merimies lastattu Uusi Linda on ja liikenteessä Nya Linda s s. 36 Mökkien kesävaraukset s Stugbokningar för sommaren s.

Transkriptio

1 Suomen Merimies-Unioni SM-U ry merimies Finlands Sjömans-Union FS-U rf Uusi Linda on lastattu ja liikenteessä s Nya Linda s. 36 Mökkien kesävaraukset s Stugbokningar för sommaren s. 35

2 PÄÄKIRJOTUS Vaalit ja muutto Merenkulkija, käytä ääntäsi! Eduskuntavaalit järjestetään 18. maaliskuuta ja niiden ennakkoäänestys pidetään ennakkoäänestyspaikoissa Ohjeet ulkomailla olevissa aluksissa suoritettavasta ennakkoäänestyksestä on annettu varustamoille. Ennakkoäänestys on järjestettävä laivassa, joka on ulkomailla koko sen ajan, jolloin Suomessa järjestetään ennakkoäänestys Aika on lyhyt ja saattaa olla, että suomalaisia aluksia on poissa kotimaasta tuon ajan. Varustamoiden on huolehdittava, että merenkulkijoille järjestetään ennakkoäänestys. Takavuosina saattoi käydä niin, että merimiehet eivät voineet lainkaan käyttää ääntään vaaleissa. Unionin jäsenillä ja muilla merenkulkijoilla onkin nyt monta syytä äänestää vaaleissa. Merenkulkijoille on tärkeää, että eduskuntaan tulee sellaisia kansanedustajia, jotka ymmärtävät merenkulun tärkeyden ja erityisesti merenkulun merkitykseen Suomen lipun alla. Suomalaisen merenkulun tulevaisuus ja maan huoltovarmuus on hallituksen ja eduskunnan käsissä. Tulevan hallituksen hallitusohjelma ratkaisee pitkälti myös Suomen merenkulun tulevaisuuden. On välttämätöntä toteuttaa samat tukitoimet kuin lähimmissä kilpailijamaissa, kuten nykyinen hallitus on luvannut. Merimies-Unionin jäsenten kannattaa nyt ennen vaaleja kysellä kansanedustajaehdokkaiden kantoja merenkulun tukitoimiin ja merenkulkijoiden asemaan. Eduskunnassa päätetään myös merenkulun työlainsäädännöstä. Tällöin on hyvä, jos kansanedustajat ymmärtävät työntekijöiden asemaa. Näin vaalien alla on tietysti paljon merimiesten ystäviä, mutta oikeat ystävät pitävät yhteyttä muulloinkin. Paluu Hakaniemeen Merimies- Unionin toimisto muuttaa neljäntoista vuoden Helsingin keskustassa olon jälkeen takaisin Hakaniemeen. Merimies- Unionin toimisto on muuttanut vuosien varrella lukuisia kertoja ja nyt palataan jo toistamiseen Hakaniemeen, missä Merimies- Unionin toiminta on myös alkanut. Perinteisesti lähes kaikki SAK: laiset ammattiliitot sijaitsevat Helsingin Hakaniemessä. Samoin kuljetusliitot ovat sijainneet vuodesta 1999 lähtien ns. Kuljetusliittojen talossa Hakaniemen rannassa. Merimies- Unioni on tehnyt kauppasopimuksen kuljetusliittojen kanssa ja ostanut talosta itselleen uudet tilat. Käytännössä uusiin tiloihin muutetaan kesään mennessä. Miksi muutto kysyvät monet? Samassa talossa oleminen muiden kuljetusliittojen kanssa tarjoaa tietysti useita hyviä puolia. Luonnollisesti se parantaa yhteistyötä kuljetusliittojen kesken. Talossa on lisäksi yhteisiä tiloja ja toimintoja, joita hyödyntämällä saadaan aikaa myöden kustannussäästöjä. Unionin maksavien jäsenten määrä on tasaisesti vähentynyt - tällöin myös kulut pitää sopeuttaa tulojen mukaan. Toimistotilojen pitää olla oikeassa suhteessa henkilöstön määrään ja siihen tarpeeseen, joka tarvitaan jäsenpalveluun. Muuton yhteydessä Merimies-Unionin työttömyyskassa muuttaa erilleen uusiin tiloihin muiden kuljetusliittojen työttömyyskassojen kanssa. Unionin työttömyyskassa säilyy kuitenkin itsenäisenä työttömyyskassana yhteisissä tiloissa. On myös sovittu, että muutosta ei aiheudu henkilöstövaikutuksia liiton eikä kassan työntekijöille. Nykyiset Uudenmaankadun toimistotilat säilyvät Unionin eli jäsenten omistuksessa ja ne on tarkoitus vuokrata pitkällä vuokrasopimuksella, jolloin pääomalle saadaan hyvä tuotto. Pekka Teräväinen liittosihteeri pekka.teravainen@smury.fi EDUNVALVONTAOSASTO TIEDOTTAA: Konttirivistöjen kiinnittäminen ja irrottaminen on korvattavaa lastinkäsittelyä myös pientonnistossa Työtuomioistuimen tuomio (R 41/=&), Työtuomioistuin on antanut tuomion ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksen kohdan lastinkäsittelykorvausta koskevasta määräyksestä, jonka 1 ja 2 kohta kuuluvat seuraavasti: Lastinkäsittelyä on työ, joka ei ole perinteistä aluksen merikelpoiseksi saattamiseen liittyvää merimiestyötä. Lastinkäsittelyyn kuuluu myös lastin siirto, lastin tuenta, kiinnitys ja irrotus, jota tehdään lastiruumissa aluksen ollessa satamassa. Milloin aluksen laivaväki poikkeustapauksissa osallistuu varsinaiseen lastinkäsittelyyn tai kylmäkonttien kytkemiseen aluksessa, siitä maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokaiselta tunnilta 1/164 kuukausipalkasta. Erimielisyys koski kansilastina kuljetettavien konttien kiinnittämistä päistään kahdella ristiin menevällä rautatangolla aluksen kanteen kiinnityspulttien avulla ja konttien kiinnittämistä yläkulmista toisiinsa niin sanotuilla bridge fittingeillä. Ja vastaavasti vastakkaisessa järjestyksessä tapahtuneesta irrottamistyöstä, ja näihin liittyvien korvauksien maksamisesta. Työnantajan näkemyksen mukaan lastauksen edetessä tapahtuva twist-lockien lukitseminen ja purkaminen on varsinaista lastinkäsittelytyötä, josta laivaväellä olisi oikeus saada lastinkäsittelykorvausta, kun taas konttirivistöjen kiinnittäminen ja irrottaminen olisi perinteistä merimiestyötä eli ns. meriklaarausta eli aluksen merikoelpoiseksi saattamista, josta kyseistä korvausta ei tulisi suorittaa. Työtuomioistuimen tuomion mukaan siis myös konttien kiinnittäminen ja irrottaminen on sellaista ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksen kohdassa tarkoitettua lastinkäsittelytyötä, josta on maksettava työehtosopimuksessa tarkoitettu lastinkäsittelykorvaus. 2

3 Suomen ulkomaankaupasta 80 prosenttia kulkee meritse. Merenkulun tavoitteet ensi vaalikaudelle Merenkulun kuusi työmarkkinajärjestöä ovat luovuttaneet yhteiset hallitusohjelmatavoitteensa liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle. Kannanoton ovat allekirjoittaneet Rahtialusyhdistys, Suomen Konepäällystöliitto, Suomen Laivanpäällystöliitto, Suomen Merimies-Unioni, Suomen Varustamoyhdistys ja Ålands Redarförening. Työryhmän puheenjohtajana toiminut kansanedustaja Roger Jansson korosti ministeri Huoviselle alan kasvumahdollisuuksia ja korkeaa osaamista Suomessa. Asiantuntijaryhmä: Suomen ulkomaankauppa tarvitsee toimivat kuljetusketjut Ulkomaankaupan ja väylähallinnon edustajat ovat yhteistyönä tuottaneet asiantuntijanäkemyksen ulkomaankaupan kuljetusreittien kehittämistarpeista. Yhteistyöryhmä pitää välttämättömänä kehittää kuljetusreittejä katkeamattomana kokonaisuutena. Kuljetukset ovat ulkomaankaupan tärkeä osa. Suomen ulkomaankaupasta peräti 80 prosenttia kulkee meritse - viennistä 90 ja tuonnista 70 prosenttia. Venäjän liikenne kasvaa voimakkaasti. Satamat ja lentoasemat sekä hyvät maaja meriyhteydet muodostavat kokonaisuuden, jossa eri liikennemuodot täydentävät toisiaan. Ulkomaankaupan eri toimijoiden ja väylälaitosten yhteistyön tarve korostuu kun tavoitteena on varmistaa kuljetusketjujen sujuvuus. Viennin osuus maamme bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia. Merikuljetukset ovat kasvaneet jatkuvasti ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Tie- ja rautatiekuljetusten kasvun ja suuntautumisen muutosten myötä suurimmat kehittämistarpeet ovat Kaakkois- Suomessa. Väylähallinto ja ulkomaankauppaa edustavat tahot ovat muodostaneet yhteistyöryhmän, jonka toiminnan tavoitteena on ulkomaankaupan kuljetusketjujen toimivuuden ja tehokkuuden kehittäminen. Ryhmässä ovat edustettuina teollisuuden ja kaupan yritykset, kuljetus- ja logistiikkayritykset, varustamot, satamat ja satamaoperaattorit, väylälaitokset - eli Merenkulkulaitos, Tiehallinto ja Ratahallintokeskus - sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Ulkomaankaupan yhteistyöryhmän raportti on luettavissa osoitteessa Ehdotus kirjaukseksi tulevaan hallitusohjelmaan: Suomalaisen merenkulun kilpailukyky saatetaan tärkeimpien kilpailijamaiden tasolle käyttäen EU:n sallimia tukimuotoja ja uudistamalla tonnistoverotusta. Tonnistoverolainsäädäntö uudistetaan nopealla aikataululla kilpailukykyiseksi. Matkustaja-alusten tukijärjestelmä vakinaistetaan. Alushankintavarauksen käyttöönottaminen mahdollistetaan. Hallitus laatii merenkululle pitkän aikavälin kasvuohjelman. Tonnistovero ja alushankintavaraus Varustamoverotus on uudistettava heti seuraavan vaalikauden alussa kilpailukykyiseksi keskeisiin kilpailijamaihin nähden. Tonnistoverotus on vakiintunut eurooppalaiseksi järjestelmäksi, jonka avulla kilpailijamaiden merenkulun asema on vahvistettu. Alushankintavarausjärjestelmän ja jääluokkavähennyksen käyttöönotto on mahdollistettava niille varustamoille, jotka jatkavat nykyisen yhteisöverotuksen piirissä. Matkustaja-alusten tukijärjestelmä Matkustaja-alusten tukijärjestelmä on vakinaistettava. Nykyinen matkustaja-alusten työvoimakustannustuki on voimassa vuoden 2009 loppuun. Valtiontakaukset ja korkotuet Suomalaisen kauppalaivaston keski-ikä on hälyttävän korkea. Verojärjestelmän kehittämisen lisäksi on perusteltua luoda investointi-kannustimia esimerkiksi valtiontakauksilla ja korkotuilla. Uusilla alusinvestoinneilla parannetaan myös ympäristön suojelua ja turvallisuutta. Pyydä aina työtodistus Suomen Varustamoyhdistys ja Ålands Redarföreningen ovat ilmoittaneet, etteivät varustamot vastaisuudessa hyväksy enää muualta saatua (esim. Merenkulkulaitos/ Merimieseläkekassa) yhteenvetoa työsuhteiden kestosta, vaan työntekijän hakiessa ikälisää hänen tulee todentaa aiemmat työsuhteensa työnantajan antamalla työtodistuksella tai palvelusaikaotteella. Todistusta on pyydettävä työnantajalta jokaisen työsuhteen päättyessä. Tämä koskee kaikkia työsuhteita, mukaan lukien lyhytaikaiset sijaisuudet. Merenkulkulaitoksen asema Kansanvälisesti merenkulkua on aina pidetty omana elinkeinona. Merenkulkulaitos on keskeinen merenkulun asiantuntijaorganisaatio, merenkulun infrastruktuurin kehittäjä ja talvimerenkulun vastuuviranomainen. Merenkulkulaitoksen toimintaympäristö ja rooli alan erityisosaajana poikkeaa selvästi Tielaitoksen ja Ratahallintokeskuksen alaisista asiakysymyksistä. Merenkulkulaitos jätetään väylävirastoa koskevan selvityksen ulkopuolelle. 3

4 Simo Zitting täyttää 50 vuotta merimies Kilpailijoita on seurattava tarkasti Simo Zitting uskoo merenkulkuun. Tällä erää suomalaisen kauppalaivaston tulevaisuus näyttää valoisalta. Toisin oli seitsemän vuotta sitten. Tuore puheenjohtaja joutui heti tulikasteeseen, ja häntä epäiltiin uudeksi Wälläriksi. Seitsemän vuotta sitten varustamot vaativat laivoihin sekamiehitystä. Osa väestä olisi työskennellyt muiden kuin suomalaisten työehtojen mukaan. Merimies-Unionin uusi puheenjohtaja joutui vastatusten paitsi työnantajien myös muiden merenkulkujärjestöjen kanssa. Merimies-Unionia moitittiin vanhanaikaiseksi ja puheenjohtajaa ajastaan jälkeen jääneeksi. Varustamoissa ehdittiin kauhistella uutta Wälläriä. Tuolloin 43-vuotias mies täyttää yhdeksäs maaliskuuta 50 vuotta. - Ei näissä hommissa ole ehtinyt ikäänsä pohtia, Zitting toteaa. Sekamiehitystä ei Suomen lipun alla purjehtiviin aluksiin tullut, vaikka Konepäällystöliitto ja Laivapäällystöliitto ehtivät allekirjoittaa suostumuksensa siihen. Riidan pahimmassa vaiheessa Merimies-Unioni esitti päällystöliittojen erottamista suomalaisten kuljetusliittojen federaatiosta KAF:sta. - Puhuttiin, että sekamiehitys olisi ollut ainoa keino pitää varsinkin lastialusliikenne Suomen lipun alla. Sen jälkeen on eletty seitsemän vuotta. Nyt tällaisia paineita ei enää ole. Työt tehdään nettopalkalla Zitting muistuttaa, että alusten miehistökustannukset ovat pieni osa merenkulun menoista. Puhutaan prosenteista. Siitä pitävät tuet huolen. Kaikkiaan työvoimakustannukset ovat laskeneet nelisenkymmentä prosenttia. - Käytännössä olemme nettopalkalla. Ja tämän vuoden alusta sama koskee matkustaja-aluksia. Tavalliselle merenkulkijalle on siis yhä kysyntää suomalaisilla aluksilla. Vaikka meripalkat ovat pienet, SAK:n köyhälistöstä ei Zittingin mielestä voida puhua. - Suomalaisten merenkulkijoiden järjestyminen alkoi siitä, että olimme Euroopan halpatyövoimaa. Nyt meitä on moitittu Euroopan kalleimmiksi. Näin ei ole, puheenjohtaja aloittaa. - Vuosityöaika on sama kuin teollisuudessa, ja tulotaso vastaa teollisuuden työntekijöiden keskiansioita. Halpatyövoimasta ei voida puhua. Ruotsin ahdinko vältettiin Liittonsa tärkeimpänä saavutuksena Zitting pitää sitä, että työpaikat on pidetty Suomessa. Ruotsissa kävi toisin. Ennen kuin nettopalkkajärjestelmä saatiin naapurimaahan, työpaikat ehtivät huveta Zittingin muistin mukaan alle 7 000: n. Myös tilapäistyöntekijät ovat naapurimaan arkea. He tulevat pääosassa kolmansista maista ja saavat palkan vain laiva-ajalta. - Joukossa lienee myös filippiiniläisiä. Voi sanoa, että he ovat maailman kalleimmin palkattuja filippiiniläisiä merenkulkijoita. Tietysti on hyvä heille, että pääsevät töihin. Mutta ne työpaikat ovat pois ruotsalaisilta, Zitting muistuttaa. Suomessa ahdingolta vältyttiin matalien palkkaratkaisujen ansiosta. - Merenkulkijat ovat nipistäneet rahapussistaan. Sillä saatiin valtiovalta mukaan. Lopputulos on, että meillä on kohtuullinen määrä suomalaisia merenkulkijoita, varmaan suhteessa enemmän kuin muualla Euroopassa. - Tosin Suomi on maa, johon ulkomaankauppa hoidetaan pääasiassa meritse. Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting uskoo merenkulkuun. - Tärkeintä on, että suomalaisten merimiesten työpaikat ovat säilyneet, Simo Zitting toteaa. Yhteinen etu nitisti nokittelun - Merenkulku on kasvava elinkeino. Mahdollisuuksia on hirveästi, ja ne pitää pystyä hyödyntämään. Jos nyt tajutaan pitää Suomen lippua yllä ja tehdä työt suomalaisin voimin, se on hyvä asia koko kuljetusklusterille, Zitting sanoo. Varustamot ovat hänen mukaansa ymmärtäneet merenkulun tärkeyden. Vielä kymmenen vuotta sitten vastakkainasettelu oli kovaa, puhumattakaan aiemmasta. Nyt asioita ratkotaan toisaalta ammattiliittojen kesken, toisaalta kolmen varustamoyhdistyksen kesken ja lisäksi yhteisessä pöydässä. - Pyrimme saamaan koko elin- keinon kukoistamaan. Varustamot hyötyvät siitä, kunhan eivät mene mahdottomuuksiin ahneudessaan. Me hyödymme siitä työpaikkoina, joita saattaa tulla lisääkin. Kilpailu kovenee Pohjanmerellä Kunhan tonnistovero saadaan kuntoon ja viimeisetkin haikailut sekamiehityksestä historiaan, ollaan Zittingin mukaan kuivilla. Ruotsissa oltiin uudistamassa tonnistoveroa, mutta se meni porvarihallituksen myötä uuteen valmisteluun. Zitting toivookin, että tällä kertaa Suomessa ei kurkittaisi länsinaapuriin, vaan katsottaisiin, mitä muut kilpailijat tekevät. - Täytyy muistaa, että Virossa yhtiöverotus on nollassa. Varustamot voivat pitää kaikki voittonsa ja investoida ne kuten Tallink on tehnyt. Samankaltainen järjestelmä on muualla Baltiassa ja Saksassa. Tanskakin on uudistanut moneen kertaan tonnistoverojärjestelmäänsä. Joka kerta se on tullut varustamolle edullisemmaksi. Englanti ja Hollantikin tukevat merenkulkuaan verotuksella. - Paperiteollisuuden vienti on jo keskittynyt muun muassa Hollannin ja Englannin lipun alle. Se on meille uhka. Birgitta Suorsa Kuvat: Heli Saarela 4

5 Onko Wälläri kirosana? Työnantajapuoli odottaa helposti Suomen Merimies-Unionilta joustoja. Jos niihin ei suostuta, liittoa moititaan wällärismistä. - Meillä on pitkät perinteet. Emme jää vietäviksi, vaan yritämme itse päästä mukaan ratkaisemaan asioita. Jos joku ongelma tulee kohdalle, yritämme hoitaa sen pois, Zitting kuvailee. - Asioiden hoitamisessa on hyvin selkeät periaatteet: tasa-arvo, demokratia ja samapalkkaisuus. Jäsenistö ei siedä, jos yrittää puhua jotain muuta. Ehkä se liittyy merimiestyöhön. Kun ollaan pitkään samalla laivalla, väki kasvaa pitämään toisistaan huolta. Sitä tulkitaan sitten peräänantamattomuudeksi. Zitting painottaa, että Merimies-Unioni ei lähde neuvottelupöydästä pois yrittämättä ensin ratkaista asioita. - Päinvastoin. Toivotamme työnantajan neuvottelemaan koska vain ongelmia ilmenee. Kahden kerroksen väkeä? Seitsemän vuotta sitten Unioni vei STTK:laiset päällystöliitot suomalaisten kuljetusliittojen federaation KAF:n tuomiolle. Kiista sekamiehityksestä oli kovimmillaan. Zitting totesi, että etteivät päällystöliitot välitä muista pätkääkään. Heillä on oma lehmä ojassa ja he ovat valmiit myymään muut. Suhteet ainakin liittotasolla olivat kehnot. Kiistassa oli mukana vahvoja persoonia eikä sammakoilta säästytty. Entä nyt? - Meillä kaikilla on yhteinen huoli merenkulun pysyvyydestä. Yhteistyö yltää tuloneuvotteluihinkin. Varustamoliikelaitoksen Maakravusta meriväen edunvalvojaksi Simo Zitting ei ole ollut päivääkään merellä töissä toisin kuin edeltäjänsä Per-Erik Nelin. Jäsenistö on tullut toki tutuksi. Zitting aloitti lakimiehenä Unionissa Lakimiessuvun vesa oli jo opiskeluaikanaan alan töissä, oikeusministeriössä. Sittemmin hän on työskennellyt SAK:n lakimiehenä ja Kansa-yhtiössä asianajajana. Mieleenpainuvimman työkeikan Zitting on tehnyt Lontooseen Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kokoukseen. Matka taittui tuhatkuutioisella Yamahalla. - Muksut olivat pieniä. Pyöräilylle ei ollut aikaa ja rahalle oli tarve. Ajattelin, että teen vielä ennen myyntiä yhden kunnon matkan. työehtosopimuksen liitot neuvottelivat yhdessä. Neuvotteluja on käyty myösrahtialusyhdistyksen kanssa. - Joskus välit olivat tiiviimmät. Ehkä olemme palaamassa siihen. Vieläkö laivoilla on kahden kerroksen väkeä? - Työnteko on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ennen miehistölle oli erilliset messit. Nyt ollaan aika paljon samaa porukkaa. Työnteon tapa on muuttunut samalla, kun työnteosta on tullut kiihkeämpää. Kaikki ovat ammatti-ihmisiä, Zitting kertoo. Paluu Hakaniemeen? Merimies-Unioni muuttaa Hakaniemeen meren ääreen 14 vuoden evakon jälkeen. SAK:n kuljetusliittojen yhteistyöllä on Zittingin mukaan oma sijansa. - Olemme huomanneet, että meidän on helppo järjestää tiettyjä asioita yhdessä. Mietinnässä ovat muun muassa yhteiset luottamusmiesten peruskurssit. Säästöjä tulee, kun kansainvälisiin kokouksiin ei tarvitse lähettää kuutta ihmistä. - Ajattelemme monesta asiasta samalla tavalla. Saatteko lisää neuvotteluvoimaa? - Totta kai. Mitä enemmän meitä on, sitä enemmän meillä on muskeleita. Syntyykö liittofuusioita? - Ei semmoista voida sanoa. Jokainen hallitsee oman sektorinsa parhaalla mahdollisella tavalla. Ei tulisi mieleenkään antaa jollekin toiselle valtakirja edustaa meidän jäseniä. Täysin lukkoon Zitting ei kantaansa lyö. Tulevaisuudesta kun ei vielä tiedä. - Palatessa olin yön Kanaalin rannalla Alankomaissa ja ajattelin, että ehdin huomiseksi Ruotsin lauttaan. Ajoin koko seuraavan vuorokauden, ja tulin aamulla Tukholmaan. Aika hölmöähän se oli, Zitting naurahtaa. Viime kesänä hän vaihtoi skootterin hopeanharmaaseen Vespaan. Kuusivuotias Antti-poika istuu mielellään isänsä kyydissä, edessä tosin. Ensi kesänä kokeillaan takana istumista. Uusioperheeseen kuuluu vaimo ja tämän 15-tytär. Herttoniemenrannan kodissa musisoidaan paljon. Zitting soittaa saksofonia, vaimo pianoa ja lapsilla on kitarapaketti. Zittingin 12-vuotias tytär asuu Zittingin lähistöllä äitinsä kanssa, 15-vuotias poika Kuusamossa. Työryhmä esittää vuorotteluvapaasta pysyvää Työryhmä esittää vuorotteluvapaajärjestelmästä pysyvää lakia vuoden 2008 alusta. Korvaustasot ja vuorotteluvapaan edellytykset säilyisivät lähes entisinä. Järjestelmä rahoitettaisiin edelleen työttömyysvakuutuksesta. Vuorotteluvapaajärjestelmä perustuisi pitkälti voimassa olevaan vuorotteluvapaalakiin, jota kuitenkin ehdotetaan tietyin osin tarkennettavaksi siitä saatujen kokemusten pohjalta. Vapaasta olisi edelleenkin sovittava työnantajan ja työntekijän kanssa ja sijaiseksi tulisi palkata työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Työntekijällä tulisi olla työeläkelakien mukaista työssäoloa ennen vuorotteluvapaalle pääsemistä 10 vuotta kuten nykyisinkin. Työssäoloedellytystä sille työnantajalle, jonka palveluksesta vuorotteluvapaalle lähdetään, kuitenkin yksinkertaistettaisiin palkattoman poissaolon laskemiseksi. Työssäoloa tulisi olla välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista 13 kuukautta, johon voisi sisältyä 30 päivää palkatonta poissaoloa. Aika pitenisi näin ollen myös kuukaudella. Keskeiset muutosehdotukset koskevat vuorotteluvapaan jaksottamista, pidentämistä ja tilapäistä työhän paluuta, jotka käsitteinä myös määriteltäisiin. Jaksottaminen olisi edelleen mahdollista, mutta siitä olisi aina sovittava jo vuorotteluvapaasopimuksessa eli vapaan alkaessa. Pidentäminenkin olisi mahdollista, jos siitä sovitaan kaksi kuukautta ennen vapaan päättymistä. Vuorotteluvapaan kestäessä voisi tilapäisesti palata töihin, mutta sinä aikana sovittu vuorotteluvapaa kuluisi. Vuorotteluvapaa olisi pidettävä kuitenkin aina kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. Säännökset selkiyttäisivät hieman sijaisen asemaa. Niiden suhde vuorotteluvapaan mahdolliseen uusimiseen viiden vuoden päästä vuorottelun päättymisestä myös selkenisi. Vuorottelukorvauksen perusteena olevan palkkatulon määrittämistä koskeva säännös yksinkertaistettaisiin vuorotteluvapaan hallinnoinnin helpottamiseksi ja korvausten maksamisen nopeuttamiseksi. Lakiin ehdotetaan myös pienempiä tarkennuksia. Sijaisen olisi oltava nimenomaan työttömyysturvalaissa tarkoitettu työtön työnhakija. Päätoiminen opiskelija ei voisi toimia sijaisena. Perhevapaata koskevien säännösten kehittymisestä johtuen tehtäisiin lakiin vastaavat muutokset. Vuorotteluvapaajärjestelmä rahoitettaisiin edelleen työttömyysvakuutuksesta. Työryhmä ei kuitenkaan tehnyt ehdotusta kustannusten jakautumisesta valtion, työttömyysvakuutusrahaston ja työttömyyskassojen kesken, minkä vuoksi työryhmän ehdotus Työministeri Tarja Filatov edellyttää vielä jatkovalmisteluja. Viime vuonna osuudet jakautuivat siten, että valtion osuus oli 42 prosenttia, työttömyysvakuutusrahaston 52,6 prosenttia ja työttömyyskassojen 5,5 prosenttia. Vuorotteluvapaakorvauksia maksettiin viime vuonna yhteensä 77,5 miljoonaa euroa. Järjestelmän nettokustannukset ovat pienemmät johtuen mm. siitä, että työttömän sijaisen työttömyysturvamenoista tulee säästöä. Vuorotteluvapaata on pitänyt vuodesta 1996 alkaen lähes henkilöä, vuonna 2006 vuorottelijoita oli hieman yli henkilöä ja vuorotteluvapaalla oli keskimäärin henkilöä. Toteutettavissa ensi hallituskaudella Työministeri Tarja Filatovin mielestä on ilahduttavaa, että työryhmä ehdottaa yksimielisesti vuorotteluvapaajärjestelmää pysyväksi. - Vuorotteluvapaan paras piirre on sen joustavuus. Vuorotteluvapaalla voi olla pois työstä ilman erityistä syytä. Monet arvostavat esimerkiksi mahdollisuutta huolehtia vuorotteluvapaan aikana iäkkäistä vanhemmistaan tai kouluikäisistä lapsistaan. Samoin jo pitempään työelämässä olleille avautuu mahdollisuus vetää hetki henkeä, Filatov toteaa. Työministeri Filatov uskoo, että järjestelmään käytetyt varat palautuvat takaisin. Työttömät saavat oikeaa työtä sijaisina. Vuorotteluvapaan jälkeen vuorottelija jaksaa paremmin ja ehkä myös pitempään työelämässä. Lain pysyvyys luo myös pitkäjänteisyyttä vuorotteluvapaan käyttöön. Käyttäjien määrä on poukkoillut aina niinä vuosina, kun laki on ollut katkolla. Työministeri Filatov toivoo erityisesti, että seuraava hallitus toteuttaa työryhmän ehdotukset, koska järjestelmälle on näin laajapohjainen kannatus ja että kustannusten jako-osuudetkin saadaan sovituksi viimeistään syksyyn mennessä. 5

6 Finnlinesin uusi Finnstar vie rahtia Suomesta Saksaan. Ulkomaan meriliikenneliikenne lähes 100 miljoonaa tonnia Merikuljetukset Suomen ja ulkomaiden välillä lisääntyivät vuonna 2006 lähes 10 miljoonaa tonnia edellisestä vuodesta. Koko kuljetusmäärä oli 99,2 miljoonaa tonnia, josta tuontia oli 54,5 miljoonaa ja vientiä 44,6 miljoonaa tonnia. Tuonti kasvoi 9,6 prosenttia ja vienti 11,9 prosenttia edellisvuoden poikkeuksellisen alhaisista kuljetusmääristä. Tuolloin merkittävä syy kuljetusten vähenemiseen oli paperiteollisuuden työmarkkinakiista, joka sulki paperi- ja sellutehtaat puoleksitoista kuukaudeksi touko-kesäkuussa ja vähensi huomattavasti merikuljetuksia. Suomalaisen tonniston osuus ulkomaan tavaraliikenteen merikuljetuksista pieneni edelleen - viime vuoden tavaraliikenteestä hoidettiin suomalaisilla aluksilla enää 27,7 prosenttia. Tuontikuljetuksissa suomalaisten alusten osuus laski 36,4 prosenttiin ja vientikuljetuksissa 16,9 prosenttiin. Matkustajamäärä Suomen ja ulkomaiden välisessä meriliikenteessä väheni vuodesta 2005 vajaat 2 prosenttia. Meritse kuljetettiin 16,3 miljoonaa matkustajaa, mikä on lähes matkustajaa edellisvuotta vähemmän. Matkustajaliikenne sekä Suomen ja Viron että Suomen ja Ruotsin välillä väheni. Viron liikenteessä kuljetettiin matkustajaa edellistä vuotta vähemmän, yhteensä 5,9 miljoonaa. Ruotsin liikenne puolestaan väheni matkustajalla 9,6 miljoonaan. Ulkomaisilla risteilyaluksilla matkustajia kävi suomalaisissa satamissa vuoden 2006 aikana kaikkiaan eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Kilpilahti (Sköldvik) suurin satama Suomen ulkomaan merikuljetuksia hoidettiin viime vuonna 50 eri satamasta, joista suurimman, Kilpilahden (Sköldvik) kautta kuljetettiin 16,1 miljoonaa tonnia tavaraa. Kilpilahden jälkeen seuraavaksi suurimmat satamat olivat Helsinki (11,4 milj. tonnia) ja Kotka (9,3 milj. tonnia). Suomen kymmenen suurimman sataman Merenkulkijan arkea etsimässä osuus koko tavaraliikenteestä oli 74 prosenttia. Suurimmat vientisatamat olivat Helsinki ja Kotka, seuraavina Kilpilahti, Rauma ja Kokkola. Näiden viiden sataman kautta kulki 56 prosenttia koko viennistä. Tuontisatamien kärjen muodostivat Kilpilahti, Helsinki, Raahe, Naantali ja Pori, joiden osuus tuontikuljetuksista oli 52 prosenttia. Saimaan kanavan tavaraliikenne oli vuonna 2006 kaikkiaan 2,06 miljoonaa tonnia eli tonnia edellisvuotta vähemmän. Kauttakuljetuksissa kasvua miljoona tonnia Transito- eli kolmansien maiden väliset kuljetukset Suomen satamien kautta lisääntyivät lähes miljoona tonnia edellisvuodesta ja olivat 6,6 miljoonaa tonnia. Eniten kasvua oli malmirikasteiden viennissä ja uusien moottoriajoneuvojen tuonnissa. Transitokuljetukset keskittyivät pääosin Kotkan, Haminan, Kokkolan ja Hangon satamiin. Tiedot perustuvat Merenkulkulaitoksen juuri valmistuneisiin meriliikennetilastoihin. Yksityiskohtaisempia lukuja Merenkulkulaitoksen Internet-sivuilla osoitteessa palvelut/tilastot/, Meriliikenne Suomen ja ulkomaiden välillä. Olen Joensuun yliopiston kulttuurintutkimuksen opiskelija ja teen pro gradu-työtä merellä työskentelevien vapaa-ajanvietosta, arjesta ja juhlista. Kerään tutkimustani varten kuvauksia arkipäivästä merellä: harrastuksista, merellä työskentelyn iloista ja suruista, lomalla olosta, kertomuksia tositapahtumista, juttuja, tarinoita ja piloja, joita laivoilla on kerrottu ja tehty. Kirjoituksen teemat voi valita vapaasti tai keskittyä esimerkiksi joihinkin seuraavista aiheista: - jokapäiväinen elämä laivan ollessa merillä ja maissa - kokemukset ensimmäisestä työpaikasta laivalla; uusien työntekijöiden totuttaminen työhön - harrastusmahdollisuudet laivoilla - ohjattu harrastustoiminta (mm. Merimieskirkko) - arkipäiviin liittyvät erikoiset tapaukset - käytännön pilat ja huumori - miehet ja naiset laivalla - maantieteellisiin paikkoihin ja juhlapyhiin liittyvät tavat (mm. Päiväntasaajan ylitys, syntymäpäivien vietto) - perhe ja koti-ikävä; maissaolo, lomanvietto - pelot, huolet, ilot ja surut merenkulkijan elämässä Voit vastata nimettömänä tai nimimerkillä, mutta kirjoituksen alussa olisi hyvä mainita kirjoittajan ikä, sukupuoli, koulutus ja arvio siitä, kuinka kauan laivalla on työskennellyt ja miksi alan on valinnut. Lyhyt omaelämäkerta kirjoituksen alussa olisi myös toivottava. Kirjoitukset saavat olla vapaasti ja sensuroimatta kerrottuja. Myös nauhoitteet, valokuvat, päiväkirjat tai niiden otteet ovat tervetulleita. Vastaukset voi kirjoittaa käsin tai koneella tai ne voi lähettää sähköpostitse. Vastaukset on tarkoitus arkistoida Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Joensuun perinnearkistoon, josta niitä on mahdollista nimettöminä käyttää tutkimuskäyttöön. Jos et halua vastata kirjallisesti kyselyyn, mutta voisit olla haastatteltavana niin lähetä yhteystietosi yhteydenottoa varten. Vastaukset pyydetään lähettämään huhtikuun 2007 loppuun mennessä osoitteella: Joensuun Yliopisto/ Kulttuurintutkimus Katja Riikonen PL Joensuu tai sähköpostitse: katja.riikonen@joensuu.fi. 6

7 Työelämän alkoholiohjelma HUUGO: Työkalupakki tukee oikeaa ystävyyttä Millaisia ystäviä työpaikallasi on? Hyviä vai huonoja? Kohottavatko he tunnelmaa yllyttämällä Sinua illalla juomaan enemmän ja hienotunteisesti auttavat Sinua hajuinesi välttelemään pomoa seuraavana päivänä? Vai käyvätkö he kanssasi rakentavaa keskustelua alkoholista ja osallistuvat myös koko firman päihdeilmaston kehittämiseen? Ystävänpäivän kunniaksi Työelämän alkoholiohjelma HUUGO avaa uuden Työkalupakin. Tämä yleishyödyllinen Internet-portaali ja tietopankki kokoaa yhteen tarpeellisen tiedon ja työkalut päihdeasioiden käsittelystä työpaikoilla. Palvelu sisältää muun muassa arviointivälineitä, menettelytapaohjeita ja suosituksia. Työkalupakki on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka asemansa puolesta voivat vaikuttaa päihdeasioiden hoitoon työpaikoilla esimiehille, työsuojeluvaltuutetuille, luottamusmiehille ja työterveyshuollon ammattilaisille mutta kuka tahansa työpaikkansa kehittämisestä kiinnostunut löytää sieltä varmasti runsaasti kiinnostavaa luettavaa. Vastaukset löytyvät nopeasti polttaviin ja akuutteihin kysymyksiin, kuten mitä pitää tehdä, jos esimies on töissä humalassa, voidaanko päihdeongelman vuoksi irtisanoa ja miten päihdeasiat voidaan ottaa puheeksi työpaikalla. Myös pidemmän tähtäimen kehittämistyöhön annetaan tukea: ennaltaehkäisevästä toiminnasta, työpaikan päihdeohjelman laadinnasta ja keskusteluilmapiirin kehittämisestä on tarjolla ideoita ja suosituksia. Työelämän alkoholiohjelma HUUGO on Elämäntapaliiton ja Työturvallisuuskeskuksen yhteinen hanke, jonka tavoitteena on edistää päihdehaittojen ennaltaehkäisyä työpaikoilla. Kolmivuotinen projekti mm. tarjoaa tukea esimiehille ja henkilöstön edustajille uusien toimintamallien kehittämisessä. Hankkeessa ovat mukana kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt ja se tavoittaa 2,5 miljoonaa työelämässä mukana olevaa. Työkalupakki avautui ystävänpäivänä 14. helmikuuta. Lisätietoja: Arvorokki luottaa Zenin kahvilaan SAK Nuorten rokkifestari kesäkuussa Lahdessa SAK Nuorten Arvorokki-festivaali järjestetään Lahdessa 9.kesäkuuta2007. Arvorokkiin saapuvat esiintymään Kotiteollisuus,ZenCaf é,stella,agnes, Rendez-Vous ja Montevideo. - Pyrimme tarjoamaan musiikkia laidasta laitaan. Kattausta tehdessä kuuntelimme aktiivien toiveita. Zen Café oli mukana myös ensimmäisessä Arvorokissa, mutta buukkasimme heidät taas, koska bändiä toivottiin niin paljon, kertoo projektisihteeri Antti Lindtman SAK:sta. - Kotiteollisuutta ei valittu pelkästään SAK:n arvomaailmaan sopivan nimen takia. Uskomme, että yhtyeen äijäenergia sulattaa hevimiesten metallisydämet ja palvelualojen pätkänaisten sielut. Arvorokin yleisö koostuu vuotiaista SAK:laisten liittojen jäsenistä. Nimensä festivaali on saanut SAK Nuorten lehden Arvon mukaan. - Arvorokki on tällä kertaa avoin yleisötapahtuma. Edellisellä kerralla saimme esiintyjiltä erityiskiitosta siitä, miten hyvä henki tapahtumassa oli, sanoo Antti Lindtman. Arvorokki juhlistaa SAK:n 100-vuotistaivalta. Samana viikonloppuna kokoonnutaan juhlimaan myös SAK:n nuorisotoiminnan kuusikymppisiä. - SAK:n nuorisovaliokunnasta on lähtöisin niin liittopuheenjohtajia kuin ministereitäkin. Kokoamme Lahteen nykyisiä ja vanhoja aktiiveja, kertoo Lindtman. Ensimmäinen Arvorokki vuonna 2003 oli SAK:n Nuorten vuoden päätapahtuma. Ensimmäinen Arvorokki kokosi Tampereelle Ratinan Suvantoon noin 5000 nuorta SAK:laista. Nettityöpsykologilla on kysyntää Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolla työskentelevä työpsykologi Olavi Parvikko kannustaa esimiehiä ja esinaisia katsomaan työpaikkaa yhteisönä eikä yksilöinä. - Ihmisiä, työntekijöitä, pitäisi houkutella työyhteisöön rakentamalla sisäisiä tukijärjestelmiä ja lisäämällä työyhteisön turvallisuuden tunnetta. Työpsykologi Olavi Parvikko on päivystänyt viime vuoden marraskuusta saakka STM:n Veto-ohjelman virtuaaliklinikassa, - Kysyjät näyttävät olevan huolissaan esimiestoiminnasta. Esimiehiltä odotetaan kiperiin tilanteisiin puuttumista. Työpsykogin vastaanoton lisäksi -sivustossa voi vastata muun muassa pieneen työtyytyväisyyskyselyyn tai tehdä työsuhdetestin. Oman työpaikan kehittämiseen löytyy runsaasti hyviä käytäntöjä eri tilanteisiin. Parhailleen meneillä oleva kampanja Onnellisesti naimisissa työn kanssa? jatkuu pitkälle kevääseen. Vuoden alusta kampanjaan on tutustunut jo yli kävijää. Mustat tarrat ylsivät näyttelyyn Veto-ohjelman mustanhuumorin tarrat viesteineen, kuten Töihin pää kainalossa, ovat huomioarvonsa vuoksi yltäneet näyttelyyn saakka. Porissa toimiva Rosenlew -museo on valinnut tarrat verkkonäyttelyynsä. STM:n valtakunnallisen Veto-ohjelman tavoitteena on ylläpitää ja edistää työn ja työelämän vetovoimaa. Päämäärän on innostaa ihmisiä jatkaman työuraansa 2-3 vuodella. Merimies-Unionin toimisto muuttaa Hakaniemeen Suomen Merimies-Unionin toimisto muuttaa Hakaniemeen Kuljetusliittojen taloon kevään 2007 aikana. Unionin toimiston on tarkoitus olla uusissa tiloissaan viimeistään kesällä Merimies-Unionin hallitus päätti joulukuussa 2006 Unionin toimiston ja työttömyyskassan muutosta Hakaniemen Merikiinteistöt Oy:n tiloihin Kuljetusliittojen taloon. Hakaniemeen muuton myötä Unionin yhteydenpito muiden SAK:laisten ammattiliittojen, ja erityisesti kuljetusalan liittojen, kanssa tehostuu toimiston sijaitessa samassa yhteydessä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton, Ilmailualan Unionin, Posti- ja logistiikka-alan unionin ja Veturimiestenliiton kanssa. Muista SAK:laisista kuljetusalojen liitoista Rautatieläisten Liitto sijaitsee samassa korttelissa, ns. Metallitalossa SAK:n yläpuolella. Liikenne- ja käyntiyhteydet Unionin uuteen Hakaniemen toimistoon ovat erittäin hyvät. Unionin työttömyyskassa sijaitsee muuton myötä Metallitalon toisessa kerroksessa, johon on sisäänkäynti suoraan katutasolta. Lisätietoja Unionin muuton etenemisestä löytyy kevään 2007 aikana Unionin kotisivuilta ja Merimies-lehdestä. 7

8 Kokki Pasi Kauhanen on ollut täällä alusta asti. Finnlinesin Finnstarilla työläs liikkeelle lähtö Vaikeuksien kautta voittoon Finnmaid, Finnstar, Finnlady. Kolme upouutta, suurta alusta Suomen lipun alla. Kaksi ensin mainittua tuli liikenteeseen syksyllä ja Finnlady helmikuun lopulla. Matkustajia autoineen uusiin laivoihin mahtuu 500 ja rahtia hirmuinen määrä. Matka Helsingistä Saksan Travemündeen taittuu 27 tunnissa ja lähteä voi vuoden jokaisena päivänä. Uuden laivan sisäänajo vie aina oman aikansa, mutta työntekijöitä kuunnellessa selviää, että lastentauteja on ollut harvinaisen paljon. Nyt sentään on saatu kaikki luistamaan niin, ettei tavallinen matkustavainen huomaa mitään. Liekö huomannut alussakaan, sillä ammattitaitoinen henkilökunta tuntuu selviävän tilanteesta kuin tilanteesta. Poosu Jori Mikkola on ollut laivan päällä alusta asti eli hän oli mukana hakemassa Staria telakalta Italiasta. - Aletaan jo pikku hiljaa pärjätä. Vaikka aina on parantamisen varaa, Finntraderilta tänne tullut konkari tuumaa. Jori on lähtenyt merille vuonna 1976, eka laiva oli Nielsenin Sirocco. Alus pyöri Jorin mukaan kontinentilla ja porukka viihtyi siellä. Rovaniemeltä kotoisin oleva Jori muutti 1983 Lohjalle missä on siitä lähtien asunut. Pulaa merimiehistä - Meillä alkaa väki yksinkertaisesti loppua kesken. Kun on vanhat laivat ja uudet laivat vielä rinnakkain, ei meinaa löytyä porukkaa kaikkiin. Nyt on juuri siirtymävaihe menossa, kun Finntrader ja Finnpartner ovat telakalla ja/tai siirtyneet Ruotsin lipun alle. Suomesta loppuu kohta merimiehet, Jori väittää. Loppujen lopuksi, kun näin jälkikäteen ajattelee, kaikki Starilla on toiminut ihan kohtuudella. Kenenkään ei ole Jorin mukaan tarvinnut tehdä aivan mahdottomia törnejä, niin kuin uusien laivojen kanssa joskus käy. Pisin työjakso on ollut kuusi viikkoa, kun se normaalisti on vajaa kolme viikkoa. - Tämä on mulla neljäs uusi laiva, jota olen ollut telakalta hakemassa. Kyllä tämä selkeästi on ollut työläin. Ei lastentauteja enää nykypäivänä sais olla. Vesivahingot oli alkuvaiheessa yleisiä, esimerkiksi matkustajasaunojen pesutilojen lattiat on täytynyt tehdä uudestaan. Täällä on ollut paljon ulkopuolista porukkaa korjaushommissa, Jori kertoo. Normaalien ajorutiinien aikaan saaminen vie aina aikansa. Aikataulu on sellainen, että Helsingin päässä Finnstar on koko päivän, merellä on aikaa tehdä kunnostuksia ja Saksan päässä painetaan töitä aamuyöhön asti. - Ja nukkuakin täytyy välillä, Jori naurahtaa. Kun laiva saapuu illalla Saksaan, on vuorossa purkaus ja lastaus. Se tarkoittaa sitä, että kaikki vahtimiehet joutuvat olemaan työn touhussa jonkin verran yli vahdin. Päivämiehet lepäävät yötyön jälkeen. Täkkäreitä laivalla on viisi, työntekijöitä yhteensä 33. Jori ei ole ollut merillä yhtäjaksoisesti, sillä väliin mahtuu seitsemän vuoden tauko rakennushommissa maissa. Vuonna 1992 hän palasi laivatöihin ja siitä lähtien on leipä hankittu täältä. Jori on 48-vuotisa eikä ole ollut päivääkään työttömänä. - Uuden laivan haku on aina jännää ja mielenkiintoista. Tekniikka on uutta, laitteet on uusia. Se tekee tämän haastavaksi ja mielenkiintoiseksi. Tehtävänkuva muuttunut Poosun tehtävänkuva on vuosien saatossa muuttunut, sillä nyt Jori on lähdössä ottamaan näytteitä porealtaista. - Pipettihommia. Se on hyvinkin teknisen näköistä touhua, kun altaiden ph-arvo ja kloori mitataan uudenlaisilla laitteilla. Jos arvot menevät yli tai ali sallittujen rajojen, poosu tietää mitä tehdä. Kaikki näytteet otetaan laitehuoneesta käsin, joten matkustajien näkyville ei ole tarvis mennä. Altaiden vesi tarkistetaan monta kertaa päivittäin. Aika ajoin tehdään shokkiklooraukset, jotka tappavat pöpöt. Itse Jori ei näihin altaisiin uimaan menisi. Pelastusliivit paikoilleen Matruusi Petri Vesterinen laittaa pelastusliivejä takaisin paikalleen, kun Finnstar rullasi kovassa tuulessa ja liivipinot kaatuivat mullin mallin. Petri on tullut tänne Runnerista, ja hänellä on kuukauden mittainen työsopimus. Ennen Runneria hän on tehnyt vikaeeraushommia eri varustamoissa, viimeksi Engshipillä ennen Finnlinesia. Petriä avustaa kaima Petri Aarreniemi, joka työskentelee niin ikään matruusina. 37-vuotias Petri on aloittanut merityöt vuonna 90 ja ollut koko ajan Finnlinesilla. Hollolassa asuva Petri työskenteli välillä Bahaman lipun alla Finnoakissa ja Varjakassa ennen kuin sai vakijobin Antarekselta vuonna Se alus myytiin 2000-luvun alussa, minkä jälkeen työtä löytyi Biskajalle ajaneesta Astreasta. Sitten Petri lähti hakemaan Finnclipperiä, kun se tuli Suomen lipun alle kolmisen vuotta sitten. Sieltä hän lähti pois kolme kuukautta ennen aluksen myyntiä ja siirtyi Finntraderiin ja sieltä Finnhansaan. Petri on toista päiväänsä Finnstarilla. Merille 16-vuotiaana Kokkina työskentelevä Pasi Kauhanen kertoo olleensa Finnstarilla alusta asti. Alun perin Kotkan poikii oleva, nykyisin Miehikkälässä asuva Pasi lähti ensimmäisen kerran merille vuonna 1980 Avomeri Osakeyhti- 8

9 ön Amra-nimiselle tankkilaivalle ensin talousapulaiseksi ja sitten säkä- eli kakkoskokiksi. Pasi oli silloin 16-vuotias. Alan koulut hän on käynyt Kotkassa ja Helsingissä. - Perhesyistä olin välillä maissa töissä, mutta kun tyttö kasvoi, lähdin takaisin merelle. Täällä saa painaa työtä koko ajan, kun on laivalla, mutta sitten on saman verran kunnolla vapaata, Pasi toteaa. Ennen Finnlinesia Pasi ennätti olla Nesteen tankkereilla, Pohjanmerellä ajaneissa Temperassa ja Tervissä. Ennen Finnstaria hänellä oli vakijobi saman varustamon Runnerissa, joka ajaa Turusta Saksaan. Keittiössä isot tilat Poosu Jori Mikkola pipettihommissa eli mittaamassa uima-altaiden veden arvoja. Finnlinesilla viisi alusta Suomen lipun alla Finnlines-varustamolla on viisi alusta Suomen lipun alla sen jälkeen, kun telakalla oleva Finnpartner siirtyy sisaraluksensa Finntraderin perässä Ruotsiin. Upouudet ropaxit ovat Finnlady, Finnmaid ja Finnstar. Vanha Finnhansa jatkaa liikenteessä toistaiseksi. Kaikki nämä alukset kulkevat Helsingin ja Travemünden välillä. Viides laiva, Runner, ajaa Turusta Traveen. Finnstarin keittiö on iso. Ruotsinlaivan kokoa, sanoo Pasi. Neljä henkilöä (keittiömestari, kokki, pääkylmäkkö ja kylmäkön apulainen) mahtuu hyvin työskentelemään. - Pikkujuttuja täytyy korjata koko ajan, kun on uusi laiva. Mutta mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia ei ole ollut, Pasi kertoo. Täällä tehdään suuri osa ruuasta itse. Osa tulee valmiina, sillä välillä ruokittavana saattaa olla 500 henkilöä. Ongelmana keittiön kannalta on ollut se, että ennakkoilmoittautuneiden ja laivan päälle ilmestyvien matkustajien määrä saattaa heitellä jopa parilla sadalla. Tämä koskee Saksan päätä, jossa erityisesti itänaapureita saattaa tupsahtaa laivalle yks kaks yllättäen. Siinä saa keittiö harjoittaa taikurimestarin hommiakin. Monitoimiväkeä Baarimestari Riitta Tainio työskentelee tällä reissulla tarjoilijana. Hän kattaa pöytiä, siivoaa niitä, pitää pinnat siistinä, osallistuu pöytien kattamiseen. Jos asiakkaita on paljon, hän auttaa myös tiskissä. Monitoimi-työntekijä siis. - Enimmillään minun aikana on ollut 350 matkustajaa loppukesästä, silloin meitä olikin neljä tarjoilijaa. Normaalisti on vain kolme, Riitta sanoo. Riitta työskenteli kuusi vuotta baarimestari-tarjoilijana Finntraderilla ennen tätä. Hän oli mukana Italiassa hakemassa alusta ja toteaa saman kuin kaikki muutkin, että vie aikansa, ennen kuin kaikki hakeutuu paikalleen Konekorjausmies Mauri Rantanen on tullut pikahälytyksellä tuuraamaan; muuten mies viettää jo eläkepäiviä. ja uuteen paattiin tottuu. - Lähdin lasten kasvettua 90- luvun lopulla Vikingille ja Siljalle vikaeeraamaan ehkä se meri oli joku haave. Työmatkat ovat lyhyet ja vapaat hyvät, Riitta nauraa. Lohjalla asuva Riitta kertoo, että Traderiin verrattuna palkka putosi, koska tarjoilupalkkiot jäivät pois. Mutta kaikessa on hänen mukaansa hyvät ja huonot puolensa. - Asiakaskunta meillä on tosi mukavaa ja rauhallista matkustajalaivoihin verrattuna. Se on tärkeä voimavara, samoin kuin se että kaikenlainen kyttäily puuttuu täältä. Tuuraajia töissä Talousapulainen Anne Leimu kertoo, että heillä tehtävät kiertävät. Hän työskentelee yhden päivän buffassa, yhden päivän tiskissä ja yhden päivän messissä. Tähän kiertoon osallistuvia talousapulaisia on yhteensä neljä. - Teen myös kylmäkön hommia ja olen pomppinut laivasta laivaan Finnlinesilla muutaman vuoden ajan, lokakuussa äitiyslomalta palannut ja täällä vikaeeraava Anne toteaa. Satu Mykkänen työskentelee kaksi viikkoa tarjoilijana. - Olen ammatiltani vastaanottovirkailija ja olen aikaisemmin ekstrannut Siljalla ja ollut Nordlandiassa harjoittelemassa. Merityö tuntuu ihan mukavalta. Palkka on aika lailla sama kuin maissakin, mutta täällä on paljon vapaata. Pätkätöitä tähän saakka tehnyt 20-vuotias Satu toivoo, että täältä löytyisi vakituinen työpaikka. Rakkaus alkoholiin toi baariin Baarimestari Tomas Westerholm on töissä eka törniään. Tätä ennen hän on ekstrannut Nordlandialla ja ollut vakituisena vikaeeraajana Silja Symphonyllä neljä ja puoli vuotta. - Asun Helsingissä ja halusin kokeilla jotakin uutta. Oon viihtynyt ja vuorottelujaksot sopivat mulle hyvin. Palkan takia merelle ei kannata tulla, mutta ne vapaat Täällä on rauhallista ja mielelläni jatkaisin kaikki on hyvin erilaista kuin valkoisilla laivoilla, Tomas sanoo. Baatiskin takana seisoo toinenkin baarimestari: Timo Jokinen. - Rakkaudesta alkoholiin, kuuluu vastaus kysymykseen uravalinnan syistä. Timo on Finnstarissa toista reissua. Tätä ennen hän työskenteli Eckerö Linen Nordlandian myymälässä vajaan vuoden. Siljalla hän on ollut Ruotsin lipun alla Symphonylla ja Operalla alusta loppuun eli kolme ja puoli vuotta. Onpa hän ennättänyt olla Kreikan lipun alla ajaneella Superfastillakin vuoden verran. - Matkustajarakenteeltaan tämä on hyvin samantyyppinen laiva kuin Superfast. Täältä vain puuttuu se Kreikan armeija, Timo naurahtaa ja viittaa kahden erilaisen johtamiskulttuurin kohtaamiseen. Baarimestari Riitta Tainio oli hakemassa alusta Italiasta. Talousapulainen Marjo Rastas. AJP Kuvat: AJP, Saana Lamminsivu Matruusi Petri Aarreniemi laittaa myrskyn jälkeen pelastusliivejä paikoilleen. 9

10 Donald Trumpin jahdilta Finnstarille Purseri Lasse Virtanen kertoo, että hän on ollut täällä alusta pitäen ja Finnhansassakin melkein alusta asti. - Tulin Finnlinesille tammikuussa 1995, ja olen pisimpään yhtiössä ollut purseri. Lasse lähti merille Intercontinetalin bankettihovimestarin hommista, ja ennätti hän työskennellä uudessa oopperatalossakin Helsingissä. Mutta merikokemusta Lassella on maailman meriltä, sillä hän on ollut päästuerttina yksityisillä huvijahdeilla. Mielenkiintoiselta kuulostaa työskentely maailman huippujulkkiksiin kuuluvan monimiljonääri Donald Trumpin Trump Princess nimisellä jahdilla. Alus kuului ennen saudiarabialaiselle liikemiehelle Adnan Khashoggille, jolle se alun pitäen rakennettiin. Silloin sen nimi oli Nabila. - Olin siellä koko Trumpin ajan vuodesta 88 vuoteen 91. Sitten alus myytiin Saudi-Arabiaan ja nimi vaihtui taas: Lady Moura oli uusi nimi. Olin käynnistämässä sen talouspuolta keväästä syksyyn. Siitä tuli omistajaperheen kesämökki ja siinä oli 57 hengen miehistö, Lasse muistelee. Trumpin aikana tuli nähtyä kaikki mahdollinen rikkaus lieveilmiöineen ja uskomattomine juhlineen. Lasse sai huolehtia omistajan rakastajattaren (sittemmin vaimon, nykyisin jo exän) pois huvipurrelta yksityiseen jettiin ja Los Angelesiin, kun vaimo ilmoitti olevansa tulossa Atlantic Cityyn. Siellä New Jerseyssä Trump Princess oli ankkurissa Trumpin kasinohotellin edessä. Julkkuja, poliitikkoja ja bisnesmiehiä ja kansainvälisiä kaunottaria liikkui ympärillä koko ajan. Lasselle on jäänyt mieleen muun muassa näyttelijä Michael Douglas, joka arvasi aksentista Lassen olevan suomalainen. Hän oli erittäin ystävällinen herrasmies. Kiitosta saa myös Trumpin pariskunta, itse Donald kuin silloinen vaimo Ivanakin, samoin lapset olivat mukavia. Lasse lähti aikoinaan maailmalle vuonna 1985 tarkoituksenaan oppia saksan kieltä vuoden aikana Sveitsissä. Euroopan hotellien ravintoloiden jälkeen tarjoutui mahdollisuus lähteä suuren veden taakse, eikä Lassea kaduta, vaikka hän palasi Suomeen vasta Maailmalla Lasse sanoo oppineensa sen, että ihmiset ovat kaikkialla pohjimmiltaan samanlaisia - hyvässä ja pahassa. - Toisille vain on kertynyt aivan järjettömiä summia rahaa. Senkin olen nähnyt, miten eriarvoinen maailma ja ihmiset ovat. Trump Princessin vuosikulut olivat viisi miljoonaa dollaria vuodessa. Vapaa-aikanaan Lasse harrastaa muun muassa kirjansidontaa ja purjelentämistä. Onnellisimmillaan hän sanoo olevansa monen Finnstarin purseri Lasse Virtanen on nähnyt maailmaa monelta kantilta. tunnin lennon jälkeen, kun pääsee kotiin perheen luo saunaan ja makkaraa grillaamaan. AJP Vääntö Finnlinesin hinnasta ja omistuksesta jatkuu Finnlinesin tilinpäätös viime vuodelta näyttää selvästi parempia tuloksia kuin edellisvuonna. Alkuvuodesta tosin kallis polttoaine rassasi kannattavuutta ja eräillä linjoilla oli liikaa kapasiteettiakin. Kesällä taas tuli lisäkuluja uusien laivojen myötä henkilökunnan koulutuksesta ja väylämaksuista. Kulusäästöt alkoivat purra jo kesällä ja tulosnäkymät kääntyivät nousuun. Syksyllä öljyn hinta laski ja se näkyi myös polttoaineiden hinnassa. Kannattavuus parani edelleen. Tosin vuoden viimeisellä neljänneksellä se jäi selvästi edellisen vuoden lopun huipputuloksesta. Merikuljetuksissa ja varustamopuolella Finnlinesin liikevaihto kasvoi seitsemän prosenttia. Satamapuolella kasvu oli yli kaksi kertaa vauhdikkaampaa osin yritysostojen takia. Konsernin 632,7 miljoonan euron liikevaihdosta jäi liikevoittoa 58 miljoonaa euroa, 16 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Liikevoiton osuus liikevaihdosta nousi 9,2 prosenttiin. Tosin edellisvuonna paperityönantajien työsulku leikkasi Finnlinesin liikevoitosta 13 miljoonaa euroa. Uudet reiteille ja vanhat telakalle Uusien laivojen tulo ja vanhojen remontointi sääteli paljon yhtiön koko viime vuotta. Italiasta tilatuista viidestä laivasta ensimmäinen myöhästyi reilusti ja toinenkin parisen kuukautta. Finnstar ja Finnmaid saatiin liikenteeseen vasta elokuussa, jolloin kesän matkustajasesonki oli jo ohi. Viime kesältä matkustajamyynnistä jäivät rahat saamatta, mutta tappio oli tilapäinen. Finnlines saa telakalta korvauksen myöhästymisistä, kunhan viimeinenkin alus valmistuu. Se korvannee menetykset hyvinkin ja kaunistaa tämän vuoden tuloslukuja. Uusien laivojen tullessa liikenteeseen Finnlines on ajanut vanhempia aluksia telakalle ja tehnyt niihin muutoksia. Finntrader on jo remontoitu, Finnclipperiin tehdään parhaillaan puolta kaistakilometriä lisätilaa. Kun kaksi seuraavaa uusista aluksista saadaan pikapuoliin liikenteeseen, on Finnpartnerin vuoro. Viides ja viimeinen uutuuksista valmistuu kesäkuussa. Uusien aluksien kauppahinnasta valtaosa maksetaan niiden valmistuessa ja tämä näkyi Finnlinesin tilinpäätöksessä. Yhtiön investoinnit nousivat viime vuonna 239 miljoonaan euroon, kun edellisenä vuonna niihin oli mennyt 73 miljoonaa euroa. Tänä vuonna investointisumma tulee olemaan vieläkin suurempi. Liiketoiminnasta kertyi rahaa huomattavasti edellisvuotista paremmin, joten osa investoinnista saatiin maksettua niillä rahoilla. Mutta firman korollisten velkojenkin määrä kasvoi sadalla miljoonalla eurolla 363 miljoonaan euroon. Velan myötä myös rahoituskulut kaksinkertaistuivat edellisvuodesta 21 miljoonaan euroon. Suomalaiset myivät yhtiötä Italiaan Finnlinesin omistus on vuoden 2005 keväästä lähtien ollut spekulaatioiden kohteena. Kesällä 2005 italialainen Grimaldi nousi merkittäväksi omistajaksi ja on vähitellen kasvattanut osuutensa yli 50 prosenttiin. Isompia osakepotteja Grimaldille ovat nähtävästi haalineet ainakin Evli Pankki ja Nordea Pankki. Myös Aarnioiden perheen yhtiöiden kokoon haalima iso osakepotti vaihtoi omistajaa. Viime vuonna myös yhtiön vanhat isot omistajat, Laineet ja Jouhkit, myivät osakkeensa Grimaldille. Marraskuussa kolmas vanha suomalainen suuromistaja, Stora Enso, luopui omistuksestaan. Italialaisvarustamo teki lokakuussa ensimmäisen ostotarjouksen yhtiön kaikista osakkeista, mutta se ei suurta suosiota saanut. Se sai kuitenkin pörssin kautta haltuunsa enemmistön osakkeista ja teki tämän vuoden alussa uuden ostotarjouksen. Nyt se tarjosi 17 euroa osakkeelta, kun tarjous syksyllä oli 15,95 euroa. Mutta uusikaan tarjous ei vetänyt. Pörssissä osaketta on ostettu ja myyty hieman yli tarjoushinnan. Eläkerahojen käyttö pantu puntariin Kantona Grimaldin kaskessa on ollut etenkin työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, joka on hankkinut kymmenen prosentin osuuden yhtiöstä. Ilmarinen on ilmoittanut, että suomalaisomistusta ei pidä pilkkahinnalla ulkomaille myydä ja että osakkeen hinnan pitää alkaa kakkosella ennen kuin se harkitsee myymistä. Grimaldin mukaan jo syksyllä tehty tarjous oli hyvä ja 100 miljoonaa euroa yli yhtiön nettovarallisuuden. Sillä tosin ei ole mitään tekemistä pörssiyhtiön osakkeiden arvon kanssa. Se määräytyy tulevaisuudennäkymien perusteella. Jos Grimaldi saisi osakkeista haltuunsa yli 90 prosenttia, se voisi lunastaa loput ja vetää yhtiön pois pörssistä. Ilman Ilmarista tämä ei onnistu. Pattitilanne omistuksessa jatkunee seuraavia siirtoja odoteltaessa ja se pitänee osakekurssinkin aika paikoillaan. Grimaldi on sanonut, että sille riittää pelkkä enemmistökin. Senkin varassa voi valita kevään yhtiökokouksessa yhtiölle haluamansa hallituksen ja päättää osinkojen suuruudesta. Työeläkerahoja on haluttu käytettävän suomalaisomistuksen puolustamiseen, mutta niiden pitää myös tuottaa. Finnlinesissa raamitetaan myös näiden rahojen tulevaa sijoituspolitiikkaa. Heikki Lehtinen 10

11 Heikki Suomalainen Inarista Finnmaidin laivaluottamusmieheksi Kansikorjausmies Heikki Suomalainen istuu tämän Merimies-lehden ilmestyessä Merimies-Unionin luottamusmiesten peruskurssilla opiskelemassa tehtävän hoitoon vaadittavia tietoja ja taitoja. Hese on hoitanut Finnmaidin laivaluottamusmiehen hommia vuodenvaihteesta lähtien. Finnlinesin Finnmaid kuten sisaraluksensa Finnstarkin rakennettiin italialaisella telakalla, ja kummatkin tulivat liikenteeseen rutkasti myöhässä. Hartaasti markkinoitu kesäsesonki meni miltei sivu suun, sillä Finnmaid saatiin liikenteeseen vasta elokuun lopulla. Eivätkä murheet tähän loppuneet. Joku varustamolla työtä tekevä sanoi kerran hiukan kärjistäen, että kaikki, mikä ikinä voi rakentamisessa pieleen mennä, on uusilla laivoilla myös mennyt päin peetä. Paitsi laivojen runko, joka on kuulemma tehty hyvin ja ui hyvin. Se kai nyt on se perusasia, kun laivasta puhutaan. - Kyllä meillä on ollut harvinaisen paljon käynnistysvaikeuksia. Joka osasto on joutunut tekemään tavallista enemmän korjauksia suhteutettuna muihin uusiin laivoihin. Näin ovat monta uutta laivaa käynnistämässä olleet kaverit mulle kertoneet. Sitä saa mitä tilaa. Halvalla ei hyvää saa, Hese sanoo. Ongelmia on ollut erityisesti töijäyslaitteiden kanssa, ja niihin on täytynyt tehdä muutoksia. Laivan keulaan on tehty muutos, jotta keulavinssejä voidaan hyödyntää. - Itse on jouduttu inspiroimaan, että kaikki on saatu toimimaan. Hyvä puoli Finnmaidissa on se, että meillä on erinomainen henkilökunta ja hyvä henki, Hese kiittelee. Töiden perässä maailmalle Hese on ollut Finnlinesin palveluksessa yhtäjaksoisesti vuodesta Inarista kotoisin oleva mies lähti ensimmäisen kerran merelle jungmanniksi Finntimber-nimiselle alukselle vuonna Sitten olivat vuorossa kaivostyöt Norjassa. - Olen joutunut lähtemään työn perässä muualle, kuten muutkin kaverit Lapista. Norjan jälkeen oli taas laivatöiden vuoro ensin Vaasanlaivoilla, sitten Algotin ja Nesteen tankkilaivoilla. Ja sitten maihin rakennushommiin, minkä jälkeen oli Finnlinesin vuoro. Onpa Hese ennättänyt olla myös Englannin kanaalissa aikanaan ajaneessa The Viking matkustajalaivassa, joka ajoi Englannin Ramsgatesta Ranskan Dunkerquehen. Finnlinesilla Hessu on ollut alusta loppuun Espanjan linjalla ajaneessa Finnpinessa, joka oli aikaisemmalta nimeltään Solano. Finnmaidin laivaluottamusmies Heikki Suomalainen kertoo, että aluksella on ollut käynnistysvaikeuksia, kuten aina uusilla laivoilla. Ennen Finnmaidia olivat vuorossa Finnarrow ja Finnhansa. Maailmaa on tullut kierrettyä Tyynenmeren, Etelä-Amerikan pohjoisosan, Välimeren, Punaisen meren ja Mustanmeren verran. 27 tunnissa Saksaan Täkkäreitä laivan päällä on viisi, koko miehistöllä on takuupalkka ja vuorottelu kestää 20 päivää eli kuusi matkaa. Finnmaid ajaa nonstoppia Helsingin ja Travemünden välillä, matka kestää 27 tuntia. Laiva tulee aamuvarhaisella Suomeen ja lähtee illalla Saksaan, jonne saavutaan seuraavan päivän iltana. Lähtö takaisin Suomeen on aamuyöllä, mikä teettää yöpurkamisineen ja lastaamisineen paljon työtä henkilökunnalle. Matkustajia uuteen laivaan mahtuu viisi sataa, kun edellisen polven hansalaivat ottivat 120 matkustajaa. Finnlinesin osake-enemmistön siirtyminen italialaiselle Grimaldille ei ole vielä ainakaan näkynyt mitenkään laivalla työtä tekevien ihmisten arjessa. - Kun saatais vaan olla rauhassa ja tehdä työmme, luottamusmies Heikki Suomalainen toivoo lopuksi. AJP 11

12 Linda on Matruusi Jani Aittomaa on käynyt merialan koulun Raumalla. Langh Shipillä on viisi alusta Suomen lipun alla. Ne ovat: Linda, Laura, Hjördis, Marjatta ja Christina. Lindan poosu. 12

13 lastattu ja liikenteessä Langh Shipin uusin alus, seuraavana päivänä virallisesti kasteen saava Linda on telakalla Hampurissa kuin kihisevä ampiaispesä. Jotain itäeurooppalaista kieltä, mahdollisesti puolaa, puhuvat maalarit maalaavat kaiteita, erilaista tarkastajaa ja viimeistelijää juoksee edes takaisin ympäriinsä, suomalaiset merenkulun tarkastajat erottuvat joukosta omissa takeissaan, laivaa lastataan, koehälytykset piippaavat, pelastusvene pudotetaan työntekijät kyydissä Vajaa vuorokausi ennen H- hetkeä. Vaikea ymmärtää, että - Hienoa, että varustamo uskaltaa hankkia uuden laivan ja laittaa siihen suomalaisen miehistön, matruusi Timo Lae sanoo. kaikki on huomenna lähtökunnossa. Keittiö on yhden miehen valtakunta, jossa kaikki ulkopuolisetkin juoksevat hernerokalla ja kahvilla. Ohukaisetkin maistuvat. Keittiö saa painaa duunia hiki hatussa ja tiskata jatkuvasti astioita, kun kaikki haluavat ainakin kahvia eikä tarvikkeita yksinkertaisesti ole riittävästi. No, ei kukaan täällä valita. Päinvastoin. Jokainen haastattelemani henkilö ilmaisee tyytyväisyytensä, että kotimainen varustaja hankkii uuden aluksen ja laittaa sen Suomen lipun alle. 10 hengen miehistö Kapteeni Jouko Blomqvist kertoo, että Lindalla on kymmenen hengen miehistö. - Huomenillalla lähdetään konttiajoon ensin Saimaa Linesin rahtaamana Rotterdamista Pietariin. Tulin tänne Laurasta, jossa olin vähän yli kymmenen vuotta. Ennen sitä olin vanhassa Lindassa viisi vuotta. Langhilla olen ollut yhteensä 23 vuotta, aloitin täällä yliperämiehenä vuonna Meriuransa kippari on aloittanut aikoinaan junkkina Erikssonin jäälaivoissa. Jouko on tyytyväinen, sillä hän pääsee ensimmäistä kertaa aivan uuden aluksen ohjaimiin. Hänen mukaansa käytäntö näyttää, miten kaikki alkaa toimia. - Meillä on laivan päällä päällikön lisäksi kaksi perämiestä, konepäällikkö, ykkösmestari ja korjausmies sekä poosu, kaksi matruusia ja kokkistuju, Jouko kertoo. Nuorta ja kokenutta rinta rinnan Matruusi Jani Aittomaa on kaksikymmenvuotias ja valmistunut Raumalta vuonna Hän on tätä ennen ollut töissä Langhin Hjärdiksessä ja Boren Bore Marinissa, joka ajoi Rotterdamin ja Hullin väliä. Myös Eckerö Linen Nordlandia on tullut tutuksi. Turkulainen Jani naurahtaa lähteneensä peruskoulun jälkeen merialan koulutukseen lähinnä isonveljen painostuksesta. - Mutta kyllä tämä on tuntunut ihan mun omalta alalta, hän tuumaa nyt. Konekorjausmies Pekka Koskenranta on tullut tänne toisesta uudesta laivasta, Finnlinesin Finnmaidista. Hän on työskennellyt Finnlinesilla melkein yksitoista vuotta, myös Ruotsin lipun alla, ja myös Borella. - Kahdeksankymmentäluvulla olin Nesteellä töissä ja sitten maissa telakalla, Kotkassa asuva Pekka kertoo. Hän vain puistelee päättään, kun kysyn Finnmaidin alkuvaikeuksista. - Täällä kaikki vaikuttaa alusta alkaen positiiviselta ja ihan erilaiselta kuin siellä. Tämä on tehty hyvin. Henkilökunnan hytit ovat tilavat ja niissä on talon puolesta telkkarit, radiot ja cd-soittimet. Laivan kuntosali saa kehuja, kunhan nyt valmistuu ja juoksumatto saadaan paikoilleen. Yhden miehen keittiö Keittiötä hallitsee yksi mies: kokkistuertti Pekka Soininen. Kotkalainen Pekka oli ennen tänne tuloaan ESL:n Arkadiassa. Merille hän on lähtenyt 80-luvun alussa. Ensimmäinen työpaikka löytyi Avomeren Nanna-nimisestä tankkerista kallena ja kokkina. Laiva ajoi Välimerelle ja Kap Verden saarille. Pekan puheissa vilahtavat myös Eriksson, Effoa, Finnlines, Neste, Bore ja Engship. Maailmaa on tullut kierrettyä Japnia, Kiinaa, Eteläja Pohjois-Amerikkaa myöten. - Uusi-Seelanti ja Australia ovat käymättä. Ja jääkin käymättä, jos ei mene turistireissulle. Nesteen Igloo Norsen mukana sinne olis päässyt, mutta olin ollut laivan päällä jo melkein viisi kuukautta ja lähdin kotiin, Pekka muistelee. AJP Reparina työskentelevä Pekka Koskenranta on tullut Finnmaidista. Kokkistuju Pekka Soininen on lähtenyt merille 80-luvun alussa. Linda on Langh Shipin uusin Saksalainen J.J. Sietaksen telakka luovutti ensimmäisen Langh Shipin tilaamista kahdesta uudesta konttilaivasta helmikuun 9. päivä. Hampurissa Lindaksi kastetun aluksen konttikapasiteetti on 907 TEU:ta, mikä tarkoittaa, että se on selkeästi Langh Shipin aiempia laivoja suurempi. Aluksella on pituutta yli 141 metriä ja leveyttä 21,5 m. Olemme sekä nuorentaneet aluskantaamme että myös hankkineet lisää lastikapasiteettia, toteaa varustamon kaupallinen johtaja Laura Langh-Lagerlöf. Kaluston nuorentamiseen liittyivät vuosina 2005 ja 2006 tapahtuneet kolmen vanhimman ja pienimmän laivan myynnit, joilla laivastosta poistui 3 x 4400 dwt:n kapasiteetti. Linda ja pian perässä luovutettava sisaralus tuovat yhteensä dwt: tä lisää kapasiteettia, joten kasvu on melkoinen. Vaikka m/s Linda on erinomainen konttilaiva, on sen rakentamisessa huomioitu myös monikäyttöisyys laivassa on mm. vahvistettu tankkitoppi, mikä mahdollistaa bulkin ja muun irtolastin kuljettamisen. Laiva on sekä koneteholtaan että rungoltaan rakennettu korkeimpaan 1 A-Super jääluokkaan, joten se sopii erinomaisesti pohjoisiin olosuhteisiin. Suomen alusrekisteriin tuli Lindan myötä pitkästä aikaa uusi lastialus. Toimitusjohtaja Hans Langh toivoo, että se voidaan myös jatkossa pitää Suomen lipun alla. Uskalsimme tilata laivat, vaikka Suomen valtio ei muiden eurooppalaisten valtioiden tapaan tuekaan alushankintoja. Nyt on vain toivottava, että markkinat pysyvät sellaisina, että investoinnista tulee kannattava. Suomen lipun alla jatkaminen vaatii kyllä sitä, että verokohtelu muuttuu lähemmäs EU:n suosittelemaa linjausta niin kuin se on muualla Euroopassa. Linda kuljettaa aluksi kontteja Saimaa Linesin liikenteessä Rotterdamista Saksan kautta Pietariin. Uusien aluksien lisäksi Langh Shipillä on liikenteessä neljä vanhempaa alusta. - Kolme laivoista on vuonna 1996 rakennettuja, joten niistä emme ole luopumassa, mutta vuonna 1991 valmistuneesta Christina-aluksesta voidaan luopua, mikäli sopiva ostaja löytyy, Hans Langh toteaa lehtihaastattelussa. 13

14 AIMO MYRÄKKÄ ÄÄNIOIKEUS 100 VUOTTA KÄYTÄ OIKEUTTASI VAI Voimatonta työvoimaa Tulipa luettua mielenkiintoinen artikkeli ihan omasta lehdestä sanoo Aimo. Ihan asiaa ja totta. Herra Myräkkä on nimittäin maailman merillä tutustunut filippiiniläisiin, joita runsaasti käytetään varsinkin risteilyaluksissa. Onpa heitä toki rahtilaivoissakin, mutta hienot virkapuvut ja siistit haalarit näkyvät selvemmin. Ammattimiehiä kaikki tyynni, mutta eivät he elantoaan helpolla saa. Jo on tuttu näky joka satamassa, jossa puhelinkoppi löytyy, niin on takuulla myös pitkä jono filppuja, jotka kotiinsa telefoneeraavat. Siinä kerrotaan kuulumiset, missä ollaan ja mitä on tienattu, jos palkka on tullut maksettua. Heitä on paljon, pestit pitkiä, kaukana kotoa ja tulevaisuus ei aina ole varma. Hii-o-hoi! Ei ole siis etäisten maiden merimiehen elämä aina ruusuilla tanssimista. Varsinkin, kun töitä tehdään ihan eri malliin, kuin niillä paateilla, jotka jonkun asiallisen maan lipun alla seilaavat. Ei kyllä katsota, montako tuntia tuli tehtyä ja miten. Vaikka pää alaspäin maalaisit paattia, ei siitä parane valitella, sillä kotiinlähtösatama voi olla jo seuraava. Sama taitaa olla suunta Suomessa. Sitä se Aimo pelkää, että vieras lippu viehättää. Onhan se jo nähty. Latvian merimiehet seilaavat Viron laivoilla, ja muutenkin suunta tuntuu olevan tämä. Ja miksi? No sehän on selvää. Pitää saada itselle enemmän, muista ei niin väliä. Tähän on siis tultu. Aimo on niin vanha, että muistaa ihan toisenlaisen ajan. Jos patruuna omisti rautatehtaan pajoineen, huolehti hän myös asunnon työläisilleen, koulun kakaroille ja kaupan, josta työntekijät saivat ostaa ruokaa ja tarvikkeita tosin rahat palasivat tehtailijalle, mutta yhtä kaikki - jotenkin elo oli varmaa ja turvattua, joskin kovaa. Nyt oma tasku on lähinnä. Elektroniikkayhtiö siirtää pääkonttorinsa Luxemburgiin, ja ilmoittaa ensin, ettei se Suomeen mitään vaikuta. Seuraavaan hengenvetoon firma pistää 500 työläistä pihalle ja ukset umpeen tehtaalta. Toinen puoti laittaa kilometritehtaalle 1200 henkeä ja vie koneet sekä tuotannon Kiinaan. Joku puolestaan teettää Intiassa erityishalvalla jotain, mitä myydään sitten kalliilla ympäri maailmaa hienona brändinä. Ja miksi, kysyy Aimo. No taas siksi, että mitäpä sitä välittämään muista mitään, parempi on omia taskuja täyttää. Rahaa pitää olla miljoonia, vaikkei sitä eläissään ehtisi kuluttaa. Moni unohtaa, ettei viimeisessä paidassa ole taskuja. Mutta siltä se nyt tuntuu, että aina se MINÄ; MINÄ ja MINÄ ensimmäiseksi. Siis kallista suomalaista ja osaavaa työvoimaa pois, jotta saadaan enemmän rahaa joillekin harvoille. Kyllä Suomen valtio (siis me) huolen työttömistään pitää. Näin nurinkurisesti ajatellaan. Mutta kas kummaa. Onpa Aimo kuullut ihan viralliselta tasolta ja vieläpä korkealta ja lukenut jopa lehdistä, että Suomeen onkin saatava lisää siirtolaisia. On kuulemma kohtapuoleen pula työntekijöistä. Kaikkea sitä kuuleekin! Ihan tulee lapsuuden tarinat mieleen, kuinka hölmöläiset pidensivät peittoa leikkaamalla toisesta päästä pois ja ommellen toiseen päähän kiinni. Että jos jo nyt pistetään porukkaa pihalle, niin mihin töihin ne maahanmuuttajat laitettaisiin. Ja onpa Aimo nähnyt senkin, ettei ihan kaikki hommat heille sovi. Mutta merimies se on erimies ollut aina. Niinpä Aimo uskoo, että semmoinen ammatti saattaisi kelvatakin. Aimolla on kuva, että jos valtaosa Suomen merimiehistä olisikin ihan eri värisiä ja nimetkin Ibrahim ja Jussuf, voisivat varustamot saada enemmän rahaa taskuihinsa. Niin voi käydä. Mutta sitä ennen kannattaa taas miettiä, mihin maailma menee. Ja vähän pitempäänkin, eikä ihan huomiseen. Suomalaiseen kannattaa panostaa. Tätä mieltä on Aimo. Aimo Myräkkä merellä Eduskuntavaalit Ennakkoäänestys Ennakkoäänestys ulkomailla Suomen Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Suomen eduskunta on yksikamarinen ja siihen kuuluu 200 kansanedustajaa. Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin Maaliskuussa 2007 pidettävät eduskuntavaalit ovat 100-vuotisjuhlavaalit ja järjestyksessään 35. eduskuntavaalit. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla. Vaalipäivä on vaalivuoden maaliskuun kolmas sunnuntai. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. SAK kysyi kantoja työelämän kysymyksiin Puolueilla on eroa Puolueiden näkemykset palkansaajille tärkeissä työelämän kysymyksissä eroavat toisistaan. Siksi ei olekaan yhdentekevää kenelle palkansaajat äänensä kevään eduskuntavaaleissa antavat. SAK kysyi marras-joulukuussa SAK:laisten liittojen jäseniltä, mitkä työelämään liittyvät asiat ovat heidän mielestään tulevalla vaalikaudella keskeisiä. SAK: laisten esiin nostamiin kysymyksiin pyydettiin myös kuuden suurimman puolueen kantaa. Yksimielisiä puolueet olivat kolmikantaisesta sopimisen mallista. Kaikki kuusi puoluetta antoivat sille vahvan tuen. Puolueiden mielestä työelämää koskevien lakien sisällöstä ja uudistamisesta pitää jatkossakin neuvotella ammattiyhdistysliikkeen, työnantajien ja valtiovallan kesken. SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät kannattavat solidaarisen palkkapolitiikan jatkamista; se on näiden puolueiden mielestä keino hillitä tuloerojen kasvua. Keskusta, Kokoomus ja RKP eivät halunneet ottaa asiaan SAK:n kyselyssä kantaa. Kaikki muut puolueet paitsi RKP ovat valmiita puuttumaan vuokratyön haittoihin lainsäädännöllä. Keskusta ja Kokoomus ovat asiassa kuitenkin hieman empivämpiä kuin vasemmistopuolueet ja Vihreät. Kokoomus on julkisuudessa leimannut aktiivisen työvoimapolitiikan tempputyöllistämiseksi. SAK:n kyselyssä Kokoomus onkin ainoa kuudesta puolueesta, joka ei ole valmis nostamaan aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja muiden Pohjoismaiden tasolle. SAK tiedusteli myös puolueiden kantaa veronkevennyksiin. Vastakkain asetettiin väestön ikääntymiseen varautuminen ja veronkevennysten jatkaminen ja ulottaminen kaikkiin tuloluokkiin. Kokoomus asetti veronkevennykset talouspolitiikassa etusijalle, Keskusta ei ottanut kysymykseen kantaa. Muut puolueet kuten SAK: laisetkin asettivat väestön ikääntymiseen varautumisen etusijalle veronkevennyksiin nähden. Kokoomus ja RKP korottaisivat lakkosakkoja Suurin osa puolueista ei halua rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta. SAK:n kyselyssä Keskusta ja RKP eivät kuitenkaan ottaneet asiaan kantaa. Palkansaajakeskusjärjestöjen tammikuun lopulla järjestämässä vaalipaneelissa Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen, Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja RKP:n varapuheenjohtaja Jan D. Oker-Blom olivat valmiita nostamaan laittomista lakoista tuomittavia sakkoja. Lakko on laiton esimerkiksi silloin, kun työntekijät marssivat irtisanomisilmoituksen jälkeen mielenilmauksena pois työpaikalta. Myös ammattiliittojen kanneoikeus jakoi vaalipaneelissa puoluejohtajien mielipiteitä. Pääministeri Vanhanen kertoi suhtautuvansa kanneoikeuteen kielteisesti. Puheenjohtaja Kataisen mukaan Kokoomus voi harkita asiaa. Muut puoluejohtajat kannattivat kanneoikeuden säätämistä. Kanneoikeuden säätäminen ammattiliitoille on yksi SAK:n ensi vaalikauden tavoitteista. Ammattiliittojen kanneoikeuden avulla voitaisiin muun muassa puuttua nykyistä paremmin lainvastaisiin määräaikaisiin työsuhteisiin. Nyt asian vieminen oikeuteen on kiinni yksittäisestä työntekijästä. Pirjo Pajunen 14

15 KUTTAA SAK innostaa äänestämään Maaliskuun eduskuntavaaleissa valittavat kansanedustajat päättävät suomalaisen hyvinvoinnin kehittämisestä seuraavan neljän vuoden aikana. Kansanedustajat ja tulevan hallituksen linjaukset vaikuttavat olennaisesti myös palkansaajia koskeviin asioihin, kuten työllisyyteen, työelämän kehitykseen, hyvinvointipalveluihin, koulutukseen sekä lasten ja ikääntyneiden hoiva-asioihin. SAK starttaa oman äänestämään innostavan vaalikampanjansa ennakkoäänestyksen alla maaliskuun alussa. Kampanjan lähtökohtana on muistuttaa palkansaajia, että korkeasti koulutetut ja hyvässä taloudellisessa asemassa olevat Skönemanni Heikki Skönemanneja tunnen mä monta. Yksi kaikista voittamaton Friz S:ssä föörissä siellä Heikki eldarin hyyryllä on. Kupan syömä ol poika tuo oiva, sen hän Riossa käydessään sai. Elo tää ol niin ronski ja roima, tuumi Heikki, kun deekua nai. Pulituuriin vaan liiaksi luotti, sillä tautinsa lääkitsi niin, että turmion hälle se tuotti. Heitti veivinsä föörpiikkihin. Viime palvelus tehtiin me luille, koliboksihin lempattihin. Hitto vie, älkää kertoko muille. Alle kolien jemmattihin. Piru poikansa matkahan laittoi, sinne Heikkiä noutamahan. Takas matkaltaan poika kun taittoi, Heikki sätkytti kainalossaan. Piru lämmitti fyyriä suurta, sinne Heikin ois johtanu tie. Ei siellä poltettu koksia, puita, skönemanneja, hitto vie! Tuumi Heikki, tok paikassa tuossa kovin hauskaa ois selvissä päin, mutta karkuunkaan ei voinut juosta, alkoi äijälle haastella näin. Olen eeldannu fyyriä monta, jobin mulle sä antanet kai, ja ihme mik kummallista, piru Heikistä eeldarin sai. Elo hornassa hurjaksi muuttui, viina virtas ja haitari soi. Pirut pienetkin tuttiinsa suuttui, ja ne pullosta rommia joi. äänestävät työväestöä aktiivisemmin. Jos palkansaajat eivät äänestä, eduskunnan kokoonpano ei vastaa koko väestön näkemyksiä. SAK:n äänestysaktiivisuuskampanjaan liittyy tv- ja lehtimainontaa, postikortteja sekä työpaikoille tarkoitettu esite, jossa puolueiden käsityksiä työelämän kysymyksistä vertaillaan. SAK:n vaalisivut aukeavat helmikuun puolivälissä nettiosoitteessa vaalit. Pirun tyttären pienen ja mustan, Heikki punkassaan paksuksi sai. Eikä peitellyt Faan kummastustaan, kun hän eukoltaan tippurin sai. Nyt loppua saa tämä leikki, tuumi piru ja järjesti niin, että hornasta onneton Heikki takas maan päälle lempattihin. Friz S:ssä föörissä siellä, kulkee Heikin nyt dunkkina tie. Hänet kohtaat jos maailman teillä skönemannien terveiset vie. Huonosta muistista Julle Julin Kirjoitti Gunnar MAAILMAN MERILTÄ Merimies sai surmansa lastin käsittelyssä Filippiiniläinen merimies Glenn Cuevas sai tammikuun lopulla surmansa Rotterdamin satamassa. Hänet murskasi kahdeksan tonnin kontti miehistön jäsenten ollessa kiinnittämässä lastia. Onnettomuus sattui saksalaisen Bernd Becker varustamon Eucon Leader -aluksella. Hollantilaisen ammattiliiton FNV Bondgenotenin mukaan miehistön ryhtyminen kiinnittämään kontteja rikkoi alusta velvoittanutta IBF-sopimusta. Se kieltää aluksen miehistöä ryhtymästä lastin kiinnittämiseen ja käsittelyyn, ellei miehistö ole saanut siihen lupaa satamatyöläisten paikallisosastolta. Tällaista lupaa Eucon Leaderin miehistöllä ei kohtalokkaana päivänä ollut. Ammattiliitto oli useita kertoja tuloksetta muistuttanut Eucon Leaderin kapteenia miehistön työskentelyä koskevasta rajoituksesta. Kuljetustyöläisten kansainvälinen liitto ITF on kehottanut onnettomuuslaivan varustamoa varmistamaan, että sen alusten päälliköt ovat selvillä IBF-sopimuksen velvotteista. Merimiehet kärsivät stressistä ja uupumuksesta pitkien työaikojen vuoksi. Jos heitä sen lisäksi pakotetaan tekemään perinteisesti satamatyöläisille kuuluvia töitä, onnettomuusriski kasvaa merkittävästi, ITF:n merenkulkusektorin sihteeri Frank Leys toteaa. Ulkomaista työvoimaa intialaisille aluksille Intian merenkulkuministeri sallii ulkomaisen työvoiman värväämisen intialaisille aluksille. Intialaiset varustamot ovat vaatineet jo pitkään tätä oikeutta, koska ne ovat kärsineet työvoimapulasta. Sitä on kärjistänyt intialaisten merimiesten hakeutuminen ulkomaisten alusten palvelukseen parempien työehtojen ja joidenkin maiden alhaisemman verotuksen houkuttelemana. Ministerin tammikuinen päätös rajoittaa ulkomaisten työntekijöiden määrän kahteen alusta kohti, eikä oikeuta palkkaamaan ylimpiin päällikkötehtäviin ulkomaalaisia. Työvoimapulaa lieventää myös uudistus, jonka mukaan Australian, Hongkongin ja Singaporen merenkulun oppilaitoksista valmistuneita intialaisia merimiehiä voidaan palkata intialaisille aluksille. Tulevaisuuden työvoimatarpeen tyydyttämiseksi ministeri velvoitti varustamoita lisäämään aluksilla työskentelevien harjoittelijoiden määrää. Aiemmin kullakin aluksella tuli olla yksi harjoittelija kymmentä vakituista työntekijää kohti. Uuden määräyksen mukaan vähimmäisehto täyttyy, kun aluksella työskentelee kolme harjoittelijaa kahtakymmentä vakituista työntekijää kohti. Varustamot ovat arvostelleet harjoittelijoiden määrän lisäämistä vedoten alusten tilanahtauteen. Lisäksi ministeri määräsi, että intialaisella aluksella ammattiin valmistuneen harjoittelijan on työskenneltävä vähintään kolme vuotta Intian lipun alla operoivalla laivalla. Parikymmentä vuotta sitten intialainen tuomioistuin kumosi samantapaisen pakkopykälän. Filippiiniläiset maailman merillä Filippiinien hallituksen mukaan vuonna 2005 yli filippiiniläistä merimiestä työskenteli ulkomaisilla laivoilla. Se oli lähes viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Muilla aloilla ulkomailla oli vuonna 2005 töissä filippiiniläistä. Ulkomailla työskentelevät merimiehet ja muiden alojen työntekijät toimittavat perheilleen ja sukulaisilleen Filippiineille vuosittain mittavan määrän rahaa. Maan hallitus arvioi, että summa kohosi viime vuonna ennätystasolle 10 miljardiin euroon. Filippiinien hallitus pyrkii lisäämään ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten määrää. Hallitus pitää sitä keinona nostaa työllisyysastetta ja lieventää maan talouden heikosta kehityksestä johtuvia ongelmia. Koonnut Juhani Artto 15

16 JÄSENILLE TARJOLLA Velskola Kesä lähestyy! Unionin mökkien kesävaraukset nyt Merimies-Unionilla on omia lomamökkejä viidellä eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Kesäsesonkina varaukset tehdään viikkoperiaatteella kirjallisten hakemusten perusteella. Hakulomake on tässä lehdessä. Viikot, joille hakemuksia on useita, arvotaan. Mökkejä vuokrataan vain Unionin jäsenille. Hinnat kesäkaudella (vkot eli ) Honkalahti 280 Kerimäki - iso mökki pikku mökki mökit 1, 2, Kustavi 280 Velskola 280 Meriluoto 230 Mökkien kuvaukset Kaikki mökit ovat perustarvikkein varustettuja. Vuokraajan tulee viedä mukanaan lakanat, tyynyliinat ja pyyhkeet sekä muut henkilökohtaiset tarvikkeet. Kerimäen mökit Sijaitsevat lähellä Savonlinnaa, Suurijärven rannalla. - Iso mökki: pinta-ala 120 m2, 3 makuuhuonetta, 8 vuodepaikkaa. Tupa, keittiö, sauna, pesuhuone, kuisti. TV, radio, jääkaappi, mikro, sähköhella, takka, vene. Piha on tasainen ja ranta loiva, hiekkapohjainen, lapsille sopiva. - Pikkumökki: pinta-ala n. 20 m2, tuvassa levitettävä sänky kahdelle. Sauna. Sähköhella. jääkaappi, mikro, TV ja radio, vene. Huom! Kantovesi kaivosta ja ulkovessa. Piha on tasainen ja ranta loiva, hiekkapohjainen. - Mökit 1,2 ja 3: pinta-ala n. 80 m2, 6 vuodepaikkaa. Alakerrassa makuuhuone, tupakeittiö, sauna, pesuhuone (mökki 2:ssa erillinen sauna). Yläkerta avoin parvitila, jossa 4 vuodepaikkaa. TV, radio, jääkaappi, mikro, takka, vene, grillikatos. Piha ja ranta: - mökki 1:n piha on kallioinen, ranta äkkijyrkkä, uimaan laiturilta. - mökki 2:n piha on tasainen, ranta hiekkapohjainen, loiva, lapsille sopiva, osittain kaislikkoinen. - mökki 3:n ranta on matala ja mutapohjainen, uimaan laiturilta. Honkalahti Sijaitsee lähellä Haminaa, Pyötsaaressa meren rannalla. Pinta-ala n. 50 m m2, vuodepaikkoja 8. Alakerrassa makuuhuone ja lastenhuone, olohuone ja keittiö. Yläkerrassa 2 makuuhuonetta ja aula. TV, jääkaappi, mikro, sähköhella, leivänpaahdin, takka, 2 venettä, perämoottori. Lisäksi saunamökki, n. 15 m2, vuodepaikat kahdelle, takka, hella ja jääkaappi. Piha on loivasti laskeva, nurmikkoinen ja ranta loiva, sorapohjainen. Meriluoto Sijaitsee 45 km Vaasasta, Raippaluodossa meren rannalla. Pinta-ala 114 m2, 4 vuodepaikkaa, lisävuodemahdollisuus 8:lle. 2 makuuhuonetta, olohuone, keittiö. TV, video, jääkaappipakastin, mikro, sähköhella, takka. 2 venettä.. Rantasauna, jossa keitto- ja yöpymismahdollisuus. Piha on osittain hiekkainen / nurmikkoinen, loivasti laskeva ja ranta on mutapohjainen, äkkisyvä, laiturilta uimaan. Kustavi Sijaitsee Turun saaristossa, Kustavin pohjoiskärjessä Kiparluodossa, meren rannalla. Parimökki (mökit 1,2), joissa kussakin n. 60 m2, 4 vuodepaikkaa/ 2 makuuhuonetta, olohuone (lisävuodemahdollisuus), keittiö. Lomaliiton lomat vuodelle 2007 SUOMEN MERIMIES-UNIONI SM-U RY ON VARANNUT HAETTAVAKSI LOMALIITOLTA LOMIA RAY:N TUELLA VUODELLE 2007 Yhteinen rantasauna, 2 venettä. TV, jääkaappi, sähköhella, mikro, astianpesukone, kahvinkeitin. Piha on kallioinen, loivasti viettävä ja ranta äkkijyrkkä, laiturilta uimaan. Mökki 2 on allergiamökki eikä sinne saa viedä lemmikkieläimiä. Velskola Sijaitsee Espoossa, Velskolan Pitkäjärven rannalla, n. 30 km Helsingin keskustasta. Maastossa jyrkkiä rinteitä, järven rantaa n. 40 m, ranta nopeasti syvenevä. Hirsitalo, jonka pinta-ala on n. 120m2. Iso tupa, avokeittiö, makuuhuone, sauna. Yöpymispaikat kuudelle: makuuhuoneessa kerrossänky, tuvan sohvasta vuoteet kolmelle ja saunan pukuhuoneessa yhdelle. Ei lemmikkieläimiä. Varustus: vene, takka, TV, astianpesukone, sähköhella, mikro, jääkaappi ja pieni pakastin. LOMA LAPSIPERHEILLE Kylpylä Hotelli Keurusselkä Lomalla leikitään ja pelataan yhdessä koko perhe, etsitään aarretta, valokuvasuunnistetaan ja askarrellaan.lapsille on myös omaa ohjelmaa. Hyvä uimaranta lapsille. Omavastuu puolihoidolla 170 /aikuinen, 30 /lapsi 6-14v Hakuaika päättyy LIIKUNTA/TERVEET ELÄMÄNTAVAT LOMA Hotelli Ylläs Saaga Lomalla liikutaan yhdessä ulkona tunturissa, jumpataan altaassa, osallistutaan kuntosaliohjaukseen, pelataan ja osallistutaan tietoiskuun. Omavastuu puolihoidolla 110 /aikuinen, 30 /lapsi 6-14v Hakuaika päättyy Lisätietoja ja hakukaavakkeista saa Suomen Merimies-Unionin Helsingin toimistolta, Arja Merikalliolta p tai iarja.merikallio@smury.fi (Hakukaavakkeet palautetaan Arja Merikalliolle SMU:n Helsingin toimistoon os. PL 249, HELSINKI) 16

17 SAL-lomatuki SAK:n perustaman Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:n raha-automaattiavustuksista voi liiton jäsen hakea SAL - lomatukea. Tuki myönnetään valtioneuvoston määräämin taloudellisin, sosiaalisin ja / tai terveydellisin perustein. SAL:n jäsenliitot saattavat käyttää näiden lisäksi muitakin perusteita tukea harkitessaan. Lopullinen ratkaisuvalta lomatuen myöntämisessä on asetusten mukaan kuitenkin raha-automaattiavustuksen saajalla eli SAL ry:llä. Kuntoremontti Kuntoremontti on suunniteltu terveille työikäisille aikuiselle, joka haluavat mukavan lomanvieton ohessa liikkua, harrastaa ja kohentaa kuntoaan asiantuntevassa ohjauksessa. Kuntoremonttiin lomatukea voidaan myöntää vain liiton jäsenille, ei muille perheen jäsenille. Tuen määrä on 330 ja 130 terveystreffiin. Kerismäki Kuntoremontin sisältö: 1. Elämäntyylin, lihaskunnon ja hapenottokyvyn tutkiminen ja testaaminen 2. Luennot liikunnasta ja terveydestä, ravinnosta, terveysriskeistä ja ergonomiasta 3. Liikunta- ja kuntoiluryhmät 4. Yksilöllisen kuntoreseptin laadinta, jonka opastuksella voi kohentaa kuntoaan turvallisesti myös kotioloissa Reilut kolmen kuukauden kuluttua kuntoremontista lähettää SAL ry postia kuntoremonttilaisille. Terveystreffituki on voimassa tästä ajankohdasta 6 kuukautta eteenpäin. Treffiloma on viikonlopun (pe-su) pituinen miniloma.terveystreffit jonka aikana tehdään samat testit kuin lomallakin ja tarkistetaan henkilökohtainen kuntoresepti osallistujan uuden kuntotason mukaiseksi. Merimies-Unioni on varannut jäsenistönsä haettavaksi kuntoremonttilomia seuraavista kohteista: SAL:n kuntoremontit IKAALISTEN KYLPYLÄ, Ikaalinen teema: Miehisesti , puolihoito oma osuus hinnasta 125 (kokonaishinta 455 ) Hakuaika päättyy IKAALISTEN KYLPYLÄ, Ikaalinen teema: Naisellisesti , puolihoito oma osuus hinnasta 125 (kokonaishinta 455 ) Hakuaika päättyy KYLPYLÄHOTELLI RAUHANLAHTI, Kuopio ,puolihoito oma osuus hinnasta 133 (kokonaishinta 463 ) Hakuaika päättyy Perhekuntolomat YYTERIN KYLPYLÄHOTELLI, Pori , täysihoito oma osuus 100 / 50 (400 / lapsi 200 ) Hakuaika päättyy Sosiaalilomat (ohjattu loma) Ohjatut lomat, joihin koko perhe voi hakea lomatukea, on tarkoitettu tukemaan perheiden yhdessäoloa ja virkistäytymistä. Lomapaikkoja ei ole sen tarkemmin etukäteen varattu, vaan tarkoituksena on, että perhe itse valitsee omiin tarkoituksiinsa sopivan lomapaikan ja ajankohdan SAL lomapaikoista. Ohjatun loman tuen suuruus on 170 / aikuinen ja 85 / lapsi 6-16 v. Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa Unionin Helsingin toimistolta, Arja Merikalliolta p tai arja.merikallio@smury.fi (Hakukaavakkeet palautetaan Arja Merikalliolle SM-U:n Helsingin toimistoon os. PL HELSINKI) 17

18 Silja Serenaden futaajat tekivät sen taas Kahdeksas maailmanmestaruus Tämä alkaa tuntua jo lähes arkipäiväiseltä. Mepalta tulee kutsu merenkulkijoiden jalkapalloilun maailmanmestaruusmitaleiden jakotilaisuuteen. Ja voittaja on kahdeksannen kerran Silja Serenade. Voitot eivät sentään ole tulleet ihan putkeen, joten joku muukin laiva on välillä päässyt voiton makuun. Seren miehet saivat voiton laivajoukkueiden The Seven Seas Football Series -sarjassa. Siinä pelataan vuosittain peliä, ja sarjaan osallistuu laivaa, joista suurin osa on risteilyja matkustaja-aluksia. Palkinnot jaetaan Seren Bon Vivant ravintolassa, ja pettymys on suuri, kun kulttuuriministeri Tanja Saarela on sairastunut eikä pääsekään paikalle. Mutta puhujia piisaa kyllä siinä määrin, että välillä tulee mieleen ajatus, että itse pääosanesittäjät taitavat olla sivuosassa. Kai se on sama juttu muidenkin kultamitalistien kanssa. Peter Ohlström työskentelee Bon Vivantissa tarjoilijana ja hän aukaisee kuohuviinipulloja, jotta sankareille voidaan nostaa malja. Omistajanvaihdos ei Peterin mukaan ole vielä tuonut Siljalle mitään muutoksia. - Odotetaan, mitä tapahtuu, kuuluu hänen kommenttinsa. Espoossa asuva Peter on aloittanut Serellä vuoden 1990 syyskuussa oltuaan sitä ennen pari kuukautta Wellamossa. Kai me ollaan niin hyviä Kotkassa asuva Åke Söderström kuuluu voittojoukkueeseen. Tämä 27-vuotias nuori mies on koulutukseltaan kauppatieteiden kandidaatti ja hän työskentelee Seren tiskissä. Neljä vuotta hän on tehnyt vikaeeraushommia. - Ei ole löytynyt oikeaa työpaikkaa. Tärkeintä on, että pääsee jotain tekemään, ja tämä on sopinut mulle oikein hyvin. Åkelle mestaruus on nuoresta iästä huolimatta jo kolmas. Syytä Seren ylivoimaisuuteen kysyttäessä hän vastaa virnuillen: - Kai me vaan ollaan niin hyviä. Jonas Weckström työskentelee Seren lastenhuoneessa pallomeren vartijana, Tapio Reingold tax freen kassana ja Tommi Ruuth tarjoilijana. Kundit kertovat, että pelejä tulee kauden mittaan paljon. Kesäaikaan pelataan usein Karibian saarille rekisteröityjen risteilyalusten miehistöjä vastaan. Kansallisuuksia on lukuisista eri maista näissä joukkueissa. - Me harjoittelemme aina Tukholman päässä, sillä Suomen päässä moni käy asioilla ja kotona päiväsaikaan. Tukholmassa Kaknäsin merimiesklubilla on hyvät puitteet harjoitteluun. Myrkkyä vastustajille Sere on tehnyt omassa lajissaan historiaa, sillä yksikään muu laivajoukkue ei ole pystynyt voittamaan mestaruutta näin montaa kertaa missään lajissa. - Tässä joukkueessa pelaa useita tämän maan huippukokkeja. Se soppa on ollut täyttä myrkkyä vastustajille, Mepan toiminnanjohtaja Martti Karlsson totesi puhuessaan juhlassa. - Tämä on maailman menstyinein laivajoukkue, ja tuskinpa vastaavaa työpaikkajoukkuetta löytyy mistään, Karlsson hehkutti. Maailmanmestaruuspalkinnon otti vastaan joukkueen varakapteeni, baaritarjoilija Markku Molander. Varsinainen kapteeni, Bon Vivantin viinimestari Jukka Anttila ehti paikalle vähän myöhemmin. Lisää nuoria mukaan! Jukka kertoo työskenneelleensä Serellä alusta eli marraskuusta 1990 lähtien. Ennen Siljaa Jukka oli töissä Ruotissa Tor-linen aluksilla. Hän on kipparoinut fiútisjoukkuetta vuodesta Meillä on viitisentoista aktiivipelaajaa, passiivisesti pelaavia on enemmän. Vuositasolla meille tulee ottelua. Pelaajarinki on isompi, mutta varsinainen aktiivijengi asuu Helsingin seutuvilla. Kauempana asuvien on olosuhteiden pakosta vaikeampi olla aina aktiivisesti mukana. Jukka sanoo, että pelaajaporukka vanhenee koko ajan, ja hän toivoo lisää nuorta porukkaa pelaamaan. Työnantaja on hänen mukaansa joustanut hyvin ja pelaamaan on päästy lupauksella, ettei loukkaannuta. - Me pelataan kunnon takia, sillä jalkapallo on hyvä kuntolaji. Laivalla on aika huono ilmastointi, joka helposti väsyttää. Jalkapallo on hyvä syy lähteä välillä laivasta pois. Kokkien aikataulut ja työtahti ovat tosin tiukentuneet, kun on tullut paljon lisää valmistelua päivisin. Tämä syö osallistumista, samoin ikä ja perhe vievät oman osansa vapaa-ajasta, Jukka pohtii. Jalkapalloporukalla on muutakin yhteistä kuin pyöreän pallon perässä juokseminen. Muun muassa lätkämatseisssa on käyty yhdessä, ja yhteishenki on hyvä. - Kaikki ovat tervetulleita mukaan! Arja aktiivinen Futaajien joukossa on palkintoja vastaanottamassa myös yksi nainen: yleisurheilussa Pohjoismaiden mestaruuksia voittanut Arja Ahonen. Arjan kanssa jutellessa on pakko uskoa jonkun juhlapuhujan sanoja, että aktiivisuus lisää aktiivisuutta ja että passiiviset tulevat koko ajan passiivisemmiksi. Arjan kertoessa harrastuksistaan kuulijakin hengästyy. Arja työskentelee tarjoilijan Seren buffassa, ja hän on koko ikänsä harrastanut liikuntaa. Merille hän lähti ensimmäisen kerran töihin vuonna 1978, ja vakituisesti leipä on tullut täältä vuodesta 81. Arja toimii Merimies-Unionin Länsi-Suomen osaston sihteerinä. Hän on Unionin hallituksessa istuvan osaston puheenjohtajan Kari Nurmirinnan henkilökohtainen varajäsen, ja Arja on osallistunut useampaankin Unionin edustajakokoukseen, joissa on päätetty kaikkia jäseniä koskevista yhteisistä linjanvedoista. Lapualla asuva Arja on liikunnan ohella kiinnostunut vieraista kielistä; tanssi ja ranskan kieli ovat viime aikoina olleet päällimmäisinä. Tällä kolmen pojan äidillä on harrastusten ohessa riittänyt aikaa perheellekin ja poikien harrastuksiin kuskaamisiin ja huoltojou- 18

19 Varsin pienellä joukolla vietiin salibandyturnaus läpi Kaarinassa. Voittoisan joukkueen kapteeni Jukka Anttila toivoo lisää pelaajia harrastuksen pariin. Voittajien on helppo hymyillä. Vasemmalta kultapojat Tapio Reingold, Jonas Weckström, Tommi Ruuth ja Åke Söderström. Lisää pelaajia laivajoukkueisiin! Salibandyturnauksessa joukkuekato Mepa järjesti vuotuisen matkustaja-alusten välisen salibandyturnauksen Kaarinan Kilosportissa, mutta osallistujajoukkueita oli vain kolme. Näistäkin Silja Symphony tuli Ruotsista asti paikalle ja hallitsevana Ruotsin mestarina otti turnausvoiton Kaarinassakin. Mukavien ja tasaisten pelien keskellä oli hyvä pohtia joukolla, mihin kaikki pelaajat olivat jääneet. Pelaajakanta ei ole juurikaan uusiutunut vuosikausiin, ja joka lajissa on huomattu samansuuntaisia oireita. Uudemmat laivatyöläiset eivät ole syystä tai toisesta löytäneet liikuntatapahtumien pariin. Toisaalta kaikki eivät halua käyttää omia, ansaittuja vapaitaan poissa perheen parista. Ehkä varustamotkin voisivat asettaa jonkinlaista porkkanaa kisailuihin. Eli arvoisa liikkuva laivatyöläinen, kysele työkavereiltasi liikuntamahdollisuuksista ja eri turnauksista. Kyllä joku tietää aina jonkun, joka tietää. Lätkäturnaus on maaliskuun alussa. Turnauksen lopuksi pelattiin vielä Suomi Ruotsi maaottelu. Amorella Isabella hävisi loppuhetkien uupumisen jälkeen Symphonylle Kaksi viimeistä maalia länsinaapurit iskivät tyhjään maaliin Suomen hakiessa tasoitusta ilman maalivahtia. koissa toimimiseen. Kahdeksan päivän mittainen vuorottelu jättää hyvin myös vapaata. Arja kertoo, että sekä Länsi- Suomen osastolla että hänellä itsellään on kummilapsi kehitysmaissa Plan-järjestön kautta. Arja avustaa Perussa asuvan pojan elämää ja koulunkäyntiä tietyllä summalla kuukaudessa. Osaston kummipoika puolestaan asuu Tansaniassa. Kaiken muun ohessa Arja harrastaa avantouintia ja hiihtoa ja osallistuu kotipaikkakunnallaan SPR:n kriisipäivystykseen. Hän on vakaasti sitä mieltä, että kaikki nämä harrastukset tukevat toisiaan ja auttavat häntä jaksamaan kaikessa paremmin. Arja harmittelee, että monen merenkulkijan säännöllistä liikkumista voi haitata se, että erilaiset kausikortit saleille ja harrastuksiin ovat suhteellisen kalliita. Säännöllisessä työssä käyvä merenkulkija kun on aina puolet ajasta pois eikä pysty hyödyntämään kausikorttia täyden rahan edestä. Arja kertoo, että osasto on yrittänyt neuvotella asiasta salien kanssa tuloksetta. - Työ on pysynyt samana, vaikka laivat ja omistajat ovat vuosien saatossa vaihtuneet. Aina on menty niin kuin ennenkin. Ei Siljalla ole vielä näkynyt mitään muutosta omistajanvaihdoksen jälkeen, Arja kertoo. AJP Baarimestari Peter Ohlström valmistautuu maljojen nostoon. Arja Ahonen voitti Pohjoismaiden mestaruuden pituushypyssä pituushypyssä ja 60 metrin juoksussa. ja 60 metrin juoksussa. Turnauksen ottelut: Amorella Isabella 6 4 Symphony Amorella 6 4 Isabella Symphony 3-11 Suomi Ruotsi 7-10 Tsemppareina palkittiin Isabellan Patrik Qvarnström, Amorellan Seppo Tahvanainen ja Symphonyn Ferit Us. Mepan Pekka Karppanen palkitsi voittajien Ferit Usin tsempparipalkinnolla. Kimmo Kallunki 19

20 Talot, komerot ja pihat täyttyvät aasialaisesta rojusta Kiinalainen virtahepo Euroopan Valtavilla uhrauksilla tämän maan ja kansan pelastaneen sodanajan sukupolven keskuudessa syntyi aikoinaan hyvin briljantti ja sarkastinen toteamus Stalinin hallinnon suunnitelmista Suomen valloituksen loppuunsaattamisen jälkeen internoida ja pakkosiirtää koko eloonjäänyt kansa Kiinan rajalle varattuun reservaattiin. Kremlin herrat näet tiesivät, että Suomen kansalla on monisatavuotinen kokemus siitä, miten tullaan toimeen Suuren Itäisen Naapurin kanssa. Sellaisen intuition helposti saa, että Kiinasta on vähitellen kehittynyt kauppapoliittisesti samankaltainen virtahepo Euroopan olohuoneeseen kuin Neuvostoliito oli aikoinaan turvallisuuspoliittisesti. Virtahepo olohuoneessa = Tommy Hellstenin määritelmä perheen sisällä tyrannin asemassa olevasta psykopaatista, jonka ympärillä kaikki muut vaikenevat, hyssyttelevät,ja kävelevät varpaillaan. Globalisaation autuusoppihan on tänä päivänä juuri sitä, että koko maailma on kuin yhtä suurta perhettä. Vailla rajoja tai rajoituksia - ainakaan elinkeinoelämälle tai sen joukossa mellastaville rosvokapitalisteille - perhettä, jossa jotkut ovat virtahepoja ja toiset nurkissa vikiseviä ryysyläisiä. Keskustan valtakunta Isoille, vahvoille ja ilkeille on kautta historian löytynyt ymmärtäjänsä, mielistelijänsä ja hyssyttelijänsä. Kaikkien aikojen suhdetoimintatapahtumaan, vuoden 2008 olympiakisoihin valmistautuva idän jättiläinen jatkaa viileän laskelmoivasti taloutensa vahvistamista tyhmien eurooppalaisten ja amerikkalaisten kuluttajien kustannuksella., Se kuorii kermat päältä länsimaisten investointien tulvasta, aseistautuu kaikessa hiljaisuudessa hampaisiin asti ja valmistautuu hymistelyjen ja nyökyttelyjen keskellä tulevaan rooliinsa globaalina suurvaltana. Sen ei tarvitse enää kuunnella eikä kunnioittaa ketään sitäkään vähää mitä tänä päivänä. Ostaminen ja myyminen pitävät huolen kaikesta tarvittavasta ohjauksesta. Kauppa levittää vapautta. George W. Bush huhtikuussa 2001 Taivaallisen rauhan aukion verilöylystä on kulunut 17 vuotta. Mikä on Kiinassa muuttunut ihmisoikeuksien osalta sen jälkeen? Maassa teloitetaan enemmän ihmisiä kuin missään muualla maailmassa, viimeisimpien Nuoria naisia tekstiilitehtaassa Yixingin kaupungissa. Täällä tehdään vaatteita länsimaisille yrityksille kuten esimerkiksi Umbro Sportille ja New Balancelle. Suuri osa maailman tekstiiliteollisuudesta on siirtynyt Kiinaan alhaisten työvoimakustannusten ja korkean tuottavuuden vuoksi. Näitä vaatteita tekevät nuoret tytöt ja naiset ovat iältään 6 25 vuotiaita. arvioiden mukaan jopa 8000 ihmistä vuosittain. Tässä joukossa on paljon poliittisia vankeja ja ammattiyhdistysaktiiveja. Kiinan viranomaiset tekevät tuottoisaa sivubisnestä myymällä teloitettujen sisäelimiä päivän hintaan ulkomaalaisille tarvitsijoille, maksat ja munuaiset revitään kuolemaantuomituista joskus niin kovalla kiireellä, että uhri on vielä elossa! Internetin käyttö ja käyttäjät ovat tiukemmassa valtion kontrollissa kuin koskaan. Tiibetissä puoli vuosisataa jatkunut hiljainen ja systemaattinen kansanmurha saavutti eräänlaisen lakipisteensä viime vuonna Suuren Rautatien valmistuttua. EU: n jäsenmaista Suomi osoitti kuuluvansa niiden joukkoon, joiden hallitukset eivät uskalla tavata tiibetiläisten maanpaossa elävää uskonnollista johtajaa Kiinan kauppasuhteiden häiriintymisen pelossa. Hätkähdyttävintä tässä kaikessa on ehkä kuitenkin se, että Kiina hyväksyttiin Maailman Kauppajärjestön WTO:n jäseneksi jo vuonna 2001, ilman että siltä sen enempää silloin kuin myöhemminkään on vaadittu ILO;n työelämän perusoikeuksien julistukseen kuuluvien sopimusten ratifiointia. Näihin kuuluvat muun muassa pakkotyön kieltävät sekä järjestäytymisvapauden ja vapaan ammattiyhdistysliikkeen sallimista koskevat sopimukset. Merimiehillä lienevät muistissa Unionin saartamat kiinalaislaivat. Maksamattomiin palkkasaataviin puuttuminen oli kiinalaisdiplomaattien tulkinnan mukaan vieraan valtion sisäisiin asioihin sekaantumista! Katsottaisiinko tällaisia asioita sormien läpi, jos kysymyksessä olisi joku pienempi ja talouspotentiaaliltaan merkityksettömämpi valtio? Kuka on rähmällään - ja mihin ilmansuuntaan? Vaikuttaa siltä, että aasialainen mitään kaihtamaton häikäilemättömyys on täkäläisestä näkökulmasta katsottuna edelleen niin kohteliaan naamion takana, ettei sitä Euroopassa vielä täysin ymmärretä. Itsenäiset ammattiliitot ovat Kiinassa kiellettyjä. Amnestyn mukaan jokainen, joka yrittää perustaa sellaisen, lähetetään vankilaan, mielisairaalaan tai pakkotyöhön. ICFTU (Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälinen Liitto) Varjele, ostaja sitä Loppuun kaluttu termi kuluttaja synnyttää mielleyhtymän jonkinlaisesta kyltymättömästä Moolokin kidasta, joka kiihtyvällä vauhdilla ahmii kaiken tuotettavan ja muuttaa sen jätteeksi. Käytän siksi tästä eteenpäin nimitystä ostaja/ostava ihminen. Ulkokiinalaisten liikemiesten vaikutusvallan kasvu on tämän hetken tärkeimpiä maailmanpoliittisia ilmiöitä, ja se vaikuttaa voimakkaasti suomalaiseen arkeen asti. E.Grundström,Y.Tuunanen: Alkuperämaa tuntematon Tilkkutäkkiä muistuttavan, keskenään ajoittain hyvinkin riitaisten Euroopan valtioiden yhteisön asukkaiden on varmasti usein vaikea nähdä metsää puilta ja löytää maanosastaan jotain sen ihmisiä yhdistävää, jotain helposti sanoilla luonnehdittavaa. Kysymys on ennemminkin intuitiivisesti aistittavista asioista. Herkimpiä aisteiltaan tässä suhteessa ovat yleensä ne ihmiset, jotka ovat enemmän liikkuneet Euroopan ulkopuolella silmät ja korvat avoinna. Itse koin jonkinlaisen puolittaisen herätyksen 80-luvulla työskennellessäni neljä vuotta ruotsalaisessa autojenkuljetusvarustamossa. Kymmenkerroksisia laivajättiläisiä luukut ammollaan ahmimassa sisäänsä tuhansia ja kymmeniätuhansia japanilaisia ja korealaisia autoja vietäväksi Eurooppaan. Paluupostissa lähes tyhjillä aluksilla aina mukana muutama Rolls ja ÄssäMersu Tokion yakuzapäälliköille. Tällaisella aitiopaikalla tapahtumia seuratessa mieleen nousi päällimmäisenä kysymys siitä, millaista maailmaa, millaisia arvoja ja ihmiskäsitystä edustavaa yhteiskuntamallia ja niiden menestystä minä itse haluan kotona Euroopassa omine ostajavalintoineni olla tukemassa. Noina vuosina muistan jonkun laskeneen, että jokaisesta suomalaisen ostamasta Volvosta palautui Suomeen alihankintojen ja vastaostojen myötä noin puolet nettohinnasta, japanilaisten autojen osalta vastaava suhde oli muutamia pennejä jokaista markkaa kohti. Maailma on muuttunut niistä ajoista, mutta Aasian kaupan suuntaan asetelma on edelleen samantapainen. Uskon, että Eurooppa kaikessa heterogeenisyydessään ja synkästä historiastaan huolimatta edustaa maailman mittakaavassa kuitenkin jotain varsin ainutlaatuista, puolustamisen ja suojelemisen arvoista. Itse kukin voi mielessään kuvitella, miltä maailma näyttäisi, jos Eurooppa puuttuisi yhtäkkiä kartalta kokonaan. Olisi vain iso joukko eteläisen pallonpuoliskon monenkirjavia diktatuureja, muutama alkeellisen demokratian saareke siellä täällä, puolen maapallon yli ulottuva islamilainen vyöhyke, 20