kontrahti Maakunta-arkisto sai uuden aarrekammion Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Maakunta-arkisto sai uuden aarrekammion Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3 2009"

Transkriptio

1 Yliopistouudistuksen loppukiri Aivotutkijan ihanteellinen työympäristö TEM ja toimivat tilat kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti Maakunta-arkisto sai uuden aarrekammion

2 Kontrahti Sisältö 12 Yliopistouudistus Kiinteistöjohtajat esittelyssä. Kimmo Kuortti 4 Graafinen aarrekammio pitää huolta sisällöstään Maakunta-arkisto sai ensimmäistä kertaa omaa käyttötarkoitusta varten suunnitellut tilat Hämeenlinnaan. 9 AVIen ja ELYjen palapeliä Senaatti-kiinteistöt vastaa Alkuhankkeen toimitilaratkaisuista. 12 Yliopistouudistus loppukiriin 16 Musiikkitalo syntyy käsityönä Yleisö pääsi tutustumaan raksabileissä Musiikkitaloon. 18 Toimivan työtilan metsästys 22 Työ ja elinkeinoministeriö Onni onnettomuudessa: TEM sai entistä paremmat tilat tulipalon jälkeen. 21 Pinnalla Puumuovikomposiitti taipuu huonekaluiksi. 22 TEM: jotain uutta, jotain vanhaa 26 Kolumni Jouni Virtaharju 27 Kiinteistöpalvelujen laatuvaatimukset yksiin kansiin KiinteistöRYL kokoaa kiinteistöpalvelujen laatukriteerit yhteen. 28 Esittelyssä rajavartioasemat 30 Picasso saapui Helsinkiin 31 Ammattilaisen valinnat 32 Uutiset 34 Resumé Jari Härkönen 2 kontrahti

3 Pääkirjoitus 18 Kiti Müller 30 Picasso Helsinkiin Aistit huomioon myös työ - ympäristössä.. Noin 200 Pablo Picasson työtä on esillä Ateneumissa 6. tammikuuta asti. Johanna Kannasmaa Pablo Picasso: Suuri sohvapöytäasetelma (1931) Succession Picasso 2009 Kuvasto; photo RMN / René-Gabriel Ojéda Vääjäämättömät suhdannevaihtelut Taloustieteilijöiden harmiksi opit itsensä tasapainottavista markkinoista eivät ole koskaan käytännössä toimineet keynesiläisen mallin mukaan. Kerta kerran jälkeen noususuhdanne pitkittyessään on tuonut mukanaan hintojen nousun ja nousukausi on ennemmin tai myöhemmin päätynyt markkinoiden epätasapainoon ja lamaan. Tuhannen taalan kysymys kuuluu, onko näin pakko käydä ja mitkä syyt johtavat kysynnän ja tarjonnan tasapainon järkkymiseen. Epätasapainon syiksi on mainittu muun muassa vauhtisokeus, ahneus ja ihmisen narsismi sekä myös erityyppisten interventioiden vaikutus. Interventiotahoiksi on yleisemmin nähty joko julkinen valta tai työmarkkinamekanismi. Kuitenkin jo 90-luvun alkupuolella Hyman P. Minsky nimesi markkinoiden pahimmaksi interventio-osapuoleksi rahoitusmarkkinat. Rahoitusmarkkinat unohtivat roolinsa rahan markkinapaikan pitäjänä ja varovaisena luotonantajana menemällä osapuoleksi laajalla rintamalla heille uuden tyyppiseen riskinottoon. Rahoituslaitokset alkoivat innovoimaan haltuunsa uskottuja varoja ja kasvattamaan taseitaan ja tuottojaan mitä erilaisempien johdannaistuotteiden avulla. Samalla erkaannuttiin vanhasta otto-antolainaus asetelmasta. Noususuhdanteen jatkuessa ja pitkittyessä rahoitussektorin riskipolitiikka näyttää kokemusten valossa asteittain muuttuvan laman jälkeisestä varovaisesta hedgetyyppisestä rahoituksesta enemmän ja enemmän spekulatiiviseen suuntaan. Tätä kehitystä ruokkivat heikosti valvotut johdannaismarkkinat, pankkiirien varsin avokätisiksi kuvatut kannustinjärjestelmät sekä tarjolla olevien riskien kasvava volyymi ja koko. Kun spekulatiivinen fi nanssisektorin riskinotto on saavuttanut saturaatiopisteensä, nousukausi päättyy suureen ryminään ja lamaan. Edellä mainittua taustaa vasten fi nanssikriisi on oikea nimitys meneillään olevalle lamalle. Mutta opittiinko tälläkään kertaa mitään? Keskustelu tiukemman valvonnan tarpeellisuudesta on käynnistynyt. Listalla on johdannaismarkkinat sekä fi nanssisektori kannustinjärjestelmineen ainakin sen aikaa, kun ne ovat erimuotoisten tukijärjestelyjen piirissä. Voimakas kritiikki kohdistuu myös rating-laitoksiin ja niiden kykyyn arvioida riskipitoisuutta. Toivottavaa on, että turha kompleksisuus karsiutuu rahoitustuotteista, eikä sijoitusinstrumentteja enää kaupiteltaisi talletusten kaapuun puettuina, eikä myöskään väitettäisi, että hajautettu riski ei olisikaan riski. Senaatti-kiinteistöjen kannalta meneillään olevan fi nanssikriisin vaikutukset tuntuvat luotonsaannin vaikeutumisena ja kallistumisena. Viimeisen vuoden aikana ulkomaiset luotottajapankit ovat vaihtuneet lähinnä kotimaisiin eläkevakuutusyhtiöihin. Myös kalliimpien kiinteistökohteiden myynnit ovat lähes kokonaan pysähtyneet. Todennäköistä myös on, että pitkittyessään fi nanssikriisin seuraukset tulevat vaikuttamaan käytössä oleviin tilamääriin ja luovat paineita vuokrahinnoitteluun. Aulis Kohvakka toimitusjohtaja Jari Härkönen

4 Graafinen aarrekammio pitää huolta sisällöstään Kaikki kuvat Jari Härkönen Arkistotilojen ulkoseinät ovat graafista betonia, johon graafikko Aimo Katajamäki suunnitteli kuvioaiheen arkiston vanhoja materiaaleja hyödyntäen. 4 kontrahti

5 Elokuussa yleisölle avatun Hämeenlinnan maakunta-arkiston upea rakennus tarjoaa näyttävän, turvallisen ja käyttötarpeen mukaisen ympäristön kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyttämiseen. Kaikki kuvat Jari Härkönen Tuija Holttinen Mielikuva pölyisestä arkistosta loputtomine käytävineen ja tunkkaisine tuoksuineen haihtuu välittömästi, kun astuu Hämeenlinnan maakuntaarkistoon. Asiakastilojen kaksi pitkää seinää ovat kokonaan päivänvalon sisään päästävää lasia ja koko tila on avara, valoisa ja raikas. Tyylikästä harmaata pintaa elävöittää muutama tarkkaan valittu kirkas huomioväri. Ison aulan toiminnalliset osat, tutkijasalit, asiakkaiden vaatesäilytys ja takana oleva koulutustila ovat kaarevien seinien takana. Suoraa pintaa löytyy vain mikrofilmihuoneen seinästä ja aulan kalusteista. Tiskin takana henkilökunta on valmiina palvelemaan arkiston kätköistä kiinnostuneita kävijöitä. Arkistoille tyypilliseen tapaan kovin usein ovi ei kuitenkaan käy, keskimäärin Hämeenlinnan maakunta-arkistossa käy noin ihmistä vuodessa. Päivittäin se tarkoittaa noin kolmeakymmentä kävijää. Valtaosa vierailijoista on sukututkijoita, historioitsijoita ja opiskelijoita. Valtion viranomaisten asiakirjat tallessa Maakunta-arkiston tärkein tehtävä on nimensä mukaisesti tarjota asialliset ja tarkkaan säädellyt arkistointitilat valtion viranomaisten piiri- ja paikallishallinnon pysyvästi säilytettäville asiakirjoille.»käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on täällä esimerkiksi alioikeuksien arkistot. Hierarkkisesti tänne kuuluu vielä lääninhallitus, mutta sitä ylempien hallintoviranomaisten aineistot menevät Kansallisarkistoon Helsinkiin», selventää ylitarkastaja Kari Korpi Hämeenlinnan maakunta-arkistosta. Lisäksi maakunta-arkisto ottaa vastaan arkistoja yksityishenkilöiltä, järjestöiltä ja seuroilta. Mikrofilmikokoelmasta löytyy myös paljon selattuja seurakuntien väestörekisterikirjoja ja Suomen Sukututkimusseuran historiakirjakopioita. Viranomaismateriaalista otetaan tällä hetkellä vastaan otetaan yli 40 vuotta vanhaa aineistoa.»sitä nuoremmat aineistot viranomaiset säilyttävät itse. Puhetta aikarajan muuttamisesta on tosin ollut. Yksityisarkistoissa ikärajaa ei ole.» Lisää tilaa ja tekniikkaa Näyttävä A-kirjain on vuonna 1652 Saksassa painetun Johannes Gerhardin kirjoittaman teoksen esipuheesta. Tilanpuute oli suurin syy, miksi Hämeenlinnan maakunta-arkiston uudisrakennus tarvittiin. Entiset tilat yksinkertaisesti jäivät riittämättömiksi. Kun jatkuvasti lisääntyvää arkistoitavaa materiaalia on kilometritolkulla, seinät tulivat vastaan kymmenen hyllykilometrin kohdalla. Uudessa talossa arkistotilaa on 28 hyllykilometriä kolmessa kerroksessa. Loputtomiin sekään ei riitä. Kari Korpi kertoo, että tämän hetkisten arvioiden mukaan nämäkin hyllyt täyttyvät vuoden aikana.»aineistoa laitetaan jatkuvasti sähköiseen muotoon, mutta työ on hirmuisen työlästä ja hidasta. Koko aineistosta vain pienenpieni murto-osa on laitettu verkkoon, eikä kaikkea koskaan tulla sinne siirtämäänkään, se on mahdotonta. Tosin tänä päivänä iso osa tiedosta on jo nyt sähköisessä muodossa. Tavoite onkin, että se mikä syntyy sähköisenä myös otetaan arkistoon vastaan sähköisessä muodossa.» Uudisrakennuksen moderni tekniikka palvelee niin henkilökuntaa kuin kontrahti

6 Kaikki kuvat Jari Härkönen»Ensimmäistä kertaa arkistolla on omaa käyttötarkoitusta varten suunnitellut tilat», Kari Korpi toteaa tyytyväisenä. Asiakastilat ovat katutasossa muo dostaen eri toimintojen läpinäkyvän, helposti palveltavan ja valvottavan mutta samalla riittävästi tutkimusrauhaa tarjoavan alueen. asiakkaitakin ja arkistoitavaa aineistoa aivan eri tavalla kuin vanhoissa tiloissa. Henkilökunta nauttii etenkin hyvästä ilmastoinnista, joka pitää työskentelyolosuhteet mukavana ja vireänä. Ilmastointilaitteille on varattu koko viides kerros, sillä arkistotiloille on määritelty tarkat rakenne- ja olosuhdemääräykset. Niillä turvataan asiakirjojen säilyminen. Kari Korpi kertoo, että arkistomakasiinien vaatimat ilmasto-olosuhteet olivat rakennusteknisesti hankalia toteuttaa.»lämpötila- ja kosteusarvot eivät sinänsä olleet ongelma, mutta niiden hyvin pieni päivittäinen vaihtelumarginaali tahtoi tuottaa haasteita asentajille ja laitetoimittajille. Nyt muutamien säätöjen jälkeen nekin ovat kohdallaan ja tilanne on hallinnassa.» Hämeenlinnan uusi maamerkki Yksi rakennuksen haluttuja ominaisuuksia oli myös maakunta-arkiston helppo saavutettavuus. Sijainniltaan uusi arkisto onkin upeasti Hämeenlinnan»porttina» Lahden suuntaan menevän Viipurintien varrella, Keinusaaren alueella. Keskustaan on matkaa reilu kilometri, rautatieasemalle alle 200 metriä ja linja-autoasemalle noin 800 metriä. Kari Korpi muistuttaa, että tärkeimmät vaatimukset ovat kuitenkin arkiston toimintaan perustuvia, eli täällä olevan materiaalin säilymisen varmistaminen mahdollisimman hyvin sekä toimiva 6 kontrahti

7 Info Hämeenlinnan maakunta-arkisto: Arkkitehtisuunnittelu: Heikkinen-Komonen Oy Rakennusurakoitsija: Peab Seicon Oy Rakennuttajakonsultti: ISS Proko Oy Rakennuksen pinta-ala m 2 Asetettu elinikätavoite 200 vuotta, laskennallinen elinkaari-ikä 236 vuotta Kustannukset noin 10 Me Keskimäärin kävijää vuodessa 12 arkistomakasiinia 28 hyllykilometriä 21 tutkijasalipaikkaa 15 mikrofi lmien lukulaitetta Vanhin yksittäinen asiakirja on vuodelta 1504 Arkistotilojen päivittäinen lämpötilan vaihtelumarginaali +-1 C Arkistotilojen päivittäinen kosteuden vaihtelumarginaali +- 3 prosenttiyksikköä Sekä ulkoa että sisältä maakunta-arkiston rakennus jakautuu näkyvästi kahtia. Viisikerroksinen arkisto, arkkitehdin sanojen mukaan»aarrekammio» on harasiakaspalvelu. Arkiston henkilökunta iloitseekin aiheellisesti siitä, että ensimmäistä kertaa Hämeenlinnan maakunta-arkiston 80-vuotisen historian aikana heillä on käytössään tilat, jotka on alusta asti tätä käyttötarkoitusta varten suunniteltu. Kari Korven mukaan toiminnalliset lähtökohdat otettiin suunnittelussa hyvin huomioon, ja ratkaisut ovat miellyttäneet niin rakennuksen omistajaa, suunnittelijaa kuin käyttäjiäkin. Mutta ei rakennuksen upeasta ulkomuodosta ole varmaan kenelläkään mitään vastaansanomista.»vaikka kyseessä on arkistorakennus, siitä haluttiin tehdä arkkitehtonisesti korkeatasoinen, julkisen rakentamisen parhaita perinteitä kunnioitten. Ainahan näyttävä rakennus kohottaa koko kaupungin imagoa.» Harmaa aarrekammio täynnä tietoa kontrahti

8 maan, näyttävän graafisen betonivaipan sisällä. Avara valokuilu erottaa arkiston rakennuksen toisesta osasta, joka on omistettu henkilökunnan työhuoneille. Värimaailma toistuu rakennuksen molemmissa osissa samanlaisena: lämmin tammilattia, paljon lasia, erittäin paljon eleetöntä, pinnaltaan rouheaksi jätettyä betonia ja tummaa harmaata. Väripilkkuina henkilöstö- ja toimistotiloissa on violetteja tuolia. Arkistomateriaalin käsittelyn, asiakaspalvelun ja kokoelmien hoidon välissä on nautinnollista lepuuttaa katsetta arkistokuution harmaassa betonipinnassa, johon on koottu talon omasta aineistosta kauneimmat merkit ja kirjaimet. Kaikki kuvat Jari Härkönen Maakuntaarkistot Maakunta-arkistot ovat arkistolaitokseen kuuluvia valtion piirihallintoviranomaisia, alueellisia keskusarkistoja sekä tutkimus- ja kehittämiskeskuksia. Hallinnollisesti ne ovat Helsingissä toimivan Kansallisarkiston alaisia. Maakunta-arkistot sijaitsevat Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Mikkelissä, Oulussa, Turussa ja Vaasassa. Hämeenlinnan maakunta-arkisto on näistä vanhin, se on perustettu vuonna Maakunta-arkistot vastaanottavat ja säilyttävät asiakirjoja sekä edistävät niiden käyttöä tutkimuksen lähdeaineistona. Maakunta-arkistot myös ohjaavat ja valvovat, että arkistolain piiriin kuuluvat viras tot ja laitokset hoitavat arkistotointaan lain säädännön ja arkistolaitoksen ohjeiden mukaisesti. Maakunta-arkisto on avoin kaikille. Suurimpia asiakasryhmiä ovat suku- ja kotiseuduntutkimuksen harrastajat, historiantutkijat ja opiskelijat. Maakunta-arkiston asiakkaita ovat myös viranomaiset ja yksityiset kansalaiset heidän tarvitessaan tietoja, todistuksia ja selvityksiä arkistoista. 8 kontrahti

9 AVIen ja ELYjen palapeliä Virpi Hopeasaari Valtion uudet aluehallintovirastot AVIt ja ELYt kokoavat toisiaan tukevia toimintoja saman katon alle ja yhteistyötä tekeviä yksiköitä lähelle toisiaan. Senaatti-kiinteistöillä on haastava tehtävä suunnitella uusien virastojen toimitilaratkaisut. Pia Holm Valtion aluehallinnon uudistaminen eli Alku-hanke tähtää tehokkaaseen ja tulokselliseen, kansalais- ja asiakaslähtöiseen aluehallintoon. Se merkitsee muun muassa viranomaisten työnjaon selkeyttämistä, päällekkäisyyksien poistamista ja hallintoviranomaisten määrän vähentämistä. Myös viranomaisten aluejakoja uudistetaan ja tehtäviä kootaan yhteen. Lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä tulee hoitamaan kuusi aluehallintovirastoa eli AVIa, joihin siirtyy noin henkilöä. Viiteentoista elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukseen eli ELYyn kootaan valtionhallinnon täytäntöönpanoja kehittämistehtäviä, joita hoitaa noin henkilöä.»ohjenuorana AVIen ja ELYjen tilaratkaisuissa on valtion toimitilaohje. kontrahti

10 Se edellyttää, että huomioidaan muun muassa tilojen turvallisuus ja terveellisyys, tilankäytön tehokkuus, muutosten hallinta ja ympäristönäkökohdat ja varmistetaan valtion kokonaisetu», kertoo johtava asiantuntija Petri Porkka. Toimitila-asiantuntija Riitta Sirénin kanssa hän vastaa Senaatti-kiinteistöissä AVIen ja ELYjen toimitilasuunnittelusta. Lisäksi tiimiin kuuluu kiinteistöasiantuntija Marja Multimäki. Asiantuntijoiden käsissä Porkka on mukana Alku-hankkeen talous- ja toiminnansuunnitteluryhmässä, jonka ohjauksessa tilaratkaisuja suunnitellaan. Lisäksi jokaisella AVI- ja ELYpaikkakunnalla on muutostyöryhmä, jossa Senaatti-kiinteistöt on edustettuna.»myös valtion tilankäyttö tehostuu.» Pia Holm 10 kontrahti

11 Senaatti-kiinteistöt tuottaa paikkakunnittain ja organisaatiokohtaisesti lähtökohtatietoja toimitilasuunnittelulle ja tekee toimitilaratkaisuehdotukset, ja muutosryhmä valmistelee esitykset sen pohjalta.»kyse on haastavasta palapelistä. Me näemme tilojen kokonaistarpeen ja tunnemme nykyiset käytettävissä olevat tilat. Tämän tiedon pohjalta voimme miettiä, mistä millaisiakin tiloja löytyy, kuinka paljon henkilöstöä niihin mahtuu ja miten tilat saadaan vastaamaan konseptoinnin esille nostamia virastojen toiminnallisia tavoitteita», Riitta Sirén kertoo.»tavoitteena on sijoittaa virastot valtion kiinteistöihin. Myös valtion tilojen tilankäyttö tehostuu», Porkka jatkaa. Tilaratkaisujen palapeliä senaattilaiset pyörittävät Optimaze.net-toimitilahallintaohjelman avulla. Se on Senaattikiinteistöjen työkalu toimitilojen tilankäytön ja kustannusten hallintaan. Ohjelmaa muokataan Alku-hankkeen tarpeisiin.»työkalu tarjoaa täsmällisen, faktoihin perustuvan tiedon tilojen nyky- ja tavoitetilanteesta ja sen avulla saadaan tuotettua yhdenmukaiset ja keskenään vertailukelpoiset raportit», Porkka selittää. Vaativaa tilahiontaa AVIt ja ELYt linkittyvät vahvasti valtion tuottavuustavoitteisiin. Lopullisille muutoksille on suunnitteilla kolmen vuoden siirtymäaika. Aluehallintoviranomaisten henkilöstömäärä tulee vähenemään noin 19 prosentilla vuoteen 2015 mennessä, mikä tulisi huomioida tilaratkaisuissa jo nyt.»tilasuunnittelu on haastavaa, koska organisaatiot eivät ole vielä valmiita. Henkilöstömäärät ovat tiedossa , mutta siirtymäkauden muutokset ja tuottavuustavoitteiden toteutuminen ovat vielä avoimia. Toiminta ei ole muotoutunut niin, että siitä voisi johtaa tilatarpeet. Tavoitteena on kuitenkin saada tilat tukemaan toimintaa. Sitten, kun tiedetään virastojen prosessit ja työn tekemisen tavat, itse tilojen toteuttaminen on selkeää», Riitta Sirén pohtii. Syyskuun loppuun mennessä muutosryhmät esittävät ja Senaatti-kiinteistöt kokoaa lopullisen tavoitesuunnitelman tilaratkaisuista Alku-hankkeen talous- ja toiminnansuunnitteluryhmälle. Marraskuun loppuun mennessä valmistuu virastokohtainen huonetilasuunnitelma, josta käy ilmi henkilöiden sijoittuminen toimitiloihin lähtien, jolloin uudet virastot aloittavat toimintansa. Pia Holm Mukana asiakkaan strategiaprosessissa Valtion toimitilaratkaisujen tuottaminen edellyttää Senaatti-kiinteistöiltä sekä valtion tuottavuustavoitteiden että asiakaskunnan toiminnallisten tavoitteiden ymmärtämistä. Yhä useammin Senaatti-kiinteistöt astuu asiantuntijana mukaan asiakkaan strategiaprosessiin ja linkittää siihen asiakkaan koko toimitilahallinnan.»esimerkiksi aluehallinnon uudistuksessa ei ole kyse vain siitä, että löydämme aluehallintovirastoille sopivat tilaratkaisut. Lisäksi voimme toimia koko hallinnonalan kehittäjänä ja ohjaajana tarjoamalla asiakkaillemme toimitilajohtamisen asiantuntemusta ja tuottavuutta tukevia palveluita», sanoo Senaatti-kiinteistöjen Toimistot-toimialan johtaja Jorma Heinonen. Senaatti-kiinteistöt on luonut asiantuntijapalveluita muun muassa toimitilaratkaisujen konseptointiin. Konseptointi helpottaa toimitilaratkaisujen tekemistä asiakkaan toiminnan ja prosessien muuttuessa. Esimerkiksi Alku-hankkeessa Senaatti-kiinteistöt on pilotoimassa Turun ja Tampereen ELYissä strategialähtöistä työympäristökehittämistä, josta on tarkoitus johtaa konseptiratkaisu.»konseptointi tuo tehokkuutta tilaratkaisujen toteuttamiseen. Asiakas voi kaikissa toimipisteissään toteuttaa samaa kerran muotoiltua konseptia paikallisesti varioiden», Heinonen selittää. Senaatti-kiinteistöjen tarjoamiin strategisiin asiantuntijapalveluihin kuuluu myös esimerkiksi toimitilojen tarjoaminen valtion toimitilastrategian mukaisella yksityisrahoitusmallilla silloin, kun valtion omilla kiinteistöillä ei voida vastata tilojen käyttäjien tarpeisiin. Senaatti-kiinteistöt voi myös huolehtia tilojen ylläpito- ja käyttöjäpalveluista, jolloin asiakas voi keskittyä ydintoimintoihinsa. kontrahti

12 Kuva on TKK:n tietotekniikan laitokselta Otaniemestä. Jaakko Vähämäki Opetusministeriö Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä vakuuttaa, että yliopistojen perustehtävä ja akateeminen vapaus säilyvät uudistuksesta huolimatta ennallaan. 12 kontrahti

13 Yliopistouudistus loppukiriin Maarit Seeling Ensi vuoden alussa voimaan tuleva yliopistouudistus lisää yliopistojen itsenäisyyttä. Samalla paranevat niiden edellytykset järjestää toimintaansa tehokkaasti. Uudet yliopistot eivät vuoden 2010 alusta enää ole juridisesti osa Suomen valtiota kuten nyt, vaan itsenäisiä oikeushenkilöitä. Samalla ne siirtyvät valtion budjettitalouden ulkopuolelle, eivätkä jatkossa toimi enää valtion virastoina. Näin niillä on myös huomattavasti suurempi valta ja vastuu toiminnastaan. Uudet korkeakoulurakenteet ovat valtaosin käytössä vuonna 2012.»Pääsääntöisesti yliopistoista tulee uudentyyppisiä julkisoikeudellisia laitoksia. Poikkeuksen tekevät Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu, joiden toiminnat yhdistetään säätiölain mukaiseen Aalto-yliopistoon ja Tampereen teknillinen yliopisto, joka myös muuttuu yksityisoikeudelliseksi säätiöksi. Ratkaisun itselleen sopivasta mallista yliopistot tekivät itse», johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä selvittää. Muutoksella halutaan turvata Suomen yliopistojen kansainvälinen kilpailukyky. Uudistuksella pyritään tekemään yliopistoista niin hyviä, että ne houkuttelevat suomalaisia opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita jäämään Suomeen. Toisaalta halutaan houkutella tänne kansainvälisiä osaajia. Talouden pohja levenee Yliopistoverkosto uudistuu myös rakenteellisesti. Aalto-yliopiston tapauksessa kolmesta yliopistosta tulee yksi kokonaisuus. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyvät. Kuopion ja Joensuun yliopisto yhdistyvät Itä-Suomen yliopistoksi.»yliopistot ovat jo pitkään toivoneet laajempaa taloudellista autonomiaa ja päätösvaltaa. Osana valtiota ne ovat joutuneet toimimaan valtiokonsernin periaatteiden mukaisesti. Se ei ole aina paras mahdollinen tapa kansainvälistä kärkeä tavoitteleville yliopistoille», Lehikoinen myöntää. Vastedes yliopistot pystyvät hankkimaan yksityistä rahoitusta esimerkiksi elinkeinoelämältä. Ideana on, että yliopistot vastaavat omilla varoilla toiminnastaan. Opetusministeriön ja yliopistojen välistä ohjaussuhdetta höllennetään. Monet asiat siirtyvät yliopistojen kokonaan itsensä päätettäviksi samalla kun rehtorin asema vahvistuu.»valtio rahoittaa silti yliopistoja edelleen vähintään samalla volyymillä kuin ennenkin. Ulkopuolinen rahoitus ei vähennä valtion tukea vaan yliopistot saavat käyttää hankkimansa varat omaksi edukseen», Lehikoinen selvittää. Akateeminen vapaus säilyy Lain vastustajat pelkäävät uudistuksen lisäävän yritysten vaikutusvaltaa ja rajoittavan akateemista vapautta. Lehikoinen ei pidä uhkaa todellisena. Hän muistuttaa, että yliopistojen perustehtävä ei muutu. Opetusministeriön ohjausvalta valtakunnallisen yliopisto- ja tiedepolitiikan koordinoinnissa säilyy. Yritysten lahjoittamaan pääomaan ei voi myöskään liittää käyttöehtoja. Yliopistojen tehtävänä on edelleen edistää vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Tutkintoon johtava perusopetus säilyy maksuttomana.»elinkeinoelämä arvostaa yliopistojen pitkäjänteistä perustutkimusta. Lyhytjänteisen tutkimuksen teettäminen yliopistoilla ei ole sen etujen mukaista. Yliopistoyhteisö sitä paitsi valitsee itse hallituksensa jäsenet. Kontrolli säilyy niillä», Lehikoinen pohtii. Aikapula suurin haaste Uudistukseen liittyy yliopistokiinteistöjen yhtiöittäminen vielä tämän vuoden aikana. Yhtiöittämisellä pääomitetaan yliopistoja ja turvataan niiden vakavaraisuutta ja luottokelpoisuus. Yliopistojen omistusosuus uusissa kiinteistöosakeyhtiöissä on kaksi kolmasosaa ja valtion yksi kolmasosa. Senaatti-kiinteistöjen hallinnoinnista yliopistoille siirtyvän kiinteistövarallisuuden arvo oli viime vuoden lopussa 1,73 miljardia euroa. Uuden yliopistolain valmistelu aloitettiin keväällä Senaatti-kiinteistöjen yliopistot ja tutkimus -toimialan johtaja Juha Lemström toteaakin tiukkojen aikataulujen olleen ja edelleen olevan uudistuksen toteutuksen kenties suurin käytännön haaste. Uusien kiinteistöosakeyhtiöiden toimitusjohtajat aloittivat tehtävissään heti kesälomien jälkeen. Tarkoitus on, että syyskuun aikana yhtiöiden loput-»muutoksella halutaan turvata Suomen yliopistojen kansainvälinen kilpailukyky.» kontrahti

14 kin avainhenkilöt on palkattu ja he ovat aloittaneet työnsä. Valmistelutyöt tehdään ennen vuoden vaihdetta Lemström pitää kuitenkin todennäköisenä, että jälkitöitä kuten omistusoikeuksiin liittyviä lainhuudatuksia ja kiinteistötietojen siirtoja, joudutaan vielä tekemään. Uudet yliopistokiinteistöosakeyhtiöt noudattavat liiketoiminnassa kiinteistömarkkinoiden tavanomaisia liike- ja kiinteistötalouden periaatteita ja osakeyhtiölakia.»on tärkeää saada yliopistokiinteistöt toimimaan siten, että yliopistoilla on käytettävissään toiminnan edellyttämät toimitilat, kiinteistöjen arvo säilyy, ja että kiinteistöjen hoito ja hallinta on kustannustehokasta», Lemström summaa. Uudistusbuumi Euroopassa Euroopassa on paraikaa meneillään suoranainen yliopistouudistusten aalto.»ne ovat koko lailla samanhenkisiä kuin Suomessa eli pyrkimyksenä on vahvistaa yliopistojen autonomiaa ja erottaa ne valtion ohjauksesta. Useiden Euroopan maiden yliopistojen oikeudelliseen asemaan on jo tehtykin muutoksia, jotka antavat niille aikaisempaa itsenäisemmän taloudellisen ja hallinnollisen aseman», johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä selvittää. Virastomallista on pääosin luovuttu niissä maissa, joissa ylipistot ovat toimineet osana valtionhallintoa. Itävallassa ja Tanskassa uudistukset toteutettiin 2000-luvun alussa. Viime vuoden lopulla Ruotsissa jätettiin ehdotus valtion yliopistojen ja korkeakoulujen uusiksi toimintamuodoiksi. Ehdotus noudattelee pitkälti suomalaisen uudistuksen suuntaviivoja. Samoin Norjassa on luvassa uudistusesityksiä. Ranskassa on meneillään laaja autonomiaa lisäävä yliopistouudistus, tosin yliopistot edelleen säilyvät valtion laitoksina. Muun muassa yliopistojen kiinteistöt on tarkoitus siirtää yliopistojen omaan omistukseen. Kiinteistöjohtajat luupin alla Jukka Kumara Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtajaksi valittu Jukka Kumara, 52, kertoo olevansa paljasjalkainen helsinkiläinen, naimisissa ja kahden, nyt jo aikuisen lapsen isä. Koulutukseltaan hän on rakennusinsinööri (-82), DI (-96) ja MBA (-07). Rakennusalan konsulttitoimistoissa Kumara on työskennellyt reilut kymmenen vuotta projektin- ja kiinteistönjohtotehtävissä. Sen jälkeen hän toimi viitisen vuotta suoraan kiinteistön omistajien palveluksessa vastaten rakennuttamisasioista ja kiinteistöjen ylläpidon kehittämisestä. Viimeiset kymmenen vuotta Jukka Kumara on keskittynyt kiinteistökehitykseen ensin tanskalaisen kiinteistökehitysyhtiön, TK developmentin palveluksessa ja viimeksi Aberdeen Property Investors Finland Oy:n kiinteistökehitysjohtajana. Yliopistokiinteistöyhtiöiden käynnistämisvaiheessa keskeistä on Kumaran mielestä suhteiden luominen eri yhteistyötahoihin. Tässä tapauksessa keskeisimmiksi nousevat omistajat, joista useimmat ovat myös vuokralaiskäyttäjinä kohteissa, sekä tulevat rahoittajat. Yksi keskeinen asia on se, miten varmistetaan eri käyttäjä tahojen tasapuolinen kohtelu.»yhtiön omistukseen ja hallintaan luovutettava kiinteistöomaisuus on hyvin verrattavissa kruununjalokiviin niin arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti kuin pääoma-arvoltaankin, joten sen arvojen ylläpitämisestä vastuu painaa raskaasti», Kumara toteaa. 14 kontrahti

15 Info Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy: Pääkaupunkiseudulla toimivat yliopistot eli Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Svenska Handelshögskolan ja Teatterikorkeakoulu. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy: Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivat yliopistot. Aalto-yliopistokiinteistöt Oy: Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu. Jaakko Vähämäki Mauno Sievänen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtajana aloitti Tampereella elokuun alussa diplomi-insinööri Mauno Sievänen, 50. Sievänen siirtyi tehtävään ISS Proko Oy:n aluejohtajan paikalta. Alkujaan Jyväskylästä kotoisin olevan Sieväsen perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa. Valmistuttuaan Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 1985 Sievänen aloitti rakennusliikkeen palveluksessa. Rakennuttamistehtäviin Projektikonsultit Oy:n palvelukseen hän siirtyi ISS Prokossa Sievänen johti 60 hengen rakennuttamis- ja kiinteistöjen käytön asiantuntijapalvelua. Myös Sievänen pitää uuden kiinteistöyhtiön käynnistämisaikataulua tiukkana.»meidän on määritettävä keskeiset prosessit ja luotava niiden ympärille aloitusorganisaatio ja toimintamallit. It-järjestelmät ovat haaste, kuten myös monille normaalisti toimiville yrityksille. Uusi yliopistolaki muuttaa yliopistojen päätöksentekoa varsin paljon. Yliopistoihin tulee yritystoiminnan mukaiset hallitukset ja rehtorin asema hallituksen esittelijänä muistuttaa yrityksen toimitusjohtajaa. Muutos varmaan aluksi hämmentää ja luonnollisesti myös pelottaa», Sievänen pohtii. Kari Kontturi Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtajan DI, MBA Kari Kontturin, 49, juuret ovat sanojensa mukaan syvällä itäsuomalaisissa vaaramaisemissa. Ilomantsissa syntynyt Kontturi siirtyi uuteen tehtäväänsä syyskuussa Vantaan kaupungin omistamasta VTK Kiinteistöt Oy:stä, jossa hän työskenteli toimitusjohtajana vuodesta Kontturi asuu Helsingissä vaimon ja neljän lapsensa kanssa.»työuraa on kertynyt noin 25 vuotta, josta parikymmentä vuotta rakennusliikkeissä eri tehtävissä, loppuvaiheessa kiinteistökehittämisessä, rakennuttamisessa ja markkinoinnissa. VTK Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtajaksi tulin viisi vuotta sitten Oy Alfred A. Palmberg Ab:n projektipäällikön tehtävistä», Kontturi selvittää. Varsinainen haaste uuden yrityksen käynnistämisessä on hänen mielestään löytää hyvin rajatussa ajassa oikeat ihmiset tehtäviin ja saada heidät toimimaan yhteisen tavoitteen mukaisesti heti alusta. Kaikki muu on tekniikkaa ja sopimuksia.»yliopistokiinteistöjen juridinen selvitys on vielä kovin levällään. Verotuksellisesti on selvitettävää. Samoin käyttöpääoman ja vieraan pääoman hankinta tulevat hyvin nopeasti eteen, kun yhtiöiden perustamisvaiheessa on päädytty niukkaakin niukempaan pääomitukseen. Lainasalkun rakenne ja koko ovat edelleen hakusessa, joten muutama iso asia on selvitettävänä», Kontturi toteaa. kontrahti

16 Yleisö nautti Musiikkitalon alkusoitoista Marjo Tiirikka»Tämä on vasta alkusoittoa», lukee Musiikkitalon työmaata ympäröivissä suojalakanoissa. Sinfonioiksi tahtien pitäisi yltyä kahden vuoden kuluttua, kun ensimmäiset varsinaiset konsertit talossa järjestetään. Esimakua musiikkitarjonnasta kuultiin raksabileissä. Musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta kertoi aikanaan toivovansa eduskuntataloa vastapäätä sijaitsevasta rakennuksesta helposti lähestyttävää koko kansan konserttitaloa. Tätä tukee jo rakennusaikana se, että yleisöä on aika ajoin päästetty työmaalla talon vaiheita seuraamaan. Syyskuisena lauantaina järjestetyt kaikille avoimet raksabileet houkuttelivat arviolta kävijää tutustumaan työmaahan. Talon tulevat isännät eli Sibelius- Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri tarjosivat

17 Taideteoskilpailu käynnissä»hienoa, että paikalla on sekä lapsia että varttuneempiakin musiikin ystäviä», iloitsevat Musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta ja johtaja Juha Lemström Senaatti-kiinteistöistä. Kaikki kuvat Arno de la Chapelle Valtion taideteostoimikunta julisti taidekilpailun, jolla haettiin ehdotuksia Musiikkitaloon ja sen tontille sijoitettaviksi taideteoksiksi. Kilpailuun osallistui lähes 800 teosta, joissa toistuvina teemoina olivat viitteet musiikin maailmaan ja paikan menneisyyteen. Jatkoon selvisi kuusi teosta, joiden tekijät ovat Kari Cavén, Reijo Hukkanen, Pekka Kauhanen, Kirsi Vaulanen, Tapio Kettunen ja Kari Södö. Kaikki kilpailuun saapuneet ehdotukset asetetaan näytteille myöhemmin ilmoitettavaan paikkaan tammikuussa 2010 toisen vaiheen ratkettua. Raksabileissä esiintyivät muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin Vaskiseitsikko (vas.) ja kansanmusiikkia soittanut Sibelius-Akatemian Polka Chicks (keskellä). yleisölle monipuolisia musiikillisia makupaloja.»monen mielestä oli hauska idea, että vaikka esiintyjinä olivat eri yhtyeet HKO:sta, RSO:sta ja Sibelius-Akatemiasta, ei kuultukaan yhtään klassista musiikkia vaan viihdettä, jazzia, kansanmusiikkia ja musiikkisatu», Helena Hiilivirta kertoo. Yleisö pääsi ensimmäistä kertaa opastetuille kierroksille Musiikkitalon rakenteilla oleviin sisätiloihin. Ehkä eniten hämmästeltiin sitä, että suuri osa rakennuksesta on todellakin maan pinnan alapuolella ja miten "pienet" salit näyttivät suurilta. Musiikkitalo syntyy käsityönä Viikonvaihteen vaihduttua arjeksi työmaan valtasivat jälleen työmiehet. Vuoden vaihteessa valmistuva runko on hyvin betoninen, vaikkei lopputuloksessa betonia juuri näy. Julkisivu on nimittäin pääosin lasia ja kuparia. Tällä hetkellä pääsalin runkotyöt, talotekniset työt, harjoitussalien ruiskubetonikattojen teko, muuraustyöt ja pintalattioita täydentävä teräsrakentaminen työllistävät noin 250 työmiestä. Suurimmillaan työmaalla ahkeroi rakennusalan ja näyttämötekniikan ammattilaista.»uusina, isompina työvaiheina aloitamme pian lasiseinien asennuksen ja ulkoseinien verhouksen. Lisäksi näyttämötekniset työt käynnistyvät», kertoo projektipäällikkö Markku Muhonen SRV Yhtiöistä. Monenlainen musiikki soi aikanaan viidessä paikkaisessa salissa. Pääkonserttisalissa on erikoista se, että saliin on näköyhteys ulkoa.»runko on monimuotoinen ja haastava, samoin akustiset vaatimukset detaljeineen. Tämä on varsin käsityövaltainen rakennustyömaa», Markku Muhonen kertoo. kontrahti

18 Kaikki kuvat Johanna Kannasmaa Ihmisen ajattelulle ja toiminnalle ei ole lainkaan samantekevää, millaisessa ympäristössä hän töitään tekee. Millainen tila olisi, jos aivotutkija saisi päättää? Toimivan työtilan metsästys Marjo Tiirikka Pienen neuvottelupöydän kahvimukissa juoksee Muumeista tuttu Haisuli ja sivupöydällä laiskottelee puukala riippukeinussa. Viherkasvit tuovat tuulahduksen viidakkoa tutkimusprofessori Kiti Müllerin työhuoneeseen. Pöydillä lepää tuhteja paperipinoja.»joku saattaisi pitää huonettani sotkuisena. Itse tiedän kuitenkin tarkkaan, missä mitäkin on, joten minun ei tarvitse käyttää muistikapasiteettia tavaroiden etsimiseen», Kiti Müller selittää Työterveyslaitoksella Helsingin Haartmaninkadulla sijaitsevassa huoneessaan. Moderni aivotutkimus on Müllerin mukaan osoittanut ihmisen lähiympäristön laajentavan muistia ja toimivan sen tukena. Jatkuvat suursiivoukset tai työpisteen muutokset vaikeuttavat työn sujuvuutta, koska ne merkitsevät poisoppimista totutusta.»aistit kiinnittävät ihmisen aivot ja mielen ympäristöön, joten aistiensa avulla hän on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Ympäristö vaikuttaa siis ratkaisevasti olotilaamme ja tapaamme toimia.» Erilaiset olosuhteet kuten väri-, kaluste- ja äänimaailma aiheuttavat ihmisille vaihtelevia tunnetiloja, jotka puolestaan vaikuttavat keskittymiseen, motivaatioon ja oppimiseen. Ärsykkeiden sekamelska kuormittaa aivoja, mutta ärsykkeetönkään ympäristö ei ole hyväksi.»jouduimme muuttamaan unilaboratoriomme olosuhteita, koska ihmisten mielestä siellä oli liian hiljaista. Aivot tarvitsevat perusmiellyttävän taustakohinan. Jos informaatiota ei tule lainkaan, tila koetaan epäluonnolliseksi.» Desibelit vaikuttavat Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen johtaja Kiti Müller luettelee monta tieteellisesti todennettua faktaa aivojen toiminnasta: osa aivojen hermosoluista on hyvin herkkiä tietynlaisille haju- tai makuärsykkeille, toisenlaiset hermosolut taas herkistyvät kuulo- tai näköärsykkeistä. Ylirasittunut ja huonosti yönsä nukkunut tai stressaantunut ihminen kokee ympärillä olevat hälyäänet ärsyttävämpinä kuin hyvin levännyt. 18 kontrahti

19 »Kaikki aistit tarvitsevat kutittelua. Se lisää hyvinvointia», sanoo aivotutkija Kiti Müller.»Työympäristön muokkaaminen pitää sallia, vaikka se olisikin suunnittelijan pahin painajainen.» Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos ihminen tekee keskittyneesti työtään, ja yhtäkkiä joku naurahtaa, puhelin soi tai työkaveri kilistelee kahvikuppia, keskittyminen herpaantuu. Saadakseen jälleen työrytmistä kiinni punainen lanka on löydettävä uudelleen. Kiti Müller epäileekin, että mahdollinen tyytymättömyys avotoimistoihin johtuu usein siitä, ettei akustiikkaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota.»joskus tyytyväisyys saattaa olla ainoastaan kymmenestä desibelistä kiinni. Tämän voi helposti korjata, sillä markki- noilla on jo runsaasti akustiikkaa parantavia rakennus- ja pintamateriaaleja.» Hajuton, mauton ja väritön ei häiritse mutta ei inspiroikaan Jos samaan avotoimistoon asettuu sata työntekijää, voi halujen ja mieltymysten kirjo olla melkoinen. Kuka siis määrää kaapin värin ja paikan? Muutostilanteessa aivotutkija antaisi henkilökunnalle mahdollisuuden kertoa toiveistaan tiettyyn päivämäärään mennessä. Yleensä ne, jotka kokevat asian tärkeäksi, reagoivat. Työntekijöitä olisi

20 Kaikki kuvat Johanna Kannasmaa»Aistit kiinnittävät aivot ja mielen ympäristöön.» syytä muistuttaa, ettei kaikkia ideoita ole mahdollista toteuttaa.»ehkä pitäisi keskustella siitä, mikä on kyllin hyvää suurimmalle osalle, esimerkiksi 80 prosentille henkilöstöstä. Yksilöllistä variaatiota olisi hyvä suosia, mutta ei liiaksi. Samalla on syytä pohtia, mihin tilaa tarkalleen ottaen käytetään.» Tutkimusten mukaan voimakkaat hajut häiritsevät useampia, samoin liika lämpö tai veto, mutta kun mennään väreihin, mielipide-eroja alkaa syntyä.»voidaan sanoa, että sopivan hajuton, mauton ja väritön ei häiritse ketään. Mutta toisaalta se ei myöskään ketään inspiroi. Ehkä kannattaa uskaltaa tehdä uudenlaisiakin ratkaisuja, sillä kaikki aistit tarvitsevat kutittelua. Se edistää hyvinvointia.» Müller kannattaa myös sitä, että tilasuunnittelulla, värien ja pintamateriaalien käytöllä luodaan tiloja, joissa voi virittäytyä erilaisiin työskentelytapoihin. Omassa työpisteessä tehdään keskittymistä vaativia töitä, ryhmätiloissa halutaan pistää luovuus kukkimaan. Hyötyliikuntaa ja vuorovaikutusta Liikkuminen vaikuttaa oleellisesti aivojen vireystilaan.»tila voisi tarjota enemmän luontaisia taukoliikunnan paikkoja eli sitä, että kävellään vähän kauemmaksi printterille tai eri kerroksen neuvotteluhuoneeseen. Hyötyliikunnan lisäksi matkan aikana ennätetään irrottautua työstä ja siirtää ajatukset tulossa olevaan kokoukseen.» Lisääntyneiden videoneuvottelujen rinnalle aivotutkija toivoisi satsausta taukotiloihin.»jos saisin päättää, sisustaisin upeasti tauko- ja lounastilat, joissa parhaat ideatkin monesti syntyvät. Tiedämme, että mukavat tuoksut, makuelämykset, hyvä ruoka ja seura stimuloivat aivoja.» Kohtaamisiin kannustava tilasuunnittelu edistää Müllerin mukaan ihmisten välistä verkottumista ja epämuodollista tiedonkulkua. Müller pitääkin positiivisena kaikenlaista vuorovaikutusta tukevaa tilasuunnittelua, kuten lasisia väliovia. Ne madaltavat kynnystä koputtaa toisin kuin tiukasti kiinni oleva ovi. Avotoimistossa voisi hyödyntää lasisia sermejä tilanjakajina ainakin yhdellä puolella työpistettä. Se toisi tilan tuntua ja samalla jaksamisen kannalta tärkeä luonnonvalo pääsisi ilahduttamaan arkista aherrusta.»ihminen tarvitsee tilaa ympärilleen. Samaa työtä tekevät tiimiläiset voisivat toimia yhdessä lasiseinien ympäröiminä. Se toisi yksityisyyttä enemmän kuin täysin avonainen tila.» Yhtä ainoaa ei löydykään Aivot ovat yksilöllisiä, samoin tavat työskennellä. Yhtä oikeaa ideaalityöpistettä ei aivotutkijan mukaan taida ollakaan ja hän ehdottaa variaatiota sallivaa tilaa.»ajattelua voi tukahduttaa liika kuormitus tai unenpuute sekä myös se, 20 kontrahti

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Hallintojohtaja Petri Lintunen, Joensuun yliopisto 1 Taustaa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus Oy

Maakuntien tilakeskus Oy Maakuntien tilakeskus Oy Valtakunnalliset palvelukeskusselvittäjät Turussa 24.1.2017 Maakuntien tilakeskuksen selvityshenkilö ja yhtiön toimitusjohtaja Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntien

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain muuttamisesta ja yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen

Ammatillisen koulutuksen Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät 16.11.2016 Radisson Blu Seaside, Helsinki Matti Ilvonen, Kainuun ammattiopisto Seija Kärki, Savon ammatti- ja aikuisopisto Itäsuomalaisen

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu 2.11.2015 Jyväskylässä Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Sote-uudistus - yleinen näkymä Ihan yleisesti ottaen voi todeta, että: uudistukselle kaavailtu aikataulu

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO Valtionhallinnon henkilöstölle suunnatun kyselyn tuloksia 16.03.2012 Koonneet: Virpi Einola-Pekkinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus

Maakuntien tilakeskus Maakuntien tilakeskus Esitys Kiinteistöt-teemaryhmässä Pirkanmaalla 21.12.2016 Selvityshenkilö Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Palvelukeskuksen taustaa Palvelukeskuksen tehtävä on tukea ja tuottaa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

T Vuorovaikutteinen prototyyppi ja käyttöohjeet. Laskari 9: Kevät 2005

T Vuorovaikutteinen prototyyppi ja käyttöohjeet. Laskari 9: Kevät 2005 T-121.110 Laskari 9: Vuorovaikutteinen prototyyppi ja käyttöohjeet Kevät 2005 Vuorovaikutteinen prototyyppi Prototyypin vaatimuksena on vuorovaikutteisuus reagoi käyttäjän toimintoihin Prototyypin saa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 6 09.02.2016 Sivistyslautakunta 21 03.05.2016 Kunnanhallitus 93 09.05.2016 Kunnanhallitus 116 13.06.2016

Sivistyslautakunta 6 09.02.2016 Sivistyslautakunta 21 03.05.2016 Kunnanhallitus 93 09.05.2016 Kunnanhallitus 116 13.06.2016 Sivistyslautakunta 6 09.02.2016 Sivistyslautakunta 21 03.05.2016 Kunnanhallitus 93 09.05.2016 Kunnanhallitus 116 13.06.2016 JUVAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN TOIMITILARYHMÄ 45/12.00/2016 SIVLTK 6 (Asian valmistelija

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot