kontrahti Maakunta-arkisto sai uuden aarrekammion Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Maakunta-arkisto sai uuden aarrekammion Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3 2009"

Transkriptio

1 Yliopistouudistuksen loppukiri Aivotutkijan ihanteellinen työympäristö TEM ja toimivat tilat kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti Maakunta-arkisto sai uuden aarrekammion

2 Kontrahti Sisältö 12 Yliopistouudistus Kiinteistöjohtajat esittelyssä. Kimmo Kuortti 4 Graafinen aarrekammio pitää huolta sisällöstään Maakunta-arkisto sai ensimmäistä kertaa omaa käyttötarkoitusta varten suunnitellut tilat Hämeenlinnaan. 9 AVIen ja ELYjen palapeliä Senaatti-kiinteistöt vastaa Alkuhankkeen toimitilaratkaisuista. 12 Yliopistouudistus loppukiriin 16 Musiikkitalo syntyy käsityönä Yleisö pääsi tutustumaan raksabileissä Musiikkitaloon. 18 Toimivan työtilan metsästys 22 Työ ja elinkeinoministeriö Onni onnettomuudessa: TEM sai entistä paremmat tilat tulipalon jälkeen. 21 Pinnalla Puumuovikomposiitti taipuu huonekaluiksi. 22 TEM: jotain uutta, jotain vanhaa 26 Kolumni Jouni Virtaharju 27 Kiinteistöpalvelujen laatuvaatimukset yksiin kansiin KiinteistöRYL kokoaa kiinteistöpalvelujen laatukriteerit yhteen. 28 Esittelyssä rajavartioasemat 30 Picasso saapui Helsinkiin 31 Ammattilaisen valinnat 32 Uutiset 34 Resumé Jari Härkönen 2 kontrahti

3 Pääkirjoitus 18 Kiti Müller 30 Picasso Helsinkiin Aistit huomioon myös työ - ympäristössä.. Noin 200 Pablo Picasson työtä on esillä Ateneumissa 6. tammikuuta asti. Johanna Kannasmaa Pablo Picasso: Suuri sohvapöytäasetelma (1931) Succession Picasso 2009 Kuvasto; photo RMN / René-Gabriel Ojéda Vääjäämättömät suhdannevaihtelut Taloustieteilijöiden harmiksi opit itsensä tasapainottavista markkinoista eivät ole koskaan käytännössä toimineet keynesiläisen mallin mukaan. Kerta kerran jälkeen noususuhdanne pitkittyessään on tuonut mukanaan hintojen nousun ja nousukausi on ennemmin tai myöhemmin päätynyt markkinoiden epätasapainoon ja lamaan. Tuhannen taalan kysymys kuuluu, onko näin pakko käydä ja mitkä syyt johtavat kysynnän ja tarjonnan tasapainon järkkymiseen. Epätasapainon syiksi on mainittu muun muassa vauhtisokeus, ahneus ja ihmisen narsismi sekä myös erityyppisten interventioiden vaikutus. Interventiotahoiksi on yleisemmin nähty joko julkinen valta tai työmarkkinamekanismi. Kuitenkin jo 90-luvun alkupuolella Hyman P. Minsky nimesi markkinoiden pahimmaksi interventio-osapuoleksi rahoitusmarkkinat. Rahoitusmarkkinat unohtivat roolinsa rahan markkinapaikan pitäjänä ja varovaisena luotonantajana menemällä osapuoleksi laajalla rintamalla heille uuden tyyppiseen riskinottoon. Rahoituslaitokset alkoivat innovoimaan haltuunsa uskottuja varoja ja kasvattamaan taseitaan ja tuottojaan mitä erilaisempien johdannaistuotteiden avulla. Samalla erkaannuttiin vanhasta otto-antolainaus asetelmasta. Noususuhdanteen jatkuessa ja pitkittyessä rahoitussektorin riskipolitiikka näyttää kokemusten valossa asteittain muuttuvan laman jälkeisestä varovaisesta hedgetyyppisestä rahoituksesta enemmän ja enemmän spekulatiiviseen suuntaan. Tätä kehitystä ruokkivat heikosti valvotut johdannaismarkkinat, pankkiirien varsin avokätisiksi kuvatut kannustinjärjestelmät sekä tarjolla olevien riskien kasvava volyymi ja koko. Kun spekulatiivinen fi nanssisektorin riskinotto on saavuttanut saturaatiopisteensä, nousukausi päättyy suureen ryminään ja lamaan. Edellä mainittua taustaa vasten fi nanssikriisi on oikea nimitys meneillään olevalle lamalle. Mutta opittiinko tälläkään kertaa mitään? Keskustelu tiukemman valvonnan tarpeellisuudesta on käynnistynyt. Listalla on johdannaismarkkinat sekä fi nanssisektori kannustinjärjestelmineen ainakin sen aikaa, kun ne ovat erimuotoisten tukijärjestelyjen piirissä. Voimakas kritiikki kohdistuu myös rating-laitoksiin ja niiden kykyyn arvioida riskipitoisuutta. Toivottavaa on, että turha kompleksisuus karsiutuu rahoitustuotteista, eikä sijoitusinstrumentteja enää kaupiteltaisi talletusten kaapuun puettuina, eikä myöskään väitettäisi, että hajautettu riski ei olisikaan riski. Senaatti-kiinteistöjen kannalta meneillään olevan fi nanssikriisin vaikutukset tuntuvat luotonsaannin vaikeutumisena ja kallistumisena. Viimeisen vuoden aikana ulkomaiset luotottajapankit ovat vaihtuneet lähinnä kotimaisiin eläkevakuutusyhtiöihin. Myös kalliimpien kiinteistökohteiden myynnit ovat lähes kokonaan pysähtyneet. Todennäköistä myös on, että pitkittyessään fi nanssikriisin seuraukset tulevat vaikuttamaan käytössä oleviin tilamääriin ja luovat paineita vuokrahinnoitteluun. Aulis Kohvakka toimitusjohtaja Jari Härkönen

4 Graafinen aarrekammio pitää huolta sisällöstään Kaikki kuvat Jari Härkönen Arkistotilojen ulkoseinät ovat graafista betonia, johon graafikko Aimo Katajamäki suunnitteli kuvioaiheen arkiston vanhoja materiaaleja hyödyntäen. 4 kontrahti

5 Elokuussa yleisölle avatun Hämeenlinnan maakunta-arkiston upea rakennus tarjoaa näyttävän, turvallisen ja käyttötarpeen mukaisen ympäristön kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyttämiseen. Kaikki kuvat Jari Härkönen Tuija Holttinen Mielikuva pölyisestä arkistosta loputtomine käytävineen ja tunkkaisine tuoksuineen haihtuu välittömästi, kun astuu Hämeenlinnan maakuntaarkistoon. Asiakastilojen kaksi pitkää seinää ovat kokonaan päivänvalon sisään päästävää lasia ja koko tila on avara, valoisa ja raikas. Tyylikästä harmaata pintaa elävöittää muutama tarkkaan valittu kirkas huomioväri. Ison aulan toiminnalliset osat, tutkijasalit, asiakkaiden vaatesäilytys ja takana oleva koulutustila ovat kaarevien seinien takana. Suoraa pintaa löytyy vain mikrofilmihuoneen seinästä ja aulan kalusteista. Tiskin takana henkilökunta on valmiina palvelemaan arkiston kätköistä kiinnostuneita kävijöitä. Arkistoille tyypilliseen tapaan kovin usein ovi ei kuitenkaan käy, keskimäärin Hämeenlinnan maakunta-arkistossa käy noin ihmistä vuodessa. Päivittäin se tarkoittaa noin kolmeakymmentä kävijää. Valtaosa vierailijoista on sukututkijoita, historioitsijoita ja opiskelijoita. Valtion viranomaisten asiakirjat tallessa Maakunta-arkiston tärkein tehtävä on nimensä mukaisesti tarjota asialliset ja tarkkaan säädellyt arkistointitilat valtion viranomaisten piiri- ja paikallishallinnon pysyvästi säilytettäville asiakirjoille.»käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on täällä esimerkiksi alioikeuksien arkistot. Hierarkkisesti tänne kuuluu vielä lääninhallitus, mutta sitä ylempien hallintoviranomaisten aineistot menevät Kansallisarkistoon Helsinkiin», selventää ylitarkastaja Kari Korpi Hämeenlinnan maakunta-arkistosta. Lisäksi maakunta-arkisto ottaa vastaan arkistoja yksityishenkilöiltä, järjestöiltä ja seuroilta. Mikrofilmikokoelmasta löytyy myös paljon selattuja seurakuntien väestörekisterikirjoja ja Suomen Sukututkimusseuran historiakirjakopioita. Viranomaismateriaalista otetaan tällä hetkellä vastaan otetaan yli 40 vuotta vanhaa aineistoa.»sitä nuoremmat aineistot viranomaiset säilyttävät itse. Puhetta aikarajan muuttamisesta on tosin ollut. Yksityisarkistoissa ikärajaa ei ole.» Lisää tilaa ja tekniikkaa Näyttävä A-kirjain on vuonna 1652 Saksassa painetun Johannes Gerhardin kirjoittaman teoksen esipuheesta. Tilanpuute oli suurin syy, miksi Hämeenlinnan maakunta-arkiston uudisrakennus tarvittiin. Entiset tilat yksinkertaisesti jäivät riittämättömiksi. Kun jatkuvasti lisääntyvää arkistoitavaa materiaalia on kilometritolkulla, seinät tulivat vastaan kymmenen hyllykilometrin kohdalla. Uudessa talossa arkistotilaa on 28 hyllykilometriä kolmessa kerroksessa. Loputtomiin sekään ei riitä. Kari Korpi kertoo, että tämän hetkisten arvioiden mukaan nämäkin hyllyt täyttyvät vuoden aikana.»aineistoa laitetaan jatkuvasti sähköiseen muotoon, mutta työ on hirmuisen työlästä ja hidasta. Koko aineistosta vain pienenpieni murto-osa on laitettu verkkoon, eikä kaikkea koskaan tulla sinne siirtämäänkään, se on mahdotonta. Tosin tänä päivänä iso osa tiedosta on jo nyt sähköisessä muodossa. Tavoite onkin, että se mikä syntyy sähköisenä myös otetaan arkistoon vastaan sähköisessä muodossa.» Uudisrakennuksen moderni tekniikka palvelee niin henkilökuntaa kuin kontrahti

6 Kaikki kuvat Jari Härkönen»Ensimmäistä kertaa arkistolla on omaa käyttötarkoitusta varten suunnitellut tilat», Kari Korpi toteaa tyytyväisenä. Asiakastilat ovat katutasossa muo dostaen eri toimintojen läpinäkyvän, helposti palveltavan ja valvottavan mutta samalla riittävästi tutkimusrauhaa tarjoavan alueen. asiakkaitakin ja arkistoitavaa aineistoa aivan eri tavalla kuin vanhoissa tiloissa. Henkilökunta nauttii etenkin hyvästä ilmastoinnista, joka pitää työskentelyolosuhteet mukavana ja vireänä. Ilmastointilaitteille on varattu koko viides kerros, sillä arkistotiloille on määritelty tarkat rakenne- ja olosuhdemääräykset. Niillä turvataan asiakirjojen säilyminen. Kari Korpi kertoo, että arkistomakasiinien vaatimat ilmasto-olosuhteet olivat rakennusteknisesti hankalia toteuttaa.»lämpötila- ja kosteusarvot eivät sinänsä olleet ongelma, mutta niiden hyvin pieni päivittäinen vaihtelumarginaali tahtoi tuottaa haasteita asentajille ja laitetoimittajille. Nyt muutamien säätöjen jälkeen nekin ovat kohdallaan ja tilanne on hallinnassa.» Hämeenlinnan uusi maamerkki Yksi rakennuksen haluttuja ominaisuuksia oli myös maakunta-arkiston helppo saavutettavuus. Sijainniltaan uusi arkisto onkin upeasti Hämeenlinnan»porttina» Lahden suuntaan menevän Viipurintien varrella, Keinusaaren alueella. Keskustaan on matkaa reilu kilometri, rautatieasemalle alle 200 metriä ja linja-autoasemalle noin 800 metriä. Kari Korpi muistuttaa, että tärkeimmät vaatimukset ovat kuitenkin arkiston toimintaan perustuvia, eli täällä olevan materiaalin säilymisen varmistaminen mahdollisimman hyvin sekä toimiva 6 kontrahti

7 Info Hämeenlinnan maakunta-arkisto: Arkkitehtisuunnittelu: Heikkinen-Komonen Oy Rakennusurakoitsija: Peab Seicon Oy Rakennuttajakonsultti: ISS Proko Oy Rakennuksen pinta-ala m 2 Asetettu elinikätavoite 200 vuotta, laskennallinen elinkaari-ikä 236 vuotta Kustannukset noin 10 Me Keskimäärin kävijää vuodessa 12 arkistomakasiinia 28 hyllykilometriä 21 tutkijasalipaikkaa 15 mikrofi lmien lukulaitetta Vanhin yksittäinen asiakirja on vuodelta 1504 Arkistotilojen päivittäinen lämpötilan vaihtelumarginaali +-1 C Arkistotilojen päivittäinen kosteuden vaihtelumarginaali +- 3 prosenttiyksikköä Sekä ulkoa että sisältä maakunta-arkiston rakennus jakautuu näkyvästi kahtia. Viisikerroksinen arkisto, arkkitehdin sanojen mukaan»aarrekammio» on harasiakaspalvelu. Arkiston henkilökunta iloitseekin aiheellisesti siitä, että ensimmäistä kertaa Hämeenlinnan maakunta-arkiston 80-vuotisen historian aikana heillä on käytössään tilat, jotka on alusta asti tätä käyttötarkoitusta varten suunniteltu. Kari Korven mukaan toiminnalliset lähtökohdat otettiin suunnittelussa hyvin huomioon, ja ratkaisut ovat miellyttäneet niin rakennuksen omistajaa, suunnittelijaa kuin käyttäjiäkin. Mutta ei rakennuksen upeasta ulkomuodosta ole varmaan kenelläkään mitään vastaansanomista.»vaikka kyseessä on arkistorakennus, siitä haluttiin tehdä arkkitehtonisesti korkeatasoinen, julkisen rakentamisen parhaita perinteitä kunnioitten. Ainahan näyttävä rakennus kohottaa koko kaupungin imagoa.» Harmaa aarrekammio täynnä tietoa kontrahti

8 maan, näyttävän graafisen betonivaipan sisällä. Avara valokuilu erottaa arkiston rakennuksen toisesta osasta, joka on omistettu henkilökunnan työhuoneille. Värimaailma toistuu rakennuksen molemmissa osissa samanlaisena: lämmin tammilattia, paljon lasia, erittäin paljon eleetöntä, pinnaltaan rouheaksi jätettyä betonia ja tummaa harmaata. Väripilkkuina henkilöstö- ja toimistotiloissa on violetteja tuolia. Arkistomateriaalin käsittelyn, asiakaspalvelun ja kokoelmien hoidon välissä on nautinnollista lepuuttaa katsetta arkistokuution harmaassa betonipinnassa, johon on koottu talon omasta aineistosta kauneimmat merkit ja kirjaimet. Kaikki kuvat Jari Härkönen Maakuntaarkistot Maakunta-arkistot ovat arkistolaitokseen kuuluvia valtion piirihallintoviranomaisia, alueellisia keskusarkistoja sekä tutkimus- ja kehittämiskeskuksia. Hallinnollisesti ne ovat Helsingissä toimivan Kansallisarkiston alaisia. Maakunta-arkistot sijaitsevat Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Mikkelissä, Oulussa, Turussa ja Vaasassa. Hämeenlinnan maakunta-arkisto on näistä vanhin, se on perustettu vuonna Maakunta-arkistot vastaanottavat ja säilyttävät asiakirjoja sekä edistävät niiden käyttöä tutkimuksen lähdeaineistona. Maakunta-arkistot myös ohjaavat ja valvovat, että arkistolain piiriin kuuluvat viras tot ja laitokset hoitavat arkistotointaan lain säädännön ja arkistolaitoksen ohjeiden mukaisesti. Maakunta-arkisto on avoin kaikille. Suurimpia asiakasryhmiä ovat suku- ja kotiseuduntutkimuksen harrastajat, historiantutkijat ja opiskelijat. Maakunta-arkiston asiakkaita ovat myös viranomaiset ja yksityiset kansalaiset heidän tarvitessaan tietoja, todistuksia ja selvityksiä arkistoista. 8 kontrahti

9 AVIen ja ELYjen palapeliä Virpi Hopeasaari Valtion uudet aluehallintovirastot AVIt ja ELYt kokoavat toisiaan tukevia toimintoja saman katon alle ja yhteistyötä tekeviä yksiköitä lähelle toisiaan. Senaatti-kiinteistöillä on haastava tehtävä suunnitella uusien virastojen toimitilaratkaisut. Pia Holm Valtion aluehallinnon uudistaminen eli Alku-hanke tähtää tehokkaaseen ja tulokselliseen, kansalais- ja asiakaslähtöiseen aluehallintoon. Se merkitsee muun muassa viranomaisten työnjaon selkeyttämistä, päällekkäisyyksien poistamista ja hallintoviranomaisten määrän vähentämistä. Myös viranomaisten aluejakoja uudistetaan ja tehtäviä kootaan yhteen. Lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä tulee hoitamaan kuusi aluehallintovirastoa eli AVIa, joihin siirtyy noin henkilöä. Viiteentoista elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukseen eli ELYyn kootaan valtionhallinnon täytäntöönpanoja kehittämistehtäviä, joita hoitaa noin henkilöä.»ohjenuorana AVIen ja ELYjen tilaratkaisuissa on valtion toimitilaohje. kontrahti

10 Se edellyttää, että huomioidaan muun muassa tilojen turvallisuus ja terveellisyys, tilankäytön tehokkuus, muutosten hallinta ja ympäristönäkökohdat ja varmistetaan valtion kokonaisetu», kertoo johtava asiantuntija Petri Porkka. Toimitila-asiantuntija Riitta Sirénin kanssa hän vastaa Senaatti-kiinteistöissä AVIen ja ELYjen toimitilasuunnittelusta. Lisäksi tiimiin kuuluu kiinteistöasiantuntija Marja Multimäki. Asiantuntijoiden käsissä Porkka on mukana Alku-hankkeen talous- ja toiminnansuunnitteluryhmässä, jonka ohjauksessa tilaratkaisuja suunnitellaan. Lisäksi jokaisella AVI- ja ELYpaikkakunnalla on muutostyöryhmä, jossa Senaatti-kiinteistöt on edustettuna.»myös valtion tilankäyttö tehostuu.» Pia Holm 10 kontrahti

11 Senaatti-kiinteistöt tuottaa paikkakunnittain ja organisaatiokohtaisesti lähtökohtatietoja toimitilasuunnittelulle ja tekee toimitilaratkaisuehdotukset, ja muutosryhmä valmistelee esitykset sen pohjalta.»kyse on haastavasta palapelistä. Me näemme tilojen kokonaistarpeen ja tunnemme nykyiset käytettävissä olevat tilat. Tämän tiedon pohjalta voimme miettiä, mistä millaisiakin tiloja löytyy, kuinka paljon henkilöstöä niihin mahtuu ja miten tilat saadaan vastaamaan konseptoinnin esille nostamia virastojen toiminnallisia tavoitteita», Riitta Sirén kertoo.»tavoitteena on sijoittaa virastot valtion kiinteistöihin. Myös valtion tilojen tilankäyttö tehostuu», Porkka jatkaa. Tilaratkaisujen palapeliä senaattilaiset pyörittävät Optimaze.net-toimitilahallintaohjelman avulla. Se on Senaattikiinteistöjen työkalu toimitilojen tilankäytön ja kustannusten hallintaan. Ohjelmaa muokataan Alku-hankkeen tarpeisiin.»työkalu tarjoaa täsmällisen, faktoihin perustuvan tiedon tilojen nyky- ja tavoitetilanteesta ja sen avulla saadaan tuotettua yhdenmukaiset ja keskenään vertailukelpoiset raportit», Porkka selittää. Vaativaa tilahiontaa AVIt ja ELYt linkittyvät vahvasti valtion tuottavuustavoitteisiin. Lopullisille muutoksille on suunnitteilla kolmen vuoden siirtymäaika. Aluehallintoviranomaisten henkilöstömäärä tulee vähenemään noin 19 prosentilla vuoteen 2015 mennessä, mikä tulisi huomioida tilaratkaisuissa jo nyt.»tilasuunnittelu on haastavaa, koska organisaatiot eivät ole vielä valmiita. Henkilöstömäärät ovat tiedossa , mutta siirtymäkauden muutokset ja tuottavuustavoitteiden toteutuminen ovat vielä avoimia. Toiminta ei ole muotoutunut niin, että siitä voisi johtaa tilatarpeet. Tavoitteena on kuitenkin saada tilat tukemaan toimintaa. Sitten, kun tiedetään virastojen prosessit ja työn tekemisen tavat, itse tilojen toteuttaminen on selkeää», Riitta Sirén pohtii. Syyskuun loppuun mennessä muutosryhmät esittävät ja Senaatti-kiinteistöt kokoaa lopullisen tavoitesuunnitelman tilaratkaisuista Alku-hankkeen talous- ja toiminnansuunnitteluryhmälle. Marraskuun loppuun mennessä valmistuu virastokohtainen huonetilasuunnitelma, josta käy ilmi henkilöiden sijoittuminen toimitiloihin lähtien, jolloin uudet virastot aloittavat toimintansa. Pia Holm Mukana asiakkaan strategiaprosessissa Valtion toimitilaratkaisujen tuottaminen edellyttää Senaatti-kiinteistöiltä sekä valtion tuottavuustavoitteiden että asiakaskunnan toiminnallisten tavoitteiden ymmärtämistä. Yhä useammin Senaatti-kiinteistöt astuu asiantuntijana mukaan asiakkaan strategiaprosessiin ja linkittää siihen asiakkaan koko toimitilahallinnan.»esimerkiksi aluehallinnon uudistuksessa ei ole kyse vain siitä, että löydämme aluehallintovirastoille sopivat tilaratkaisut. Lisäksi voimme toimia koko hallinnonalan kehittäjänä ja ohjaajana tarjoamalla asiakkaillemme toimitilajohtamisen asiantuntemusta ja tuottavuutta tukevia palveluita», sanoo Senaatti-kiinteistöjen Toimistot-toimialan johtaja Jorma Heinonen. Senaatti-kiinteistöt on luonut asiantuntijapalveluita muun muassa toimitilaratkaisujen konseptointiin. Konseptointi helpottaa toimitilaratkaisujen tekemistä asiakkaan toiminnan ja prosessien muuttuessa. Esimerkiksi Alku-hankkeessa Senaatti-kiinteistöt on pilotoimassa Turun ja Tampereen ELYissä strategialähtöistä työympäristökehittämistä, josta on tarkoitus johtaa konseptiratkaisu.»konseptointi tuo tehokkuutta tilaratkaisujen toteuttamiseen. Asiakas voi kaikissa toimipisteissään toteuttaa samaa kerran muotoiltua konseptia paikallisesti varioiden», Heinonen selittää. Senaatti-kiinteistöjen tarjoamiin strategisiin asiantuntijapalveluihin kuuluu myös esimerkiksi toimitilojen tarjoaminen valtion toimitilastrategian mukaisella yksityisrahoitusmallilla silloin, kun valtion omilla kiinteistöillä ei voida vastata tilojen käyttäjien tarpeisiin. Senaatti-kiinteistöt voi myös huolehtia tilojen ylläpito- ja käyttöjäpalveluista, jolloin asiakas voi keskittyä ydintoimintoihinsa. kontrahti

12 Kuva on TKK:n tietotekniikan laitokselta Otaniemestä. Jaakko Vähämäki Opetusministeriö Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä vakuuttaa, että yliopistojen perustehtävä ja akateeminen vapaus säilyvät uudistuksesta huolimatta ennallaan. 12 kontrahti

13 Yliopistouudistus loppukiriin Maarit Seeling Ensi vuoden alussa voimaan tuleva yliopistouudistus lisää yliopistojen itsenäisyyttä. Samalla paranevat niiden edellytykset järjestää toimintaansa tehokkaasti. Uudet yliopistot eivät vuoden 2010 alusta enää ole juridisesti osa Suomen valtiota kuten nyt, vaan itsenäisiä oikeushenkilöitä. Samalla ne siirtyvät valtion budjettitalouden ulkopuolelle, eivätkä jatkossa toimi enää valtion virastoina. Näin niillä on myös huomattavasti suurempi valta ja vastuu toiminnastaan. Uudet korkeakoulurakenteet ovat valtaosin käytössä vuonna 2012.»Pääsääntöisesti yliopistoista tulee uudentyyppisiä julkisoikeudellisia laitoksia. Poikkeuksen tekevät Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu, joiden toiminnat yhdistetään säätiölain mukaiseen Aalto-yliopistoon ja Tampereen teknillinen yliopisto, joka myös muuttuu yksityisoikeudelliseksi säätiöksi. Ratkaisun itselleen sopivasta mallista yliopistot tekivät itse», johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä selvittää. Muutoksella halutaan turvata Suomen yliopistojen kansainvälinen kilpailukyky. Uudistuksella pyritään tekemään yliopistoista niin hyviä, että ne houkuttelevat suomalaisia opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita jäämään Suomeen. Toisaalta halutaan houkutella tänne kansainvälisiä osaajia. Talouden pohja levenee Yliopistoverkosto uudistuu myös rakenteellisesti. Aalto-yliopiston tapauksessa kolmesta yliopistosta tulee yksi kokonaisuus. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyvät. Kuopion ja Joensuun yliopisto yhdistyvät Itä-Suomen yliopistoksi.»yliopistot ovat jo pitkään toivoneet laajempaa taloudellista autonomiaa ja päätösvaltaa. Osana valtiota ne ovat joutuneet toimimaan valtiokonsernin periaatteiden mukaisesti. Se ei ole aina paras mahdollinen tapa kansainvälistä kärkeä tavoitteleville yliopistoille», Lehikoinen myöntää. Vastedes yliopistot pystyvät hankkimaan yksityistä rahoitusta esimerkiksi elinkeinoelämältä. Ideana on, että yliopistot vastaavat omilla varoilla toiminnastaan. Opetusministeriön ja yliopistojen välistä ohjaussuhdetta höllennetään. Monet asiat siirtyvät yliopistojen kokonaan itsensä päätettäviksi samalla kun rehtorin asema vahvistuu.»valtio rahoittaa silti yliopistoja edelleen vähintään samalla volyymillä kuin ennenkin. Ulkopuolinen rahoitus ei vähennä valtion tukea vaan yliopistot saavat käyttää hankkimansa varat omaksi edukseen», Lehikoinen selvittää. Akateeminen vapaus säilyy Lain vastustajat pelkäävät uudistuksen lisäävän yritysten vaikutusvaltaa ja rajoittavan akateemista vapautta. Lehikoinen ei pidä uhkaa todellisena. Hän muistuttaa, että yliopistojen perustehtävä ei muutu. Opetusministeriön ohjausvalta valtakunnallisen yliopisto- ja tiedepolitiikan koordinoinnissa säilyy. Yritysten lahjoittamaan pääomaan ei voi myöskään liittää käyttöehtoja. Yliopistojen tehtävänä on edelleen edistää vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Tutkintoon johtava perusopetus säilyy maksuttomana.»elinkeinoelämä arvostaa yliopistojen pitkäjänteistä perustutkimusta. Lyhytjänteisen tutkimuksen teettäminen yliopistoilla ei ole sen etujen mukaista. Yliopistoyhteisö sitä paitsi valitsee itse hallituksensa jäsenet. Kontrolli säilyy niillä», Lehikoinen pohtii. Aikapula suurin haaste Uudistukseen liittyy yliopistokiinteistöjen yhtiöittäminen vielä tämän vuoden aikana. Yhtiöittämisellä pääomitetaan yliopistoja ja turvataan niiden vakavaraisuutta ja luottokelpoisuus. Yliopistojen omistusosuus uusissa kiinteistöosakeyhtiöissä on kaksi kolmasosaa ja valtion yksi kolmasosa. Senaatti-kiinteistöjen hallinnoinnista yliopistoille siirtyvän kiinteistövarallisuuden arvo oli viime vuoden lopussa 1,73 miljardia euroa. Uuden yliopistolain valmistelu aloitettiin keväällä Senaatti-kiinteistöjen yliopistot ja tutkimus -toimialan johtaja Juha Lemström toteaakin tiukkojen aikataulujen olleen ja edelleen olevan uudistuksen toteutuksen kenties suurin käytännön haaste. Uusien kiinteistöosakeyhtiöiden toimitusjohtajat aloittivat tehtävissään heti kesälomien jälkeen. Tarkoitus on, että syyskuun aikana yhtiöiden loput-»muutoksella halutaan turvata Suomen yliopistojen kansainvälinen kilpailukyky.» kontrahti

14 kin avainhenkilöt on palkattu ja he ovat aloittaneet työnsä. Valmistelutyöt tehdään ennen vuoden vaihdetta Lemström pitää kuitenkin todennäköisenä, että jälkitöitä kuten omistusoikeuksiin liittyviä lainhuudatuksia ja kiinteistötietojen siirtoja, joudutaan vielä tekemään. Uudet yliopistokiinteistöosakeyhtiöt noudattavat liiketoiminnassa kiinteistömarkkinoiden tavanomaisia liike- ja kiinteistötalouden periaatteita ja osakeyhtiölakia.»on tärkeää saada yliopistokiinteistöt toimimaan siten, että yliopistoilla on käytettävissään toiminnan edellyttämät toimitilat, kiinteistöjen arvo säilyy, ja että kiinteistöjen hoito ja hallinta on kustannustehokasta», Lemström summaa. Uudistusbuumi Euroopassa Euroopassa on paraikaa meneillään suoranainen yliopistouudistusten aalto.»ne ovat koko lailla samanhenkisiä kuin Suomessa eli pyrkimyksenä on vahvistaa yliopistojen autonomiaa ja erottaa ne valtion ohjauksesta. Useiden Euroopan maiden yliopistojen oikeudelliseen asemaan on jo tehtykin muutoksia, jotka antavat niille aikaisempaa itsenäisemmän taloudellisen ja hallinnollisen aseman», johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä selvittää. Virastomallista on pääosin luovuttu niissä maissa, joissa ylipistot ovat toimineet osana valtionhallintoa. Itävallassa ja Tanskassa uudistukset toteutettiin 2000-luvun alussa. Viime vuoden lopulla Ruotsissa jätettiin ehdotus valtion yliopistojen ja korkeakoulujen uusiksi toimintamuodoiksi. Ehdotus noudattelee pitkälti suomalaisen uudistuksen suuntaviivoja. Samoin Norjassa on luvassa uudistusesityksiä. Ranskassa on meneillään laaja autonomiaa lisäävä yliopistouudistus, tosin yliopistot edelleen säilyvät valtion laitoksina. Muun muassa yliopistojen kiinteistöt on tarkoitus siirtää yliopistojen omaan omistukseen. Kiinteistöjohtajat luupin alla Jukka Kumara Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtajaksi valittu Jukka Kumara, 52, kertoo olevansa paljasjalkainen helsinkiläinen, naimisissa ja kahden, nyt jo aikuisen lapsen isä. Koulutukseltaan hän on rakennusinsinööri (-82), DI (-96) ja MBA (-07). Rakennusalan konsulttitoimistoissa Kumara on työskennellyt reilut kymmenen vuotta projektin- ja kiinteistönjohtotehtävissä. Sen jälkeen hän toimi viitisen vuotta suoraan kiinteistön omistajien palveluksessa vastaten rakennuttamisasioista ja kiinteistöjen ylläpidon kehittämisestä. Viimeiset kymmenen vuotta Jukka Kumara on keskittynyt kiinteistökehitykseen ensin tanskalaisen kiinteistökehitysyhtiön, TK developmentin palveluksessa ja viimeksi Aberdeen Property Investors Finland Oy:n kiinteistökehitysjohtajana. Yliopistokiinteistöyhtiöiden käynnistämisvaiheessa keskeistä on Kumaran mielestä suhteiden luominen eri yhteistyötahoihin. Tässä tapauksessa keskeisimmiksi nousevat omistajat, joista useimmat ovat myös vuokralaiskäyttäjinä kohteissa, sekä tulevat rahoittajat. Yksi keskeinen asia on se, miten varmistetaan eri käyttäjä tahojen tasapuolinen kohtelu.»yhtiön omistukseen ja hallintaan luovutettava kiinteistöomaisuus on hyvin verrattavissa kruununjalokiviin niin arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti kuin pääoma-arvoltaankin, joten sen arvojen ylläpitämisestä vastuu painaa raskaasti», Kumara toteaa. 14 kontrahti

15 Info Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy: Pääkaupunkiseudulla toimivat yliopistot eli Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Svenska Handelshögskolan ja Teatterikorkeakoulu. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy: Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivat yliopistot. Aalto-yliopistokiinteistöt Oy: Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu. Jaakko Vähämäki Mauno Sievänen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtajana aloitti Tampereella elokuun alussa diplomi-insinööri Mauno Sievänen, 50. Sievänen siirtyi tehtävään ISS Proko Oy:n aluejohtajan paikalta. Alkujaan Jyväskylästä kotoisin olevan Sieväsen perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa. Valmistuttuaan Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 1985 Sievänen aloitti rakennusliikkeen palveluksessa. Rakennuttamistehtäviin Projektikonsultit Oy:n palvelukseen hän siirtyi ISS Prokossa Sievänen johti 60 hengen rakennuttamis- ja kiinteistöjen käytön asiantuntijapalvelua. Myös Sievänen pitää uuden kiinteistöyhtiön käynnistämisaikataulua tiukkana.»meidän on määritettävä keskeiset prosessit ja luotava niiden ympärille aloitusorganisaatio ja toimintamallit. It-järjestelmät ovat haaste, kuten myös monille normaalisti toimiville yrityksille. Uusi yliopistolaki muuttaa yliopistojen päätöksentekoa varsin paljon. Yliopistoihin tulee yritystoiminnan mukaiset hallitukset ja rehtorin asema hallituksen esittelijänä muistuttaa yrityksen toimitusjohtajaa. Muutos varmaan aluksi hämmentää ja luonnollisesti myös pelottaa», Sievänen pohtii. Kari Kontturi Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtajan DI, MBA Kari Kontturin, 49, juuret ovat sanojensa mukaan syvällä itäsuomalaisissa vaaramaisemissa. Ilomantsissa syntynyt Kontturi siirtyi uuteen tehtäväänsä syyskuussa Vantaan kaupungin omistamasta VTK Kiinteistöt Oy:stä, jossa hän työskenteli toimitusjohtajana vuodesta Kontturi asuu Helsingissä vaimon ja neljän lapsensa kanssa.»työuraa on kertynyt noin 25 vuotta, josta parikymmentä vuotta rakennusliikkeissä eri tehtävissä, loppuvaiheessa kiinteistökehittämisessä, rakennuttamisessa ja markkinoinnissa. VTK Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtajaksi tulin viisi vuotta sitten Oy Alfred A. Palmberg Ab:n projektipäällikön tehtävistä», Kontturi selvittää. Varsinainen haaste uuden yrityksen käynnistämisessä on hänen mielestään löytää hyvin rajatussa ajassa oikeat ihmiset tehtäviin ja saada heidät toimimaan yhteisen tavoitteen mukaisesti heti alusta. Kaikki muu on tekniikkaa ja sopimuksia.»yliopistokiinteistöjen juridinen selvitys on vielä kovin levällään. Verotuksellisesti on selvitettävää. Samoin käyttöpääoman ja vieraan pääoman hankinta tulevat hyvin nopeasti eteen, kun yhtiöiden perustamisvaiheessa on päädytty niukkaakin niukempaan pääomitukseen. Lainasalkun rakenne ja koko ovat edelleen hakusessa, joten muutama iso asia on selvitettävänä», Kontturi toteaa. kontrahti

16 Yleisö nautti Musiikkitalon alkusoitoista Marjo Tiirikka»Tämä on vasta alkusoittoa», lukee Musiikkitalon työmaata ympäröivissä suojalakanoissa. Sinfonioiksi tahtien pitäisi yltyä kahden vuoden kuluttua, kun ensimmäiset varsinaiset konsertit talossa järjestetään. Esimakua musiikkitarjonnasta kuultiin raksabileissä. Musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta kertoi aikanaan toivovansa eduskuntataloa vastapäätä sijaitsevasta rakennuksesta helposti lähestyttävää koko kansan konserttitaloa. Tätä tukee jo rakennusaikana se, että yleisöä on aika ajoin päästetty työmaalla talon vaiheita seuraamaan. Syyskuisena lauantaina järjestetyt kaikille avoimet raksabileet houkuttelivat arviolta kävijää tutustumaan työmaahan. Talon tulevat isännät eli Sibelius- Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri tarjosivat

17 Taideteoskilpailu käynnissä»hienoa, että paikalla on sekä lapsia että varttuneempiakin musiikin ystäviä», iloitsevat Musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta ja johtaja Juha Lemström Senaatti-kiinteistöistä. Kaikki kuvat Arno de la Chapelle Valtion taideteostoimikunta julisti taidekilpailun, jolla haettiin ehdotuksia Musiikkitaloon ja sen tontille sijoitettaviksi taideteoksiksi. Kilpailuun osallistui lähes 800 teosta, joissa toistuvina teemoina olivat viitteet musiikin maailmaan ja paikan menneisyyteen. Jatkoon selvisi kuusi teosta, joiden tekijät ovat Kari Cavén, Reijo Hukkanen, Pekka Kauhanen, Kirsi Vaulanen, Tapio Kettunen ja Kari Södö. Kaikki kilpailuun saapuneet ehdotukset asetetaan näytteille myöhemmin ilmoitettavaan paikkaan tammikuussa 2010 toisen vaiheen ratkettua. Raksabileissä esiintyivät muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin Vaskiseitsikko (vas.) ja kansanmusiikkia soittanut Sibelius-Akatemian Polka Chicks (keskellä). yleisölle monipuolisia musiikillisia makupaloja.»monen mielestä oli hauska idea, että vaikka esiintyjinä olivat eri yhtyeet HKO:sta, RSO:sta ja Sibelius-Akatemiasta, ei kuultukaan yhtään klassista musiikkia vaan viihdettä, jazzia, kansanmusiikkia ja musiikkisatu», Helena Hiilivirta kertoo. Yleisö pääsi ensimmäistä kertaa opastetuille kierroksille Musiikkitalon rakenteilla oleviin sisätiloihin. Ehkä eniten hämmästeltiin sitä, että suuri osa rakennuksesta on todellakin maan pinnan alapuolella ja miten "pienet" salit näyttivät suurilta. Musiikkitalo syntyy käsityönä Viikonvaihteen vaihduttua arjeksi työmaan valtasivat jälleen työmiehet. Vuoden vaihteessa valmistuva runko on hyvin betoninen, vaikkei lopputuloksessa betonia juuri näy. Julkisivu on nimittäin pääosin lasia ja kuparia. Tällä hetkellä pääsalin runkotyöt, talotekniset työt, harjoitussalien ruiskubetonikattojen teko, muuraustyöt ja pintalattioita täydentävä teräsrakentaminen työllistävät noin 250 työmiestä. Suurimmillaan työmaalla ahkeroi rakennusalan ja näyttämötekniikan ammattilaista.»uusina, isompina työvaiheina aloitamme pian lasiseinien asennuksen ja ulkoseinien verhouksen. Lisäksi näyttämötekniset työt käynnistyvät», kertoo projektipäällikkö Markku Muhonen SRV Yhtiöistä. Monenlainen musiikki soi aikanaan viidessä paikkaisessa salissa. Pääkonserttisalissa on erikoista se, että saliin on näköyhteys ulkoa.»runko on monimuotoinen ja haastava, samoin akustiset vaatimukset detaljeineen. Tämä on varsin käsityövaltainen rakennustyömaa», Markku Muhonen kertoo. kontrahti

18 Kaikki kuvat Johanna Kannasmaa Ihmisen ajattelulle ja toiminnalle ei ole lainkaan samantekevää, millaisessa ympäristössä hän töitään tekee. Millainen tila olisi, jos aivotutkija saisi päättää? Toimivan työtilan metsästys Marjo Tiirikka Pienen neuvottelupöydän kahvimukissa juoksee Muumeista tuttu Haisuli ja sivupöydällä laiskottelee puukala riippukeinussa. Viherkasvit tuovat tuulahduksen viidakkoa tutkimusprofessori Kiti Müllerin työhuoneeseen. Pöydillä lepää tuhteja paperipinoja.»joku saattaisi pitää huonettani sotkuisena. Itse tiedän kuitenkin tarkkaan, missä mitäkin on, joten minun ei tarvitse käyttää muistikapasiteettia tavaroiden etsimiseen», Kiti Müller selittää Työterveyslaitoksella Helsingin Haartmaninkadulla sijaitsevassa huoneessaan. Moderni aivotutkimus on Müllerin mukaan osoittanut ihmisen lähiympäristön laajentavan muistia ja toimivan sen tukena. Jatkuvat suursiivoukset tai työpisteen muutokset vaikeuttavat työn sujuvuutta, koska ne merkitsevät poisoppimista totutusta.»aistit kiinnittävät ihmisen aivot ja mielen ympäristöön, joten aistiensa avulla hän on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Ympäristö vaikuttaa siis ratkaisevasti olotilaamme ja tapaamme toimia.» Erilaiset olosuhteet kuten väri-, kaluste- ja äänimaailma aiheuttavat ihmisille vaihtelevia tunnetiloja, jotka puolestaan vaikuttavat keskittymiseen, motivaatioon ja oppimiseen. Ärsykkeiden sekamelska kuormittaa aivoja, mutta ärsykkeetönkään ympäristö ei ole hyväksi.»jouduimme muuttamaan unilaboratoriomme olosuhteita, koska ihmisten mielestä siellä oli liian hiljaista. Aivot tarvitsevat perusmiellyttävän taustakohinan. Jos informaatiota ei tule lainkaan, tila koetaan epäluonnolliseksi.» Desibelit vaikuttavat Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen johtaja Kiti Müller luettelee monta tieteellisesti todennettua faktaa aivojen toiminnasta: osa aivojen hermosoluista on hyvin herkkiä tietynlaisille haju- tai makuärsykkeille, toisenlaiset hermosolut taas herkistyvät kuulo- tai näköärsykkeistä. Ylirasittunut ja huonosti yönsä nukkunut tai stressaantunut ihminen kokee ympärillä olevat hälyäänet ärsyttävämpinä kuin hyvin levännyt. 18 kontrahti

19 »Kaikki aistit tarvitsevat kutittelua. Se lisää hyvinvointia», sanoo aivotutkija Kiti Müller.»Työympäristön muokkaaminen pitää sallia, vaikka se olisikin suunnittelijan pahin painajainen.» Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos ihminen tekee keskittyneesti työtään, ja yhtäkkiä joku naurahtaa, puhelin soi tai työkaveri kilistelee kahvikuppia, keskittyminen herpaantuu. Saadakseen jälleen työrytmistä kiinni punainen lanka on löydettävä uudelleen. Kiti Müller epäileekin, että mahdollinen tyytymättömyys avotoimistoihin johtuu usein siitä, ettei akustiikkaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota.»joskus tyytyväisyys saattaa olla ainoastaan kymmenestä desibelistä kiinni. Tämän voi helposti korjata, sillä markki- noilla on jo runsaasti akustiikkaa parantavia rakennus- ja pintamateriaaleja.» Hajuton, mauton ja väritön ei häiritse mutta ei inspiroikaan Jos samaan avotoimistoon asettuu sata työntekijää, voi halujen ja mieltymysten kirjo olla melkoinen. Kuka siis määrää kaapin värin ja paikan? Muutostilanteessa aivotutkija antaisi henkilökunnalle mahdollisuuden kertoa toiveistaan tiettyyn päivämäärään mennessä. Yleensä ne, jotka kokevat asian tärkeäksi, reagoivat. Työntekijöitä olisi

20 Kaikki kuvat Johanna Kannasmaa»Aistit kiinnittävät aivot ja mielen ympäristöön.» syytä muistuttaa, ettei kaikkia ideoita ole mahdollista toteuttaa.»ehkä pitäisi keskustella siitä, mikä on kyllin hyvää suurimmalle osalle, esimerkiksi 80 prosentille henkilöstöstä. Yksilöllistä variaatiota olisi hyvä suosia, mutta ei liiaksi. Samalla on syytä pohtia, mihin tilaa tarkalleen ottaen käytetään.» Tutkimusten mukaan voimakkaat hajut häiritsevät useampia, samoin liika lämpö tai veto, mutta kun mennään väreihin, mielipide-eroja alkaa syntyä.»voidaan sanoa, että sopivan hajuton, mauton ja väritön ei häiritse ketään. Mutta toisaalta se ei myöskään ketään inspiroi. Ehkä kannattaa uskaltaa tehdä uudenlaisiakin ratkaisuja, sillä kaikki aistit tarvitsevat kutittelua. Se edistää hyvinvointia.» Müller kannattaa myös sitä, että tilasuunnittelulla, värien ja pintamateriaalien käytöllä luodaan tiloja, joissa voi virittäytyä erilaisiin työskentelytapoihin. Omassa työpisteessä tehdään keskittymistä vaativia töitä, ryhmätiloissa halutaan pistää luovuus kukkimaan. Hyötyliikuntaa ja vuorovaikutusta Liikkuminen vaikuttaa oleellisesti aivojen vireystilaan.»tila voisi tarjota enemmän luontaisia taukoliikunnan paikkoja eli sitä, että kävellään vähän kauemmaksi printterille tai eri kerroksen neuvotteluhuoneeseen. Hyötyliikunnan lisäksi matkan aikana ennätetään irrottautua työstä ja siirtää ajatukset tulossa olevaan kokoukseen.» Lisääntyneiden videoneuvottelujen rinnalle aivotutkija toivoisi satsausta taukotiloihin.»jos saisin päättää, sisustaisin upeasti tauko- ja lounastilat, joissa parhaat ideatkin monesti syntyvät. Tiedämme, että mukavat tuoksut, makuelämykset, hyvä ruoka ja seura stimuloivat aivoja.» Kohtaamisiin kannustava tilasuunnittelu edistää Müllerin mukaan ihmisten välistä verkottumista ja epämuodollista tiedonkulkua. Müller pitääkin positiivisena kaikenlaista vuorovaikutusta tukevaa tilasuunnittelua, kuten lasisia väliovia. Ne madaltavat kynnystä koputtaa toisin kuin tiukasti kiinni oleva ovi. Avotoimistossa voisi hyödyntää lasisia sermejä tilanjakajina ainakin yhdellä puolella työpistettä. Se toisi tilan tuntua ja samalla jaksamisen kannalta tärkeä luonnonvalo pääsisi ilahduttamaan arkista aherrusta.»ihminen tarvitsee tilaa ympärilleen. Samaa työtä tekevät tiimiläiset voisivat toimia yhdessä lasiseinien ympäröiminä. Se toisi yksityisyyttä enemmän kuin täysin avonainen tila.» Yhtä ainoaa ei löydykään Aivot ovat yksilöllisiä, samoin tavat työskennellä. Yhtä oikeaa ideaalityöpistettä ei aivotutkijan mukaan taida ollakaan ja hän ehdottaa variaatiota sallivaa tilaa.»ajattelua voi tukahduttaa liika kuormitus tai unenpuute sekä myös se, 20 kontrahti

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 JOHDANNOKSI Hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen oikeudellinen asema uudistetaan tavoitteena kaikkien yliopistojen

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjäpalautetta virtuaali- ja reaalimaailmasta Stakes, Auditorio 14.12.2007 Helinä Kotilainen Helina.Kotilainen@stakes.fi Miten virtuaaliympäristöä voidaan

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

HYY Kiinteistöjen toiminta

HYY Kiinteistöjen toiminta 1 HYY Kiinteistöjen toiminta HYY Kiinteistöjen yritystoiminta on pitkäjänteistä kiinteistöihin ja osakehuoneistoihin sijoittamista sekä niiden kehittämistä ja ylläpitoa. HYY Kiinteistöillä on vakaa asema

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ISE N KSI SYS TEM TAM TUE JOH ATTIC. Johtamisjärjestelmä Systematic

ISE N KSI SYS TEM TAM TUE JOH ATTIC. Johtamisjärjestelmä Systematic Johtamisjärjestelmä Systematic SYS Myydään SaaS palveluna eli vuokraat ohjelmiston käyttöoikeuden tarvitsemaksesi ajaksi. Et siis maksa isoa hankintahintaa tai kehittämiskuluja. Maksat vain siitä mitä

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

EUROCUCINA 2014, Milano

EUROCUCINA 2014, Milano Milanon Eurocucinakeittiömessut ovat Euroopan suurin keittiömessutapahtuma. Messut ovat tärkeä foorumi uusien keittiötrendien esille tuojana. EUROCUCINA 2014, Milano Vuoden 2014 messuilla näytteilleasettajia

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi.

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi. * Lindström v HAKEMUS C-?,!. "Q-$:j.,.c*,.g./ew- 16.1 0.2007 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Lindström Oy suunnittelee Konalassa osoitteessa Ristipellontie 14, Helsinki sijaitsevan palvelukeskuskiinteistönsä

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPPOJEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT MAAILMALTA

VÄHITTÄISKAUPPOJEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT MAAILMALTA VÄHITTÄISKAUPPOJEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT MAAILMALTA Teksti Annika Hirvi Kuvat: GIA-kilpailu 2007 Julkisivu Riviera Maisonin myymälän ilme ulkoapäin on mahtava: talo talon sisällä, erittäin erikoinen ratkaisu.

Lisätiedot

muutamassa minuutissa Pystytät

muutamassa minuutissa Pystytät X-Gloo Mercedes-Benzin tuulitunnelissa testattu Maailman parhaimmat puhallettavat tulevat Saksasta. Sään kuin sään kestävät, tosi näyttävät X-Gloo teltat voit pystyttää missä vain ja ne ovat taatut katseenvangitsijat!

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Yritysesittely Kiinteistöt Vaativat jatkuvaa hoitamista Sitovat pääomaa ja riskejä Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Kustannukset nousussa, varsinkin energian Ovat monimutkaisia ja herkkiä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIASTA: Otetaan käyttöön uusia korvaavia palveluja ja palveluiden tuotantotapoja.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta?

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Kuntamarkkinat 12.9.2013 Finanssineuvos Teemu Eriksson Miksi yhteinen asiakaspalvelu? Käyntiasiakaspalvelu ehdotetaan

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Taideteollinen korkeakoulu Vaasan yliopisto Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Muotoilun mahdollisuuksia Mikä on Muova Perustettu 1988 1.1.2006 lähtien

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö 18.11.2005 1/6 Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö Tampereen yliopiston hallitus 18.11.2005 hyväksynyt Kansleri 7.12.2005 vahvistanut Yliopiston arkistotoimi 1 Tampereen yliopiston arkistotoimessa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO. 17.5.2006 Workplace-seminaari

LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO. 17.5.2006 Workplace-seminaari LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO 17.5.2006 Workplace-seminaari Virpi Ruohomäki & Satu Koivisto Distributed Workplace (dwork) BIT Tutkimuskeskus Teknillinen korkeakoulu Miksi organisatorinen näkökulma?

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä Meren rannalle Keilaniemen sydämeen nousee uusi, kestävän kehityksen periaatteella toteutettava toimistokiinteistö. Keilaranta :n uudisrakennuksen suunnittelussa on

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

DigiEduET / WP4. DigiEduET seminaari 11.10.2012 9.10.2012 1

DigiEduET / WP4. DigiEduET seminaari 11.10.2012 9.10.2012 1 DigiEduET / WP4 DigiEduET seminaari 11.10.2012 9.10.2012 1 Rakennustietoaineiston monikielinen julkaisujärjestelmä Rakennustieto Oy WP4 ja Ratu Net Toiminnallinen määrittely Rautalankamalli 9.10.2012 2

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Uutta: Gyptone BIG-sarjaan ainutlaatuinen Sixto-kuvio ja uudet suuremmat tarkastusluukut. Harmoninen akustinen alakatto ilman näkyviä saumoja

Uutta: Gyptone BIG-sarjaan ainutlaatuinen Sixto-kuvio ja uudet suuremmat tarkastusluukut. Harmoninen akustinen alakatto ilman näkyviä saumoja Uutta: Gyptone BIG-sarjaan ainutlaatuinen Sixto-kuvio ja uudet suuremmat tarkastusluukut Harmoninen akustinen alakatto ilman näkyviä saumoja Gyptone BIG Sixto -tuotevalikoima UUTTA Gyptone BIG Sixto 63

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot