Laajapohjaisella Länsi-Uudenmaan alueen neuvottelukunnalla olisi nyt tilaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laajapohjaisella Länsi-Uudenmaan alueen neuvottelukunnalla olisi nyt tilaus"

Transkriptio

1 1 KAUPPAKAMARIASIOITA Länsi-Uudenmaan kauppakamarin sääntömääräinen kevätkokous Länsi-Uudenmaan kauppakamarin sääntömääräinen kevätkokous pidetään klo alkaen Billnäs Bruk tiloissa Billnäsissä. Kokouksen jälkeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä pitää esitelmän aiheesta Kapitalismin uudet kasvot. Kokouskutsu lähetetään jäsenille erillisenä kutsuna. Kauppakamarin edunvalvonta tehoaa Kauppakamari sai ennen vuoden vaihdetta Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervalan kanssa käydyissä neuvotteluissa lupauksen siitä, että Liikennevirasto on valmis toteuttamaan Hanko- Hyvinkää-radan sähköistyksen suunnittelun mikäli alueen kunnat ja/tai maakuntaliitto kattavat puolet suunnittelukustannuksista. Saatujen tietojen mukaan sähköistyksen suunnittelu maksaa enintään euroa. Nyt alueen kunnat Hangosta Hyvinkäälle ovat ilmoittaneet osallistuvansa Hangonradan sähköistyksen suunnitteluun yhteensä eurolla. Lisäksi Uudenmaan liitto osallistuu hankeen rahoitukseen eurolla. Alueen kunnat ovat näin ollen antaneet vahvan viestin yhteistyökyvystään ja Hanko-Hyvinkää radan sähköistämisen tärkeydestä Liikennevirastolle ja eduskunnan poliittisille päättäjille. Liikennevirastosta saadun tiedon mukaan sähköistyksen suunnittelu on jo käynnistynyt. Haasteena on tämän jälkeen saada Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen seuraavaan hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon. Hankkeen tärkeys on tuotu vahvasti esille myös Suomen kauppakamarien ja Liikenneviraston yhteiselle työryhmälle, jonka tehtävänä on laatia suosituksia niistä hankkeista, jotka tulisi sisällyttää seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Kauppakamarikiertueen 2011 antia: Laajapohjaisella Länsi-Uudenmaan alueen neuvottelukunnalla olisi nyt tilaus Kauppakamarikiertueen yhteydessä pohdittiin erillisessä työryhmässä miten Länsi-Uudenmaan alueen edunvalvontaa voitaisiin tulevaisuudessa parhaiten edistää. Työryhmän edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että kilpaillessamme muiden alueiden kanssa muun muassa valtion määrärahoista meidän tulisi yhdistää voimavaramme jotta saisimme parempia tuloksia aikaan. Työryhmän konkreettisena ehdotuksena oli, että pitäisi perustaa Länsi-Uudenmaan mafia tai työryhmä joka työskentelisi koko alueen kehittämisen puolesta. Osuvampi nimitys tällaiselle laajapohjaiselle yhteistyöelimelle voisi olla esimerkiksi Länsi-Uudenmaan neuvottelukunta. Sen tehtävänä olisi edistää kaikkia niitä Länsi-Uudenmaan alueen hankkeita, joiden toteutus on riippuvainen valtiovallan toimesta. Tällaisia ovat tällä hetkellä muun muassa Espoo-Lohja taajamarata, Hangon lentokenttä sekä Kehä V:n kehittäminen. Neuvottelukuntaan voisi kuulua alueen kuntien korkeinta johtoa sekä elinkeinoelämän edustajia kauppakamarista ja yrittäjäjärjestöistä.

2 2 Tarvitsemme joka tapauksessa osaavia kansanedustajia yli puoluerajojen eduskuntaan. Tästä syystä on tärkeätä, että mahdollisimman moni äänestäjä käyttää äänioikeuttaan tulevissa eduskuntavaaleissa. Kauppakamari tulee seuraamaan miten alueemme äänet jakautuvat kunkin eduskuntaan valitun kansanedustajan osalta. Länsi-Uudenmaan alueen äänin eduskuntaan valituilta kansanedustajilta on kohtuullista edellyttää toimenpiteitä alueen hyväksi Koulutus Matkakulut verotuksessa Aika: Keskiviikkona klo Paikka: Lohjan Kaupungintalo, Karstuntie 4, Lohja Asiantuntija: KTM Karl-Johan Sigfrids, Certima Oy Ab Ohjelma: Verottoman matkakulukorvauksen perusteet matkalasku kulukorvauksen perusteena työnantajan velvollisuus maksaa matkakulukorvauksia korvauksen verottomuuden rajat työmatkakäsite km-korvaukset ja päivärahat Matkoihin liittyvät erityisongelmat työnantajan alv-oikeus työ- vai virkistysmatka bonuspisteet passit ja viisumit yksityisen elinkeinonharjoittajan matkakulut Hinta: Jäsenet: alv 23 %/henk, seuraavat saman yrityksen osallistujat 25 % alennusta/henk. Eijäsenet: alv 23 %/henk, seuraavat saman yrityksen osallistujat 25 % alennusta/henk. Hintaan sisältyy kahvitarjoilu ja jaettu aineisto.

3 3 Ilmoittautuminen: viimeistään kauppakamarin toimistoon, puh tai Vientiremburssit ja niiden käyttö ulkomaankaupassa Aika: Paikka: Tiistaina 12.4 klo (klo 8.30 aamupala ja klo lounas) Meriturva, Rajapartiokaari 6, Lohja Asiantuntija: Thomas Björkman, Trade Finance Advisor, Nordea Pankki Suomi Oy, Trade Finance Finland Ohjelma Klo aamupala Ulkomaankaupan maksutavat Remburssin käyttö ja teoria Remburssi ja kaupan osapuolet, pankin rooli Remburssin edut vs muut maksutavat Viejän huomioitava remburssin käytössä Standby remburssi Remburssmallit Vientiremburssiasiakirjojen tarkastuslista Maariskit Klo Lounas Hinta: jäseniltä: alv 23 %/henkilö, seuraavat saman yrityksen osallistujat 25 % alennusta/henk. Ei-jäsenet: alv 23 %/henk, seuraavat saman yrityksen osallistujat 25 % alennusta/henkilö. Ilmoittautuminen: viimeistään kauppakamarin toimistoon, puh tai Ajankohtaista yritysverotuksesta Aika: Keskiviikkona klo Paikka: Lohjan Kaupungintalo, Karstuntie 4, Lohja

4 4 Asiantuntija: KTM Karl-Johan Sigfrids, Certima Oy Ab Ohjelma: Tuloverotus 2011: - Tuloverolain muutokset - Luovutustappioiden vähennysmahdollisuus - Työnantajan sosiaaliturvamaksu Osinkoverotus: - Oy verrattuna muihin yritysmuotoihin - Osakeyhtiön varojen jako ja verotus Hetemäki-työryhmän ehdotukset - Yritystulojen verotus - Muut ehdotukset Elinkeinoverotus: - Vähennyskelvottomat menot ja verottomat tulot - Vaaliavustukset ja muut poliittiset lahjoitukset - Verohallinnon yhtenäistämisohjeet - Muut verohallinnon ohjeet Ajankohtainen oikeuskäytäntö Hinta: Jäsenet: alv 23 %/henk, seuraavat saman yrityksen osallistujat 25 % alennusta/henk. Eijäsenet: alv 23 %/henk, seuraavat saman yrityksen osallistujat 25 % alennusta/henk. Hintaan sisältyy kahvitarjoilu ja jaettu aineisto. Ilmoittautuminen: viimeistään kauppakamarin toimistoon, puh tai KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Suomalaisinvestoinnit Kiinassa ovat kasvaneet edelleen Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen (CEMAT) tuoreen Kiinan talousnäkymät 2/2010 -katsauksen mukaan Kiinan ulkomaankauppa on ennätyskorkealla tasolla ja suomalaisinvestoinnit Kiinassa ovat kasvaneet edelleen. Katsaus on julkaistu CEMATin Talousnäkymät -internetsivustolla osoitteessa Kiinan vientivetoinen talous on elpynyt nopeasti ja vuoden 2010 talouskasvuksi kirjattaneen noin 10 %. Nousua on vauhdittanut ripeästi virinnyt ulkomaankauppa: marraskuussa sekä Kiinan vienti että tuonti nousivat historiallisen korkeisiin lukemiin. Vienti kasvoi erityisen nopeasti mm. Brasiliaan ja Venäjälle, mutta myös tärkeimmät vientimarkkinat EU, Yhdysvallat ja Japani vetivät jälleen. Tuonti puolestaan kiihtyi etenkin ASEAN-maista, joiden kanssa Kiinan

5 5 vapaakauppasopimus astui voimaan vuonna Vuonna 2011 ulkomaankaupan näkymiä himmentävät hieman maailmanlaajuisen elpymisen hauraus ja tärkeimpien vientimarkkinoiden mahdolliset ongelmat. Toimialoista etenkin autoteollisuus, IT-sektori ja paperiteollisuus ovat laajentuneet vauhdilla. Kiina nousi maailman suurimmaksi automarkkinaksi jo vuonna 2009, mutta yhä pahenevien ruuhka- ja ilmanlaatuongelmien vuoksi viranomaiset ovat rajoittamassa autojen määrää mm. Pekingissä. ITteollisuus nousi edellisvuoden aallonpohjasta, ja paperiteollisuudessa puolestaan Kiina on noussut maailmanluokan peluriksi pitkälti valtion tukiaisten ansiosta. Kiinan nopean kasvun taustalla onkin osaltaan ollut hallituksen massiivinen elvytyspaketti, jolla on tuettu mm. suuria infrastruktuurihankkeita ja tärkeimpiä teollisuudenaloja. Tukipakettia on suunnattu alkuperäistä suunnitelmaa enemmän myös paikallisen kulutuskysynnän vahvistamiseen. Investointitahti pysyi vuonna 2010 erittäin korkealla ja perustui elvytyksen lisäksi hyvin korkeaan säästämisasteeseen. Kotitalouksien pankkitalletukset Kiinassa ovat jo noin 4,5 biljoonaa dollaria eli enemmän kuin muiden BRIC-maiden bruttokansantuote yhteensä. Osa elvytyksestä näyttää kuitenkin valuneen kiinteistöspekulointiin, mikä on näkynyt sekä asuntojen että liikekiinteistöjen hintojen huimana nousuna etenkin suurissa kaupungeissa. Uhkaavan kiinteistökuplan lisäksi myös kuluttajahintainflaatio on viime kuukausina jälleen kiihtynyt. Suorat ulkomaiset investoinnit Kiinaan pysyttelivät hyvällä tasolla koko kriisin ajan, ja vuonna 2010 ne ovat olleet jälleen kasvussa. Suomalaisyritysten Kiina-investointien arvioidaan ylittäneen jo 8 miljardia euroa ja ne perustuvat yhä useammin yritysten globaaleihin tuotantoketjuihin ja Kiinan kehittyvään alihankintaverkostoon. Ulkomaiset yritykset ovat kuitenkin raportoineet myös Kiinan kasvavasta protektionismista ja paikallisyritysten suosimisesta ulkomaisten kustannuksella. Lisäksi maan tuotantokustannusetu on hupenemassa. Varsinkin suurkaupungeissa hinnat ovat kohonneet ripeästi, ja vuonna 2010 mm. palkat ovat lähteneet jälleen nousuun. Osa yrityksistä on jo siirtänyt halpatuotantoaan alempien kustannusten maihin, kuten Vietnamiin. Samaan aikaan kiinalaisyritykset ponnistavat ulkomaille. Kiinan maailmanvalloitus tähtää teknologian, osaamisen ja raaka-aineiden hankkimiseen. Strategian mukaisesti Kiina suuntaa investointejaan kehittyneiden teollisuusmaiden lisäksi Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan raakaainerikkaisiin maihin. Sijoituksia ja niihin tähtääviä sopimuksia on tehty viime kuukausina mm. Brasiliassa, Argentiinassa, Intiassa ja Pakistanissa. Lähde: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus (CEMAT) YRITYSTIETOA Yrityksille helpotusta taantuman aiheuttamiin rahoitusongelmiin Valtioneuvosto on muuttanut suhdannerahoituksen ehtoja siten, että ne ottavat nykyistä paremmin huomioon taloudellisessa tilanteessa viime aikana tapahtuneet muutokset. Päätöksen mukaan suhdannelainan laina-aika ja suhdannetakauksella taattavan lainan tai muun vastuusitoumuksen aika pidentyy nykyisestä kuudesta vuodesta kymmeneen vuoteen. Suhdannetakauksen käyttö laajentuu koskemaan lainojen lisäksi myös muut vastuusitoumukset.

6 6 Hallitus otti suhdannerahoituksen käyttöön maaliskuussa 2009 helpottamaan rahoituskriisiä yrityksissä, joilla oli vaikeuksia saada pankkirahoitusta äkillisesti alkaneen taantuman seurauksena. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voivat vuoden 2011 aikana saada erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:ltä erityistä suhdannerahoitusta helpottamaan taantuman yrityksille aiheuttamia rahoitusongelmia. Yritykset voivat saada suhdannerahoitusta investointeihin tai käyttöpääomaksi. Suhdannerahoitus voi käsittää lainoja ja takauksia. Suhdannerahoitusta voi vuonna 2011 saada yritys, jonka kannattavuus tai maksuvalmius heikentyi vuonna 2008 alkaneen taloustaantuman seurauksena, mutta jolla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan toimintaan suhdannetilanteen parannuttua. Lisäehtona rahoituksen saamiselle on, että yritysten päärahoittajat ovat keskenään päässeet sopimukseen lisärahoituksesta tai yrityksen vastuiden vakauttamisesta. Yhtiön osuus suhdannelainasta voi olla enintään prosenttia yrityksen rahoituksesta. Valtioneuvoston arvion mukaan Finnvera Oyj jakaisi suhdannerahoitusta tämän vuoden aikana noin 119 miljoonaa euroa. Rahoituksen turvin yritykset voisivat vauhdittaa investointeja ja turvata erityisesti pk-sektorilla taantuman jälkihoidon ja yrityksen kasvumahdollisuudet. Finnvera on tehnyt maaliskuusta 2009 vuoden 2010 loppuun mennessä myönteisiä suhdannerahoituspäätöksiä 819 yritykselle, yhteensä 325 miljoonaa euroa. Lisätiedot: Neuvotteleva virkamies Ilkka Korhonen p Uusi yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva kirjanpitolautakunta on antanut uuden yleisohjeen kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä ja kirjanpitoaineistojen säilyttämisestä. Yleisohje tarjoaa kirjanpitovelvollisille ja taloushallinnon palvelujen tuottajille käytännön ohjeistusta taloushallinnon järjestelmien ja prosessien kehittämiseen. Ohjeessa on täsmennetty kirjanpidon kirjausketjun kuvausta, sekä selkeytetty ja kehitetty tositteita koskeva ohjeistus. Kirjausketju ulottuu liiketapahtumasta tositteeseen ja siitä kirjanpitomerkinnän tekemisen kautta pääkirjanpitoon, josta yhteys jatkuu tilinpäätöksen tuloslaskelmaan tai taseeseen. Kirjausketjun tulee myös toimia tilinpäätöksestä alaspäin siten, että tuloslaskelman ja taseen erien sisältö voidaan pääkirjatilien saldojen ja kirjausten perusteella selvittää. Ohjeessa on myös havainnollistettu kirjanpitoaineiston säilyttämistä koskevia vaatimuksia. Ohjeen liitteenä on esimerkkiyrityksen avulla avattu ohjeessa kuvattuja menettelyjä. Yleisohje ei ole sidoksissa kirjanpidon tiettyyn tekniseen toteuttamistapaan. Tätä kuvastaa mm. se, että paperitositetta ei enää ole asetettu ensisijaiseksi tositteen muodoksi. Kirjanpitolautakunta on joulukuussa 2010 antanut asunto-osakeyhtiöiden kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan yleisohjeen. Tällä hetkellä voimassa on 16 kirjanpitolautakunnan antamaa yleisohjetta. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet ja lausunnot ovat luettavissa osoitteessa:

7 7 Yritysjohdon henkilötunnuksia on suojattava nykyistä paremmin Nykyisin kauppa- ja muissa rekistereissä olevat vastuuhenkilöiden henkilötunnukset ja kotiosoitteet ovat vapaasti kaikkien saatavilla. Identiteettivarkauksien uhkan kasvaessa on vietävä eteenpäin lakiesitys, jolla rajataan henkilötietojen vapaata saatavuutta, sanoo johtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista. - Sisäasiainministeriön työryhmän raportin mukaan identiteettivarkauksien määrä kasvaa Suomessa. Nyt on viimeistään vietävä eduskunnan säädettäväksi laki, joka rajoittaa esimerkiksi kaupparekisterissä olevien henkilöiden henkilötunnusten ja kotiosoitteiden vapaata saatavuutta, painottaa Leena Linnainmaa. Kansainvälisesti identiteettivarkaudet ovat muodostuneet vakavaksi ongelmaksi. Useat maat ovatkin ryhtyneet toimenpiteisiin niiden estämiseksi. - Vaikka yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa on Suomessa edistetty, yritysten johtohenkilöiden osalta laissa on edelleen merkittävä turvallisuusaukko, joka on pikaisesti tukittava, Linnainmaa jatkaa. Lisätiedot: Keskuskauppakamari, varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, puh Kuudesosa valtion yritystuista menee suurille yrityksille Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla myönnettiin vuonna 2010 valtiontukia yhteensä 616 miljoonaa euroa. Tästä 97 miljoonaa euroa meni suurille, eli vähintään 250 henkilöä työllistäville yrityksille. Näin todetaan valtiontukia arvioineen työryhmän raportissa, joka luovutettiin elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Määrältään suurimmat tuet olivat Tekesin tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan myöntämät 230 miljoonaa euroa ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten yrityksen kehittämisavustuksina myöntämät 136 miljoonaa euroa. Tekes-rahoituksesta suurille yrityksille suunnattiin 75 miljoonaa ja yritysten kehittämisavustuksista 3,8 miljoonaa euroa. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä käy raportissaan läpi jokaisen keskeisen TEM-tuen, joita myönnetään myös suuriin yrityksiin sekä esittää jokaisen kohdalla arvion siitä, mitä tulee ottaa huomioon, jos tukea vähennetään. Työryhmän mukaan yritystukia myönnetään Suomessa vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Euroopan komission vuonna 2009 julkaiseman raportissa todettiin, että Suomessa teollisuudelle ja palveluille myönnetyt tuet olivat 0,47 % bruttokansantuotteesta. Koko EU:n keskiarvo oli 0,49 % ja eniten tukea maksaneissa Unkarissa, Portugalissa, Tanskassa ja Ruotsissa tuen osuus oli yli 0,8 % bruttokansantuotteesta. Useisiin kansainvälisiin ja kotimaisiin arvioihin perustuen Suomen valtiontukijärjestelmän voidaan työryhmän mukaan sanoa olevan EU:n ja OECD:n elinkeino-, teollisuus-, ja innovaatiopolitiikan suositusten mukainen sekä laadultaan että vaikuttavuudeltaan hyvän. TEM:n tammikuussa 2011 asettaman työryhmän puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Työryhmässä olivat edustettuina EK, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät, Teknologiateollisuus ja TEM. Sen tuli kartoittaa suurten yritysten yritystukien määrää ja arvioida niiden vähentämismahdollisuuksia. Työryhmän toimeksiantoon ei kuulunut tehdä listaa yritystukien leikkauksista.

8 8 Luottamus talouteen ja työllisyyteen kohentunut kaikilla alueilla Luottamus kuntien talouteen on taantuman jälkeen kohentunut kaikilla alueilla. Taustalla ovat kuntien verotulojen kasvu, tiukempi velkakuri, kohentuneet työllisyysnäkymät sekä kasvaneet kaupan ja palveluiden sekä erityisesti asuntorakentamisen investointinäkymät. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton tilaamasta uusimmasta Aluebarometri tutkimuksesta, jonka on tehnyt Tilastokeskus. Aluebarometrin luottamusluku on noussut taantuman aikaisista pakkaslukemista plussan puolelle vahvistuen koko ajan vuoden 2010 aikana. Kehitysnäkymät ovat parantuneet etenkin maakuntien keskusseuduilla, mutta myös monilla niiden ulkopuolisilla alueilla. Helsingin metropolialueella asuntorakentamisen luottamusluku on korkeampi kuin kertaakaan aikaisemmin tarkastelujaksolla Kaupan ja palveluiden sekä teollisuuden investointiaikeet ovat aikaisempaa korkeammalla tasolla kaikilla alueilla. Parhaimmiksi yleiset kehitysnäkymät arvioidaan nyt Kanta- Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Lapin maakunnassa. Verotulot kasvavat keskuksissa - reuna-alueet maltillisia velanotossa Verotulojen odotetaan kasvavan keskusalueilla vahvemmin kuin maakuntien reuna-alueilla. Sen sijaan velanottoon turvaudutaan keskuksissa jossain määrin muita kuntien enemmän. Kuntatalouden tasapainottamisen keinovalikoima kuten tuloveroprosentin, maksujen ja kiinteistöveron korottaminen sekä investointien vähentäminen on aikaisempaa selvästi maltillisemmin käytössä vuonna Päättäjät arvioivat, että näihin keinoihin joudutaan turvautumaan jälleen laajemmin vuoden 2011 jälkeen. Vuotta 2011 seuraavina 2 3 vuonna kunnista 160 arvioi edelleen korottavansa tuloveroprosenttiaan. Kaksi kolmesta vastaajasta uskoo kuntien välisen yhteistyön kehittyvän myönteiseen suuntaan. Päättäjät korostavat seutukunnallista yhteistyötä. Myös suhteita elinkeinoelämään korostetaan aikaisempaa enemmän. Kriittisimmät arviot kuntayhteistyöstä annetaan Helsingin metropolialueella ja teollisilla kaupunkiseuduilla. Maakunnista Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Karjala ja Kainuu kuuluvat maakuntiin, joissa kuntayhteistyössä nähdään muita enemmän ongelmia. Aluebarometrin avulla päättäjien luottamusta talouteen, investointeihin ja työllisyyteen kunnissa on nyt seurattu yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Järjestyksessään 39. kyselyyn on vastannut noin tuhat päättäjää puolivuosittain. Kyselyn perusjoukkoon kuuluu yhdeksän päättäjää jokaisesta Suomen kunnasta. Päättäjät edustavat joko virkamiesjohtoa tai luottamuselinten puheenjohtajia. Aluebarometri on löydettävissä osoitteessa: Kuluttajien luottamus vahvistui tammikuussa Kuluttajien luottamus talouteen on elpynyt hieman joulukuun notkahduksesta. Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 16,6, kun se joulukuussa oli 13,5 ja marraskuussa 20,8. Tammikuussa luottamus oli samalla jonkin verran vahvempi kuin vuotta aikaisemmin ja pitkällä ajalla keskimäärin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin tammikuuta Suomessa asuvaa henkilöä. Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä vahvistuivat tammikuussa selvästi edelliskuuhun verrattuna. Sen sijaan kuluttajien arviot omasta taloudestaan ja säästämismahdollisuuksistaan heikkenivät hieman, mutta pysyivät säästämisen osalta edelleen valoisina. Tammikuussa kuluttajat pitivät lainanottoa ja varsinkin kestotavaroiden ostamista kannattavampana kuin kuukautta aiemmin.

9 9 Tammikuussa 40 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 18 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat joulukuussa 32 ja 26 prosenttia ja vuosi sitten 57 ja 14 prosenttia. Oman taloutensa kohentumiseen luotti tammikuussa 26 prosenttia kuluttajista ja 12 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Lähde: Kuluttajabarometri 2011, tammikuu. Tilastokeskus. Sivutoimisen yrittäjyyden käsitettä täsmennetty Työ- ja elinkeinoministeriö on täsmentänyt yrittäjän työttömyysetuuden työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevaa ohjettaan sivutoimisen yrittäjyyden osalta. Sivutoimiset yrittäjät voivat toimia rinnakkain tai jaksoittain yrittäjinä ja palkansaajina. Monet näistä yrittäjistä kokevat etenkin työttömyysturvaa koskevat säännöt vaikeina, eikä tulkinta ole aina helppoa viranomaisellekaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on täsmentänyt yrittäjän työttömyysetuuden työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevaa ohjettaan sivutoimisen yrittäjyyden osalta. Sivutoimiset yrittäjät voivat toimia rinnakkain tai jaksoittain yrittäjinä ja palkansaajina. Monet näistä yrittäjistä kokevat etenkin työttömyysturvaa koskevat säännöt vaikeina, eikä tulkinta ole aina helppoa viranomaisellekaan. Nyt ohjeistuksessa on huomioitu työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset ja yhdenmukaistettu soveltamiskäytäntöä. Täsmennetty ohjeistus lähtee siitä, että yrittäjyys on sivutoimista silloin, kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön ohella riittävän pitkään (10 kuukautta), mutta myös silloin, kun yritystoiminnan vaatima työmäärä ei ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Sivutoimisena yritystoimintana voidaan pitää myös alkavaa yritystoimintaa silloin, kun työn määrä on vähäistä. Mahdollista on myös se, että päätoiminen yrittäjyys muuttuu sivutoimiseksi. Vuonna 2008 Tilastokeskuksen tietojen mukaan yrityksistä 28 prosenttia oli sivutoimisia ja yhä useampi ihminen toimii työmarkkinoilla perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa. Ohjeistuksen tarkoituksena on myös turhan raportoinnin karsiminen. ja toistuvista selvityspyynnöistä luopuminen. Lue lisää: itajana_toimimisesta_ pdf Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittämistä jatketaan Yhteiskunnallista yrittäjyyttä selvittänyt työryhmä esittää, että seuraava hallitus käynnistäisi hankkeen yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin kehittämiseksi ja jatkotoimenpiteiden edistämiseksi. Toimintamalli voisi laajentaa yrittäjyyden mahdollisuuksia ja monipuolistaa julkista palvelutuotantoa. Aiheesta käynnistyy heti myös kansalaiskeskustelu osoitteessa: [http://www.yritahyvaa.fi] Liiketoimintamallin määrittelyssä työryhmä korostaa, että yhteiskunnallisen yrityksen yleinen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Toiminnan vaikuttimena on ongelmien ratkaiseminen ja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen. Tässä tarkoituksessa yritys käyttää voitostaan yli puolet päämääriensä edistämiseen ja toimintansa kehittämiseen.

10 10 Asiakas- ja yrityskentässä erottautumista ja toimintamallin tunnettuutta edistämään työryhmä ehdottaa yhteiskunnalliselle yrityksille myönnettävää merkkiä. Sen käyttöönottoon ja myöntämisprosessiin sekä käytön valvontaan liittyvät yksityiskohdat valmisteltaisiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistettävässä jatkotyössä. Työryhmä arvioi, että niin yrittäjäksi aikovien kuin olemassa olevien yritysten ja järjestöjenkin piirissä on kiinnostusta ja tarvetta yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamalliin. Työryhmä tunnistaa kolme yhteiskunnalliseen hyvään tähtäävää yrittäjyyden toimintamallia: 1) eettistä arvoperustaa ja kestävää kehitystä voimakkaasti korostavat uuden sukupolven yrittäjät, 2) yhteiskunnallisin tavoitteita toteuttavien perus- ja hyvinvointipalvelujen tuottajat sekä 3) yritykset, joiden on toiminta-ajatuksensa mukaan kohdennettava toimintansa tuotto yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen ja jotka toimivat eettisesti kestävällä tavalla. Työryhmän mielestä yhteiskunnallista yrittäjyyttä tukemaan ei tarvita uutta erillistä tukijärjestelmää, sillä kaikki olemassa olevat yritystukijärjestelmät ovat myös yhteiskunnallisten yritysten hyödynnettävissä. Julkisissa hankinnoissa noudatettavat vaatimukset palvelujen sisällölle vaikuttavat keskeisesti palvelujen ja palvelumarkkinoiden kehittymiseen ja toimijoiden mahdollisuuksiin toimia markkinoilla. Työryhmän mukaan sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa ei käytetä riittävästi hyväksi hankintalain mahdollisuuksia palvelujen laadun kehittämiseen. Hankintoja on tehty liian hintapainotteisesti järjestelyn kokonaistaloudellisuuden kustannuksella. Kuntia tulisi kannustaa kehittämään hankintakriteerejään tukemaan palvelujen pitkäjänteistä kehittämistä, toimivien palvelumarkkinoiden syntymistä, tuottavuuden parantamista ja palvelujen hyvinvointi- ja aluetaloudellisten vaikutusten vahvistamista. Kuntia pitäisi rohkaista myös pitkäjänteisten kehittämiskumppanuuksien rakentamiseen yksityisten palveluntuottajien kanssa sekä sosiaalisten kriteerien käyttöön julkisissa hankinnoissa. Työryhmän esitys on yksimielinen ja siihen sisältyy kaksi täydentävää lausumaa. Julkaisu on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa Yritysten talousodotukset ennätystasolla Yritysten usko maailmantalouden toipumiseen on vahva. Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n ja saksalaisen tutkimuslaitos Ifon tuore World Economic Survey suhdannekysely osoittaa talousodotusten olevan lähes vuoden 2007 ennätystasolla. Yllättävää ovat myönteiset talousarviot Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa. Sen sijaan Aasiassa yritysten suhdannenäkymät ovat aavistuksen varauksellisempia. Raaka-aineiden ja ruoan hinnan odotetaan kallistuvan 3,4 prosentilla vuonna 2011, mikä ruokkii inflaatiokehitystä ja talouksien ylikuumenemista. Vuoden 2010 lopun lievä notkahdus suhdanneodotuksissa on kääntynyt vahvaan uskoon talouden toipumisesta, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti, ICC Corporate Economist Advisory Groupin suomalaisjäsen Maarit Lindström. Hieman yllättävää ovat myönteiset suhdanneodotukset USA:ssa, jossa työttömyys ja maan talouden tila on edelleen haasteellinen. Euroopan talouskehitys on yhä selkeämmin jakautumassa nopeasti toipuvaan pohjoiseen kuten Saksa, Itävalta, Hollanti ja Suomi sekä talousahdingossa kamppailevaan etelään kuten Kreikka, Espanja ja Portugali. Britanniassa suhdanneodotukset ovat vain lievästi parantuneet uuden hallituksen aikana.

11 11 IFO:n maailmantalouden indikaattori nousi vahvasti vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Suhdanneindikaattorin arvo on nyt 106.8, kun se marraskuussa oli vain 98.6 pistettä (2005=100). Luku ylittää pitkän aikavälin ( ) keskiarvon (96.9) ja on lähes vuoden 2007 lopun ennätystasolla. Huolestuttavana voidaan pitää varauksellisia suhdanneodotuksia Aasiassa, erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Markkinoiden ylikuumenemisen vaara on ilmeinen. Brasiliassa ja Venäjällä suhdanneodotukset nousivat vain lievästi. Nousevien talouksien kasvumoottori yskähtelee toistaiseksi lievästi. Arabimaailman levottomuus tekee investoijat varovaisiksi Tunisian ja Egyptin tapahtumien johdosta arabimaailmassa lisääntynyt poliittinen epävakaus ei vielä näy suhdanneodotuksissa, arvioi tilannetta Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori. Poliittiset levottomuudet kehittyvillä markkinoilla tekevät investoijat väistämättä varovaisemmiksi jatkossa. Arabimaiden levottomuudet voivat heijastua öljyn hintaan ja Suezin kanavan tilanne globaaleihin tavaravirtoihin Aasian ja Euroopan välillä. Riskit nostavat väistämättä kansainvälisen kaupan kustannuksia. Kyselyyn vastanneet arvioivat maailmanlaajuisesti lievästi kasvavaa inflaatiota verrattuna viime vuoteen (3,4% vs. 3,1%). Lyhyiden ja pitkien korkojen ennakoidaan nousevan lähitulevaisuudessa. Päävaluutoista euroa ja Japanin jeniä pidetään yliarvostettuina. Erityisesti Kiinan ja USA:n kesken orastavan valuuttasodan pelätään luovan maaperää kasvavalle kaupan protektionismille keskeisten markkinoiden kesken. Lisätiedot: pääekonomisti Maarit Lindström, Keskuskauppakamari, maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi, Inflaatio tammikuussa 3,0 prosenttia Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli tammikuussa 3,0 prosenttia. Joulukuussa se oli 2,9 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti tammikuussa edellisestä vuodesta eniten polttonesteiden, elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien, sähkön sekä osakehuoneistojen ja kiinteistöjen kallistuminen. Myös vaatteiden hintojen nousu ja vuokrankorotukset vaikuttivat inflaatioon. Inflaatiota hillitsi tammikuussa eniten kulutuselektroniikan, ulkomaan lentoliikenteen ja korkojen halpeneminen edellisestä vuodesta. Joulukuusta tammikuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,4 prosenttia. Tämä johtui ennen kaikkea sähkön, elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien sekä polttonesteiden kallistumisesta. Sähkön ja elintarvikkeiden hintojen nousuun vaikutti merkittävästi sähköveron korotus sekä uusi makeis- ja virvoitusjuomavero. Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus.

12 12 Helsingin seudun kauppakamarin veroasiantuntija Jukka Koivumäki EDUSTUSKULUA, MAINOSKULUA VAI SUHDETOIMINTAKULUA Elinkeinoverolain 7 :ssä määritellään laajasti vähennyskelpoisiksi kaikki elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. EVL 8 :ssä on esimerkkiluettelo näistä menoista. Siellä mainitaan vähennyskelpoisiksi mm. tavanomaisista ilmoittelusta, mainoslahjoista, mainostilaisuuksista ynnä muusta sellaisesta johtuneet menot. Lisäksi vähennyskelpoisiksi luetellaan 50 % edustusmenojen määrästä. Arvonlisäverolain 114 :n mukaan edustusmenot ovat arvonlisäverotuksessa vähennyskelvottomia. Näiden vähennysrajoitusten johdosta on tärkeää oppia tuntemaan edustusmenojen ja muiden vähennyskelpoisten menojen käsiteiden erot. EDUSTUSMENOJEN LUONNE Edustusmenoina pidetään asiakkaisiin, liiketuttaviin tai muihin elinkeinonharjoittajan elinkeinotoimintaan vaikuttaviin henkilöihin kohdistuvia vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja, joilla elinkeinonharjoittaja pyrkii uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten suhteiden säilyttämiseen sekä parantamiseen tai liiketoiminnan edistämiseen muutoin. Edustusmenot kohdistuvat yhtiön ulkopuolisiin tahoihin, joten omaan henkilökuntaan kohdistuvia menoja ei pidetä edustusmenoina. Edustusmenojen on kuitenkin liityttävä yhtiön liiketoimintaan. Edustusmenoina ei voi siten vähentää henkilökunnan tai osakkaiden yksityismenoja. Tyypillisiä edustusmenoja ovat edustustilaisuudet, edustuslahjat ja edustusmatkat. Edustusmenoihin luetaan kaikki edustustarkoituksessa syntyneet menoerät, joita ovat mm: ravintolamenot ja edustuslahjojen antamisesta aiheutuneet menot sekä edustusmatkoista aiheutuneet matka- ja majoituskulut. EDUSTUSTILAISUUS/MAINOSTILAISUUS/SUHDETOIMINTA Edustustilaisuus on yleensä suljettu tilaisuus, johon on kutsuttu tietyt ennalta rajatut henkilöt. Tilaisuuden tarkoituksena on uusien liikesuhteiden luominen tai entisten säilyttäminen ja parantaminen sekä liikeneuvottelujen edistäminen. Tilaisuus sisältää usein vapaamuotoista ohjelmaa. Tapahtuma voi kuitenkin sisältää myös tuotteiden tai palveluiden esittelyä. Mainostilaisuudet ovat luonteeltaan avoimia tilaisuuksia, joihin asiakkailla on vapaa pääsy. Osallistujajoukkoa ei ole etukäteen valikoitu. Messut ovat hyvä esimerkki tällaisesta tapahtumasta. Mainostilaisuuden tarkoituksena on yrityksen ja sen tuotteiden tekeminen tunnetuksi. Mainostilaisuudessa voi olla vähän tarjoilua, jota ei pidetä edustamisena. Koululais-, eläkeläis- tms. ryhmän vierailu yrityksessä ja siihen liittyvät tarjoilut ovat lähinnä PR-kulujen luonteista ja siten vähennyskelpoista. Sponsoroinnilla yritys pystyy hankkimaan julkisuutta ja tunnettavuutta. Menot voidaan käsitellä markkinointi- ja mainosmenojen tavoin tulonhankkimiskuluina, mikäli yritys tulee riittävällä tavalla näkyviin sponsoroinnin kohteen toiminnassa tai toimintaympäristössä. Pelkkää kulttuuritai urheilutoiminnan rahalla tukemista ilman näkyvyyttä ei voida verotuksessa hyväksyä vähennyskelpoisuuden tuottavaksi sponsoroinniksi. Arvoltaan vähäinen raha- tai esinelahjoitus yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen voidaan katsoa suhdetoiminnan luonteiseksi menoksi, joka on vähennyskelpoinen

13 13 tuloverotuksessa. Yritys saa vähentää edellä mainittuja lahjoituksia enintään 850 lahjoituksensaajaa kohti. Arvonlisäverotuksessa ei kuitenkaan vähennysoikeutta ole ja tavaralahjoituksen ollessa kyseessä tulee arvonlisävero tilittää oman käytön veron mukaan. Lahjoitus poliittiseen tarkoitukseen ei ole miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa. EDUSTUSMENO/KOKOUSMENO Kun asiakasneuvottelujen yhteydessä osoitetun vieraanvaraisuuden tarkoituksena on sopimus- tai liikeneuvotteluiden edistäminen, tarjoilusta aiheutuneet menot kuuluvat edustusmenoihin. Kokonaan vähennyskelpoisiin neuvottelumenoihin voi sisältyä vain vähäisestä tavanomaisesta tarjoilusta, kuten asiakasneuvotteluissa tarjotuista virvokkeista tai liikkeen omassa ruokalassa tarjotusta lounaasta sekä tavanomaisesta ravintolatarjoilusta johtuvat kustannukset. Tavanomaisena tarjoiluna voidaan pitää päiväsaikaan tapahtuvaa ruokatarjoilua, joka sisältää korkeintaan ruokajuomana käytettävän alkoholin. Ravintolatarjoilun on nimenomaan tapahduttava liikeneuvottelun yhteydessä. Yrityksen sisäisistä palavereista tai hallintoelinten kokouksista johtuvat menot eivät siis kuulu rajoitetusti vähennyskelpoisten edustusmenojen joukkoon, vaan kokonaan vähennyskelpoisiin neuvottelumenoihin. Myös tilintarkastajien sekä muiden asiantuntijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä syntyneet menot ovat luonteeltaan lähinnä neuvottelumenoiksi katsottavia kokonaan vähennyskelpoisia menoja. Neuvottelumenoja saattaa syntyä myös tapaamisista viranomaisten kanssa. EDUSTUSLAHJA/MAINOSLAHJA Tavanomaiset mainoslahjat ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Tällaisia ovat mm. yritysten tuotteiden näytelähetykset. Mainoslahja on arvoltaan vähäinen massalahja, joka annetaan samanlaisena ja usein samanaikaisesti useille vastaanottajille. Mainoslahjoihin on usein painettu yrityksen nimi ja liiketunnus. Arvonlisäverotuksessa tavanomaisen mainoslahjan arvona verottaja on pitänyt maksimissaan 35,00 euron verollista ostohintaa. Edustuslahja on valittu yksilöllisemmin vastaanottajaa silmällä pitäen. Edustuslahja annetaan yritykseen liikesuhteessa olevalle henkilölle esimerkiksi hänen merkkipäivänään. Jos lahja on arvoltaan vähäinen ja sellainen, jota yritys muutoin jakaa mainostarkoituksessa, ei lahjan antaminen merkkipäivälahjana muuta sen hankintamenoa edustusmenoksi. Alkoholilahjojen on verotuskäytännössä katsottu aina liittyvän edustamiseen. EDUSTUSMATKAT Asiakkaille, tavarantoimittajille tai muille liiketuttaville järjestetyt virkistysluonteiset matkat ovat edustusmatkoja. Jos matkan pääasiallinen tarkoitus on edustaminen, matkakuluja käsitellään edustusmenoina myös siltä osin kuin ne johtuvat matkojen isännyydestä, eli yrityksen omien työntekijöiden osallistumisesta matkaan. Edustusmenoja ovat myös matkakulut esim. asiakasliikkeen juhlatilaisuuteen. Edustusmatkaan voi liittyä myös sellaisia kokouksia, messuilla käyntejä yms., joiden kustannukset ovat vähennyskelpoisia muina liiketoiminnan menoina. Yhtiön tilintarkastajille, hallintoelinten jäsenille tai luottamusmiehille järjestetyt matkat eivät ole edustusmatkoja. Jos tällaista matkaa ei voida pitää liiketoiminnan tai hallinnon ja tilintarkastuksen kannalta tarpeellisena, siitä aiheutuneet kustannukset eivät ole vähennyskelpoisia muinakaan elinkeinotoiminnan menoina. Koska edustusmenojen on liityttävä tulon hankkimiseen elinkeinotoiminnassa, edustusmenoina ei voida vähentää yrittäjän, osakkaan tai heidän perheenjäsentensä yksityismatkoista aiheutuneita menoja.

14 14 VAATIMUKSET TOSITTEILLE Normaalien tositemerkintöjen lisäksi edustuskulujen tositteilla tulee näkyä henkilöiden nimet joita edustus on koskenut. Lisäksi tositteelta tulee ilmetä edustuksen luonne ja selvitys miten edustuskulu on liittynyt liiketoimintaan. Helsingin seudun kauppakamarin lakimies Hanna Skurnik-Järvinen Työsopimuksen purkuperusteista Viimeaikainen oikeuskäytäntö Tuoreessa työtuomioistuimen ratkaisussa TT käsiteltiin työsuhteen purkamista tilanteessa, jossa työntekijä oli vapaa-aikanaan esiintynyt television viihdeohjelmassa ja esittänyt siellä mielipiteitään. Helmikuun alussa julkaistun ratkaisun tapausseloste on seuraava: Työntekijä oli esiintynyt vapaa-aikanaan television viihdeohjelmassa. Työntekijä oli heti ohjelman alussa ilmoittanut työnantajansa nimen. Työntekijä oli ohjelmassa muun muassa vastannut juontajan hänelle esittämiin maahanmuuttajia ja eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä koskeviin kysymyksiin järjestelmällisesti tavalla, joka voitiin tulkita syrjiväksi ja rasistiseksi. Edelleen työntekijä oli ohjelmassa myöntänyt toimineensa työnantajansa palveluksessa epärehellisesti, muun muassa varastamalla työnantajaltaan ja liioittelemalla tiiminsä saavutuksia esimiehilleen, täsmentämättä kuitenkaan työnantajaansa tarkemmin. Työnantajan yrityskuva oli näin muodostunut ohjelmassa epäedulliseksi ja työntekijän menettely oli samalla vaarantanut työnantajan asiakassuhteita ja vahingoittanut työnantajan mainetta. Työntekijä oli siten toiminnallaan rikkonut työnantajan ja työntekijän välisessä sopimussuhteessa edellytettävän luottamuksen ja sopimussuhteeseen liittyvän lojaliteettivelvollisuuden. Työnantajalta ei näissä olosuhteissa ollut voitu kohtuudella edellyttää työntekijän työsuhteen jatkamista. Työnantajalla oli ollut tuomiosta ilmenevissä olosuhteissa irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erittäin painava syy työntekijän työsopimuksen purkamiseen. Kyseinen tapaus on oikeuskäytännössä ensimmäinen, jossa otetaan kantaa purkuoikeuteen tämänkaltaisessa tilanteessa. Aikaisemmissa tapauksissa on kyllä ollut kyse vapaa-ajan tapahtumien seurauksista, mutta kysymys niissä on ollut siitä, että työntekijä on syyllistynyt rikolliseen menettelyyn tai epärehelliseen toimintaan työnantajaa kohtaan ja sen vuoksi menettänyt työnantajan luottamuksen. Siitä syystä kyseinen tapaus on merkittävä ja antaa lisää tietoa siitä, milloin purkuperusteet voivat täyttyä tilanteissa, jossa purkuun johtava toiminta ei tapahdu työssä. Purkuperusteet lain mukaan Työsopimuksen purkuperusteista säädetään työsopimuslain 8 luvun 1 pykälässä. Pykälän mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Laki ei luetteloi syitä, joilla työsopimus voidaan purkaa. Purkuperusteen tulee aina olla painavampi kuin irtisanomisperusteen, eivätkä purun syynä saa olla tuotannolliset tai taloudelliset perusteet,

15 15 vaan perusteena tulee olla työntekijän vakava sopimusrikkomus, laiminlyönti taikka epäasiallinen käytös tai menettely. Hallituksen esityksen mukaan työnantajalla voisi olla oikeus purkaa työsopimus silloin, kun työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla, esiintyy siellä päihtyneenä tai vastoin kieltoa käyttää siellä päihdyttäviä aineita. Purkamisperuste voisi täyttyä myös, jos työntekijä törkeällä tavalla rikkoo kilpailevan toiminnan kieltoa. Hallituksen esityksessä todetaan edelleen, että joissakin poikkeuksellisissa tapauksissa muun muassa kussakin työsuhteessa johtuvista erityispiirteistä riippuen myös työsuhteen kannalta epäasianmukainen käyttäytyminen vapaa-aikana voisi merkitä purkamisperusteen täyttymistä. Jos työntekijä syyllistyisi vapaa-aikanaan sellaiseen rikolliseen tekoon tai käyttäytymiseen, joka vakavalla tavalla heikentäisi osapuolten välistä luottamusta tai muutoin vaikuttaisi olennaisella tavalla työntekijän työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseen, purkamisperuste voisi täyttyä. Purkuperuste voi täyttyä myös työntekijän työkyvyn olennaisen ja pitkäaikaisen alentumisen perusteella. Yleensä työsopimukset päätetään sairauden perusteella irtisanomalla, mutta hyväksyessään myös purun mahdollisuuden korkein oikeus perusteli kantaansa sillä, että jos sairaustapauksissa purkuoikeus rajattaisiin kokonaan pois, ei määräaikaisia työsuhteita koskaan voisi sairauden perusteella päättää. Purkamisperusteen täyttymistä tulee pohtia kokonaisarviolla. Samalla tavalla kuin irtisanomisperusteiden kohdalla tilannetta tulee siis harkita kokonaisuutena, ja harkinnassa merkitystä on muun muassa rikkomuksen luonteella, työntekijän asemalla sekä myös yrityksen koolla ja toimialalla. Näin ollen muun muassa teon yleinen moitittavuus, teon vaikutukset ja aiheutunut vahinko vaikuttavat harkintaan. Myös työnantajan toimiala ja työn erityisvaatimukset voivat kokonaisarviossa vaikuttaa. Edellä kerrotun tapauksen osalta merkitystä oli työnantajan yrityskuvalla ja sen vahingoittumisella sekä työnantajan yleisillä arvoilla, jotka se oli selvästi viestinyt myös työntekijöille ja joihin nämä olivat sitoutuneet. Purkuoikeuden käyttäminen ja menettely työsuhdetta purettaessa Työnantajan tulee vedota purkuperusteeseen 14 päivän kuluessa siitä, kun se sai tiedon purkuperusteen täyttymisestä. Olennaista on nimenomaan tiedonsaannin hetki, jonka jälkeen reagointi on tapahduttava määräajassa. Työntekijälle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi purun taustalla olevista perusteista ennen kuin työsopimus puretaan. Työntekijällä on oikeus käyttää kuulemisessa avustajaa. Purussa työsuhde päättyy heti ilman irtisanomisaikaa. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan työsuhteen päättyessä, ellei osapuolten välillä ole sovittu palkanmaksusta tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Kirsi Parnila lakimies Helsingin seudun kauppakamari Säästövapaa Loman säästäminen

16 16 Työntekijällä on oikeus säästää talviloman osuus eli kuusi lomapäivää vuodessa. Säästäminen voi siis tapahtua siitä loman osasta, joka ylittää 24 arkipäivää ja vain sillä edellytyksellä, ettei tästä aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantaja ei voi kieltää loman säästämistä, ellei siihen ole painavaa estettä. Kieltäytymisoikeuden perusteena olevaa tuotanto- ja palvelutoiminnalle aiheutuvaa vakaavaa haittaa on arvioitava säästämishetken tilanteen mukaan samalla tavalla kuin työnantajan oikeutta kieltäytyä antamasta työntekijälle osittaista hoitovapaata. Huomioon voidaan ottaa muun muassa työntekijän työtehtävien luonne ja siitä työn järjestelyille aiheutuvat vaatimukset, työnantajan toiminnan luonne sekä organisointitapa. Talvilomaviikon lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä säästää vielä toisen viikon eli 18 arkipäivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi säästövapaana. Sopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisena. Työnantaja voi kieltäytyä sopimuksen tekemisestä ilman mitään erityistä syytä. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien lukumäärästä on neuvoteltava työnantajan kanssa viimeistään silloin, kun työnantaja kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta. Koska kysymyksessä voi olla tavoitteellinen usean vuoden säästäminen, tarkoituksenmukaista on, että säästämisestä ja toisaalta säästövapaan pitämisen ajankohdasta laaditaan jonkinlainen suunnitelma. Suunnitelma voi olla avuksi varauduttaessa työntekijän pitempiaikaiseen poissaoloon työpaikalta. Säästövapaan pitäminen Säästövapaa voidaan pitää seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen. Aikaisin ajankohta säästövapaan pitämiselle on säästövapaan keräämiskautta seuraava kesälomakausi. Laissa ei ole rajoitusta sille, kuinka monelta lomanmääräytymisvuodelta voi säästää. Myöskään takarajaa sille, milloin säästövapaa viimeistään tulisi pitää, ei ole laissa määrätty. Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai, jos se jakautuu kahdelle kalenterivuodelle, kalenterivuosina. Tarkoitus on, että säästövapaa pidetään yhdenjaksoisena, mutta yhtä hyvin voidaan sopia sen pitämisestä osissa. Työntekijä voi siis määrätä sen kalenterivuoden tai vuodet, jolloin hän aikoo säästövapaan käyttää. Säästövapaan pitämisen tarkemmasta ajankohdasta on ensi sijassa sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Siltä varalta, että työnantaja ja työntekijä eivät pääse yhteisymmärrykseen säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta, työntekijä saa pitää säästövapaan ilmoittamanaan ajankohtana. Tämä edellyttää, että hän ilmoittaa säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Lomapalkka säästövapaan ajalta Kuukausipalkkaisella työntekijällä, on oikeus saada normaali palkkansa myös säästövapaan ajalta eli säästövapaan alkamishetken palkan mukaisesti. Vaikka loma olisi säästetty ajalta, jolloin työntekijällä oli matalampi palkka, lomapalkka lasketaan säästövapaan alkamishetken palkan perusteella.

17 17 Jos taas työntekijän palkka määräytyy tunti- tai suoritepalkan perusteella, säästövapaan ajalta maksettava palkka lasketaan säästövapaan tai sen osan alkamisajankohtaa edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkan mukaan. Lomapalkka maksetaan ennen säästövapaan alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka voidaan maksaa tavanomaisina palkanmaksupäivinä. Lomaraha määräytyy työehtosopimuksen perusteella. Säästövapaat rahana Jos työsuhde päättyy ennen kuin työntekijä on ehtinyt pitää säästövapaansa, maksetaan säästövapaasta lomakorvaus normaaliin tapaan. Säästövapaa voidaan pitää myös irtisanomisajalla, jos työnantaja ja työntekijä niin sopivat. Pitämättä jäänyt säästövapaa voidaan korvata rahalla myös silloin, kun työnantaja yksipuolisesti muuttaa työntekijän työsuhteen kokoaikaisesta osa-aikaiseksi tai työntekijä lomautetaan toistaiseksi. Näissä tapauksissa työntekijä voi valita, vaatiiko hän säästövapaat korvauksena vai pitääkö lomat edelleen säästössä. Pitämättä jääneen säästövapaan ajalta maksettava lomakorvaus lasketaan siten kuin lomakorvaus työsuhteen päättyessä. Lisä- ja ylityövapaan yhdistäminen säästövapaaseen Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että lisä- tai ylityöstä korvauksena annettava vapaaaika yhdistetään säästövapaaseen. Vapaan pituus lasketaan työtunteina vastaavasti korotettuina kuin lisä- ja ylityöstä maksettava rahakorvaus. Ylityövapaan pituus tulee muuttaa arkipäiviksi, jos se yhdistetään säästövapaaseen. Säästövapaaseen yhdistettyyn ylityövapaaseen sovelletaan vuosilomalain säästövapaata koskevaa säännöstä lomapalkan osalta. Kyse on siis palkallisesta vapaasta. Kuukausipalkkaisen osalta säännös ei tuota ongelmia, kun palkka lasketaan säästövapaalle lähtöhetken palkkatason mukaan. Tuntipalkkaisten osalta ylityökorvausten määrä lasketaan normaalisti noudattaen lisä- ja ylityökorvauksen laskentasääntöjä ja se maksetaan vasta myöhemmin säästövapaata pidettäessä. Tästä voidaan sopia samassa yhteydessä, kun sovitaan lisä- ja ylityövapaan yhdistämisestä säästövapaaseen. Janne Koivisto Johtava EU-neuvoja EEN Kansainväliseen kauppaan liittyvät ympäristöperusteiset erityisluvat Kansainvälisessä kaupassa voi aika ajoin tulla vastaan yllättävältä tuntuvia tilanteita, joissa edellytetään ympäristölainsäädäntöön perustuvan lupamenettelyn tai vastaavan ennakollisen hyväksymismenettelyn läpikäyntiä. Näitä erityislupia käydään tiivistetysti läpi seuraavassa. Yhdistävä tekijä heterogeenisellä luparyhmällä on se, että niillä kaikilla on keskeisenä tavoitteena pyrkiä suojelemaan ympäristöä ja/tai ihmisten terveyttä. Käsiteltävät säädökset sisältävät lupamenettelyjen ohella yleensä paljon myös muita teknisluontoisia menettelyvaatimuksia. Tämän artikkelin tarkoituksena ei kuitenkaan ole tyhjentävästi käsitellä erilaisia hallinnollisia menettelyjä, vaan kiinnittää kansainvälisessä kaupassa toimivien yritysten huomio harvemmin sovellettavaksi tulevien lupamenettelyjen olemassaoloon. Jollei lainsäädännön vaatimuksia ole näiltä osin ennalta tunnistettu, saattaa

18 18 kaupan osapuolille aiheutua ylimääräisiä kustannuksia esimerkiksi kaupan viivästymisen ja hallinnollisten tai rikosoikeudellisten seuraamusten muodossa. EU:n kemikaaliasetus (EY) N:o 1907/2006 REACH (Registration, Evaluation, Authorization and Restriction of Chemicals) koskee kemikaalien valmistajia (tuottajia), EU-maahantuojia, käyttäjiä (jatkokäyttäjät) sekä jakelijoita. Asetus koskee aineita sellaisinaan, valmisteissa ja esineissä niiden koko elinkaaren ajan. Vastuu aineiden riskien arvioinnista ja niiden edellyttämistä turvallisuustoimenpiteistä siirtyy ensisijaisesti yrityksille. Aineet, joiden maahantuonti tai valmistus ylittää 1000 kg vuodessa, on tiettyjä asetuksessa määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta rekisteröitävä. Rekisteröinti tehdään Euroopan kemikaalivirastoon, ECHAan, Käytännössä rekisteröintivaatimus rinnastuu lupamenettelyyn, sillä rekisteröimättömien kemikaalien maahantuonti ja markkinoille saattaminen on kielletty. REACH sisältää myös erillisen, vaarallisten kemikaalien käyttöä koskevan lupamenettelyn. Lupahakemus toimitetaan Euroopan kemikaalivirastolle, ja lupapäätöksen tekee Euroopan komissio. Lisätietoja asetukseen liittyvistä menettelyistä on saatavilla Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) ylläpitämästä REACH-neuvontapalvelusta Kiellettyjen tai ankarasti rajoitettujen kemikaalien vientiä EU-alueen ulkopuolelle säädellään kemikaalilain (744/1989 ) 42 :n mukaisella ilmoitusmenettelyllä. YK:n alaisella Rotterdamin yleissopimuksella ns. PIC-menettelystä (Prior Informed Consent), joka on täytäntöönpantu EUasetuksin, säädetään ennakkohyväksymismenettelystä sopimuksen piiriin kuuluvien kemikaalien osalta. Vienti on sallittu ainoastaan, jos vastaanottajamaa on suostunut tuontiin. Vienti-ilmoitus tulee tehdä, Suomen ympäristökeskukselle (SYKE) vähintään 30 päivää ennen kuin ensimmäinen vienti tapahtuu. Vaarallisten aineiden kansainvälisiä kuljetuksia koskevat useat kansainväliset sopimukset. Näistä on saatavilla lisätietoa Liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilta. Kuljetusmuodosta riippumatta radioaktiivisen ja muun vaarallisen aineen kuljetukseen on hankittava ennakolta kuljetuksen hyväksyntä tai poikkeuslupa, jos kuljetus aiheuttaa erityisen vakavaa vaaraa ihmiselle, ympäristölle tai omaisuudelle. Erityisen vakava vaara voisi olla kyseessä esimerkiksi, jos aine saattaisi räjähtää tai synnyttää myrkyllisiä kaasuja. Tiekuljetuksissa kuljettajalla tulee olla ajolupa vaarallisten aineiden kuljettamiseen. Lupaa haetaan Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi). Vaarallisten aineiden kuljettamiseen ilmaaluksella tarvitaan Trafin myöntämä lupa. Merikuljetuksissa Suomesta lähtevien ja EU:n ulkopuolelta Suomeen saapuvien, öljyä, kemikaaleja tai kaasua irtolastina tai vaarallisia pakattuja aineita kuljettavien alusten tulee tehdä ennakkoilmoitus lastistaan viranomaisille. Ilmoitus tehdään satamien, Tullin ja Trafin ylläpitämään Portnet-järjestelmään. Kansainvälisissä rautatiekuljetuksissa tulee muun sääntelyn ohella huomioida idän kuljetuksissa edelleen sovellettavan Suomen ja Neuvostoliiton rautatieyhdysliikenteessä tehdyn sopimuksen (SopS 1/1948) tariffin liite 8. Sen mukaan tiettyjen vaarallisten aineiden kuljetus on luvanvaraista ja kuljetuksesta on sovittava kuljetukseen osallistuvien rautateiden kesken etukäteen. Vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa ylipäätään on suotavaa konsultoida ennakkoon VR Transpointia. Jätteiden kansainvälisissä siirroissa on kysymys Suomen jätelain (1072/1993) ja EU:n jätedirektiivin valossa jätteeksi tulkittavien materiaalien siirtämisestä toiseen valtioon. Siirron tarkoituksen voi olla vaikkapa hyödyntää jätemateriaali tuotannossa uudelleen raaka-aineena. Siirtoja säädellään EU:ssa jätteensiirtoasetuksella [(EY) N:o 1013/2006], jota sovelletaan Suomessa sellaisenaan. Jätteensiirtoasetuksessa siirtoon kohdistuvia lupa- ja valvontamenettelyjä määrittävät siirron tarkoitus, siirrettävän jätteen vaarallisuus ja siirtoreitti. Näiden tekijöiden perusteella määräytyy, saavatko jätteet liikkua kokonaan ilman valvontaa, sovelletaanko siirtoon

19 19 jonkinasteista lupamenettelyä, onko valvovilla viranomaisilla oikeus kieltää siirto, vai onko siirto kielletty suoraan asetuksen nojalla. Peukalosääntöinä voidaan esittää seuraavaa: hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden siirtoja rajoitetaan vähemmän kuin loppukäsiteltäväksi tarkoitettujen jätteiden; vaarattomat (ns. vihreät) jätteet saavat liikkua varsin vapaasti, kun taas vaarallisiksi tulkittujen jätteiden siirtoja voidaan rajoittaa; siirrot voidaan EU:n ja OECD:n sisällä toteuttaa vapaammin kuin tapauksissa, joissa siirron osapuolena on EU:n ja/tai OECD:n ulkopuolinen maa. Lisätietoja siirtomenettelyistä on saatavilla Suomen toimivaltaisen viranomaisen, SYKE:n, verkkosivuilta: Jätesiirtojen yhteydessä tulee huomioida myös yllä käsitellyt vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat säännöt. Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa säätelee YK:n CITES-sopimus, joka asettaa rajoituksia uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä valmistettujen tuotteiden vaihdantaan. CITESlajiliitteisiin kuuluvien lajien osalta lupaa tuontiin, vientiin ja sisämarkkinakauppaan haetaan SYKE:ltä. Luonnonsuojelulain nojalla muun kuin CITES-listaan kuuluvan rauhoitetun eläin- tai kasvilajin yksilön, sen osan tai johdannaisen maahantuonti, maastavienti, myyminen ja vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi tai vaihdettavaksi ilman ELY-keskuksen lupaa on kielletty. Kansalliset lajilistat ovat luonnonsuojeluasetuksen liitteinä. Eläinten tuontia ja vientiä sekä sisämarkkinakauppaa säädellään myös eläinsuojelullisista syistä sekä eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi. Sääntely koskee niin tuotantoeläimiä kuin lemmikkejä. Tietyissä tapauksissa tuontiin ja sisämarkkinakauppaan vaaditaan rekisteröityminen/tuontilupa, jota haetaan Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Vastaavaa menettelyä sovelletaan myös eläinten sivutuotteiden, sperman ja alkioiden lähetyksiin. CITESlistaan kuuluvien lajien menettely kulkee aina SYKE:n kautta (ks. yllä). Selkärankaisten elävien eläinten kuljetuksia koskee Suomessa eläinkuljetuslaki (1429/2006) ja EU:n eläinkuljetusasetus [(EY) N:o 1/2005], joissa säännellään hyvin yksityiskohtaisesti mm. eläinten kuljetustiloista ja pitkissä kuljetuksissa vaadittavista lepoajoista. Kaupalliseen toimintaan liittyvää eläintenkuljetusta saa harjoittaa vain aluehallintoviraston luvalla. Lisätietoja: Geenitekniikkalain (377/1995) nojalla muuntogeenisten organismien (GMO) markkinoille saattamiseen Suomessa vaaditaan lupa geenitekniikan lautakunnalta. GMO:ien vienti EU:n ulkopuolelle on luvallista vain, jos ne on hyväksytty EU:n markkinoille tai jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on nimenomaisesti hyväksynyt tuonnin. Lisätietoja:

20 20 HANDELSKAMMARÄRENDEN Västra Nylands handelskammares stadgeenliga vårmöte hålls kl i Billnäs Bruk, Billnäs. Möteskallelsen skickas separat till medlemmarna. Efter mötet håller Centralhandelskammarens verkställande direktör Risto EJ Penttilä anförandet kapitalismin uudet kasvot. Handelskammarens intressebevakning ger resultat Handelskammaren besökte Trafikverkets chefdirektör Juhani Tervala före årsskiftet. Vid förhandlingarna fick handelskammaren ett löfte om att Trafikverket är redo att förverkliga planeringen av elektrifieringen av Hangö-Hyvinge banan om regionens kommuner och/eller landskapsförbundet täcker hälften av planeringskostnaderna. Enligt uppgift skulle planeringen av elektrifieringen kosta högst euro. Nu har kommunerna längs järnvägen från Hangö till Hyvinge meddelat att de täcker planeringskostnaderna av Hangöbanans elektrifiering med sammanlagt euro. Därtill deltar Nylands Förbund i finansieringen med euro. Detta är ett starkt budskap åt Trafikverket och de politiska beslutsfattarna i riksdagen om att elektrifieringen har en stor betydelse för regionen. Planeringen har redan påbörjats enligt Trafikverket. Målsättningen är att få elektrifieringen av Hangö-Hyvinge banan med i den följande regeringens trafikpolitiska program. Handelskamrarna i Finland och Trafikverket har grundat en gemensam arbetsgrupp med uppgift att ge rekommendationer om framtida trafikprojekt som borde inkluderas i det trafikpolitiska programmet. Skolning Grunderna för skattefria resekostnadsavdrag Tid: Plats: Onsdagen den kl Axxell Utbildning, auditoriet, Raseborgsvägen 5, Ekenäs Föreläsare: ekon.mag. Karl-Johan Sigfrids, Certima oy Ab Program reseräkningen som grund för kostnadsersättning arbetsgivarens skyldighet att betala ersättningar begreppet arbetsresa gränserna för skattefria ersättningar km-ersättningar och dagtraktamenten Särskilda problem i samband med resor arbetsgivarens momsavdragsrätt arbets- eller fritidsresa bonuspoäng pass och visum enskilda näringsidkares resekostnader

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi)

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Pöytäkirja 1 (8) 23.5.2016 KUMITEOLLISUUS: Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Vuosittaista

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

HE 36/1998 vp PERUSTELUT HE 36/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdot~taan merimiesten vuosilomalakia muutettavaksi vuosilomalain

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Jukka Malm Varapääjohtaja Euroopan kemikaalivirasto Johdanto Euroopan kemikaalivirasto Perustettu 1.6.2007 580

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

(jäljempänä toimitusjohtaja)

(jäljempänä toimitusjohtaja) JOHTAJASOPIMUSMALLI Sopimusosapuolet (jäljempänä yritys) (jäljempänä toimitusjohtaja) Toimen aloittaminen ja tehtäväkuvaus Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain, ajoneuvoverolain 50 ja 53 :n ja polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan autoverolakia,

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto 826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 Ajankohtaista verotarkastuksesta Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 on syvällisin yksittäiseen verovelvolliseen kohdistuva verovalvonnan muoto 2 Säädeltyä viranomaistoimintaa Verotusmenettelylaissa

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS AIKA: PAIKKA: LÄSNÄ: 24.3.2015 klo 18.00 alkaen Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2016. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2016. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2016 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS AIKA: PAIKKA: LÄSNÄ: 31.3.2016 klo 18.00 alkaen Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot