Värdevårdande inkomster

Transkriptio

1 Värdevårdande inkomster Loppuraportti

2 Hanke Värdevårdande inkomster Turunmaan seutu ry:n/ Saaristomeren biosfäärialueen edellinen maisemanhoitohanke Saaristoyrittäjyys ja maisemanhoito, kartoitti Turunmaan saariston perinnebiotooppeja ja laidunnustarvetta. Maisemanhoitoyrittäjiä oli koulutettu Metsähallituksen ja yksityismaanomistajien apuun. Leader-yhdistys Samassa veneessä ry I samma båt rf tarjosi oivan kanavan yhteistyössä ruotsalaisen Leader-yhdistys Kustlandet:in kautta vaihtaa kokemuksia ja tietoa maisemanhoidon tilasta ja ongelmista vastaavantyyppisillä alueilla naapureissa. Samalla saatettiin koordinoida maisemanhoidon yrittäjyyttä ja laidunkarjan saatavuutta saariston arvokkaille alueille. Mallialueiden näkyminen saariston eri puolilla oli jo lisännyt maanomistajien kiinnostusta omien alueidensa kunnostukseen ja hoitoon. Hanketta on rahoitettu EU:n Leader-ohjelman kautta ja Konstsamfundet, Stiftelsen för Martha och Albin Löfgrens kulturfond, William Thurings stiftelse ja Stiftelsen för Emilie och Rudolf Gesellius fond ovat osallistuneet hankkeen rahoittamiseen. Hankejohtajaksi valittiin hortonomi Jukka Tobiasson. HANKESUUNNITELMA Laajahko suunnitelma monine tavoitteineen jakautui Ruotsissa ja Suomessa erilaisille painopistealueille. Kaikki kuitenkin liittyivät maisemanhoitoon ja laiduneläinten kasvatukseen. ASIANTUNTEVA OHJAUSRYHMÄ Hankkeen käytännön ohjauksesta vastasi Saaristomeren biosfäärialue, joka toimii Turunmaan seutu ry:n tiloissa ja saa rahoituksen ympäristöministeriöstä. Ohjausryhmään valittiin asiantuntevia jäseniä: Mikael Nordström, Turunmaan Seutu/ Saaristomeren biosfäärialue asti Katja Bonnevier, Turunmaan Seutu/ Saaristomeren biosfäärialue lähtien Susanne Björkman, Varsinais-Suomen TE-keskus Trygve Löfroth, Metsähallitus, Saaristomeren kansallispuisto Johanna Franzén, Lounais-Suomen ympäristökeskus Marcus Lepola, Leader-yhdistys Samassa veneessä I samma båt Bengt Backman, Turunmaan Seutu ry Siv Holmgren, Turunmaan Seutu ry Jukka Tobiasson, Turunmaan Seutu ry, hankejohtaja Ohjausryhmä kokoontui virallisesti 4 kertaa. (Kokousmuistiot 2-4 liitteenä)

3 POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ Hankejohtaja vieraili Kustlandet:illa. Ruotsalaisten hanke toimi rannikkoalueella, osin myös saaristossa, ongelmat ja hanketoiminta painottuivat paljon karjatilojen tuotantorakennusten uusimiseen ja tuotteiden markkinointiin. Turunmaan saaristolle tyypillinen laiduneläinpula ei Ruotsissa liene isokaan ongelma. Niinpä esim, karjatilat joutuvat maksamaan laidunmaista vuokraa, Suomessa sitä vastoin eläinpulan takia maanvuokra on harvinaista. Kustlandet:in alueen tuottajaillassa esiteltiin Suomen saariston erityispiirteitä ja -ongelmia. Suomen saariston rikkonaisuus ja pienialaisuus sekä suhteellisen pienimuotoinen laidunkarjan kasvatus tuovat erityyppisiä ongelmia alalle teki ruotsalainen tuottajaryhmä vastavierailun Turunmaan saaristoon, matkan vetäjänä toimi yhteistyöhankkeen vastaava Rune Hallgren (ohjelma liitteenä). Pääosin karjankasvattajista koostuva retkikunta, 32 henkeä, oli kiinnostunut maisemanhoidosta, tukiehdoista ja -tasoista, karjasuojista ja saariston elinkeinoista Thomas Johansson ja Johanna Franzén Korppoon Wattkastista esittelivät uuden pihattonavettansa rakennusprojektia ja kertoivat erityisympäristötuen avulla toimivasta maisemanhoitotyöstään. Tila on työllistänyt paikallisia maisemanhoitoyrittäjiä mm. Ahvensaaressa. Illalla kokoonnuttiin Korpoströmin saaristokeskuksen tiloihin päivälliselle ja pienimuotoiseen seminaariin. Saaristomeren Biosfäärialueen Katja Bonnevier kertoi Biosfäärialueesta ja Saaristomeren kansallispuistosta, Bosse Mellberg esitteli Saaristokeskuksen ja Jukka Tobiasson puhui maisemanhoidosta ja yrittäjyydestä. 4.7 kokoontui retkikunta Paraisten Lenholmin suojelualueelle, oppaana toimi maanomistaja Arndt Reuter. Keskustelu erityisympäristötuista ja luonnonsuojelutavoitteista oli vilkasta. Ruotsalainen tuottajaryhmä tutustumassa Lenholmiin

4 TULOJA ARVOJEN HOIDOSTA Maisemanhoidon rahoitusta pyritään löytämään eri tahoilta. Hankkeen aikana koottiin esite saariston yksityisille maanomistajille eri tavoista rahoittaa alueidensa hoitoa. (liitteenä) Saaristokuntiin koulutettuja maisemanhoitoyrittäjiä toivottaisiin käytettävän mahdollisimman paljon alueella tehtävissä töissä, sekä yksityisillä että Metsähallituksen mailla. Saaristomeren kansallispuisto onkin viime vuosina tarjonnut työtä. Mutta myös yksityiset karjanomistajat työllistävät erityisympäristötuen avulla yrittäjiä. Mm. Korppoon Ahvensaaressa on talvella/keväällä 2007 työskennellyt 3 yrittäjää Thomas Johanssonin laidunalueiden raivauksissa. Hanke on myös informoinut maanomistajia yrittäjien olemassaolosta ja laskenut kustannuslaskelmia erityisympäristötukihakemusten liitteiksi raivattavista tai laidunnettavista kohteista (mm. Korppoon Lohm, Korppoon Hevonkack, Iniön Kolko, Houtskarin Hamnö, Korppoon Björkö, Houtskarin Ramsö). Lisäksi hanke on konsultoinut yksityisiä maanomistajia alueidensa hoitotarpeesta ja -mahdollisuuksista Korppoon Ahvensaaressa ja Korppoon Norrholmen:issa. (Liittenä tiedotus Åvensorin asukkaille maisemahoidosta saarella) JULKISUUS Maisemanhoidon esilläolo tiedotusvälineissä ja ihmisten mielissä ajaa asiaa hienovaraisesti eteenpäin. Maanomistajat, joiden alueet viime vuosikymmeninä ovat hiljalleen pusikoituneet, huomaavat kunnostustarpeen, suotavinta olisi että aloite kunnostuksesta tulee omistajan omasta tahdosta. Hankkeen aikana maisemanhoito ja pienimuotoinen karjanpito olivat esillä useissa eri lehdissä artikkeleina: Åbo Underrättelser, hankeinfo Åbo Underrättelser, yhteislampola, maisemanhoito Nro 2/2007 Oma Piha (liitteenä) Åbo Underrättelser, yhteislampola Nro 10/2007 Suomen Luonto, maisemanhoitoyrittäjyys (liitteenä) Kevään 2008 aikana ilmestyvässä Viherympäristö-lehdessä julkaistaan artikkeli Turunmaan saariston maisemanhoitohankkeista. Lisäksi perinnemaiseman hoito ja sen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen oli luentoteemana lintusymposiumissa Kilpisjärvellä Osanottajia 10. (tiivistelmä liitteenä) ProAgrian maisemayrittäjäkurssin luentopäivä antoi myös tilaisuuden esitellä Turunmaan saariston maisemanhoitohankkeita ja tehtyä työtä. Osanottajia 25. PIENIMUOTOISTA KARJAA PIENILLE KOHTEILLE Saariston arvokkaat perinnemaisemakohteet ovat usein pieniä, ehkä vain hehtaarin tai parin kokoisia. Vanhat pellot ja niityt kun ovat kallioisessa ja karussa maastossa pieninä laikkuina. Pitkähköjen kuljetusmatkojen takia ei erityisympäristötuki pienillä alueilla kata kustannuksia nautojen kuljettamisesta suurilla aluksilla saariin. Lampaiden kuljettaminen tapahtuu usein pienemmillä veneillä, näin myös kuljetuskustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat. Arvokkaiden pienalueiden hoidon takia siis lampaita pitäisi saada

5 laiduneläimiksi huomattavasti enemmän. Hanke innosti ja koordinoi kahta pientä yhteislampolaa Paraisilla ja Korppoossa, hankkeen jälkeen uusia pienlampureita oli Paraisilla 1 ja Korppoossa 3. Saariston lammaskerhoa viriteltiin uudelleen toimintaan yli kymmenen vuoden uinumisen jälkeen, säännöt ovat hankkeen päättymisen aikaan kiinnostuneiden lampureiden hyväksyttävinä. Korppoon yhteislampolan keväthuumaa huhtikuussa 2007 YHTEISTYÖTÄ Paraisten Ympäristö- ja kalatalousoppilaitos kouluttaa ympäristönhoitajia. Keväisin ja syksyisin opiskelijat harjoittelevat erilaisissa yrityksissä ja yhteisöissä käytännön taitoja mm. maisemahoidossa. Hanke Värdevårdande inkomster toimi osaltaan koulutuksessa, 2 opiskelijaa seurasi ja otti osaa suunnitelmien tekoon ja raivauksiin syksyllä 2006, sekä keväällä, että syksyllä (liitteenä kirjoitelma kahden oppilaan kokemuksista) Yhteistyö Saaristomeren kansallispuiston kanssa on koko ajan ollut tiivistä ja kitkatonta. Osa karjankasvattajille tehdyistä kustannuslaskelmista on koskenut kansallispuiston alueita. Lisäksi lausunnot maisemanhoitourakoista ja urakoitsijoiden töiden seuranta ovat olleet merkittävää yhteydenpitoa. Hanke on toiminut myös asiantuntija-apuna Jurmon kyläyhdistyksen ja Metsähallituksen neuvotteluissa saaren laidunnuksesta. KOULUTUSTA Hankejohtaja on osallistunut alan koulutustilaisuuksiin Ympäristöhankkeet ja EU-rahoitus, TE-keskus, Turku Hankeinfo, TE-keskus, Turku Erityisympäristötuki-info, Tuorla, Piikkiö Koulutuspäivä erityisympäristötukisuunnittelijoille, Vehmaa

6 HANKKEEN TUOTOS Hankejohtaja oli palkattuna 13 kuukautta, Työ painottui suurelta osin sekä maanomistajien että karjankasvattajien neuvontaan. Erityistukiehtojen muutokset ja uudet mahdollisuudet (Leader-toimintatapa) toivat sekä itseopiskelua että neuvontatarvetta. Leadertoimintavan tukiehdot valmistuivat loppujen lopuksi niin myöhään että hakemuksia ei saatu alueelta sisään yhtä enempää. Saariston pienten maisemanhoitoalueiden perustaksi edellä mainittu tuki kuitenkin sopisi erinomaisesti, sen markkinointiin tarvittaisiin jokin aktiivinen taho. Nyt se langennee ympäristökeskukselle. Yhteistyö ruotsalaisten kanssa jäi suhteellisen pienimuotoiseksi johtuen lähinnä erilaisista painotuksista hankkeessa. Tietojenvaihtoa kuitenkin tapahtui keskinäisillä vierailuilla. Viimeaikaisten hankkeiden yhteydessä on selvästi ollut havaittavissa maanomistajien herääminen alueidensa kunnostamiseen. Kesäasunnoiksi muuttuneiden entisten pientilojen niityt ja pellot ovat useimmiten kasvamassa pahoin umpeen, esimerkkikohteet ovat kannustaneet uusia maanomistajia niiden saamiseksi taas kuntoon. Hankkeen julkaiseman esitteen tarkoituksena on tuoda maanomistajille tietoa eri mahdollisuuksista mikäli intoa alueiden kunnostukseen ilmenee. Esite jaetaan kevään 2008 aikana saaristokuntien kaikkiin talouksiin, lisäksi se on saatavilla monessa eri infopisteessä edellä mainituissa kunnissa. Edellisten hankkeiden kouluttamat maisemanhoitoyrittäjät jatkavat työtään, sekä metsähallituksen että yksityisten maanomistajien alueilla. Tämä hanke teki useita kunnostussuunnitelmia joihin maan- tai karjanomistajat tullevat käyttämään urakoitsijoita, näin yrittäjien työllistyminen jatkossakin helpottuu. 91 maisemanhoitajaa matkalla Ahvensaaresta kotiin Jukka Tobiasson Hankejohtaja