokuntien työntekijöiden kanssa. Johtoryhmän lisäksi panoksensa työhön ovat antaneet muun muassa koulutussuunnittelija Pekka Huovinen, varhaiskasvatuspäällikkö Tarja Tormulainen, kuntatekniikan päällikkö Sauli Hyttinen, kiinteistöpäällikkö Ari Markkanen, vesihuoltopäällikkö Juha Pitkänen, asuntosihteeri Lahja Hiltunen, lupakäsittelijä Seppo Viitanen sekä suunnitteluavustajat Maija Parikka ja Leena Sipilä. Työhön on saatu tietoja myös Joensuun ja Kontiolahden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimintaalueen alaisuudessa työskenteleviltä kehittämisasiantuntija Tuula Kiviniemeltä ja sosiaalipalvelujen johtaja Leena Korhoselta sekä palveluohjaaja Kati Mukkulalta.

7 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 1.2 Työn tavoite Kontiolahden kunnan palvelutarveselvityksen tavoitteena on koota Kontiolahden kunnan väestötiedot ja luoda väestöennuste. Tavoitteena on muodostaa selkeä kokonaiskuva Kontiolahden kunnan nykyisistä keskeisimmistä ja taloudellisesti merkittävimmistä palveluista, niiden alueellisesta kattavuudesta, asiakaslähtöisyydestä, saavutettavuudesta ja tehokkuudesta. Palvelutarveselvityksen tavoitteena on myös ennakoida tulevaisuuden palvelutarpeita ja löytää keinoja siihen, kuinka tulevaisuudessa varmistetaan monipuoliset ja tasokkaat palvelut, kun otetaan huomioon muun muassa väestömäärän muutokset ja ikääntyminen sekä taloudelliset vaatimukset. Palvelutarveselvityksessä tarkastelujaksona ovat vuodet Tavoitteena on luoda aineisto, joka on helposti päivitettävissä ja mahdollisuuksien mukaan paikkatietoon sidottu. Tarkoituksena on selvittää yhteiskuntarakenteen kehittymistä ja luoda ennustettavuutta pitkäjänteiselle palvelurakenteen kehittämiselle. Palvelutarveselvitys ei ole toimenpideohjelma, vaan sen tavoitteena on antaa pohjatietoa esimerkiksi erillisselvityksiin ja toimenpidesuunnitelmiin. 1.3 Työn rajaus Palvelutarveselvitys on rajattu siten, että työssä keskitytään keskeisimpiin ja taloudellisesti merkittävimpiin Kontiolahden palveluihin. Palvelurakenteeseen vaikuttavia asioita on vertailtu pääasiassa seudullisesti, joitakin asioita on vertailtu myös valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarkempi käsittely on rajattu tämän työn ulkopuolelle, koska se ei aikataulullisesti olisi ollut mahdollista ja se vaatii laajemman asiantuntijaryhmän. 1.4 Työmenetelmät ja reunaehdot Työ on toteutettu siten, että projektityöntekijä Miia Kauppinen on koonnut saatavilla olevan tiedon kustakin kokonaisuudesta mahdollisimman valmiiksi. Tietoja on käyty läpi yhdessä eri viranhaltijoiden kanssa tekemällä tarvittavia muutoksia ja lisäyksiä sekä pohtimalla myös yhdessä erilaisia tulevaisuuden näkymiä. Työssä on hyödynnetty erityisesti kunnan omia, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Tilastokeskuksen, Väestörekisterikeskuksen ja ympäristöministeriön aineistoja. Kartta-aineisto on luotu Facta MapInfo-ohjelman avulla. MapInfossa oleva karttapohja ja raja-aineisto ovat Maanmittauslaitoksen tuottamaa aineistoa. Työssä on hyödynnetty YKR-aineistoa, joka on ympäristöministeriön tuottama aineisto yhdyskuntarakenteen seurantaan ja Väestörekisterikeskuksen väestöaineistoa. Väestöaineistoissa olevat väkiluvut eivät ole samat kuin virallinen väkiluku (ero noin 150 henkeä), koska muun muassa laitoksissa asuvien ja tietonsa salanneiden henkilöiden tiedot eivät näy aineistoissa. Väestörekisterikeskuksen väestöaineisto päivitetään MapInfoon kuukausittain, eikä siitä saada historiatietoja. YKR:n väestöaineistosta saadaan historiatietoja, joten sitä on hyödynnetty vuoteen 2011 saakka, koska vuoden 2012 aineisto ei ole vielä saatavilla. YKR-aineisto perustuu 250x250 m² ruutuihin, jotka parantavat tietosuojaa. Valitettavasti

8 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) YKR:n ja Väestörekisterikeskuksen aineistot on tehty eri ikäryhmittelyillä. Väestöaineistot eivät siten ole ikäryhmittäin vertailukelpoisia keskenään. YKR-aineistosta on saatavilla myös rakennustietoja. Työssä on hyödynnetty YKR:n rakennustietojen lisäksi myös rakennusvalvonnan Facta-ohjelmasta saatavia rakennustietoja. Työhön on laadittu tarkastelussa käytetyt aluerajaukset hyödyntäen voimassa olevia ja suunniteltuja osayleiskaavarajauksia, äänestysalueiden rajauksia ja tämänhetkisiä oppilaaksiottoalueita. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan alaisia palveluja on tarkasteltu myös tämänhetkisillä oppilaaksiottoalueilla, jotta oppilasmääristä on voitu luoda koulukohtaiset ennusteet. Työhön on laadittu oma väestöennuste, joka pohjautuu muun muassa Kontiolahden aikaisempaan väestön kehitykseen. Ennusteessa on myös huomioitu Tilastokeskuksen laatima väestöennuste. Johtoryhmän hyväksymä oma väestöennuste on jaettu Kontiolahden alueille niiden 2000-luvun asukaskehityksen, rakentumisen, ikärakenteen ja tulevaisuudennäkymien mukaisesti. Tulevaisuudennäkymissä on huomioitu muun muassa alueella jo olevat tai sinne muodostettavat rakennuspaikat ja alueen oletettava suosio. Ennusteen jakamiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, mikä tulee muistaa työtä lukiessa. 1.5 Työhön liittyviä epävarmuustekijöitä Palvelutarveselvityksen laadintaan liittyy runsaasti erilaisia epävarmuustekijöitä. Tässä työssä yksi merkittävimmistä on Kontioniemen tilanne. Tällä hetkellä ei tiedetä, miten Kontioniemi tulee kehittymään. Se tiedetään, että kunta on asettanut rakennus- ja toimenpidekiellon alueelle laatiakseen asemakaavan osalle aluetta. Työssä oletetaan Kontioniemestä tulevan suositun rakentamisalueen riippumatta siitä, kuka maa-alueet omistaa. Ihmisten sijoittuminen on myös epävarmaa. Kunta voi yrittää ohjata hajarakentamista osayleiskaavojen avulla ja saada kylärakentamista hallintaan, kuten voidaan taajamissa tehdä asemakaavojen avulla. Rakentamista ohjaamallakaan ei tiedetä, millaiset perheet alueelle tulevat. Monilapsisten perheiden vaikutus esimerkiksi pienillä kyläalueilla on merkittävä. Merkittävä tekijä on myös eliniän pidentyminen. Selvää on, että toiminnalle haasteita aiheuttaa vanhusväestön osuuden kasvaminen, mutta sitä ei voida varmaksi tietää, millaisia nämä haasteet ovat. Tässä työssä on oletettu muun muassa, että tulevaisuudessa vanhusväestö keskittyy enemmän taajamiin reuna-alueiden sijaan. Joensuun seudun kehittyminen ylipäänsä on tekijä, jolla on merkittävä vaikutus myös Kontiolahden palveluihin. Ennusteiden mukaisesti väestömäärä kasvaa Joensuun seudulla, mutta vähenee Pohjois-Karjalassa. Muuttoliikkeen suuntia ei voida varmaksi tietää, mutta tässä työssä on oletettu, että Kontiolahti pysyy edelleen muuttovoittoisena alueena. Kokonaisuutena yksi suurimmista tekijöistä koko Pohjois-Karjalan ja sitä kautta Kontiolahden tulevaisuudelle on meneillään oleva kuntarakennelain uudistus. Tässä työssä on käsitelty Kontiolahtea itsenäisenä kuntana, mutta tarve kuntarajat ylittävän seutuyhteistyön lisäämiselle on otettu huomioon.

9 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2 Kontiolahden kunta Kontiolahden kunta on perustettu vuonna 1873, joten Kontiolahti juhlii 140-vuotista taivaltaan vuonna Kontiolahden kunta sijaitsee Itä-Suomen läänissä keskellä Pohjois-Karjalan maakuntaa. Naapurikunnat ovat etelässä ja idässä Joensuu, lännessä Liperi ja Polvijärvi sekä pohjoisessa Juuka ja Lieksa. Kontiolahden kokonaispinta-ala on km², josta vesistöjä on 248 km². Osa kunnan länsirajasta on Höytiäisessä ja idässä kiemurtelee Pielisjoki. Kontiolahdella on myös useita pieniä järviä ja lampia. Kontiolahden maisemat ovat hyvin vaihtelevat ja monipuoliset. Kunnan koillisosassa sijaitsevat vaarat nousevat jopa metrin korkeuteen meren pinnasta. Vaarojen vastapainona on laajoja kangasalueita ja rotkomaisia alueita. Kontiolahdessa on hyvät edellytykset monipuoliseen luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. Kontiolahdella on kasvavia taajama-alueita, kuten Lehmo ja Kylmäoja ja kasvavia kyläalueita, kuten Kulho, Jakokoksi ja Paihola. Kontiolahden väestö on kokonaisuudessaan nuorekasta. Kontiolahden asukkaasta yli 52 % on alle 40-vuotiaita. Kontiolahdessa on kolme eri teollisuusaluetta: Vaskela, Uuro ja Jaama. Erityisesti Uuron ja Jaaman teollisuusalueiden sijainti on liikenteellisesti hyvä. Valtatie 6 kulkee kunnan pituussuunnassa ja kantatie 73 (Joensuu Lieksa) poikittaissuunnassa. Joensuu Lieksa Kontiomäki -rautatie kulkee kunnan eteläosan kautta sivuten kuntakeskusta. Joensuun lentoasemalle on matkaa noin 20 km. Kontiolahden kunnan arvoja ovat vastuullisuus, luottamus, avoimuus ja oikeudenmukaisuus sekä yhteistyöhakuisuus. Kontiolahti luonnehtii itseään yrittäväksi, nuorekkaaksi, turvalliseksi ja rauhalliseksi. Elävä ja kehittyvä Kontiolahden kunta panostaa avoimuuteen ja palveluhenkisyyteen. Kontiolahden toiminta-ajatuksena on tuottaa ja tarjota asukkailleen viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö sekä järjestää kuntalaisille laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut sekä hoitaa aktiivista elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa yhteistyössä seutukunnan, eri yhteisöjen ja yritysten kanssa. Kunnan visio on: Kontiolahti, kehityksen edelläkävijä.

10 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2.1 Kunta- ja palvelustrategiat Kontiolahden kunnan toimintaa ohjaava Kontiolahden kuntastrategia vuosille on hyväksytty valtuustossa vuonna Kuntastrategia uudistetaan vuonna Kuntastrategia tulee huomioida kaikessa kunnan toiminnassa, kehittämisessä, suunnittelussa ja erillisstrategioita laadittaessa. Kuntastrategian toimeenpanosta ovat vastuussa kaikki kunnan luottamushenkilöt ja kunnan työntekijät. Kuntastrategian strategiset linjaukset ovat: ennakoiva ja vahva talous monipuolinen ja riittävä palvelutarjonta osaava, motivoitunut ja riittävä henkilöstö joustava päätöksentekokulttuuri vireä elinkeinoelämä seutuyhteistyön hyödyntäminen. Kuntastrategiassa kokonaisuutta tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta: palvelut ja niiden vaikuttavuus: edustaa kuntalaisen ja asiakkaan näkökulmaa taloudelliset resurssit: edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa uudistuminen ja henkilöstön työkyky: edustaa henkilöstön ja yhteistyön näkökulmaa prosessit ja rakenteet: edustaa organisaation sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa Tässä palvelutarveselvityksessä huomioidaan kaikki näkökulmat. Syvällisemmin tarkastellaan näkökulmia palvelut ja niiden vaikuttavuus ja prosessit ja rakenteet. Kuntastrategian, kuten myös muiden strategioiden, uudistamisessa voidaan hyödyntää palvelutarveselvityksen tuottamia tietoja. Jokaiselle kuntastrategian näkökulmalle on määritelty viisi kriittistä menestystekijää, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision ja strategian toteutumiseksi. Näkökulman palvelut ja niiden vaikuttavuus kriittiset menestystekijät on esitetty myös vuonna 2008 laaditussa palvelustrategiassa ja ne ovat: lakisääteisten ja niitä täydentävien palvelujen järjestäminen palvelujen alueellinen kattavuus palvelujen tuottaminen omana työnä, yhteistyössä seutukunnan kanssa, ostopalveluna tai muutoin riittävä tiedottaminen ja asiakkaan ohjaaminen oikeaan paikkaan asiakaspalautteen huomioiminen Palvelustrategiassa on todettu tulevaisuuden haasteita olevan väestön määrän kasvu, maakunnallisesti poikkeava ikärakenne, ikääntyminen, julkisten menojen nopeutuva kasvu, työllisyys- ja työpaikkaomavaraisuuden säilyttäminen sekä uudet lakisääteiset velvoitteet. Lisäksi palvelujen tuottamisen haasteena ovat kunnan hajanainen yhdyskuntarakenne ja pitkät etäisyydet. Palvelutuotantoa on saatava tehostettua, jotta talouden kestävyys voidaan turvata. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää valmiutta rakenteellisiin uudistuksiin. Palvelustrategissa palvelujen tuottamisen tavoitteeksi on asetettu: monipuoliset ja tasokkaat kunnalliset palvelut, joita tukevat yksityiset palvelut palvelujen tuottaminen suunnitelmallisesti huomioiden niiden vaikuttavuus ja taloudellisuus palvelujen oikea kohdentuvuus ja oikea-aikaisuus

11 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2.2 Talousstrategia ja taloudellinen tilanne Talousstrategiassa vuosille todetaan, että taloudellisten resurssien tulee mahdollistaa kunnan palvelujen tasainen, vakaa, häiriötön ja oikea-aikainen tarjonta sekä kehittäminen lainsäädännön ja ennalta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Talousstrategia uudistetaan vuonna Taulukossa 1 on esitetty strategian kriittiset menestystekijät, näiden arviointikriteerit ja tavoitetasot sekä toteutuminen vuonna Taulukossa 2 on esitetty Kontiolahden talouden lukuja vuodesta 2009 vuoteen 2012 ja ennuste vuosille Taulukko 1. Talousstrategian toteuma vuonna Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Toteutuminen vuonna 2012 Käyttötalouden tasapaino Tuloslaskelman tasapainoisuus Vuosikate / poistot välillä prosenttia ei toteutunut Verorasitus Tuloveroprosentti Enintään Joensuun seudun keskiarvo toteutunut Lainakanta per asukas Enintään 50 prosenttia yli edellisen vuoden valtakunnallisen toteutunut Lainarasitus keskiarvon Konsernilainat per asukas Enintään edellisen vuoden lopun valtakunnan keskiarvo toteutunut Talouden liikkumavara Kumulatiivinen ylijäämä Vähintään 9 prosenttia toimintakatteesta toteutunut Vakavaraisuus Omavaraisuusaste 50 prosenttia omaisuudesta ei toteutunut Investointien omarahoitusaste ei toteutunut Investointiohjelman tasapainoisuus Investointien omarahoitusaste välillä prosenttia Taulukko 2. Kontiolahden talouden lukuja vuodesta 2009 vuoteen 2012 ja ennuste vuosille Talouden luku e 2014e 2015e Toimintatuotot M 9,7 11,2 20,6 23,0 21,0 21,4 22,0 Toimintakulut M -61,3-64,9-77,1-82,5-83,4-85,0-86,7 Toimintakate M -51,6-53,7-56,5-59,5-62,4-63,6-34,7 Verotulot M 35,7 38,1 39,8 40,4 43,7 45,9 48,4 Valtionosuudet M 20,8 21,9 22,5 22,0 23,6 23,9 24,3 Rahoitustuotot ja -kulut M -0,8-0,7-0,7-0,8-0,9-0,9-1,0 Vuosikate M 4,2 5,7 5,1 2,2 3,9 5,3 6,9 Tilikauden tulos M 0,7 2,1 1,5 1,7 0,03 0,8 1,8 Tilikauden yli- tai alijäämä M 0,7 2,2 1,6 1,6 0,05 0,9 1,9 Investoinnit M 6,5 8,7 7,1 5,9 5,0 5,5 7,2 Lainamäärä per asukas Omavaraisuusaste 44,6 43,8 43,4 40,2 Kontiolahdella verotulokertymän kehitys on pääsääntöisesti ollut hyvä maakunnallisesti ja valtakunnallisesti vertailtuna. Vuonna 2013 Kontiolahden tuloveroprosentti on 19,75, minkä avulla haetaan velkamäärän nousun pysäyttämistä. Ennustevuosina verotulojen ennakoidaan kasvavan kohtuullisesti. Kasvu on kuitenkin riippuvainen yleisen taloustilanteen ja työllisyyden kehittymisestä. Vuoteen 2013 liittyy huomattava epävarmuus työllisyystilanteen kehityksestä. Pohjois-Karjalassa tuloveroprosentit ovat Kontiolahtea alhaisemmat Joensuussa (19,50), Valtimolla (19,25) ja Polvijärvellä (19,00). Kiinteistöveroprosentit ovat Kontiolahden 0,75:ttä alhaisemmat vain Juuassa (0,70) ja Polvijärvellä (0,70). Kiinteistöverojen osuus on hieman yli 2 miljoonaa euroa vuosittain ja ne ovat olleet pienoisessa nousussa uudisrakentamisen ansiosta. Yhteisöveron osuus kokonaisverotuloista on noin 1,5 miljoonaa euroa ja sen odotetaan kasvavan vaimeasti ennustekauden aikana.

12 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuonna Uudistuksessa hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistettiin puitelain edellyttämin poikkeuksin. Valtionosuuksia hallinnoi valtiovarainministeriö. Rahoitusosuuksissa huomioidaan lähes entisen mukaisesti muun muassa asukasmäärä, koululaisten määrä, sairastavuus, työttömyys ja huostaanotot. Esi- ja perusopetuksessa siirryttiin ikäluokkapohjaiseen valtionosuuteen. Kuntien valtionosuuksia ollaan jälleen uudistamassa, mutta uudistuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Vuosikate tarkoittaa omarahoitusta investointeihin. Vuonna 2012 investoinneista rahoitettiin tulorahoituksella enää reilu 33 %, kun aikaisemmin edes 60 % investoinneista on saatu rahoitettua tulorahoituksella (kuvio 1). Lainamäärä, noin per kuntalainen, on yli valtakunnallisen keskiarvon. Voimakkaat investoinnit viime vuosina ovat johtaneet lainamäärän kasvuun, mutta sen odotetaan taittuvan ennustekaudella. Investointien painopiste siirtyy viime vuosien voimakkaasta uudisrakentamisesta peruskorjaukseen. Viime vuosina on panostettu koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja remontointiin. Ennustekaudella merkittävä asia on terveyskeskuksen peruskorjauksen aloitus. Lähivuosina kunnalla ei ole taloudellisesta näkökulmasta mahdollisuutta tehdä enää yhtä mittavia investointeja kuin viime vuosina on tehty, jos kunnan taloutta halutaan tasapainottaa ja investointien omarahoitusaste halutaan yli 80 prosenttiin ,7 7,1 6,5 5,7 5,9 5,1 4,2 2, Vuosikate M Nettoinvestoinnit M Kuvio 1. Kontiolahden vuosikate ja nettoinvestoinnit vuosina Talouden tasapainottamisessa yhtenä uhkakuvana Kontiolahdella on verotulojen merkittävä pienentyminen. On ongelmallista, jos väkiluku jatkaa kasvuaan, mutta esimerkiksi verotulot eivät nousisikaan riittävässä suhteessa. Palvelutarve kasvaisi, mutta taloudelliset edellytykset palvelujen tuottamiselle eivät olisi yhtä hyvät. Palvelutarjonnan lisäämis- ja muutostarpeisiin vaikuttavat väestönkasvu, ikäihmisten suhteellisen osuuden kasvu, alle kouluikäisten lasten määrän lisääntyminen ja terveydenhuollon haasteet sekä muuttuva lainsäädäntö. Kontiolahden taloussuunnitelmassa vuosille on asetettu Kontiolahdelle 11 yleistavoitetta, jotka tiivistettynä ovat taloudellisuuden huomiointi päätöksenteossa, hallittu ja alueellisesti tasapainoinen asukaskasvu, viihtyisä ja hyvä ympäristö, monipuoliset mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon, palvelujen järjestäminen talouden sallimissa rajoissa sekä järjestöjen ja muiden tahojen avustaminen palvelujen tuottamisessa, asuntotuotannon kasvun edistäminen, suunnitelmallinen maapolitiikka, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen sekä palvelujen tuotteistamisen ja hinnoittelun kehittäminen edelleen, työpaikkaomavaraisuuden parantaminen ja seutuyhteistyön kehittäminen.

13 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2.3 Henkilöstöstrategia ja henkilöstötilanne Kontiolahden henkilöstöstrategia, joka ohjaa henkilöstöasioiden suunnittelua ja niiden toteuttamista, on laadittu vuonna 2007 ja sen lähtökohtana ovat Kontiolahden kunnan visio, arvot ja toiminta-ajatus. Kontiolahden kunnan arvot henkilöstönäkökulmasta tarkoittavat muun muassa jokaisen henkilön taloudellista kokonaisvastuuta omasta työstään, toimivia luottamussuhteita, avointa vuorovaikutusta ja tiedottamista, tasapuolista kohtelua ja joustavaa yhteistyötä. Kunnan työt ovat yhteisiä ja oma työ tulee nähdä osana kokonaisuutta. Henkilöstöstrategian tavoitteena on varmistaa tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne, ammattitaitoinen, työhön motivoitunut ja uudistumiseen sitoutunut henkilöstö. Strategia päivitetään vuonna Palvelustrategiassa esitetyt linjaukset henkilöstönäkökulmasta tarkoittavat ennakointia palvelu- ja henkilöstörakenteen muutoksissa, työsuhteiden turvaamista, tehtävämuutosten näkemistä mahdollisuutena ja osana työntekijöiden itsensä ja ammatillisen osaamisen kehittämistä. Uuden oppimista ja tarvittavaa koulutusta tuetaan. Vuosittain pidettävissä kehityskeskusteluissa tarkastellaan muun muassa työntekijän koulutustarpeet. Kontiolahden kunnassa henkilöstöä koskevia asioita käsitellään useissa toimielimissä. Paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnassa toteutetaan välitöntä yhteistoimintaa jokaisessa työyksikössä. Henkilöstön edustaja on mukana työpaikoilla asetetuissa johtoryhmissä ja kunnan johtoryhmässä. Edustuksellista yhteistoimintaa hoitava yhteistyötoimikunta käsittelee valmisteluvaiheessa olevat henkilöstöasiat. Kontiolahdessa toteutetaan kolmen vuoden välein laajamittainen työhyvinvointikysely, jonka toteuttaa KEVA (Kuntien eläkevakuutus). Viimeisin kysely tehtiin syksyllä Kyselyn tavoitteena on tuottaa tarpeellisia, toimintaan liittyviä kehittämiskohteita. KEVA:n asiantuntijat ovat mukana kehittämiskohteiden työstämisessä. Kyselyssä esille nousseiden asioiden perusteella laaditut kehittämissuunnitelmat ohjaavat yksiköiden toimintaa vuonna Kontiolahden tuloksia vuodelta 2012 on verrattu KEVA:n kyselypalveluun osallistuneiden kuntaorganisaatioiden (33 organisaatiota) tuloksiin. Kontiolahden tulokset olivat muita kuntaorganisaatioita paremmat lähes jokaisessa kysymyksessä. Kyselyyn vastanneista Kontiolahden työntekijöistä 84 % ilmoitti tyytyväisyytensä työhön melko tai erittäin hyväksi. Vuoden 2012 lopussa Kontiolahden kunnan henkilöstömäärä oli 850, joista vakituisia työntekijöitä oli 650 ja määräaikaisia 200. Tulevaisuuden haasteita strategisessa henkilöstöjohtamisessa ovat muun muassa henkilöstön ikääntyminen ja runsas eläköityminen, henkilöstöresurssien tehokas käyttö palvelutarpeiden lisääntyessä ja kilpailukyky osaavasta henkilöstöstä sekä seutuyhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen.

14 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2.4 Työllisyys ja työpaikat Kontiolahtelaisten työllisyys on ollut lähimenneisyydessä kohtuullisen hyvä. Keskimäärin työttömyysaste on ollut 10,2 viiden viime vuoden aikana. Kuviossa 2 on esitetty Kontiolahden seudun (naapurikunnat ja Outokumpu) kuntien työttömyysasteiden vuosittaisen keskiarvon kehitys vuodesta 2008 vuoteen Kontiolahdessa työttömyysaste on ollut seudun alhaisin yhdessä Liperin kanssa. 18,0 17,7 18,0 18,1 16,0 14,0 14,1 16,5 14,6 15,9 16,1 14,0 15,1 Joensuu Juuka Kontiolahti Lieksa 12,0 11,8 Liperi 10,0 9,7 10,3 9,5 10,4 Polvijärvi Outokumpu 8, Kuvio 2. Kontiolahden seudun kuntien työttömyysasteiden vuosittainen keskiarvo. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) Vuoden 2012 joulukuussa Kontiolahdessa oli 777 työtöntä työttömyysasteen ollessa 11,7. Vuoden 2013 helmikuun lopussa työttömiä oli 787 henkilöä, kun heitä helmikuun 2012 lopussa oli 698 henkilöä. Pohjois-Karjalassa työttömien osuus työvoimasta oli 16,1 % helmikuun lopussa vuonna Vuodesta 2006 lähtien työttömien osuus työvoimasta on ollut suurempi ainoastaan vuosina 2006 ja Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 11,1 % helmikuun 2013 lopussa. Kontiolahden seudulla oli työttömänä henkilöä, mikä on 15,3 % työvoimasta. Seudun työttömistä oli nuoria alle 25-vuotiaita (12,8 %). Kuviossa 3 on esitetty Kontiolahden seudun kuntien työttömien osuus työvoimasta helmikuun 2013 lopussa. Kontiolahti Liperi 11,5 12,6 Joensuu Polvijärvi Outokumpu Juuka 15,8 16,4 17,5 18,6 Lieksa 21, Kuvio 3. Kontiolahden seudun kuntien työttömyysasteet helmikuun 2013 lopussa. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö)

15 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vuoden 2010 lopun tilaston mukaan kontiolahtelaisia työssäkävijöitä oli henkeä (41,9 % väkiluvusta). Yli puolet työssäkävijöistä, (56,6 %), kävi töissä Joensuussa. Kontiolahdessa työskenteli (36,7 %) henkeä. Liperissä kävi työssä 148 (2,6 %), Lieksassa 44 (0,77%), Outokummussa 41 (0,71%) ja Juuassa 40 (0,69 %) henkeä. Joensuulaisista työssäkävijöistä (27 837) kävi Kontiolahdessa työssä 4,5 % eli henkeä. Suurin osa joensuulaisista työskentelee Joensuun alueella (88,3 %). Liperiläisistä työssäkävijöistä (4 785) kävi Kontiolahdessa työssä 192 (4,0 %) henkeä. Kuviossa 4 on esitetty Kontiolahden seudun kuntien työpaikkaomavaraisuudet vuonna Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssä käyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Yli 100 % työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa, että alueen työpaikkojen lukumäärä on suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Joensuu Outokumpu Juuka Lieksa 118,3 111,8 103,4 102,3 Polvijärvi 83,5 Liperi Kontiolahti 72,0 65, Kuvio 4. Kontiolahden seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus vuonna (Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) Kontiolahdessa eniten työpaikkoja on ollut julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa, teollisuudessa ja rakentamisessa. Pohjois-Karjalan Prikaatin toiminta lakkaa , jolloin Kontiolahdesta häviää noin 240 työpaikkaa. Taulukossa 3 on esitetty toimialoittain Kontiolahden työpaikat vuosina Taulukko 3. Kontiolahden työpaikat toimialoittain (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala Vuosi Maa-, metsä- ja kalatalous (A) Kaivostoim.; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jäteh. (B, D-E) Teollisuus (C) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoim. (G-I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistöalan toiminta (L) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoim (M-N) Julkinen hall. ja maanpuol.; Pakoll. sosiaalivak.; Koulutus; Terv.- ja sos.palv. (O-Q) Muut palvelut (R-U) Toimiala tuntematon (X) Yhteensä

16 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Kontiolahden kunta on merkittävin kontiolahtelainen työnantaja noin 850 työpaikallaan. Kontiolahden viisi merkittävintä teollista työnantajaa ovat Medisize Oy, Enerke Oy, Alsiva Oy, Aillos Oy ja AMT-Veneet Oy. Taulukossa 4 on esitetty Kontiolahden merkittävimpiä teollisia työnantajia ja niiden henkilöstömääriä. Henkilöstömäärä on kerätty Taloussanomien tiedoista, joten se voi sisältää yrityksen henkilöstöä myös muilta paikkakunnilta kuin Kontiolahdesta. Tämän vuoksi henkilöstömäärä ei ole vertailukelpoinen taulukossa 3 esitettyyn teollisten työpaikkojen lukumäärään. Taulukko 4. Kontiolahden merkittävimmät teolliset työnantajat. (Lähde: Josek Oy, Taloussanomat) Henkilöstö- Yritys määrä 2011 Medisize Oy 323 Enerke Oy 174 Aillos Oy 69 Alsiva Oy 56 AMT-Veneet Oy 33 Aatelitalo Oy 33 Fodesco Oy 27 Nanocomp Oy 18 Kotileipomo Riikonen Oy 16 Kontiowood Oy 16 Yhteensä 765 Kontiolahden kunnalla on useita teollisuustontteja Jaaman, Uuron ja Vaskelan teollisuusalueilla. Jaaman teollisuusalueelle haetaan erityisesti teollisuustyöpaikkoja tuovia yrityksiä, kuten myös Uuron II-teollisuusalueelle. Uuron I-alueelle soveltuvat hyvin yritykset, joiden toiminta vaatii varastointia ulkoalueilla. Vaskelan alue soveltuu hyvin pienyrityksille. Yritystonttien luovutuksessa tärkeimmät kriteerit ovat yrityksen kokonaistaloudelliset vaikutukset kuntatalouteen. Vuonna 2012 Kontiolahteen perustettujen yritysten lukumäärä oli 19 yritystä suurempi kuin lakkautettujen lukumäärä. Uusia työpaikkoja Kontiolahteen on tulossa muun muassa Lehmonharjun tiloihin Medisize Oy:lle kesällä 2013 noin 30. Uuroon rakennettavan ABC-aseman innoittamana houkutellaan yrityksiä Uuron teollisuusalueille. On tärkeää luoda Kontiolahden seudulle uusia työpaikkoja menetettyjen ja menetettävien tilalle. Tärkeintä ei kuitenkaan ole se, että työpaikat sijaitsevat Kontiolahdessa, vaan merkittävintä on saada kontiolahtelaisille työtä tälle seudulle. Seudullista yhteistyötä tulisi tehdä entistä enemmän ja tehokkaammin työpaikkojen luomiseksi Kontiolahteen ja Kontiolahden seudulle.

17 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2.5 Seudullinen yhteistyö Kontiolahti tukee yhdessä muiden kuntien kanssa maakunnan elinmahdollisuuksien kehittämistä ja osallistuu aluekehitysyhteistyöhön yhdessä muiden pohjoiskarjalaisten toimijoiden kanssa. Kontiolahti kuuluu Joensuun seutuun ja toimii aktiivisesti Joensuun seudun kuntien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Kontiolahden kunta tekee paljon yhteistyötä Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy:n kanssa, jonka toiminnan tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa seudun elinkeinorakennetta, kehittää seudun kilpailukykyä ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kansainvälistyvässä ympäristössä. Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy:n lisäksi Kontiolahti on mukana muun muassa seuraavissa seudullisissa yhteistyötoiminnoissa: Joensuun ja Kontiolahden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Joensuun työterveys Joensuun seudun hankintatoimi Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Seudullinen joukkoliikenne Puhas Oy (aik. Joensuun seudun Jätehuolto Oy) Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun maaseutupalvelut Joensuun seutukirjasto Eri yhteistyömuotojen avulla, kuten seudullinen hankintatoimi, kunnat saavat myös kustannushyötyjä. Palvelustrategiassa on esitetty linjauksia seutuyhteistyön vahvuuksien hyödyntämiseksi. Näitä linjauksia ovat muun muassa seuraavat: tilaaja-tuottaja -malli, sopimuspohjaisuus (kustannusten jakautuminen käytön mukaan) asioiminen asiakaslähtöisesti yli nykyisten kuntarajojen elinkeinopolitiikan terävöittäminen kehittämisohjelmien ja rahoituksen aktiivinen hyödyntäminen Joensuun seudun kilpailukyvyn vahvistaminen suhteessa muihin maakuntakeskuksiin. Linjausten lähtökohtina ovat taloudellisuuden, laadun, kustannustehokkuuden ja saatavuuden parantaminen. Kontiolahden kunta kuuluu jäsenenä myös neljään kuntayhtymään, jotka ovat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Itä-Suomen Päihdehuollon kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto muun muassa laatii maakuntakaavan, joka edistää suunnitelmallista rakentamista Pohjois-Karjalassa sekä havainnollistaa ja välittää valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ja sovittaa niitä yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta.

18 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 2.6 Maapolitiikka Kunnan maapolitiikka voidaan määritellä työvälineeksi, jolla ohjataan maanhankintaa ja maanluovutusta sekä edistetään kunnan asunto-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikan toteutumista. Maapolitiikan onnistuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä kunnan ja maanomistajien välillä. Kunnan tuleekin toimia pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti maankäyttöön liittyvissä asioissa. Kuviossa 5 on esitetty maapolitiikan asemaa kuntasuunnittelussa. Kuntasuunnittelu Asuntopolitiikka Elinkeinopolitiikka MAA- POLI- TIIKKA Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Kuvio 5. Maapolitiikan asemaa kuntasuunnittelussa. Kontiolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2007 Kontiolahden maapoliittisen ohjelman, jossa maapolitiikan visioksi on määritelty, että Kontiolahden kuntaa kehitetään viihtyisänä ja monipuolisena asuinympäristönä. Kunta turvaa tonttitarjonnan osalta elinkeinoelämän kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja hallitun väestön kasvun. Kehittymiselle ja kasvulle luo perustan aktiivinen ja ennakoiva maa- ja kaavoituspolitiikka. Maapoliittinen, kaavoitus-, asunto- ja kunnallistekniikan rakentamisohjelma sekä elinkeino- ja palvelustrategia muodostavat maankäyttöä ohjaavan rungon. Maapolitiikalla varmistetaan yleis- ja asemakaavojen tarkoituksenmukainen toteutuminen, maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ja kunnalle aiheutuvien investointien kannattavuus. Riittävän, noin 4 6 vuoden, maareservin hankkiminen on yksi onnistuneen maapolitiikan edellytyksistä. Maanhankinnan avulla turvataan maan saaminen oikealta paikalta oikeaan aikaan ja oikeaan hintaan asunto-, työpaikka- ja virkistystarpeita varten. Maanluovutuksen tavoitteena on turvata riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta kunnan yleisten kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tonttien luovutuksen ajoitus ja kohdistus tulee sovittaa yhteen kunnan palvelurakentamisen, kunnallistekniikan toteuttamismahdollisuuksien sekä väestö- ja työpaikkatavoitteiden kanssa. Tontteja luovutetaan vuokraamalla ja myymällä. Tonttien vuokraus suunnataan alueille, joilla tonttien kysyntä ei ole yhtä voimakasta kuin muilla alueilla. Keskeisenä periaatteena on ollut asemakaavojen laatiminen kunnan omistamille maille. Samanaikaisesti kyläalueita on kehitetty osayleiskaavoilla. Kaavoituksessa noudatetaan myös valtakunnallisia maapoliittisia linjauksia ja hyödynnetään erilaisia maapoliittisia keinoja, kuten maankäyttösopimuksia. Maapoliittinen ohjelma tullaan kokonaisuudessaan päivittämään ajan kanssa, koska kehittyvä ja kasvava kunta vaatii nopean reagoinnin mahdollistavan maapoliittisen ohjelman.

19 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) 3 Kontiolahden kunnan rakentuminen ja kaavoitus Palvelutarveselvitystä varten Kontiolahti on jaettu kuvan 1 mukaisiin alueisiin, jotka ovat Romppala, Varparanta (myös Teyrisaaren asukkaat), Kirkonkylä, Kontioniemi, Lehmo, Onttola, Kunnasniemi, Kulho, Paihola, Jakokoski ja Selkie-Mönni. Aluerajaukset on tehty hyödyntäen osayleiskaavarajauksia, äänestysalueiden rajauksia ja tämänhetkisiä oppilaaksiottoalueita. Kasvatus- ja koulutuspalveluja on tarkasteltu myös tämän hetkisillä oppilaaksiottoalueilla. Romppala Varparanta Kirkonkylä Kunnasniemi Jakokoski Kontioniemi Paihola Onttola Lehmo Kulho Selkie-Mönni 53/MML/13 Kuva 1. Palvelutarveselvityksessä käytetyt aluerajaukset.

20 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Taulukossa 5 on esitetty vuosina valmistuneet omakoti- ja paritalohuoneistot alueittain. Selkeästi eniten huoneistoja on valmistunut Lehmon alueelle. Myös Kirkonkylälle on alkanut valmistua enemmän huoneistoja parin hiljaisen vuoden jälkeen, jolloin Kirkonkylällä luovutettiin vain vähän tontteja. Myös Kulho, Onttola, Kontioniemi ja Jakokoski ovat olleet suosittuja pientalojen rakennusalueita. Taulukko 5. Vuosina Kontiolahdessa valmistuneet omakoti- ja paritalohuoneistot alueittain. Alue Vuosi Yht. Lehmo Kirkonkylä Onttola Kulho Kontioniemi Jakokoski Kunnasniemi Varparanta Paihola Selkie-Mönni Romppala Yhteensä * paritalot on huomioitu siten, että yksi paritalo on yhtä kuin kaksi huoneistoa. Kirkonkylälle on valmistunut kerrostalo vuonna 2005 ja 2012 ja Lehmoon vuosina 2003, 2005 ja 2006 sekä Taulukossa 6 on esitetty Kontiolahdessa vuosina valmistuneet rivi- ja kerrostalohuoneistot. Kerrostalohuoneistojen lukumäärät on tarkistettu, mutta rivitaloissa huoneistojen lukumääräksi on oletettu 4. Taulukko 6. Vuosina Kontiolahdessa valmistuneet rivi- ja kerrostalohuoneistot. Alue Vuosi Yht. Lehmo Kirkonkylä Onttola Vuonna 2012 suosituin rakentamisalue oli Lehmo. Lehmoon myönnettiin rakennuslupa 15 omakotitalolle, 4 paritalolle ja 8 rivitalolle. Suosittuja alueita olivat myös Kirkonkylä ja Kulho. Taulukossa 7 on esitetty vuosina myönnetyt pien-, rivi- ja kerrostaloluvat alueittain. Vuodelta 2013 lupatilanne on tarkistettu Vuonna 2012 lupia myönnettiin aikaisempaa vähemmän. Vuosi 2013 näyttää tällä hetkellä paremmalta kuin vuosi 2012, jopa vuoden 2011 lupatasoa voidaan saavuttaa. Taulukko 7. Vuosina myönnetyt pien-, rivi- ja kerrostaloluvat alueittain. Alue Vuosi * Yhteensä Lehmo Kirkonkylä Kulho Onttola Kontioniemi Jakokoski Paihola Selkie-Mönni Kunnasniemi Varparanta Romppala Yhteensä * Tilanne

21 , Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Kuvassa 2 on esitetty vuosina Kontiolahdessa valmistuneet erillispientalot sekä rivi- ja kerrostalot. Asuinrakennukset /MML/13 Kuva 2. Vuosina valmistuneet asuinrakennukset. (Lähde: YKR/SYKE ja TK 2013)

22 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Kaavoituksen tarkoituksena on edistää ehyen yhdyskuntarakenteen muodostumista. Kaavoitusta ohjaa valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Kunnassa laadittavan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Kuntien on myös mahdollista laatia yhteisiä yleiskaavoja, kuten Joensuun seudulla on laadittu Joensuun seudun yleiskaava Kontiolahdessa on tehty yleiskaavoja tietyille alueille maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi. Tällöin puhutaan osayleiskaavasta. Yleiskaavat ohjaavat kunnan asemakaavoja, joilla ohjataan kunnan alueiden yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä. Ranta-alueiden rakentamista ja maankäyttöä ohjataan rantaosayleis- ja ranta-asemakaavoilla. Yksityisellä maanomistajalla on mahdollisuus tehdä omistamilleen maille ranta-asemakaava. Ennen kaavoittamiseen ryhtymistä maanomistajan tulee olla yhteydessä kuntaan. Kuvassa 3 (seuraavalla sivulla) on esitetty Kontiolahden kunnassa voimassa olevat, meneillään olevat ja tulevat osayleiskaavat. Jakokosken osayleiskaava on hyväksytty Kontiolahden kunnanvaltuustossa Paiholan osayleiskaavaluonnos on tekeillä ja se on tarkoitus saada nähtäville kevään 2013 aikana. Lehmon osayleiskaava-alueen rajaus on karkea, todennäköisesti kaava-alueeseen otetaan mukaan Jaamankankaan alue. Lehmon osayleiskaava-alueelta on laadittu nykyisellä rajauksella muun muassa luontoselvitys ja alueelta laaditaan parhaillaan muita perusselvityksiä, kuten kantatilaselvitystä. Kontioniemen kaavoitus on seuraava tärkeä projekti, kunhan varuskunta-alueen kohtalosta saadaan enemmän tietoa. Kontiolahden kunnassa on jäljellä kaikkiaan lähes 470 rakennuspaikkaa voimassa olevissa osayleiskaavoissa (taulukko 8). Näiden lisäksi meneillään olevassa Paiholan osayleiskaavassa arvioidaan alueelle tulevan yhteensä 67 uutta rakennuspaikkaa. Lehmon osayleiskaava-alueelle rakennuspaikkoja tullee muutama sata. Taulukko 8. Kontiolahdessa voimassa olevien osayleiskaavojen rakennuspaikat. Pientalopaikkoja Käytetty Vapaana Kaava Pielisjoen rantaosayleisk. Kuurna-Eno Pielisjoen rantaoyk Kupluskylä-Kuurna Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski oyk Kulhon osayleiskaava Kunnasniemen osayleiskaava Jakokosken osayleiskaava Yhteensä

23 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) OSAYLEISKAAVAT 2013 RakL:n tai MRL:n mukaiset oikeusvaikutteiset: 1. Höytiäisen selkäsaariston oyk 2. Pielisjoen rantaoyk 3. Pielisjoen rantaoyk II 4. Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski oyk 5. Kulhon oyk 6. Kunnasniemen oyk 7. Jakokosken oyk (kesken) Työn alla olevat osayleiskaavat 8. Paiholan oyk 9. Lehmon oyk Alkavia osayleiskaavatöitä: 10. Kontioniemen oyk 11. Kirkonkylän oyk /MML/13 Kuva 3. Kontiolahden kunnassa voimassa, meneillään ja tulossa olevat osayleiskaavat vuonna Kuvassa 4 on esitetty Kontiolahden pohjoisosassa voimassa olevat asemakaavat ja kunnan omistamat maat ja kuvassa 5 on esitetty Kontiolahden eteläosissa voimassa olevat asemakaavat ja kunnan omistamat maat.

24 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Kunnan maat Asemakaavat 53/MML/13 Kuva 4. Kunnan omistamat maat ja asemakaavat Kontiolahden pohjoisosassa. Kunnan maat Asemakaavat Kuva 5. Kunnan omistamat maat ja asemakaavat Kontiolahden eteläosassa. 53/MML/13

25 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Uusien asemakaavojen tarkoituksena on mahdollistaa rakentamisen säilyminen vilkkaana Kontiolahdessa. Asemakaavat pyritään laatimaan alueille, joille kunnan ei tarvitse tehdä suuria investointeja infrastruktuuriin. Tonttien luovutuksessa huomioidaan alueella olevien palvelujen kapasiteetin riittävyys. Kontiolahdella tonttien kysyntä on säilynyt hyvänä. Vuoden 2012 rakentamiseen luovutettiin Kirkonkylällä Kotiseutukeskuksen alueelta 9 AO- eli omakotitalotonttia ja vuoden 2013 rakentamiseen Lepolan alueelta 5 AOtonttia. Kirkonkylän alueella asuntorakentamisen pääalueet vuosina ovat kirjaston seutu, Kotiseutukeskuksen alue, Kontiowoodin alue, Hovinmäen alue ja Lepolan alue (kuva 6). Kirkonkylällä raakamaatilanne on kohtalainen. Raakamaan hankinta on erittäin tarpeellista, mutta Kirkonkylän alueella erityisen haastavaa. Strategisena ajatuksena on asemakaavoittaa Kirkonkylälle aikaisempaa enemmän rivi- ja kerrostaloja. 53/MML/13 Kuva 6. Asuntorakentamisen pääalueet kirkonkylän alueella

26 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Vuoden 2012 rakentamiseen tontteja luovutettiin Lehmossa Kylmäojalla Vilukankaalta 7 AO-tonttia ja Hirvijahdintieltä 5 AO-tonttia. Lisäksi luovutettiin 3 AR- eli rivitalotonttia Suutelasta. Vuoden 2013 rakentamiseen luovutettiin Hirvijahdintieltä 4 AO-tonttia ja Lehmossa Mustolan alueelta 8 AO-tonttia ja 1 AP- eli paritalotontti sekä 1 AR-tontti. Lehmon asuntorakentamisen pääalueet vuosina ovat Hirvijahdintien alue, Lehmon kiertoliittymän alue, Jyrkäntie, Metsäpellon alue (K-kaupan viereiset alueet), Mustolan ja Suutelan alueet sekä Lamminrannan alue (kuva 7). Lehmossa raakamaata on melko hyvin myös tulevaisuuden tarpeisiin. 53/MML/13 Kuva 7. Asuntorakentamisen pääalueet Lehmon alueella

27 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys (119) Edellä mainittujen asemakaava-alueiden lisäksi rakentamista tullaan lisäämään Lehmossa nykyisiä asemakaava-alueita muuttamalla ja tiivistämällä. Lehmon asemakaavojen uudistustyö on meneillään, mutta se on pitkäkestoinen projekti, sillä työssä tehdään useita muutoksia ja laajennuksia nykyisiin asemakaavoihin. Lisäksi koko Lehmon asemakaavat numeeristetaan. Meneillään on myös UPM:n ranta-asemakaavatyö Höytiäisen ranta-alueelle Jaamankankaalla. Hanke on saanut runsasta vastustusta muun muassa Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, koska alueella ei ole vielä voimassa maakuntakaava, jossa alueen tulevaisuus olisi kattavasti käsitelty. Jaamankankaan alueen maankäyttö on yksi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen kohteista. Kun maakuntakaavan 4. vaihe saadaan valmiiksi, on Kontiolahdella edellytykset lähteä tekemään osayleiskaavaa Jaamankankaan alueelle. Maakuntakaavan 4. vaiheessa kohteena on muun muassa myös Kontiolahden lakkautuvan varuskunta-alueen maankäyttö. Kontiolahdessa on jo käynnistetty asemakaavan laadinta osalle Kontioniemen aluetta. Alueelle on asetettu rakennus- ja toimenpidekielto. Erityistä huomiota kohdistetaan parhaillaan Kontiorannan varuskunta-alueen maaalueiden hankintaan, suunnitteluun ja jatkokäyttöön. Kontioniemen alueesta on tulevaisuudessa ajatus tehdä Kontiolahden merkittävin rakentamisalue yhdessä Lehmon kanssa.

Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys 2012-2030 2 (119)

Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys 2012-2030 2 (119) 20.5.2013 Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys 2012-2030 2 (119) Kontiolahden kunta Palvelutarveselvitys 2012-2030 3 (119) TIIVISTELMÄ Kontiolahden kunnan johtoryhmä on nähnyt tarpeelliseksi selvittää

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Palvelutarveselvityksen päivitys on tarkoitettu erillisselvitysten ym. pohja-aineistoksi.

Palvelutarveselvityksen päivitys on tarkoitettu erillisselvitysten ym. pohja-aineistoksi. Kontiolahden kunta Palvelutarveselvityksen osittainen päivitys 2016 3 (38) TAUSTAA Kontiolahden kunnan palvelutarveselvitys 2012-2030 valmistui 20.5.2013. Johtoryhmä näki tarpeellisena Kontiolahden palvelurakenteen

Lisätiedot

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu. JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi VÄESTÖN SIJOITTUMINEN KAUPUNKISEUDULLA Asukasmäärä eri

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.12.2015 1 1 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen Tulevaisuuden johtajat 24.11.2017 Jari Koskinen MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Tule meille menestymään!

Tule meille menestymään! Tule meille menestymään! TEOLLISUUSTONTIT KONTIOLAHDEN KUNTA 1 Kontiolahden teollisuusalueet ja niiden sijainti KONTIOLAHTI 1,5 km Vaskelan teollisuusalue 6 km Uuron teollisuusalue 12 km Jaaman teollisuusalue

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9.

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9. Sisällysluettelo 1 Alue ja ympäristö 8 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8 1.2 Tuusulan kunnan alue 9 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9 2 Väestö 10 2.1 Tuusulan väkiluku 1.1.1900 2011 10 2.2 Väkiluvun

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Maankäytön suuntaviivat 2025

Maankäytön suuntaviivat 2025 Maankäytön suuntaviivat 2025 1. Yleiset määräykset ja toteutus Haapajärvellä 1.1. Yleiskaava Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2007. KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta

KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2007. KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2007 KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta Johdanto Kontiolahden kunnanvaltuusto on taloussuunnitelman yhteydessä asettanut ympäristölautakunnan erääksi keskeiseksi

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 6.2.2008 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2014

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2014 SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2014 SONKAJÄRVEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014 1(4) 1. YLEISTÄ Sonkajärven kunnan toiminta-ajatus on: Sonkajärvi on kaunis ja viihtyisä, hyvät palvelut tarjoava asuin- ja lomakunta,

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN

KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN 2020-2023 2 Linjaukset / Toimintakatevaade Toimintakatevaade määritetään kaupunkitasoisesti; Vuoden 2020 menot vuoden 2019

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2. Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus

Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus 3.6.2019 Enontekiön kunnan painelaskelmat (päivitetty 5/2019) Enontekiö Trendi: 2013-2018 TP 2016 TP 2017 TP2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Asukasluku

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 15.2.2012 Tampere Maapolitiikka Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 on hyväksytty

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

TP INFO. Mauri Gardin

TP INFO. Mauri Gardin TP INFO Mauri Gardin 28.3.2011 Tunnusluvut TP 2010 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Asukasluku 59 355 59 848 60 090 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 20,0 Verotulot, 1000 184 280 186 853 199 275 * verotulot, /asukas

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018 Asra 8.9.2015 Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Sivu 2 TP 2014 TA+muutokset 2015 TA 2016 2017 2018 Toimintatuotot 319 908 404 100 354 000

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Tilastotietoja Sipoosta

Tilastotietoja Sipoosta Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2014

KAAVOITUSKATSAUS 2014 YHTEYSTIEDOT KAAVOITUSASIOISSA: Tekninen virasto Mittaus- ja kaavoitusosasto Hovilankatu 2, 83500 Outokumpu puh. (013) 5591 www.outokummunkaupunki.fi e-mail. etunimi.sukunimi@outokummunkaupunki.fi Va.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät

YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät OMAISUUDEN HALLINTA ja YLLÄPITO RAKENTAMISEN EDELLYTYKSET Palvelualuepäällikkö Petri Joro YMPÄRISTÖPALVELUT MAA- OMAISUUS KADUT JA VIHERALUEET KUNNAN RAKENNUKSET Maankäyttöpäällikkö

Lisätiedot

Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet

Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet Kari Sjöholm 30.10.2018 Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet Kari Sjöholm 30.10.2018 3 Kari Sjöholm Etelä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla

Lisätiedot

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus TP TA+muutokset TA TS TS Tuloslaskelma 2015 2016 2017 2018 2019 Toimintatuotot 32 347 41 900 31 900 31 900 31 900 Myyntituotot 6 379 15 900 7 400 7 400 7 400 Maksutuotot 19 611 20 000 20 000 20 000 20

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot