1. Ortodoksisen kirkon henkilöstön valintaan sovelletaan lakia ortodoksisesta kirkosta.

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO TYÖEHTOSOPIMUS Suomen Ortodoksisen kirkon työehtosopimus ja soveltamisala Sopimuksen voimassaolo Työsuhteen alkaminen ja päättyminen Palkkaus Palkan käsite Työaikaa koskevat määräykset Vuosiloma Matkustaminen Poissaolo sairauden ja tapaturman vuoksi Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa Lääkärintarkastukset Vaikeasti sairaan lapsen hoito Lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa Ryhmähenkivakuutus Jäsenmaksujen periminen Koulutus Työrauha Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi...17 SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON TYÖEHTOSOPIMUKSEN PALKKALIITE...19 VAATIVUUSRYHMIEN YLEISKUVAUKSET TEHTÄVÄKOHTAISTA PALKANOSAA VARTEN...22 SUORIUTUMISEN ARVIOINTI...23 SOPIMUS LUOTTAMUSMIEHISTÄ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUISTA...24 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA ORTODOKSISESSA KIRKOSSA...27 SOPIMUS PAPPIEN JA KANTTORIEN TOIMITUSPALKKIOISTA SUOMEN ORTODOKSISESSA KIRKOSSA...29 TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

2 TYÖEHTOSOPIMUS 1 Suomen Ortodoksisen kirkon työehtosopimus ja soveltamisala 1. Suomen ortodoksisen kirkon työehtosopimuksesta neuvottelevat Suomen ortodoksinen kirkollishallitus työnantajan edustajana ja Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry työntekijöiden edustajana. Työehtosopimuksesta neuvotellaan pääneuvottelijoiden muodostamassa pääryhmässä, joka myös johtaa sopimustyöskentelyä ja muuta palvelussuhteen ehtojen kehittämiseen liittyvää työskentelyä. 2. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen ortodoksisen kirkon henkilökuntaan, Ortodoksisen seminaarin henkilökuntaan sekä soveltuvin osin ortodoksisen kirkon piirissä toimiviin organisaatioihin. 3. Tätä sopimusta ei sovelleta arkkipiispaan, hiippakuntien piispoihin, lainoppineeseen kirkkoneuvokseen, henkilöön, joka toimii kirkollishallituksen johtamistehtäviin rinnastettavissa tehtävissä eikä luostareiden henkilökuntaan. Tätä sopimusta ei sovelleta uskonnonopettajan tehtävissä toimiviin. 2 Sopimuksen voimassaolo 1. Tämä sopimus tulee voimaan ja päättyy Sopimus on voimassa sen jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä irtisanota kirjallisesti. 3 Työsuhteen alkaminen ja päättyminen 1. Ortodoksisen kirkon henkilöstön valintaan sovelletaan lakia ortodoksisesta kirkosta. 2. Muutoin työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde sekä määrätä työnjohtamisesta työsopimuslain mukaisesti. 3. Työsopimus tehdään kirjallisesti. 4. Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään neljän kuukauden mittaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. 5. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: - enintään yhden vuoden - yli vuoden, enintään 4 vuotta - yli 4 vuotta, enintään 8 vuotta - yli 8 vuotta, enintään 12 vuotta - yli 12 vuotta Irtisanomisaika: 14 päivää 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta 2

3 Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: - enintään 5 vuotta - yli 5 vuotta Irtisanomisaika: 14 päivää 1 kuukausi 4 Palkkaus 1. Palkat ja palkkaperusteet määräytyvät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteen perusteella. 2. Palkka maksetaan kerran kuukaudessa ennalta ilmoitettuna kiinteänä palkanmaksupäivänä työntekijän osoittamaan rahalaitokseen. Palkkausjärjestelmä 3. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea Suomen ortodoksisen kirkon ja sen seurakuntien tuloksellista toimintaa ja johtamista, edistää oikeudenmukaisia palkkasuhteita ja kannustaa henkilöstön osaamista ja ammatissa kehittymistä. 4. Työntekijän henkilökohtainen palkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osasta (peruspalkka) ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta. 5. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy työtehtävän vaativuuden perusteella ja vaativuusryhmiä on 10 kappaletta. Työtehtävien vaativuusryhmittely löytyy palkkaliitteestä. Työtehtävien vaativuuden arvioinnissa on otettu huomioon a) Tehtävien edellyttämä tieto- ja vuorovaikutusympäristö b) Tehtävän ohjaus ja päätöksentekoympäristö c) Vastuu ja rooli päätöksenteossa. 6. Henkilökohtainen palkanosa perustuu suoritusarviointiin, jonka tavoitteena on oikeudenmukainen, kokemuksen ja työtehtävien monipuolisuuden huomioon ottava yksilöllinen palkkaus ja joka antaa työntekijälle mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja vaikuttaa ansiotasoonsa. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on enintään 35 % henkilön tehtäväkohtaisen palkan osasta. 7. Suoritusarvioinnissa otetaan huomion eri painoarvoilla: a) Ammatinhallinta (40 %) b) Työn tuloksellisuus ja laatu (40%) c) Toimintaympäristön hallinta (20 %) 8. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointikriteerit löytyvät palkkaliitteestä. Suoritusarviointi tehdään kerran vuodessa kehityskeskustelujen yhteydessä. Palkkatakuu 9. Palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvalla henkilöllä on 10 palvelusvuoden täytyttyä oikeus palkkaan, joka on vähintään 6,2 % suurempi kuin hänen tehtävänsä mukainen peruspalkka. Palvelusvuosilla tarkoitetaan henkilön ortodoksisen kirkon tai sen piirissä toimivan järjestön palveluksessa oloaikaa. 3

4 5 Palkan käsite 1. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan tunnilta tai päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien tai työpäivien lukumäärällä. 2. Kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 153, jos säännöllinen työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. 6 Työaikaa koskevat määräykset A) Työaikalain soveltamisalaan kuulumattomat Hengellistä työtä tekeville (pappi, diakoni ja kanttori) annetaan kaksi vapaapäivää kalenteriviikossa, mikäli välttämättömät ja kiireelliset työtehtävät tai muu painava syy ei sitä estä. Vapaapäivät eivät kuitenkaan voi olla lauantai tai sunnuntai eivätkä kirkolliset juhlapäivät, ellei tämä poikkeuksellisesti ole mahdollista. Kahdeksan viikon jakso on se aika, jonka kuluessa vapaapäivät tulee tasoittaa. Mikäli välttämättömät ja kiireelliset työtehtävät tai muu painava syy estää vapaapäivien pitämisen joko ennalta arvaamattomasta syystä tai yllättäen, niin menetetty vapaapäivä on pidettävä viimeistään kahdeksannen menetettyä vapaata seuraavan kalenteriviikon aikana. Työsuhteen päättyessä pitämättömät vapaat maksetaan työehtosopimuksen 5 1 momentin mukaisesti. Suositus: 1. Siirretyt vapaapäivät tulee antaa lähtökohtaisesti ensi tilassa, viimeistään kolmen viikon aikana. Kahden viikoittaisen vapaapäivän järjestämisen osalta suositellaan, että kaksi viikoittaista vapaapäivää pyritään antamaan perättäisinä päivinä. Tämä peräkkäisten vapaapäivien antaminen perustuu nimenomaan siihen, että työntekijän lepo sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen toteutuu parhaiten kahden peräkkäisen vapaapäivän järjestelmässä. Toisaalta juuri riittävä lepo sekä työ- ja perhe-elämän onnistunut yhteensovittaminen takaavat työntekijän jaksamisen sekä jaksavan ja motivoituneen työntekijän. Näillä seikoilla puolestaan tuetaan seurakunnan työtä. Poikkeuksellisesti vapaapäiviä voidaan antaa useampia yhdenjaksoisesti peräkkäin, kuitenkin enintään kuusi päivää kerrallaan. 2. Vapaapäiväjärjestelyjen aikana on myös ehdottomasti huolehdittava siitä, että seurakuntalaiset tavoittavat seurakunnan työntekijät erilaisissa hätätilanteissa. Pappien ja kanttorien vapaapäivien sijoittelusta laaditaan vuosisuunnitelma, joka toimitetaan seurakunnanneuvoston käsittelymerkinnöin ao. hiippakunnan piispalle. Hiippakuntakanslia ylläpitää ajantasaista rekisteriä pappien ja kanttorien sijaisista sekä osoittaa sopivan henkilön papin tai kanttorin sijaiseksi tämän vapaapäivänä. B) Muut työntekijät 1. Työajan määritelmä Työajaksi luetaan työhön käytetty aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. 4

5 Soveltamisohje: Työaikaa on myös muualla kuin työpaikalla työnantajan lukuun ja tämän määräyksestä tehtävä työ. Erityistilanteita työajan määrittelyssä: 1) Lepoajat: Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja, jos työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta. 2) Matka-aika: Työajaksi ei lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena. 3) Kokoukset yms: Työaikaan ei lueta osallistumista sellaiseen kokoukseen, toimitukseen tai tilaisuuteen, josta maksetaan kokous- tai muu erillinen palkkio. 4) Koulutustilaisuudet ja seminaarit: Koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi, jos se on työtehtävien hoidon kannalta välttämätöntä perehdyttämiskoulutusta ja työntekijä on velvollinen osallistumaan koulutukseen. Täydennyskoulutus ei oikeuta työaikakorvauksiin. Täydennyskoulutuksessa luetaan päivittäiseksi työajaksi koulutuksen tosiasiallinen kestoaika, mukaan lukien matka-aika, kuitenkin enintään 8 tuntia päivässä, jos työntekijä noudattaa yleistä säännöllistä työaikaa tai jaksotyöaikaa sekä enintään 7 tuntia 15 minuuttia, jos työntekijä noudattaa virastotyöaikaa. Soveltamisohje: Jos työntekijä osallistuu koulutustilaisuuteen, jossa hän toimii osan aikaa opetus- tai muissa työtehtävissä ja osan aikaa koulutettavana, luetaan työajaksi vain opetus- tai muihin tehtäviin käytetty aika. Täydennyskoulutus ei oikeuta työaikakorvauksiin. Kuitenkin siinä tapauksessa, että työntekijän viikoittainen työaika tehdään täytenä ja hän osallistuu sen lisäksi vapaapäivänään täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle siltä ajalta korottamatonta palkkaa, kuitenkin enintään yhden säännönmukaisen työpäivän pituiselta ajalta kutakin koulutukseen käytettyä vapaapäivää kohden (yleistä säännöllistä työaikaa ja jaksotyöaikaa noudatettaessa 8 tunnilta sekä virastotyöaikaa noudatettaessa 7 tunnilta 15 minuutilta). Koulutustilaisuuteen osallistumisen lukeminen työajaksi edellyttää aina velvollisuutta osallistua tilaisuuteen. Erilaisiin sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumista, tapahtuivatpa ne koulutustilaisuuden yhteydessä tai muutoin, ei yleensä lueta työajaksi, poikkeuksena aika, jona työntekijä tekee työnantajan määräämiä tapahtuman tai tilaisuuden edellyttämiä työtehtäviä. Jos työntekijä on määrätty olemaan läsnä seminaarissa työnantajan edustajana esimerkiksi paneelissa tai muussa siihen verrattavassa tehtävässä, luetaan tällainen työnantajan edustamiseen käytetty aika työajaksi. Muissa tapauksissa seminaariin osallistuminen katsotaan koulutukseen rinnastettavaksi ajaksi, joka ei pääsääntöisesti ole työaikaa. Työaikaa on vain seminaarissa suoritettuihin nimenomaisiin työtehtäviin käytetty aika. Työajaksi on luettava myös: 1) Työnantajan määräämät työaikana tapahtuvat laissa tai alemmanasteisissa määräyksissä säädetyt tai työnantajan määräämät terveydelliset tutkimukset 2) Työaikana tehtävät raskaudesta johtuvat lääketieteelliset tutkimukset 5

6 Työaikaan rinnastettavaa aikaa ovat myös 1) Äkillisen sairastumisen vuoksi kesken työpäivää tapahtuneen kotiinmenon vuoksi tekemättä jäänyt työpäivän osa (seuraavasta päivästä sairauslomaa). Keskeytynyt päivä ei vähennä palkallisten sairauslomapäivien määrää. 2) Vastaavasti silloin, kun poissaolo on johtunut alle 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta (seuraavat päivät ovat tilapäistä hoitovapaata). 2. Työaika Säännöllisen työajan käytössä toimitaan niin, että määritellään työaika viikoittain. Ns. Pekkasvapaat, joita on käytetty aiemmin, poistuvat käytöstä. Kokonaisia vapaapäiviä ei pidetä, vaan työaika määritellään viikoittain. 2.1 Yleinen säännöllinen työaika Työntekijän yleinen säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, ja 6-8 tuntia vuorokaudessa, jollei työaikaa ole järjestetty jaksotyöajan tai virastotyöajan mukaisesti. Yleisessä säännöllisessä työajassa vuorokautinen ylityökynnys on työpäivälle vahvistettu vuorokautinen säännöllinen työaika, kuitenkin enintään 8 tuntia ja viikoittainen ylityökynnys 38 tuntia 15 minuuttia. Mahdollisuuksia lisäksi esim. vuorokautisen työajan pidentäminen enintään 10 tuntiin, viikkotyöajan pidentäminen enintään 50 tuntiin sekä tasoittumisjakson käyttäminen. Säännöllinen työaika voidaan järjestää vuorotyönä. Vuorotyötä on työ, joka on järjestetty kahteen tai useampaan työvuoroon. Tuntityöntekijöihin sovellettavat määräykset säilyvät ennallaan. 2.2 Jaksotyöaika Jaksotyöajan käyttäminen edellyttää työaikalain 7 :n edellytysten voimassaoloa. Jaksotyössä työaika voidaan järjestää siten, että se on kahden viikon pituisena ajanjaksona 76 tuntia 30 minuuttia tai kolmen viikon pituisena ajanjaksona 114 tuntia 45 minuuttia. Vuorokautinen säännöllinen työaika vahvistetaan etukäteen työtuntijärjestelmään, joka laaditaan vähintään tarkoitetun tasoittumisjakson pituiseksi. 2.3 Virastotyöaika Pääasiallisesti virasto- tai muussa toimistotyössä toimivan työntekijän säännöllinen työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa. 2.4 Osatyöaika Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika määrätään tai sovitaan työtehtävien määrän perusteella. Osa-aikatyö voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla joko sijoittamalla työaika eri päiville tai vain joillekin päiville noudattaen työehtosopimuksen mukaisia tuntimääriä. 2.5 Leirityöaikaa koskevat korvaukset Työntekijän osallistuessa työtehtävissä kursseille, leireille ja vastaaviin tilaisuuksiin, tulee tilaisuuden osalta vahvistaa etukäteen työajaksi luettava aika. 6

7 Seurakuntaan tai järjestöön työsopimussuhteessa olevalle henkilölle taikka muuten kirkon piirissä toimivalle henkilölle annetaan leirillä tehdystä työstä kutakin työtuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika. Menetetystä leirin kanssa samanaikaisesti sijoittuvasta vapaapäivästä työntekijälle annetaan korvauksena uusi vapaapäivä tai rahakorvauksena yksi viidesosa työntekijän säännöllisestä viikoittaisesta työajasta. Leirityöaikahyvityksenä työntekijälle annetaan kutakin leirityöaikahyvityspäivää kohti laskennallinen päiväpalkka tai vastaava vapaa-aika. leirityöaikahyvityspäivät määräytyvät seuraavasti: - vähintään 3 täyttä leirivuorokautta 1 vapaapäivä - vähintään 7 täyttä leirivuorokautta 2 vapaapäivää - vähintään 9 täyttä leirivuorokautta 3 vapaapäivää - vähintään 11 täyttä leirivuorokautta 4 vapaapäivää - vähintään 13 täyttä leirivuorokautta 5 vapaapäivää Työajattomiin hengellisen työntekijöihin noudatetaan heitä koskevia omia määräyksiä. Tietyissä tapauksissa myös viikonloppuleiristä on työnantajan harkinnan mukaisesti mahdollisuus saada erityisenä leirityöaikahyvityksenä yksi vapaapäivä, jos viikonloppuleirin olosuhteet ja siellä työskentelyyn käytetty aika erityisen painavasta syystä sitä vaativat. Leirityöaikahyvitykseen oikeuttavaksi täydeksi leirivuorokaudeksi lasketaan sellainen leirillä vietetty vuorokausi, jolloin työntekijä on yöpynyt leiri-, retki- tai internaattia vastaavissa olosuhteissa. Sellaista viimeisen täyden leirivuorokauden ylittänyttä vuorokauden osaa, joka on pituudeltaan yli 12 tuntia, pidetään leirityöaikahyvitykseen oikeuttavana täytenä leirivuorokautena. Leirityöaikahyvityksen perusteella annettavat vapaapäivät on annettava leirin päättymisen jälkeen niin pian kuin mahdollista. Mikäli vapaapäiviä ei ole pystytty antamaan perustellusta syystä johtuen leirin päättymistä lähinnä seuraavan kahden kalenterikuukauden loppuun mennessä, korvataan ne rahassa maksamalla jokaista näin pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohti yksi kolmaskymmenesosa (1/30) kokonaispalkasta. Leirivuorokausi lasketaan työntekopaikasta tai asunnosta tapahtuvan leirille lähdön ja sieltä paluun välisen ajan mukaisesti. Mitä edellä on todettu leiristä, on soveltuvin osin voimassa myös seurakunnan järjestämän retken osalta. Leirityöaikahyvityksen lisäksi ei makseta muita lisiä tai korvauksia. 3. Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt Työaikaa vähennetään jäljempänä mainittujen arkipyhien johdosta. Työajan vähennys on yleisessä säännöllisessä työajassa ja jaksotyössä 7 tuntia 39 minuuttia jokaista arkipyhää kohden. Virastotyöaikaa noudatettaessa vähennetään kyseiselle arkipyhäpäivälle vahvistettu työaika. Osatyöaikaa noudatettaessa vähennetään asianomaisen viikon tai muun työaikajakson säännöllistä työaikaa kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella 7 tunnista 39 minuutista kuin työntekijän osa-aikatyö on täydestä työajasta. Jos kuitenkin päivittäiset työajat on vahvistettu pysyvästi tietyille viikonpäiville, vähennetään se tuntimäärä, joka arkipyhäpäivälle oli arkipyhättömällä viikolla vahvistettu. 7

8 Työaikaa lyhentävät arkipyhät ovat seuraavat: Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto, muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. 4. Työpäivän yhdenjaksoisuus Työpäivä on pyrittävä järjestämään, lepotaukoja lukuun ottamatta, niin, että se jakautuu enintään kahteen jaksoon. Tästä voidaan poiketa, mikäli se on seurakunnan toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen tai muun erityisen syyn vuoksi välttämätöntä. 5. Päivittäinen lepoaika Jos työntekijän päivittäinen työaika on pidempi kuin 7 tuntia eikä hänen työpaikalla olonsa ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle annetaan työpäivän aikana puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikaltaan. Lepoaikaa ei lueta työaikaan. Työntekijälle annetaan työpäivänä yksi 15 minuutin pituinen kahvitauko, jota ei lueta työaikaan. Kahvitunnit järjestetään tarvittaessa vuorottain ja muutoinkin niin, ettei niistä aiheudu haittaa työnteolle. 6. Viikoittainen vapaa-aika Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on työn laatu huomioon ottaen sijoitettava, mikäli mahdollista, sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia. Yleistä säännöllistä työaikaa ja virastotyöaikaa noudatettaessa työntekijälle tulee antaa vähintään yhdentoista tunnin sekä jaksotyöajassa vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika niin kuin työaikalain 29 :ssä säädetään. Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa esim. vuosiloman, sairausloman, tai muun virkavapauden tai työvapaan vuoksi, siten että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35 tuntia, katsotaan viikoittainen vapaa-aika annetuksi. Edellä tarkoitettu 24 tunnin vähimmäismäärä koskee molempia 14 päivän jakson sisään jääviä viikkoja erikseen, ei koko 14 vuorokauden jaksoa. 14 vuorokauden ajanjaksolla kumpanakin viikkona viikoittaista vapaa-aikaa tulee olla vähintään 24 tuntia ja koko jaksolla vähintään 70 tuntia. POIKKEUSSÄÄNNÖKSET: Edellä määrätystä voidaan poiketa, 1) jos työntekijän säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia, 2) työaikalain 21 :ssä tarkoitetussa hätätyössä 3) jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan seurakunnassa suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai 4) jos työntekijän kanssa sovitaan varallaolosta viikoittaisen vapaa-ajan aikana. 8

9 Milloin työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön edellä kohdissa 2-4 tarkoitetuissa tapauksissa, työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään työhön käytetyllä ajalla. Lyhennys toteutetaan jaksotyössä viimeistään kahden seuraavan työaikajakson aikana sekä muussa työssä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Mikäli vähennystä ei voida erityisestä syystä antaa, maksetaan työntekijälle rahakorvaus, joka on yksinkertainen tuntipalkka työhön käytetyltä ajalta. Soveltamisohje: Jos työntekijä joudutaan normaalin työviikon lisäksi kutsumaan tilapäisesti työhön viikoittaisen vapaa-ajan aikana, hänelle maksetaan tällöin tehdystä työstä varsinainen palkka mahdollisine työaikakorvauksineen. Sen lisäksi hänelle annetaan menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena tänä aikana tehtyjä työtunteja vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana. On huomattava, ettei menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvaus koske edellä tarkoitettua toista viikoittaista vapaapäivää. Jos sen pito estyy, ei siitä makseta erityistä korvausta. Jos menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvausta ei voida antaa vapaa-aikana, maksetaan viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena tänä aikana tehtyjä työtunteja vastaava yksinkertaisen tuntipalkan mukaan määräytyvä rahakorvaus. 24 tunnin pituinen vapaa-aika Jolleivät seurakunnallisten toimintojen erityisluonne tai hallinnon tehokkaan toimivuuden turvaaminen ole esteenä, työntekijälle annetaan viikon aikana edellä mainitun vapaa-ajan yhteydessä ja mikäli mahdollista sen yhteydessä vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika. 7. Liukuva työaika: Seurakunnassa voidaan ottaa käyttöön niiden toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia liukuvan työajan järjestelmiä. Työntekijöiden säännöllinen työaika ei muutu noudatettaessa liukuvaa työaikaa. Liukuman puitteissa työaika voidaan ylittää enintään 20 tunnilla ja alittaa enintään 10 tunnilla. Työntekijälle määrätään kiinteä työaika, jona hänen on oltava työpaikalla. Liukumaa noudatettaessa tehdystä lisä- tai ylityöstä suoritetaan erillinen työaikahyvitys tai korvaus, vain, mikäli sitä on tehty esimiehen nimenomaisesta määräyksestä. Tällaista lisä- tai ylityötä ei oteta huomioon laskettaessa työaikasaldoa. Palvelussuhteen päättyessä säännöllisen työajan vajaus täytetään kuitenkin ensin niillä määräyksestä tehdyillä lisätyötunneilla, joista vielä ei ole suoritettu työaikahyvitystä tai korvausta. Palvelussuhteen päättyessä liukuman osoittamat tunnit tasataan. Liukuman puitteissa kertyneiden säännönmukaisen työajan ylittävien työtuntien määrää voidaan vähentää antamalla työntekijälle vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana, jos siitä työnantajan kanssa niin sovitaan. Vapaa-aika annetaan pääsääntöisesti kokonaisina päivinä. Soveltamisohjeet: Liukuvan työajan käyttöönoton edellytyksenä on luotettava työajan seurantajärjestelmä. Milloin seurakunnan tai sen työpisteen häiriötön toiminta niin vaatii, voidaan nimettyjen työntekijöiden tai nimettyjen työntekijäryhmien kiinteä työaika määrätä muita pidemmäksi ja liukuma-ajat vastaavasti lyhyemmäksi tai määrätä, mikäli se on välttämätöntä, ettei heidän osaltaan noudateta liukuvaa työaikaa. 9

10 8. Ylityö Ylityötä tehdään vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Lähtökohtana on, että työmäärä ja työntekijämäärä pyritään mitoittamaan siten, ettei muodostu tarvetta ylityöhön. Koska ylityön on katsottava olevan poikkeuksellinen tilanne, ylityö korvataan pääsääntöisesti rahana. Työnantaja antaa etukäteen nimenomaisen määräyksen ylityöhön. Ilman tällaista nimenomaista, työnantajan antamaa ylityömääräystä työnantajalla ei ole mitään velvollisuutta maksaa ylityökorvauksia. Ylityöhön käytetty aika on selvitettävä luotettavasti. Ylityökorvaukset maksetaan pääsääntöisesti rahana. Ylityökorvauksia ei makseta työntekijälle 1) joka on työaikalain 2 :n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitetussa johtavassa tai itsenäisessä asemassa tai 2) jonka kanssa on sovittu muiden tehtävien hoitamisesta omien työtehtävien ohella ja joka saa siitä erillisen korvauksen Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena 1) 50 % :lla korotettu tuntipalkka kahdelta ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta sekä 50 %:lla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100 %:lla korotettu palkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ja vuorokautiselta ylityötunnilta. 2) jaksotyössä 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahden viikon työaikajakson 12 ja kolmen viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta ylityötunnilta. 9. Lisätyö Lisätyö tulee kysymykseen lähinnä osa-aikatyön ja arkipyhäviikkojen kohdalla. Lisätyössä on kysymys siitä, että työntekijä tekee vajaata työaikaa, ja hänen työaikaansa lisätään enintään siihen asti, että säännöllinen työaika taikka jaksotyöaika tulee täydeksi. Työntekijälle korvataan lisätyö maksamalla yksi korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta. 10. Sunnuntaityökorvaus Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä tai vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvaus. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona klo välisenä aikana tehdystä työstä. Sunnuntaityökorvauksen suuruus on 100 % korottamattomasta tuntipalkasta. 11. Ilta- ja yötyön korvaus Iltatyökorvaus maksetaan klo välisiltä työtunneilta. Iltatyökorvauksen määrä on 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Yötyökorvaus maksetaan klo tehdyiltä työtunneilta. Yötyökorvauksen määrä on 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. 10

11 12. Lauantaityökorvaus Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, klo tehdystä työstä maksetaan rahakorvauksena 20 % korottamattomasta tuntipalkasta. 13. Työajan tasoittumisjärjestelmä Jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle tai jollei tällaista seurakunnassa ole työsuojeluvaltuutetulle, tai jollei tällaistakaan ole, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin. 14. Työvuoroluettelo Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jolle se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa on työntekijän tai luottamusmiehen vaatimuksesta noudatettava vastaavasti, mitä työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on määrätty. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. 15. Työaikakirjanpito Ortodoksisissa seurakunnissa tulee työntekijöiden osalta pitää luotettavaa työaikakirjanpitoa esim. sähköisesti tai käsin. 16. Varallaolo 1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä on tarvittaessa työsuoritusta varten varalla asunnossaan tai muussa paikassa, josta hänet voidaan kutsua työhön. 2. Varallaoloa ei lueta työaikaan. Varallaolon pituus ja varallaolon toistuvuus ei saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Soveltamisohje: Varallaoloon ei sisälly työntekoa. Jos työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi. Tältä ajalta ei suoriteta varallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi. Se luetaan kuitenkin varallaoloajaksi. 3. Jos työntekijän on oltava tiettynä aikana varalla asunnossaan (asuntovarallaolo), hänelle maksetaan korvauksena puolen tunnin yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta asuntovarallaoloon käytetyltä tunnilta. 11

12 4. Jos työntekijän on oltava varalla niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön (vapaamuotoinen varallaolo) hänelle maksetaan korvauksena kuudesosa, neljäsosa tai kolmasosa yksinkertaisesta tuntipalkasta. Korvauksen suuruus sovitaan varallaoloon liittyvän sidonnaisuuden mukaisesti. 5. Mikäli työntekijän kanssa erikseen sovitaan, korvaukset on mahdollista antaa palkallisena vapaana. Soveltamisohje: Vapaamuotoisessa varallaolossa työntekijän tulee olla kutsuttavissa työhön puhelimitse. Työntekijän tulee olla tavoitettavissa paikasta, joka ei ole olennaisesti kauempana työpisteestä kuin hänen asuntonsa tai josta saapuminen työpisteeseen ei kestä olennaisesti kauempaa kuin matka asunnosta työpisteeseen. Korvauksen suuruudesta sovittaessa tulee ottaa huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset työntekijälle sekä työpaikalle saapumisen enimmäisaika. 17. Hälytystyö 1. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä yllättäen kutsutaan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Mikäli työntekijä on määrätty olemaan varalla taikka päivystyksessä taikka mikäli työntekijälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun kysymyksessä on työaikalain 21 :ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ. 2. Työntekijälle maksetaan korvauksena hälytysluonteiseen työhön valmistautumisesta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus, hälytysluonteisesta työstä yksinkertainen tuntipalkka mahdollisine ylityökorvauksineen vähintään yhdeltä tunnilta, kuitenkin kutsun tapahtuessa kello välisenä aikana 100 prosentilla korotettu yksinkertainen tuntipalkka enintään kello saakka ja hälytysluonteisen työn päätyttyä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus, jos työ päättyy ennen kello eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään. Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta. 18. Etätyö Etätyötä on mahdollista tehdä ja teettää silloin, kun työnantaja ja työntekijä sopivat siitä yhdessä. Etätyön tulee olla tarkoituksenmukaista molempien osapuolten kannalta. 7 Vuosiloma 1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja jäljempänä tässä pykälässä sovitun mukaisesti. Vuosiloman ansainta 2. Vuosiloman pituus, vuosiloman antamisajankohta sekä vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen sekä muut vuosiloman pituuteen liittyvät erityismääräykset määräytyvät valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Lomaraha 3. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomaraha maksetaan yhtenä eränä heinäkuussa säännönmukaisena palkanmaksupäivänä, ellei muuta käytäntöä noudateta tai toisin sovita. Sovittaessa lomaraha voidaan vaihtaa joko kokonaan tai 12

13 osittain palkalliseksi vapaaksi siten, että vapaapäivien määrä on puolet vapaaksi vaihdettavista lomarahaa vastaavista vuosilomapäivistä, jolloin esimerkiksi 20 lomapäivää vastaavasta lomarahasta tulee 10 palkallista työpäivää vapaapäiväksi. Säästövapaa 4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä säästää vuosilomastaan joko kokonaan tai osittain 18 päivää ylittävän osan. Vapaiden pitämisajankohdat sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Säästövapaata pidettäessä säästövapaata kuluu kuten vuosilomaa, ja vapaa-aikaan sisällytetään kaikki viikon arkipäivät lauantaipäivät mukaan lukien. Muutoin säästövapaaseen sovelletaan vuosilomalain 27 :n määräyksiä. 8 Matkustaminen 1. Työntekijöiden matkakustannusten korvausten maksuperusteiden osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista. 9 Poissaolo sairauden ja tapaturman vuoksi 1. Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti: yhdenjaksoisen työsuhteen kesto sairastumishetkellä - alle 1 kuukauden - alle 1 vuosi vuotta - yli 5 vuotta palkallisen jakson pituus sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (75 % palkasta) 4 viikolta 7 viikolta 10 viikolta 2. Palkanmaksu edellyttää, että - työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, eikä - sairautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa. Palkanmaksuajalta työntekijällä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan. 3. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään ja sen arvioidun päättymisajankohdan. Työkyvyttömyys todetaan lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla selvityksellä. Milloin työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän työterveyslääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa lääkärintodistuspalkkion. 4. Sairauslomat ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 :n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. 13

14 10 Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 1. Työntekijälle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. 2. Äitiysvapaan ajalta työntekijälle maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta. Palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista ja että työntekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen äitiysvapaan aikana. 3. Isyys- ja vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa. 11 Lääkärintarkastukset Lakisääteiset terveystarkastukset 1. Työntekijän palkkaa ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa. 2. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tarkastuksiin tai jälkitarkastuksiin määrätylle työntekijälle sekä maksaa myös päivärahan, jos tarkastukset tehdään muulla paikkakunnalla. Korvaus matkustamiskustannuksista ja päiväraha maksetaan kulloinkin voimassa olevien matkakustannusten korvausten mukaan. Muut terveystarkastukset 3. Työntekijän palkkaa ei vähennetä, jos kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Raskaana olevan työntekijän palkkaa ei vähennetä myöskään äitiysneuvolassa käyntien ajalta. Muissa sairastumistapauksissa palkkaa ei vähennetä, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella. 4. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Työntekijän on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella. 5. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. 12 Vaikeasti sairaan lapsen hoito 1. Työntekijä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen (1315/89) tarkoittamaa vaikeaa sairautta, voi olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 2 momentin 2) kohdassa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaoloajalta työnantaja ei maksa palkkaa. 14

15 13 Lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa 1. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai alle 10-vuotiaan kasvattilapsen taikka vammaisen lapsen äkillisen sairaustapauksen johdosta annetaan toiselle lapsen vanhemmista tai kasvattivanhemmista enintään neljä työpäivää palkallista vapaata lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Vapaan antaminen edellyttää, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kyseessä on yksinhuoltaja, ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan. Soveltamisohje: Palkallinen vapaa ei kulu sairastumispäivän osalta, jos lapsi sairastuu kesken työpäivän työntekijän jo saavuttua työpaikalle ja työntekijä joutuu tämän johdosta poistumaan työpaikalta. 2. Yksinhuoltajalla tarkoitetaan myös henkilöä, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilöä, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon. 3. Muun perheenjäsenen sairastumispäiväksi, työpäiviksi sattuvaksi 50- ja 60-vuotispäiväksi, omaan avioliittoon vihkimispäiväksi, lähiomaisen hautajaispäiväksi ja uurnanlaskupäiväksi sekä perheen jäsenen kuoleman johdosta yhdeksi päiväksi annetaan palkallista vapaata. 4. Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän avio- tai avopuolisoa ja lapsia sekä hänen avio- tai avopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen avio- tai avopuolisonsa vanhempia, työntekijän veljiä ja sisaria sekä työntekijän isovanhempia. 5. Työntekijälle, joka toimii kunnanvaltuuston tai -hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä, annetaan lyhyttä tilapäistä vapaata em. yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista varten. Luottamustehtävässä toimivan työntekijän kuukausipalkkaa vähennetään siten, että hän yhdessä julkisyhteisöltä saamansa ansiomenetyskorvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. 6. Lisäksi työntekijälle voidaan myöntää palkallista vapaata myös kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan työehtosopimusosapuolena olevan henkilöstöjärjestön tai sen keskusjärjestön ylimpien päättävien elinten kokouksiin sekä ortodoksisen kirkon neuvottelukunnan kokouksiin. 7. Työntekijän palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntatilaisuuteen tai kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen. Kertausharjoitusajalta reserviläiselle maksetaan niin suuri osa palkasta, että huoltovelvollinen reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja eihuoltovelvollinen 2/3 palkasta. 8. Työntekijä on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa vapaa-aikaa koskevan pyyntönsä perusteista. Vapaa-ajan järjestämistä koskeva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riittävä tieto pyynnön perusteesta. 14 Ryhmähenkivakuutus 1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen. 15

16 15 Jäsenmaksujen periminen 1. Mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja pidättää työntekijän palkasta palkanmaksukausittain tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen liiton jäsenen jäsenmaksun ammattiliitolle. Työnantaja tilittää pidättämänsä jäsenmaksut yhdistyksen ilmoittamalle pankkitilille. 16 Koulutus Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantaja voi talousarvionsa rajoissa järjestää työntekijöille koulutusta, joka edistää hänen työtehtäviensä suorittamista. Työnantaja korvaa palveluksessaan olevalle työntekijälle järjestämästään henkilöstökoulutuksesta aiheutuvan ansionmenetyksen ja koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. 2. Työntekijälle, jolle on myönnetty vapaata hänen työtehtäviensä suorittamista edistäviä opintoja varten, voidaan työnantajan harkinnan mukaan maksaa palkkaa näiden opintojen ajalta osaksi tai kokonaan. Yhteinen koulutus 3. Yhteinen koulutus on työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti. 4. Yhteiseen koulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja maksaa peruspalkan enintään kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohden. Lisäksi työnantaja korvaa työntekijälle koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset. 5. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan esimiehen ja työntekijän kesken. Ammattiyhdistyskoulutus 6. Ammattiyhdistyskoulutus on henkilöstöjärjestöjen jäsenkunnalleen järjestämää koulutusta, joka liittyy työnantajan ja henkilöstöjärjestön yhteistyön ja sen edellytysten parantamiseen. Koulutustyöryhmä vahvistaa kurssit, joita pidetään ay-koulutuksena. 7. Työntekijä voi osallistua ammattiyhdistyskoulutukseen, jos työntekijä ja työnantaja yhdessä toteavat koulutustarvetta olevan, ja jos osallistuminen ei haittaa tuntuvasti töiden järjestämistä. 8. Luottamusmieskoulutus pyritään suuntaamaan luottamusmiehille ja työsuojelukoulutus työsuojeluvaltuutetuille. 9. Työntekijän on haettava vapautusta työtehtävistään koulutustilaisuutta varten. Hakemus on tehtävä vähintään neljä viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos koulutus kestää enintään viisi päivää ja vähintään kahdeksan viikkoa ennen, jos tilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää. Työnantajan tulee ilmoittaa asianomaiselle työntekijälle viimeistään 10 päivää ennen, myönnetäänkö vapaa. 10. Työnantaja korvaa luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelutoimikunnan jäsenille ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn vapaan ajalta aiheutuneen ansionmenetyksen. Luottamusmiehen osalta ansionmenetys korvataan enintään yhden kuukauden ja muiden osalta enintään viikon ajalta koulutustilaisuutta kohti. Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta peruspalkka. Edellytyksenä 16

17 ansionmenetyksen korvaamiselle on, että koulutustilaisuus on tarpeen heidän luottamus- tai yhteistoimintatehtäviensä hoitamisen kannalta. 11. Työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta. Koulutustyöryhmä 12. Osapuolet perustavat koulutustyöryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella henkilöstön osaamiseen, ammatilliseen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutukseen liittyviä tarpeita ja tehdä niihin liittyviä esityksiä kirkollishallitukselle. Lisäksi koulutustyöryhmä vahvistaa kurssit, joita pidetään ay-koulutuksena. 13. Kirkollishallitus nimeää työryhmään puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin ja henkilöstöjärjestö kaksi edustajaa. 14. Esittäessään kurssin vahvistamista ammattiyhdistyskoulutukseksi henkilöstöjärjestön on annettava selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista sekä muut työryhmän mahdollisesti pyytämät tiedot. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. 15. Henkilöstöjärjestön tulee esittää koulutustyöryhmän vahvistettavaksi seuraavalle vuodelle suunnitellut ammattiyhdistyskoulutuksena järjestettävät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua. Jos kurssi esitetään hyväksyttäväksi kesken kalenterivuotta, myös tämä esitys on tehtävä koulutustyöryhmälle viimeistään kaksi kuukautta ennen kurssin alkua. 17 Työrauha 1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen. 2. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 18 Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi 1. Työntekijän tulee häntä itseään koskevassa työasiassa kääntyä ensin esimiehensä puoleen. 2. Jos työntekijä ei saa asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, hän voi saattaa tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevan asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan välisissä neuvotteluissa. Seurakunnassa työnantajalla tarkoitetaan pääsääntöisesti seurakunnan kirkkoherraa. 3. Ellei erimielisyysasiaa ole saatu työpaikkatasolla selvitetyksi, asia voidaan siirtää SVTL ry:n ja kirkollishallituksen ratkaistavaksi. 17

18 4. Edellä tarkoitetuista neuvotteluista laaditaan muistio, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyden kohteena oleva asia sekä osapuolten kannat perusteluineen. 5. Jos edellä kohdassa 3 tarkoitetut neuvottelut eivät johda tulokseen, asia voidaan kahden kuukauden kuluessa saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Helsinki Suomen ortodoksinen kirkko Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry 18

19 SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON TYÖEHTOSOPIMUKSEN PALKKALIITE 1 Soveltamisala 1. Tätä palkkaliitettä sovelletaan Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnissa, kirkollishallituksessa ja hiippakuntien kanslioissa työskenteleviin työntekijöihin niillä rajoituksilla kuin tämän työehtosopimuksen 1 luvun 1 :n 2 momentissa on määritelty. 2 Palkkausperusteet 1. Työntekijän henkilökohtainen kuukausipalkka määräytyy tehtävien vaativuuden (tehtäväkohtainen palkanosa, peruspalkka) sekä henkilökohtaisen palkanosan perusteella siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu. 2. Työntekijän tehtävien tehtäväkohtainen palkanosa määritellään viimeistään työsuhteen alkaessa ja henkilökohtainen palkanosa määritellään neljän (4) kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. 3 Tehtäväkohtaisen palkanosan määrittely 1. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy työtehtävän vaativuuden perusteella. Työnantaja arvioi tehtävän vaativuuden ja tekee sijoittelupäätöksen vaativuusryhmään liitteenä olevan tehtävän vaativuuden kuvauksen perusteella. Vaativuuden arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat tekijät: a) Tehtävien edellyttämä tieto- ja vuorovaikutusympäristö tehtävien edellyttämän kokemuksen, tiedon ja taidon määrä tehtävän vuorovaikutusympäristön haastavuus b) Tehtävän ohjaus ja päätöksentekoympäristö työssä saatu ohjaus päätöksenteon luonne/ratkaisujen vaikeusaste c) Vastuu ja rooli päätöksenteossa tehtävien vaikutus ja suhde tulokseen 2. Tehtävien vaativuus on vaativuuspisteytyksen perusteella jaettu kymmeneen vaativuusryhmään seuraavasti: Ryhmä Pisterajat Peruspalkka ,27 euroa ,11 euroa ,88 euroa ,97 euroa ,48 euroa ,65 euroa ,62 euroa ,75 euroa ,07 euroa ,02 euroa ,02 euroa ,36 euroa 3. Tehtävien vaativuudenkuvaukset ilmenevät liitteenä olevasta taulukosta 19

20 4 Henkilökohtaisen palkanosan määrittely 1. Työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, jonka suuruus määräytyy henkilökohtaisen tehtävässä suoriutumisen perusteella. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on enintään 35 % henkilön tehtäväkohtaisesta palkanosasta. 2. Henkilökohtainen palkanosa perustuu suoritusarviointiin, jossa otetaan huomioon eri painoarvoilla: a) Ammatinhallinta (40 %) b) Työn tuloksellisuus ja laatu (40%) c) Toimintaympäristön hallinta (20 %) 3. Käytettävät arviointikriteerit on esitetty tarkemmin liitteenä olevassa taulukossa. 4. Henkilökohtainen palkanosa määritellään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. 5. Henkilökohtaisen palkanosa määrittävä suoritusarviointi tehdään kerran vuodessa kehityskeskustelussa. Henkilökohtaisen palkanosan suuruuden ratkaisee työnantaja. 6. Työnantajan päätös henkilökohtaisen palkanosan perusteista annetaan asianomaiselle työntekijälle tiedoksi kirjallisesti. 5 Palkkatakuu 1. Palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvalla työntekijällä on 10 palvelusvuoden täytyttyä oikeus palkkaan, joka on vähintään 6,2 % suurempi kuin hänen tehtäväkohtainen peruspalkkansa. 2. Palvelusvuosilla tarkoitetaan aikaa, jonka työntekijä on työskennellyt Suomen ortodoksisen kirkon tai sen piirissä toimivan järjestön palveluksessa tai aikaa, jonka työnantaja hyväksyy relevantiksi työkokemukseksi ja joka on kirjattu työntekijän työsopimukseen. 6 Siirtymätakuu 1. Työntekijälle, jonka uuden palkkausjärjestelmän mukainen palkka on pienempi kuin vanhan palkkausjärjestelmän mukainen palkka, maksetaan vanhan järjestelmän mukaista palkkaa (siirtymätakuu). Siirtymätakuun suuruus on työntekijälle maksettavan palkan (peruspalkka, ikälisät ja mahdolliset kalliin paikan lisät) suuruus. 7 Erityisosaamislisä Työntekijälle voidaan maksaa erityisosaamislisää, mikäli tehtävä edellyttää kyseisen tehtävän normaalista vaativuustasosta olennaisesti poikkeavaa erityisosaamista ja monipuolisuutta. Erityisosaamislisän suuruus on vähintään 50 euroa. 8 Harjoittelijan palkka 1. Harjoittelijan palkka on % asianomaisen vaativuusryhmän peruspalkasta opintojen määrään tai muihin vastaaviin seikkoihin perustuen. 20

21 2. Kesäapulaisen palkka on 75 % alimman vaativuusryhmän peruspalkasta. 3. Harjoittelijalle ja kesäapulaiselle ei makseta henkilökohtaista palkanosaa. 9 Sijaisen palkka 1. Muodollisesti epäpätevän sijaisen palkka on vähintään 85 % asianomaisen vaativuusryhmän peruspalkasta. 10 Palkan tarkistaminen 1. Työntekijän tehtävien vaativuuden muuttuessa siten, että työnantaja luokittelee tehtävän kuuluvaksi eri vaativuusryhmään, tarkistetaan muutosten vaikutus palkkausperusteisiin. Tällöin tehtävien muutoksen tulee olla pysyvä. Tilapäisistä tehtävänmuutoksista sovitaan erikseen. 2. Työntekijän tehtävissä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan vuosittaisessa kehityskeskustelussa ja mahdolliset muutokset kirjataan. 3. Tehtäväkohtaisen palkanosan tarkistaminen on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tehtävien vaativuuden muuttumisesta. 11 Palkkausjärjestelmän tulkintaa koskevat erimielisyydet 1. Jos erimielisyys koskee tehtävän sijoittumista vaativuusryhmään, asia ratkaistaan käyttämällä analyyttista vaativuuden arviointijärjestelmää. Vaativuuden arviointijärjestelmänä käytetään palkkavaakajärjestelmää siihen saakka, kunnes muusta analyyttisesta järjestelmästä on sovittu. 2. Suoriutumisen arviointia koskevissa erimielisyystilanteissa noudatetaan työnantajan tulkintaa. 3. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen 18 :n mukaista neuvottelujärjestystä. 21

22 VAATIVUUSRYHMIEN YLEISKUVAUKSET TEHTÄVÄKOHTAISTA PALKANOSAA VARTEN Vaativuusryhmä (ryhmän pistealue) 2 ( ) 3 ( ) 4 ( ) 5 ( ) 6 ( ) 7 ( ) 8 ( ) 9 ( ) ( / ) ( / ) Tehtävän vaativuuden kuvaus Työssä tarvitaan käytännön kautta hankittua tietoa tavanomaisista menettelytavoista. Työ on pääasiassa rutiininomaista, mutta siihen sisältyy myös rutiineja soveltavia osia. Työtilanteissa toistuvat enimmäkseen samantyyppiset työtavat ja ratkaisuvaihtoehdot. Työ edellyttää hyvää ammatillista käytännön perusosaamista sekä alan toimintakulttuurin tuntemusta ja menettelytapojen itsenäistä hallintaa. Työssä tarvittava tieto saadaan pääasiassa työssä oppimalla sekä kokemuksen ja/tai ammattikoulutuksen kautta. Työssä tarvitaan ammatillista erityisosaamista ja sitä syventävää ammattikokemusta joko käytännön työstä tai esimerkiksi hallinnon perustehtävistä. Tehtävässä on hallittava menettelytavat, tarvittaessa myös uusissa ja vaihtelevissa ongelmatilanteissa. Käytännön työssä tarvitaan syvällistä tietoa ja kykyä soveltaa ammatillista erityisosaamista oman alan perustehtävissä. Työtä ohjataan melko väljästi ja tehtävänhaltijan rooli ratkaisujen tai menetelmien suhteen on tavanomaista suurempi. Vaativammissa tehtävissä kysymykseen voivat tulla asiantuntijatehtävät. Työssä edellytetään syvää ammatillista osaamista, usein myös täydentäviä tai syventäviä opintoja. Työhön kuuluu asiantuntijayhteydenpitoa sidosryhmiin tai vaativaan asiakasryhmään. Työhön voi sisältyä kirkon uskoon ja oppiin liittyviä osaamisvaatimuksia. Työ on asiantuntijatyötä, jossa edellytetään esimerkiksi syvällistä erikoistumista kapeahkoon tietoalueeseen sekä usein voimakasta vaikuttamista seurakunnan julkisuuskuvaan. Työhön voi sisältyä kirkon uskoon ja oppiin liittyviä osaamisvaatimuksia. Työ on asiantuntijatyötä, jossa edellytetään tiettyyn osaamisalueeseen liittyvää teoreettista koulutusta ja osittain harvinaista tai vaikeasti korvattavaa asian hallitsemista. Työ voi olla asiantuntija- tai esimiestehtävä. Työhön sisältyy kirkon uskoon ja oppiin liittyviä merkittäviä osaamisvaatimuksia. Työ on johtavan erityisasiantuntijan työtä tai siihen rinnastettava asiantuntijatehtävä. Työssä voidaan ohjata toimintoa tai se voi olla projektien ja toimintakokonaisuuksien suunnittelua tai johtamista. Työssä korostuu kirkon opin ja perinteen syvällinen tuntemus. Työhön liittyy yleensä syvä hengellinen ulottuvuus. Työ on hengellisen johtajan tai muun johtavan erityisasiantuntijan työtä. Työssä ohjataan organisaatiota, joka on valtakunnallisesti tärkeässä asemassa. Työssä korostuu kirkon opin ja perinteen syvällinen tuntemus ja ymmärtäminen sekä niiden soveltaminen johtamistyöhön. Työhön liittyy syvä hengellinen ulottuvuus. Työ on hengellisen johtajan tai muun valtakunnallisesti merkittävän erityisasiantuntijan työtä. Työssä ohjataan organisaatiota, joka on valtakunnallisesti erityisen merkittävässä asemassa. Työssä korostuu kirkon opin ja perinteen erityisen syvällinen tuntemus ja ymmärtäminen sekä niiden soveltaminen johtamistyöhön. Työhön liittyy syvä hengellinen ulottuvuus. Ortodoksisen kirkon nykyiset tehtävät sijoittuvat kuhunkin vaativuusryhmään sopimuksen alkamishetkellä voimassa olevan vaativuuspisteytyksensä perusteella. Tehtävien muuttuessa tai uusien tehtävien vaativuutta arvioitaessa noudatetaan osapuolten välillä sovittua palkkaliitettä. 22