Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaava

Transkriptio

1 työ nro Hattulan kunta Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS, LUONNOS

2 LUONNOS Tunnistetiedot Vireilletulo Hattulan kunnanhallitus on päättänyt osayleiskaavan laatimisesta Kunnanhallituksen hyväksyminen Hattulan kunnanhallitus on hyväksynyt osayleiskaavan..200_. Valtuuston hyväksyminen Hattulan valtuusto on hyväksynyt osayleiskaavan..200_. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue käsittää Hattulan keskustaajaman (Parola) sekä sitä pohjoisessa, idässä ja etelässä ympäröivät kylät ja kunnanosat (mm. Merve, Rahkoila. Tenhiälä, Pekola, Katinala, Herniäinen ja Hurttala). Kaava-alueen pinta-ala noin 3680 ha. Kuva: Suunnittelualueen rajaus 2

3 työ nro LUONNOS Sisällysluettelo 1. Johdanto Kaavan tarkoitus Kaavan oikeusvaikutukset Kaavan suhde muuhun lainsäädäntöön 6 2. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Lähtötiedot Kaavan keskeinen sisältö Asuminen Keskustatoiminnot ja palvelut Työ ja tuotanto Virkistys Loma-asuminen Liikenne Erityisalueet Suojelu Maa- ja metsätalous Vesialueet Muut alueiden erityisominaisuuksia ja kehittämistarpeita ilmaisevat kaavamerkinnät Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualueen rajaus Luonnonympäristö Maisema Kasvillisuus Topografia Maaperä Vesistöt ja vesitalous Maa- ja metsätalous Suojelualueet- ja kohteet Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Taajamarakenne Väestö Asuminen Palvelut Työpaikat ja elinkeinotoiminta Virkistys Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö Tekninen huolto ja erityistoiminnot Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Seudulliset suunnitelmat Kanta-Hämeen maakuntasuunnitelma ja ohjelma Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelma Muut seudulliset suunnitelmat Kunnan omat strategiset suunnitelmat 37 3

4 LUONNOS Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Selvitykset Aiemmat selvitykset ja suunnitelmat Kaavan laadintavaiheessa tehdyt selvitykset Täydentävä luontoselvitys ja liito-oravaselvitys Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys Liikenneselvitys Rakennettavuusanalyysi Pohjavesiselvitys Tarvittavat lisäselvitykset Osayleiskaavan tavoitteet Yleiset osayleiskaavoitukselle asetetut tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Suunnittelualueen ominaisuuksista johdetut tavoitteet Maankäytön kehityskuva Tehtyjen selvitysten perusteella muodostuneet tavoitteet Mitoitustarkastelu Saadun palautteen perusteella muodostetut tavoitteet Viranomaisilta saatu palaute Kunnan päätöksenteon yhteydessä saatu palaute Osallisilta saatu palaute Kaavan suunnittelun vaiheet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Vaihtoehdot Osayleiskaavan kuvaus Mitoitus Asuinalueet Keskusta- ja palvelualueet Työ- ja tuotantoalueet Maa- ja metsätalousalueet Virkistys- ja loma-asuntoalueet Suojelu- ja erityisalueet Liikenne- ja vesialueet Aluevaraukset ja kohdemerkinnät Asuminen Keskustatoiminnot Palvelut Työ ja tuotanto Virkistys 62 4

5 työ nro LUONNOS Loma-asuminen Liikenne Erityisalueet Suojelu Maa- ja metsätalous Vesialueet Muut alueiden erityisominaisuuksia ja kehittämistarpeita ilmaisevat kaavamerkinnät Vaikutusten arviointi Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioiminen Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Yhdyskunta- ja energiatalouteen kohdistuvat vaikutukset Luontoon ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset Maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset Muut vaikutukset Maakuntakaavan toteutuminen Asemakaavojen toteutuminen Kaavan toteuttaminen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 74 Selostuksen liiteasiakirjat 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Arvokkaat luontokohteet (sijaintikartta) 3. Arvokkaat maisema-alueet, kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuurikohteet (sijaintikartat) 4. Liikenne-ennuste 2030 (selvitysluonnos ) 5. Rakennettavuusanalyysi 6. Pohjavesiselvitys 7. Palauteraportti Selostukseen liittyy lisäksi osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen. 5

6 LUONNOS Johdanto 1.1 Kaavan tarkoitus Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja eri toimintojen (esim. asuminen, virkistys, palvelut, työpaikat, liikenne) yhteen sovittaminen. Kunnan osalle laadittua yleiskaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisemman kaavoituksen perustaksi. Yleis- tai osayleiskaava voi myös suoraan ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä, jolloin sitä kutsutaan oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se on tyypiltään nk. rakenneosayleiskaava (yleispiirteinen yleiskaava), jossa ei osoiteta yksittäisiä rakennuspaikkoja. Kaavan toteuttamista ohjataan erikseen laadittavilla asemakaavoilla. 1.2 Kaavan oikeusvaikutukset Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 ). Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42.3 ). Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Muita kaikkia oikeusvaikutteisia yleiskaavoja koskevia oikeusvaikutuksia ovat yleinen viranomaisvaikutus (MRL 42.2 ). Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Tarpeen mukaan yleiskaavassa voidaan antaa ehdollinen tai ehdoton rakentamisrajoitus (MRL 43.1 ja 43.2 ), määräaikainen rakentamisrajoitus (MRL 43.3 ), kielto purkaa rakennusta ilman lupaa (MRL 127.1) ja toimenpiderajoitus (MRL 43.2 ). Yleiskaavassa voidaan antaa myös suojelumääräyksiä (MRL 41.2 ) sekä määrätä tietty alue suunnittelutarvealueeksi (MRL 16.3 ) tai kehittämisalueeksi (MRL 111 ). Yleiskaavassa voidaan myös määrätä sen käyttämisestä suoraan rakentamiseen oikeuttavana kaavana ranta-alueella (MRL 72 ) ja kyläalueella tai muulla maaseutualueella (MRL ). Kaavamääräykseen selvyyden vuoksi määräykseen tulee liittää viittaus ko. pykälään. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten (MRL 58.3 ). Yleiskaava voi olla myös tietyn alueen lunastamisen perustana (MRL 99.3 ). Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelman mukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin Kaavan suhde muuhun lainsäädäntöön Yleiskaava on otettava huomioon myös suunniteltaessa ja päätettäessä ympäristön käytön järjestämisestä muun lainsäädännön nojalla siten kuin erityslaeissa säädetään: Ilmailulain mukaan on ilmailua palvelevan alueen rakentamisessa noudatettava, mitä kaavoituksesta tai rakentamisesta säädetään. 6

7 työ nro LUONNOS Jätelain säännökset sekä jätesuunnitelmat on otettava huomioon osoitettaessa yleiskaavassa tarvittavia jätteiden käsittelypaikkoja. Kaivoslain mukaan on kaivospiiriä määrättäessä otettava yleiskaava huomioon niin, ettei sen toteuttamista vaikeuteta. Kemikaalilain mukaan tulee tuotantolaitosten sijoituksessa ottaa huomioon kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Yleiskaavan viranomaisvaikutus kohdistuu myös lunastuslain mukaiseen ratalinjojen ja voimalinjojen lunastusmenettelyyn. Luonnonsuojelulain 10. luvun säännökset on otettava huomioon kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa. Yleiskaava on luonnonsuojelulain tarkoittama suunnitelma, josta on arvioitava 65 :ssä tarkoitetut vaikutukset. Myös luonnonsuojelulaissa tarkoitetut luontotyypit ja säännös erityisesti suojeltavista lajeista sekä luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- tai heikentämiskielto on otettava huomioon yleiskaavaa hyväksyttäessä. Luonnonsuojelulain nojalla perustettu maisema-alue on otettava huomioon yleiskaavoituksessa. Maa-aineslain mukaan on yleiskaava-alueella katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maantielain mukaan yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa maantien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Yleiskaava on otettava huomioon siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Maastoliikennelain mukaan yleiskaavassa osoitettu moottorikelkkailureitistö on ohjeena reittejä perustettaessa. Metsälain mukaan kaavoitettavien ja kaavoitettujen alueiden osalta metsäkeskuksen tulee olla riittävässä yhteydessä kuntien kanssa metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden yhteen sovittamiseksi. Metsälaissa määriteltyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen käyttötoimenpiteet tulee tehdä niiden ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Metsälakia sovelletaan yleiskaava-alueella vain maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla. Kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on noudatettava, mitä muinaismuistolain 13 :ssä säädetään. Sähkömarkkinalain mukaan tulee vähintään 110 kilovoltin sähköjohdolle saada kunnan suostumus, jonka edellytyksenä on, ettei toimenpide vaikeuta yleiskaavan toteutumista. Ulkoilulain mukaan ulkoilureittitoimitus voidaan pitää, vaikka ulkoilureittisuunnitelmaa ei ole tehty, mutta ulkoilureitti on otettu mukaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaan. Vesilain mukaan vesistöön rakentamisen edellytyksiä harkittaessa on otettava huomioon, mitä yleiskaavan oikeusvaikutuksista on säädetty. Vesilain mukaiset elinympäristöt ja luontotyypit otetaan huomioon kaavoituksessa sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun (SO- VA) -lain 7 :n mukaan ympäristövaikutusten arvioinnista kaavojen laatimisen yhteydessä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tässä yhteydessä MRL:n 9 :ään on lisätty sanat..ja tarkasteltavien vaihtoehtojen.. Ympäristönsuojelulain mukaan on toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa otettava huomioon mm. alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa. Koska toimintojen sijoittamisen perusratkaisut tehdään yleensä yleiskaavoituksen yhteydessä, on kaavaa laadittaessa otettava huomioon ympäristön pilaantumisen vaara. 7

8 LUONNOS Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Hattulan kunnanhallitus on päättänyt osayleiskaavan laatimisesta kokouksessaan (Khall 313 ). Osayleiskaavoituksen käynnistymisestä ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa Kaavan vireilletulosta ja suunnittelutyön aloittamisesta ilmoitettiin julkisella kuulutuksella Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Hämeenlinnassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi, ja sitä esiteltiin Juteinitalolla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Nähtävilläoloaikana pyydettiin myös tarpeelliset viranomaislausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen on esitetty liitteenä 7 olevassa palauteraportissa. Valmisteluvaiheessa laadittiin tarvittavat selvitykset, joihin liittyvät sijainti- ja teemakartat ovat selostuksen liitteinä 2-6. Aloitus- ja valmisteluvaiheen aineiston, osallisilta ja kunnalta saadun palautteen sekä järjestetyn viranomaisneuvottelun tulosten perusteella laadittiin osayleiskaavaluonnos, jotka Hattulan kunnanhallitus hyväksyy julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päivän ajaksi. Luonnoksen nähtävilläoloaikana osallisille varataan mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä ja järjestetään toinen yleisötilaisuus. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Luonnoksesta saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella valitaan jatkosuunnittelun pohjaksi asetettava kaavaratkaisu, joka täydennetään kaavaehdotukseksi. Hattulan kunnanhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella suunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa, jonka jälkeen se asetetaan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Osayleiskaavan hyväksyy Hattulan valtuusto. Valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätöstä seuraavan 30 päivän valitusajan päätyttyä kunta kuuluttaa kaavan hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta. 2.2 Lähtötiedot Osayleiskaavan suunnittelun yhteydessä kootaan olemassa oleva yhdyskuntarakennetta ja väestöä, nykyistä maankäyttöä, luonnonympäristöä, maisemaa ja kulttuuriperintöä, liikenneverkkoa, maaperä- ja pintavesiolosuhteita sekä mahdollisia ympäristöhäiriöitä koskeva tieto, jonka pohjalta laaditaan niitä koskevat yleispiirteiset selvitykset. Luettelo kaavan valmisteluvaiheessa laadituista uusista selvityksistä on kaavaselostuksen luvussa 5. Luettelo kaavan lähtötiedoista, aiemmin laadituista selvityksistä ja muista suunnitelmista on esitetty selostuksen luvussa 11. 8

9 työ nro LUONNOS Kaavan keskeinen sisältö Asuminen Osayleiskaavassa jo toteutuneiksi asumiseen varatuiksi alueiksi on osoitettu erillispientalojen (AO), asuinkerrostalojen (AK), asuinpientalojen (AP) ja maatilojen talouskeskusten (AM) alueita sekä kyläalueita (AT). Olemassa olevat AO-alueet sijoittuvat pääosin Vanajaveden itäpuolisille maaseutu- ja kyläalueille ja AP-alueet Pälkäneentien ja Parolan keskustaajaman tuntumaan. AK-alueeksi on osoitettu Pappilanniemen pistetalojen alue, jolla kaavamerkintään liittyy myös ympäristön säilyttämistä edellyttävä merkintä /s. Väljään maaseutumaiseen asumiseen tarkoitettuja uusia AO-aluevarauksia on osoitettu pääsääntöisesti jo toteutuneiden asuinalueiden laajennuksina Vanajaveden itäpuolisille alueille (Tanhuanpää, Rahkoila, Tenhiälä, Pekola). Suunnittelualueen länsiosaan on osoitettu yksi uusi AK-aluevaraus jo toteutuneen Korpiniityn kerrostaloalueen laajennuksena. Uusia AP-aluevarauksia on osoitettu Vanajaveden länsipuolisille alueille pääsääntöisesti jo toteutuneiden asuinalueiden laajennuksina (Katinala, Hurttala, Yllitynmäki-Parola, Alppilanmäki-Korpiniitty, Parola-Rietoo sekä nk. Tiilitehtaanranta Herniäisten ja Katinalan välisellä ranta-alueella). Mierolaan ohjeellisena rajattu uusi AP-alue on alueella voimassa säilyvän Mierolanvirran osayleiskaavan mukainen. AT-alueiksi on osoitettu Kirkkotien varren vanhat kyläalueet Rahkoilassa ja Mierolassa. Näillä alueilla kaavamerkintään liittyy ympäristön säilyttämistä edellyttävä merkintä /s. AMalueiksi on osoitettu maa- ja metsätalousalueisiin liittyvät, AT-alueiden ulkopuolelle sijoittuvat olemassa olevat tilakeskukset Keskustatoiminnot ja palvelut Merkinnällä C (keskustatoimintojen alue) on osoitettu Parolan keskustaajamassa Hattulantien ja Parolantien varteen sijoittuvia alueita, joiden pääasiallisia toimintoja ovat palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva asuminen, keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat, näihin liittyvä liikenne ja virkistys sekä yhdyskuntatekninen huolto. Merkintä tekee mahdolliseksi myös vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle ilman erityistä merkintää asemakaavassa (MRL 58.3 ). Merkinnällä P on osoitettu jo toteutuneita palvelujen alueita, jotka sijaitsevat keskustaajaman C-alueen ulkopuolella ja joilla tuotettavat palvelut ovat luonteeltaan yksityisiä. Jo toteutuneiksi julkisten palvelujen ja hallinnon alueiksi (PY) on osoitettu alueita, jotka sijaitsevat keskustaajaman C-alueen ulkopuolella ja joilla tuotettavat palvelut ovat luonteeltaan julkisia (esim. koulutus- ja terveydenhuoltopalveluiden alueet). Uusiksi tai olennaisesti muuttuviksi PY-alueiksi on osoitettu Rahkoilassa ja Parolannummen pohjoispuolella (Korpiniitty) sijaitsevat uusille koulu- ja liikuntakeskusrakennuksille tarkoitetut alueet Työ ja tuotanto Jo toteutuneiksi työpaikka-alueiksi (TP) on osoitettu Parolaan ja Katinalaan sijoittuvia työpaikka-alueita. Uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi TP-alueeksi on osoitettu Parolan eritasoliittymän länsipuolelle sijoittuva rakentamaton peltoalue (Aliniitty), Merven eteläosaan sijoittuva nk. Pulterin alue sekä Katinalantien pohjoispään ja Pälkäneentien välinen alue. Lisäksi käytössä oleva maa-ainesten ottoalue moottoritien ja Kerälänharjun välissä muuttuu ottamisen päätyttyä uudeksi työpaikka-alueeksi (EO/TP). Olemassa olevaksi teollisuus- ja varastoalueeksi (T) on osoitettu Merven pohjoisosaan sijoittuva, asemakaavalla toteutettu teollisuusalue. Uusi teollisuus- ja varastoalueiden (T) aluevaraus on osoitettu moottoritien pohjoispuolelle Kappakallion ja käytössä olevan maaainesten ottoalueen väliin. 9

10 LUONNOS Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle teollisuus- ja varastointitoiminnalle tarkoitettuja alueita (TY) ovat olemassa olevat, Kerälänharjun pohjavesialueelle sijoittuvat jo toteutuneet teollisuusalueet Merven ja keskustaajaman välisellä alueella. Uusi TY-aluevaraus on osoitettu moottoritien pohjoispuolelle Kappakallion ja käytössä olevan maa-ainesten ottoalueen väliin Virkistys Lähivirkistysalueiksi (VL) on osoitettu mm. asuinalueiden yhteyteen ja Vanajaveden rantaan sijoittuvia viher- ja metsäalueita, joilla ei ole erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MUalueet) tai erityisiä ympäristöarvoja (MY-alueet). Urheilu- ja virkistyspalveluiden (VU) alueiksi on osoitettu kiinteisiin ulkoilureitteihin (esim. pururadat, latuverkosto) tai muista palvelualueista erillään sijaitseviin liikuntapaikkoihin liittyviä alueita Pekolassa (Mooseksenmäki), Parolassa ja Merven alueella (Kerälänharju). Uimaranta-merkinnällä on osoitettu Poransaaren, Pappilanniemen ja Herniäisten käytössä olevat uimarannat ja ulkoilureiteiksi alueen nykyiset hiihto- ja patikkareitit Loma-asuminen Osayleiskaavassa on osoitettu loma-asuntoalueiksi (RA) alueelle aiemmin laadittujen asemakaavojen ja oikeusvaikutuksettomien osayleiskaavojen mukaiset Vanajaveden rantaan sijoittuvat lomarakennusalueet Liikenne Helsinki-Tampere moottoritie (VT 3) on osoitettu yleisen tien alueelle (LT) sijoittuvaksi moottoritieksi. Valtatieksi/kantatieksi on osoitettu Pälkäneentie (kt 57) ja yhdysteiksi/kokoojakaduiksi Hattulantie (yt 3051), Merventie, Ihalemmentie, Teollisuustie, Tyrvännöntie (yt 3061) ja Aulangontie (yt 3053). Uusia tieyhteyksiä on osayleiskaavassa osoitettu kaksi: Merven uudesta eritasoliittymästä Merven teollisuusalueelle johtava tielinja (moottoritien pohjoislaitaa pitkin ja edelleen Kerälänharjun läpi), sekä ohjeellisena Ihalemmentien alkupään vaihtoehtoinen linjaus Parolassa. Uudesta eritasoliittymästä on lisäksi osoitettu Merven alueen pohjoisosaan suuntautuva yhteystarve. Kevyen liikenteen reittejä on osoitettu Merventien, Hattulantien, Pälkäneentien, Kirkkotien ja Aulangontien varsille. Yllitynmäen ja Katinalan väliselle peltoalueelle (nyk. radanvarsitie) on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Rautatieliikenteen alueeksi (LR) on osoitettu Parolan asema, merkittävästi parannettavaksi pääradaksi Helsinki-Tampere rautatie ja sivuradaksi Merven teollisuusalueelle johtava Helsinki-Tampere -pääradan haara. Satama-alueeksi (LS) on osoitettu Mierolan ja Katinalan satamat. Venesatamaksi/venevalkamaksi (LV) on osoitettu Katinalan, Hurttalan, Pappilanniemen ja Poransaaren venevalkamat. Laivaväyläksi on osoitettu Vanajaveden vesiliikenteen pääreitti Erityisalueet Yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET) on osoitettu Marttaristin vedenottamo ja Parolan keskustaajaman pohjoispuolelle sijoittuva muuntamoalue. Maa-ainesten ottoalueeksi, joka ottamisen päätyttyä varataan työpaikka-alueeksi (EO/TP), on osoitettu moottoritien ja Kerälänharjun väliin sijoittuva käytössä oleva soranottoalue. Hautausmaata ja siihen liittyviä kirkollisia rakennuksia varten varattavaksi alueeksi (EHsrk) on osoitettu Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja Hattulan uusi kirkko Rahkoilassa sekä niitä ympäröivät hautausmaat. Suojaviheralueiksi (EV) on osoitettu Katinalan ja pääradan välinen viheralue sekä Merventien ja Parolan-Rietoon uuden AP-alueen välinen metsävyöhyke. 10

11 työ nro LUONNOS Suojelu Suojelualueiksi (S-1) on osoitettu Ellilän, Kistulan, Lehtosaaren, Saarelan, Kettumäen ja Tanhuanpään luontotyyppipäätöskohteet. Luonnonsuojelualueiksi (SL) on osoitettu Mervensuo, Hattukallion lehto, Poransaaren kynäjalavaesiintymä ja Metsänkylän kynäjalavametsikkö. Muinaismuistoalueiksi (SM) on osoitettu kaavaselostuksen kohdassa luetelluista kiinteistä muinaisjäännöksistä Kirstulankärki (14), Tenhiälän kylätontti (23), Kettumäki (59), Pappilanniemi 1 (60), Peltola (68), Rautapaasi (69), Viinaniemi (77), Ellilä (78) ja Porasaaren leikkipuisto (79). Alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (SMosa-aluemerkintä), on osoitettu sellaisia kiinteiden muinaisjäännösten alueita, jotka sijaitsevat pääkäyttötarkoitukseltaan muulla kuin SM-alueella ja jotka ovat kohdemerkinnällä osoitettuja muinaisjäännöksiä laaja-alaisempia. Muinaismuistokohteiksi (SM-kohdemerkintä) on osoitettu kaavaselostuksen kohdassa luetelluista kiinteistä muinaisjäännöksistä muut paitsi varsinaisiksi muinaismuistoalueiksi tai SM-osa-aluemerkinnällä osoitetut kohteet. Suojeltaviksi rakennuksiksi (sr-1- kohdemerkintä) on osoitettu kaavaselostuksen kohdassa luetelluista arvokkaista rakennusperintökohteista valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Merkinnällä /s, alue, jolla ympäristö säilytetään, on osoitettu kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita ympäristökokonaisuuksia. Merkintää on käytetty kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden pääkäyttötarkoitusmerkinnän yhteydessä mm. Rahkoilassa, Mierolassa ja Pappilanniemellä (AK-, AP-, AM-, AT- ja PY-alueita). Merkintä täydentää mm. sr-1-kohteita ja arvokkaita maisema-alueita koskevia kaavamääräyksiä. Historiallisiksi tielinjauksiksi on osoitettu kaavaselostuksen kohdassa luetellut tiet Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M) on osoitettu sellaiset metsä- ja peltoalueet, jotka eivät ole varsinaisia maatalousalueita (MT), maisemallisesti arvokkaita peltoalueita (MA) tai erityisiä ympäristöarvoja omaavia maa- ja metsätalousalueita (MY). Maatalousalueiksi (MT) on osoitettu peltoalueet, joiden halutaan säilyvän avoimina ja viljelyskäytössä mutta niiden maisemalliset arvot ovat MA- merkinnällä osoitettuja alueita vähäisempiä. Maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA) on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai rakennettuihin ympäristöihin liittyviä viljelyalueita. Maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), on osoitettu erityisiä luonnonarvoja omaavia tai valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisemaalueisiin ja/tai rakennettuihin ympäristöihin liittyviä metsäalueita (Metsänkylänvuori, Vanajaveden rantavyöhyke, Taivaskallio) Vesialueet Vesialueeksi (W) on osoitettu Vanajavesi Muut alueiden erityisominaisuuksia ja kehittämistarpeita ilmaisevat kaavamerkinnät Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (ma-v) on osoitettu Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue. Valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (ma-rky) on osoitettu Hattulan Pyhän Ristin kirkon, Mierolan-Rahkoilan, Ihalemmen-Leiniälän-Pelkolan sekä Hattulan keskiaikaisten kartanoiden ja Lepaan puutarhaopistojen maisema-alueet. Kaavaluonnoksessa on käytetty loppuvuonna 2009 vahvistuvia uusia RKY-rajauksia. 11

12 LUONNOS Maisemallisesti ja/tai kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi (ma/sk) on osoitettu maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaita alueita Rahkoilassa, Hurttalassa, Herniäisissä, Pappilanniemessä ja Katinalassa. Tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (pv) on osoitettu Kerälänharjun ja Hurttalan pohjavesialueet. Marttaristin pohjavedenottamon ympärille on osoitettu 500 metrin levyinen suoja-alue (pv-/s). Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo) on osoitettu Kalliosaaren lehto, Paljassuo ja Tenhiälään sijoittuva Hämeen kylmänkukkaesiintymä. Meluntorjuntatarpeen osoittavaa merkintää on käytetty Helsinki-Tampere moottoritien ja pääradan sekä Pälkäneentien varteen sijoittuvien asuin- ja työpaikka-alueiden kohdalla. Terveyshaitan poistamistarve- merkinnällä on osoitettu Parolan vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka. Sähköjohto tai linja- merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti tai seudullisesti tärkeät sähkölinjat Parolan pohjoispuolella ja kaava-alueen itäreunalla. Kaasujohto- merkinnällä on osoitettu moottoritien varteen sijoittuva alueellinen pääkaasujohto. Virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon liittyvää viheryhteystarve- merkintää on käytetty Parolan keskustaajamassa osoittamaan asuinalueen läpi kulkevia viherkäytäviä. Kaavassa on osoitettu lisäksi alue, jolla säilytetään voimassa hyväksytty Mierolanvirran osayleiskaava (oyk). Tällä alueella osayleiskaava on oikeusvaikutukseton ja kartalla osoitettu maankäyttö on toimii ohjeena alueen yksityiskohtaisemman maankäytön suunnittelussa. 12

13 työ nro LUONNOS Suunnittelualueen kuvaus 3.1 Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualueen muodostavat Hattulan kunnan keskustaajama ja sitä ympäröivät alueet, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3676 ha. Alue rajautuu etelässä Hämeenlinnan kaupungin rajaan, lännessä Helsinki-Tampere moottoritiehen ja Ihalemmen kylään sekä pohjoisessa Merven teollisuusalueeseen ja Mervensuohon. Aulangontien itäpuolisista alueista suunnittelualueeseen kuuluu noin yhden kilometrin levyinen Rahkoilasta Metsänkylään ulottuva vyöhyke. Kuva: Suunnittelualueen rajaus ortokuvassa 3.2 Luonnonympäristö Maisema Suunnittelualueen maisemarakenne muodostuu laajasta kaakko-luodesuuntaisesta harjujaksosta ja sen keskelle sijoittuvasta vesistöstä (Hattulan-Mervenselkä). Pellot, joita juovittavat metsäiset moreenimäet, ovat sijoittuneet maaston alaville hiesu- ja savimaille vesistön molemmin puolin. Kunnan keskustaajama Parola sijaitsee suunnittelualueen keskiosassa Parolanharjun, Kerälänvuoren ja Hattulanselän välisellä alueella. Asutus on keskittynyt peltoalueita reunustaville metsäisille moreenimäille. Vesistön länsipuoliset rannat sekä Pappilanniemi ja Poransaari ovat myös tiuhaan asuttuja. Suunnittelualueeseen sisältyvän Vanajaveden kapeikon rantamaisemat muodostavat harvinaisen rikkaan ja monipuolisen maisemakokonaisuuden. Alueen asutushistoria näkyy maisemassa mm. Vanajaveden laakson hyvin säilyneen kartanokulttuurin, vanhojen Hämeen maaseutukylien ja kulttuurimaisemaan sopeutuvan vanhan tiestön kautta. Alueen hyvien 13

14 LUONNOS luonnonolosuhteiden ja isojen tilojen ansiosta pellot ovat säilyneet avoimina, eikä peltojen metsittymistä tai rakentamista juurikaan näe. Vanajaveden laakso on valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema ja yksi Suomen kansallismaisemiksi nimetyistä kohteista. Suunnittelualueelle sijoittuu lisäksi useita pienempiä maisema-alueita, jotka on luetteloitu kohdassa ja rajattu liitteen 3 kartoille. Kuva: Vanajaveden laakson kulttuurimaisemaa Kasvillisuus Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja siinä edelleen lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Alueen kasvillisuus ja eläimistö on ollut pitkään kulttuurivaikutuksen alaisena, mikä on osin rikastuttanut ja osin köyhdyttänyt luonnon monimuotoisuutta. Pitkään jatkunut kulttuurivaikutus näkyy kasvilajistossa muun muassa alueella sijaitsevien kartanoiden ja tilakeskusten mailla sekä niiden lähiympäristössä. Suotuisista kasvuolosuhteista huolimatta valtaosa suunnittelualueen metsistä on talouskäytössä olevia kasvatusmetsiä. Yleisimpiä metsiköitä kaava-alueella ovat mustikka- ja käenkaalimustikkatyypin (MT ja OMT) kuusikot, joita esiintyy varsinkin moreenimäkien rinteillä Vanajaveden molemmin puolin. Kaava-alueen länsireunan laajoilla harjualueilla vallitsevia ovat puolestaan puolukkatyypin (VT) talousmetsämänniköt. Moreenimäkien ja harjujen rinteillä esiintyy lisäksi kuivia lehtoja. Kaava-alueen vähälukuiset suoalueet ja soistumat on pääosin ojitettuja Topografia Alueen maanpinnan muodoille on ominaista suuntautuminen kaakosta luoteeseen viimeisen mannerjäätikön kulkusuunnan mukaisesti. Hattulanselän itäpuolella drumliinimaiset moreeniselänteet rikkovat laajoja hiesu- ja savimaita jäätikön liikesuunnan mukaisesti. Alueen länsiosassa kulkee melko yhtenäinen harjujakso, joka saa alkunsa I Salpausselältä Hikiältä jatkuen Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan kautta aina Valkeakoskelle ja Lempäälään asti. Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin rajalla harjujakso kulkee deltamaisen Parolannummen kupeessa ja jatkuu Lehijärven itäpuolella selväpiirteisenä ja jyrkkänä Parolanharjuna. Tästä harjujakso jatkuu pohjoiseen Kerälänvuorena ja vaihtuu Laikkaanvuoreksi suunnittelualueen luoteispuolella. Hattulanselän länsipuolelle sijoittuu myös alueen toinen, huomattavasti pienempi harju, joka kulkee Herniäisistä Kalliolanmäen kautta Mierolaan. Suunnittelualueen korkein kohta on kivikkoinen moreenimäki Taivaskallio (140 metriä merenpinnan yläpuolella), joka sijaitsee alueen lounaisosassa Helsinki-Tampere moottoritien 14

15 työ nro LUONNOS ja radan välisellä alueella. Samaan harjujaksoon kuuluvat myös Kerälänvuori (135 mpy) ja Kappakallio (120 mpy). Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuvat Metsänkylä kohoaa 135 metriä ja Kettumäki 115 metriä merenpinnan yläpuolelle Maaperä Suunnittelualueen kallioperä koostuu pääasiassa syväkivilajeista (graniitti, granodioriittiä gabroa ja dioriitti). Syväkivialueiden välillä kallioperä koostuu metamorfisista kivilajeista, kuten fylliitistä, kiilleliuskeesta ja amfiboliitista. Suunnittelualueen länsiosan harjujakson ydinosat koostuvat sorasta ja hiekasta. Hienojakoisempi aines on levittynyt etäämmälle laajoina tasaisina hietamaina. Hattulanselän molemmin puolin maaperä koostuu lähinnä hiesusta ja savesta. Hiesu- ja savikkomaita juovittavat varsinkin Hattulanselän itäpuolella pitkittäiset moreeniselänteet. Kalliopaljastumia esiintyy paikoitellen koko kaavoitusalueella. Suurimmat kallioalueet sijaitsevat moreeniselänteiden lakialueilla tai rinteillä alueen lounais- ja koillisosissa. Kuva: Maaperäkartta (lähde: Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Suunnittelualue jakautuu Parolanharjun länsipuoliseen Leteenojan valuma-alueeseen ja itäpuoliseen Mervenselän alueeseen. Pintavedet purkautuvat Vanajaveden kautta Pyhäjärvelle, josta edelleen Kuloveden ja Rautaveden kautta Kokemäenjokeen ja Selkämereen. Suunnittelualueelle vesiä tulee sekä Vanajan että Längelmäveden-Hauhon reitiltä. Hattulan osayleiskaava-alueen länsireuna rajoittuu suurelta osin Kerälänharjun I-luokan pohjavesialueeseen, joka on osa Ahveniston, Parolan ja Vanajaveden kautta kulkevaa pitkittäisharjua. Osayleiskaava-alueen luoteis- ja lounaisosat rajoittuvat Tenholan ja Parolan 15

16 LUONNOS I-luokan pohjavesialueisiin, jotka kuuluvat myös edellä mainittuun harjujaksoon. Kaavaalueen keskiosassa sijaitsee lisäksi Hurttalan II-luokan pohjavesialue. Kuva: Pohjavesialueet Maa- ja metsätalous Hattula on edelleen varsin maaseutuvaltaista aluetta, vaikka maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista onkin viime vuosina pienentynyt voimakkaasti. Vuoden 2000 Slices-aineiston mukaan kunnan maapinta-alasta on maatalousalueeksi luokiteltu noin 16% ja metsätalousalueeksi yli 60%. Hämeenlinnan seudun kasvupaikkatekijät ovat varsin edulliset sekä maanviljelylle että metsätuotannolle, ja puun myynnillä on merkittävä osuus tilataloudessa. Metsätuotantoon erikoistuneita tiloja on kuitenkin vähän, joka johtuu mm. suhteellisen pienestä tilakoosta. 16

17 työ nro LUONNOS Sivuelinkeinona maatiloilla on mm. matkailupalveluja, mökkivuokrausta ja pienimuotoista puunjalostusta. Suunnittelualueen laajimmat viljelyskäytössä olevat pellot sijoittuvat Merveen, Hurttalaan, Rahkoilaan, Tenhiälään ja Pekolaan. Peltoaukeilla on voimakas kytkentä alueen kehitys- ja kulttuurihistoriaan, ja ne muodostavat erityisen tärkeän osan Vanajaveden valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisema-alueesta. Metsätalouskäytössä olevat alueet sijoittuvat pääosin suunnittelualueen itä- ja länsireunoille Suojelualueet- ja kohteet Luontokohteet Kaavoitettavalla alueella on yksi yksityinen luonnonsuojelualue (Metsänkylän kynäjalavametsikkö, YSA040622) ja kuusi luonnonsuojelulailla suojeltujen luontotyyppien esiintymisaluetta: Ellilän kynäjalavametsikkö (LTA201431), Kirstulan kynäjalavalehto (LTA201983), Pekolan ja Lehtosaaren kynäjalavalehto (LTA200482), Saarelan kynäjalavalehto (LTA202744), Kettumäen jalopuumetsikkö (LTA201777) ja Tanhuanpään pähkinälehto (LTA202762). Kanta-Hämeen maakuntakaavassa ja keskeisten alueiden osayleiskaavassa on esitetty lisäksi kolme suojelualuevarausta: Hattukallion lehto, Mervensuo ja sen lähialueet sekä Kalliosaari. Näiden alueiden suojelua ei ole toistaiseksi toteutettu. Tarkasteltavalla alueella on lisäksi useita yksittäisiä jaloja lehtipuita, jotka on rauhoitettu luonnonmuistomerkkeinä. Luonnonsuojelualueiden ja kohteiden sijainti on esitetty liitekartalla 2. Kuva: Mervensuo Muut suojelualueet ja -kohteet Alueelle sijoittuvat muinaismuistolain nojalla suojellut kiinteät muinaisjäännökset sekä asema-, yleis- ja maakuntakaavoissa tai kirkko- tai rakennussuojelulain nojalla suojellut rakennetun ympäristön kohteet on luetteloitu selostuksen kohdissa ja Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Hattulan kunta sijaitsee keskellä Kanta-Hämettä naapureinaan Hämeenlinnan ja Valkeakosken kaupungit sekä Tammelan ja Pälkäneen kunnat. Hattulan keskustaajamana toimivasta 17

18 LUONNOS Parolasta on matkaa Hämeenlinnaan noin 10km, Helsinkiin 115km, Valkeakoskelle ja Toijalaan 35km, Tampereelle 75km ja Lahteen 80km. Hattula kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan sekä Hämeenlinnan seutukuntaan ja työssäkäyntialueeseen. Hämeenlinnan seutukunta muodostuu Hämeenlinnan kaupungista sekä Janakkalan ja Hattulan kunnista (Kalvolan, Rengon, Hauhon, Tuuloksen ja Lammin kunnat liittyivät Hämeenlinnaan ). Kunnan perus- ja kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Parolaan. Tiiveimmin asuttuja alueita ovat Parolan ja siihen kiinni kasvaneen Mierolan ja Kalliolanmäen lisäksi Herniäisen- Hurttalan, Katinalan, Rahkoilan ja Koreilan-Pappilanniemen alueet. Etäisyys Parolasta Hämeenlinnan rajalla sijaitseviin kyliin on lyhimmillään 3km (Katinala) ja pisimmillään 6,5 km (Pekola) Taajamarakenne Historia Vanajavesi on ollut merkittävä kulkureitti ja Vanajaveden alue pysyvän asutuksen sijaintipaikka jo esihistoriallisella kaudella. Hattulan varhainen asutus on sijoittunut vesistöjen varsille sekä liikenteellisistä että maastollisista syistä: järvien ja jokien rantojen lehtipuumetsät hienojakoisilla hieta- ja savimailla ovat olleet parhaita kaskeamis- ja peltoviljelypaikkoja. Armijärven rannalla on ollut viljelyksiä jo lähes 1500 vuotta sitten ja Ihalemmestä tunnetaan tuhat vuotta vanhaa viikinkiajan asutusta. Kuva: 1500-luvun asutus Hämeessä (lähde: Hämeen liitto/ Kanta-Hämeen maakuntakaava) Esihistoriallisen ajan lopulta pysyvää kylämäistä asutusta on ollut ainakin Hurttalassa, Katinalassa, ja Mierolassa. Pyhän Ristin Kirkon myötä Hattulasta muodostui keskiajalla hengellinen ja kaupallinen keskus, jonka kehitystä edistivät alueen läheisyydessä kulkeneet Hämeen Härkätie ja Hiidentie-Meritie. Asutus laajeni nykyisille kyläalueille ja luvuilla. Pitkällisen kartanokulttuurin vaikutus näkyy mm. Merven, Vesunnan, Alhaisten, Ahlbackan, Ellilän ja Metsänkylän ympäristöissä. 18

19 työ nro LUONNOS Vanhoista kylistä poiketen Parolan alue alkoi rakentua vasta ja 1900-lukujen taitteessa, kun Helsinki-Tampere välinen ratayhteys otettiin käyttöön ja rautatieasema sijoitettiin Parolaan. Uuden taajaman kehitystä vahvistivat 1900-luvun alussa radan tuntumaan sijoitetut teollisuus- ja tuotantolaitokset, joiden tarjoamien työpaikkojen myötä lähiympäristöön alkoi syntyä myös pysyvää asutusta. Parolan merkitys Hattulan kunnallisten ja kaupallisen palveluiden keskuksena vahvistui edelleen, kun radan itäpuolelle valmistui vuosien aikana toteutettu Helsinki- Tampere moottoritie. Uusi tie syrjäytti Pälkäneentien aseman seudullisena pääväylänä ja Parolasta muodostui myös liikenteellisesti kunnan luonnollinen keskusta: rautatieaseman lisäksi kunnan ainoa moottoritieliittymä sijoittuu juuri Parolan kohdalle Nykytilanne Kunnan palvelu- ja asutuskeskukseksi kasvanut Parola on kasvanut yhtenäiseksi taajamaalueeksi, joka jatkuu idässä Mierolaan ja Kalliolanmäelle, pohjoisessa Vähänummelle ja Merveen. Etelän suunnassa taajama on laajentunut paikoin myös vanhan kirkon kulttuurimaisemaan kuuluvalle avoimelle peltoalueelle. Parolan luoteispuolelle sijoittuvasta Merven alueesta on muodostunut voimakkaasti kehittyvä teollisuus- ja työpaikka-alue. Kuva: Hattulan keskustaajama Parola Vanajaveden itäpuolella kehitys on ollut maltillista ja Aulangontien varren taajamarakenne on säilynyt nauhamaisena. Uusia kaupallisia ja julkisia palveluita tai työpaikka-alueita ei viime vuosikymmeninä ole juurikaan syntynyt, ja asuinalueiden laajennukset sijoittuvat pääasiassa vanhojen kylien liepeille. 19

20 LUONNOS Slices-luokituksen mukaan Hattulan maankäyttö jakaantui vuonna 2000 seuraavasti: Slices-pääluokka pinta-ala ha %-osuus Asuin- ja vapaa-ajan alueet A 1556,76 3,42 % Liiketoiminnan, hallinnon ja teollisuuden alueet B 38,32 0,08 % Tukitoimintojen alueet C 419,13 0,92 % Kallio- ja maaperäainesten ottoalueet D 185,7 0,41 % Maatalouden maat E 7446,95 16,35 % Muut maat G 0 0,00 % Vesialueet H 7233,82 15,88 % Luokittelemattomat metsätalouden maat 28668,88 62,94 % Taulukko: Slices-luokitus (lähde: Tilastokeskus) Väestö Vuoden 2008 lopulla Hattulassa oli asukasta. Suunnittelualueella asukkaita on noin 6400, joista yli 5000 asuu Vanajaveden länsipuolisilla alueilla ja vain noin 1300 vesistön itäpuolisissa kylissä. Kunnan väkiluvun kehitys on pysynyt lähes ennallaan 2000 luvun alkuvuosina. Tilastokeskuksen väestöennusteen 2007 mukaan Hattulan väkiluku kehittyy vuoteen 2025 mennessä seuraavasti: vuosi / ikäryhmä alle 19-vuotiaita vuotiaita yli 65-vuotiaita yhteensä Taulukko: Hattulan väestöennuste ikäryhmittäin (lähde: Tilastokeskus) Alle 19-vuotiaiden osuus väestöstä säilyy hieman alle 25%:ssa koko tarkastelujakson ajan. Sen sijaan vuotiaiden osuus vähenee noin 6% ja yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 7-8%. Kunnan huoltosuhde (yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrän suhde vuotiaiden määrään) nousee vuoden 2010 ennustetasosta 60,5% vuoteen 2025 mennessä 78,6%:iin Asuminen Hattulan asukkaista noin 70% asuu taajamissa. Suurin yhtenäinen asumiskeskittymä on Parolan keskustaajama, jossa asuu noin 40% kunnan koko väestöstä. Muut tiheästi asutut alueet Katinala, Herniäinen-Hurttala ja Pappilanniemi sijoittuvat Pälkäneentien ja Aulangontien varsille. Vanajaveden rannalla on pysyvää asutusta mm. Mierolassa, Poransaaressa, Hurttalassa ja Katinalassa. Suunnittelualueella oli vuoden 2005 lopussa noin 1600 asuinrakennusta ja yli 100 vapaaajan asuntoa. Asuminen painottuu pientaloihin. Asuinkerrostaloja on vain muutamia ja ne sijaitsevat Katinalassa, Parolassa ja Pappilanniemessä. 20

21 työ nro LUONNOS Kuva: Väestön sijoittuminen Hattulan keskeisillä alueilla (lähde: Tilastokeskus) Koko kunnassa oli vuoden 2007 lopussa noin 4500 asuntoa, josta pientaloasuntojen osuus on noin 67%, rivi- tai ketjutaloasuntojen 17% ja kerrostaloasuntojen 13%. Muihin rakennuksiin sijoittuvien asuntojen osuus oli noin 3% koko asuntokannasta. Varsinaisten asuinrakennusten kokonaismäärästä (3168 kpl) pientalojen osuus oli noin 93,7%, rivi- tai ketjutalojen 4,5% ja kerrostalojen 1,8%. Pientaloasunnon keskikoko oli noin 134 kem2 ja asuntoja jokaisessa rakennuksessa oli keskimäärin yksi. Rivi- ja ketjutaloasuntojen keskikoko oli noin 80 kem2 ja asuntoja näissä rakennuksissa oli keskimäärin 5 kpl. Kerrostaloasuntojen keskikoko oli noin 73 kem2 ja asuntojen määrä 10kpl/rakennus. Hattulassa oli vuoden 2007 lopulla yhteensä 9442 asukasta ja 4025 asuntokuntaa, jolloin asuntokunnan keskikooksi tulee 2,35 henkilöä. Asuntokunnan jakautuivat vuonna 2007 asumismuodon suhteen seuraavasti: ASUMISMUOTO / ASUNTO- KUNNAN KOKO erillinen pientalo osuus rivi- tai ketjutalo osuus asuinkerrostalo osuus muu tai tuntematon osuus YHT osuus 1 henkilö % % % 70 5 % % 2 henkilöä % % % 34 2 % % 3 henkilöä % % 37 6 % 6 1 % % 4 henkilöä % 47 9 % 27 5 % 12 2 % % 5 henkilöä % 7 4 % 5 3 % 3 2 % % 6 henkilöä % 0 0 % 2 4 % 0 0 % 51 1 % 7 henkilöä tai enemmän % 0 0 % 1 3 % 0 0 % 29 1 % YHTEENSÄ % % % % 4025 Taulukko: Asuntokuntien koko eri asumismuodoissa vuonna 2007 (lähde: Tilastokeskus) 21

22 LUONNOS Asumismuodon suhteen Hattula poikkeaa selvästi koko Suomen luvuista. Erillispientaloissa asui Hattulassa peräti 68% kaikista asuntokunnista, kun koko maassa luku on vain 40%. Vastaavasti kerrostaloissa hattulalaisista asuu vain 12%, kun koko maassa 44% asuntokunnista luokitellaan tämän asumismuodon piiriin Palvelut Hattulassa on laaja yksityisten ja julkisten palvelujen tarjonta, jota täydentävät Hämeenlinnan monipuoliset kaupalliset-, koulutus- ja kulttuuripalvelut. Hämeenlinnan seudun palvelumittari tutkimuksen mukaan hattulalaiset ovat muihin seutukunnan kuntiin verrattuna keskimäärin tyytyväisempiä oman kuntansa palveluihin. Suunnittelualueen palvelukeskittymä on Parola, jonne ovat sijoittuneet mm. pankit, päivittäis- ja erikoistavaraliikkeet sekä pääosa kunnan julkisista palveluista. Alla olevassa palvelukartassa on esitetty suunnittelualueelle sijoittuvia yksityisiä ja julkisia palveluja. Kuva: Palvelukartta Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueelle sijoittuva Merven teollisuusalue sekä aluerajauksen ulkopuolelle jäävä Parolannummen varuskunta muodostavat Hattulan merkittävimmät työpaikka-alueet. Kunnan suurimpia työnantajia ovat Puolustusvoimat, Hattulan kunta, Hämeen ammattikorkeakoulu Lepaa, Kansanterveystyön kuntayhtymä, Pekolan Puutyö, N-Teräs Oy, ParoPrint Oy ja Pihlajalinna Oy. Hattulan työpaikkaomavaraisuus on 69 % ja työllisyysaste (15 64 v) 68,3%. Työttömyysaste 2007 oli keskimäärin 6% (Suomen kuntaliiton tilastotiedot). Elinkeinorakenteessa maa- ja metsätalouden osuus on 4,5%, jalostuksen 25,2% ja palveluiden 68,7% (Tilastokeskus, 2004). Suunnittelualueella oli vuonna 2004 noin 1310 työpaikkaa, joista maa- ja metsätalouden osuus oli noin 60, jalostuksen 350 ja palveluiden 900 työpaikkaa. 22

23 työ nro LUONNOS Virkistys Hattulan kunnan ylläpitämiä liikuntapaikkoja (mm. kentät, salit, yleiset uimarannat, ulkoilualueet) on yhteensä noin 50. Lisäksi yksityisten ja yhteisöjen ylläpitämiä liikuntapaikkoja, kuten kylärannat, kuntosalit, squash-halli, uima-allas ja ampumaradat, on noin 40 eri puolilla kuntaa. Kunnan liikuntapaikoista suunnittelualueella sijaitsevat mm. Eerolan ja Herniäisten uimarannat, Parolan pururata, Pekolan kuntorata, Parolanharjun suunnistusalue, ratsutalleja sekä useita urheilu- ja pallokenttiä ja sisäliikuntatiloja. Yhtenäisiä hiihto- ja patikkareittejä ovat mm. Katinalasta Parolaan sekä Parolasta Marttaristin, Vanamajan, Lepaan ja Rahkoilan kautta Pekolaan johtavat reitistöt. Kunnassa on paljon vesistöjen rannoille sijoittuvaa kesäasutusta. Vanajaveden vesireitti on Suomen suosituimpia sisävesireittejä, ja Mierolanvirran sillan kupeessa sijaitseva Mierolan satama on myös tunnettu virkistyskohde. Kuva: Ote Hattulan ulkoilukartasta (lähde: Hattulan kunta) 23

24 LUONNOS Liikenne Suunnittelualue rajautuu lännessä Tampere Helsinki moottoritiehen (VT 3) ja sen viereiseen Helsinki Tampere päärataan. Vanajaveden länsipuolella kulkee kantatie 57 (Pälkäneentie), joka oli Suomen tärkeimpiä teitä jo 1600 luvulla. Vanajaveden itäpuolinen Aulangontie (yt 3053) toimii yhdystienä Rahkoilan, Aulangon ja Hämeenlinnan keskustan välillä. Muita suunnittelualueen pääväyliä ovat Parolantie, Hattulantie (yt 3051), Merventie, Ihalemmentie, Teollisuustie, Kirkkotie, Tyrvännöntie (yt 3061), Vanhankirkontie, Katinalantie ja Pappilanniementie. Kuva: Liikenteen solmukohta Parolan lounaispuolella (VT3, Hattulantie ja Parolan asema) Kuva: Ote Tiehallinnon liikennemääräkartasta 2007 (lähde: 24

25 työ nro LUONNOS Nykytilanteessa suunnittelualueen suurimmat liikennemäärät ovat alueen halkaisevalla valtatiellä 3, jossa kulkee Hattulan pohjoispuolella noin ajon/vrk ja eteläpuolella noin ajon/vrk (KVL 2007). Kantatiellä 57 kulkee noin ajon/vrk Aulangontien eteläpuolella ja sen pohjoispuolella noin 3600 ajon/vrk. Hattulantien liikennemäärä on valtatien itäpuolella noin ajon/vrk ja valtatien länsipuolella noin ajon/vrk. Merventien liikennemäärä on noin 2300 ajon/vrk Teollisuustielle asti ja sen pohjoispuolella noin 700 ajon/vrk. Raskaan liikenteen määrät ovat suurimmillaan valtatiellä 3 ( ajon/vrk) ja kantatiellä 57 ( ajon/vrk). Hattulantietä ( rask.ajon/vrk) lukuun ottamatta muiden maanteiden raskaan liikenteen määrä on alle 100 ajon/vrk. Lähiliikenne- ja taajamajunilla on Parolan asemalta päivittäin yhteyksiä Helsingin ja Tampereen suuntaan. Joukkoliikenteellä on pika- ja vakiovuoroliikennettä suunnittelualueen pääteillä ja kaduilla. Hattulan linja-autoliikenne on seutuliikennettä. Vanajaveden vesireitti on Suomen suosituimpia sisävesireittejä, jota käyttää kesäisin mm. Tampereen ja Aulangon välillä kulkeva säännöllinen matkustajalaivaliikenne. Veneilijöitä palvelee Mierolanvirran sillan kupeeseen sijoittuva Mierolan satama. Liikenneverkon tärkeä kehittämistavoite on Merven teollisuusalueen liikenteen ohjaaminen pois Parolan keskustaajamasta. Tätä varten osayleiskaavan liikennesuunnittelun yhteydessä on laadittu alustavia luonnoksia Kappakallion levähdysalueen läheisyyteen sijoittuvasta uudesta moottoritien eritasoliittymästä ja siitä edelleen teollisuusalueelle johtavista yhdysteistä. Kuva: Merven uusi eritasoliittymä, alustava luonnos (Ramboll Finland Oy 2009) 25

26 LUONNOS Rakennettu kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet Suurin osa suunnittelualueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Vanajaveden laakson kulttuurimaisemaan, joka on myös yksi Suomen kansallismaisemiksi nimetyistä kohteista. Muita suunnittelualueelle sijoittuvia, pääsääntöisesti Vanajaveden laakson kulttuurimaisema-alueeseen sisältyviä maakunnallisesti ja/tai paikallisesti arvokkaita maisemaalueita on nimetty kahdeksan. Maisema-alueet on luetteloitu alla olevassa taulukossa. Sarakkeessa maisema-alueen nro kartalla viitataan liitteen 3a sijaintikarttaan. maisema-alueen nro kartalla maisema-alueen nimi 1 Ahlbackan kartano ja kulttuurimaisema 2 Ihalempi-Leiniälä kulttuurimaisema 3 Hattulan vanhan kirkon maisema 4 Koreilanlahden kulttuurimaisema 5 Merven kylän kulttuurimaisema 6 Mierolan kylä ja kulttuurimaisema 7 Pekolan kulttuurimaisema 8 Vanajaveden kulttuurimaisema 9 Vesunnan kartanon kulttuurimaisema Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittaman inventoinnin "Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993)" päivitys on valmistumassa loppuvuonna Uudet suunnittelualueelle sijoittuvat RKY-alueet ovat Hattulan Pyhän Ristin kirkon, Mierolan-Rahkoilan, Ihalemmen-Leiniälän-Pelkolan sekä Hattulan keskiaikaisten kartanoiden ja Lepaan puutarhaopistojen maisema-alueet. Alueet on rajattu liitteen 3a kartoilla. (Alueiden kohdekuvauksia ei ole vielä julkistettu.) Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain nojalla perustettuja maisema-alueita tai arvokkaita perinnemaisema-alueita. Maisemaan liittyvät kiinteästi myös historialliset tielinjaukset, jotka suurelta osin sijoittuvat nykyisinkin käytössä olevien teiden paikoille. Tiet on luetteloitu alla ja ne merkitty myös liitteen 3a karttaan. historialliset tielinjaukset Aulangontie (Pekola-Tenhiälä-Koreila-Rahkoila) Santintien länsiosa (Pekola) Kärjenniementie (Tenhiälä) Pappilanniementie (Pappilanniemi) Tyrvännöntie (Rahkoila-Vesunta) Parolannummentie-Parolantie-Kanungintie-Asemantie-Parolantie-Mierolantie-Kirkkotie-Tanhuanpääntie (Parolannummi-Parola-Mierola-Rahkoila-Tanhuanpää) Ventolantie (Mierola) Merven kylätie-marttaristintie (Mervi-Kivismäki-Ihalempi) Pyhänristintie-Kalliolantie-Merventie (Hurttala-Parola-Rietoo-Rajala) Katinalantie-Vanhankirkontie-Kirkkotie (Katinala-Herniäinen-Hurttala-Mierola) Rakennusperintö Suunnittelualueella on yhteensä 49 arvokasta rakennetun ympäristön kohdetta tai aluetta, jotka sisältyvät Kyliä ja kortteleita- rakennuskulttuuriselvityksen kohdeluetteloon tai ovat jollakin kaavatasolla merkitty suojeltaviksi tai säilytettäviksi rakennuksiksi. 26