LIFE HASCO. Task PID Know-how, maaperän kunnostaminen HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND
|
|
- Irma Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FT-Transport Oy Ab Peltorivi FISKARS FINLAND Puh: Fax: Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: Gsm: LIFE Task PID 4055 Know-how, maaperän kunnostaminen FT-Transport Oy Ab 1
2 Maaperän kunnostus Tutkimusraportti FT-Transport Oy Ab 2003 FT-Transport Oy Ab 2
3 Maaperän kunnostus Sisältö 1. Lähtökohdat 4 Biologinen ilmahuuhtelu 5 Tehostettu biologinen puhdistus 5 Huokosilmakäsittely 5 Fytoremediaatio 6 Peltokäsittely 7 Kompostointi 7 Kiinteytys stabilointi 8 2. Puolikoksin ympäristörelevantit yhdisteet 9 3. Ongelmayhdisteiden biologinen hajottaminen Biologisen hajotustoiminnan teoreettisista perusteista Orgaanisen aineen aerobinen hajottaminen 12 Lähdeviitteitä 15 LIITE. Puolikoksianalyysin tulokset 16 FT-Transport Oy Ab 3
4 Maaperän kunnostus 1. Lähtökohdat Orgaanisten jätteiden ja jätteiden pilaaman maaperän käsittelyyn on tarjolla useita biologisia menetelmiä. Soveltamisratkaisun valinta riippuu käsiteltävän jäteaineen ympäristörelevanttien yhdisteiden laadusta, jäteaineen määrästä ja sijainnista sekä käsittelyn kustannuksista 1. Life Environment projektissa on kyse Viron palavaa kiveä käyttävän kemianteollisuuden tislausjätteestä puolikoksista, joten puhutaan erittäin suurista jätemääristä. Tähän mennessä Kohtla-Järvelle ja Kiviõliin on varastoitu yhteensä 87 miljoonaa tonnia puolikoksia. Läjitykset muodostavat useiden satojen hehtaarien laajuisen alueen, joka yhä laajenee. Käsiteltävän jätemäärän suuresta määrästä johtuen reaktorityyppiset taitosratkaisut eivät tule käsittelyssä kysymykseen. Samasta syystä jätteen polttaminen ei liene mielekästä. Näistä lähtökohdista arvioiden voidaan päätyä johtopäätökseen, jonka mukaan puolikoksia voidaan kustannustehokkaimmin ja ympäristön kannalta vähäisimmällä kuormituksella käsitellä biologisesti. Kun huonosti sopivat menetelmät 2 rajataan tarkastelun ulkopuolelle, puolikoksin biologisen käsittelyn mahdolliset päämenetelmät Itä-Vironmaan palavakivialueella ovat seuraavat: Biologinen ilmahuuhtelu Tehostettu biologinen puhdistus Huokosilmakäsittely Fytoremediaatio Peltokäsittely Aumakompostointi Kiinteytys ja stabilointi Käsillä oleva projekti itsessään voidaan käsittää eräänlaisena multimediaprojektina, joka demonstroi puolikoksin käsittelymenetelmiä ja ongelmajätteeksi määritellyn materiaalin hyötykäyttöä Viru Ramm - kasvualustana fytoremediaation kohdealueilla. Projektissa Viru Ramm menetelmä tähtää esikäsittelyssä stabiloidun puolikoksin käyttöön maanparannusaineena. Stabiloimiseen voidaan soveltaa eri menetelmiä, joilla täydennetään alkuperäispatenttiin sisältyviä perusprosesseja. Seuraavassa esitellään lyhyesti soveliaimmat käsittelymenetelmät. 1 Tämän raportin teksti on metodologisista syistä esitetty myös tutkimusraportti Orgaanisen jätteen biologinen käsittely, FT-Transport Oy Ab yhteyessä. 2 Esityksessä seurataan soveltaen tekstiä Penttinen Riitta: Maaperän ja pohjaveden kunnostus, SYKE 2001 Helsinki FT-Transport Oy Ab 4
5 Biologinen ilmahuuhtelu (Bioventing) Menetelmässä käsiteltävaän maaperään tai massaan johdetaan happea tai ilmaa. Kun massan happipitoisuus suurenee, luontainen biologinen prosessi tehostuu ja orgaaniset yhdisteet joutuvat kaikkialla läsnä olevan mikrobiyhdyskunnan ravinnoksi. Tehostettu hapetus voidaan saada aikaan joko pumppaamalla materiaaliin ilmaa tai saattamalla massa letkujen avulla alipaineistettuun tilaan. Menetelmä soveltuu hapellisissa olosuhteissa hajoaville yhdisteille. Biologisessa ilmahuuhtelussa paine pidetään alhaisena, jotta mikrobiologinen prosessi voi edetä normaalisti. Käsiteltäviä yhdisteitä ovat lähinnä pofttoainepohjaiset hiilivedyt, PAH -yhdisteet ja klooratut liuottimet. Prosessi on suhteellisen hidas ulottuen kuukausista vuosiin. Pääomakustannukset ovat suhteellisen alhaiset, koska tuuletus- ja ilmausputkisto voidaan rakentaa edullisista komponenteista. Suurimman erilliskustannu ksen muodostaa automaattiohjattu puhallin/puhallinjärjestelmä. Ohjaukseen voidaan käyttää suoraan massaan pistettyjä tunnustelijaa, jolloin puhallusfrekvenssi noudattaa ennalta ohjelmoidun happitason säilyttämistä massassa. Biologinen ilmahuuhtelu on menetelmänä lähisukulainen passiivituuletuksella varustetun kompostointiauman kanssa sillä erotuksella, että biologinen iimahuuhtelu soveltuu käyttöön in situ ilman massan siirtoja. Menetelmää voidaan soveltaa myös epäorgaanisten yhdisteiden hapettamiseen, jolloin sen tarkoitus on edistää yhdisteiden adsorboitumista, kertymistä ja ottoa. Referenssilaitteita on käytössä useissa maissa, mm. Suomessa. Tehostettu biologinen puhdistus (Enhandend bioremediation) Menetelmässä haitta-aineiden luonnollista hajoamista maaperässä pyritään tehostamaan lisäämällä materiaaliin happea öljypohjaisten hiilivetyjen hajottamiseksi ja elektronidonoreita kloorattujen hiilivetyjen hajottamiseksi. Lisäksi luontaisten mikro-organismien elämää helpotetaan lisäämällä materiaaliin fosforiyhdisteitä ja typpeä. Koko input voi tapahtua maaperään kaivettujen kaivojen kautta. Maan päälle läjitetyn materiaalin käsittelyssä käytetään tarkoituksenmukaista putkistoa. Menetelmä soveltuu mm. öljyjätteiden ja polttoainepohjaisten hiilivetyjen puhdistamiseen, mutta toimii myös kreosoottien sisältämien PAH-yhdisteiden ja kloorattujen hiilivetyjen kanssa. Tehokkaimmillaan menetelmä on suhteellisen alhaisten pitoisuuksien käsittelyssä. Menetelmän etuna on tekninen yksinkertaisuus ja sen soveltuminen erilaisiin ympäristöihin. Maanpäällisen massan käsittelyssä menetelmä voidaan nähdä biologisen ilmahuuhtelun kehittyneempänä versiona. Menetelmän käyttökustannukset ovat alhaiset. Huokosilmakäsittely (Soil vapour extraction SVE) Huokosilmakäsittely soveltuu paikanpäällä tapahtuvaan saastuneen materiaalin käsittelyyn jopa useiden kymmenien metrien syvyyteen saakka. Menetelmällä materiaalista poistetaan alipaineen avulla haihtuvia ja puolihaihtuvia yhdisteitä. Poistokaasu johdetaan käsiteltäväksi esimerkiksi aktiivihiilisuodatuksella tai polttamalla. FT-Transport Oy Ab 5
6 Putkisto asennetaan paikalle vaaka- tai pystytasoon. Jos materiaali läpäisee huonosti ilmaa, haitta-aineiden liikkuvuutta voidaan lisätä ilman pumppauksella putkistoon. Maan pintakerros tulee peittää geotekstiilillä, jotta haihtuvien yhdisteiden pääsy suoraan ilmaan estyy. Jos käytettävissä on edullista höyryä, sen puhaltamisella käsiteltävän massan joukkoon saadaan prosessia aktivoiduksi. Käsittely on mahdollista toteuttaa maanpinnalla läjittämällä massat esimerkiksi aumoihin. Tällöin haitta-aineiden haihtuminen ilmaan tai pääsy valumavesiin on estettävä rakenneratkaisujen avulla. Menetelmä soveltuu erityisesti helposti haihtuvien orgaanisten yhdisteiden käsittelyyn sekä puolihaihtuvien yhdisteiden käsittelyyn. Jälkimmäisessä tapauksessa haihtumista on tehostettava lämmityksen avulla. Käsittelykustannus riippuu kohteesta ja kustannuksia kohottaa kaasujen käsittely. Käsittelyn kestoaika on keskimäärin 6-12 kk. Menetelmää käytetään erityisesti huoltoasemakiinteistöjen maaperän kunnostukseen. Fytoremediaatio (Phytoremediation) Fytoremediaatio perustuu biologisesti aktiivisen kasvien juurivyöhykkeen käyttöön maaperän, pohjaveden tai sedimentin kunnostamisessa. Menetelmällä on vaikutuksia sekä orgaanisiin, että epäorgaanisiin yhdisteisiin. Fytoremediaation varhaisessa kehitysvaiheessa menetelmää käytettiin yksityiskiinteistöjen sekä kunnallisten ja teollisten jätevesien käsittelyyn johtamaila jätevedet erillisten istutusten kautta poistoviemäriin. Myöhemmin menetelmän käyttö on laajentunut käsittämään pilaantuneen maan ja pohjaveden. Aivan viime vuosina menetelmää on alettu soveltaa mm. erilaisilla metalleilla, tuholaismyrkyillä, liuottimilla, räjähteillä, öljyillä ja PAH -yhdisteillä pilaantuneiden maamassojen puhdistamiseen. Viime vuosien laajamittaisia sovelluksia ovat olleet Keski-Euroopan kaivosalueiden kunnostus, Tshernobylin onnettomuusalueen eräiden maa-alueiden käsittely sekä Meksikonlahden taannoisen öljytuhoalueen käsittely menetelmän avulla. Menetelmän etuna ovat aihaiset pääoma- ja käyttökustannukset. Lisäksi sen avulla voidaan aktiivisesti kohentaa maisemaa, sitoa liukenevia haitta-aineita maaperän humuskerrokseen sekä stabiloida maata. Nykyisin käytetyistä menetelmistä fytoremediaatio on ainoa realistinen vaihtoehto laajojen, lievemmin saastuneiden maa-alueiden puhdistamiseen. Menetelmän käyttö rajoittuu maan pintakerrokseen (juurisyvyys). Menetelmä edellyttää soveltuvan kasvipeitteen luomista käsiteltävän maakerroksen päälle, joten käsiteltävä materiaali on saatava toimimaan kasvualustana. Kun tässä onnistutaan, kasvien juurivyöhykkeen biologinen aktiivisuus nopeuttaa haitta-aineiden luontaista biologista hajoamista. Kasvien juuret nostavat eräät haitalliset yhdisteet ja ainekset juuriston lisäksi myös ylempiin kasvinosiin, eräät aineet taas juuttuvat juuriston erittämään limaan erittäin pysyvästi. Tietyt kasvilajit kykenevät varastoimaan suuret määrät raskasmetalleja, toiset taas ovat tehokkaita hajottajia tai pystyvät muuntamaan alun perin myrkylliset yhdisteet vaarattomaan muotoon. Myös päinvastaisia ilmiöitä on todettu. FT-Transport Oy Ab 6
7 Fytoremediaation kautta maaperä stabiloituu ja ph:n noustessa raskasmetallien liukeneminen vähenee. Maaperään muodostuva uusi humus sitoo tehokkaasti eri hajoamistuotteiden ohella myös kosteutta, jolloin maamikrobeilla on turvattu toimintaympäristö. Fytoremediaation soveltaminen edellyttää työkohteen pitkäjännitteistä seurantaa ja käsiteltävien alueiden kasviston kehittämistä. Koska menetelmää kohtaan tunnetaan (ainakin Suomessa) myös epäluuloja, on huolehdittava riittävän maamikrobiologisen asiantuntemuksen kytkemisestä prosessin suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Peltokäsittely (Landfarming) Peltokäsittely perustuu yksinkertaiseen maanpinnan muokkaukseen, jonka kautta pellolle levitetty materiaali saadaan mikrobiologisen toiminnan piiriin. Tehokkaimmillaan menetelmä on öljyisten lietteiden käsittelyssä. Menetelmä ei tähtää kaikkien haitallisten yhdisteiden poistamiseen. Toiminnassa voidaan käyttää tavanomaista maatalouskalustoa maan muokkaukseen ja jätelietteen sekoitukseen. Tavanomaisia tukitoimia ovat ph:n säätely kaikituksen avulla sekä lannoitus tarvittaessa. Apuaineiksi soveltuvat jätevesipuhdistamon lietteet ja muut orgaaniset jätteet. Ravinteiden suhteita säädellään kompostoinnin tapaan mittauksin. Menetelmää käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojeluun. Menetelmä ei sovellu nopeasti haihtuvien yhdisteiden käsittelyyn ilmapäästöjen vuoksi. Kun käsiteltävää ainetta voidaan levittää nelimetrille vain kg, tarvitaan paljon tilaa. Biologiseen toimintaan vaikuttavia ympäristöolosuhteita ei juuri voida kontrolloida ja prosessiaika voi nousta epäedellisten säiden (kuivuus, kylmät, sateet) vuoksi hyvinkin pitkäksi. Kääntöpuoli on menetelmän taloudellisuus sekä investointien, että käyttökustannusten osalta. Kompostointi (Composting) Kompostoinnissa mikro-organismit hajottavat orgaanisia haitta-aineita moniportaisessa prosessissa. Yleisimmin käytetty menetelmä on läjittää käsiteltävä materiaali pitkänomaiseen aumaan, mutta myös kompostointialtaat ja pysty- tai vaakareaktorityyppiset ratkaisut ovat tavallisia. Käsiteftävään massaan sekoitetaan hapellisuuden turvaamiseksi ns. rakennemateriaaleja kuten puuhaketta, kuoriketta, lastuja tai oikea. Ravinteiden oikea suhde ja rakennemateriaalin tarve määritellään iähtöaineiden analyysin perusteella. Mikro-organismien hapensaanti varmistetaan tuuletuksen avulla. Tarkoitukseen voidaan käyttää pyöräkuormaajaa tai erityisesti suunniteltua kääntölaitetta, jolla auma käännetään säännöllisesti. Toinen, ilmansuojelun kannalta edistyneempi menetelmä on erityisen tuuletusputkiston asentaminen kompostoitavaan materiaaliin sekä auman peittäminen joko luonnonmateriaalista rakennetulla biofiltterillä tai erikoistekstiileillä. Tarvittaessa komposti voidaan kastella. FT-Transport Oy Ab 7
8 Kiinteytys - stabilointi Kompostointialueen pohja ei saa läpäistä vettä tai muita nesteitä. Suotovedet on käsiteltävä tarpeen mukaan ja joka tapauksessa on otettava talteen puhdistamokäsittelyä varten. IImapäästöt ovat aikaisemmin kuuluneet avokompostointiin olennaisena osana. Viime vuosien kehitys on kuitenkin tehnyt hallitsemattomat päästöt hajuineen yhä epätoivotummiksi. Tämän vuoksi myös avokompostointiin on kehitetty erilaisia haihtuvien yhdisteiden ilmaan pääsyä estäviä menetelmiä. Kompostointi on tehokas menetelmä mm. öljypohjaisten hiilivetyjen käsittelyssä. Pienimolekyyliset hiilivety-yhdisteet hajoavat jo muutamassa viikossa, rasvat ja hiilihydraatit jopa muutamassa päivässä. Vaikeammin käsiteltävät bitumit, kreosoottiöljyt ja kloorifenolit vaativat hajotakseen muutamia kuukausia. Kompostoinnin tulokset voidaan kätevästi varmistaa kenttätestauslaitteilla. Prosessin seurantaan on käytettävissä myös muita erikoislaitteita, joiden avulla mm. kompostin lämpö ja happitilanne saadaan vakioiduksi. Kompostointi on edullista ja tehokasta, mutta vaatii ammattitaitoa, asialliset puitteet/tilat ja erikoiskalustoa. Käsittelykustannus materiaalitonnia kohden vaihtelee tätä kirjoitettaessa euron välillä materiaalista riippuen. Kompostoinnin teoreettinen tutkimus on 90-luvun aikana tuottanut jossain määrin aivan uusia, hyödyllisiä tuloksia. projektin yhteydessä näitä tuloksia voidaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa soveltaa ja esitellä. Tämän esityksen kontekstissa stabiloinnillo tarkoitetaan materiaalin saattamista tilaan, jossa ei enää tapahdu merkittäviä aineksen muutoksia tai hajoamista, ei etenkään happea kuluttavaa biologista prosessia. Stabiloitunut materiaali ei myöskään menetä massaansa eikä muuntumista hiilidioksidiksi ja vedeksi enää tapahdu. Tällä perusteella kaikki orgaanisen jätteen käsittelymenetelmät tähtäävät jäteaineen sisältämien haitallisten yhdisteiden stabilointiin. Stabiilisuus voidaan saavuttaa a. fysikaalisen tai kemiallisen oksidaatioprosessin avulla matalassa tai korkeassa lämpötilassa tai b. biokemiallisen mineralisaatio- ja muunnosprosessin kautta aerobisesti tai anaerobisesti. Stabiloinnin tavoitteena on haittaaineiden kulkeutumisriskin pienentäminen muuntamalla ne vähemmän myrkylliseen, liukoiseen tai kulkeutuvaan muotoon. Kiinteytyksen tavoitteena ei ole käsiteltävän materiaalin haittaainespitoisuuden pienentäminen tai hävittäminen. Sillä tähdätään haitallisen materiaalin sitomiseen ja sen ainesosien kulkeutumisen estämiseen ympäristöönsä. Menetelmä voi perustua puhtaasti fysikaaliseen materiaalin sitomiseen apuaineeseen tai kemialliseen sidontaan. Kiinteytyksessä sideaineen avulla materiaali kapseloidaan siten, että se ei pääse ympäristöönsä sen paremmin veden, kuin ilmankaan vaikutuksesta. Lisäksi sideaineelle asetetaan suuria mekaanisia kestävyysvaatimuksia. Tyypillinen kiinteytysmenetelmä on käsiteltävän jätemateriaalin sekoittaminen sementtiin tai bitumiin. Kiinteytykseen voidaan käyttää mm. kaikkia, lentotuhkaa, bentoniittia, silikaatteja tai orgaanisia polymeereja. FT-Transport Oy Ab 8
9 Samaan tarkoituk seen on käytetty myös teollisuuden jätteitä ja prosessimateriaaleja, kuten masuunikuonaa ja tuhkaa. Menetelmä edellyttää ensiksi kohdemateriaalille soveltuvan reseptin kehittämistä. Sen jälkeen käsiteilylle stabilaatille on suoritettava liukoisuustesti. Kun stabiloinniila ja kiinteytyksellä tähdätään kestäviin ratkaisuihin, testit saattavat ottaa aikaa jopa vuosia. Epäorgaanisille materiaaleille käytetyin testi on hollantilainen diffuusiokoe NEN Orgaanisille aineille vastaavaa testiä ei ole olemassa. Tällä hetkellä yleisimmin käytössä on bitumi- ja sementtistabilointi. Puolikoksin kyseessä ollen menetelmän soveltaminen tullee kyseeseen hyödynnettäessä materiaalia esimerkiksi tierakennusbitumin osana tai muissa vastaavissa tarkoituksissa. 2. Puolikoksin ympäristörelevantit yhdisteet Puolikoksin haitalliset yhdisteet tutkittiin vv toteutetun projektin yhteydessä Viron sisäministeriön ja FT-Transport Oy Ab:n rahoituksella. 3 Projektin ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteydessä AS Maves otti systemaattiset näytteet Kiviõlin tehtaan tuoreesta puolikoksista sekä Kohtia-Järven tehtaiden kahden generaattorin tuottamasta puolikoksista. Systematiikka ja analysoitujen aineiden luettelo noudattaa Suomessa ja muissa EU-maissa saastuneiden maa-ainesten tutkinnassa noudatettua menettetyä. Kaikkiaan analysoitiin 213 ainetta ja yhdistettä. Analyysit toteutetti alan akkreditoitu laboratorio Milieu B.V. (testi TerrAttesT, versio 2.22) Hollannissa. Analysoidut materiaalit jakautuivat seuraaviin ryhmiin: Raskasmetallit (16 kpl) Monoaromaattiset hiilivety-yhdisteet (15 yhdistettä) Fenolit (10 yhdistettä) PAH-yhdisteet (16 yhdistettä) ns. Hollannin ryhmä sekä US EPA ryhmä Halogenoidut haihtuvat hiilivedyt (23 yhdistettä) Klooratut bentseenit (14 yhdistettä) Kloorifenolit (1 8 yhdistettä) PCB-yhdisteet (7 yhdistettä) Kloorianiliinit (5 yhdistettä) Kloorinitrobentseenit (8 yhdistettä) Muut klooratut hiilivedyt (3 yhdistettä) Klooripitoiset pestitsidit (23 yhdistettä) 4 Fosforipestitsidit (1 8 yhdistettä) Typpipestitsidft (9 yhdistettä) Muut pestitsidit (13 yhdistettä) Muut hiilivedyt (3 yhdistettä) Fatalaatit (7 yhdistettä) Mineraaliöljy-yhdisteet (5 yhdistettä) Yhteensä tutkittiin 216 yhdistettä. 3 Projekti Väheväärtuslike maade metsastamine, Keskkonnamõju hindamise programm, AS Maves, Tallinna, huhtikuu Kopio analyysituloksista on tämän esityksen liitteenä. 4 Torjunta-aineanalyysit kohdistuivat Viru Rammilla käsiteityihin peltomaihin. FT-Transport Oy Ab 9
10 Valtaosassa analyyseja tulos jäi menetelmän saavuttaman määritysrajan alapuolelle. Selkeät tulokset saatiin raskasmetalleista, joiden kärjessä pitoisuuksien perusteella ovat barium, lyijy, kromi, nikkeli ja vanadium sekä Kiviõlin että KohtIa-Järven puolikoksissa. Kaikki raskasmetallipitoisuudet alittavat kuitenkin selvästi asuinympäristön maaperälle asetetut enimmäisraja-arvot ja pysyvät myös suomalaisen puhtaan maan raja-arvojen puitteissa. Orgaanisista yhdisteistä, jotka siis ainoastaan voivat olla biologisen käsittelyn kohteena, raja-arvot ylittyvät tai lähestyvät raja-arvoa kymmenen yhdisteen osalta. Fenolit ylittävät sallitut raja-arvot noin 1 5-kertaisesti. Kokonais - PAH ylittyy Kohtia-Järven puolikoksissa Kiviõlin arvojen jäädessä noin puoleen raja-arvosta. Klooratuista hiilivedyistä analyysitulos saatiin bifenyylistä ja dibentsofuraanista, mutta luku lähenee määritysrajaa ja on käytännössä merkityksetön. Öljyperäisten hiilivetyjen tulokset ovat odotetusti selvät ja ylittävät Kiviõlin osalta sallitut arvot yli kaksinkertaisesti jääden Kohtla-Järvellä hieman pienemmiksi. Tämä ainesryhmä on puolikoksin ympäristörelevanteista yhdisteistä tärkein. Muita mitattuja haitta-ainepitoisuuksia puolikoksista ei saatu. Analyyseissä käytetty tutkimusmenetelmä, näytteen otto ja analyysit on suoritettu moitteettomasti tieteellisen menetelmän edellyttämällä tavalla. Saavutettuja analyysituloksia voidaan pitää merkittävinä puolikoksin hyödyntämisen kannalta. Kun ympäristölle haitallisten aineiden kanssa työskenneltäessä on hyvä käyttää riittäviä turvakertoimia, voidaan johtopäätöksenä todeta, että puolikoksin haittaaineiden biologinen stabilointi on ehdottoman tarpeellinen ja sillä voidaan saada ympäristön kannalta relevantteja tuloksia. 3. Ongelmayhdisteiden biologinen hajottaminen Orgaanisten aineiden purkaminen mikro-organismien toiminnan kautta edellyttää eräiden perusasioiden huomioon ottamista. 1. Käsiteitävä aines voi suoraan palvella mikro-organismien energia- ja hiililähteenä. Tarvittavat entsyymit ovat olemassa ja ne voidaan ottaa käyttöön spontaanisti. 2. Materiaalin hyväksikäyttö voi vaatia sopeutumisvaiheen läpikäymistä, jolloin erikoisentsyymit muodostuvat viiveeliä ja prosessi käynnistyy sopeutumisen tapahduttua. 3. Prosessi voi toteutua monien ei-erikoistuneiden entsyymien yhteisvaikutuksen ansiosta siten, että mikro-organismit eivät saa aktiviteetistään minkäänlaista ravinnollista tai energeettistä hyötyä. 4. On olemassa lukuisia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat purkautua vain hitaasti tai ei lainkaan mikrobien myötävaikutuksella. Ympäristökemikaalien purkamiseen osallistuu yleensä useita mikroorganismilajeja samanaikaisesti, jotka lisäksi osaavat toimia yhdessä tietyniaisen työnjaon mukaan. Tämän vuoksi on hyödyllistä, että mikrobiologisessa käsittelyssä huolehditaan lajirunsauden ehtona olevista yleisistä puitteista. FT-Transport Oy Ab 10
11 Niitä ovat käsiteltävän materiaalin riittävä kosteus ja suotuisa rakenne, lämpötila, redoxtekijät, ph-arvo sekä ravinnon riittävyys ja monipuolisuus. Kaikki puolikoksin ympäristörelevantit ongelmayhdisteet voidaan käsitellä vaarattomiksi useammallakin aikaisemmin esitellyllä biologisella menetelmätlä. 5 Itä-Vironmaan palavankiven teollisuus, kaivokset ja öljyntislaus, aiheuttavat erityisen tarpeen kahdentyyppiseen ympäristöä suojelevaan toimintaan: 1. Uusi puolikoksi tulisi stabiloida välittömästi prosessista tulon jälkeen, jotta haihtuvien yhdisteiden pääsy ilmaan tai maaperään/veteen voidaan estää 2. Varastoitu puolikoksi tulisi stabiloida tarkoituksenmukaisessa laajuudessa siten, että sen sisältämien yhdisteiden hajoamistuotteiden pääsy ilmaan ja huuhtoutuminen ympäristöön estyisi. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää hiilivetyjen purkaantuessa vapautuvan metaanin sitomiseen. Ensimmäinen tehtävä voidaan hoitaa menestyksekkäästi ja taloudellisesti suuraumoissa suoritettavan kompostoinnin (biologinen prosessointi) avulla. Koska puolikoksi sisältää eri tyyppisiä haitta-aineita, kompostoimisajan tulee olla riittävän pitkä hitaimmin hajoavien yhdisteiden, kuten fenolien, bitumien ja PAH-yhdisteiden purkamiseksi. Toinen tehtävä edellyttää fytoremediaation käyttöä, jotta varastovuorten puolikoksin pintakerros saadaan stabiiliksi ja jotta sään (sade, tuuli, lämpötilan vaihtelu) vaikutukset voidaan eliminoida. Lisäksi tarvitaan varastointiläjitysten suojausta aktiivisten biofiltterikerrosten avulla, jotta haihtuvien yhdisteiden ja kasvihuonekaasujen pääsy ilmakehään estetään. Viru Ramm innovaation soveltaminen menettelyn yhteydessä varmistaa elinvoimaisen kasvualustan suojaustarpeessa oleville alueille. 4. Biologisen hajotustoiminnan teoreettisista perusteista Mikro-organismit pystyvät hajottamaan aerobisessa ja anaerobisessa prosessissa periaatteessa kaikki luonnossa esiintyvät orgaaniset yhdisteet. Elintapansa perusteella mikro-organismit jaetaan aerobisiin, anaerobisiin ja fakultatiivisesti anaerobisiin lajeihin. Aerobisten mikro-organismien elinehto on hapen läsnäolo, koska happi toimii niiden aineenvaihduntamekanismissa välttämättömän elektroniakseptorin tehtävässä. Anaerobisten mikro-organismien elämän happi tekee mahdottomaksi, sillä ne käyttävät elektroniakseptoreina muita aineita kuten sulfaattia, nitraattia, ammoniakkia, rikkiä ja orgaanisia yhdisteitä. Fakultatiivisesti anaerobiset mikrobit kykenevät tarpeen vaatiessa sopeuttamaan aineenvaihtonsa anaerobisiin olosuhteisiin. Aerobisessa prosessissa orgaaniset substanssit muuttuvat epäorgaanisiksi reaktiotuotteiksi. Poikkeuksen muodostavat mi kro-organismit, joilta puuttuvat täydelliseen hapetukseen tarvittavat avainentsyymit. 5 Saksalaisen ohjeen VDI Richthnie 3477 mukaan puolikoksin aikaisemmin luetellut ongelma-aineet, kuten öljyperäiset hiilivedyt, fenolit, kreosootit, bitumit. PAH-yhdisteet ja klooratut hiilivedyt, kuuluvat kaikki ominaisuuksiltaan hyvin tai kohtalaisen hyvin aerobisesti hajotettavissa oleviin yhdisteisiin. FT-Transport Oy Ab 11
12 Aerobinen hajotustoiminta synnyttää lämpöä yleensä enemmän kuin anaerobinen prosessi, jossa reaktiotuotteiden joukossa on aina epätäydellisesti oksidoituneita aineksia. Esimerkiksi glukoosin hajotuksessa aerobinen prosessi tuottaa lämpöä noin 2900 kj, kun anaerobisen prosessin lämpötuotos on vain 405 kj. Osa lämmöstä vapautuu suorana lämpöenergiana ympäristöön, osan mikroorganismit tallettavat kemiallisen muunnoksen jälkeen adenosiinitrifosfaattina solukkoonsa. Tämän energian turvin tapahtuu samanaikaisesti orgaanisten ainesten muokkaaminen mikro-organismeille käyttökelpoiseen muotoon. Aineenvaihtoprosessin energeettinen hyötysuhde vaihtelee mikro-organismeilla 40-70% välillä eri tutkijoiden tuloksista riippuen. Prosessin perusedellytys on veden läsnäolo, koska mikro-organismit pystyvät siirtämään solukalvojensa kautta vain liuenneita yhdisteitä. Liukenemattomat yhdisteet mikro-organismit hajottavat solun ulkopuolella erityisten entsyymien avulla, mikä mahdollistaa hydrolyysin. Tämän jälkeen solukalvot ottavat liuenneet yhdisteet käsittelyynsä ja lopputuotteena syntyy hiilidioksidia, vettä ja kuollutta solumassaa. Aerobisen prosessin tuottama lämpö on mahdollista mitata kenttäolosuhteissa silloin, jos orgaanisen aineen osuus materiaalissa on suuri ja hiiltä on riittävästi tarjolla intensiivisen prosessin toteutumiseen. Tällainen on esimerkiksi jätelietteen tai biojätteen kompostoinnin prosessi. Puolikoksin orgaanisen substanssin osuus on materiaalin kokonaismassasta tilavuusprosenttia, josta hiiltä on noin 80%. Materiaalin pääainesosat ovat tuhka sekä kalsium- ja rikkiyhdisteet (n. 50%). Materiaalin kylmän koostumuksen vuoksi puolikoksin aerobisen prosessoitumisen etenemistä ei esimerkiksi kompostiaumassa voida yleensä todeta kenttätyöhön tarkoitettujen lämpömittareiden avulla. Prosessia voidaan kuitenkin tarkkailla silmämääräisesti materiaalin koostumuksen muutoksen perusteella sekä tekemällä ympäristörelevanttien ainesten osalta pitoisuuksien muutosta osoittavia testejä. Tähän voidaan soveltaa eri valmistajien kenttätestaussettejä, joiden antama tulos on riittävän tarkka toiminnan seurantaa ajatellen. 5. Orgaanisen aineen aerobinen hajottaminen 6 Aerobisen prosessin materiaalitase on yleisessä muodossa esitettävissä seuraavasti: C a H b O C N d + X O 2 - Y CO 2 + Z H 2 O. Jos käytettävissä on analyysiin perustuva hajotettavien ainesten summayhtälö, voidaan prosessissa purettujen ainesten määrä mitata joko mittaamalla käytetty happi tai tuotettu hiilidioksidi. Koska kyseessä on eri substanssien samanaikainen hajotustoiminta, täytyy laskennassa käyttää soveltuvaa makrokaavaa. 6 Biologisen jätekäsittelyn tutkimus on 90-luvulla tuottanut paljon uutta ja merkittävää tietoa. Sitä sovelletaan tässä jaksossa kursorisesti. FT-Transport Oy Ab 12
13 Mikrobihengityksen voimaperäisyyden mittana voidaan käyttää tuotetun hiilidioksidin moolimäärän suhdetta RQ käytetyn hapen määrään. Jos kyseessä ovat vähän happea sisältävät yhdisteet, suhde RQ saa arvon < 1. Rasvoilla RQ on noin 0,7, valkuaisaineilla 0,8. Jos suhde on yli 1, prosessi etenee todennäköisesti anaerobisesti. Puolikoksin orgaanisten yhdisteiden aerobisesta käsittelystä ei kyseistä indikaattoria ole toistaiseksi käytettävissä. Aerobinen hajotusprosessi etenee moniportaisesti solunulkoisen ja solunsisäisen entsymaattisen hajotustoiminnan sekä hapellisten prosessien vuorovaikutuksessa. Hapen kulkeutuminen materiaalissa tapahtuu konvektion ja diifuusion avulla. Keskeisiä prosessin agendoja ovat materiaalihiukkasten pinnalle muodostuvat bakteerikoloniat. Pitkään oli hämärän peitossa, miten kiinteän aineen aerobinen hajoaminen fermentaation avulla tapahtui. Tämänhetkisen käsityksen mukaan aerobiset mikro-organismit kiinnittyvät aineshiukkasen makropintakerrokseen ja hiukkasen sisällä on anaerobinen ydin spesifisine mikro-organismeineen. Hajoamistoimintaa tapahtuu saman aikaisesti sekä hiukkasen ytimessä että pinnalla. Yleensä ytimessä tapahtuva hajoaminen on hitaampaa kuin pintakerroksessa. Tämä johtuu välittömästi aerobisten ja anaerobisten mikroorganismien lukumääräisestä suhteesta ytimessä ja hiukkaspinnalla. Näin ollen osa ainesosista purkautuu hapetonta tietä ja purkautumistuotteet (lähinnä orgaanisia happoja) hajoavat edelleen aerobisessa prosessissa. Prosessia havainnollistaa seuraava kaavio: Kaavio. Aerobisen hajotustoiminnan periaate. Jos materiaalin tekninen käsittelysysteemi turvaa riittävän hapen saannin prosessiin, ei materiaaliin voi syntyä pysyvää metaanibakteerien populaatiota. Tämä kuitenkin tapahtuu, jos happitaso ei riitä eli hapen määrä putoaa alle 10 prosentin. Metaanibakteerit hajottavat hiilivety-yhdisteet ja tuloksena syntyy metaania CH4, joka päätyy ilmakehään. Tilanne on ilmeisesti tämänkaltainen puolikoksivarastoissa. Niissä monoaromaattisten hiilivety-yhdisteiden, fenolien, PAH-yhdisteiden sekä ympäristön kannalta tärkeimmän yksittäisen ainesryhmän, öljyperäisten hiilivetyyhdisteiden hajoaminen hapetonta tietä FT-Transport Oy Ab 13
14 tuottaa väistämättä hajoamistuotteina metaania sekä muita orgaanisia hajoamisyhdisteitä. Nämä päätyvät ajan myötä haihtumisen kautta ilmaan tai huuhtoutuvat pintakerroksista sade- tai suotoveteen liuenneina ympäristön maaperään ja vesistöihin. Puolikoksin metabolisoitumisen tuloksena syntyvistä yhdisteistä ei ole käytettävissä tutkittua tietoa. Sen sijaan on olemassa lukuisia olettamuksia ja asenteellisia kauhuskenaarioita, joiden vuoksi puolikoksin järkevä jälkikäsittely ei toistaiseksi ole päässyt etenemään. On olennaista nähdä, että riippumatta varastoläjitysten pintakerrosten aerobisista, tai sisäisistä, anaerobisista prosesseista ja niiden tuotoksista, kaikki puolikoksin ympäristörelevantit yhdisteet on mahdollista käsitellä biologisessa hapellisessa prosessissa. Tässä esityksessä rajoituttiin luomaan yleiskatsaus käytössä olevista maaperän kunnostamismenetelmistä. Konkreettinen, projektissa käytettäväksi ehdotettu menetelmä esitellään erillisessä tutkimusraportissa. Menetelmän soveltaminen konkreettisessa kohteessa edellyttää erillisen toimenpideohjelman ja - suunnitelman laatimista. FT-Transport Oy Ab on valmis tällaisen laadintaan FASCO-projektin suunnitelmien puitteissa sen jälkeen, kun projektin johto on työkohteen nimennyt. Tämän raportin valmistusaikaan tällaisia kohteita ei vielä ollut tarjolla. Fiskars, kesäkuussa 2003 Kari Arvola Projektipäällikkö FT-Transport Oy Ab 14
15 Lähdeviitteitä AS Maves: Projekti Väheväärtuslike maade metsastamine, Keskkonnamõu eelhinnangu aruanne, Tallinn 2002 Arvola Kari: Nonstop-kompostointi tornituuletetuissa suuraumoissa, julkaisematon tutkimus, Centimen Oy 2002, Pohja Brandl, Brombacher, Krebs:Mobilisierung und Rückgewinnung von Metallen aus festen Abfällen mit Hilfe von Bakterien und Pilzen, aikakauskirjassa Forschung für eine nachhaltige Abfallwirtschaft, Universität Zürich 2000 Hanover International: Application for Assistance with the Purchase and Modernisation of an Electric Power Station & Shale Oli Factory Kivioli, Estonia, Anto Group Ltd 1999 Stegmann/Rettenberger/Bidlingmaier/Ehrig (Hrsg.) Deponietechnik 2000, Verlag Abfall aktuell, Stuttgart 2000 Itkonen Arto (toim.): Ympäristögeologian päivät , Turun yliopisto, Turku 1999 Lechner Peter: Biologische Behandiung von Abfällen, luentomoniste, Universität für Bodenkultur Wien 2001 Münzberger Petra: Bildung und Veränderung von Kohlwasserstoffen, seminaarityö, ei julkaisualkaa ja paikkaa Paar Silke: Das Dombelüftungsverfahren, w.e.b. Universitätsverlag Dresden 2000 Penttinen Riitta: Maaperän ja pohjaveden kunnostus, SYKE 2001 Helsinki Salkinoja-Salonen Mirja (toim.): Mikrobiologian perusteita, Jyväskylä 2002 FT-Transport Oy Ab 15
16 FT-Transport Oy Ab 16
17 FT-Transport Oy Ab 17
18 FT-Transport Oy Ab 18
19 FT-Transport Oy Ab 19
20 FT-Transport Oy Ab 20
21 FT-Transport Oy Ab 21
22 FT-Transport Oy Ab 22
23 FT-Transport Oy Ab 23
LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND
FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task
LisätiedotLIFE HASCO. Task PID 4085. Know-how, ympäristövaikutusten seuranta HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND
FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthé Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task PID
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotJA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy
GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät
LisätiedotPuhdistettavat aineet Vuosia Vesi Tetra- ja trikloorieteenin poistamiseen (kloorattuja hiilivetyjä) Pitkä Maa Orgaanisia yhdisteitä
INSITU ja ON SITE perän kunnostusmenetelmien vertailua Marika Moilanen YMP syksy 2014 LAMK INSITU menetelmät Menetelmä Kuvaus perä Kesto /Vesi Anaerobinen dehalogenoint i Bioaugmentaa tio Biologinen ilmahuuhtelu
LisätiedotKomposti ja komposti!
Kasvua kompostilla Komposti ja komposti! Vanha konsti on pussillinen hyvää kompostia Päästöt säästöiksi Ravinteiden ja raaka-aineiden tuhlaus ei ole mielekästä Typen ja fosforin hyödyntäminen taloudellisesti
LisätiedotItämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus
Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien bakteerien kyky hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia Mikrokosmoskokeet 23.7.-18.12.2012 Anna Reunamo, Pirjo Yli-Hemminki, Jari Nuutinen, Jouni Lehtoranta, Kirsten
Lisätiedot2120 Pilaantuneet maat ja rakenteet
1 2120 Pilaantuneet maat ja rakenteet 2120.1 Pilaantuneet maat ja materiaalit, puhdistustarve Puhdistustarve esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Ympäristöhallinnon Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen
LisätiedotJätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus
LIITTEET LIITE 1 1/6 Ekokem-Palvelu Oy Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskus Jätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus Seuraavassa jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot on kuvattu niiden
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
LisätiedotNollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun
Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotNurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset
Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten
Lisätiedot28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013
HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia
LisätiedotMartti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd
Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd -1980 aikoihin kirjolohelle rehukerroin oli n.1,8 1,9 ja rehussa oli fosforia n. 1,3 % 2000 kg rehua sisälsi siis 26 kg fosforia - Kalaan siitä sitoutui sama kuin
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotPOHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA
POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA CASE KÄRKÖLÄ KLOORIFENOLEILLA PILAANTUNUT POHJAVESIALUE JUKKA IKÄHEIMO, PÖYRY FINLAND OY II IV Jukka Ikäheimo 19.3.2015 1 KOKEET KLOORIFENOLIEN
LisätiedotAdare Co. Limerick Irlanti Puh Sähköposti: Verkkosivu:
A Adare Co. Limerick Irlanti Puh. +353 6139 6176 Sähköposti: info@samco.ie Verkkosivu: www.samco.ie Aiheuttaako nykyinen öljypohjainen katemuovi mikromuoviongelmaa? Oxo-biohajoavilla muoveilla (OBP) on
LisätiedotIn situ kunnostusmenetelmän valinta MUTKU-PÄIVÄT
In situ kunnostusmenetelmän valinta MUTKU-PÄIVÄT 15.3.2018 Menetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä Haitta-aine Kunnostustarve ja tavoite Rakennukset, infra Aika Geologia Pohjaveden virtausolosuhteet
LisätiedotKOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem
KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto
LisätiedotKALKKIA MAAN STABILOINTIIN
KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
LisätiedotLaatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)
Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmät) tapaaminen, Messukeskus, Helsinki Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Veli Hietaniemi Tutkija,
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy c/o Asiamies Salla-Riina Hulkkonen Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA
HAKIJA KIINTEISTÖ Öljyalan Palvelukeskus Oy c/o Asiamies Salla-Riina Hulkkonen Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-516-1-60 osoitteessa
LisätiedotMUTKU-PÄIVÄT Hämeenlinna 22-23.3.2010
MUTKU-PÄIVÄT Hämeenlinna 22-23.3.2010 Orgaanisten yhdisteiden elektrokineettinen hapetus -EKO teknologia - Lupaavia käyttökokemuksia Suomessa ja Ruotsissa Eko Harden Technologies Oy Erkki Lindberg puh
LisätiedotUutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi
Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,
LisätiedotPohjaveden monitoroitu luontainen puhdistuminen (MLP) osana riskinarviointia ja -hallintaa
Pohjaveden monitoroitu luontainen puhdistuminen (MLP) osana riskinarviointia ja -hallintaa MUTKU-päivät 20.3.2013 Erikoistutkija Jani Salminen SYKE jani.salminen@ymparisto.fi Yleistä pohjaveden pilaantumisesta
LisätiedotLaatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)
Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmät) tapaaminen, Messukeskus, Helsinki Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Veli Hietaniemi Tutkija,
LisätiedotLCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari
LCA-työkalun kehittäminen Puoliväliseminaari 4.6.2014 LCA-työkalu Työkalu kierrätysmateriaalin tuottajille ja viherrakentajille Ottaa huomioon sekä kierrätysmateriaalin tuotannon että nurmikon perustamis-
LisätiedotLIFE HASCO. Task PID 4038. Know-how, rekultivointityöt HASCO HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND
Life Environment FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotJÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi
JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit
LisätiedotMaanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Liisa Maunuksela Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto
Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto Esityksen pääkohdat CEN TC223 ja työryhmät (WG) Komitean laatimat standardit Standardien hyödyntäminen
LisätiedotMAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy
MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotHumusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat
LisätiedotTuotteet / Product Group
Tuotteet / Product Group 1. Maisemointi- ja Eroosionestokompostit / maisemointi, eroosion esto 2. Kompostilannoitteet / Maanviljely ja metsänhoito 3. Biosuodatuskompostit / Kaatopaikkojen kattaminen 4.
LisätiedotPajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy
Pajubiohiili biolaitoksissa Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Miksi juuri paju Luonnostaan huokoisin puurakenne - Nopea kasvu - Sadonkorjuu 2-3 vuoden välein LCA - Merkitys hiilitaseissa - Energian raaka-aineena
Lisätiedot22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012
Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla
LisätiedotYMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori
303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt
LisätiedotSuomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos
Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.
LisätiedotPellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus
Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan
LisätiedotÖLJYLUOLASTON PUHDISTUS BIOLOGISESTI MAHDOLLISTAA UUSIOKÄYTÖN LÄMPÖENERGIAVARASTONA
ÖLJYLUOLASTON PUHDISTUS BIOLOGISESTI MAHDOLLISTAA UUSIOKÄYTÖN LÄMPÖENERGIAVARASTONA Energiateollisuuden tutkimusseminaari Aura Nousiainen, Pöyry Finland ja Anna Reunamo, SYKE Merikeskus 30.1. 2019 KRUUNUVUOREN
LisätiedotBiohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti
Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla
LisätiedotSuorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön
Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa
LisätiedotSiilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa
Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotBiohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä
Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä Peltojen kuivatuksen ja kastelun mahdollisuudet MaVeKa-hankkeen pienryhmä 13.11.2018 Laitila Terhi Ajosenpää ja Kimmo Laine ProAgria Länsi-Suomi Sirppujoen
LisätiedotJätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy
Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä Endev Oy 4.10.2017 MIKSI JÄTEVESILIETE ON (OLLUT) JÄTETTÄ? Yhdyskuntajätevesilietteet sisältävät mm. lääkeainejäämiä, mikromuovia, huumeainejäämiä,
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
LisätiedotSastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA
HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotVapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.
VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii
LisätiedotPUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA
PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)
LisätiedotMitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus
Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus eeva.k.nuotio@espoo.fi Sisältö Mitä hulevedet ovat? Miksi hulevesien hallintaa? - Pohjavedet -
Lisätiedot!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&
!"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $
LisätiedotUusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.
Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä
LisätiedotASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja
ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?
LisätiedotHELSINGIN PILAANTUNEIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELY VUONNA 2010
MUISTIO 1 (16) HELSINGIN PILAANTUNEIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELY VUONNA 2010 Johdanto Helsingin kaupungin ympäristökeskus kokoaa vuosittain tilastotietoa Helsingissä suoritetuista maaperän kunnostuksista.
LisätiedotMetsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen
Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen 7.2.2018 Matti Kuokkanen SusChem/CEE Teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuudet turvetuotannosta poistuneiden suopohjien maanparannukseen
LisätiedotLämpimästi tervetuloa!
Lämpimästi tervetuloa! KIERTOTALOUDEN MONET MAHDOLLISUUDET Järjestää Digi Toilet Systems Oy Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman hanke DTS-menetelmä orgaanisen jätteen kompostointi Päivän tavoitteena
LisätiedotBiokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä
Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat
LisätiedotMänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula
HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotKaiHali. Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta
KaiHali Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta Lehtoranta J., Ekholm P., Laamanen T. Taustaa Suot ja sulfaatti Palviainen, M., Lehtoranta, J.,
LisätiedotMASA-asetus. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus
MASA-asetus Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.11.2018 Asetuksen soveltamisala Maa-ainesjätteiden suunnitelmallinen ja ammattimainen hyödyntäminen
LisätiedotHUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn
HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne
LisätiedotYmpäristöasiat porojen lisäruokinnassa. Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö Ammatillinen
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
Lisätiedotasuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä
1.6.2018 Vantaa JÄTEVESILASKELMA BIOBOX M Kohdetiedot: Loma-asunto vesistön läheisyydessä (alle 100 m tai pidemmällä). Kohteen wc ratkaisuna on ympäristöwc, eli virtsaa tai jätevettä ei johdeta jätevesiin,
LisätiedotMAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA
Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotMETALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus
METALLIN TYÖSTÖNESTEET SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus MITÄ TYÖSTÖNESTEET OVAT Eri metallien koneellisessa työstössä käytettäviä nesteitä, joilla helpotetaan
LisätiedotMIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS
MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
LisätiedotKuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.
Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Jukka Ikäheimo Puh. 040 504 3764 www.poyry.com HYVINKÄÄN KAUPUNKI Päivä 3.1.2017 SEURANTAOHJELMA HANGONSILLAN KAAVA-ALUEEN PILAANTUNEEN
Lisätiedot1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO
1(5) P I R K A N M A A N PÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S pilaantuneen alueen puhdistamisesta... Annetaan julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto Päivämäärä Diaarinumero 27.8.2008 PIR-2008-Y-269-114
LisätiedotPIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo
PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on
LisätiedotBIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta
BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotHAITTA-AINEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PUHDISTUSPROSESSISSA NYKYTEKNIIKALLA JA UUSILLA TEKNIIKOILLA
HAITTA-AINEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PUHDISTUSPROSESSISSA NYKYTEKNIIKALLA JA UUSILLA TEKNIIKOILLA ANNA MIKOLA TILANNE HAITTA-AINEIDEN POISTAMISEN OSALTA Uuteen asetukseen on tullut PFOS, jolle Suomi on ratifioimassa
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
LisätiedotBioBox XL n asennus, hoito, huolto
650 BioBox XL n asennus, hoito, huolto Kiitos, että valitsit Biobox XL puhdistamon puhdistamaan harmaata jätevettä. Vaikka BioBox XL on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä
LisätiedotMASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö
MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa Asetusluonnoksen esittelytilaisuus 14.12.2018, Ympäristöministeriö Jussi Reinikainen jussi.reinikainen@ymparisto.fi MASA-asetus
LisätiedotCover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
LisätiedotLaboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa
Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa
LisätiedotYmpäristökysymykset veneiden
Ympäristökysymykset veneiden huolto- ja telakointialueilla Toteutusaika: 1.2.2008-31.10.2009 Hankkeelle on myönnetty Maakunnan kehittämisrahaa Aija Bäckström, Pidä Saaristo Siistinä ry 1 Tavoite Minimoida
LisätiedotBiokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta
1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita
LisätiedotPilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve
Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve Tuuli Aaltonen Projektijohtaja Ympäristön kunnostus ja riskienhallinta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy puh. 044 7046 273, tuuli.aaltonen@fcg.fi 13.2.2017 Page
LisätiedotMÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki
MÄDÄTEPÄIVÄ PORI 28.11.2018 Biokaasulaitokset Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki 2 1.Laitoksen rakenne meillä ja muualla, onko eroa 2.Laitostyypit 3.Laitoksen vaikutus lopputuotteeseen 4.Viranomaistahot,
LisätiedotPK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä
PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä olemme tehneet sen aikana SanOx Ltd, Jukka Hakola, Commercial Director Jukka.hakola@sansox.fi +358 40 500 1123 DOUBLE WINNER OF EU INNOVATION AWARD 2014 OxTube,
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
Lisätiedot