Työehtosopimus ja palvelussuhdeopas ort. kirkon tehtävissä toimiville. Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry

Transkriptio

1 Työehtosopimus ja palvelussuhdeopas ort. kirkon tehtävissä toimiville Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry

2 Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry Ulkoasu: Jussi Forsström Norfello Oy Kansikuva: Timo Mertanen Kuvassa: Uspenskin katedraalin vahtimestari Tuomas Lempinen Painopaikka: Deltamill Oy, ISSN

3 Työsuhdeoppaan lukijalle Opas ortodoksisen kirkon työntekijöille sisältää kirkon uudistuneen työehtosopimuksen tälle sopimuskaudelle sekä lyhyehkön palvelussuhdeosan. Työehtosopimuksen suurin uudistus koskee palkanosien suhteiden muutosta. Tämä tarkoittaa sitä, että tehtäväkohtaisen palkanosan merkitys ja osuus työntekijän kokonaisansioissa on kasvanut. Sopimukseen on tullut lisäksi tehtäväkohtaiseen palkkaukseen liittyvä mahdollisuus maksaa erityisosaamislisää, jolla voidaan ottaa huomioon tehtävässä tarvittavia erityisiä osaamiseen tai laaja-alaisuuteen liittyviä vaatimuksia. Sopimuskaudella kokeillaan ja selvitellään myös monia työaika- ja työaikakorvauskysymyksiä. Palkkausjärjestelmän laadun kehittäminen on niin ikään esillä työryhmässä, samoin henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen monien työelämään vaikuttavien muutosten keskellä. Tämän julkaisun palvelussuhdeosassa avataan eräitä keskeisiä työmarkkinakäsitteitä ja konkretisoidaan sitä, miten henkilön palkka muodostuu eri palkanosista ja miten siirtyminen uudestaan muotoiltuun palkan kokonaisuuteen tapahtuu. Julkaisun kokoajat ja palvelussuhdeosan kirjoittajat ovat lakimies Anna- Maria Numminen ja toiminnanjohtaja Ritva Rasila Kirkon alojen ammattijärjestön toimistosta. Jälkimmäisessä osassa olevat laskelmat ja taulukot on laatinut henkilöstösihteeri Riitta Hjertberg Suomen ortodoksisesta kirkollishallituksesta. Hän on myös muutoin ollut asiantuntijana oppaan laatimistyössä. Palvelussuhdeosassa esittelemme myös sopimuskauden työryhmien tavoitteita. Otamme mielihyvin vastaan niihin liittyviä ehdotuksia. Helsingissä Ritva Rasila Toiminnanjohtaja Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry Kirkon töissä 1

4 Sisällysluettelo Työsuhdeoppaan lukijalle... 1 Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja Työehtosopimuksen allekirjoittaminen Palkankorotukset Työehtosopimuksen osana noudatettavat sopimukset Työryhmät Työhyvinvointia koskeva yhteistyö Muutetut työehtosopimusmääräykset Sopimuksen sitovuus... 5 Työehtosopimus Suomen ortodoksisen kirkon työehtosopimus ja soveltamisala Sopimuksen voimassaolo Työsuhteen alkaminen ja päättyminen Palkkaus Palkan käsite Työaikaa koskevat määräykset Vuosiloma Matkustaminen Poissaolo sairauden ja tapaturman vuoksi Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa Lääkärintarkastukset Vaikeasti sairaan lapsen hoito Lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa Ryhmähenkivakuutus Jäsenmaksujen periminen Koulutus Työrauha Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi Suomen ortodoksisen kirkon työehtosopimuksen palkkaliite Soveltamisala Palkkausperusteet Tehtäväkohtaisen palkanosan määrittely Henkilökohtaisen palkanosan määrittely Palkkatakuu Siirtymätakuu Erityisosaamislisä Harjoittelijan palkka Sijaisen palkka Kirkon töissä

5 10 Palkan tarkistaminen Palkkausjärjestelmän tulkintaa koskevat erimielisyydet Vaativuusryhmien yleiskuvaukset tehtäväkohtaista palkanosaa varten...30 Suoriutumisen arviointi...31 Sopimus luottamusmiehistä ja työsuojeluvaltuutetuista...32 Sopimus yhteistoiminnasta ortodoksisessa kirkossa...35 Sopimus pappien ja kanttorien toimituspalkkioista suomen ortodoksisessa kirkossa Sopimuksen tarkoitus Toimituspalkkioon oikeutetut sekä toimituspalkkion maksamisen edellytykset Toimituspalkkioiden määräytyminen Lasku Matkakustannukset Voimassaolo Työehtosopimuspöytäkirja Pöytäkirjan tarkoitus Tavoite ja reunaehdot Työajan järjestäminen Voimassaolo Soveltamisohjeita Työaikaa koskevat määräykset Vuosiloma Palvelussuhdeopas...45 Työelämän käsitteitä Palkan asettaminen Palkanosien muuttaminen vanhoista uusiin painoarvoihin Työmarkkinaosapuolten työskentely työehtosopimuskaudella Yhteystiedot...52 Kirkon töissä 3

6 SUOMEN ORTODOKSINEN KIRKKO KIRKON ALOJEN AMMATTIJÄRJESTÖ SVTL RY TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen Todettiin, että allekirjoittajaosapuolten välillä on tänään allekirjoitettu saavutetun neuvottelutuloksen mukainen Suomen ortodoksisen kirkon työehtosopimus. Sopimuskausi alkaa ja päättyy Osapuolet sitoutuvat toimeenpanemaan työehtosopimuksen yhteisymmärryksessä kohtuullisessa ajassa. 2 Palkankorotukset Yleiskorotus Palkkoja (henkilökohtainen palkka) korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,9 %. Yleiskorotus Palkkoja (henkilökohtainen palkka) korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 %. Yleiskorotus Palkkoja (henkilökohtainen palkka) korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 %. Palkankorotusten seuranta Mikäli Suomen ortodoksiseen kirkkoon verrattavien alojen vuosien 2011 ja 2012 palkankorotukset poikkeavat olennaisesti edellä mainituista yleiskorotuksista, osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan niiden mahdollisesta vaikutuksesta yleiskorotusten määrään. 3 Työehtosopimuksen osana noudatettavat sopimukset Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia osapuolten välillä sovittuja sopimuksia, jotka ovat työehtosopimuksen liitteenä: `` Sopimus luottamusmiehistä ja työsuojeluvaltuutetuista `` `` Sopimus yhteistoiminnasta ortodoksisessa kirkossa Sopimus pappien ja kanttorien toimituspalkkioista ortodoksisessa kirkossa 4 Kirkon töissä

7 4 Työryhmät 1. Palkkaustyöryhmä Työehtosopimusosapuolet asettavat palkkaustyöryhmän, jonka keskeisenä tehtävänä on kehittää palkkausjärjestelmän läpinäkyvyyttä, ymmärrettävyyttä sekä selkeyttä. Työehtosopimusosapuolet seuraavat palkkojen toteutumista Suomen ortodoksisessa kirkossa kiinnittäen erityisesti huomiota seurakuntien ja koko kirkon palkkauksen yhdenvertaisuuteen. Palkkatilastointia kehitetään. 2. Työaikakorvauksia koskeva työryhmä Työehtosopimusosapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopia kasvatustyöntekijätehtävissä ja vahtimestaritehtävissä työehtosopimuksen mukaan sovellettavien työaikakorvausmääräysten, kuten sunnuntaityökorvaus (6 B.10), ilta- ja yötyön korvaus (6 B.11) ja lauantaityökorvaus (6 B. 12) korvaamisesta erilliskorvauksella. Työryhmän tehtävänä on myös tarkastella luontoisetujen asemaa palkanmuodostuksessa. Lisäksi työryhmän tehtävänä on tarkastella työajattomien hengellisten työntekijöiden leirityöaikakorvauksia koskevia määräyksiä. Työryhmän tulee saada tehtävänsä päätökseen mennessä. Leirityöaikahyvitysten osalta työryhmän tulee saada tehtävänsä päätökseen mennessä. 5 Työhyvinvointia koskeva yhteistyö Työehtosopimusosapuolet seuraavat ja kehittävät toimia, jotka seurakuntarakenteen, henkilöstön ikärakenteen ja yhteiskunnan sekä työmarkkinoiden muutokset huomioon ottaen edistävät tuloksellista toimintaa, työelämän laatua ja henkilöstön työhyvinvointia. 6 Muutetut työehtosopimusmääräykset Työehtosopimukseen kirjataan osapuolten sopimat muutokset liitteen 1 mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan , lukuunottamatta 7 2 momenttia, joka tulee voimaan (Ei sisälly tähän oppaaseen. Muutokset näkyvät asianomaisissa sopimuskohdissa.) 7 Sopimuksen sitovuus Tämä työehtosopimus tulee voimaan Helsingissä Suomen ortodoksinen kirkko Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry Kirkon töissä 5

8 TYÖEHTOSOPIMUS 1 Suomen ortodoksisen kirkon työehtosopimus ja soveltamisala Suomen ortodoksisen kirkon työehtosopimuksesta neuvottelevat Suomen ortodoksinen kirkollishallitus työnantajan edustajana ja Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry työntekijöiden edustajana. Työehtosopimuksesta neuvotellaan pääneuvottelijoiden muodostamassa pääryhmässä, joka myös johtaa sopimustyöskentelyä ja muuta palvelussuhteen ehtojen kehittämiseen liittyvää työskentelyä. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen ortodoksisen kirkon henkilökuntaan, Ortodoksisen seminaarin henkilökuntaan sekä soveltuvin osin ortodoksisen kirkon piirissä toimiviin organisaatioihin. Tätä sopimusta ei sovelleta arkkipiispaan, hiippakuntien piispoihin, lainoppineeseen kirkkoneuvokseen, henkilöön, joka toimii kirkollishallituksen johtamistehtäviin rinnastettavissa tehtävissä eikä luostareiden henkilökuntaan. Tätä sopimusta ei sovelleta uskonnonopettajan tehtävissä toimiviin. 2 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan ja päättyy Sopimus on voimassa sen jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä irtisanota kirjallisesti. 3 Työsuhteen alkaminen ja päättyminen 1. Ortodoksisen kirkon henkilöstön valintaan sovelletaan lakia ortodoksisesta kirkosta. 2. Muutoin työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde sekä määrätä työnjohtamisesta työsopimuslain mukaisesti. 3. Työsopimus tehdään kirjallisesti. 4. Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään neljän kuukauden mittaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. 5. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: enintään yhden vuoden yli vuoden, enintään 4 vuotta yli 4 vuotta, enintään 8 vuotta yli 8 vuotta, enintään 12 vuotta yli 12 vuotta Irtisanomisaika: 14 päivää 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta 6 Kirkon töissä

9 Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: enintään 5 vuotta yli 5 vuotta Irtisanomisaika: 14 päivää 1 kuukausi 4 Palkkaus 1. Palkat ja palkkaperusteet määräytyvät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteen perusteella. 2. Palkka maksetaan kerran kuukaudessa ennalta ilmoitettuna kiinteänä palkanmaksupäivänä työntekijän osoittamaan rahalaitokseen. Palkkausjärjestelmä 3. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea Suomen ortodoksisen kirkon ja sen seurakuntien tuloksellista toimintaa ja johtamista, edistää oikeudenmukaisia palkkasuhteita ja kannustaa henkilöstön osaamista ja ammatissa kehittymistä. 4. Työntekijän henkilökohtainen palkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osasta (peruspalkka) ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta. 5. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy työtehtävän vaativuuden perusteella ja vaativuusryhmiä on 10 kappaletta. Työtehtävien vaativuusryhmittely löytyy palkkaliitteestä. Työtehtävien vaativuuden arvioinnissa on otettu huomioon a) Tehtävien edellyttämä tieto- ja vuorovaikutusympäristö b) Tehtävän ohjaus ja päätöksentekoympäristö c) Vastuu ja rooli päätöksenteossa. 6. Henkilökohtainen palkanosa perustuu suoritusarviointiin, jonka tavoitteena on oikeudenmukainen, kokemuksen ja työtehtävien monipuolisuuden huomioon ottava yksilöllinen palkkaus ja joka antaa työntekijälle mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja vaikuttaa ansiotasoonsa. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on enintään 35 % henkilön tehtäväkohtaisen palkan osasta. 7. Suoritusarvioinnissa otetaan huomion eri painoarvoilla: a) Ammatinhallinta (40 %) b) Työn tuloksellisuus ja laatu (40%) c) Toimintaympäristön hallinta (20 %) 8. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointikriteerit löytyvät palkkaliitteestä. Suoritusarviointi tehdään kerran vuodessa kehityskeskustelujen yhteydessä. Kirkon töissä 7

10 Palkkatakuu 9. Palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvalla henkilöllä on 10 palvelusvuoden täytyttyä oikeus palkkaan, joka on vähintään 6,2 % suurempi kuin hänen tehtävänsä mukainen peruspalkka. Palvelusvuosilla tarkoitetaan henkilön ortodoksisen kirkon tai sen piirissä toimivan järjestön palveluksessa oloaikaa. 5 Palkan käsite 1. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan tunnilta tai päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien tai työpäivien lukumäärällä. 2. Kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 153, jos säännöllinen työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. 6 Työaikaa koskevat määräykset A) Työaikalain soveltamisalaan kuulumattomat Hengellistä työtä tekeville (pappi, diakoni ja kanttori) annetaan kaksi vapaapäivää kalenteriviikossa, mikäli välttämättömät ja kiireelliset työtehtävät tai muu painava syy ei sitä estä. Vapaapäivät eivät kuitenkaan voi olla lauantai tai sunnuntai eivätkä kirkolliset juhlapäivät, ellei tämä poikkeuksellisesti ole mahdollista. Kahdeksan viikon jakso on se aika, jonka kuluessa vapaapäivät tulee tasoittaa. Mikäli välttämättömät ja kiireelliset työtehtävät tai muu painava syy estää vapaapäivien pitämisen joko ennalta arvaamattomasta syystä tai yllättäen, niin menetetty vapaapäivä on pidettävä viimeistään kahdeksannen menetettyä vapaata seuraavan kalenteriviikon aikana. Työsuhteen päättyessä pitämättömät vapaat maksetaan työehtosopimuksen 5 1 momentin mukaisesti. Suositus: 1. Siirretyt vapaapäivät tulee antaa lähtökohtaisesti ensi tilassa, viimeistään kolmen viikon aikana. Kahden viikoittaisen vapaapäivän järjestämisen osalta suositellaan, että kaksi viikoittaista vapaapäivää pyritään antamaan perättäisinä päivinä. Tämä peräkkäisten vapaapäivien antaminen perustuu nimenomaan siihen, että työntekijän lepo sekä työja perhe-elämän yhteensovittaminen toteutuu parhaiten kahden peräkkäisen vapaapäivän järjestelmässä. Toisaalta juuri riittävä lepo sekä työ- ja perhe-elämän onnistunut yhteensovittaminen takaavat työntekijän jaksamisen sekä jaksavan ja motivoituneen työntekijän. Näillä seikoilla puolestaan tuetaan seurakunnan työtä. Poikkeuksellisesti vapaa- 8 Kirkon töissä

11 päiviä voidaan antaa useampia yhdenjaksoisesti peräkkäin, kuitenkin enintään kuusi päivää kerrallaan. 2. Vapaapäiväjärjestelyjen aikana on myös ehdottomasti huolehdittava siitä, että seurakuntalaiset tavoittavat seurakunnan työntekijät erilaisissa hätätilanteissa. Pappien ja kanttorien vapaapäivien sijoittelusta laaditaan vuosisuunnitelma, joka toimitetaan seurakunnanneuvoston käsittelymerkinnöin ao. hiippakunnan piispalle. Hiippakuntakanslia ylläpitää ajantasaista rekisteriä pappien ja kanttorien sijaisista sekä osoittaa sopivan henkilön papin tai kanttorin sijaiseksi tämän vapaapäivänä. B) Muut työntekijät 1. Työajan määritelmä Työajaksi luetaan työhön käytetty aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Soveltamisohje: Työaikaa on myös muualla kuin työpaikalla työnantajan lukuun ja tämän määräyksestä tehtävä työ. Erityistilanteita työajan määrittelyssä: 1. Lepoajat: Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja, jos työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta. 2. Matka-aika: Työajaksi ei lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena. 3. Kokoukset yms: Työaikaan ei lueta osallistumista sellaiseen kokoukseen, toimitukseen tai tilaisuuteen, josta maksetaan kokous- tai muu erillinen palkkio. 4. Koulutustilaisuudet ja seminaarit: Koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi, jos se on työtehtävien hoidon kannalta välttämätöntä perehdyttämiskoulutusta ja työntekijä on velvollinen osallistumaan koulutukseen. Täydennyskoulutus ei oikeuta työaikakorvauksiin. Täydennyskoulutuksessa luetaan päivittäiseksi työajaksi koulutuksen tosiasiallinen kestoaika, mukaan lukien matka-aika, kuitenkin enintään 8 tuntia päivässä, jos työntekijä noudattaa yleistä säännöllistä työaikaa tai jaksotyöaikaa sekä enintään 7 tuntia 15 minuuttia, jos työntekijä noudattaa virastotyöaikaa. Soveltamisohje: Jos työntekijä osallistuu koulutustilaisuuteen, jossa hän toimii osan aikaa opetus- tai muissa työtehtävissä ja osan aikaa koulutettavana, luetaan työajaksi vain opetus- tai muihin tehtäviin käytetty aika. Kirkon töissä 9

12 Täydennyskoulutus ei oikeuta työaikakorvauksiin. Kuitenkin siinä tapauksessa, että työntekijän viikoittainen työaika tehdään täytenä ja hän osallistuu sen lisäksi vapaapäivänään täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle siltä ajalta korottamatonta palkkaa, kuitenkin enintään yhden säännönmukaisen työpäivän pituiselta ajalta kutakin koulutukseen käytettyä vapaapäivää kohden (yleistä säännöllistä työaikaa ja jaksotyöaikaa noudatettaessa 8 tunnilta sekä virastotyöaikaa noudatettaessa 7 tunnilta 15 minuutilta). Koulutustilaisuuteen osallistumisen lukeminen työajaksi edellyttää aina velvollisuutta osallistua tilaisuuteen. Erilaisiin sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumista, tapahtuivatpa ne koulutustilaisuuden yhteydessä tai muutoin, ei yleensä lueta työajaksi, poikkeuksena aika, jona työntekijä tekee työnantajan määräämiä tapahtuman tai tilaisuuden edellyttämiä työtehtäviä. Jos työntekijä on määrätty olemaan läsnä seminaarissa työnantajan edustajana esimerkiksi paneelissa tai muussa siihen verrattavassa tehtävässä, luetaan tällainen työnantajan edustamiseen käytetty aika työajaksi. Muissa tapauksissa seminaariin osallistuminen katsotaan koulutukseen rinnastettavaksi ajaksi, joka ei pääsääntöisesti ole työaikaa. Työaikaa on vain seminaarissa suoritettuihin nimenomaisiin työtehtäviin käytetty aika. Työajaksi on luettava myös: 1. Työnantajan määräämät työaikana tapahtuvat laissa tai alemmanasteisissa määräyksissä säädetyt tai työnantajan määräämät terveydelliset tutkimukset 2. Työaikana tehtävät raskaudesta johtuvat lääketieteelliset tutkimukset Työaikaan rinnastettavaa aikaa ovat myös 1. Äkillisen sairastumisen vuoksi kesken työpäivää tapahtuneen kotiinmenon vuoksi tekemättä jäänyt työpäivän osa (seuraavasta päivästä sairauslomaa). Keskeytynyt päivä ei vähennä palkallisten sairauslomapäivien määrää. 2. Vastaavasti silloin, kun poissaolo on johtunut alle 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta (seuraavat päivät ovat tilapäistä hoitovapaata). 2. Työaika Säännöllisen työajan käytössä toimitaan niin, että määritellään työaika viikoittain. Ns. Pekkasvapaat, joita on käytetty aiemmin, poistuvat käytöstä. Kokonaisia vapaapäiviä ei pidetä, vaan työaika määritellään viikoittain. 2.1 Yleinen säännöllinen työaika Työntekijän yleinen säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, ja 6-8 tuntia vuorokaudessa, jollei työaikaa ole järjestetty jaksotyöajan 10 Kirkon töissä

13 tai virastotyöajan mukaisesti. Yleisessä säännöllisessä työajassa vuorokautinen ylityökynnys on työpäivälle vahvistettu vuorokautinen säännöllinen työaika, kuitenkin enintään 8 tuntia ja viikoittainen ylityökynnys 38 tuntia 15 minuuttia. Mahdollisuuksia lisäksi esim. vuorokautisen työajan pidentäminen enintään 10 tuntiin, viikkotyöajan pidentäminen enintään 50 tuntiin sekä tasoittumisjakson käyttäminen. Säännöllinen työaika voidaan järjestää vuorotyönä. Vuorotyötä on työ, joka on järjestetty kahteen tai useampaan työvuoroon. Tuntityöntekijöihin sovellettavat määräykset säilyvät ennallaan. 2.2 Jaksotyöaika Jaksotyöajan käyttäminen edellyttää työaikalain 7 :n edellytysten voimassaoloa. Jaksotyössä työaika voidaan järjestää siten, että se on kahden viikon pituisena ajanjaksona 76 tuntia 30 minuuttia tai kolmen viikon pituisena ajanjaksona 114 tuntia 45 minuuttia. Vuorokautinen säännöllinen työaika vahvistetaan etukäteen työtuntijärjestelmään, joka laaditaan vähintään tarkoitetun tasoittumisjakson pituiseksi. 2.3 Virastotyöaika Pääasiallisesti virasto- tai muussa toimistotyössä toimivan työntekijän säännöllinen työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa. 2.4 Osatyöaika Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika määrätään tai sovitaan työtehtävien määrän perusteella. Osa-aikatyö voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla joko sijoittamalla työaika eri päiville tai vain joillekin päiville noudattaen työehtosopimuksen mukaisia tuntimääriä. 2.5 Leirityöaikaa koskevat korvaukset Työntekijän osallistuessa työtehtävissä kursseille, leireille ja vastaaviin tilaisuuksiin, tulee tilaisuuden osalta vahvistaa etukäteen työajaksi luettava aika. Seurakuntaan tai järjestöön työsopimussuhteessa olevalle henkilölle taikka muuten kirkon piirissä toimivalle henkilölle annetaan leirillä tehdystä työstä kutakin työtuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika. Menetetystä leirin kanssa samanaikaisesti sijoittuvasta vapaapäivästä työntekijälle annetaan korvauksena uusi vapaapäivä tai rahakorvauksena yksi viidesosa työntekijän säännöllisestä viikoittaisesta työajasta. Kirkon töissä 11

14 Leirityöaikahyvityksenä työntekijälle annetaan kutakin leirityöaikahyvityspäivää kohti laskennallinen päiväpalkka tai vastaava vapaa-aika. Leirityöaikahyvityspäivät määräytyvät seuraavasti: `` vähintään 3 täyttä leirivuorokautta 1 vapaapäivä `` vähintään 7 täyttä leirivuorokautta 2 vapaapäivää `` vähintään 9 täyttä leirivuorokautta 3 vapaapäivää `` vähintään 11 täyttä leirivuorokautta 4 vapaapäivää `` vähintään 13 täyttä leirivuorokautta 5 vapaapäivää Työajattomiin hengellisen työntekijöihin noudatetaan heitä koskevia omia määräyksiä. Tietyissä tapauksissa myös viikonloppuleiristä on työnantajan harkinnan mukaisesti mahdollisuus saada erityisenä leirityöaikahyvityksenä yksi vapaapäivä, jos viikonloppuleirin olosuhteet ja siellä työskentelyyn käytetty aika erityisen painavasta syystä sitä vaativat. Leirityöaikahyvitykseen oikeuttavaksi täydeksi leirivuorokaudeksi lasketaan sellainen leirillä vietetty vuorokausi, jolloin työntekijä on yöpynyt leiri-, retki- tai internaattia vastaavissa olosuhteissa. Sellaista viimeisen täyden leirivuorokauden ylittänyttä vuorokauden osaa, joka on pituudeltaan yli 12 tuntia, pidetään leirityöaikahyvitykseen oikeuttavana täytenä leirivuorokautena. Leirityöaikahyvityksen perusteella annettavat vapaapäivät on annettava leirin päättymisen jälkeen niin pian kuin mahdollista. Mikäli vapaapäiviä ei ole pystytty antamaan perustellusta syystä johtuen leirin päättymistä lähinnä seuraavan kahden kalenterikuukauden loppuun mennessä, korvataan ne rahassa maksamalla jokaista näin pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohti yksi kolmaskymmenesosa (1/30) kokonaispalkasta. Leirivuorokausi lasketaan työntekopaikasta tai asunnosta tapahtuvan leirille lähdön ja sieltä paluun välisen ajan mukaisesti. Mitä edellä on todettu leiristä, on soveltuvin osin voimassa myös seurakunnan järjestämän retken osalta. Leirityöaikahyvityksen lisäksi ei makseta muita lisiä tai korvauksia. 3. Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt Työaikaa vähennetään jäljempänä mainittujen arkipyhien johdosta. Työajan vähennys on yleisessä säännöllisessä työajassa ja jaksotyössä 7 tuntia 39 minuuttia jokaista arkipyhää kohden. Virastotyöaikaa noudatettaessa vähennetään kyseiselle arkipyhäpäivälle vahvistettu työaika. Osatyöaikaa noudatettaessa vähennetään asianomaisen viikon tai muun työaikajakson säännöllistä työaikaa kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella 7 tunnista 39 minuutista kuin työntekijän osa- 12 Kirkon töissä

15 aikatyö on täydestä työajasta. Jos kuitenkin päivittäiset työajat on vahvistettu pysyvästi tietyille viikonpäiville, vähennetään se tuntimäärä, joka arkipyhäpäivälle oli arkipyhättömällä viikolla vahvistettu. Työaikaa lyhentävät arkipyhät ovat seuraavat: Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto, muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. 4. Työpäivän yhdenjaksoisuus Työpäivä on pyrittävä järjestämään, lepotaukoja lukuun ottamatta, niin, että se jakautuu enintään kahteen jaksoon. Tästä voidaan poiketa, mikäli se on seurakunnan toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen tai muun erityisen syyn vuoksi välttämätöntä. 5. Päivittäinen lepoaika Jos työntekijän päivittäinen työaika on pidempi kuin 7 tuntia eikä hänen työpaikalla olonsa ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle annetaan työpäivän aikana puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikaltaan. Lepoaikaa ei lueta työaikaan. Työntekijälle annetaan työpäivänä yksi 15 minuutin pituinen kahvitauko, jota ei lueta työaikaan. Kahvitunnit järjestetään tarvittaessa vuorottain ja muutoinkin niin, ettei niistä aiheudu haittaa työnteolle. 6. Viikoittainen vapaa-aika Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on työn laatu huomioon ottaen sijoitettava, mikäli mahdollista, sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia. Yleistä säännöllistä työaikaa ja virastotyöaikaa noudatettaessa työntekijälle tulee antaa vähintään yhdentoista tunnin sekä jaksotyöajassa vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika niin kuin työaikalain 29 :ssä säädetään. Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa esim. vuosiloman, sairausloman, tai muun virkavapauden tai työvapaan vuoksi, siten että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35 tuntia, katsotaan viikoittainen vapaa-aika annetuksi. Edellä tarkoitettu 24 tunnin vähimmäismäärä koskee molempia 14 päivän jakson sisään jääviä viikkoja erikseen, ei koko 14 vuorokauden jaksoa. 14 vuorokauden ajanjaksolla kumpanakin viikkona viikoittaista vapaa-aikaa tulee olla vähintään 24 tuntia ja koko jaksolla vähintään 70 tuntia. Kirkon töissä 13

16 POIKKEUSSÄÄNNÖKSET: Edellä määrätystä voidaan poiketa, 1. jos työntekijän säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia, 2. työaikalain 21 :ssä tarkoitetussa hätätyössä 3. jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan seurakunnassa suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai 4. jos työntekijän kanssa sovitaan varallaolosta viikoittaisen vapaa-ajan aikana. Milloin työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön edellä kohdissa 2-4 tarkoitetuissa tapauksissa, työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään työhön käytetyllä ajalla. Lyhennys toteutetaan jaksotyössä viimeistään kahden seuraavan työaikajakson aikana sekä muussa työssä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Mikäli vähennystä ei voida erityisestä syystä antaa, maksetaan työntekijälle rahakorvaus, joka on yksinkertainen tuntipalkka työhön käytetyltä ajalta. Soveltamisohje: Jos työntekijä joudutaan normaalin työviikon lisäksi kutsumaan tilapäisesti työhön viikoittaisen vapaa-ajan aikana, hänelle maksetaan tällöin tehdystä työstä varsinainen palkka mahdollisine työaikakorvauksineen. Sen lisäksi hänelle annetaan menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena tänä aikana tehtyjä työtunteja vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana. On huomattava, ettei menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvaus koske edellä tarkoitettua toista viikoittaista vapaapäivää. Jos sen pito estyy, ei siitä makseta erityistä korvausta. Jos menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvausta ei voida antaa vapaaaikana, maksetaan viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena tänä aikana tehtyjä työtunteja vastaava yksinkertaisen tuntipalkan mukaan määräytyvä rahakorvaus. 24 tunnin pituinen vapaa-aika Jolleivät seurakunnallisten toimintojen erityisluonne tai hallinnon tehokkaan toimivuuden turvaaminen ole esteenä, työntekijälle annetaan viikon aikana edellä mainitun vapaa-ajan yhteydessä ja mikäli mahdollista sen yhteydessä vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika. 7. Liukuva työaika: Seurakunnassa voidaan ottaa käyttöön niiden toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia liukuvan työajan järjestelmiä. Työntekijöiden säännöllinen työaika ei muutu noudatettaessa liukuvaa työaikaa. 14 Kirkon töissä

17 Liukuman puitteissa työaika voidaan ylittää enintään 20 tunnilla ja alittaa enintään 10 tunnilla. Työntekijälle määrätään kiinteä työaika, jona hänen on oltava työpaikalla. Liukumaa noudatettaessa tehdystä lisä- tai ylityöstä suoritetaan erillinen työaikahyvitys tai korvaus, vain, mikäli sitä on tehty esimiehen nimenomaisesta määräyksestä. Tällaista lisä- tai ylityötä ei oteta huomioon laskettaessa työaikasaldoa. Palvelussuhteen päättyessä säännöllisen työajan vajaus täytetään kuitenkin ensin niillä määräyksestä tehdyillä lisätyötunneilla, joista vielä ei ole suoritettu työaikahyvitystä tai korvausta. Palvelussuhteen päättyessä liukuman osoittamat tunnit tasataan. Liukuman puitteissa kertyneiden säännönmukaisen työajan ylittävien työtuntien määrää voidaan vähentää antamalla työntekijälle vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana, jos siitä työnantajan kanssa niin sovitaan. Vapaaaika annetaan pääsääntöisesti kokonaisina päivinä. Soveltamisohjeet: Liukuvan työajan käyttöönoton edellytyksenä on luotettava työajan seurantajärjestelmä. Milloin seurakunnan tai sen työpisteen häiriötön toiminta niin vaatii, voidaan nimettyjen työntekijöiden tai nimettyjen työntekijäryhmien kiinteä työaika määrätä muita pidemmäksi ja liukuma-ajat vastaavasti lyhyemmäksi tai määrätä, mikäli se on välttämätöntä, ettei heidän osaltaan noudateta liukuvaa työaikaa. 8. Ylityö Ylityötä tehdään vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Lähtökohtana on, että työmäärä ja työntekijämäärä pyritään mitoittamaan siten, ettei muodostu tarvetta ylityöhön. Koska ylityön on katsottava olevan poikkeuksellinen tilanne, ylityö korvataan pääsääntöisesti rahana. Työnantaja antaa etukäteen nimenomaisen määräyksen ylityöhön. Ilman tällaista nimenomaista, työnantajan antamaa ylityömääräystä työnantajalla ei ole mitään velvollisuutta maksaa ylityökorvauksia. Ylityöhön käytetty aika on selvitettävä luotettavasti. Ylityökorvaukset maksetaan pääsääntöisesti rahana. Ylityökorvauksia ei makseta työntekijälle 1. joka on työaikalain 2 :n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitetussa johtavassa tai itsenäisessä asemassa tai 2. jonka kanssa on sovittu muiden tehtävien hoitamisesta omien työtehtävien ohella ja joka saa siitä erillisen korvauksen Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena % :lla korotettu tuntipalkka kahdelta ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta sekä 50 %:lla korotettu tuntipalkka vii- Kirkon töissä 15