JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa. Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa. Lakiasiat KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa. Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa. Lakiasiat KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business! Mitä kauppakamarikoulutus on?...3 Kevään 2011 koulutukset...3 JÄSENTIEDOTE 2 / > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Earth Hour Rauman kauppakamari haastaa taas jäsenyrityksensä ilmastokampanjaan...4 West Coast ilmestyi taas...4 Kauppakamarin nettisivuilla uusi ilme...4 Kauppakamarien hallitusohjelmatavoitteet Vauhtia yrityksille - vauhtia koko Suomelle!...4 Rauman kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteista...5 Kauppakamarikiertue Raumalla : Yritysten on panostettava vientiin ja tuottavuuden kasvuun...5 Uusia yritysjäseniä kauppakamariin...5 Kansainvälisiä asoita Venäjäasiantuntija yritysten apuna Uudesta Kauppakamariverkosta löydät myös kansainväliset yrityskontaktit...6 Maaraportit Belgista, Kyproksesta, Irlannista, Alankomaista ja Portugalista nyt saatavana...6 Suomalaisyrityksille uusiutuvan energian liiketoimintamahdollisuuksia Kiinassa...6 Muuta yritystietoa Yritysten odotukset ennätystasolla...8 Yrityksille helpotusta taantuman aiheuttamiin rahoitusongelmiin...8 Kuudes osa valtion yritystuista menee suurille yrityksille Luottamus talouteen ja työllisyyteen kohentunut kaikilla alueilla...9 Lakiasiat Työsopimuksen purkuperusteet Säästövapaa

2 YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin GSM KV-palvelut Projektipäällikkö Maria Perrakoski Puhelin GSM Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset 2 Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os.

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Mitä kauppakamarikoulutus on? Rauman kauppakamari tutkitusti alueensa merkittävin ajankohtaiskouluttaja lyhytkestoisessa esimies- ja toimihenkilökoulutuksessa. Kauppakamarin koulutustilaisuuksien korkea laatu, huippuasiantuntijat sekä käytännönläheinen näkökulma yhdistettynä reilusti (30 40 %) normaalia markkinahintaa edullisempaan hintaan on jäsenyrittäjille merkittävä etu. Erinomaiset verkostointimahdollisuudet N. 25 koulutus-/teemapäivää vuosittain Vastaanotamme myös koulutustoiveita ota yhteyttä ja kerro yrityksesi kouluttautumistarpeista! Puhelin /Pirjo Koski-Hannula tai Kolutusalueet - hallitustyöskentelykoulutus - kansainvälistyminen tieto/taito - esimies- /johtajakoulutus - sihteeri-/assistenttikoulutus - taloushallinto - viestintä/vuorovaikutus - työlainsäädäntö (mm. esiintymis taitovalmennus) - yritysjuridiikka - ajanhallinta - tietotekniikka - matkaseminaarit yhdessä muiden - sosiaalinen media kauppakamarien kanssa - projektinhallinta Kauppakamari kouluttaa Parasta laatua omalla paikkakunnalla kilpailukykyiseen hintaan! Koulutuskalenteri / kevät 2011 Kaikki seminaariohjelmat löytyvä kauppakamarin sivuilta Taloushallinto Kv koulutus Matkaseminaarit Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Joustavat työsuhteet erilaisia työn teettämismuotoja Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta INTRASTAT seminaari Henkilöstö laivaseminaari Sihteeri- ja assistentti 2011 laivaseminaari Kirjanpito laivaseminaari Kauppakamari kouluttaa Connecting Business!!! 3

4 KAUPPAKAMARIASIAA Earth Hour Rauman kauppakamari haastaa taas jäsenyrityksensä ilmastokampanjaan Rauman kauppakamari haastaa taas tänä vuonna kaikki jäsenyrityksensä WWF:n maailmanlaajuiseen ilmastokampanjaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Kauppakamari on jo itse ilmoittautunut mukaan. Viime vuonna yli 50 jäsenyritystämme otti haasteen vastaan ja nyt toivotamme heidät kaikki sekä myös uudet yritykset ja organisaatiot mukaan. Rauman seutu oli viimeksi suhteelliselta kooltaan parhaiten yritysten edustama alue. Mukana oli suurin osa Rauman seudun merkittävimmistä yrityksistä. Valoja sammutetaan kauppakeskuksissa, teollisuuslaitoksissa, pankeissa jne. Earth Hour sopii erittäin hyvin kauppakamarille, joka on nostanut ilmasto- ja ympäristöasioiden painoarvoa toiminnassaan merkittävästi. Suuri osa maailman yritysjohtajista arvioi, että ilmastonmuutos muuttaa myös liiketoimintaa jo parin vuoden kuluessa. Tärkeää on saada valtiot ratkaisemaan miten ilmastonmuutosta hillitään. Paras keino olisi yritysten mielestä palkkioiden ja sanktioiden yhdistelmä. Earth Hour innostaa ihmisiä ilmastotoimiin ja viestii päättäjille, että ilmastokriisi otetaan vihdoin tosissaan. Earth Hour on WWF:n järjestämä maailmanlaajuinen ilmastokampanja, jossa ihmiset ja yritykset ympäri maapalloa sammuttavat valonsa tunniksi samana päivänä. Earth Hour innostaa ihmisiä ilmastotoimiin sekä viestii päättäjille, että ilmastokriisi on vihdoin torjuttava. Vuoden 2011 Earth Hour järjestetään lauantaina 26. maaliskuuta. Ilmoittaudu kampanjaan mukaan osoitteessa ja ilmoita asiasta myös meille os. Yksinkertaisin tapa osallistua on symbolinen valojen sammuttaminen tunnin ajaksi , klo Myös muista tavoista osallistua kerrotaan WWF:n nettisivuilla. West Coast ilmestyi taas Rauman ja Satakunnan kauppakamarit ovat julkaisseet viidennen kerran Satakunnan kärkiyritystoimintaa esittelevän julkaisun nimeltä West Coast. West Coast on painettu englanniksi 8000 kpl: een painoksena. Julkaisu esittelee 50 satakuntalaista kansainvälistä kauppaa harjoittavaa yritystä osaamisalueiden ja toimialojen mukaisesti. Pehmeämpää linjaa julkaisussa edustavat Unescon maailmanperintökohteet, Vanha Rauma ja Sammalmäki sekä kansainvälinen rauhanturvatoiminta. West Coast -lehden Rauman alueen toimitustyöstä on pääosin vastannut Pirkko Ylilammi ja lay outin on tehnyt Pekka Lehmuskallio. Yritysten omien esitteiden tueksi on julkaisussa katsottu tarvittavan tietoa myös seudusta ja muista lähialueen yrityksistä. Näin saadaan välitettyä monipuolista ja modernia kuvaa ulospäin. West Coast esittelee satamia ja kuljetustoimintaa, meritekniikkaa, metsä- ja metalliteollisuutta, tietoliikennettä ja yrityspalveluja, rakennusaineteollisuutta sekä ympäristöteknologiaa. Kauppakamarin nettisivuilla uusi ilme Rauman kauppakamarin nettisivut ovat uudistuneet. Käy katsomassa ja tutustumassa osoitteessa Kauppakamarien hallitusohjelmatavoitteet Vauhtia yrityksille - vauhtia koko Suomelle! Suomi tarvitsee menestyviä yrityksiä tänään enemmän kuin koskaan. Yritykset tarvitsevat menestyäkseen uudelta hallitukselta fiksua verotusta, toimivia liikenneyhteyksiä sekä todellista kuntareformia, sanoi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä julkistaessaan kauppakamarien yhteiset hallitusohjelmatavoitteet. Fiksun verojärjestelmän kehittämisen päätavoitteena on oltava työllistävä talouskasvu. Verotuksen yleinen kiristäminen ei ole ratkaisu julkistalouden velkaantumisen katkaisemiseen. Verotuksen painopistettä voidaan varovaisesti siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta kuluttamisen suuntaan. Vetävät väylät eli toimiva liikenneverkosto ja siihen liittyvä infrastruktuuri tukee niin vientiponnisteluja kuin maan sisäistä kaupankäyntiä. Liikenneinvestointeihin on saatava pitkäjänteisyyttä. Valtakunnalliset ja alueelliset liikenneyhteydet on saatava kuntoon. Liikennehankkeita on voitava toteuttaa hyödyntämällä uusia rahoitusmalleja valtion budjettirahoituksen rinnalla. Todellinen kuntareformi avaa kuntien palvelutuotannon kilpailulle ja vähentää kuntien määrää. Myös kuntien tehtäviä on karsittava. Kilpailuneutraliteetti on saatava kuntoon julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä. Kauppakamarit eivät ainoastaan vaadi vaan myös toimivat Kauppakamariryhmä on sitoutunut edistämään kolmea suurta tavoitetta seuraavan hallituskauden aikana. Tavoitteet ovat: Työurien parantaminen ja pidentäminen Sähköisen taloushallinnon edistäminen ja Kuntareformi. Näissä asioissa kauppakamariryhmä pyrkii aktivoimaan omia jäseniään toimintaan, joka vie koko yhteiskuntaa eteenpäin. 4

5 KAUPPAKAMARIASIAA Rauman kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteista Kauppakamari toimii aktiivisesti kansanedustajaehdokkaiden suuntaan jakamalla informaatiota mm. kansanedustajille, puolueille, kansanedustajaehdokkaille sekä valituille ministeriöille. Kauppakamari järjestää yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa tilaisuuksia, joissa tärkeimpiä tavoitteita tuodaan esiin. Rauman alueen elinkeinoelämän kannalta tärkeää on verotuksen, liikennejärjestelmän ja kuntareformin lisäksi paikallisten yritysten kannalta tärkeät seikat: energia- ja ympäristöverot eivät saa olla korkeampia kuin kilpailijamaissa biodieselhankkeista maininta hallitusohjelmaan valtion rakennettava silta telakka- ja meriteollisuudelle ja sen pk -verkostolle yli vaikean ajan pk-yritysten viennin kasvua tuettava, Suomi tarvitsee menestyviä pk-yrityksiä. - uraaniveroa ei tarvita Kauppakamarien hallitusohjelmatavoitteet löytyvät kauppakamarin nettisivuilta lisätietoja Jaakko Hirvonsalo Valtakunnallinen kauppakamarikiertue Raumalla : Yritysten on panostettava vientiin ja tuottavuuden kasvuun Elinkeinoelämän edustajat ottivat Rauman tilaisuudessa voimakkaasti kantaa Rauman alueen elinkeinoelämän kehittämiseen. Tuottavuuteen pitää panostaa kaikissa yrityksissä. Enää ei riitä, että tehostetaan toimintaa, vaan pitää arvioida ja innovoida uusia toimintatapoja yrityksissä, sanoi Pintos Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Pere. Rauman elinkeinoelämässä on suuria mahdollisuuksia 2010-luvulla. Olkiluodon jätti-investointien lisäksi UPM Kymmene Oyj selvittää Raumaa toisena vaihtoehtona satojen miljoonien biodieselinvestoinnille. Tämä pitää nähdä yhteisenä suurena mahdollisuutena. Se parantaisi myös metsäteollisuuden paikallista kilpailukykyä, sanoo UPM Rauman tehtaanjohtaja Kari Pasanen. Raumalla on yhteensä 2 miljoonan tonnin metsäteollisuusintegraatti. Elinkeinoelämä odottaa myös, että valtio panostaa liikenneyhteyksiin sinne, missä on investointeja. Tärkeimpinä liikennehankkeina alueella pidetään valtatie 8:aa sekä Rauman väylän syventämistä. myös pk-yritysten on kasvettava ja panostettava verkostoitumisen avulla rohkeasti vientiin. Steerprop Oy on siitä hyvä esimerkki. Valtakunnallisen Kauppakamarien suuren Suomen kiertueen avulla kauppakamarit tuovat yritysten äänen kuuluville. Kiertuetilaisuuksissa kauppakamarit kysyvät yrityksien näkemyksiä mm. työvoiman saatavuudesta, toimivista liikenneratkaisuista, kuntarakenteesta ja tuottavuudesta. Kauppakamarikiertue kiertää Suomea talvikauden Kiertue alkoi Tampereelta ja palaa Helsinkiin maaliskuussa 2011, jolloin julkistetaan yhteenveto kiertueella saaduista yritysten näkemyksistä. Rauman tilaisuuden työryhmien raportit tilattavissa os. rauma.chamber.fi Raporttiaiheet: kansainvälistyminen, vetovoima, tuottavuus ja työurat Lisätiedot: Jaakko Hirvonsalo, Rauman kauppakamari, Uusia yritysjäseniä kauppakamariin Kauppakamari toivottaa tervetulleeksi seuraavat alkuvuonna 2011 jäseniksi liittyneet yritykset: Fair Business Finland Forlogistics Oy Härkälän Puutarha Oy JMP-Asennus Oy Kirjanpitotoimisto Tilivienti Laattapiste Collection Rauma/Laattacenter Oy Rauma Liha-Rauma Oy Rauma Survey Oy Rauman Kone- ja Rakennustarvike Oy SCC Installation Ltd Oy Viestintätoimisto Neptunus Oy Valtakunnallisen yrityspalkinnon saaneen Steerprop Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Savikurki sanoo, että kasvulle ei riitä kotimaiset markkinat, vaan 5

6 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Venäjäasiantuntija yritysten apuna Rauman kauppakamari tarjoaa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kanssa yrityksille jälleen mahdollisuuden saada veloituksetta käytännön venäjänkaupan asiantuntija yritykseen 1-2 päivän ajaksi. Maaraportit Belgista, Kyproksesta, Irlannista, Alankomaista ja Portugalista nyt saatavana Helsingin seudun kauppakamari ja Haaga-Helia ammattkorkeakoulu tekevät yhteistyötä ja tämän tuloksena ovat Haaga-Helian opiskelijoiden tekemiä laajoja englanninkielisiä maaraportteja ladattavissa kauppakamarin sivujen kautta. Uusimmat raportit koskevat Belgiaa, Kyprosta, Irlantia, Alankomaita ja Portugalia. Raportit ovat saatavilla osoitteesta helsinki.chamber.fi/ Natalya Bolshevikova Projektijohtaja Natalya Bolshevikova SVKK:n Pietarin toimistosta on jäsenyritystemme käytettävissä erilaisissa venäjänkauppaan liittyvissä tehtävissä. Natalya tulee konkreettisesti yritykseen ja tekee oleskelunsa ajan yritykselle veloituksetta asiantuntijatyötä. Hän voi tehdä esim. pienimuotoisen markkinakartoituksen, asiakastyytyväisyystutkimuksen sähköpostilla tai puhelimitse, tarkistaa yrityksen venäjänkielisen aineiston, etsiä uusia kontakteja Venäjältä, selvittää erilaisia viranomaisasioita tai antaa perusneuvontaa venäjänkauppaan liittyen. Natalya puhuu venäjän lisäksi englantia. Lisätietoja: tai p Uudesta Kauppakamariverkosta löydät myös kansainväliset yrityskontaktit Hakeeko yrityksesi kansainvälisiä liikekumppaneita? Etsitkö alihankkijaa, edustajaa tai kumppania tuotekehitykseen? Enterprise Europe Networkin Business Co-operation Database (BCD) on väylä kansainvälisten yrityskontaktien löytämiseen. Kauppakamariverkon kautta voit tarkastella yritysten profiileja lähes 50 maasta toimialakohtaisesti. Löydettyäsi kiinnostavan profiilin saat lisätietoja yhteydenottoa varten osoitteesta Kauppakamariverkon kansainväliset yrityskontaktit (http://www.kauppakamariverkko.fi/index.php/kkverkko/ulkomaiset-yrityskontaktit) Suomalaisyrityksille uusiutuvan energian liiketoimintamahdollisuuksia Kiinassa Tekesin Groove Uusiutuva energia, kasvua kansainvälistymisestä -ohjelman vuosiseminaarin aiheena oli uusiutuva energia ja sen suomalaisille yrityksille tuomat liiketoimintamahdollisuudet Kiinassa. Tilaisuuden pääpuhujana toimi Jari Vepsäläinen, joka on juuri valittu johtamaan Kiinan ulkomaisten energiainvestointien komissiota. Jari Vepsäläinen korosti Kiinan mittavia investointeja infrastruktuuriinsa sekä sen rakentamisen myötä kasvaneisiin ympäristöteknologia- ja energiatarpeisiin. Kiinassa uusiutuva energia on juuri nyt yksi tärkeimmistä strategisista sektoreista. Kiinaan perustettu ulkomaisten energiainvestointien komission päätehtävänä on avustaa Kiinan markkinoille pyrkiviä energiayrityksiä. Kauttamme suomalaisyrityksille avautuu mahdollisuus päästä mukaan Kiinan erittäin suuriin energiainvestointeihin, Vepsäläinen sanoi. Tekesin Groove Uusiutuva energia, kasvua kansainvälistymisestä -ohjelmalla kehitetään suomalaisten uusiutuvan energian pk-yritysten liiketoimintavalmiuksia ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjelmassa yhdistetään toimiala- ja liiketoimintaosaamista uusilla tavoilla katsomalla teknologioita, palveluita ja niiden toimijoita arvoketjunäkökulmasta. Ohjelma on suunnattu kasvuhaluisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Suuret yritykset voivat osallistua ohjelmaan pääasiassa toimiessaan aktiivisesti verkoston vetäjinä ja yhteistyössä pk-yritysten kanssa. Yritykset voivat hakea ohjelmasta rahoitusta jatkuvasti. Lisätietoa Groove-ohjelmasta: 6

7 kansainvälisiä asioita Kansainvälisiä asioita VERKOSTOT KANSAINVÄLISTYMISEN TUKENA yrittäjien kokemuksia kansainvälistymisestä Olette sydämellisesti tervetullut kuulemaan yritysesimerkkejä ja tietoa yritysten kansainvälistymispalveluista, - tukimahdollisuuksista ja rahoitusmuodoista sekä neljän yrittäjän omakohtaisia kokemuksia kansainvälistymisestä ja verkostoitumisesta! Aika: Paikka: OHJELMA Keskiviikko klo Villa Jussoila, Uljas Sali, Karjalankatu 16, Rauma Ilmoittautuminen ja kahvi. Kansainvälistymistori avataan Villa Jussoila, Täynnä Elämää Toimitusjohtaja Jussi Hyppölä, Wiktio Oy Avaus Asiantuntija Outi Ervasti, Elinkeinoelämän Keskusliitto Verkostot kansainvälistymisen tukena Toimitusjohtaja Kristiina Helenius, The American Chamber of Commerce in Finland Yrityscaset Ilmasta Rahaa TM, Vauhdilla Maailmalle Toimitusjohtaja Tuomas Rouhikko, Enersize Oy Story 4Water Toimitusjohtaja Seppo Mäkinen, Water Group Ltd Oy Käytännön kokemuksia verkostoista, mikä toimi ja mikä ei Toimitusjohtaja Matti Lipsanen, Enerpoint Oy Oras Oy:n kansainvälisen brändin rakentaminen Tuotekehitys- ja markkinointijohtaja Janne Rautavuori, Oras Oy Paneelikeskustelu alkaa Kansainvälistymistorilaiset esittäytyvät Länsi- Suomen Osuuspankin puheenvuoro Pankinjohtaja Esa Sainio Verkottumistilaisuus, isäntänä Länsi- Suomen Osuuspankki KiVi IV Kilpailukykyä viennistä ja kansain- välistymisestä, liikenneyhteyksiä ja verkostoitumista. Tilaisuuden yhteydessä järjestetään kansainvälistymistori, missä yksityiset ja julkiset yritysten kansainvälistymistä edistävät organisaatiot esittelevät palvelujaan ja tuotteitaan. Ilmoittautumiset mennessä keskus.fi tai puh Lisätietoa KiVi IV projektista tai Tita Lehto, Satakunnan ELY- keskus yhteystiedot kuten yllä. Lisätietoa kansainvälistymistorista Jytta Poijärvi- Miikkulainen, Porin Seudun kehittämiskeskus POSEK Oy puh tai jytta.poijarvi- Tervetuloa! Tilaisuus päättyy Tilaisuuden puheenjohtajana ja juontajana toimii vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen, Aamulehti Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista. 7

8 MUUTA YRITYSTIETOA Yritysten talousodotukset ennätystasolla Yritysten usko maailmantalouden toipumiseen on vahva. Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n ja saksalaisen tutkimuslaitos Ifon tuore World Economic Survey suhdannekysely osoittaa talousodotusten olevan lähes vuoden 2007 ennätystasolla. Yllättävää ovat myönteiset talousarviot Pohjois-Amerikassa ja Länsi- Euroopassa. Sen sijaan Aasiassa yritysten suhdannenäkymät ovat aavistuksen varauksellisempia. Raaka-aineiden ja ruoan hinnan odotetaan kallistuvan 3,4 prosentilla vuonna 2011, mikä ruokkii inflaatiokehitystä ja talouksien ylikuumenemista. Vuoden 2010 lopun lievä notkahdus suhdanneodotuksissa on kääntynyt vahvaan uskoon talouden toipumisesta, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti, ICC Corporate Economist Advisory Groupin suomalaisjäsen Maarit Lindström. Hieman yllättävää ovat myönteiset suhdanneodotukset USA:ssa, jossa työttömyys ja maan talouden tila on edelleen haasteellinen. Euroopan talouskehitys on yhä selkeämmin jakautumassa nopeasti toipuvaan pohjoiseen kuten Saksa, Itävalta, Hollanti ja Suomi sekä talousahdingossa kamppailevaan etelään kuten Kreikka, Espanja ja Portugali. Britanniassa suhdanneodotukset ovat vain lievästi parantuneet uuden hallituksen aikana. IFO:n maailmantalouden indikaattori nousi vahvasti vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Suhdanneindikaattorin arvo on nyt 106.8, kun se marraskuussa oli vain 98.6 pistettä (2005=100). Luku ylittää pitkän aikavälin ( ) keskiarvon (96.9) ja on lähes vuoden 2007 lopun ennätystasolla. Huolestuttavana voidaan pitää varauksellisia suhdanneodotuksia Aasiassa, erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Markkinoiden ylikuumenemisen vaara on ilmeinen. Brasiliassa ja Venäjällä suhdanneodotukset nousivat vain lievästi. Nousevien talouksien kasvumoottori yskähtelee toistaiseksi lievästi. Arabimaailman levottomuus tekee investoijat varovaisiksi Tunisian ja Egyptin tapahtumien johdosta arabimaailmassa lisääntynyt poliittinen epävakaus ei vielä näy suhdanneodotuksissa, arvioi tilannetta Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori. Poliittiset levottomuudet kehittyvillä markkinoilla tekevät investoijat väistämättä varovaisemmiksi jatkossa. Arabimaiden levottomuudet voivat heijastua öljyn hintaan ja Suezin kanavan tilanne globaaleihin tavaravirtoihin Aasian ja Euroopan välillä. Riskit nostavat väistämättä kansainvälisen kaupan kustannuksia. Kyselyyn vastanneet arvioivat maailmanlaajuisesti lievästi kasvavaa inflaatiota verrattuna viime vuoteen (3,4% vs. 3,1%). Lyhyiden ja pitkien korkojen ennakoidaan nousevan lähitulevaisuudessa. Päävaluutoista euroa ja Japanin jeniä pidetään yliarvostettuina. Erityisesti Kiinan ja USA:n kesken orastavan valuuttasodan pelätään luovan maaperää kasvavalle kaupan protektionismille keskeisten markkinoiden kesken. Lisätiedot: pääekonomisti Maarit Lindström, Keskuskauppakamari, maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi, Yrityksille helpotusta taantuman aiheuttamiin rahoitusongelmiin Valtioneuvosto on muuttanut suhdannerahoituksen ehtoja siten, että ne ottavat nykyistä paremmin huomioon taloudellisessa tilanteessa viime aikana tapahtuneet muutokset. Päätöksen mukaan suhdannelainan laina-aika ja suhdannetakauksella taattavan lainan tai muun vastuusitoumuksen aika pidentyy nykyisestä kuudesta vuodesta kymmeneen vuoteen. Suhdannetakauksen käyttö laajentuu koskemaan lainojen lisäksi myös muut vastuusitoumukset. Hallitus otti suhdannerahoituksen käyttöön maaliskuussa 2009 helpottamaan rahoituskriisiä yrityksissä, joilla oli vaikeuksia saada pankkirahoitusta äkillisesti alkaneen taantuman seurauksena. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voivat vuoden 2011 aikana saada erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:ltä erityistä suhdannerahoitusta helpottamaan taantuman yrityksille aiheuttamia rahoitusongelmia. Yritykset voivat saada suhdannerahoitusta investointeihin tai käyttöpääomaksi. Suhdannerahoitus voi käsittää lainoja ja takauksia. Suhdannerahoitusta voi vuonna 2011 saada yritys, jonka kannattavuus tai maksuvalmius heikentyi vuonna 2008 alkaneen taloustaantuman seurauksena, mutta jolla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan toimintaan suhdannetilanteen parannuttua. Lisäehtona rahoituksen saamiselle on, että yritysten päärahoittajat ovat keskenään päässeet sopimukseen lisärahoituksesta tai yrityksen vastuiden vakauttamisesta. Yhtiön osuus suhdannelainasta voi olla enintään prosenttia yrityksen rahoituksesta. Valtioneuvoston arvion mukaan Finnvera Oyj jakaisi suhdannerahoitusta tämän vuoden aikana noin 119 miljoonaa euroa. Rahoituksen turvin yritykset voisivat vauhdittaa investointeja ja turvata erityisesti pk-sektorilla taantuman jälkihoidon ja yrityksen kasvumahdollisuudet. Finnvera on tehnyt maaliskuusta 2009 vuoden 2010 loppuun mennessä myönteisiä suhdannerahoituspäätöksiä 819 yritykselle, yhteensä 325 miljoonaa euroa. Lisätiedot: Neuvotteleva virkamies Ilkka Korhonen p Kuudesosa valtion yritystuista menee suurille yrityksille Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla myönnettiin vuonna 2010 valtiontukia yhteensä 616 miljoonaa euroa. Tästä 97 miljoonaa euroa meni suurille, eli vähintään 250 henkilöä työllistäville yrityksille. Näin todetaan valtion- 8

9 muuta yritystietoa tukia arvioineen työryhmän raportissa, joka luovutettiin elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Määrältään suurimmat tuet olivat Tekesin tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan myöntämät 230 miljoonaa euroa ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten yrityksen kehittämisavustuksina myöntämät 136 miljoonaa euroa. Tekes-rahoituksesta suurille yrityksille suunnattiin 75 miljoonaa ja yritysten kehittämisavustuksista 3,8 miljoonaa euroa. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä käy raportissaan läpi jokaisen keskeisen TEM-tuen, joita myönnetään myös suuriin yrityksiin sekä esittää jokaisen kohdalla arvion siitä, mitä tulee ottaa huomioon, jos tukea vähennetään. Työryhmän mukaan yritystukia myönnetään Suomessa vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Euroopan komission vuonna 2009 julkaiseman raportissa todettiin, että Suomessa teollisuudelle ja palveluille myönnetyt tuet olivat 0,47 % bruttokansantuotteesta. Koko EU:n keskiarvo oli 0,49 % ja eniten tukea maksaneissa Unkarissa, Portugalissa, Tanskassa ja Ruotsissa tuen osuus oli yli 0,8 % bruttokansantuotteesta. Useisiin kansainvälisiin ja kotimaisiin arvioihin perustuen Suomen valtiontukijärjestelmän voidaan työryhmän mukaan sanoa olevan EU:n ja OECD:n elinkeino-, teollisuus-, ja innovaatiopolitiikan suositusten mukainen sekä laadultaan että vaikuttavuudeltaan hyvän. TEM:n tammikuussa 2011 asettaman työryhmän puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Työryhmässä olivat edustettuina EK, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät, Teknologiateollisuus ja TEM. Sen tuli kartoittaa suurten yritysten yritystukien määrää ja arvioida niiden vähentämismahdollisuuksia. Työryhmän toimeksiantoon ei kuulunut tehdä listaa yritystukien leikkauksista. Luottamus talouteen ja työllisyyteen kohentunut kaikilla alueilla Luottamus kuntien talouteen on taantuman jälkeen kohentunut kaikilla alueilla. Taustalla ovat kuntien verotulojen kasvu, tiukempi velkakuri, kohentuneet työllisyysnäkymät sekä kasvaneet kaupan ja palveluiden sekä erityisesti asuntorakentamisen investointinäkymät. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton tilaamasta uusimmasta Aluebarometri tutkimuksesta, jonka on tehnyt Tilastokeskus. Aluebarometrin luottamusluku on noussut taantuman aikaisista pakkaslukemista plussan puolelle vahvistuen koko ajan vuoden 2010 aikana. Kehitysnäkymät ovat parantuneet etenkin maakuntien keskusseuduilla, mutta myös monilla niiden ulkopuolisilla alueilla. Helsingin metropolialueella asuntorakentamisen luottamusluku on korkeampi kuin kertaakaan aikaisemmin tarkastelujaksolla Kaupan ja palveluiden sekä teollisuuden investointiaikeet ovat aikaisempaa korkeammalla tasolla kaikilla alueilla. Parhaimmiksi yleiset kehitysnäkymät arvioidaan nyt Kanta-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Lapin maakunnassa. Verotulot kasvavat keskuksissa - reunaalueet maltillisia velanotossa Verotulojen odotetaan kasvavan keskusalueilla vahvemmin kuin maakuntien reuna-alueilla. Sen sijaan velanottoon turvaudutaan keskuksissa jossain määrin muita kuntien enemmän. Kuntatalouden tasapainottamisen keinovalikoima kuten tuloveroprosentin, maksujen ja kiinteistöveron korottaminen sekä investointien vähentäminen on aikaisempaa selvästi maltillisemmin käytössä vuonna Päättäjät arvioivat, että näihin keinoihin joudutaan turvautumaan jälleen laajemmin vuoden 2011 jälkeen. Vuotta 2011 seuraavina 2 3 vuonna kunnista 160 arvioi edelleen korottavansa tuloveroprosenttiaan. Kaksi kolmesta vastaajasta uskoo kuntien välisen yhteistyön kehittyvän myönteiseen suuntaan. Päättäjät korostavat seutukunnallista yhteistyötä. Myös suhteita elinkeinoelämään korostetaan aikaisempaa enemmän. Kriittisimmät arviot kuntayhteistyöstä annetaan Helsingin metropolialueella ja teollisilla kaupunkiseuduilla. Maakunnista Pohjois-Karjala, Etelä- Pohjanmaa, Etelä-Karjala ja Kainuu kuuluvat maakuntiin, joissa kuntayhteistyössä nähdään muita enemmän ongelmia. Aluebarometrin avulla päättäjien luottamusta talouteen, investointeihin ja työllisyyteen kunnissa on nyt seurattu yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Järjestyksessään 39. kyselyyn on vastannut noin tuhat päättäjää puolivuosittain. Kyselyn perusjoukkoon kuuluu yhdeksän päättäjää jokaisesta Suomen kunnasta. Päättäjät edustavat joko virkamiesjohtoa tai luottamuselinten puheenjohtajia. Aluebarometri on löydettävissä osoitteessa: Työsopimuksen purkuperusteista Viimeaikainen oikeuskäytäntö Tuoreessa työtuomioistuimen ratkaisussa TT käsiteltiin työsuhteen purkamista tilanteessa, jossa työntekijä oli vapaa-aikanaan esiintynyt television viihdeohjelmassa ja esittänyt siellä mielipiteitään. Helmikuun alussa julkaistun ratkaisun tapausseloste on seuraava: Työntekijä oli esiintynyt vapaa-aikanaan television viihdeohjelmassa. Työntekijä oli heti ohjelman alussa ilmoittanut työnantajansa nimen. Työntekijä oli ohjelmassa muun muassa vastannut juontajan hänelle esittämiin maahanmuuttajia ja eri kulttuuritaustoista LAKIASIAT tulevia ihmisiä koskeviin kysymyksiin järjestelmällisesti tavalla, joka voitiin tulkita syrjiväksi ja rasistiseksi. Edelleen työntekijä oli ohjelmassa myöntänyt toimineensa työnantajansa palveluksessa epärehellisesti, muun muassa varastamalla työnantajaltaan ja liioittelemalla tiiminsä saavutuksia esimiehilleen, täsmentämättä kuitenkaan työnantajaansa tarkemmin. Työnantajan yrityskuva oli näin muodostunut 9

10 LAKIASIAT ohjelmassa epäedulliseksi ja työntekijän menettely oli samalla vaarantanut työnantajan asiakassuhteita ja vahingoittanut työnantajan mainetta. Työntekijä oli siten toiminnallaan rikkonut työnantajan ja työntekijän välisessä sopimussuhteessa edellytettävän luottamuksen ja sopimussuhteeseen liittyvän lojaliteettivelvollisuuden. Työnantajalta ei näissä olosuhteissa ollut voitu kohtuudella edellyttää työntekijän työsuhteen jatkamista. Työnantajalla oli ollut tuomiosta ilmenevissä olosuhteissa irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erittäin painava syy työntekijän työsopimuksen purkamiseen. Kyseinen tapaus on oikeuskäytännössä ensimmäinen, jossa otetaan kantaa purkuoikeuteen tämänkaltaisessa tilanteessa. Aikaisemmissa tapauksissa on kyllä ollut kyse vapaa-ajan tapahtumien seurauksista, mutta kysymys niissä on ollut siitä, että työntekijä on syyllistynyt rikolliseen menettelyyn tai epärehelliseen toimintaan työnantajaa kohtaan ja sen vuoksi menettänyt työnantajan luottamuksen. Siitä syystä kyseinen tapaus on merkittävä ja antaa lisää tietoa siitä, milloin purkuperusteet voivat täyttyä tilanteissa, jossa purkuun johtava toiminta ei tapahdu työssä. Purkuperusteet lain mukaan Työsopimuksen purkuperusteista säädetään työsopimuslain 8 luvun 1 pykälässä. Pykälän mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Laki ei luetteloi syitä, joilla työsopimus voidaan purkaa. Purkuperusteen tulee aina olla painavampi kuin irtisanomisperusteen, eivätkä purun syynä saa olla tuotannolliset tai taloudelliset perusteet, vaan perusteena tulee olla työntekijän vakava sopimusrikkomus, laiminlyönti taikka epäasiallinen käytös tai menettely. Hallituksen esityksen mukaan työnantajalla voisi olla oikeus purkaa työsopimus silloin, kun työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla, esiintyy siellä päihtyneenä tai vastoin kieltoa käyttää siellä päihdyttäviä aineita. Purkamisperuste voisi täyttyä myös, jos työntekijä törkeällä tavalla rikkoo kilpailevan toiminnan kieltoa. Hallituksen esityksessä todetaan edelleen, että joissakin poikkeuksellisissa tapauksissa muun muassa kussakin työsuhteessa johtuvista erityispiirteistä riippuen myös työsuhteen kannalta epäasianmukainen käyttäytyminen vapaa-aikana voisi merkitä purkamisperusteen täyttymistä. Jos työntekijä syyllistyisi vapaaaikanaan sellaiseen rikolliseen tekoon tai käyttäytymiseen, joka vakavalla tavalla heikentäisi osapuolten välistä luottamusta tai muutoin vaikuttaisi olennaisella tavalla työntekijän työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseen, purkamisperuste voisi täyttyä. Purkuperuste voi täyttyä myös työntekijän työkyvyn olennaisen ja pitkäaikaisen alentumisen perusteella. Yleensä työsopimukset päätetään sairauden perusteella irtisanomalla, mutta hyväksyessään myös purun mahdollisuudenkorkein oikeus perusteli kantaansa sillä, että jos sairaustapauksissa purkuoikeus rajattaisiin kokonaan pois, ei määräaikaisia työsuhteita koskaan voisi sairauden perusteella päättää. Purkamisperusteen täyttymistä tulee pohtia kokonaisarviolla. Samalla tavalla kuin irtisanomisperusteiden kohdalla tilannetta tulee siis harkita kokonaisuutena, ja harkinnassa merkitystä on muun muassa rikkomuksen luonteella, työntekijän asemalla sekä myös yrityksen koolla ja toimialalla. Näin ollen muun muassa teon yleinen moitittavuus, teon vaikutukset ja aiheutunut vahinko vaikuttavat harkintaan. Myös työnantajan toimiala ja työn erityisvaatimukset voivat kokonaisarviossa vaikuttaa. Edellä kerrotun tapauksen osalta merkitystä oli työnantajan yrityskuvalla ja sen vahingoittumisella sekä työnantajan yleisillä arvoilla, jotka se oli selvästi viestinyt myös työntekijöille ja joihin nämä olivat sitoutuneet. Purkuoikeuden käyttäminen ja menettely työsuhdetta purettaessa Työnantajan tulee vedota purkuperusteeseen 14 päivän kuluessa siitä, kun se sai tiedon purkuperusteen täyttymisestä. Olennaista on nimenomaan tiedonsaannin hetki, jonka jälkeen reagointi on tapahduttava määräajassa. Työntekijälle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi purun taustalla olevista perusteista ennen kuin työsopimus puretaan. Työntekijällä on oikeus käyttää kuulemisessa avustajaa. Purussa työsuhde päättyy heti ilman irtisanomisaikaa. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan työsuhteen päättyessä, ellei osapuolten välillä ole sovittu palkanmaksusta tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Säästövapaa Loman säästäminen Työntekijällä on oikeus säästää talviloman osuus eli kuusi lomapäivää vuodessa. Säästäminen voi siis tapahtua siitä loman osasta, joka ylittää 24 arkipäivää ja vain sillä edellytyksellä, ettei tästä aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantaja ei voi kieltää loman säästämistä, ellei siihen ole painavaa estettä. Kieltäytymisoikeuden perusteena olevaa tuotanto- ja palvelutoiminnalle aiheutuvaa vakaavaa haittaa on arvioitava säästämishetken tilanteen mukaan samalla tavalla kuin työnantajan oikeutta kieltäytyä antamasta työntekijälle osittaista hoitovapaata. 10

11 LAKIASIAT Huomioon voidaan ottaa muun muassa työntekijän työtehtävien luonne ja siitä työn järjestelyille aiheutuvat vaatimukset, työnantajan toiminnan luonne sekä organisointitapa. Talvilomaviikon lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä säästää vielä toisen viikon eli 18 arkipäivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi säästövapaana. Sopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisena. Työnantaja voi kieltäytyä sopimuksen tekemisestä ilman mitään erityistä syytä. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien lukumäärästä on neuvoteltava työnantajan kanssa viimeistään silloin, kun työnantaja kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta. Koska kysymyksessä voi olla tavoitteellinen usean vuoden säästäminen, tarkoituksenmukaista on, että säästämisestä ja toisaalta säästövapaan pitämisen ajankohdasta laaditaan jonkinlainen suunnitelma. Suunnitelma voi olla avuksi varauduttaessa työntekijän pitempiaikaiseen poissaoloon työpaikalta. Säästövapaan pitäminen Säästövapaa voidaan pitää seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen. Aikaisin ajankohta säästövapaan pitämiselle on säästövapaan keräämiskautta seuraava kesälomakausi. Laissa ei ole rajoitusta sille, kuinka monelta lomanmääräytymisvuodelta voi säästää. Myöskään takarajaa sille, milloin säästövapaa viimeistään tulisi pitää, ei ole laissa määrätty. Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai, jos se jakautuu kahdelle kalenterivuodelle, kalenterivuosina. Tarkoitus on, että säästövapaa pidetään yhdenjaksoisena, mutta yhtä hyvin voidaan sopia sen pitämisestä osissa. Työntekijä voi siis määrätä sen kalenterivuoden tai vuodet, jolloin hän aikoo säästövapaan käyttää. Säästövapaan pitämisen tarkemmasta ajankohdasta on ensi sijassa sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Siltä varalta, että työnantaja ja työntekijä eivät pääse yhteisymmärrykseen säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta, työntekijä saa pitää säästövapaan ilmoittamanaan ajankohtana. Tämä edellyttää, että hän ilmoittaa säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Lomapalkka säästövapaan ajalta Kuukausipalkkaisella työntekijällä, on oikeus saada normaali palkkansa myös säästövapaan ajalta eli säästövapaan alkamishetken palkan mukaisesti. Vaikka loma olisi säästetty ajalta, jolloin työntekijällä oli matalampi palkka, lomapalkka lasketaan säästövapaan alkamishetken palkan perusteella. Jos taas työntekijän palkka määräytyy tunti- tai suoritepalkan perusteella, säästövapaan ajalta maksettava palkka lasketaan säästövapaan tai sen osan alkamisajankohtaa edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkan mukaan. Lomapalkka maksetaan ennen säästövapaan alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka voidaan maksaa tavanomaisina palkanmaksupäivinä. Lomaraha määräytyy työehtosopimuksen perusteella. Säästövapaat rahana Jos työsuhde päättyy ennen kuin työntekijä on ehtinyt pitää säästövapaansa, maksetaan säästövapaasta lomakorvaus normaaliin tapaan. Säästövapaa voidaan pitää myös irtisanomisajalla, jos työnantaja ja työntekijä niin sopivat. Pitämättä jäänyt säästövapaa voidaan korvata rahalla myös silloin, kun työnantaja yksipuolisesti muuttaa työntekijän työsuhteen kokoaikaisesta osa-aikaiseksi tai työntekijä lomautetaan toistaiseksi. Näissä tapauksissa työntekijä voi valita, vaatiiko hän säästövapaat korvauksena vai pitääkö lomat edelleen säästössä. Pitämättä jääneen säästövapaan ajalta maksettava lomakorvaus lasketaan siten kuin lomakorvaus työsuhteen päättyessä. Lisä- ja ylityövapaan yhdistäminen säästövapaaseen Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että lisä- tai ylityöstä korvauksena annettava vapaa-aika yhdistetään säästövapaaseen. Vapaan pituus lasketaan työtunteina vastaavasti korotettuina kuin lisä- ja ylityöstä maksettava rahakorvaus. Ylityövapaan pituus tulee muuttaa arkipäiviksi, jos se yhdistetään säästövapaaseen. Säästövapaaseen yhdistettyyn ylityövapaaseen sovelletaan vuosilomalain säästövapaata koskevaa säännöstä lomapalkan osalta. Kyse on siis palkallisesta vapaasta. Kuukausipalkkaisen osalta säännös ei tuota ongelmia, kun palkka lasketaan säästövapaalle lähtöhetken palkkatason mukaan. Tuntipalkkaisten osalta ylityökorvausten määrä lasketaan normaalisti noudattaen lisä- ja ylityökorvauksen laskentasääntöjä ja se maksetaan vasta myöhemmin säästövapaata pidettäessä. Tästä voidaan sopia samassa yhteydessä, kun sovitaan lisä- ja ylityövapaan yhdistämisestä säästövapaaseen. Janne Koivisto Johtava EU-neuvoja EEN 11

12 Kiitä ansiomerkillä! Pitkästä työurasta, elämäntyöstä tai merkittävästä työsuorituksesta. Lisätietoja puh. (09) Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi. Rauman Offsetpaino Oy

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

UUTTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖLAINSÄÄDÄNNÖSTÄ. Markus Äimälä

UUTTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖLAINSÄÄDÄNNÖSTÄ. Markus Äimälä UUTTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖLAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Markus Äimälä KKO 2010:43 Konsernissa, jonka harjoittama liiketoiminta oli jaettu usean yhtiön kesken, oli toiminnan tappiollisuuden vuoksi suoritettu liiketoiminnan

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Työsuhteen päättäminen

Työsuhteen päättäminen Työsuhteen päättäminen Määräaikainen työsopimus Tietyksi määräajaksi sovittu työsopimus päättyy sovitun määräajan tai työn päättyessä ilman erillistä irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Toistaiseksi voimassa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Uutiskirje 1/2014. Uutiskirjeen 1/2014 aiheena on työsuhteen päättäminen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla.

Uutiskirje 1/2014. Uutiskirjeen 1/2014 aiheena on työsuhteen päättäminen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla. Uutiskirje 1/2014 Uutiskirjeen 1/2014 aiheena on työsuhteen päättäminen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla. Työsuhde voidaan päättää irtisanomalla tai purkamalla, jolloin irtisanomisaikaa ei

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta (à 4 h), joiden lisäksi on ryhmätyö (4-6 h) ja lukupaketti.

Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta (à 4 h), joiden lisäksi on ryhmätyö (4-6 h) ja lukupaketti. Maamme tulevaisuuden strategioissa yksi painopistealueista on yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten kasvun tukeminen. Näin luodaan mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle ja vanhojen säilymiselle.

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Tervetuloa Kasvu Open verkostoon Rauman seutu! Kasvu Open on alueellisen ja

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - info 13.2.2013 Maajohtaja Timo Vuori Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi 1. Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey Q 1 2013 2. Kasvun eväitä kansainvälisestä kaupasta European Council

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Valtiosihteeri Jouni Hakala Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Ukipolis Oy:n seminaari 17.1.2012, Uusikaupunki 1. Talouden päähaasteet ja

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Tekesin ohjelman lisäarvopalvelu Teemana

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille

ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille klo 12.00 alkaen Ilmoittautuminen ja kahvi 13.00 Avauspuhe: Mikä on 17 17 17 ja tuoretta tietoa Norjan markkinoista, Lasse Pohjala, Senior

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Aluebarometri 2013/TEM julkaisut/vvi

Aluebarometri 2013/TEM julkaisut/vvi 1 Aluebarometri 2013 julkistus 13.12.2012 Aluebarometri on työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa teettämä verkkokysely, jonka Tilastokeskus toteuttaa. Aluebarometri mittaa

Lisätiedot

Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot