KULTTUURIPALVELUJEN TULOSALUEEN YKSIKÖIDEN TOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMISSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTTUURIPALVELUJEN TULOSALUEEN YKSIKÖIDEN TOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMISSELVITYS"

Transkriptio

1 KULTTUURIPALVELUJEN TULOSALUEEN YKSIKÖIDEN TOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMISSELVITYS Sisällysluettelo 1. Yleistä s Valtionosuus s Palvelujen järjestämistapa Lohjalla ja 16 muussa kaupungissa s Taloudellisuus s Alv s Henkilöstö s Tilat ja välineet s Ei-kunnallisen hallintomallin laajuus ja syyt eri kaupungeissa s Tulosalueen yksiköiden näkemys kulttuuripalvelujen s. 13 toimintatavasta 10. Tietoyhteydet s Muita yhtiöittämisen vaikutuksia s Lohjan Liikuntakeskuksen hallintomallin esittely s Johtopäätökset s. 20

2 2 1. Yleistä Valtuustoryhmät päättivät syksyn 2014 talousseminaarin yhteydessä selvityttää kulttuuripalveluiden yhtiöittämistä poislukien kirjastopalvelut. Selvitys tulee tehdä huhtikuun loppuun 2015 mennessä. Lohjalla kulttuuripalvelujen nykyinen organisaatiomalli on ollut toiminnassa v alusta lähtien. Tulosalueen sisäisen käsityksen mukaan malli on toiminut varsin hyvin ja kulttuuritoimijat on vuosi vuodelta pystyneet jatkuvasti kehittämään yhteistuomintaa entistä tehokkaammaksi, mikä taas näkyy palvelujen laajuuden ja suosion kasvussa. Selvityksessä on tarkasteltu kulttuuripalvelujen tulosalueen valtionosuusjärjestelmän toimintaa kunnallisessa ja yhtiömuotoisessa toiminnassa, palvelujen järjestämistapoja Lohjalla ja 16 vertailukaupungissa, toiminnan taloudellisuutta, alv-järjestelmän merkitystä kunnallisessa ja yhtiömuotoisessa toiminnassa, henkilöstökysymyksiä, kulttuuritoiminnan tiloja ja välineitä, eikunnallisen kulttuuritoiminnan laajuutta Suomessa ja syitä siihen sekä Lohjan kulttuuripalvelujen tulosalueen yksiköiden näkemyksiä yhtiöittämisestä 2. Valtionosuus Asiaa selvitti Oikeudellisten palvelujen toimistosihteeri Saara Ahotupa OTM. Selvityksen mukaan kulttuuritoimintaa voidaan harjoittaa yhtä hyvin kaupungin toimintana, kuin yhtiömuodossakin valtionosuuksien kannalta. Jos esimerkiksi orkesteri yhtiöitettäisiin, olennaista valtionosuuksien saamisen kannalta olisi orkesteri- ja teatterilaissa säädettyjen valtionosuuksien saamisen edellytysten täyttyminen jatkossakin. Olennaista siis valtionosuuksien kannalta ei ole toiminnan harjoittamisen muoto, vaan se, että lakimääräiset (esim. museolaki, orkesteri- ja teatterilaki) edellytykset valtionosuuksien saamiselle täyttyvät. Tämän vahvisti myös Kuntaliitosta Ditte Lindqvist. Kunnille edellytysten täyttäminen on helpompaa kuin yhtiöille. Valtionosuudet maksettaisiin suoraan yhtiölle, eivätkä ne olisi käytettävissä muihin kohteisiin. Esimerkkinä valtionosuuden saamisen edellytykset orkesterille ja teatterille: 1. Teatterin tai orkesterin omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu teatteri- tai orkesteritoiminnan harjoittaminen taikka teatterin tai orkesterin ylläpitäminen 2. Teatteri tai orkesteri harjoittaa vakinaista ja ammatillista esitystoimintaa 3. Teatterilla tai orkesterilla on vähintään yksi päätoiminen työntekijä ja taiteellisesta toiminnasta vastaavana työntekijänä alan koulutuksen tai riittävän perehtyneisyyden omaava henkilö 4. Teatterin tai orkesterin toiminnalle on taloudelliset edellytykset, mutta teatteria tai orkesteria ei kuitenkaan ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi 5. Teatterilla tai orkesterilla on toiminta- ja taloussuunnitelma 6. Teatterin tai orkesterin palveluiden tuottaminen on tarpeellista Lohjan kaupungin kulttuuritoiminnan valtionosuudet 2014: Valtionosuus määräytyy yksiköillä eri kriteerin mukaisesti seuraavasti:

3 3 Hiiden Opisto: Opetustuntimäärän mukaan. Tunteja 2013 oli Valtionosuus v t. Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto: Opetustuntimäärien mukaan. Valtionosuuteen kuuluva viikkotuntimäärä on 650,2. Valtionosuus v on 968 t. Museopalvelut: Laskennallisten henkilötyövuosien mukaisesti. Määrä v on 5. Valtionosuus v on 129 t. Kaupunginorkesteri: Laskennallisten henkilötyövuosien mukaan. Määrä 2013 on 23. Valtionosuus v oli 474 t. Lohjan Teatteri ei saa valtionosuutta. Yleisen kulttuuritoimen rahoitus sisältyy valtiovarainministeriön hallinnoimaan peruspalvelujen valtionosuuteen. V laskennallinen peruste oli 3,5 /asukas ja valtionosuus 30,96% siitä. Se. siirtyvätkö nykyiset valtionosuudet suoraan uudelle yhtiölle, ei ole sen sijaan lainkaan selvää. Yhtiö joutuu valtionosuuksia hakemaan ja osuuksien saaminen riippuu tietenkin myöntäjästä. Valtionosuuden merkitys kulttuuripalvelujen eri yksiköiden talouteen on suuri. Seuraavassa yksiköiden toimintakate, valtionosuus ja kaupungin maksuosuus: toimintakate-valtionosuus v euroina. Toimintakate Valtionosuus Kaupungin rahoitusosuus Hiiden Opisto Musiikkiopisto Kaupunginorkesteri Museopalvelut Yleinen kulttuuri Lohjan teatteri Palvelujen järjestämistapa Lohjalla ja 16 muussa kaupungissa Lohjalla kulttuuripalvelujen toiminta on kauttaaltaan kunnallista. Viime vuosina yksiköiden välinen yhteistyö yhteisen tulosalueen muodostamisen myötä on suuresti lisääntynyt ja yhteisiä projekteja järjestetään vuosittain. Yhtenä kokonaisuutena ja saman organisaation alaisuudessa toimiminen on selkeästi jäntevöittänyt kaupungin koko kulttuuritoimintaa. Tulosalueen eri yksiköistä on ollut selkeätä tukea muille yksiköille. Tästä on hyvänä esimerkkinä viimevuotisten Tenoripäivien järjestäminen. Ne järjestettiin aiempaa selkeästi suuremmalla kapasiteetilla monen yksikön yhteisvoimin. Myös seudullinen yhteistyö eri yksiköiden toiminnassa on voimakkaasti lisääntynyt. Suomen muissa, suunnilleen Lohjan kanssa samansuuruisissa tai hieman suuremmissa kaupungeissa kulttuuritoiminnan järjestämistavat vaihtelevat. Seuraava lyhyt katsaus perustuu Kuntaliiton ja Cuporen v julkaisuun Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa III. Kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa v Mukaan tähän selvitykseen on otettu tietoja 16 kaupungista.

4 4 Hämeenlinnassa kunnallisina taide- ja kulttuurilaitoksia olivat historiallinen museo ja taidemuseo. Kunnallisena toimi myös Lasten ja nuorten kulttuurikeskus. Kaupunkikonsernin osina toimivat Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy, Kulttuuri- kongressikeskus Verkatehdas Oy, Hämeenlinnan Musiikinystävät ry ja kuntayhtymän hallinnoima Vanajaveden Opisto. Kaupunginorkesterin kanssa kaupungilla oli sopimus konserttien ostamisesta. Kaupunki avusti myös Sibelius-opistoa. Joensuussa kunnallisia taide- ja kulttuurilaitoksia olivat Pohjois-Karjalan museo, taidemuseo ja Joensuun kaupunginorkesteri. Taiteen perusopetusta Joensuussa antoivat kaupungin oma konservatorio sekä kaupungin ylläpitämä Joensuun seudun kansalaisopisto. Kaupunki oli jäsenenä Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistyksessä, joka ylläpitää Joensuun kaupunginteatteria. Jyväskylässä kunnallisia taide- ja kulttuurilaitoksia olivat kaupunginteatteri, Jyväskylä Sinfonia, taidemuseo, Keski-Suomen museo, Suomen käsityön museo ja Kuvataidekoulu ja Jyväskylän seudun kansalaisopisto. Kaupunki osti musiikin ja tanssin perusopetusta koulutuskuntayhtymän ylläpitämältä Jyväskylän ammattiopistolta. Kokkolassa kunnallisia taide- ja kulttuurilaitoksia olivat K.H. Renlundin museo ja Kokkolan luonnontieteellinen museo. Kunnallisia olivat myös Kokkolan estraditaiteenkoulu ja Kokkolan seudun opisto, jonka alaisuudessa toimivat lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Kokkolan sanataidekoulu. Kotkassa kunnallisia olivat Kymenlaakson museo, Kulttuuritalo Kyminsuu, Kotkan konserttitalo, Lasten kulttuurikeskus, Nelosteatteri, Kotkan opisto ja Repin-instituutin kuvataidekoulutus. Kotkan Kaupunginteatteri ja Kymi Sinfonietta olivat osakeyhtiöitä ja kuuluvat kaupunkikonserniin. Kymi Sinfoniettan omistavat yhdessä Kotkan ja Kouvolan kaupungit. Kouvolassa kunnallisia olivat Kouvolan kaupunginmuseo ja taidemuseo, Kouvola-talo, Kuusankoskitalo ja Kouvolan kansalaisopisto. Kouvolan Teatteri ja Kymi Sinfonietta olivat osakeyhtiöitä ja kuuluivat kaupunkikonserniin. Lahdessa kunnallisia olivat kaupunginorkesteri ja kaupunginteatteri, samoin kaupunginmuseokokonaisuus, joka sisältää viisi museota. Kaupungin omistama, seudullisesti toimiva Wellamoopisto järjestää taiteen perusopetusta. Kaupunki avusti yksityisesti toimivia taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia Lahden musiikkiopistoa, Lahden konservatoriota, Lahden tanssiopistoa ja Taito Häme ry:tä. Kaupunkikonserniin kuuluivat Lahden Musiikkiopisto Oy ja Radio- ja tv-museosäätiö. Lappeenrannassa kunnallisia olivat Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo. Lappeenrannan kaupunginteatteri, kaupunginorkesteri ja Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus. Mikkelissä kunnallisia olivat kaupungin museot, Kaupunginorkesteri ja kansalaisopisto. Kaupunki avusti Mikkelin Teatteria, Mikkelin musiikkiopistoa sekä Konsertti- ja kongressitalo Mikaelia. Porissa kunnallisia olivat Satakunnan Museo, Porin taidemuseo, Pori Sinfonietta ( kaupunginorkesteri), Kulttuuritalo Annankatu 6, Porin lastenkulttuurikeskus, Palmgrenkonservatorio, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porin taidekoulu ja Porin seudun kansalaisopisto. Kaupungin konserniin kuuluvia kulttuuritoimijoita olivat Pori Jazz Oy, Porin Teatteritalo Oy ja Porin Teatterisäätiö.

5 5 Porvoossa kunnallisia olivat J.L. Runebergin kotimuseo, Porvoonseudun musiikkiopisto, Porvoon taidekoulu ja Porvoon kansalaisopisto. Porvoon museota ylläpitää Porvoon museoyhdistys. Yhdistys tuottaa museopalveluita kaupungille avustusta vastaan. Kaupunki avusti yksityistä Porvoon Taidetehdasta ja Avanti!:n Suvisoitto-tapahtumaa. Raumalla kunnallisia olivat Rauman museo, kulttuuritalo Poselli, Rauma-Sali, musiikkiopisto ja kansalaisopisto, jonka yhteydessä toimi myös kuvataidekoulu. Kaupunki avusti säätiöiden ylläpitämiä Rauman taidemuseota ja Rauman merimuseota sekä yhdistyspohjaista Kaupunginteatteria. Rovaniemellä kunnallisia olivat Lapin maakuntamuseo, Rovaniemen taidemuseo, kaupunginorkesteri, kulttuuritalot Arktikum, Wiljami ja Korundi, kansalaisopisto, Lapin musiikkiopisto ja Rovaniemen kuvataidekoulu. Kaupunki tuki Rovaniemen Teatteria ylläpitävää Lapin Alueteatteriyhdistystä. Salossa kunnallisia olivat Veturitalli-taidemuseo, tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, kulttuuritalo KIVA, musiikkiopisto ja kansalaisopisto. Kaupunki tuki teatteri Quo Vadista ja Salon teatteria. Seinäjoella kunnallisina toimivat Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo ja Seinäjoen kansalaisopisto, jonka yhteydessä toimi myös Taidekoulu Oiva. Kaupunki avusti yksityisiä Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistoa, Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy:tä ja Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry:tä, joka ylläpitää orkesteria. Ko. yksityiset toimijat kuuluivat kaupunkikonserniin. Vaasassa kunnallisina toimivat Pohjanmaan museo, Tikanojan taidekoti, Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasan kaupunginteatteri, kaupunginorkesteri, Kuula-opisto, Vaasan työväenopisto ja Vasa Arberarinstitut. Kaupunki tuki yksityistä ruotsinkielistä Wasa Teateria. 4. Taloudellisuus Kaupungin taloustilanne on ollut jo vuosia tiukka. Se on heijastunut kulttuuripalvelujen yksiköiden talousarvioihin säästöina, toimintamenoja on karsittu parin viime vuoden aikana useita prosentteja ja toisaalta tulotavoitteita on lisätty. Säästöistä johtuen palvelun tasosta on väistämättä jouduttu tinkimään, mutta kaikki yksiköt ovat muokanneet toimintaansa siten, että palvelun tason lasku näkyisi mahdollisimman vähän asiakkaille. On pyritty tehostamaan toimintaa kaupungin tuottavuushankkeen periaatteiden mukaisesti toimintaa taloudellisemmaksi muokkaamalla ja säästöjä hakemalla. Kulttuuripalvelujen tulosalue on viime vuosien aikana tehnyt paljon työtä tulosalueen taloustilanteen parantamiseksi. Tuottoja on määrätietoisesti kasvatettu palveluja tuotteistamalla sekä maksuja ja taksoja vuosittain maltillisesti korottamalla. Vuonna 2013 toimintatuottojen määrä oli ja tuottojen käyttö% 111,8. Toimintakate oli V toimintatuottojen määrä oli ja tuottojen käyttö% 122,4%. Toimintakate oli Toiminnan taloudellisuus on parantunut oleellisesti. On kyetty osoittamaan, että määrätietoinen toiminta tässä suhteessa tuo tulosta. Verrattuna muiden asukasluvultaan samankokoisten kaupunkien kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannuksiin voi todeta Lohjan kustannusten olevan varsin kohtuulliset.

6 6 Taulukko kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannuksista v Kaupunki Asukasmäärä Nettokäyttökustannukset /as Kokkola ,4 Kotka ,3 Lohja Mikkeli ,9 Porvoo Rauma ,1 Salo ,9 Taulukko 16. Kansalaisopistojen nettokustannukset Lohjalla ja verrokkikunnissa v Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön nettokustannukset 2013, /as. Järvenpää 21 Kajaani 30 Kirkkonummi 16 Kokkola 30 Lohja 27 Nurmijärvi 3 Rauma 30 Seinäjoki 28 Tuusula 18 Koko maa 26 Orkesteri Taulukko orkestereiden tilastotiedoista v Henkilötyövuosia Valtionosuus 1000 Menot yhteensä 1000 VOS:n osuus menoista % Esiintymiset kotimaassa Kuulijat kotimaassa Helsingin KO , Tapiola Sinfonietta , Jyväskylä Sinfonia , Joensuun KO , Kymi Sinfonietta , Pori Sinfonietta , Vaasan KO , Lappeenrannan KO , K-Pohjanmaan KamO , Lapin KamO , UMO , Lohjan KO , Mikkelin KO , Seinäjoen KO , Kemin KO , Savonlinnan O ,

7 7 Taulukko kuntien museo- ja näyttelytoiminnan menoista ja tuloista v Lähde: Tilastokeskus Paikkakunta Toimintamenot yhteensä 1000 Toimintatulot yhteensä Lohja Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kokkola Kotka Kouvola Lahti Lappeenranta Mikkeli Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Vaasa Taulukko kuntien muun kulttuuritoiminnan menoista ja tuloista v Lähde Tilastokeskus Paikkakunta Toimintamenot yhteensä, 1000 Toimintatulot yhteensä, 1000 Lohja Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kokkola Kotka Kouvola Lahti Lappeenranta Mikkeli Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Vaasa Taulukko kuntien teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan menoista ja tuloista v Lähde Tilastokeskus

8 8 Paikkakunta Toimintamenot yhteensä, 1000 Toimintatulot yhteensä, 1000 Lohja Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kokkola Kotka Kouvola Lahti Lappeenranta Mikkeli Pori Porvoo 32 - Rauma Rovaniemi Salo 80 - Seinäjoki Vaasa Arvonlisävero Asiaa selvitti Oikeudellisten palvelujen toimistosihteeri Saara Ahotupa OTM. Kunnat suorittavat arvonlisäveroa samoin edellytyksin kuin yhtiötkin. Arvonlisäveroa suoritetaan valtiolle liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Kulttuuritoiminnassa arvonlisäverotonta toimintaa ovat: - kulttuuri- ja viihdetapahtumien pääsymaksut - kirjasto-, arkisto- ja museotoiminta - vapaan sivistystyön toiminta - taiteen perusopetus Arvonlisäverollista toimintaa ovat: - kulttuuri-, kirjasto- ja museo- yms. toiminnan oheistuotteiden myynti - tilavuokraus - kopiointipalvelut Kunnallisten museoiden pääsylipuista tai orkesterien esitysten pääsylipuista ei peritä alv:a, koska toiminnan ei katsota tapahtuvan liiketoiminnan muodossa. Yhtiömuodossa toteutettuna toiminta on todennäköisesti liiketoimintaa ja siten alv:n alaista. Myös jos esim. Hiiden Opisto ja musiikkiopisto yhtiöitetään ja laitokset menettävät jostain syystä valtionavun, tulee toiminnasta todennäköisesti myös alv:n alaista. 6. Henkilöstö Kulttuuripalvelujen tulosalueella työskentelee kirjasto poislukien 74,5 vakinaista työntekijää. Hiiden Opistossa 14, Musiikkiopistossa 32,7, Kaupunginorkesterissa 14,5, Lohjan Museossa 5, Lohjan Teatterissa 4 ja Yleisessä kulttuurissa 4,3 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä on

9 9 minimitasolla; tällä palvelutasolla olemassa oleva henkilökunta on kyennyt tehtävänsä ja velvollisuutensa hoitamaan, mutta vakinaisen henkilökunnan määrää ei voi vähentää palvelutason olennaisesti laskematta. Vakinaisen henkilökunnan ohella tulosalueen yksiköissä on palkattuna määräaikaisia ja tuntityöntekijöitä. 7. Tilat ja välineet Hiiden Opistolla on käytössään Linnaistenkadulla opistotalo, jossa ovat toimistotilat ja osa opetustiloista. Rakennus on kevytrakenteinen ja teknisen toimen arvion mukaan lähestymässä käyttöikänsä päätepistettä. Rakennuksessa on viime vuosina ollut sisäilmaongelmia ja osa toimiston työntekijöistä työskentelee väistötiloissa. Vuonna 2008 on tehty suunnitelma, jonka mukaan opistolle korjataan Lohjan yhteiskoulun lukion alakertaan uudet toimitilat. Muutostyön kustannusarvio v rahassa on Toinen toimistotila on Vihdissä. Opisto hyödyntää eri koulujen opetustiloja toiminnassaan. Musiikkiopiston toimisto ja pääasialliset opetustilat Anttilan koulun ja Laurentius-salin yhteydessä. Tilat jakautuvat ns. vanhaan osaan ja 2000-luvun puolivälissä valmistuneeseen uuteen osaan, jossa on myös Mäenpää-Sali. Opistolla on opetustiloja myös Vihdissä. Orkesterin toimisto sijaitsee Sivistystalossa. Laurentius-sali on orkesterin kotisali. Orkesteri esiintyy laajalti muuallakin Lohjalla, Länsi-Uudellamalla, ja koko Uudenmaan alueella. Museossa on kolme yksikköä. Iso-Pappilassa museo toimii seurakuntayhtymältä vuokratuissa tiloissa. Museolla on käytössään 11 rakennusta ja n. 5 hehtaarin suuruinen maa-alue. Tytyrin kaivosmuseo toimii Nordkalk Oyj:n tiloissa pääosin maanalaisella 110-tasolla. Johannes Lohilammen museo on kaupungin omistamissa tiloissa Sammatin Lohilammella. Museolla on ollut yksityiseltä vuokrattuja kokoelmien säilytystiloja mutta vuosina kokoelmat siirtyvän Länsi-Uudenmaan ammattimuseoiden yhteiseen kokoelmakeskukseen Raaseporiin. Teatterin toimisto sijaitsee Sivistystalossa. Varsinaiset toimitilat Suurlohjankadun varrella entisessä elokuvateatterissa, joka on kunnostettu teatteritiloiksi. Samassa yhteydessä on myös puvusto ja lavastajan verstastila. Teatteritila on erittäin tehokkaassa käytössä koko ajan. Teatteriharrastajien yhdistys käyttää yhtenä iltana tilaa omiin harjoituksiin veloituksetta. Yleisen kulttuuritoimen toimisto sijaitsee Sivistystalossa. Kulttuuripalvelujen tulosalueen yksiköiden välineet, laitteet ja ohjelmat ovat pääosin ajan tasalla. 8. Ei-kunnallisen hallintomallin laajuus ja syyt eri kaupungeissa Kuntaliiton ja Cuporen laatimassa Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa, Kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2013 julkaisussa käydään keskitetysti läpi 24 suuren suomalaisen kaupungin kulttuuritoimintaa. Tässä selvityksessä on tarkasteltu 16 kaupungin kulttuuritoimintaa. Pääsääntöisesti toiminnat olivat kunnallisia. Toimintaa järjestettiin kuitenkin paljon myös muulla periaatteella. Seuraavassa käydään läpi ei-kunnallisia järjestämistapoja Lohjan kanssa suunnilleen samansuuruisissa tai hieman suuremmissa kaupungeissa. Ei-kunnallisia kulttuuritoiminnan järjestämistapoja oli 16 tarkastellun kaupungin joukossa neljässätoista, siis valtaosassa.

10 10 Hämeenlinnassa Kaupunginteatteri toimi osakeyhtiöpohjaisena. Oli osa kaupunkikonsernia. Vanajaveden opisto oli kuntayhtymän hallinnoima. Oli osa kaupunkikonsernia. Kaupunki avusti yksityistä Sibelius-opistoa. Kaupunginorkesterin kanssa kaupungilla oli sopimus konserttien ostamisesta. Joensuun kaupunki oli jäsenenä kaupunginteatteria ylläpitävässä Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistyksessä. Jyväskylässä kaupunki osti musiikin ja tanssin perusopetusta koulutuskuntayhtymän ylläpitämältä Jyväskylän ammattiopistolta. Kotkan Kaupunginteatteri ja Kymi Sinfonietta olivat osakeyhtiöitä ja kuuluivat kaupunkikonserniin. Sinfonietta omistivat yhdessä Kotkan ja Kouvolan kaupungit. Kouvolan Teatteri ja Kymi Sinfonietta olivat osakeyhtiöitä ja kuuluivat kaupunkikonserniin. Lahdessa kaupunkikonserniin kuuluivat Lahden Musiikkiopisto Oy ja Radio- ja tv-museosäätiö. Kaupunki avusti yksityisiä Lahden musiikkiopistoa, Lahden konservatoriota, Lahden tanssiopistoa ja Taito Häme ry:tä. Mikkelin kaupunki avusti Mikkelin Teatteria, musiikkiopistoa Taito Itä-Suomea, Etelä-Savon Tanssiopistoa ja Lasten ja nuorten kuvataidekoulua. Kaupunki on musiikkiopiston kannatusyhdistyksen jäsen. Porissa kaupungin konserniin kuuluvia kulttuuritoimijoita ovat Porin Teatterisäätiö ja Porin Teatteritalo Oy. Porvoossa kaupunki avustaa Porvoon museota ylläpitävää Porvoon museoyhdistystä. Rauman kaupunki avusti säätiöiden ylläpitämiä Rauman taidemuseota ha Rauman merimuseota sekä yhdistyspohjaista Kaupunginteatteria. Rovaniemen kaupunki tuki Rovaniemen Teatteria ylläpitävää Lapin Alueteatteriyhdistystä. Salossa kaupunki tuki Salon teatteria ja teatteri Quo Vadista. Seinäjoella kaupunki avusti yksityisiä Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistoa, Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy:tä ja Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry:tä, joka ylläpitää orkesteria. Ko. yksityiset toimijat kuuluivat kaupunkikonserniin. Vaasassa kaupunki tuki yksityistä ruotsinkielistä Wasa Teateria. Eri kaupungeissa kulttuuritoiminnan järjestämien on em. selostuksen mukaan siis hyvin monimuotoista. Toimintaa järjestetään yhtiömuotoisena, yhdistys- ja säätiöpohjalta sekä ostopalveluna. Miksi kunnissa on näinkin paljon kunnan avustamaa mutta ei-kunnallisesti järjestettyä kulttuuritoimintaa. Eräs syy on ilman muuta palvelujen syntymätapa. Toiminta on käynnistynyt yhdistys tai säätiöpohjalta ja aikaa myöten vakiintunut. Toimintaa pyörittävä yhdistys tai säätiö on siinä määrin vakavarainen ja dynaaminen, että se kykenee toimimaan kunnan ja valtion avustuksen turvin. Kunnalle näin järjestetty toiminta on edullista. On myös niin, että nykyisin kunnallisena tapahtuvasta toiminnasta melkoinen osa alkanut yhdistyspohjaisena ja muuttunut vähitellen yhdistykselle riippakiveksi. Yhdistys on tarjonnut toimintaa kunnan hoidettavaksi ja onnistunut pyrkimyksissään. Kunnallisen toimintamallin muuttaminen yhdistyspohjaiseksi ilman palvelun merkittävää karsimista lienee sen sijaan

11 11 ongelmallista. Mistä löytyy niin vakavaraista ja aktiivisesti toimivaa yhdistystä, että se kykenee ottamaan vastuulleen kunnan kulttuuritoimintayksikön toiminnan? Em. Kuntaliiton ja Cuporen tutkimuksessa todetaan, että useimmissa kaupungeissa kunnan rahoittaman toiminnan painopiste on kunnan itse tuottamissa kulttuuripalveluissa. Kunnan oman toiminnan ja sen itse tuottamien kulttuuripalvelujen kustannusten osuus oli kaikissa kaupungeissa vuonna 2013 yli puolet tilinpäätöksessä näkyvistä kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannuksista. Kaikki kaupungit yhteenlaskettuna kunnallisen toiminnan osuus kaupunkien nettokäyttökustannuksista oli 77,5 prosenttia. Kirjasto on kaikkialla kunnan oma virastomuotoinen toimija, monissa kaupungeissa myös ainakin osa museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnasta järjestetään kunnan oman organisaation alla. Osa kaupungeista ylläpitää kunnallisia taideoppilaitoksia tai kulttuuritaloja ja kulttuurikeskuksia. Kunnallisen toiminnan rinnalla kaupungit järjestävät palveluja asukkailleen myös avustamalla kulttuuritoimijoita tai ostamalla kulttuuripalveluja. Lisäksi ne tuottavat palveluja yhteistyössä alueen muiden kuntien tai muiden tahojen kanssa. Avustuksiin tai erilaisiin avustusluonteisiin eriin kohdistettiin kaupungeissa yhteensä 22,5 prosenttia kustannuksista. Osuus on säilynyt lähes samoina vuosien välillä. Jälleen kaupunkien välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, kuinka suuri osuus avustuksilla on kulttuuritoiminnan kustannuksissa. Avustusten osuus kulttuurin nettokäyttökustannuksista vuonna 2013 vaihteli kaupungeissa noin kahdesta prosentista 41 prosenttiin. Kulttuuripalvelujen järjestämiseen on toteutettu erilaisia seudullisia ratkaisuja. Joissakin tapauksissa kunnallinen palvelutuottaja tuottaa palveluita myös kunnan rajojen ulkopuolelle. Porvoossa ja Kajaanissa kunnalliset taiteen perusopetuksen oppilaitokset tarjoavat opetusta laajalla alueella yli kuntarajojen. Tätä kautta kunta saa myös tuloja kulttuuritoiminnastaan. Kulttuuritoiminnassa on myös erilaisia alueellisia rahoitusmalleja. Esimerkiksi kuntayhtymän ylläpitämä Wasa Teatern saa osan rahoituksestaan jäsenkuntien maksuosuuksina, samoin Pohjanmaan liiton koordinoima lastenkulttuuriverkosto BARK. Kymi Sinfonietan omistajia ja rahoittajia ovat Kotkan ja Kouvolan kaupungit. Alueelliset tanssin keskukset saavat usein rahoitusta monilta alueen kunnilta. Alueellinen toiminta muodostaa kuitenkin vielä hyvin pienen osan kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Myös yhteistyö kulttuurin ja kaupungin muiden hallintokuntien alla lisääntyy koko ajan. Selvityksessä mukana olevista kaupungeista 15 ilmoitti, että kunnassa on taiteen ja kulttuurin soveltuvaan käyttöön liittyviä rakenteita. Useimmissa kaupungeissa kulttuurin soveltava käyttö liittyy erityisesti ikäihmisille, lapsille ja nuorille ja laitoshoidossa oleville suunnattuun toimintaan. Toimintamuotoja olivat esimerkiksi säännöllinen työryhmätyöskentely, taideapteekki, taideneuvola, kulttuuriresepti tai kulttuuriluotsitoiminta, ja yhteistyötä tehtiin etenkin sosiaali- ja terveystoimen tai vastaavan toimialan kanssa. Seitsemässä kaupungissa tällaisia rakenteita ei ainakaan vielä ollut. Kustannustiedoissa tällainen toiminta näkyy kuitenkin vielä vain vähän. Henkilöstömenot muodostivat yli puolet toimintamenoista (ilman avustuksia ja muiden hallintokuntien kulttuurikustannuksia) lähes kaikissa kaupungeissa vuonna Vuokramenojenosuus kaupunkien toimintamenoista oli prosenttia, ja näiden kustannuserienjälkeen jäävä osuus eli muut menot kattoivat prosenttia toimintamenoista. Vuosien 2007 ja 2013 välillä menorakenne on säilynyt kaupungeissa melko samanlaisena. Kaikki kaupungit yhteenlaskettuna henkilöstömenojen osuus toimintamenoista on laskenut vuosien 2007 ja 2013 välillä 1,5 prosenttiyksikköä. Vuokramenojen osuus on puolestaan noussut kaksi prosenttiyksikköä. Muiden menojen osuus on laskenut 0,5 prosenttiyksikköä. Kaupunkikohtaisesti tilanne vaihtelee kuitenkin paljon. Vaikka vuokramenojen osuus toimintamenoista näyttäisi siis olevan hienoisessa nousussa, ei tämän selvityksen perusteella ole mahdollista arvioida vuokrakustannusten todellista kehitystä, sillä se vaatisi tietoa käytössä olevien kulttuuritoiminnan tilojen kehityksestä kaupungeissa. Kunnan omasta kulttuuritoiminnasta ja kulttuuripalvelujen tuottamisesta kaupungit

12 12 saavat myös tuloja. Selvityksessä mukana olleiden 24 kaupungin yhteenlasketut kulttuuritoiminnan tuotot vuonna 2013 olivat 64,3 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli noin 0,7 miljoonaa euroa. Kaupunkikohtaisesti tarkasteltuna tuotot vaihtelivat paljon, eurosta 8,5 miljoonaan euroon. Kaikkien kaupunkien keskiarvo oli 2,7 miljoonaa euroa ja mediaani 2,3 miljoonaa euroa. Kulttuuritoiminnan tuottojen osuus kulttuurin bruttokäyttökustannuksista oli kaikki kaupungit yhteenlaskettuna 11,0 prosenttia. Osuus on säilynyt ennallaan vuoteen 2010 verrattuna. Taide- ja kulttuurilaitokset muodostivat kaikki kaupungit yhteenlaskettuna suurimman osuuden tuotoista, lähes puolet (45,1 %). Kaupunkikohtaisesti osuus vaihteli jälleen paljon, kahdesta 86 prosenttiin. Kirjastojen yhteenlasketut tuotot muodostivat 27 prosenttia kaikista kulttuurin yhteenlasketuista käyttötuotoista, taideoppilaitosten ja taiteen perusopetuksen tuotot 12,4 prosenttia. Muiden osa-alueiden tuottojen osuus oli alle kymmenen prosenttia kulttuuritoiminnan kokonaistuotoista. Tuottojen tarkempi tarkastelu tuo esiin kaupunkien erilaiset toiminnan painopisteet ja erilaiset tavat tuottaa palveluja. Kaupunkikohtaisesti tuottojen osuus bruttokäyttökustannuksista vaihteli viidestä 23 prosenttiin. Kaikilla kaupungeilla oli tuottoja kirjastojen ja taide- ja kulttuurilaitosten osiossa, mutta tuottojen määrä ja tulojen lajit vaihtelivat suuresti. 12 kaupungissa taide- ja kulttuurilaitosten tuotot olivat osuudeltaan suurin kulttuurin tuloerä. Kirjastojen käyttötuotot muodostivat suurimman osuuden kulttuuritoiminnan tuotoista yhteensä seitsemässä kaupungissa. Tuottoja kirjastot saivat etenkin tukien ja avustusten, myyntitulojen ja maksujen ja muiden tulojen muodossa, joskin vaihtelu kaupunkien välillä oli hyvin suurta. Espoossa kulttuuritalojen tuotot muodostivat suurimman osuuden kaupungin kulttuurin tuotoista, tosin ne olivat lähes samansuuruiset kirjastojen tuottojen kanssa. Porvoossa, Raumalla, Salossa ja Vantaalla taideoppilaitosten ja taiteen perusopetuksen tuotot muodostivat suurimman osuuden kulttuuritoiminnan yhteenlasketuista tuotoista (44,6 81,7 %). Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on yksi kuntien perustehtävistä ja myös taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista puhutaan koko ajan enemmän. Taustaksi kustannustiedoille kaupungeilta kysyttiin tiedonkeruulomakkeessa, millä tavoin kulttuuri mainitaan kunnan hyvinvointikertomuksessa. Vastausten perustella kulttuuri nähdään monessa kaupungissa tärkeänä tekijänä. Selvityksessä mukana olleista kaupungeissa useimmissa kulttuuri mainitaan hyvinvointikertomuksessa ainakin jollain tapaa. Kuudessa kaupungissa kulttuurilla oli kaupungin hyvinvointikertomuksessa oma osionsa. Viidessä kaupungissa kulttuuri oli puolestaan mukana runsaasti muiden osioiden yhteydessä. Kymmenen kaupungin hyvinvointikertomuksessa kulttuuri mainittiin muiden osioiden yhteydessä, mutta vain vähäisissä määrin. Ainoastaan kahdessa kaupungissa kulttuuria ei mainittu hyvinvointikertomuksessa lainkaan. Hyvinvointivaikutusten lisäksi luovuus ja kulttuuri on viime aikoina nähty usein esimerkiksi kaupunkien kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden edistäjänä. Vaikka taiteella ja kulttuurilla nähdään siis monissa kaupungeissa tärkeä rooli, muodostaa se kustannuksina tarkasteltaessa kuitenkin pienen osuuden kaupunkien kokonaistaloudesta. Kunnan kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannusten osuus kunnan taloudesta vaihteli kaupungeissa 2,1 ja 4,8 prosentin välillä vuonna Vuoteen 2010 verrattuna osuus oli laskenut suurimmassa osassa kaupungeista.

13 13 9. Tulosalueen yksiköiden näkemys kulttuuripalvelujen toimintatavasta Hiiden Opisto Hiiden Opisto suhtautuu varauksella Lohjan kulttuuripalveluiden yhtiöittämisajatukseen, mikäli Hiiden Opiston oletetaan olevan mukana yhtiöittämisessä. Mikäli Lohjan kulttuuripalveluiden yksiköitä yhtiöitetään Hiiden Opiston tulee siirtyä Lohjan kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan alaisuuteen, koska opisto järjestää opetustehtävänsä mukaisesti nimenomaan opetuspalveluita. Hiiden Opiston ylläpitämislupa uusittiin ja vahvistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Vapaan sivistystyön oppilaitosten ei koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistuksen yhteydessä tarvitse uudistaa järjestämislupaansa niin kuin muiden oppilaitosmuotojen kohdalla on kaavailtu tehtävän. Sen sijaan Hiiden Opiston ylläpitäjän tulee osoittaa ministeriölle olevansa vakavarainen kansalaisopistotoiminnan järjestäjä. Opiston tulisi hakea uudelle yhtiölleen uusi ylläpitämislupa. Tällöin opiston rahoitus tulee olemaan täysin ennustamaton, jos päädyttäisiin opistotoiminnan yhtiöittämiseen. Hiiden Opisto ei pystyisi luotettavasti osoittamaan, että toiminnalla on taloudelliset edellytykset olemassa. Vaarana olisi ylläpitämisluvan uusimatta jättäminen valtion taholta, ja opistotoiminnan loppuminen Länsi-Uudenmaan alueella. Opisto järjestää opetusta ja palvelee kaikkia kansalaisia ikään, koulutukseen tai varallisuuteen katsomatta. Hiiden Opisto on seudullinen opisto. Lohjan kaupungilla on voimassaoleva sopimus kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä yhteistyössä Vihdin ja Siuntion kuntien kanssa. Lohjan toimiessa ylläpitäjänä yhteistyö Vihdin ja Siuntion kanssa on toiminut moitteettomasti. Opistotoiminnan volyymi on 14 toimintavuoden aikana kasvanut huomattavasti ja vastannut väestön kysyntään. Hyvin toiminut ja organisoitu opisto jouduttaisiin purkamaan yhtiöittämisen myötä sekä sopimukset Vihdin ja Siuntion kanssa irtisanomaan. Mikäli yhtiöittäminen etenee, tulee laatia kustannuslaskelma josta näkyy esim. seuraavat asiat: Tilitoimiston kustannukset: palkat, kirjanpito, laskutus. Tilavuokrat. Miten Vihdin ja Siuntion kunnan osuudet vaikuttavat. Tulopuolella näkyviin: kurssimaksutuotot, opiskelijamäärät, opetustuntimäärät. Musiikkiopisto Musiikkiopisto on huolissaan rahoituksen jatkumisesta, mikäli kulttuuripalvelut yhtiöitetään. Tällöin tulisi perustaa uusi organisaatio, jonka tulisi kyetä vailla siirtymäaikaa järjestämään oppilaitoksen ylläpitotoimet ja joka käytännössä lähtisi liikkeelle tyhjästä vailla toimivia käytänteitä pyörittää kyseisen laajuista oppilaitostoimintaa. Järjestämislupaa taiteen perusopetuksen antamiseksi tulisi hakea uudelleen opetusministeriöltä järjestäjän vaihtuessa. Valtionavustusten siirtyminen uudelle toimijalle ei olisi automaattista ja järjestäjän tulisi pystyä osoittamaan

14 14 vakavaraisuutensa. Sen osoittaminen toiminnan alkaessa olisi mahdotonta ja siten taloudellinen riski mittava. Yhtiöittämisestä seuraisi toiminnan supistaminen ja sitä kautta yhä harvemmalla lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus päästä osalliseksi toiminnasta. Tällä hetkellä musiikkiopiston opetuksessa on mukana lähes 1000 lasta ja nuorta perheineen. Musiikkiopiston opetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta, jossa todetaan, että opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Jotta opetuspalvelujen ostaminen on mahdollista kaikille alueen perheille, lukukausimaksuja ei voi korottaa rajusti. Yhtiönä paine maksujen korotukseen olisi mittava ja siten se karsisi palvelun pois osalta perheistä. Oppilaitosta yksityistämällä ei saavuteta merkittävää säästöä, koska oppilaitosten toiminta on lakien, asetusten, opetussuunnitelmien ja virkarakenteen kautta tiettyyn kustannusrakenteeseen sidottu. Kunnan pitäisi jatkossa avustaa ko. toimintaa taiteen perusopetuksen toiminta-avustusten kautta. Toisin sanoen: kuntarahoitusta ei voi vähentää heikentämättä palvelutarjontaa. Jos halutaan avustaa pienemmällä summalla kuin nykyinen ylläpitorahoitus on, tarkoittaa se väistämättä pienempiä oppilasmääriä ja heikompaa palvelutarjontaa kaupungin eri alueilla. Kunnan omistaman oppilaitoksen parhaimpiin puoliin hallinnon näkökulmasta kuuluu organisaation tarjoama monenlainen tuki ja turva. Talous- ja henkilöstöhallinto hoituvat osana kaupungin suurta järjestelmää. Monissa hankinnoissa on apua kunnallisuudesta, suuri organisaatio pystyy aina neuvottelemaan pientä edullisemmat hinnat. Kaupungin järjestämät koulutukset ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kunnan työntekijöille. Ongelmien selvittämisessä saa apua ja taustatukea. Kunnallinen taideoppilaitos on osa kaupungin kulttuuripalveluja, markkinointikoneistoa ja yhteistyöverkostoa. Rehtori istuu kaupungin kulttuuriasioiden johtoryhmässä, joka on näköalapaikka kaupungin kulttuurikenttään ja merkittävä vaikuttamisen paikka. Kunnan tietoliikenneyhteydet ja mm. intra on elintärkeä oppilaitokselle. Työterveyshuollon järjestäminen? ison Yksityistämisessä opettajien eläketurva voisi heiketä. Huolta herättää myös se, miten taataan henkilökunnan työsuhteiden jatkuminen. Virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi, uudet sopimukset? Kaupunginorkesterilaisten opetusvelvollisuuden säilyminen? Kuinka tilat ja niiden hinnoittelu toimisivat uudessa tilanteessa? Nousisivatko vuokrat yksityisen toimijan vuokrasuhteessa ja miten tämä tulisi huomioida esimerkiksi kunta-avustuksen tasossa? Musiikkiopisto on seudullinen opisto: Lohjan kaupungilla on voimassaoleva sopimus musiikin taiteen perusopetuksen järjestämisestä yhteistyössä Vihdin ja Siuntion kanssa. Hyvin toiminut ja organisoitu opisto jouduttaisiin purkamaan yhtiöittämisen myötä sekä sopimukset Vihdin ja Siuntion kanssa irtisanomaan. Oma kysymyksensä on Lohjalle koituva mahdollinen imagohaitta. Kaupungille on tähän asti ollut kunnia-asia hoitaa musiikin taiteen perusopetus. Musiikin taiteen perusopetus on osa lohjalaista, laadukasta lastenkulttuuria ja sillä on suuri merkitys nuorten henkistä hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston kohdalla voidaan perustellusti kysyä, kuinka suuret olisivat riskit ja miten paljon rahaa ja aikaa käytettäisiin prosessiin, jonka seurauksena laadukkaan toiminnan edellytykset voisivat vaarantua.

15 15 Orkesteri Orkesteri esittää huolensa rahoituksen jatkumisesta. Se näkee riskin, että valtionosuus ei siirtyisi uudelle ylläpitäjälle. Kysymyksiä herättävät myös talouden suhteen rahoitusmallit ja yhtiöittämisen edut ja haitat kuntataloudessa. Uuden ylläpitäjän suhteen on monia kysymyksiä. OKM edellyttää uuden ylläpitäjän olevan vakavaraisen. Onko perusta, jolla uusi ylläpitäjä on, alusta lähtien tarpeeksi vakavarainen? Säilyykö palvelujen laajuus ja laatu (lähipalvelut, erityisryhmien palvelut)? Säilyykö palvelujen kirjo ja ohjelmiston monipuolisuus? Miten yhteistyö kaupungin muiden yksiköiden kanssa jatkuu ja kehittyy, muuttuuko yhteistyö maksulliseksi? Kysymyksiä herättää myös orkesterin työllistävän vaikutuksen ja verotulojen säilyminen. Miten käy sidosryhmien ja verkostoitumisen säilymisen? Yhtiöittämisen myötä toiminta muuttuu alv:seksi, joka vaikuttaa lippujen hintojen nousemiseen. Sillä on myös vaikutus toiminnan rahoitukseen; onko orkesterilla riittävästi hankintoja, jotta kyetään hyödyntämään alv-vähennykset? Tilauskonserttien myynti muuttuu alv:n mukaiseksi ja hinnat nousevat. Säilyvätkö tilausesiintymiset verovapaina? Henkilöstön suhteen askarruttaa saavutettujen eläkekertymien ja etujen säilyminen ja se, jatkuuko työsuhde toistaiseksi vai muuttuuko määräaikaiseksi; ylipäätään, miten taataan henkilökunnan työsuhteiden jatkuminen. Henkilökunta on vanhenemassa ja on epävarmaa, miten se vaikuttaa uuden työnantajan näkökulmasta uusiin työsopimuksiin. Toteutuuko TES esim. siirtymäsäännösten osalta? Kysymystä herättää myös palkkauksen taso, muuttuvatko vakinaisten palkat? Muusikoiden opetusvelvollisuus poistunee, miten musiikkiopisto hoitaa jatkossa opetuksen kun osaajan poistuvat? Aluetoiminnan ja lähipalvelujen säilymistilannetta on pohdittava. Kunnalliset palvelut, laitosja koululaiskonsertit, ikäihmisten palvelut, ns. ilmaispalvelut poistunevat. Yhteistoiminta harrastajien kanssa poistunee. Lähipalvelut poistunevat (Karjalohja, Sammatti, Nummi, Pusula). Tietoyhteyksien osalta intra poistunee. Miten hoidetaan uudet tietoliikenneyhteydet ja niiden vaatimat kustannukset? Toimintaympäristön suhteen on ongelma, miten järjestetään toimitilat ja tarvittavat työvälineet? Vuokraako kaupunki omista tiloistaan uudet toimitilat vai haetaanko ne ulkopuolelta? Onko toiminta ylipäänsä kaupungin suunnittelun ulkopuolella? Miten käy palvelujen käyttäjien, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen. Miten kuntalaiset suhtautuvat palvelujen hintojen nousemiseen ja palvelujen kirjon ja laajuuden sekä alueellisen kattavuuden vähenemiseen? Museo Mikäli toiminta yhtiöitetään, pystytäänkö museotoiminaan tärkein tehtävä, kaupungin kulttuuriperinnön vaaliminen ja tallentaminen turvaamaan? Miten hoidetaan rakennussuojelu ja kaupunkikuvan säilyttämiseen liittyvät asiat? Kuka vastaa kokoelmanhoidosta ja nykyajan dokumentoinnista? Kenen omistukseen siirtyvät maakunnalliseen kokoelmakeskukseen sijoitettavat Lohjan Museon kokoelmat, jotka nyt ovat lohjalaisten omaisuutta. Entä miten käy kotiseutuarkiston?

16 16 Miten käy kulttuuriperinnön esittämisen, näyttelyiden ja tilaisuuksien järjestämisen? Mennäänkö siihen, että tuodaan esille vain erikoisuuksia ja vetäviä kiertonäyttelyjä maailmalta, jotta saadaan tuloja mahdollisimman paljon? Kuka vastaisi jatkossa museon puolesta Kulttuuripolku-toiminnan hoitamisesta? Museolla on käsitys, ettei yksinomaan museota voi yksityistää. Yhtiön on tuotettava voittoa, mutta museo ei sitä tee. Museon osista ainoastaan Kaivosmuseon yhtiöittäminen vaikuttaa mahdolliselta. Porvoossa museota ylläpitää museoyhdistys, jota kaupunki tukee. Lohjalla kotiseutuyhdistys ylläpiti museota aikansa mutta luovutti sen innolla kaupungin ja kunnan ylläpidettäväksi v. 1977, eikä ole halukas museota uudelleen vastaanottamaan. Museota käsityksen mukaan valtionosuuden säilyminen ja muiden avustusten saaminen on epävarmaa. Huolestuttavaa on myös se, pystyykö yhtiö palkkaamaan ja pitämään palkattuna nykyisen henkilökunnan. Miten yhtiö kykenee vastamaan kiinteistökustannuksista? Miten seurakunta suhtautuu tilojen siirtymiseen yhtiön vuokratiloiksi Teatteri Lohjan Teatterin perustehtäviin kuuluu tuottaa 3-4 esitystä esityskaudessa. Se tarjoaa katsojille laadukkaita teatteripalveluita ja tukee teatteriharrastusta sekä huolehtii omalta osaltaan alueen kulttuurikasvatuksesta. Tukipalveluina se tarjoaa pukuvuokrausta ja kahviopalveluita. Esityksiä on koko kaudella kaikkiaan 50, esitystä yhtä näytelmää kohden. Teatterin katsojamäärät ja täyttöaste ovat jatkuvasti olleet nousussa. Pääsääntöisesti esitysten täyttöaste on %. Merkittävää on, että samanlaista puoliammatillista harrastajateatteria kuin Lohjan Teatteri ei ole Suomessa, joten vertailukohtia on vaikea hakea. Teatterikenttä jakautuu ammattiteattereihin, jotka saavat valtionapua ja suuria summia kaupungilta. Tai sitten lainsuojattomiin ryhmiin, jotka toimivat yhtiö /yhdistysmuotoisesti tuottaen mahdollisimman paljon erilaisia kulttuuritapahtumia, ruokaravintolatoimintaa, tilojen vuokraamista, koulutustoimintaa, kesäteatteritoimintaa jne. Henkilökuntaa palkataan tarpeen mukaan ja omaa tuotantoa ei juurikaan ole. Teatteri Provinssi lienee poikkeus tämän suhteen, tosin sen taloudellisesta menestyksestä tällä hetkellä ei ole tietoa. Provinssin suuret ja monikäyttöiset tilat ja kesäteatteri mahdollistavat sekä oman tuotannon tekemisen, että tilojen vuokraamisen. Ohjelmisto on yhtiömuotoisissa teattereissa usein kovin viihdepainotteista, koska yritetään miettiä pelkkiä tuottoja. Draamat ja lastenteatteritarjonta jää näin ollen kokonaan täyttämättä. Lastennäytelmät eivät ole missään kovin tuottavia, mutta Lohjan teatteri on katsonut sen tärkeäksi osaksi Lohjan kaupungin kulttuuripalvelutarjontaa. Lohjan Teatterissa työskentelee neljä palkattua työntekijää: Johtaja-ohjaaja, puvustaja-kahvivastaava, lavastaja-valoajaja ja markkinointimyynti sihteeri. Lohjan Teatterin harrastajanäyttelijät eivät saa palkkaa vaan 100 stipendin/produktio. Harrastajanäyttelijät huolehtivat myös narikkatoiminnasta. Pääsylippujen hinnat on pidetty kohtuullisena 10-25, jotta asiakasmäärät säilyisivät ja kasvaisivat. Tulojen kasvu ei ole mahdollista ilman kesäteatteria. Nyt lavastuksia ei voi siirtää kesken esityskauden. Toisaalta teatteritalo tällaisenaan ei myöskään sovellu jatkuvaan esitysten vaihtoon, haastavan esitystekniikkansa vuoksi. Silloin työntekijöitä pitäisi olla enemmän äänimiehistä, teknisiin apulaisiin, jotka huolehtivat äänentoistollisista valmiuksista ja

17 17 siirtävät tarvittaessa painavia lavastus elementtejä. Äänimies palkataan tällä hetkellä produktiokohtaisesti. Kaupunki maksaa käytännössä teatterin palkka- ja kiinteistökulut sekä näytelmiin liittyvät tekijänoikeuskulut, jotka ovat suoraan sidoksissa lipputuloihin ja tuotettaviin näytelmiin. Tällä hetkellä lipputulot kattavat suurimmaksi osaksi lavastukseen ja puvustukseen ja tarpeistoon kuluvat menot. Lisähenkilökunnan palkkatuloihin ja kiinteistön ylläpitämiseen lipputulot eivät riitä. Jos teatterin pitäisi toimia voittoa tuottavana yhtiönä kävijämäärät tulisi nostaa lähes kolminkertaiseksi ja siihen eivät taas nykyiset tilat ole alkuunkaan riittävät. Mahdollisen yhtiöittämisen myötä teatteri katsoo, että pääsylippujen hintojen korotus on välttämätöntä. Tulojen olisi vähintäänkin kolminkertaistuttava kattaakseen menot. Vaikutuksena lipunhintojen korotus vähentää asiakasmääriä ja lipputuloja ja toisaalta asiakaspaikkoja ei tarpeeksi lisäämään lipputuloja. Tilan käyttö muihin kulttuuritapahtumiin vaikeutuu olennaisesti. Totuttu aikataulutus puretaan, tilojen vuokraaminen korostuu ja huolto vaikeutuu. Tällä hetkellä teatterinjohtaja / lavastaja huolehtivat mahd. vierailuista. Pääpaino on kuitenkin omassa tuotannossa. Henkilökuntamäärä ja tilat eivät riitä vuokraustoiminnan laajenemiseen ja usean esityksen pyörittämiseen. Teatterin oman ohjelmiston taso ja esitysmäärät laskevat. Harjoitusmäärät vähenevät, jos tilat muiden tapahtumien käytössä harjoitusta yhtä esitystä kohden on tarpeellinen määrä, jos haluaa säilyttää laadukkaat esitykset. Tapahtuuko kahviotoiminta omana vai ostopalveluna? Myyntituotto kahviosta tällä hetkellä sisältäen alv Kahviotoiminta kuuluu teatterin tarjoamiin palveluihin ja puvustajan työkuvaan, muutaman tuhannen euron myyntituotto on hyvä lisä muihin myyntituottoihin ja kattaa kahvioextraajan palkan. Kahviotoiminnan kehittäminen vaatisi suuremmat tilat, tuotteiden hinnanoston ja lisää henkilökuntaa. Pukuvuokraus kuuluu tällä hetkellä puvustajan työhön, joka myös huoltaa ja korjaa vaatteita tarpeen mukaan. Järkevä tukipalvelun muoto, jossa kuluja ei käytännössä lainkaan, koska vuokrattavat vaatteet ovat jo varastossa olevia vaatteita. Pukuvuokraustulot 3000 /v. Lavastus / puvustus omana tuotantona vai ostopalveluna tarpeen mukaan. Nyt oma lavastaja ja puvustaja, lipputulot eivät tule kattamaan kuukausipalkkoja. Mistä maksetaan lavastus/puvustuskulut? Vain tuottoisina vuosina nämä menot katetaan pääsylipputuloilla. Mistä maksetaan tilavuokrat ja siivouskulut? Tulot eivät kata menoja. Palkkojen maksuun tarvitaan erillinen palkanlaskija. Ovatko myös näyttelijät palkallisia, nyt harrastavat eli tällä hetkellä ilmaistyövoimaa? Tekijänoikeuspalkkiot ovat 8 12% pääsylipputuloista tällä hetkellä. Jos teatteri luokitellaan ammattiteatteriksi, menot nousevat. Teatterin johtaja-ohjaaja vastaa tällä hetkellä näytelmien ohjauksesta, dramatisoinnista, koreografiasta, ohjelmistosuunnittelusta, aikataulutuksesta, harrastajien kiinnityksestä ja kulttuurikasvatustyöstä. Riittääkö aika jatkossa tähän, kaikissa näissä säästetään tällä hetkellä. Yleinen kulttuuri Yleinen kulttuuri toimii välittäjänä kaupungin kulttuuritoimijoiden, taiteen perusopetuslaitosten, kulttuuriyhdistysten ja kuntalaisten välillä. Yleinen kulttuuritoimi pyrkii jatkuvasti löytämään uusia synergioita ja yhteistyömahdollisuuksia alueen toimijoiden kesken, tavoitteena parantaa kulttuurista tasa-arvoa myös alueellisesti. Yleinen kulttuuritoimi järjestää omana tuotantonaan kaupungin keskeisiä kulttuuritapahtumia, kuten kävijämäärältään suurin Menneen ajan joulumarkkinat

18 18 (vuosittain n kävijää), itsenäisyysjuhla, juhannusjuhla sekä joka toinen vuosi toteutettava Lohjan Tenoripäivät, yhteistyössä Lohjan kaupunginorkesterin kanssa. Yleinen kulttuuritoimi koordinoi myös Lohjalla 2013 käynnistynyttä kulttuuripolkua, joka lukuvuoden aikana on onnistuneesti löytänyt paikkansa osana lohjalaista kulttuuria, etenkin koulujen ja päiväkotien keskuudessa, jolle suurin osa kulttuuripolun sisällöstä on suunnattu. Poikkihallinnollista yhteistyötä jatketaan mm. mediakasvatuksen saralla, kuten koulujen uusi opetussuunnitelma edellyttää. Yleiselle kulttuuritoimelle ominaista on, että se operoi kulttuuritoimijoiden välimaastossa, usein ei-kenenkään-maalla. Taloudellisesti ajatellen yleisen kulttuuritoimen kustannusrakenne noudattaa pikemminkin yhdistyksen kuin yhtiön tavoitteita: kulttuurin tasavertainen tavoitettavuus vaatii käytännössä usein myös taloudellista subventointia, jotta sosioekonomisesta asemasta riippumatta kuntalaisilla olisi mahdollisuus kulttuurin kokemiseen asuinalueellaan. Yleinen kulttuuritoimi koordinoi myös kulttuuriavustusten jakoa. Avustusten rahoitus yhtiömuotoisena toimijana täytyisi rakentaa uudelleen, joskaan se ei olisi erityisen vaikeaa. Mutta jos kaupunki haluaa edelleen jakaa kulttuuriavustuksia, täytyisi niihin varata jatkossakin kaupungin talousarviosta korvamerkitty budjetti. Laurentius-salin ohjelmatarjonnassa toteutuu yhtiömuotoinen ajattelu jo tällä hetkellä: Maamme tunnetuimmat artistit ottavat Lohjan usein mukaan kiertueelleen, vuokraamalla tilan konsertilleen. Tämä toimintamuoto on luonteva lisä kuntalaisen näkökulmasta. Lohjalla on valinnanvaraa kulttuurimuotojen suhteen: kuntalainen voi valita, meneekö katsomaan omaa kaupunginorkesteria, oman teatterin esitystä, vai/sekä vaikkapa tunnetun iskelmätähden konserttia. Jälkimmäisenkaltainen tuotanto ei kuitenkaan ole yleisen kulttuurin ydinaluetta eikä perustehtävä. Yleinen kulttuuri pyrkii edellä mainittujen alueellisten ja sosioekonomisten seikkojen lisäksi tarjoamaan esiintymismahdollisuuksia paikallisille taiteilijoille sekä monimuotoisia kulttuurielämyksiä. Lipputulojen maksimointi ei ole yleisen kulttuurin keskeisiä arvoja. Yleisen kulttuuritoimen palveluksessa on yksi henkilö vakinaisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa. Hallinnollisesti yleinen kulttuuritoimi ei olisi siis erityisen raskasta toteuttaa yhtiömuotoisena, mutta käytännössä kaikki tukipalvelut (tietohallinto, toimitilojen huolto jne.) täytyisi hankkia muualta. Koska yleisen kulttuuritoimen kustannukset ovat varsin maltillisia ja Tämä aiheuttaisi paineita tuottaa kuntaan vain sellaisia kulttuuritapahtumia ja sellaista kulttuuritoimintaa, joka olisi taloudellisesti kannattavaa. Tämä tapahtuisi moniarvoisuuden ja alueellisen kulttuuritoiminnan kustannuksella ja tulisi lisäksi lisäämään kilpailua yleisömääristä kaupungin muiden kulttuurilaitosten kanssa (teatteri, orkesteri). Yleisen kulttuurin tuoma, kunnan asukaslukuun perustuva valtionosuus, täytyisi niin ikään anoa uudelleen valtiolta. Toteutuminen ei ole itsestäänselvyys, sillä yhtiömuotoinen yleinen kulttuuri olisi uusien hakijoiden joukossa. Valtionavustusten lisäksi on huomioitava, että yleinen kulttuuritoimi koordinoi monia muitakin vuosittaisia hankkeita, joihin on vuositasolla saatu rahaa n Näiden, pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön, myöntämien avustusten, toteutuminen todennäköisesti vaikeutuisi merkittävästi, jos hakijana olisi kuntayhteisön sijaan yhtiö.

19 19 Rahoituspohjan toteutuminen muuten kuin lipputuloista ja kaupungin konserniavustuksesta on epätodennäköistä. Lohjan kulttuurin lippulaivalla, Lohjan Tenoripäivillä on jo vuodesta 2012 alkaen erottunut selvästi ilmiö, jonka mukaan on entistä vaikeampaa löytää paikallisista yrityksistä sponsoritukea. Aiemmin tapahtumaa tukeneet yritykset jättäytyvät pois kustannussyistä tai pienentävät tukisummaansa. Ja elleivät paikalliset yrityksetkään pysty olemaan mukana rahoittamassa paikallista kulttuuritoimintaa, olisi hyvin epätodennäköistä, että löytyisi paikkakunnan ulkopuolisia tahoja, joilla olisi intressejä tukea Lohjan kulttuuripalveluja. Yhteenvetona voidaan todeta, että yleisen kulttuuritoimen näkökulmasta yhtiöittämisen vaikutus tulisi olemaan kulttuuritarjonnan yksipuolistuminen ja keskittyminen keskustaan, jossa olisi edes jotenkin mahdollista saavuttaa taloudellinen tulostavoite. Menneen ajan joulumarkkinat ja muut yleisölle ilmaiset tapahtumat todennäköisesti jouduttaisiin lopettamaan, ellei niihin löydy korvamerkittyä budjettia kaupungin talousarviossa konserniavustuksena. Ja mikäli yhtiöittäminen ei toisi mitään lisäarvoa (taloudellista tai toiminnallista), vaan vaikuttaisi taloudellisesti negatiivisesti, ei yleisen kulttuurin yhtiöittäminen ole tarkoituksenmukaista. 10. Tietoyhteydet Mikäli kulttuuripalvelujen tulosalue tai vain osa siitä yhtiöitetään, tulee ratkaistavaksi uuden yhtiön tietoyhteyksien järjestäminen. Nyt kunnallisessa toiminnassa palvelut on saatu kaupungin tietohallinnon kautta maksamalla siitä tietty sisäinen vuokra. Mikäli tästä joudutaan luopumaan, tietoyhteydet on rakennettava kokonaan uudelleen ja joudutaan varaamaan määrärahat sekä rakentamiseen, että yhteyksien kehittämiseen ja ylläpitoon. 11. Muita yhtiöittämisen vaikutuksia Yhtiöittämistä perustellaan kustannussäästöillä, mutta todellisuudessa kustannusten ja hyötyjen laskeminen on hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta. Yhtiömallissa toimiminen asettaa henkilökunnalle uudenlaisia osaamisvaatimuksia ja toimenkuvia. On palkattava hallintohenkilökuntaa ja ostettava esim. palkkalaskenta yms. palvelut, jotka nyt tulevat kaupungilta. Julkisuuslaki ei koske yhtiötä, joten toimintaa voivat seurata vain yhtiön hallitus suoraan ja omistaja vain välillisesti. Siten valtuusto ja kuntalaiset saavat vähemmän tietoa. Pohdittavia asioita: - Mistä yhtiön taseasema muodostuisi? - Omistaisiko yhtiö toimitilansa? - Pitäisikö perustaa oma yhtiö vai liittää jo olemassa olevaan yhtiöön (liikuntakeskus)? - Jos pääsylippujen hinnat nousevat arvonlisäveron myötä, vähenevätkö kävijämäärät? - Miten esim. vanhainkodeille ja kouluille järjestetyt esitykset pystytään järjestämään yhtiömuodossa? Muodostuvatko kustannukset liian suuriksi? - Millaiset vaikutukset tasokkaalla kulttuuritarjonnalla tai sen puuttumisella on Lohjan kaupungin imagolle ja houkuttelevuudelle? - Mitä yhtiöittämisellä todellisuudessa saavutetaan?

20 Lohjan Liikuntakeskuksen hallintomallin esittely Lohjalaisia liikuntayhtiöitä ovat Lohjan Liikuntakeskus Oy (LLK Oy), Lohjan Liikuntahallit Oy ja Kiinteistö Oy Lohjan Kuplahallit. Yhtiöiden katto-organisaationa on LLK Oy, jonka vuosittaine tappio katetaan kaupungin antamalla ns. konserniavustuksella. Lohjan kaupunkiorganisaatiossa ei ole olemassa ns. liikuntatoimea, vaan LLK Oy vastaa kunnallista liikuntatoimen käsitettä. Liikunnan asiat käsitellään ja päätetään LLK Oy:n hallituksessa ja sen jälkeen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa. Yhteistyötahoja Liikuntakeskuksella ovat Aplico-kuntokeskus, St. Laurence Golf ja Kisakallion urheiluopisto. Yhtiömäinen taloudenpito on motivoivaa. Se mahdollistaa myös taseen hyödyntämisen. Lopullisena hyötyjänä on asiakas/veronmaksaja. Vahvuutena on myös keveä hallinto ja yhteistyön mutkattomuus. Kustannukset ovat näkyvissä, joten päättäjien on helppoa seurata tilannetta Oman yhtiön imagopositiivisuus, erityisesti henkilöstö mieltää oman yhtiön merkityksellisyyden. Yhtiö joustava toiminnassaan, jolloin voidaan reagoida nopeasti muutoksiin. Heikkouksia ovat kaksinkertainen päätöksenteko, konserniohjauksen sisältö, kunnossapidon rajanvedot hallinnon ohuus. Viimeksi mainittu vaikeuttaa toiminnan kehittämistä. 13. Johtopäätökset Lohjalla kulttuuripalvelujen nykyinen organisaatiomalli on ollut toiminnassa v alusta lähtien. Tulosalueen sisäisen käsityksen mukaan malli on toiminut varsin hyvin ja kulttuuritoimijat on vuosi vuodelta pystyneet jatkuvasti kehittämään yhteistuomintaa entistä tehokkaammaksi, mikä taas näkyy palvelujen laajuuden ja suosion kasvussa. Valtionosuusselvityksen mukaan kulttuuritoimintaa voidaan harjoittaa yhtä hyvin kaupungin toimintana, kuin yhtiömuodossakin valtionosuuksien kannalta. Jos esimerkiksi orkesteri yhtiöitettäisiin, olennaista valtionosuuksien saamisen kannalta olisi orkesteri- ja teatterilaissa säädettyjen valtionosuuksien saamisen edellytysten täyttyminen jatkossakin. Olennaista siis valtionosuuksien kannalta ei ole toiminnan harjoittamisen muoto, vaan se, että lakimääräiset (esim. museolaki, orkesteri- ja teatterilaki) edellytykset valtionosuuksien saamiselle täyttyvät. Kunnille edellytysten täyttäminen on helpompaa kuin yhtiöille. Valtionosuudet maksettaisiin suoraan yhtiölle, eivätkä ne olisi käytettävissä muihin kohteisiin. Se. siirtyvätkö nykyiset valtionosuudet suoraan uudelle yhtiölle, ei ole sen sijaan lainkaan selvää. Yhtiö joutuu valtionosuuksia hakemaan ja osuuksien saaminen riippuu tietenkin myöntäjästä. Valtionosuuksia kärkkyy moni uusi hakija ja voi olla, että Lohjalta vapautuvat osuudet saa joku ennen lohjalaisen yhtiön perustamista. Nykyään valtionosuuden merkitys Lohjan kulttuuripalvelujen eri yksiköiden talouteen on hyvin suuri. Lohjalla kulttuuripalvelujen toiminta on kauttaaltaan kunnallista. Viime vuosina yksiköiden välinen yhteistyö yhteisen tulosalueen muodostamisen myötä on suuresti lisääntynyt ja yhteisiä projekteja järjestetään vuosittain. Yhtenä kokonaisuutena ja saman organisaation alaisuudessa toimiminen on selkeästi jäntevöittänyt kaupungin koko kulttuuritoimintaa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013

Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013 Tiedote 23.8.2012, sivut 1-5 Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtion erityisavustuksia Taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella PAKETTI / Johtoryhmä 16.3.2010 Rehtori Mari Ylä-Sankola-Peltola Hankerahoitus ajalle 1.8.2009 30.9.2010 / 17 000 euroa Tausta:

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

Selvitys Kirkkonummen kansalaisopiston, kuvataidekoulun ja musiikkiopiston toiminnan koordinoimisesta

Selvitys Kirkkonummen kansalaisopiston, kuvataidekoulun ja musiikkiopiston toiminnan koordinoimisesta Selvitys Kirkkonummen kansalaisopiston, kuvataidekoulun ja musiikkiopiston toiminnan koordinoimisesta 5.11.2014 Johdanto Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 14.1.2013, että käynnistetään selvitystyö vapaa-ajan

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen

Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen Teatterimäärärahat valtion tulo- ja menoarviossa 2010 Suomen Kansallisteatteri 10 634 000 Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden valtionosuudet

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS 2014 (tammi-kesäkuu) JA LYHYT KATSAUS KOKO VUOTEEN 2 014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAKAUTEEN 2015-2016

PUOLIVUOSIKATSAUS 2014 (tammi-kesäkuu) JA LYHYT KATSAUS KOKO VUOTEEN 2 014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAKAUTEEN 2015-2016 KULTTUURITOIMI PUOLIVUOSIKATSAUS 2014 (tammi-kesäkuu) JA LYHYT KATSAUS KOKO VUOTEEN 2 014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAKAUTEEN 2015-2016 1. Yleiskuvaus toimialan alkuvuoden 2014 toiminnasta, arvio talousarvion

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Kulttuurialan lait. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Kulttuurialan lait. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Kulttuurialan lait Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 1.1. Teatteri- ja orkesterilaki. Valtionrahoituksen määräytyminen.

Lisätiedot

MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1 MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA Mikkelin kaupunki ja sopivat Kirjastolain (KL nro 904/1998) 3 :n 2. momentin mukaisesta seudullisesta yhteistoiminnasta

Lisätiedot

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS HUOM: Hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua koulutusta. Ilmoitetaan vain

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo

Lisätiedot

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS HUOM: Hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua koulutusta. Ilmoitetaan vain

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Organisaation uudistaminen 2011-2012 Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Nykyinen organisaatio Palvelut ja osaaminen Piirijärjestö esim. Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry Nuorisoseura

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013

Sivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 276/02.02.00/2012 45 Sivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013 Raision kaupungin alustavan vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET

VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET Sivela 20.1.2011 Vs. suunnittelupäällikkö Iina Ojala: Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.11.2010 vuoden 2011 talousarvion.

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS HUOM: Hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua koulutusta. Ilmoitetaan vain

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta 75 23.10.2014 ESITYS SIVISTYSTOIMEN VUODEN 2015 TALOUSARVIOKSI KUVLA 75

Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta 75 23.10.2014 ESITYS SIVISTYSTOIMEN VUODEN 2015 TALOUSARVIOKSI KUVLA 75 Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta 75 23.10.2014 ESITYS SIVISTYSTOIMEN VUODEN 2015 TALOUSARVIOKSI KUVLA 75 Sivistysjohtaja: Kaupunginkanslia on antanut hallintokunnille ohjeet vuoden 2015 talousarvion

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Katsaus kulttuurialan asiakkuuksiin. Lippupiste Oy 23.11.2009 Olli Saarinen

Katsaus kulttuurialan asiakkuuksiin. Lippupiste Oy 23.11.2009 Olli Saarinen Katsaus kulttuurialan asiakkuuksiin Lippupiste Oy 23.11.2009 Olli Saarinen Esityksen agenda Lipunmyynnin kehitys, tammi-lokakuut 2008-2009 Vertailussa mukana ne teatterit ja konsertinjärjestäjät jotka

Lisätiedot

velkaohjelma Talouden tasapainottamis- ja Toimialan esitys

velkaohjelma Talouden tasapainottamis- ja Toimialan esitys Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma Toimialan esitys Kaupunginvaltuuston seminaari Vapaa-aika ja asukaspalvelut Toimialan johtajan vs. Heidi Nygren Palvelutarpeen kehitys (esim. väestönkasvu, ikärakenne)

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 73

KULTTUURILAUTAKUNTA 73 KULTTUURILAUTAKUNTA 73 Palvelu: Kulttuuripalvelut Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

Museoala tänään ja huomenna

Museoala tänään ja huomenna Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta 19.5.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO VALKEAKOSKI- OPISTO SIVISTYSTOIMEN KESKUS KIRJASTO- TOIMI KULTTUURI- TOIMI KANSALAIS- OPISTO TAITEEN PERUSOPETUS TILAUS- KOULUTUS KULTTUURI- TOIMISTO

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Markkinoiden toimivuus ja piilevä arvonlisävero kilpailuneutraliteetti yksityisen ja kunnallisen tuotannon välillä

Markkinoiden toimivuus ja piilevä arvonlisävero kilpailuneutraliteetti yksityisen ja kunnallisen tuotannon välillä Markkinoiden toimivuus ja piilevä arvonlisävero kilpailuneutraliteetti yksityisen ja kunnallisen tuotannon välillä Sosiaali ja terveyspalvelut Hoivapalvelut: 5 % laskennallinen alv. palautus takaa kilpailuneutraliteetin

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

Lippupiste Oy 7.10.2009 Olli Saarinen

Lippupiste Oy 7.10.2009 Olli Saarinen Katsaus kulttuurialan asiakkuuksiin Lippupiste Oy 7.10.2009 Olli Saarinen Esityksen agenda Lipunmyynnin kehitys, tammi-syyskuut 2007-2009 2009 Vertailussa mukana ne teatterit ja konsertinjärjestäjät jotka

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot