HEVOSEN ENSIAPU. Terve hevonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEVOSEN ENSIAPU. Terve hevonen"

Transkriptio

1 HEVOSEN ENSIAPU Yhteenveto HevosAgron järjestämien Hevosen ensiapu -tiedotustilaisuuksien (5.11., , ) ELL Tanja Tenhosen, Oulun Hevosklinikka, luennoista. Terve hevonen Kaikkien hevosen omistajien, hoitajien, vuokraajien, tallin pitäjien jne. tulisi tunnistaa terve ja sairas hevonen. Tämä ei ole valitettavasti itsestään selvää nykyaikana. Terveen hevosen yleisolemuksesta voisi karkeasti kuvailla seuraavanlaisesti: Terve hevonen on tarkkaavainen ja seurailee ympäristöään. Sen karvapeite on kiiltävä ja peittävä. Terveellä hevosella on hyvä ruokahalu, ja sen silmät eivätkä sieraimet vuoda. Se seisoo tasan neljällä jalalla, tai lepuuttaa yhtä jalkaa kerrallaan, vaihtaen lepuutettavaa jalkaa aika ajoin. Se ulostaa ja virtsaa säännöllisesti. Hevosen normaali ruumiinlämpö 37,5 38,5 astetta mitataan peräsuolesta aamulämpö luotettavin; kaikenlainen aktiviteetti (liikkuminen, jopa syöminen) nostaa peruslämpöä Syke (sydämen lyöntitiheys, sfr) lyöntiä minuutissa rytmi tasainen kuuntelu stetoskoopilla heti kyynärpään takaa/ sormin tunnustelemalla leukavaltimosta (tunnettavissa alaleukaluun sisä-alapinnalla) Limakalvot kosteat ja väriltään vaaleanpunaiset tarkastetaan ikenistä hiussuonien täyttymisaika (kta) 1-2 s; todetaan painamalla ientä niin, että ikenen väri muuttuu vaaleaksi; värin tulee palautua vaaleanpunaiseksi 1-2 sekunnin kuluessa (veri palautuu hiussuoniin; verenkierron mittari) Hengitystiheys (hfr) 8-16 kertaa minuutissa kuuntelemalla stetoskoopilla keuhkoalueelta/ henkitorven alueelta tai seuraamalla vinosti takaapäin viimeisen kylkiluun liikettä (nousu-lasku) hengitystyyppi rauhallinen, tasainen tutkitaan levossa Imusolmukkeet palpoitavissa olevat leuanalus- ja leuantausimusolmukkeet seurattava symmetrian, lämmön ja turvotuksen varalta koossa yksilöllisiä eroja leuantausimusolmukkeet helposti sekoittaa sylkirauhasiin

2 Suolistoäänet normaalisti kuultavissa lähes koko ajan; säännöllinen supistusrytmi (borgorytmi) suhteellisen hiljaisia ääniä; vaatinee lähes aina stetoskoopin/ ainakin korva kylkeen kuunnellaan kylkikaaren takaa nälkäkuoppaan saakka ylhäältä alas muistettava, että suolistoäänten olemassaolo ei yksinään sulje pois vatsaonteloperäistä kipua (ähky) vaikkakin on usein oire siitä Ulostaminen ja virtsaaminen normaalimäärä o normaalisti ulostaa 5-15 kertaa päivässä; määrä keskimäärin pysyy samana päivästä toiseen o virtsan määrä vaikeammin määritettävissä karsinan märkyys hevonen juo keskimäärin L vettä päivässä ulkonäkö, haju jne. o normaali uloste pallomaista; ei kovaa, kuivaa tai löysää, ripulinomaista normaalissa virtsassa voi olla runsaastikin limaa normaali virtsasuihku reipas; ei tiputtelua Haavat Haavan tutkiminen Onko haava vanha vai tuore? Onko haavassa likaa tai vierasesineitä? Onko haava syvä? Missä haava on/ mitä kudoksia on voinut vaurioitua? Nivelen, jännetupen ja jänteen alueen haavat tulee tutkia erityisen huolella; pienikin pisto ko. rakenteisiin voi aiheuttaa hevosen jatkokäyttöä rajoittavan tulehduksen aina rampautumiseen saakka Onko haava sellainen, että se pitää ommella? Onko hevosen jäykkäkouristusrokote voimassa? Haavan puhdistaminen ja verenvuodon tyrehdyttäminen Nyrkkisääntönä on, että tuoreeseen haavaan ei tule laittaa mitään mitä et laittaisi oman silmäsi alaluomen alle; ärsyttävät aineet ja pulverit ainoastaan hidastavat haavan paranemista ja lisäävät liikalihan muodostumista. Haava (ja sen ympäristö) puhdistetaan runsaalla juoksevalla haalealla vedellä suihkuttamalla ja lopuksi laimealla jodi-pohjaisella desinfektioaineella (Betadine, laimennos 1:100; 10 ml 1 litraan vettä) käyttäen esim. ruiskua ja taitoksia. Huuhtelu poistaa haavasta likaa, vierasesineitä ja vähentää bakteerien määrää ja näin tulehdusriski alenee. Haava-alueelle ulottuvat karvat kannattaa ajaa pois; helpottaa haavan puhtaana pysymistä. Karvoja ajettaessa varotaan niiden joutumista haavaan! Haavaa ei saa hangata.

3 Vuotava haava: aluksi verenvuoto on hyvä asia; poistaa likaa ja huuhtoo haavasta pois bakteereja. Jos vuotaa reilusti, voi haavaa painaa yhtäjaksoisesti (esim. käsipaperin/taitosten avulla) min ajan tai runsaammassa vuodossa laittaa haavan päälle painesiteen (haavan päälle taitos, jonka päälle pinteli, joka kääritään toisella pintelillä). Puhdistuksen jälkeen haava suojataan siteellä. Pinnalliset ja pienet haavat yleensä paranevat hyvin, kun puhdistaa ne päivittäin paikallisantiseptilla ja suojaa lialta. Haavan päälle muodostuu rupi, jonka alla vaurioituneet kudokset uusiutuvat; rupea ei kannata poistaa! Kuivuessaan ja pienetessään rupi kutiaa; tällöin rupea ja sen ympäristöä kannattaa pitää kimmoisana ja kosteana; tätä edesauttaa B-vitamiini-ja antibakteeriset kosteuttavat voiteet, mm. Helosan, Bepanthen, Bevita, RemedyCream jne. Ruhjehaavat puhdistetaan normaalisti ja haava suojataan edellä kuvatulla tavalla. Kun haava on suojattu, voi siteen päälle laittaa kylmäpakkauksen laskemaan ruhjealueen turvotusta ja kipua; tämä voidaan toistaa useita kertoja päivässä. Huomioitava, ettei kylmäpakkausta saa laittaa suoraan iholle/ haavan päälle, vaan ainoastaan suojatun ihoalueen päälle. Haavan paranemista hidastavat tekijät haavassa oleva lika, vierasesineet, ärsyttävät puhdistusaineet jne. haavan tulehtuminen liikalihan muodostuminen haava-alueen liike: o Etenkin liikkuvien alueiden haavat kannattavat mahdollisuuksien mukaan immobilisoida paranemisen ajaksi; käytännössä siis alaraajojen ja etenkin nivelalueiden haavojen kohdalla kannattaa käyttää kunnollisia tukisiteitä, jopa kipsausta ja ehdotonta lepoa. Ota yhteyttä eläinlääkäriin, kun: Haava on ommeltava Verenvuoto on runsasta Lihaksia tai jänteitä on poikki Haava ulottuu jänteeseen, jännetuppeen, niveleen, luuhun, vatsa- tai rintaonteloon Hevosella on yleisoireita: kuume, ontuma, kipuilu, hikoilu tms. Hevosen jäykkäkouristusrokote (tetanus) ei ole voimassa Ommeltava haava Kaikki viiltohaavat, silmäluomien, sierainten ja alaraajojen (etupolvesta, kintereestä alaspäin) haavat kannattaa ompeluttaa. Haava voidaan ommella, jos se on riittävän tuore, muutaman tunnin vanha. Yli 12 tuntia vanhoja haavoja ei yleensä kannata lähteä enää sulkemaan, koska iho on alkanut vetäytymään, haava kontaminoitunut ja tulehtunut sekä kehon puolustusreaktiot käynnistyneet. Haavan ompelua varten pyydä päivystävä eläinlääkäri paikalle; älkää odottako ½-2 vrk, jotta saatte hevosen mahd. klinikalle, koska

4 silloin ompelu on myöhäistä. Ommeltavan haavan on oltava puhdas/ saatavissa puhtaaksi ja ihon riittävä haavan sulkemiseen. Mikäli haavaa ei kokonaan pystytä sulkemaan ompelemalla, on useimmiten haavan osittaisestakin ompelusta erittäin suuri hyöty haavan paranemisajan lyhentymisenä. Hätätapauksissa suuret haavat ja rinta- ja vatsaontelon syvät (pienetkin) pistohaavat kannattaa aina tarkastuttaa eläinlääkärillä. Haavaa arvioitaessa on pyrittävä arvioimaan onko haava lähellä niveltä tai jännetuppea. Mikäli näin on, ja on mahdollista että haava ulottuu niveleen/jännetuppeen, on haava tarkistettava mahdollisimman pikaisesti eläinlääkärin toimesta. Haavan kontaminoimanivel/jännetuppi tulee huuhdella viimeistään h kuluessa; huuhtelu tapahtuu yleensä täysnarkoosissa, ja ko. vamma vaatii jatkossakin intensiivistä (yleensä klinikkatasoista) hoitoa. Hoitamaton nivel/jännetuppiinfektio aiheuttaa ko. rakenteen sisäistä kiinnikemuodostusta, luun ja ruston infektion seurauksena niveliin yleensä muodostuu palautumattomia nivelrikkomuutoksia; hevonen saattaa jopa rampautua loppuiäkseen. Jos hevoselle on tullut muutaman ed. päivän aikana haava nivelen lähelle, ja seuraavana päivänä havaitset nivelen olevan turvonnut, hevonen ontuu ja sillä on kuumetta, ota välittömästi yhteys eläinlääkäriin (klinikalle)! Tulehtunut haava Tulehtuneen haavan tunnusmerkkejä ovat turvotus, kuumotus, punoitus, kipu sekä märkäerite. Tulehtunut (ommeltukin) haava aukeaa uudelleen, jotta tulehduserite, mahd. lika ja bakteerimassa pääsevät ulos. Tulehtuneita (vanhoja haavoja) ei tulisikaan ommella, vaan hoitaa avoimena: Suihkuttelu haalealla juoksevalla vedellä päivittäin Tarvittaessa märkäeritteen pesu vaahtoavalla pesu-betadinella kertakäyttökäsineet kädessä (omista käsistä ei lisää bakteereja haavaan ja toisinpäin), huolellinen huuhtelu ja kuivaus. Haavan eritteet ja lika estävät sen paranemista. Toistuvasti aukeavassa haavassa, etenkin alaraajojen alueella, jossa luu on aivan suoraan nahan alla, voi kysymys olla luun pinnan tulehduksesta ja kuolioitumisesta (ns. sekvesterimuodostus); diagnoosi rtg-tutkimuksenavulla. Ähky Ähky on yleisnimitys kaikille vatsaontelon kiputiloille, joiden taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä. Ähkyjä on eriasteisia: Suurin osa lieviä (80 %); menee ohi itsestään/perushoidolla (kipulääkitys, letkutus, liikunta) Osa vaatii eriasteista tehohoitoa ja lisätutkimusmenetelmiä, noin 3 % ähkyistä on kirurgista hoitoa vaativia. Ähkyn ruoansulatuskanavaperäisiä aiheuttajia ovat mm. suoliston ummetusmassat/tukokset, suoliston krampit/spasmit, suoliston kaasu kerääntymät, mahaja ohutsuolihaavaumat, suolistotulehdukset ja suoliston asennonmuutokset. Pikkuvarsoilla

5 (vastasyntyneet) ähkyoireita voi aiheuttaa hidastunut pikiulosteen kulkeutuminen. Oreilla nivustyrä l. ohutsuolen tyräytyminen nivuskanavan kautta kivespussiin. Muita vatsaonteloperäisiä aiheuttajia (harvinaisempia) virtsarakko- ja virtsatieongelmat (kivet), munuaisongelmat, kasvaimet ja vatsaontelotulehdus (peritoniitti). Ähkyn oireet ovat moninaisia: Piehtarointi, syömättömyys, kuopiminen, toistuva makuulle meno/ jatkuva makailu, kylkien katseleminen, irvistely, mahan potkiminen, toistuva virtsaaminen/ virtsausasentoon asettuminen, levottomuus, venyttely, haukottelu, röyhtäily, poikkeava karsinakäytös (esim. pakkaa kuivikkeet johonkin nurkkaan ja seisoo täällä etu-/takapää ylempänä), ulostamattomuus/ vähäiset ulosteet Pääsääntöisesti ähkyoireinen hevonen tulisi aina tutkituttaa eläinlääkärillä. Ähkyjä on monenlaisia. Vaikka hevonen olisi sairastunut ähkyjä aikaisemminkin, ei aiheuttaja aina ole sama kerrasta toiseen. Alustava diagnoosi saadaan yleensä selville perustutkimuksen (yleistutkimus, rektaalitutkimus) jälkeen. Mahdolliset leikkaus- tai tehohoitoa vaativat ähkyt on tärkeää tunnistaa ajoissa. Eläinlääkäriä odotellessa hevoselle ei tule antaa mitään syötävää, ja sitä on hyvä talutella mahdollisuuksien mukaan, koska liikunta stimuloi suoliston liikettä (10 15 min jaksoissa). Hevosta voi myös houkutella juomaan tarjoamalla kädenlämpöistä vettä, joka on maustettu esim. omenamehulla tai melassisiirapilla. Kivulias hevonen voi piehtaroida rajusti, mahdollisuuksien mukaan hevosta estettävä piehtaroimasta ja loukkaamasta itseään. Ihmisten turvallisuusnäkökohdat myös muistettava; kivulias hevonen voi olla vaarallinen ja varottava jäämästä hevosen alle sen heittäytyessä maahan/ karsinarakenteisiin. Hevosta ei tule lääkitä kipulääkkeellä ennen eläinlääkärin tutkimusta, sillä kipulääkitys saattaa peittää oireiden vakavuutta, ja mikäli suun kautta annetulla kipulääkityksellä ei haluttua tehoa, eläinlääkärin hankalampaa arvioida luotettavasti kivun tasoa. Tulehduskipulääkkeitä ei tule myöskään käyttää ohjearvoja suuremmilla annoksille tai tiheämmällä annosteluvälillä. Mikäli tulehduskipulääke ei ole riittävä kivunlievittäjä, tulee hevosta lääkitä kipua voimakkaammin lievittävillä lääkeaineilla eläinlääkärin arvion ja harkinnan mukaisesti. Eläinlääkäri tekee hevoselle yleistutkimuksen ja päättää jatkohoidon tarpeellisuudesta. Yleistutkimuksen (sydän- ja hengityselimistö, suolisto, verenkierto, lämpö, rektaalitutkimus) lisäksi hevonen tapauskohtaisesti saa kipulääkettä ja sille laitetaan nenämahaletku, jonka avulla tarkistetaan mahdollinen refluksi sekä voidaan tarvittaessa antaa suurempia määriä nesteitä ja parafiiniöljyä suoraan mahalaukkuun. Näiden tutkimusten perusteella eläinlääkäri yleensä päättää, jatketaanko hevosen hoitoa talliolosuhteissa vai lähetetäänkö se jatko-/lisätutkimuksiin ja hoitoon klinikalle. Tapauskohtaisesti klinikoilla hevosta voidaan hoitaa aggressiivisemmin tehohoidossa (nesteytykset yms), ja teettää lisätutkimuksia ähkyoireiden syyn ja ennusteen asettamiseksi (verinäytteet, vatsaontelon uä-ja rtgtutkimukset, tähystykset (mahalaukku, peräsuoli), vatsaontelonäytteet (peritoneaalipunktaatti) jne. Suoliston asennonmuutokset lähes poikkeuksetta vaativat kirurgisen korjaamisen.

6 Ähkyä voidaan ennaltaehkäistä säännöllisellä liikunnalla, ruokinnanmuutosten asteittain toteuttamisella 1-2 viikon aikana ja väkirehujen jakamisella useampaan ruokintakertaan (3-4 kertaa päivässä). Lisäksi ähkyä voidaan ehkäistä varmistamalla, että kaikki rehut ovat ehdottoman hyvälaatuisia ja saatavilla on riittävästi korsirehua (heinä) ja vettä on tarjolla aina. Korsirehua tulisi tarjota useammassa osassa niin, ettei maha olisi missään vaiheessa tyhjä yli 6 tuntia/ vapaasti. Automaattikupin riittävä vedenvirtaus tuli tarkistaa säännöllisesti; hidas virtaus ja kylmä vesi vähentävät hevosen juoman veden määrää ja voivat altistaa ummetusmassoille. Ähkyjen ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää myös huolehtia säännöllisestä hammashuollosta, loishäädöistä/ tutkimuksista loisten varalta. Kaikille syksyllä laidunkauden jälkeen huolimatta tutkimustuloksista sekä cyanostomioihinettä heisimatoihin tehoava loislääkitys (Equimax, EquestPramox). Yleisiä virheuskomuksia ähkystä 1. Hevosella ei voi olla ähky, koska sillä on suolistoääniä o Kaikissa ähkytiloissa suolistoäänet eivät häviä 2. Hevosella ei voi olla ähky, koska se ulostaa o Kaikilla hevosilla ähkyssä ulostaminen ei vähene tai lopu, joillakin hevosilla ulostaminen voi hetkellisesti jopa lisääntyä 3. Hevosella ei voi olla ähky, koska se ei piehtaroi vaan makaa rauhallisena karsinassa/ tarhassa o Makailu voi liittyä ähkyyn ja mahahaavaan 4. Hevosella on virtsatietulehdus/ virtsakiviä, koska se seisoo virtsaamisasennossa eikä mitään tule ulos o Virtsatietulehdukset/ virtsakivi-vaivat on melko harvinaisia hevosilla. Ähkyssä tyypillisesti hevonen pyrkii lievittämään vatsaontelon kipuaan tiheällä virtsaamisella/ sen yrittämisellä Ruokatorven tukos Hevosen ruokatorvessa on oma, tahdosta riippumattomasti (autonomisesti) toimiva lihaksisto, joka kuljettaa niellyn rehun nielusta mahalaukkuun. Toiminnan häiriintyessä mistä tahansa syystä, rehu pakkaantuu ruokatorveen tukkien sen. Ruokatorven tukoksen oireita ovat lisääntynyt syljeneritys, apaattisuus, rehumassan valuminen suusta/sieraimista, syömättömyys ja kipuilu. Ruokatorven tukos on aina hätätapaus ja paikalle on kutsuttava eläinlääkäri. Ruokatorven tukoksessa on aspiraatiovaara ja ruokatorveen pakkautunut rehumassa pitkittyessään aiheuttaa ruokatorveen muutoksia; striktuura-l kutistumamuutos tyypillisin; tässä ruokatorvi paikallisesti kaventuu tapauksesta riippuen hyvinkin kapeaksi, jolloin rehun kuljetus mahalaukkuun estyy, hidastuu ja vaikeutuu. Tämä aiheuttaa riskin toistuville tukoksille ja ennuste on huono. Ruokatorven tukoksen voi aiheuttaa: Ruokinta välittömästi rasituksen jälkeen Kuiva, turvottamaton väkirehu (lese, psyllium tyypillisimmät aiheuttajat)

7 Rauhoituksen aiheuttama lihaksiston lamaantuminen o Ei ruokaa 1-2 tuntiin rauhoituksen jälkeen Tietyt bakteeri- ja myrkytystilat o Mm. botuliini-toksiini Ensiapuna ruokatorven tukokseen: Ei mitään ruokaa tai vettä o Aspiraatioriski Pidetään hevosen päätä alhaalla Karsinalepo, ei liikutusta Ruokatorven tukoksen hoidossa hevonen rauhoitetaan ja pää sidotaan/pidetään alhaalla. Letkutus tukoksen laukaisemiseksi, tämä voi viedä aikaa useita tuntejakin. Tulehduskipulääkitys vähentää striktuurariskiä. Antibiootti eläinlääkärin harkinnan mukaan (aspiraatio) ja tarvittaessa jatkotutkimukset klinikalla (ruokatorven ja henkitorven tähystys). Lannehalvaus Lannehalvaus on suhteellisen yleinen kilpahevosten sairaus. Suomessa se on lähinnä ravihevosten ongelma. Lannehalvaus on monisyysairaus tai pikemminkin syndrooma. Nykytiedon mukaan se koostuu ainakin kolmesta, syntymekanismiltaan erilaisesta lihassairaudesta: Sporadinen rasitukseen liittyvä lihassairaus jokin yksittäinen tekijä tai usean yksittäisten tekijöiden summa aiheuttaa lihaksissa tilapäisen häiriön ja sen seurauksena lihaskudoksen vaurioita. Tässä muodossa lihas on periaatteessa muuten terve ja kohtausten uusiutuminen on tästä syystä harvinaista. Toistuva rasitusperäinen lannehalvaus (RER) ts. yleisin meillä esiintyvä muoto perinnöllinen Polysakkaridien kertymäsairaus (PSSM) harvinaisempi, tiettyjen rotujen ongelma perinnöllinen Lannehalvaus on yleisempi tammoilla verrattuna oreihin ja ruuniin. Altistavia tekijöitä on mm. hevosen rauhaton ja kuuma luonne, kylmä sää, lepopäivät treenin/starttien välillä, voimakas väkirehuruokinta (yli 4 kg päivässä) ja ontumat. Lannehalvauksen oireita on lievä jäykkyys totaaliseen liikkumisesta kieltäytymiseen ja kangistumiseen. Tyypillisesti liikunnan aikana ilmenee voimakasta hikoilua, jäykkyyttä, lihaskramppeja, levottomuutta, kipuilua ja haluttomuutta liikkua. Tavallinen sairaudenkulku myös lieväoireinen lenkillä/hiitillä, mutta käytävälle/ pesupaikalle pysähtyessään ei enää pääsekään liikkeelle. Takaosan ja selän lihaksisto voimakkaimmin oireilevat. Lihassolujen vaurioituessa ne vapauttavat myoglobiinia, joka värjää virtsan tummaksi. Nyrkkisääntönä

8 on mitä tummempi väri, sitä vakavampi lihasvaurio. Aina virtsa ei kuitenkaan värjäydy, vaikka lihassoluvaurioita olisikin. Kliinisten oireiden lisäksi verestä mitattavat lihasentsyymit kreatiniinikinaasi (CK) ja aspartaattiaminotransferaasi(asat) kertovat sairauden vakavuudesta. Akuutit lihasvauriot aiheuttavat merkittävät nousut lihasentsyymiaktiivisuuksiin, kun taas hitaasti etenevässä vauriossa aktiivisuudet saattavat pysyä normaalin viiterajoissa. Akuuteissa vaurioissa CK nousee (ja laskee) nopeasti (tunneissa), kun taas ASAT nousee hitaasti ja pysyy koholla pidempään hyödylliset arvioitaessa lihasvaurion tyyppiä (akuutti/ krooninen) ja seurattaessa parantumisprosessia. Akuutin vaiheen hoidossa tulee estää hevosen liikkuminen, jotta lisävaurioilta vältytään. Hevosta ei tule siis pakottaa liikkeelle. Lievemmissä tapauksissa riittää huolehtiminen hevosen juomisesta, tulehduskipulääkityksestä ja lihaksiston lämpimänä pidosta. Hevosta ruokitaan pelkästään kuivalla heinällä, kaikki väkirehut pois! Heinän lisäksi annetaan B- ja (etenkin) E-vitamiinilisiä. Mikäli hevonen virtsaa tummaa virtsaa, ei virtsaa ollenkaan tai selkeästi kipuilee, on otettava yhteyttä eläinlääkäriin. Lihassoluista vapautuva myoglobiini on haitallista munuaisille. Mikäli virtsa on tummaa, aggressiivinen suonensisäinen nesteytys munuaistoiminnan säilyttämiseksi on tarpeen (myoglobiini tukkii munuaiset, nesteytyksellä saadaan huuhteluvaikutus). Tulehduskipulääkkeiden annostusta ja annosteluväliä ei saa nostaa, myös tulehduskipulääkkeet poistuvat elimistöstä munuaisten kautta; yhteisvaikutus myoglobiinin kanssa voi olla munuaistoiminnalle kohtalokas. Tarpeen mukaan eläinlääkäri voi myös käyttää lihasten verenkiertoa parantavia lääkkeitä, rauhoittavia jne. Lihaksia ei saa hieroa! Kun hevonen liikkuu omaehtoisesti ja mielellään voidaan lannehalvausta jatkohoitaa aloittamalla kävelytys ja tarhaus. Lihasvaurioiden parantumista seurataan verinäytteen CK- ja ASAT -arvojen avulla. Yleensä vähintään parin viikon lepotauko on paikallaan. Siirtyminen takaisin normaaliruokintaan varovaisesti asteittain vasta, kun hevosta päästään liikuttamaan. Lannehalvauksen ennaltaehkäisemiseksi osa energiaruokinnasta voidaan antaa öljyn avulla. Vaikka aikaisempi suoranainen syytös hiilihydraattiylimäärää kohtaan on kumottu, on monilla lihasongelmaisilla hevosilla saatu aikaan positiivisia tuloksia siirtymällä osittaiseen öljyruokintaan. 3 dl öljyä vastaa noin 1 kg kauraa; päiväannos kilpahevosella voi olla 3-6 dl. Ruokintaan voidaan lisätä E-vitamiinilisää. Elektrolyytti- ja suolatasapaino tulee hoitaa kuntoon. Lannehalvauksen ennaltaehkäisyssä oleellista on myös säännöllinen liikunta. Täydellisiä vapaapäiviä/lepojaksoja on vältettävä. Täydellisten vapaapäivien välttämäksi voidaan hyödyntää kävelytyskonetta ja kesällä ympärivuorokautista tarhausta. Lisäksi on hyvä huolehtia loimituksesta kylmällä ilmalla, säännöllisestä (ammattimainen) lihashuollosta ja ontumavaivojen selvittämisestä ja hoidosta.

9 Akuutti ontuminen Hevosen alkaessa ontumaan on aina hyvä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin ongelman vakavuuden kartoittamiseksi ja tutkimusten kiireellisyyden selvittämiseksi. Kun hevonen ontuu käynnissä tai on aivan kolmijalkainen, tulee hevonen pitää karsinalevossa kunnes se on asianmukaisesti tutkittu. Tällöin hevosen ruokinnasta tulee poistaa väkirehut ja hevosta tulee houkutella juomaan ummetusähkyriskin alentamiseksi. Ennen yhteydenottoa eläinlääkäriin tutki jalka lämmön vaihtelun, turvotusten, palpaatio-/puristusarkuuksien, kierto- /taivutusarkuuksien varalta tarkista kavio ja etenkin kavion pohja vierasesineiden varalta digitaalipulssi normaali/voimistunut kuume Mieti valmiiksi myös Milloin ja miten ontuma alkoi Viimeaikaiset liikunnan muutokset Aikaisemmat ortopediset ongelmat Viimeaikainen suoritustaso Kaviopaise Kaviopaise on yleisin akuutin voimakkaan ontuman aiheuttaja. Sarveiskavion sisään päässyt bakteeri lisääntyy, mahdollisesti muodostaen kaasua aiheuttaen kavion sisään voimakkaan paineen, josta seurauksena voimakas kipu. Tyypillisesti ulkoisesti ei ole havaittavissa normaalista poikkeavaa. Lähemmin tutkittaessa kavio yleensä lämmin/kuuma, digitaalipulssi voimistunut ja kavion anturapinta kaviopihtiarka (aristus jopa sormin painettaessa). Jalassa saattaa olla myös taikinamaista nahanalaisturvotusta (vrt. imusuonentulehdus) ulottuen jopa etupolveen/kintereeseen saakka. Ensiapuna kaviopaiseen hoidossa poistetaan kenkä ja kavio (säde, sädeuurteet, kantapallot, ruununraja, valkoviiva, naulan reiät) tarkistetaan pistojälkien ja märkäeritteen varalta. Kavion anturapinnalle (ja ruununrajaan mikäli paise purkautuu täältä ulos) laimeasta jodiliuoksesta (Betadine vesi 1:100) haude, jota pidetään 2-3 päivän ajan. Haude on vaihdettava päivittäin. Tarkoitus on pehmittää kavioainesta, jotta mahdollinen paise puhkeaisi ulos. Käytännössä: kavion pohjan puhdistus taitoksia/pumpulia/animalintex kostutetaan laimeaan Betadine- liuokseen, ja näillä täytetään kavion pohja kavio kääritään muovipussin sisään/teipataan ilmastointiteipillä, jotta kosteus pysyy kääreen sisällä haudetta ei saa pitää määrättömän kauan, jottei kavioaines kärsi

10 Mikäli anturapinnalla selkeästi rajattava kaviopihtiarka alue, voi/kannattaa anturapintaa vuolla varovaisesti auki. Anturapintaa ei saa aukaista kuitenkaan liikaa, tästä voi tulla pitkäaikainen, alkuperäistä kaviopaisetta hankalampi ongelma. Paiseontelon auettua (märkää tulee ulos) huuhtelu laimealla Betadine -liuoksella, ja anturapinnalle jälleen haude vielä muutaman päivän ajaksi. Tarkoitus on saada kaikki märkäeritteet ulos. Hautomisen jälkeen kaviopohja tulee siistiä, tarvittaessa esim. tervaus ja kengitys täytetyn pohjallisen kera. Antibiootti ei yleensä tarpeen; poikkeus ruununrajasta puhkeavat paiseet, joissa myös ruununraja tulehtunut. Antibiootit penetroituvat huonosti sarveiskavioon, jonka sisässä paise on. Kipulääkitys annetaan aina ja lisäksi on huolehdittava, että hevosella voimassaoleva jäykkäkouristusrokote (tetanus). Eläinlääkäriin on syytä lähteä viimeistään, kun ontuma ei häviä paiseen avauksen jälkeen eikä kaviosta ei löydy paisetta/ se ei puhkea ulospäin. Hevosta ei tule pitää kolmijalkaisena (ei varaa painoa jalalle) kotona ilman tutkimuksia; seuranta-aika max tuntia. Kolmijalkaisia/huonosti jalalle painoa varaavia ei laiteta tarhaan vaan pidetään totaalisessa karsinalevossa. Eläinlääkäriin on syytä lähteä myös heti, jos hevosella kuumetta ja se on selkeästi hyvin kipeä (hikoilee, tärisee jne.). Murtumat Hevoset ontuvat tyypillisesti voimakkaasti murtuman vuoksi, mutta saattavat tosin myös olla lieväoireisiakin. Murtumaa on syytä epäillä aina, kun hevonen kesken liikutuksen alkaa ontua reilummin. Ravureilla tyypillisiä murtumia kavioluun, vuohisluun, vuohisnuljuluiden ja etupolven pikkuluun (C3) murtumat ( jalka startissa alta pois ). Ratsuilla tyypillisiä murtumia ovat kavioluun, sädeluun ja vuohisluun murtumat. Molemmilla puikkoluiden murtumat ovat myös tyypillisiä. Hevoset, joilla epäillään murtumia, tulee laittaa aina täyteen karsinalepoon. Eläinlääkäriin on syytä ottaa yhteyttä heti; tilannearvio ja jatkohoitosuunnitelma. Avomurtumissa ja totaalisissa murtumissa (suuret putkiluut poikki) ennuste on toivoton. Tällöin ainoana ratkaisuna on eutanasia välittömästi jo eläinsuojelullisista syistä. Ennen pitkiä kuljetuksia klinikalle kannattaa käyttää eläinlääkäri tallilla arvioimassa tilanne (voiko hevosta kuljettaa); tarvittavat tukisiteet/ kipsi. Diagnoosi palpatoristen löydösten ja röntgentutkimuksen avulla. Hyvin paikoillaan olevat hiushalkeamat eivät välttämättä näy rtg kuvissa heti murtuman jälkeen. Kahden viikon kuluessa luu vetäytyy ja murtuma tulee näkyviin. Hoitomuoto (konservatiivinen/ kirurginen) ja ennuste riippuvat murtuneesta luusta, murtuman paikasta, tyypistä ja paikalla pysymisestä (siirtymä/ ei siirtymää). Puikkoluumurtumat ovat muita vähemmän vakavia. Ne eivät ole painoa kantavia luita; kaksi alakolmannesta voidaan huoletta poistaa kokonaan. Yläkolmanneksen murtumat hankalampia (niveltyminen etupolveen/ kintereeseen). Suuri osa paranee konservatiivisesti täydellisesti ilman vaikutusta käyttötarkoitukseen.

11 Jännevammat Jännevamman oireita ovat eriasteiset turvotukset/paksuuntumat, lämpö/ kuumotus, palpaatio- ja puristusarkuus, eriasteiset ontumat (kolmijalasta lievään spontaani ontumaan ravissa). Paikallisoireet lokalisoituvat jalassa säären takapinnalle; vaihtelevasti turvotuksia suoraan takapinnalla (tyypillisesti pinnallinen koukistajajänne), säären molemmin puolin (syvän koukistajan tukiside, hankoside, puikkoluun murtuma) tai vuohisnivelen ulko- ja/tai sisäpinnalla (hankositeen haarat). Ojentajajänteen vammat ovat hyvin harvinaisia (vastasyntyneet varsat poikkeus). Ojentajajänteen vammoissa turvotus on säären etupinnalla. Ensiapuna on kylmäys ja tulehduskipulääke. Akuuttivaiheessa kylmäys jopa 4-6 kertaa päivässä min kerrallaan. Älä laita painesiteitä turvotusta estämään, seurauksena voi olla painevauriot. Ei mitään paikallisesti ärsyttäviä aineita; pahentavat jo olemassa olevaa tulehdusreaktiota, ja aiheuttavat suorastaan lisätraumaa. Liikunta: käynnissä ontuvat karsinalepoon kunnes liikkuvat omaehtoisesti ja käynnissä puhtaasti. Tämän jälkeen pieneen tarhaan/ kävelyä tutkimukseen saakka. Jännevauriot todetaan ultraäänitutkimuksella. Vaurion laajuus voidaan luotettavasti todeta vuorokauden kuluttua vamman ilmestymisestä. Aikaisemmassa tutkimuksessa todettu vamma yleensä luotettava, mutta akuutin tulehduksen kudosnesteet, veri jne. estävät tarkan laajuuden arviointia. Vaurion aste arvioidaan yleensä prosentteina jänteen pintaalasta: 0-15 % lievä, % kohtalainen, yli 25 % vakava. Yleensä vaurio on yli 25 %. Lisäksi arvioidaan jännesäikeiden yhdenmukaisuutta ja rakennetta. Ennuste määritetään vaurioituneen jänteen ja vaurion laajuuden mukaan. Hoitomuotoja on useita: konservatiinen, laser, uä, shock wave, PRP ja kantasolu. Millään menetelmällä paranemista ei voida nopeuttaa. Parantuneen jännekudoksen laatu kantasoluhoidetuilla parempi, mutta pitkäaikaistutkimuksia kestävyydestä kaivataan lisää. Paranemista seurataan uä-tutkimuksin keskimäärin 6-8 viikon välein ja paraneminen kestää vähintään 4 kk, yleensä kuitenkin puhutaan 6-20 kk toipumisajasta. Kaikenlaiset jännevammat korjaantuvat riittävästi aikaa annettaessa, mutta uusiutumisalttius kasvaa. Toipumisaikana on huolehdittava oikeanlaisesta liikutusalustasta. Tämä koskee myös tarhaa/ laidunta (pitävä, kiinteä alusta; vältettävä ehdottomasti pehmeitä, upottavia alustoja). Jännevammoille altistavia tekijöitä ovat mm. huono, epätasainen liikutusalusta, huono kaviobalanssi (matalat kannat, pitkä varvas), riittämättömät alku- ja loppuverryttelyt, rasitus ja rakenteelliset tekijät jne. Nivelnyrjähdykset, nivelinfektiot Oireina nivelen turvotus, lämpö, palpaatio- ja taivutusarkuus, eriasteinen ontuma ja infektiossa usein myös kuume. Nyrjähdyksen ensiapuna on välitön kylmäys ja tulehduskipulääkitys. Kylmätä voidaan useita kertoja päivässä min kerrallaan. Kylmäpussi/jääpaloja tms., mutta ei suoraan iholle, vaan väliin pyyhe, patja tms. Kotihoitoa (kylmäys + nsaids) ensimmäisen viikon -10 pv ajan. Mikäli nivelessä tämän jälkeen edelleen turvotusta, lämpöä ja/tai ilmenee ontumaa, jatkotutkimukset klinikalla.

12 Turvonnutta ja täyttynyttä niveltä yhdessä yleisoireiden kuume ja ontuma (etenkin käynnissä) kanssa on pidettävä hätätapauksena, ja otettava pikaisesti yhteyttä eläinlääkäriin. Pienikin pistohaava niveleen voi aiheuttaa järisyttävän niveltulehduksen, joka tuhoaa nivelrustot ja aiheuttaa nivelrikon. Myös nivelhoitojen jälkeiset infektiot ovat mahdollisia (niveltä hoidettu esim. kortisonilla). Vakavaa nyrjähdystä ja nivelinfektiota ei aina ole mahdollista erottaa toisistaan ilman jatkotoimenpiteitä. Traumaattisessa/infektoituneessa niveltulehduksessa nivelnestenäytteessä tulehdussolut ja proteiinit ovat koholla. Vakavat nyrjähdykset kannattaa tarkistaa rtg-ja uä-tutkimuksin (nivelnestenäyte?). Nivelinfektio vaatii pikaista ja aggressiivista hoitoa: suonensisäiset lääkitykset, nivelen huuhtelut jne. Kaviokuume Kaviokuumetta esiintyy läpi vuoden Enemmän kesän alussa ja aivan kesän lopussa Talvella heinäerän vaihtuessa o Lihavuus altistaa voimakkaasti o Joillakin yksilöillä lieväkin ylipaino vaikuttaa o Ponirotuiset sairastuvat muita herkemmin Kaviokuumeen oireita ovet o hevonen ei halua liikkua ja liikkuu varovasti, hitaasti ja jäykästi asettaen kaviot maahan kanta edellä; ns. hiipivä liike o kääntyminen on vaikeaa o liikkeelle lähteminen on vaikeaa o voimistunut digitaalipulssi o hevonen voi seistä etujalat eteen työnnettynä takajalat mahan alla o vaihtelee painoa etujalalta toiselle o ei halua nostaa etujalkaa ylös o kaviot ovat lämpimät ja aristavat kaviopihtejä (ei aina). o kun oireet ovat jo pitkällä kavion antura voi olla kupera o hevonen liikkuu mieluummin pehmeällä alustalla o hevonen voi makailla karsinassa normaalia enemmän Oireet voivat ilmetä äkillisesti, mutta tyypillisesti ne ilmaantuvat pikkuhiljaa pidemmän ajan kuluessa. Akuutissa vaiheessa ruokitaan pelkällä kuivalla heinällä, mielellään liuotettuna kylmässä vedessä ½-2 tuntia ennen ruokintaa, mutta vesi on kaadettava pois ennen ruokintaa (sokerit liukenevat veteen). Kaikki väkirehut poistetaan ruokinnasta ja karsinaan paksu kerros hiekkaa (tai todella paljon kuivikkeita). Akuutissa vaiheessa hoidetaan tulehduskipulääkkeellä, kengät poistetaan ja ensihätään voi teipata kantojen alle sideharsorullista korokkeet; paras vaihtoehto tehdä koko kavion pinta-alalle Styrofoameristelevystä töppöset. Hevosta/ponia voidaan liikuttaa sen omilla ehdoilla; akuutti vaiheessa joka tapauksessa karsinalevossa. Yleensä karsinalepoa tarvitaan useamman viikon ajan (liike lisää kavioluun mahdollista kiertymää).

13 Akuutin vaiheen jälkeen (2-3 viikkoa ensimmäisistä oireista) rtg-tutkimus on suositeltava jatkohoidon ja ennusteen määrittämiseksi. Kavioiden vuolu ja mahdollinen kengitys rtgkuvien perusteella (kavioluun kiertymä-/ vajoamamuutokset). Pyrkimyksenä on kaviokuumeen taustalla olevan sairauden selvittämiseen ja sen hoitoon. Kaviokuumetta aiheuttavia tekijöitä ovat: Aineenvaihdunnalliset tekijät o Metabolinen oireyhtymä Tässä veren korkea insuliinipitoisuus altistaa kaviokuumeelle (vrt. ihmisten kakkostyypin diabetes). Tässä muodossa hevonen lähes aina ylipainoinen/ rasvakertymät tietyissä tyypillisissä paikoissa (niska/ harjamarto, hännäntyvi, lannerangan alue) Cushingin tauti Kortisolilääkityksen aiheuttama kaviokuume Hyperlipemia Maksatulehdus Tulehdukselliset syyt o Jälkeisten jääminen ja kohtutulehdus o Väkirehun ylensyönti o Endotokseemiset tilat (vakavat ähkyt) Mekaaniset syyt o Kompensaatiokaviokuume: toisen jalan sairaus (murtuma, vakava ontuma), jolloin toinen jalka kantaa pääosan painosta koko seisonta-ajan o Äkillinen rasitus kovalla alustalla Tyypillisiä virheuskomuksia kaviokuumeesta: 1. Hevosella ei voi olla kaviokuume, koska sillä ei ole kuumetta yleensä kaviokuumeisella hevosella ei ole kuumetta 2. Hevosella ei voi olla kaviokuume, koska kaviot eivät ole kuumat Kavioiden lämpö vaihtelee päivän aikana normaalistikin ja lämpöä voi olla vaikea tunnustella. Kaviokuumeessa kaviot eivät kuitenkaan ikinä tunnu käteen kylmiltä, kaikki muut lämpötilat ovat mahdollisia kaviokuumeessa. 5. Hevosella ei voi olla kaviokuume, koska se ei seiso tyypillisessä asennossa Oppikirjojen ja internetin kuvissa on usein kuvattu hyvin voimakasoireisia hevosia. Oireet eivät aina kuitenkaan hyvin voimakkaita, ja silti hoito tulisi aloittaa nopeasti. 6. Hevosella ei ole kaviokuume, se on vain laiska ja haluton liikkuja Hevonen liikkuu yleensä mielellään ja ei tiettävästi osaa "näytellä" laiskaa tai kipeää yms. Jos hevonen on ennen liikkunut hyvin ja nyt ei liiku, silloin hevosella on jokin sairaus ja kaviokuume on yksi mahdollinen syy. Silmäoireet Hevosten silmäsairauksien hoidossa nopeus on valttia. Eläinlääkäri kannattaa kutsua paikalle jo saman päivän (oireiden ilmaannuttua) aikana tutkimaan kipeä silmä, viimeistään seuraavana päivänä. Ennen kunnollisia tutkimuksia silmään ei tulisi laittaa minkäänlaisia

14 lääkityksiä. Avatut silmälääkkeet säilyvät käyttökelpoisina vain muutaman viikon ajan. Lääkepullot ja tuubit kontaminoituvat erittäin helposti suoraan silmään annostellessa, joten naapureilta jääneitä silmälääkkeitä ei tule koskaan käyttää! Pahimmassa tapauksessa väärä lääkitys voi johtaa hankalaan silmäsairauteen, jonka hoito muutaman päivän sijaan kestää kuukausia. Havaitessasi silmäoireita kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: Pitääkö hevonen silmää osittain tai kokonaan suljettuna? Vuotaako silmä? Jos kyllä, minkälaista erite on? Minkä kokoinen oireilevan silmän mustuainen on (vertaa toiseen silmään samassa valaistuksessa)? Onko silmän pinnassa (sarveiskalvo) havaittavissa samentumia tai värimuutoksia? Onko silmäluomissa turvotuksia tai muuten outoa muotoa? Tavallisimmat silmäoireet on siristys, valonarkuus, luomien turvotus, vetinen/märkäinen silmävuoto, sarveiskalvon harmaus sekä pupillin (mustuaisen) pieni koko. Sarveiskalvohaavauma Silmän ulkopintaa peittävä läpinäkyvä kalvo on sarveiskalvo eli kornea. Paksuudeltaan se on noin 1 mm. Sarveiskalvohaavauma hevosen yleisin silmäsairaus. Yleensä haavauma saa alkunsa silmän vammasta, jonka jälkeen haavaan pesiytyy bakteeri (ja/tai sieni). Haavauma aiheuttaa kipua, ja yleensä sen seurauksena hevoselle tulee myös suonikalvontulehdus l. uveiitti. Oireita ovat tyypillisesti siristys, turvotus, silmävuoto ja muutokset sarveiskalvon pinnalla. Useimmiten haavauma vain toisessa silmässä Vaikka sarveiskalvonhaavauma on bakteeriperäinen, se ei yleensä tartu kuitenkaan hevosesta toiseen. Paraneminen kestää yksinkertaisissa tapauksissa 5-7 pv; komplisoiduissa tapauksissa hoito voi kestää kuukausia, ja lopputulos voi olla näön menetys (ja silmän poisto). Uveiitti Uveiitti on silmän keskikalvon (uvea, joka koostuu suonikalvosta, sädekehästä ja värikalvosta) tulehdus. Oireet ovat pitkälti samat kuin sarveiskalvon haavaumassa, lisäksi myös tyypillisesti mustuaisen supistustila (mioosi) ja silmän siristys. Usein esiintyy myös sarveiskalvon harmautta eli turvotusta. Uveiitti on yleisin hevosen sokeutumiseen johtava sairaus. Myös erilaiset silmän sisäisten rakenteiden kiinnikkeet ovat tyypillisiä vaikean uveiitin seurauksia. Uveiitin hoito on aloitettava nopeasti. Uveiitin yleisimmät aiheuttajat ovat sarveiskalvon haavaumat ja silmävammat, mutta sitä esiintyy myös erilaisten yleissairauksien yhteydessä, mm. pääntauti, varsojen rhodococciinfektiot. Hevosilla esiintyy myös toistuvaa uveiittia (Equine recurrent uveitis, kuusokeus ), jonka aiheuttajaa ei varmuudella tiedetä; tn immuunivälitteinen. Hoito on työläs ja usein pitkäaikainen. Immuunivälitteiset sarveiskalvotulehdukset Immuunivälitteisiä sarveiskalvotulehduksia on useita eri muotoja. Useimmissa tapauksissa sarveiskalvolla havaitaan paikallinen samentuma, myös sidekalvoilla saattaa olla

15 muutoksia. Satunnaisesti tähän tilaan liittyy myös sarveiskalvohaavauma. Tyypillisesti silmä ei ole voimakkaan kipeä. Tila voi jopa parantua itsestään, mutta osa vaatii intensiivistä ja pitkäkestoista hoitoa voimakkaiden oireiden vuoksi. Allergiset eli yliherkkyysreaktiot Urticaria l. Nokkosrokko Nokkosrokon tyypilliset oireet ovat nopeasti nousevat kohoumat kaulan, kehon ja joskus pään alueelle (kutina +/-). Yleensä paukamat häviävät itsestään, mutta joissain tapauksissa vaativat kortisonilääkityksen. Aiheuttajaa on useimmiten hyvin hankala saada selville. Aiheuttaja voi olla jokin tekijä ympäristössä, ruoassa, jokin lääkeaine tai jokin, mikä on kosketuksissa hevoseen. Jos nokkosrokko on toistuva ongelma, aiheuttajaa voidaan yrittää saada selville allergiatestein. Siedätyshoito on mahdollista; hoitovaste hyvin vaihteleva. Hengenahdistus Hengenahdistuskohtauksia esiintyy ns. puhkurihevosilla (RAO-oireilevilla, COPD). Hengenahdistuskohtauksen aikana on syytä varmistaa, että hengitysteissä ei ole vierasesineitä tms. Eläinlääkäri on kutsuttava paikalle; ei saa seurata tuntitolkulla mihin suuntaan kehittyy (vrt. oma hengenahdistus). Tila arvioidaan ja hoito suunnitellaan sen mukaan. Kroonikoilla kannattaa pitää varastossa inhaloitavialääkeaineita (astmapiiput). Vaikutus nopeasti oikealle alueelle ja vähäiset haittavaikutukset. Äkillisissä tiloissa (ei aiempaa oireilua) tulee syy selvittää akuutin vaiheen jälkeen (jatkotutkimukset) Hyönteisten pistot Etenkin hyönteisten pistojen seurauksena esiintyy paikallisia turvotusta. Pääsääntöisesti eivät vaarallisia reilummankaan turvotuksen kanssa; poikkeuksena pään alueen turvotukset. Kyypakkauksen hydrokortisonista ei ole juurikaan apua; kortisonin pitoisuus näissä niin pieni, ettei vaikutusta vaikka syöttäisi kymmeniä laatikollisia (muut haittavaikutukset ). Hevoset myös vastaavat antihistamiinilääkityksiin yleensä huonosti. Käärmeen purema Tyypillisesti käärmeenpuremat ovat pään, kaulan tai alaraajojen alueella. Hoito määräytyy oireiden mukaan. Pään ja nielun alueen pistot ovat vaarallisimpia turvotusten vuoksi. Yleensä myrkkyä ei ole niin paljon että aiheuttaisi systeemisiä yleisoireita hevosella; houkuteltava kuitenkin juomaan munuaisten huuhtelun vuoksi. Muut hoitotoimenpiteet käärmeen puremaan: Pistopaikkojen kylmäys, myöhemmin mahd. myös suihkuttelu lämpöisellä vedellä Maltillinen tulehduskipulääkitys Pistopaikan tulehtuessa antibiootti Rajusti oireileville kutsuttava eläinlääkäri paikalle Tarvittava hoito (nesteytys, antibiootti, kortisoni, nsaids )

16 Varsa Tiineyden kesto on normaalisti 335 ±20 vuorokautta. Syntymän jälkeen: Imurefleksi havaittavissa 30 min kuluessa Varsa nousee itsenäisesti jaloilleen 2 tunnin kuluessa varsomisesta Imee itsenäisesti 3 tunnin kuluessa varsomisesta Sydämen syke (sfr) lyöntiä minuutissa, aivan vastasyntyneellä 60 Hengitystiheys (hfr) kertaa minuutissa, spontaani hengitys syntymän jälkeen minuutissa Lämpö (peräsuoli) 37,0-38,5 astetta Ulostaa yleensä muutaman tunnin sisään, mekonium (suolipihka) poistuu ensimmäisen 24 tunnin aikana Virtsaa ensimmäisen 8-12 tunnin aikana, viimeistään 24 tunnin kuluessa Saatava hyvälaatuista ternimaitoa 1-2 litraa alle 12 tunnin kuluessa syntymästä (vasta-aineet) Normaali pikkuvarsa juo maitoa n. 25 % painostaan vuorokauden aikana (40 kg varsa 10 L); nousee imemään 2-4 kertaa tunnissa Istukka tarkastetaan silmämääräisesti; onko kokonainen, silmämääräisesti normaali, paino max. 11 % syntyneen varsan painos. Varsan napa kuivuu ja irtoaa viikon kuluessa. Varsan kunnosta tulee huolestua, jos varsalla ilmenee kuumetta nivelturvotuksia imurefleksi puuttuu/puutteellinen tai varsa ei ime varsa ei nouse ylös (ensiapuna lypsettävä tammaa, ja ternimaitoa juotettava tuttipullosta) vaikeutunut/pitkittynyt synnytys; varsan hapenpuute tamma valuttanut maitoa ennen synnytystä/ ternimaito muuten huonolaatuista; varsa syntyy täysin ilman vasta-aineita, joita saatava ternimaidosta ensimmäisen 12 elintunnin aikana sieraimista valuu maitoa imettäessä (kitalakihalkio) ennenaikainen/ täysiaikainen, mutta kehittymätön varsa (samettinen karvapeite, limakalvot vaaleat, korvat pehmeät (riippuvat), ei nouse seisomaan tai ime, usein jaloissa virheasentoja jne) muutoksia istukassa (paksuuntumat, paha haju jne.) navasta tippuu virtsaa (napa- tai nivustyrä; tapauskohtaisesti) Eläinlääkärin tarkastus/ hoito on välttämätöntä edellä mainituissa tapauksissa, yleensä on jo kiire.

17 Varsovan tamman ensiapu Tamman varsomisessa on kolme vaihetta: 1. Avautumisvaihe, 5-6 tuntia - kohdunkaulan löystyminen ja avautuminen - varsa kääntyy selkäasennosta vatsalleen - useamman kerran varsonut tamma ei välttämättä näytä mitään synnytykseen viittaavia oireita - nuoremmat tammat levottomia, lisääntynyt ulostamis- ja virtsaamistarve, vilkuilevat taakseen ja käyvät makuulla -tammaa seurattava, ei saa häiritä 2. ulostyöntövaihe, min - hyvin lyhyt, mutta saattaa olla raju - varsan pitää olla ulkona 30 min kuluessa! - levoton, huiskii hännällä, potkii vatsan alle, käy makuulle - myöhemmin tamma saattaa nousta ylös muutaman kerran ja vaihtaa kylkeä, mikä auttaa varsaa kääntymään oikeaan asentoon. Voimakkaiden työntöpolttojen tullessa tamma makaa kyljellään. - vulvasta voimalla ryöpsähtävä amnion neste (kellertävää, virtsanomaista) merkitsee varsinaisten työntöjen alkua varsan etukaviot vulvasta näkyviin vaalean amnionkalvonsisällä (kavion pohja alaspäin) toinen noin 10 cm toista edellä; lavat työntyvät hieman vinosti tamman lantioon; tilaa enemmän pää seuraa jalkojen päällä säärien kohdalla poltteet 3-4 voimakkaan työnnön sarjoina, joita seuraa 2-3 min lepo - tammaa voidaan auttaa vetämällä varsaa alaviistoon tammaan nähden; veto lopetetaan kun varsan lantio on ulkona. Jos tamma varsoo seisaaltaan, pitää varsa ottaa vastaan, ettei napanuora katkea liian nopeasti. Älä poista amnionkalvoa varsan turvan päältä ennen kuin rintakehä on ulkona, se voi rohkaista varsaa hengittämään ja sisäänhengitys laajentaa rintakehää. 3. Jälkeisvaihe, 1-3 tuntia - varsa syntyy useimmiten ehjässä amnionpussissa. Myös napanuora yleensä ehjä - varsa yleensä repii amnionpussinrikki etukavioillaan; ei aina, valvottava! - Puhdista sieraimet eritteistä, kun varsa on ulkona - napaverenkierto heikkenee vähitellen, ja nuora katkeaa itsestään n. 3-5 cm etäisyydeltä varsasta; ei siis kannata rynnätä katkaisemaan (varsa saa napanuoran kautta vielä 1-1,5 L verta)!. - Jos napanuora täytyy katkaista, on parasta vetää se poikki, jolloin napanuora katkeaa oikeasta kohdasta. Tällöin tulee pitää kiinni varsan puoleisesta päästä, ettei vetäessä revi vatsanpeitteitä.

18 - Sitomista ei tarvita mikäli nuora ei suuremmalti vuoda (nipistä sormin minuutin ajan). Navan tynkää voi muutamana päivänä puhdistaa laimealla Betadine-liuoksella - Revennyt amnionpussi ja napanuora (jälkeiset) kannattaa sitoa paketiksi kintereen yläpuolelle, jottei tamma astu niiden päälle ja ne repeydy; jälkeisten tulee irrota 2-3 tunnin kuluessa varsomisesta. Vahdittava ja tarkistettava! Nyrkkisääntönä on, että aina kun varsomisessa ilmenee ongelmia, eläinlääkäri on kutsuttava nopeasti paikalle! Asentovirheiden korjaukseen tarvitaan kokenut ja asiansa osaava ammattilainen (voimakkaat poltteet, tilanahtaus ja varsan pitkät jalat/kaula). Jos syystä tai toisesta joutuu avustamaan synnytystä (ennen eläinlääkärin saapumista): häntä on pintelöitävä, koko perineaalialueen huolellinen pesu (mieluiten pesu- Betadine :lla), omien käsien huolellinen pesu (pesu-betadine ), runsas liukasteiden käyttö Poikkeuksena, mikäli vulvasta työntyy punainen säkki, on istukka irronnut, ja pussi puhkaistava välittömästi, jotta varsa pääsee syntymään! Lisäksi on muistettava, että lainsäädännön mukaan synnyttävää eläintä ei saa ilman eläinlääkärin tarkastusta/ lupaa kuljettaa. Eläinlääkäriin on otettava yhteyttä ennen hevosen siirtoa. Yleensä muutenkin kannattaa eläinlääkäri aina ensin pyytää katsomaan varsova hevonen kotitallille ennen mahdollista remittointia. Jälkeisten tutkiminen Paino punnitus välittömästi jälkeisten irrottua ennen kuivumista ja kutistumista jne. normaalipaino < 11 % varsan painosta o painavampi: istukka turvonnut, mahd. tulehduksellisia muutoksia tai painava verentungoksesta napanuoran ennenaikainen irtoaminen o kevyempi: epätäydellinen (osittainen jälkeisten jääminen), suuria villuksettomia alueita silmämääräinen tarkastus o asettelu tasaiselle puhtaalle tarttumattomalle alustalle o molemmat pinnat tutkittava huolellisesti (käännettävä) o asettelu väärinpäin laitetun F-kirjaimen muotoon ; suurempi (ylempi) sakara tiine kohdunsarvi, pienempi (alempi) ei-tiine kohdunsarvi; alin osa F-kirjainta kohdunkaulaan rajoittunut alue päälipuoli (allantoispinta) vaalean harmahtava läpikuultava, napanuora kiinnittynyt toiseen kohdunsarveen tai näiden haarautumiskohtaan sisäpuoli (amnionpinta) yhtenäinen ruskeanpunertava sametinomainen villuspinta (ei amnionkalvon puhkeamispaikalla, poimuissa, rauhasalueilla ja aivan kohdunsarvien päissä) On muistettava, että etenkin luomisten yhteydessä jälkeiset hyvin tartuntavaarallisia.

19 Jälkeisten jääminen Jälkeiset yleensä irtoavat itsestään (jälkipoltteiden seurauksena) ½-3 tuntia varsomisen jälkeen, mutta mikäli ne ovat edelleen kiinni 4-6 tunnin kuluttua, vaativat hoitoa. Jälkeisten jääminen on hätätapaus! Jälkeisten jääminen on yleistä luomisten, synnytysvaikeuksien ja keisarinleikkauksen yhteydessä Hoito: kotona ensiapuna jälkeispaketti kannattaa sitoa hännän yläpuolelle, jottei tamma pääse polkemaan ja rikkomaan niitä. tamman hermostuneisuus lisää jälkipoltteiden määrää; tamma kannattanee viedä ulos tarhaan, ja jättää varsa karsinaan; jälkeiset usein putoavat tarhaan. mikäli eivät irtoa näillä konstein, eläinlääkäri paikalle (jälkeisten jääminen aiheuttaa kohtutulehdusriskin, ja sen myötä kaviokuumeriskin; molemmat henkeä uhkaavia tiloja) hoitona tapauksesta riippuen kohtua supistavat lääkeaineet (oksitosiini) yhdessä (tai erikseen) kohtuhuuhteluiden, systeemisenantibiootin, tulehduskipulääkkeen ja tetanus-rokotteen kanssa. Mikäli jälkeiset eivät irtoa hoidosta huolimatta, on tamma ja varsa toimitettava klinikkahoitoon toistuvia kohtuhuuhteluita ja aggressiivista antibioottihoitoa varten. Lisätietoa, esim.: ikoissa/harrastus-+ja+lemmikkielaimet/hevoset/ : mm. Hevonen eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna -opas Hevosten terveyden ja sairauden hoito Tietoa hevosen hoidosta, mm. vammat ja sairaudet o: Hevosen hoito, mm. Hevosen tarttuvat hengitystiesairaudet opas

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala

HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala ENSIHAVAINNOT Verenvuoto: valtimovuoto suihkuaa Kipu: tärinä, pinnallinen hengitys, hikoilu tuskainen ilme,

Lisätiedot

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Naudan synnytysteiden anatomiaa Normaali synnytys Vaikeutunut synnytys Synnytysapu Vastasyntyneen ja emän hoito

Lisätiedot

ENSIHAVAINNOT TOIMENPITEET ENSIHAVAINNOT ELÄINLÄÄKÄRIN TARVE. HAAVAT JA HAAVAHOITO 14.3.2013 Killerin ravirata

ENSIHAVAINNOT TOIMENPITEET ENSIHAVAINNOT ELÄINLÄÄKÄRIN TARVE. HAAVAT JA HAAVAHOITO 14.3.2013 Killerin ravirata ENSIHAVAINNOT HAAVAT JA HAAVAHOITO 14.3.2013 Killerin ravirata Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala Verenvuoto: valtimovuoto suihkuaa Kipu: tärinä, pinnallinen hengitys, hikoilu, tuskainen

Lisätiedot

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu Vahinkoja sattuu Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu Ennaltaehkäisy Jalkavauriot Sarven vauriot Haavat ja ruhjeet Silmävauriot Korvanlehden vammat Ennaltaehkäisy Tapaturmien paras hoito on ennaltaehkäisy

Lisätiedot

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka

Lisätiedot

Varsomisten vastoinkäymisiä

Varsomisten vastoinkäymisiä Varsomisten vastoinkäymisiä Suurin osa tammojen varsomisista sujuu hyvin ja valtaosa varsoista syntyy ilman erityisiä ongelmia. Välillä vastasyntyneellä varsalla voivat asiat mennä pieleen, ja silloin

Lisätiedot

Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto ELL tutkija Ninja Karikoski ELL, tutkija Ninja Karikoski Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Tulehdustila kavion lamellikerroksessa, joka kiinnittää kavioluun sarveiskavioon Kivulias

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

HARRASTUSKOIRAN ENSIAPU JA TERVEYDENHUOLTO. Lotta Axelson,Ell Eläinlääkäriasema Mevet

HARRASTUSKOIRAN ENSIAPU JA TERVEYDENHUOLTO. Lotta Axelson,Ell Eläinlääkäriasema Mevet HARRASTUSKOIRAN ENSIAPU JA TERVEYDENHUOLTO Lotta Axelson,Ell Eläinlääkäriasema Mevet Ongelmien ennaltaehkäisy hyvä peruskunto monipuolinen liikunta, ei ylirasitusta, ei hetkellisiä innostumisia, maastovaihtelut,

Lisätiedot

Hevosten yleisimmät jalkavaivat ja niiden hoito. 11.3.2015 Espoo ELL Heidi Kalsola Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Hevosklinikka Equivet, Vermo

Hevosten yleisimmät jalkavaivat ja niiden hoito. 11.3.2015 Espoo ELL Heidi Kalsola Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Hevosklinikka Equivet, Vermo Hevosten yleisimmät jalkavaivat ja niiden hoito 11.3.2015 Espoo ELL Heidi Kalsola Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Hevosklinikka Equivet, Vermo Hevosen jalan alaosan rakenne Hevosen jalan alaosan rakenne

Lisätiedot

Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö. ELT Sonja Virtanen 3.4.2014

Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö. ELT Sonja Virtanen 3.4.2014 Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö ELT Sonja Virtanen 3.4.2014 Esityksen sisältö Tallien tilavaatimukset Valvonta Yleisiä hevosten hyvinvointiin vaikuttavia

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

TAMMAN VARSOMINEN JA TERVE VARSA 01/01/2015 (Foaling and healthy foal) Tamman synnytys

TAMMAN VARSOMINEN JA TERVE VARSA 01/01/2015 (Foaling and healthy foal) Tamman synnytys TAMMAN VARSOMINEN JA TERVE VARSA 01/01/2015 (Foaling and healthy foal) Tamman synnytys Keskimääräinen kantoaika on 11 kuukautta, 340 vrk (320 350). Yleensä se on lähes sama toistuvissa varsomisissa. Aikaisin

Lisätiedot

4. Pikkuvasikan sairaudet

4. Pikkuvasikan sairaudet 4. Pikkuvasikan sairaudet Napatulehduksen oireet Tulehtunut napa on suurentunut kosketusarka valuttaa märkää / virtsaa Napatulehduksen oireet Vasikalla voi olla yleisoireita: Kuumeilu Apaattisuus, imee

Lisätiedot

Hevosen vatsaongelmat Erilaiset ähkytyypit, ripuli ja mahahaava; eli maa, taivas ja maailmankaikkeus!

Hevosen vatsaongelmat Erilaiset ähkytyypit, ripuli ja mahahaava; eli maa, taivas ja maailmankaikkeus! Hevosen vatsaongelmat Erilaiset ähkytyypit, ripuli ja mahahaava; eli maa, taivas ja maailmankaikkeus! Kati Niinistö ELL, Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, Dip. ECEIM Yliopistollinen eläinsairaala 29.10.2015

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Tavoitteena onnistunut tiineys ja terve varsa. Pia Raistakka Suomen Hippos ry

Tavoitteena onnistunut tiineys ja terve varsa. Pia Raistakka Suomen Hippos ry Tavoitteena onnistunut tiineys ja terve varsa Pia Raistakka Suomen Hippos ry Kotieläimistämme tamma paras synnyttäjä Suurin osa varsomisista sujuu ongelmitta Siitokseen soveltuva tamma on perusterve Ura,

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

Jännevamma ei paljon naurata

Jännevamma ei paljon naurata Jännevamma ei paljon naurata Sana jännevamma nostaa hevosenomistajan niskavillat tehokkaasti pystyyn, eikä aivan suotta. Jänne- ja hankosidevammat ovat urheiluhevosilla todella yleisiä, ja niiden paraneminen

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

ELL Elina Kummala Eläinklinikka Anivet

ELL Elina Kummala Eläinklinikka Anivet ELL Elina Kummala Eläinklinikka Anivet Luonnossa hevonen liikkuu etupainoisesti Ratsastettaessa pyritään siirtämään painoa enemmän hevosen takaosalle, lisäksi hevosta kootaan ja sillä on ratsastajan paino

Lisätiedot

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Särkyä sorkissa Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Sorkkavälin ajotulehdus Kantasyöpymä Sorkkavälin ihotulehdus Sorkka-alueen ihotulehdus Ennaltaehkäisy Tarttuvat sorkkasairaudet ternikasvattamossa

Lisätiedot

Tehtävä 1. Tunnista hevosen pään- ja jalkojen merkit /5p

Tehtävä 1. Tunnista hevosen pään- ja jalkojen merkit /5p Sydän-Hämeen ratsastajat ry:n ja Suomen Ratsastajainliiton järjestämät Valtakunnalliset Hevostaitomestaruuskilpailut Aitoossa 18.5.2013 TEORIAKOE SARJA I kilpailija numero: nimi: seura: kokonaispisteet:

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 TÄMÄN HEVOSTAITO-OPPAAN OMISTAA TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa.

Lisätiedot

1. Teurasporojen kuljetus...4. 2. Ante mortem tarkastus...4. 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4. 4. Tainnuttaminen...4. 5. Verenlasku / pisto...

1. Teurasporojen kuljetus...4. 2. Ante mortem tarkastus...4. 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4. 4. Tainnuttaminen...4. 5. Verenlasku / pisto... Porotietokansio Teurastusosio Karvonen Seppo, Pieski Kaarina 2007 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Teurasporojen kuljetus...4 2. Ante mortem tarkastus...4 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4 4. Tainnuttaminen...4

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Eläinlääkkeiden haittavaikutukset ja niiden seuranta Haittavaikutuksella tarkoitetaan haitallista tai tahatonta

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus

Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Killerjärvi 2013 EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

MAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013

MAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 Terve ja haavainen maha EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

OHJEITA RATSASTAJILLE

OHJEITA RATSASTAJILLE OHJEITA RATSASTAJILLE TALLILLE SAAPUMINEN Saavuthan tallille viimeistään 30 minuuttia ennen tunnin alkua. Maneesin vieressä on parkkipaikka, minne jätetään autot. Pihaan ei ajeta autoilla! Polkupyörän

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Ihmisen elimistöstä n. 60 % on vettä. Vuorokaudessa keho menettää normaalioloissa noin 2,5 litraa nestettä: noin 1,5 litraa poistuu munuaisten kautta

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info Valmistautuminen maratonille www.janakkalanjana.info Viikko ennen H-hetkeä Harjoittelu vähenee. Muista, viimeisen viikon harjoittelulla ei rakenneta, vaan tuhotaan kuntoa! Tankkaus: Lihakset täytetään

Lisätiedot

PAINE (p) massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala

PAINE (p) massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala PAINE (p) p= F A p= massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala 2 3 4 5 6 7 Mukaeltu BRADEN - painehaavariskiluokitus 1 2 3 4 paineen kesto & voimakkuus FYYSINEN AKTIIVI- SUUS KYKY MUUTTAA KEHON ASENTOA

Lisätiedot

ROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit

ROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit ROSE TM K TM ROSE K2 ROSE K2 TM NC POTILASOHJE ROSE K2 IRREGULAR CORNEA IC TM ROSE K2 Post Graft TM ROSE K2 XL semiskleraaliset piilolinssit TM Semiskleraalisten Rose K2 XL piilolinssien silmiin laitto

Lisätiedot

243, Verkkoloimi 243,00 243,00 243,00 243,00 243,00 243,00 243,00. Toimitus maksutta! Koot ja hinnat:

243, Verkkoloimi 243,00 243,00 243,00 243,00 243,00 243,00 243,00. Toimitus maksutta! Koot ja hinnat: Verkkoloimi 243, 00 Paras loimi sinulle, joka haluat hevosellesi Back on Track -vaikutuksen ympäri vuoden käyttämällä samaa loimea. Ohutta keraamista kangasta peittää ohut verkkokangas, joka hengittää

Lisätiedot

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy Elämän ensi hetket Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy 1.Vasikan alkuhoito ja elvytys 2. Heikko vastasyntynyt 3.Vastasyntyneen olosuhteet 4.Ternimaito 5.Kevään 2013 poikimiset luomisia tai kuolleita

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia Luuston kasvuhäiri iriöt t ja muita tuki- ja liikuntaelinten sairauksia Anu Lappalainen Pieneläinsairauksien insairauksien Erikoiseläinl inlääkäri SPL:n kasvattajakurssi 24.2.2006 Termejä dysplasia = kasvuhäiri

Lisätiedot

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat

Lisätiedot

Urheilijan nesteytys

Urheilijan nesteytys Urheilijan nesteytys Katja Mjøsund LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Orto-Lääkärit,, Helsinki Mehiläinen, Helsinki Paavo Nurmi keskus, Turku ADT, Suomen Suunnistusliitto Nesteytysohjeet Ennen suoritusta

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla!

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! VAIPANVAIHTO Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! HUOM! Tätä ohjetta ei toisteta joka välissä, tässä on asiasta yleishuomautus. 0. Milloin vaihdetaan? Kun

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

Fysioterapia ja osteopatia hevosille

Fysioterapia ja osteopatia hevosille Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. GastroGard 370 mg/g oraalipasta hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. 1 gramma sisältää:

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. GastroGard 370 mg/g oraalipasta hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. 1 gramma sisältää: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI GastroGard 370 mg/g oraalipasta hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 gramma sisältää: Vaikuttava aine Omepratsoli 370 mg Apuaineet Keltainen rautaoksidi

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

PD-katetrin juuren hoito

PD-katetrin juuren hoito PD-katetrin juuren hoito Potilasohje Tämä ohje on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa peritoneaalidialyysihoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 03//2015 Päivittäjä KL,ml Sisällys

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Rengasliinan käyttö edessä vastasyntyneestä ja lonkalla noin 3-4kk ikäisestä eteenpäin (voit käyttää

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla Elämän ensi hetket Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla Vasikan alkuhoito ja elvytys Ternimaito Vastasyntyneen olosuhteet Vasikan ensimmäinen elinpäivä = Elämän tärkein päivä Jos emo poikinut omin voimin

Lisätiedot

Lintujen anatomia sekä ensiapu öljyonnettomuudessa

Lintujen anatomia sekä ensiapu öljyonnettomuudessa Lintujen anatomia sekä ensiapu öljyonnettomuudessa Helsingin Yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta Luennon aiheita Millainen on terve lintu? Mitä öljy tekee linnulle? Miten öljyyntynyttä lintua

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ 1. Ruiskun pesu ennen käyttöönottoa 2. Maalin lisäys ja maalaus 3. Ruiskunpesu maalauksen jälkeen RUISKUN KÄYTTÖ MAALAUKSISSA Air-Mix-ruiskua käytetään lähinnä kalusteovien

Lisätiedot

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin

Lisätiedot

laatutuotteet hevosille

laatutuotteet hevosille laatutuotteet hevosille FINISH LINE TEKEE VOITTAJIA! Uskomattomat tulokset USA:ssa ja kaikki sisältävät vain luonnonmukaisia turvallisia aineosia. Pitkä kokemus ja korkeatasoinen tutkimustyö ovat tuottaneet

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

Seraquin. Luonnollista suojaa koiran ja kissan nivelille

Seraquin. Luonnollista suojaa koiran ja kissan nivelille Seraquin Luonnollista suojaa koiran ja kissan nivelille Nivelrikko Tavallisin syy koiran nivelperäiseen kipuun ja ontumiseen 20 % kaikista koirista sairastaa Suomessa 110 000 nivelrikkoista koiraa lonkkanivelet,

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

Kehonhuoltoa FoamRollerilla

Kehonhuoltoa FoamRollerilla Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita

Lisätiedot

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki 6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80

Lisätiedot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

HEVONEN KAVIOELÄIMENÄ

HEVONEN KAVIOELÄIMENÄ SISÄLLYS 1 2 3 4 HEVONEN KAVIOELÄIMENÄ 9 HEVOSEN JA KENGITYKSEN HISTORIA 10 KAVION HYVINVOINTI 12 MIKSI HEVONEN KENGITETÄÄN? 13 KAVIO JA LAIDUNKAUSI 14 KENGÄTTÖMYYS 15 KENGITETTÄVÄN HEVOSEN KÄSITTELY 17

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot