Valtion ja kuntien rahoitusvarallisuus ja sen tuotto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion ja kuntien rahoitusvarallisuus ja sen tuotto"

Transkriptio

1 Keskustelualoite 2/2011 Valtion ja kuntien rahoitusvarallisuus ja sen tuotto Mikko Spolander Toukokuu 2011

2 Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä siten välttämättä vastaa valtiovarainministeriön kantaa. Valtiovarainministeriö, Snellmaninkatu 1 A, Helsinki, PL 28, VALTIONEUVOSTO, ISSN ISBN

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 1(16) VALTION JA KUNTIEN RAHOITUSVARALLISUUS JA SEN TUOTTO 1 Yhteenveto Tässä selvityksessä tarkastellaan valtion ja kuntien rahoitusvarallisuutta vuosina Huomio kohdistetaan varallisuuden määrään ja rakenteeseen sekä varallisuuden vuotuiseen tuottoon. Tietojen lähteenä käytetään rahoitustilinpitoa ja kansantalouden tilinpitoa, joissa sektoreiden saamiset ja niistä kertyvät tulot kirjataan yhdenmukaisesti. Valtiolla oli rahoitussaamisia 62,8 mrd. euroa ja kunnilla 20,7 mrd. euroa vuoden 2010 lopussa. Osakkeet ja muut osuuden muodostavat suurimman yksittäisen erän sekä valtion että kuntien kaikista saamisista. Valtion osake- ja osuusomistuksesta noin 60 % on kiinni pörssinoteeratuissa osakkeissa. Niiden markkina-arvon vaihtelu selittää suurimman osan valtion rahoitusvarallisuuden vaihtelusta tarkastelujaksolla. Kunnilla on hyvin vähän pörssinoteerattuja osakkeita salkussaan. Niiden osake- ja osuusomistus koostuu lähes yksinomaan osakemuotoisesta kiinteistöomistuksesta sekä osuuksista liikelaitoksissa ja kuntayhtymissä. Kuntien rahoitusvarallisuus on kasvanut näiden erien sekä osittain kassanhallintaan liittyvän sijoitusrahasto-omistuksen kasvun vanavedessä tarkastelujaksolla. Lainojen liikkeellelaskut ja takaisinmaksut sekä muut kassanhallinnan toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi valtion rahoitusvarallisuuden vaihteluun kalenterivuoden aikana. Varovaisuusperiaatteen noudattaminen budjetoinnissa ja perustuslain vaatimus esittää talousarviossa arvio valtion lainanottotarpeesta ovat tupanneet kasvattamaan valtion kassaa tarpeettomasti. Perustuslakia ollaan paraikaa uudistamassa tältä osin niin, etteivät budjetointimenettelyt enää jatkossa kangistaisi kassanhallintaa epätarkoituksenmukaisella tavalla. Sekä valtio että kunnat ovat kyenneet saamaan rahoitusvarallisuudelleen kelvollisen tuoton. Niiden korollisten saamisten efektiivinen korkotuotto on ollut selvästi lyhyitä rahamarkkinakorkoja suurempi ja samaa tasoa kuin valtion lainoistaan maksama korko. Kuntien pörssinoteeratun osakeomistuksen osinkotuotto on ollut samaa tasoa kuin Hexyleisindeksiin sisältyvien yritysten keskimäärin, valtion pörssinoteeratun osakeomistuksen osinkotuotto on ollut jopa jonkin veran vertailutasoa korkeampi. Valtion ja kuntien muun osake- ja osuusomistuksen osinkotuotto on myös ollut vertailutasoa korkeampi. Valtio ja kunnat asettavat omistamilleen kuntayhtymille, kiinteistöosakeyhtiöille ja liikelaitoksille liiketaloudellisten tavoitteiden ohella yleishyödyllisiä tavoitteita. Tästä ja noteeraamattoman omistuksen arvostukseen liittyvistä varaumista huolimatta nämä yhtiöt ja yritysmäiset yhteisöt näyttävät olleen kelvollinen sijoitus omistajilleen.

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 2(16) 2 Lähteet ja käsitteet Selvityksessä käytetään rahoitustilinpidon tietoja valtionhallinnon ja paikallishallinnon rahoitusvaroista vaadeluokittain ja kansantalouden tilinpidon tietoja näistä varoista kertyneistä omaisuustuloista. Valtionhallinto koostuu talousarviotaloudesta ja talousarvion ulkopuolisista rahastoista. Valtion eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin kuuluviin työeläkerahastoihin ja jää siksi tämän tarkastelun ulkopuolelle. Paikallishallinto koostuu kunnista, kuntayhtymistä ja Ahvenanmaan maakuntahallinnosta. Tästä eteenpäin tässä muistiossa valtionhallinnosta käytetään nimitystä valtio ja paikallishallinnosta nimitystä kunnat. Rahoitusvaroista on tietoja vuosineljänneksittäin vuoden 1998 viimeiseltä neljännekseltä vuoden 2010 loppuun. Omaisuustuloista on tietoja pidemmältäkin ajalta, mutta alaeriin eli korkoihin ja osinkoihin eroteltuna vain vuosittain. Näistä syistä tarkastelu rajautuu kattamaan vuodet Rahoitusvarat ovat varoja, jotka koostuvat maksuvälineistä, rahoitussaamisista sekä sellaisista taloudellisista varoista, jotka ovat luonteeltaan saamisten kaltaisia. Rahoitussaamiset oikeuttavat niiden omistajan eli velkojan saamaan maksun tai sarjan maksuja velalliselta eli siltä institutionaaliselta yksiköltä, joka on hankkinut saamisen vastineena olevan velan. Rahoitustilinpidossa rahoitusvarat jaetaan seitsemään vaadeluokkaan: monetaarinen kulta ja erityisnosto-oikeudet (AF.1) käteisraha ja talletukset (AF.2), muuta arvopaperit kuin osakkeet (AF.3), lainat (AF.4), osakkeet ja osuudet (AF.5), vakuutustekninen vastuuvelka (AF.6), muut saamiset (AF.7). Monetaarinen kulta ja erityisnosto-oikeudet (AF.1) ovat osa keskuspankin valuuttavarantoa. Niitä on vain Suomen Pankilla, joka jää tämän selvityksen tarkastelun ulkopuolelle. Käteisrahaan ja talletuksiin (AF.2) luokitellaan oman ja ulkomaanrahan määräiset talletukset rahalaitoksissa. Talletukset muissa kuin rahalaitoksissa luokitellaan lainoiksi. Muita arvopapereita kuin osakkeita (AF.3) ovat haltijapaperit, joita voidaan siirtää ja joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla. Haltijapaperit eivät anna niiden haltijalle omistajan oikeuksia niiden liikkeelle laskijaan. Tällaisia papereita ovat rahamarkkinainstrumentit (AF.331), joukkovelkakirjalainat (AF.332) sekä johdannaissopimukset (AF.34). Suunnatut joukkovelkakirjalainat, joita ei voi siirtää, luokitellaan lainoiksi. Lainoiksi (AF.4) luokitellaan suoraan tai välittäjän kautta myönnetyt luotot. Lainoja ovat myös talletukset muissa kuin rahalaitoksissa ja joukkovelkakirjalainat, joita ei voi siirtää.

5 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 3(16) Osakkeita ja osuuksia (AF.5) ovat vaateet, joiden kautta niiden haltijalla on omistajan oikeuksia yrityksiin tai yritysmäisiin yhteisöihin. Tällaisia oikeuksia ovat oikeus osuuteen yrityksen voitosta ja yritystä tai yhteisöä purettaessa oikeus jako-osaan niiden lopetusvaroista. Osakkeita ja osuuksia ovat julkisen kaupankäynnin kohteena olevat pörssinoteeratut osakkeet (AF.511), noteeraamattomat osakkeet (AF.512) ja muut osuudet (AF.513) kuten asunto- ja kiinteistöosakkeet sekä muihin kuin osakemuotoisiin yhteisöihin sijoitettu pääoma. Näiden lisäksi sijoitus ja muiden rahastojen rahasto-osuudet (AF.52) luokitellaan osakkeisiin ja osuuksiin. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan (AF.6) luokitellaan yksilölliseen vapaehtoiseen eläkeja henkivakuutukseen kuuluvat rahastot, joita vakuutuslaitokset keräävät tulevia korvauksia varten. Lakisääteiseen kollektiiviseen eläkevakuutukseen kuuluvat rahastot eivät sisälly tähän vaateeseen. Valtion ja kuntien rahoitustilinpidossa tähän erään kirjataan siirtosaamisia, joita ovat ennakkoon maksetut vahinkovakuutusmaksut ja saamatta olevat vahinkovakuutuskorvaukset. Muita saamisia (AF.7) ovat tavaroihin ja palveluihin liittyvien taloustoimien yhteydessä syntyvät siirtosaamiset sekä ennakkomaksut tekeillä olevista tai tulevista suoritteista. Muita saamisia ovat myös rahoitussaamiset, jotka syntyvät tulonjakoon liittyvien rahoitustaloustoimien ja niiden maksun ajoituserosta suoriteperusteisessa kirjanpidossa. Omaisuustulot jaotellaan kolmeen luokkaan sen mukaan, mistä vaateesta tulo kertyy: korot (D.41), joita kertyy vaateista luokissa AF.2, AF.3, AF.4, AF.52 ja AF.7, osingot (D.421), joita kertyy osakemuotoisista vaateista luokissa AF.511 ja AF.512. yrittäjätulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (D.422), joita kertyy muista kuin osakemuotoisista vaateista luokassa AF Valtion rahoitusvarallisuus 3.1 Varallisuuden koostumus ja määrä Valtion saamiset vaadeluokittain esitetään kuviossa 1 ja liitetaulukossa 1. Käteisrahaksi ja talletuksiksi (AF.2) sekä muiksi arvopapereiksi kuin osakkeiksi (AF.3) luokitellut vaateet muodostavat valtion kassan. Valtiolla on kassassaan talletuksia rahalaitoksissa ja rahamarkkinainstrumentteja eli alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään vuoden mittaiseen rahoitukseen tarkoitettuja jälkimarkkinakelpoisia saamistodistuksia. Pidempään rahoitukseen tarkoitettuja joukkovelkakirjalainoja ja johdannaissopimuksia valtiolla ei ole rahoitussalkussaan. Valtion kassa vaihtelee kassaan kertyvien juoksevien tulojen ja kassasta maksettavien juoksevien menojen sekä velan lyhennysten ja nostojen mukaan. Jos valtion rahoitusasema on ylijäämäinen, valtio lyhentää velkaansa. Jos valtion rahoitusasema on alijäämäinen, valtio ottaa lisää velkaa. Velanoton kautta kerätyt varat päätyvät valtion kassaan,

6 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 4(16) josta niitä käytetään tarpeen mukaan vuoden kuluessa. Taantuman seurauksena valtion rahoitustarve ja lainanotto ovat kasvaneet merkittävästi. Mittavien lainaemissioiden myötä myös valtion kassan vaihtelut ovat voimistuneet. Kuvio 1: Valtion saamiset vaadeluokittain , milj. euroa. Vaateet yhteensä Käteisraha ja talletukset Muut arvopaperit kuin osakkeett Lainat Osakkeet ja osuudet Muut milj. euroa Lähde: Tilastokeskus. Velvoite osoittaa talousarviossa tulot, joilla menot katetaan, on säädetty perustuslaissa. Tästä syystä talousarviossa on aina ollut arvio velanottotarpeesta tai määräraha velan lyhentämiseen. Arviot ovat toimineet valtionvelan hallinnoinnin perustana. Siltä osin, kun valtion rahoitusalijäämä osoittautuu talousarviossa arvioitua pienemmäksi tai rahoitusylijäämä suuremmaksi, valtion kassaan kertyy ylimääräistä rahaa ns. talousarvion kumulatiivista ylijäämää. Vastaavasti menoarvioiden ylittyminen tai tuloarvioiden alittuminen kasvattaa arvioitua rahoitustarvetta. Yli- ja alijäämäarvioiden tarkentumisesta aiheutuvista muutoksista talousarvioon on päätetty lisätalousarvioiden yhteydessä. Pääsääntöisesti valtion rahoitustarve näyttäisi osoittautuneen talousarvioissa arvioitua pienemmäksi luvun alun taantuman jälkeen on varsin monena vuonna käynyt niin, että valtion tilinpäätöksessä menot ovat jääneet talousarvioissa arvioitua pienemmiksi samalla, kun tuloja on kertynyt talousarvioissa arvioitua enemmän. Tällä tavoin systemaattisesti kertyneitä kumulatiivisia ylijäämiä on aika ajoin purettu talousarvioon eli talousarvion menoja on katettu suoraan valtion kassasta. Talousarvion tasapaino- eli kattamisvaatimusta koskevaa perustuslain sääntelyä ollaan parhaillaan muuttamassa joustavampaan suuntaan niin, että se sallisi valtionvelan hallinnoinnin nykyistä tehokkaammin. Tällöin valtion velkaa voitaisiin ottaa ja lyhentää joustavasti eduskunnan lainanottosuostumuksen asettamissa rajoissa, mikä rajoittaisi kumula-

7 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 5(16) tiivisten ylijäämien kehittymistä, valtion kassaan kasvua, valtion velanhoidon kustannuksia ja ylisuurten kassavarojen sijoittamisesta aiheutuvia riskejä. 1 Valtion lainasaamiset (AF.4) koostuvat valtion varoista myönnetyistä lainoista. Koska tietopohja ei salli tekemään jakoa alkuperäisen maturiteetin mukaisiin lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin saamisiin, kaikkien lainasaamisten oletetaan olevan pitkäaikaisia. Valtion asuntorahaston (VAR) myöntämät lainat ovat lainasaamisten ylivoimaisesti suurin erä - noin 9 mrd. euroa vuoden 2009 lopussa. Merkittäviä mutta selvästi pienempiä lainasaamisia syntyy Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) ja Ydinjätehuoltorahaston myöntämistä lainoista. Maatilatalouden kehittämisrahasto myöntää lainoja maatilojen elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantavien investointien ja omistajanvaihdosten rahoittamiseen. Näiden kanta oli noin 350 milj. euroa vuoden 2009 lopussa. Ydinjätehuoltorahasto kerää jätehuoltovelvollisilta maksuja rahastoon, jolla varaudutaan kattamaan ydinjätehuollon kustannuksia. Rahasto voi myöntää varoistaan lainaa jätehuoltovelvollisille. Siltä osin, kun nämä eivät lainaa halua, rahasto lainaa varoja valtiolle. Ydinjätehuoltorahaston lainasaamiset olivat noin 300 milj. euroa vuoden 2009 lopussa. Valtion talousarviotaloudesta eli budjetista myönnetään myös lainoja. Suurimpia myöntäjiä ovat valtiovarainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Näihin lainoihin kuuluvat teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin myöntämät lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen noin 490 milj. euroa, lainat Suomen Vientiluotolle noin 280 milj. euroa ja laina Islannin valtiolle noin 350 milj. euroa. Suomen osuus Kreikan valtiolle myönnetyistä vakauttamislainoista kirjataan myös aikanaan näihin lainasaamisiin. Valtaosa budjetissa mainituista valtion varoista myönnetyistä lainoista on kuitenkin lainoja valtion liikelaitoksille pääasiassa Senaatti-kiinteistöille. Rahoitustilinpidossa nämä saamiset luokitellaan kuitenkin oman pääoman ehtoisina sijoituksina osakkeisiin ja osuuksiin (AF.5). Valtio omistaa monenlaisia osakkeita ja osuuksia (AF.5). Osakkeet ja osuudet ovat valtion rahoitusvarallisuuden suurin erä. Lisäksi sen arvo on vaihdellut merkittävästi tarkastelujaksolla. Valtaosa valtion omistamista osakkeista ja osuuksista on pörssinoteerattuja osakkeita. Ne arvostetaan rahoitustilinpidossa markkina-arvoon ja siksi niiden arvo vaihtelee enemmän kuin muiden vaateiden. Samalla se, että valtio on myynyt osuuksiaan omistamistaan yhtiöistä sijoittajille, on kutistanut osakeomistuksen arvoa. 2 Noteeratun osake-omistuksen arvon vaihtelu selittää lähes täysin valtion koko osake- ja osuusomistuksen arvon vaihtelun viime vuosina. Valtio omistaa pörssinoteerattuja osakkeita paitsi suoraan myös Solidium Oy:n kautta. Nämä omistukset ja valtion omistuksen osuus kyseisissä yhtiöissä on koottu taulukkoon 1. Omistus yhtiöissä, joita valtio omistaa suoraan, on määritelty strategiseksi niin, että valtion omistusosuuden täytyy säilyä vähintään 50,1 prosentissa. 1 HE 158/2010 vp. 2 Valtion nettotulot osakemyynneistä ovat olleet lähes 13 mrd. euroa vuosina

8 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 6(16) Taulukko 1: Valtion suoraan ja Solidium Oy:n kautta omistamat pörssinoteeratut osakkeet. Omistus suoraan Omistus Solidium Oy:n kautta Yhtiö Osuus, % Yhtiö Osuus, % Finnair 55,8 Elisa 10,0 Fortum 50,8 Kemira 16,7 Neste 50,1 Metso 10,4 Outokumpu 31,0 Rautaruukki 39,7 Sampo 14,1 Sponda 34,3 Stora Enso 12,3 TeliaSonera 13,7 Tieto 10,0 Tikkurila 14,7 Lähde: Valtiovarainministeriö. Valtio omistaa myös suuren määrän sellaisten yhtiöiden osakkeita, joita ei noteerata pörssissä. Koska ne arvostetaan rahoitustilinpidossa hankinta-, emissio- tai johonkin muuhun todellisesta markkinahinnasta poikkeavaan kirjanpitoarvoon, niiden arvo ei vaihtele läheskään samalla tavalla kuin noteerattujen osakkeiden. Valtion suurimpia noteeraamattomia osakeomistuksia ovat Altia, Destia, Ekokem, Fingrid, Gasum, Governia, Itella, Patria, Vapo, VR-yhtymä, Teollisen yhteistyön rahasto (Finnfund), Suomen Erillisverkot, Arsenal, Finnvera, Suomen Teollisuussijoitus, Alko ja Kuntarahoitus. Valtion omistamiin noteeraamattomiin osakkeisiin kuuluvat myös kiinteistöosakkeet kuten yliopistoille siirretyt kiinteistöt. Valtion liikelaitosten ja Suomen Pankin peruspääomista muodostuu osakkeet ja osuudet luokan muut osuudet. Valtio ei omista sijoitus ja muiden rahastojen rahasto-osuuksia. Valtiolla ei ole vakuutustekniseen vastuuvelkaan (AF.6) luettavia vaateita saamisissaan. Muita saamisia (AF.7) valtiolle syntyy erityisesti puolustusvoimien hankintoihin liittyvistä ennakkomaksuista. Ennakkomaksuja syntyy myös siitä, että valtio maksaa työntekijöidensä palkat tyypillisesti kuukauden puolivälissä eli ennen kuin työntekijä on tehnyt valtiolle palkkaa vastaavan työsuorituksen. Merkittäviä siirtosaamisia syntyy puolestaan siitä, että työnantajat tilittävät maksamistaan palkoista perimänsä tuloverot verohallinnolle aina veronmääräytymiskuukautta seuraavan ja tuotannon ja myynnin perusteella määräytyvät tuoteverot sitä seuraavan kuukauden aikana. Tästä syystä kunkin vuosineljänneksen viimeisen kahden kuukauden (maaliskuu, kesäkuu, syyskuu, joulukuu) verotuloja on aina siirtosaamisena kyseisen vuosineljänneksen rahoitustilinpidossa. Jakamalla vuotuiset valtion maksamat palkat ja palkkiot sekä valtion saamat verotulot keskimääräisiksi kuukausittaisiksi suorituksiksi saadaan karkea arvio siirtosaamisten mittaluokasta kunkin kuukauden lopussa. Vuonna 2009 keskimääräiset siirtosaamiset olisivat näin olleet noin 3 mrd. euron luokkaa. Jos tarkastelua täydennetään ottamalla huomioon valtion välituotekäyttö, arvio nousee runsaaseen noin 3¼ mrd. euroon. Luku on jonkin verran suurempi kuin valtion muut saamiset rahoitustilinpidossa (liitetaulukko 1).

9 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 7(16) 3.2 Varallisuuden tuotto Valtion kassan (AF.2 ja AF.3) ja noteeratun osakeomistuksen (AF.511) arvon vaihtelu selittää lähes täysin valtion koko rahoitusvarallisuuden arvon vaihtelun viime vuosina. Rahoitustilinpitoon kirjatun rahoitusvarallisuuden tuotto kirjataan kansantalouden tilinpitoon korkotuloina, osinkoina ja yrittäjätuloina. Valtiolle kertyy korkotuloja käteisrahasta ja talletuksista (AF.2), muista arvopapereista kuin osakkeista (AF.3), lainoista (AF.4), rahasto-osuuksista (AF.52) ja muista saamisista (AF.7). Osinkoja kertyy puolestaan osakkeista (AF.511 ja AF.512) ja yrittäjätuloa osuuksista (AF.513). Valtion saamat korot, osingot ja yrittäjätulot esitetään liitetaulukossa 3. Valtion korollisten saamisten vuotuinen efektiivinen tuotto korot suhteessa korollisten saamisten kunkin vuoden keskimääräiseen arvoon esitetään kuviossa 2. Kuvio 2: Valtion korollisten saamisten efektiivinen korko sekä 12 kuukauden euriborkorko ja Suomen valtion 10 vuoden viitelainan korko , % % korkotuotto 12 kk euribor Suomen valtion 10 v viitelaina Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Tilinpidossa korkotuloja ei jaotella pienemmiksi puroiksi sen mukaan, mistä korollisiksi määriteltyjen saamisten alaerästä korot kertyvät. Tämä mutkistaa korkosalkun tuoton suhteuttamista vaihtoehtoiseen tuottoon markkinoilla. Saamiset, joista korkotuloja ajatellaan syntyvän, ovat hyvin eriluonteisia. Niihin luetaan saamisia puhtaista talletuksista ja muista kassanhallinnan instrumenteista (AF.2, AF.3 ja AF.52), valtion varoista myönnetyistä lainoista (AF.4) sekä ennakkomaksuista ja verontilitykseen liittyvien maksuaikojen myötä syntyvistä siirtosaamisista (AF.7). Erityisesti verontilitykseen liittyvien maksuaikojen myötä syntyviä siirtosaamisia on vaikea mieltää korollisiksi. Tästä syystä luokkaan AF.7 luokiteltuja saamisia ei tässä tarkastelussa lueta korollisiksi saamisiksi. Kuviossa 2 valtion korollisten saamisten efektiivistä tuottoa verrataan 12 kuukauden euribor-korkoon ja Suomen valtion 10 vuoden viitelainan korkoon. Koska talletukset

10 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 8(16) (AF.2) ja muut kassanhallinnan instrumentit (AF.3) ovat lyhyitä sijoituksia, lyhyttä rahamarkkinakorkoa voi pitää niille käypänä vertailutuottona. Valtion varoista myönnettyjen lainojen (AF.4) maturiteetti on selvästi pidempi, mutta niiden korot määräytyvät hallinnollisesti. Tästä syystä on epäselvää, mikä olisi käypä vertailutuotto niille. Ylipäätään valtion varoista myönnettyjen lainojen (AF.4) osuus korollisista saamisista on pienentynyt tarkastelujaksolla samalla, kun kassaan laskettavien erien (AF.2 ja AF.3) osuus on kasvanut (kuvio 3). Valtion 10 vuoden viitelainan korko kuvaa puolestaan kustannusta, joka syntyy, kun varoja makuutetaan kassassa tai niitä lainataan talouden muille sektoreille tilanteessa, jossa valtion rahoitusasema on alijäämäinen. Kuvio 3: Korollisiksi saamisiksi laskettavien erien osuus valtion kaikista korollisista saamisista , %. 100 % AF2 Käteisraha ja talletukset AF3 Rahamarkkinainstrumentit ja jvk:t AF4 Lainat 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lähde: Tilastokeskus. Valtion korollisten saamisten vuotuinen efektiivinen korkotuotto on ollut säännönmukaisesti lyhyitä rahamarkkinakorkoja korkeampi tarkastelujaksolla. Keskimäärin valtion korkosalkku on tuottanut korkotuloa 4,2 % vuodessa tarkastelujaksolla. Samaan aikaan 12 kuukauden euribor-korko on ollut keskimäärin 3,2 prosenttia ja valtion 10 vuoden viitelainan korko 4,2 %. Se, miksi valtio on onnistunut korkosalkun hoidossa näin hyvin, kaipaisi tässä esitettyä tarkempaa perehtymistä korollisten saamisten rakenteeseen ja valtion kassanhallintaan. 3 Valtion osake- ja osuusomistuksen vuotuinen efektiivinen tuotto osingot ja yrittäjätulot suhteessa osake- ja osuusomistuksen kunkin vuoden keskimääräiseen arvoon esitetään kuviossa 4. 3 Yksi syy lienee se, että valtion varoista myönnettyjen lainojen korot määräytyvät hallinnollisilla päätöksillä, ovat siksi hyvin hidasliikkeisiä ja säilyvät markkinakorkojen laskiessa pitkään markkinakorkoja korkeampina.

11 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 9(16) Kuvio 4: Valtion osakeomistuksen vuotuinen efektiivinen tuotto ja Hex-yleisindeksin vuotuinen osinkotuotto , % % noteeratut muut Hex Lähteet: Bloomberg, Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Tilinpidossa osinkotulot saadaan jaoteltua noteeratuista osakkeista saaduiksi osingoiksi ja noteeraamattomista osakkeista saaduiksi osingoiksi vuodesta 2001 alkaen. Tämän lisäksi osuusomistuksesta kertyy yrittäjätuloa. Osake- ja osuusomistuksen efektiiviset tuotot on laskettu tämän jaottelun mukaan niin, että noteeraamattoman osakeomistuksen osingot ja osuusomistuksesta kertyneet yrittäjätulot on niputettu yhteen. Kuviossa 4 efektiivisiä tuottoja verrataan Hex-yleisindeksin vuotuiseen osinkotuottoon. Noteerattujen osakkeiden osuus kaikista valtion omistamista osakkeista ja osuuksista on ollut korkea (kuvio 5). Osuus on vaihdellut ja ollut ylipäätään pienenemään päin tarkastelujaksolla. Osittain tähän on ollut syynä se, että noteerattujen osakkeiden hinnat vaihtelevat enemmän kuin noteeraamattomien, osittain se, että valtio on myynyt noteerattuja osakkeita salkustaan lähes 13 mrd. euron edestä tarkastelujaksolla. Edelleen yli puolet valtion omistamista osakkeista ja osuuksista on pörssinoteerattuja osakkeita. Valtion pörssinoteerattu osakeomistus näyttää tuottaneen osinkoa enemmän kuin Helsingin pörssin yleisindeksiin sisältyvät osakkeet keskimäärin. Noteeratun osakeomistuksen osinkotuotto on ollut keskimäärin 4,5 % ja HEX-yleisindeksin 3,5 % tarkastelujaksolla. Myös valtion muu osake- ja osuusomistus on tuottanut hieman yleisindeksiä enemmän sen tuotto on ollut keskimäärin 3,7 % tarkastelujaksolla. Näyttää siltä, että valtion liikelaitoksia ja valtion kokonaan tai suurimmaksi osaksi omistamia yhtiöitä, joita ei noteerata pörssissä, ei ole pystytetty pelkästään yleishyödyllisistä lähtökohdista hoitamaan tarpeellisiksi katsottuja tehtäviä. Mahdollisista yleishyödyllisistä tavoitteista huolimatta nämä yhtiöt ovat olleet kelvollinen sijoitus valtiolle. Tosin valtion muun kuin noteeratun osake- ja osuusomistuksen tuottoa nostaa se, että omistus tilastoidaan hankintahintaan tai johonkin muuhun kirjanpitoarvoon, joka lienee monesti omistuksen käypää arvoa alempi. Omistuksen käypään arvoon suhteutettuna sen tuotto olisi todennäköisesti edellä esitettyä alempi.

12 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 10(16) Kuvio 5: Pörssinoteerattujen ja muiden osakkeiden ja osuuksien osuus valtion kaikesta osake- ja osuusomistuksesta , %. 100 % % noteeratut muut 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lähde: Tilastokeskus. 4 Kuntien rahoitusvarallisuus 4.1 Varallisuuden koostumus ja määrä Kuntien saamiset vaadeluokittain esitetään kuviossa 6 ja liitetaulukossa 2. Kuntien rahoitusvarallisuuden koostumus on monilta osin samanlainen kuin valtion. Kuntien kassa näkyy käteisrahassa ja talletuksissa (AF.2) ja muissa arvopapereissa kuin osakkeissa (AF.3). Kunnilla on kassassaan talletuksia rahalaitoksissa, rahamarkkinainstrumentteja ja joukkovelkakirjalainoja. Osa kuntien kassasta lienee sijoitettu osakkeiden ja osuuksien alle luokiteltaviin rahasto-osuuksiin (AF.52). Kunnilla on lainasaamisia (AF.4) lähinnä omilta liikelaitoksiltaan ja omistamiltaan yrityksiltä. Lisäksi kunnat välittävät valtion varoista lainoja esimerkiksi asuntoyhteisöille ja kotitalouksille. Nämä läpikulkuerät luetaan sekä kuntien velkoihin että saamisiin. Kunnilla on osakkeita ja osuuksia (AF.5) pitkälti samoin perustein kuin valtiolla. Noteerattujen osakkeiden omistuksen arvo on alentunut tasaisesti vuosikymmenen puolestavälistä lähtien ja on tätä nykyä varsin pieni. Kuntien osakemuotoinen kiinteistöomistus muodostaa suurimman osan kuntien noteeraamattomista osakkeista. Kuntien noteeraamattomien osakkeiden omistuksen arvo on noussut merkittävästi tarkastelujaksolla ja etenkin vuosikymmenen puolenvälin jälkeen. Osuudet kuntayhtymissä ja liikelaitoksissa ovat suurimpia eriä luokassa muut osuudet. Kunnat ovat sijoittaneet varojaan myös sijoitusrahasto-osuuksiin. Sijoitusrahasto-omistuksen arvon vaihtelu selittää lähes täysin kuntien koko osake- ja osuusomistuksen arvon vaihtelun viime vuosina.

13 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 11(16) Kuvio 6: Kuntien saamiset vaadeluokittain, , milj. euroa. Vaateet yhteensä Käteisraha ja talletukset Muut arvopaperit kuin osakkeet Lainat Osakkeet ja osuudet Muut milj. euroa Lähde: Tilastokeskus. 4.2 Varallisuuden tuotto Kunnilla on vähäinen määrä vakuutustekniseen vastuuvelkaan (AF.6) luettavia vaateita saamisissaan. Nämä saamiset ovat ennakkoon maksettuja vahinkovakuutusmaksuja ja saamatta olevia vahinkovakuutuskorvauksia. Kunnille syntyy muita saamisia (AF.7) hankintoihin ja palkanmaksuun liittyvistä ennakkomaksuista sekä verojen tilitykseen liittyvän viipeen myötä syntyvistä siirtosaamisista samaan tapaan kuin valtiolle. Jakamalla vuotuiset kuntien maksamat palkat ja palkkiot sekä kuntien saamat verotulot keskimääräisiksi kuukausittaisiksi suorituksiksi saadaan karkea arvio siirtosaamisten mittaluokasta kunkin kuukauden lopussa. Vuonna 2009 keskimääräiset siirtosaamiset olisivat näin olleet runsaan 2 mrd. euron luokkaa. Jos tarkastelua täydennetään ottamalla huomioon kuntien välituotekäyttö, arvio nousee runsaaseen 2½ mrd. euroon. Luku on melko lähellä sitä, mitä kuntien muihin saamisiin on kirjattu rahoitustilinpidossa (liitetaulukko 2). Kuntien rahasto-omistuksen (AF.52) arvon vaihtelu selittää suuren osan kuntien koko rahoitusvarallisuuden arvon vaihtelusta viime vuosina. Muita merkittäviä selittäviä eriä ovat olleet käteisraha ja talletukset (AF.2) sekä noteeraamattomat osakkeet (AF.512) ja muut osuudet (AF.513). Kuntien saamat korot, osingot ja yrittäjätulot esitetään liitetaulukossa 3.

14 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 12(16) Kuntien korollisten saamisten vuotuinen efektiivinen tuotto esitetään kuviossa 7. Tuottoa verrataan lyhyeen rahamarkkinakorkoon ja valtion viitelainakorkoon samaan tapaan ja samoin perustein kuin edellä valtion korollisten saamisten tuottoa tarkasteltaessa. Toisin kuin valtiolla kunnilla on varsin paljon rahastosijoituksia (AF.52), joista kertyy korkotuloa tilinpidossa. Koska rahastosijoitukset koostunevat sekä luonteeltaan pitkäaikaisista että lyhytaikaisista vaateista, rahastosijoitusten vertailutuotto asettunee jonnekin lyhyen ja pitkän markkinakoron välille. Korollisiksi saamisiksi laskettavien erien osuus kuntien kaikista korollisista saamisista esitetään kuviossa 8. Kuvio 7: Kuntien korollisten saamisten efektiivinen korko sekä 12 kuukauden euriborkorko ja Suomen valtion 10 vuoden viitelainan korko , % % korkotuotto 12 kk euribor Suomen valtion 10 v viitelaina Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Kuntien varoista myönnettyjen lainojen (AF.4) osuus korollisista saamisista on pienentynyt tarkastelujaksolla samaan tapaan kuin valtiolla. Samalla kassaan laskettavien erien (AF.2, AF.3 ja AF.52) osuus on kasvanut. Kannattaa huomata, että kunnilla on ollut selvästi valtiota enemmän rahamarkkinainstrumenteiksi ja joukkovelkakirjalainoiksi luokiteltuja instrumentteja saamisissaan tarkastelujaksolla. Kuten valtion myös kuntien korollisten saamisten vuotuinen efektiivinen korkotuotto on ollut lähes joka vuosi lyhyiden rahamarkkinakorkojen asettamaa vertailutasoa korkeampi tarkastelujaksolla mutta alhaisempi kuin 10 vuoden viitelainan korko. Keskimäärin kuntien korkosalkku on tuottanut korkotuloa 3,8 % vuodessa tarkastelujaksolla. Tuotto on hieman alhaisempi kuin valtiolla. Koska kunnilla joukkovelkakirjalainojen osuus korollisista saamisista on selvästi suurempi ja käteisen ja talletusten osuus selvästi pienempi kuin valtiolla, olisi voinut luulla, että kuntien korkosalkku olisi tuottanut keskimäärin enemmän korkotuloa kuin valtion korkosalkku. Sekä se, miksi kunnat ovat onnistuneet korkosalkkunsa hoidossa jossain määrin rahamarkkinakorkojen asettamaa vertailutasoa paremmin 4 että se, miksi kunnat eivät kuitenkaan ole onnistuneet valtiota paremmin, kai- 4 Syy tähän lienee sama kuin valtiolla. Kuntien varoista myönnettyjen ja kuntien välittämien valtion varoista myönnettyjen lainojen korot määräytyvät hallinnollisilla päätöksillä, ovat siksi hyvin hidasliikkeisiä ja säilyvät markkinakorkojen laskiessa pitkään markkinakorkoja korkeampina.

15 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 13(16) paisi tässä esitettyä tarkempaa perehtymistä korollisten saamisten rakenteeseen ja kuntien kassanhallintaan. Kuvio 8: Korollisiksi saamisiksi laskettavien erien osuus kuntien kaikista korollisista saamisista , %. AF2 Käteisraha ja talletukset AF3 Rahamarkkinainstrumentit ja jvk:t AF4 Lainat AF52 Rahasto-osuudet 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lähde: Tilastokeskus. Kuntien osake- ja osuusomistuksen vuotuinen efektiivinen tuotto osingot ja yrittäjätulot suhteessa osake- ja osuusomistuksen (pl. rahasto-osuudet) kunkin vuoden keskimääräiseen arvoon esitetään kuviossa 9. Kuvio 9: Kuntien osakeomistuksen vuotuinen efektiivinen tuotto ja Hex-yleisindeksin vuotuinen osinkotuotto , % % noteeratut muut Hex Lähteet: Bloomberg, Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Kunnilla on valtioon verrattuna minimaalisen vähän pörssinoteerattuja osakkeita salkussaan (kuvio 10). Kuntien pörssinoteerattujen osakkeiden osuus kuntien kaikkien osakkei-

16 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 14(16) den ja osuuksien (pl. rahasto-osuudet) arvosta on alentunut noin 7 prosentista vajaaseen 4 prosenttiin vuoden 2005 jälkeen. Kuvio 10: Pörssinoteerattujen ja muiden osakkeiden ja osuuksien osuus kuntien kaikesta osake- ja osuusomistuksesta , %. 100 % % noteeratut muut 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lähde: Tilastokeskus. Kuntien pörssinoteerattu osakeomistus näyttää tuottaneen osinkoa jotakuinkin saman verran kuin Helsingin pörssin yleisindeksiin sisältyvät osakkeet keskimäärin. Noteeratun osakeomistuksen osinkotuotto on ollut keskimäärin 3,7 % ja HEX-yleisindeksin 3,5 % tarkastelujaksolla. Kuntien muun osake- ja osuusomistuksen tuotto on sitä vastoin ollut selvästi yleisindeksin tuottoa korkeampi sen tuotto on ollut keskimäärin 5,5 % tarkastelujaksolla. Kuntayhtymät ja kuntien liikelaitokset muodostavat suurimman osan kuntien muusta osake- ja osuusomistuksesta. Osa niistä lienee pystytetty hoitamaan kuntien tarpeellisiksi katsomia yleishyödyllisiä tehtäviä, eikä maksimoimaan kuntien sijoituksen arvoa tai sijoituksen tuottoa. Toisaalta tiedot muista lähteistä, esimerkiksi kuntien tilinpäätöksistä, viittaavat siihen, että erityisesti kuntien omistamat vesi-, kaasu- ja sähkölaitokset ovat niille erittäin tuottoisaa liiketoimintaa. Tämä selittänee, miksi kuntien muun osake- ja osuusomistuksen tuotto on sekä kuntien pörssinoteeratun osakeomistuksen, Hexyleisindeksin että valtion muun osake- ja osuusomistuksen tuottoa korkeampi. Aivan kuten valtion kohdalla myös kuntien muun kuin noteeratun osake- ja osuusomistuksen tuottoa nostaa se, että omistus tilastoidaan hankintahintaan tai johonkin muuhun kirjanpitoarvoon, joka lienee monesti omistuksen käypää arvoa alempi. Omistuksen käypään arvoon suhteutettuna sen tuotto olisi todennäköisesti edellä esitettyä alempi.

17 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 15(16) Lähteet: Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä EKT 1995, Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, Luxemburg, HE 158/2010 vp, Oikeusministeriö. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito, Tilastokeskus. Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus. Valtion talousarvioesitys 2011, Valtioneuvosto. Valtion tilinpäätöskertomukset , Valtiovarainministeriö.

18 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 16(16) Liitetaulukko 1: Valtio saamiset vaadeluokittain vuosina keskimäärin, milj. euroa. Yhteensä Käteisraha ja talletukset Lainat Noteeratut osakkeet Muut osuudet Muut saamiset Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Liitetaulukko 2: Kuntien saamiset vaadeluokittain vuosina keskimäärin, milj.euroa. Yhteensä Käteisraha ja talletukset Lainat Noteeratut osakkeet Muut osuudet Rahamarkkinainstrumentit Joukkovelkakirjalainat Johdannaissopimukset Noteeraamattomat osakkeet Rahastoosuudet Vakuutustekninen vastuuvelka Rahamarkkinainstrumentit Joukkovelkakirjalainat Johdannaissopimukset Noteeraamattomat osakkeet Rahastoosuudet Vakuutustekninen vastuuvelka Muut saamiset Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Liitetaulukko 3: Valtion ja kuntien korko- ja osinkotulot vuosina , milj. euroa. Valtio Kunnat Korot Osingot Yrittäjätulon Korot Osingot Yrittäjätulon Noteeratut Muut otot Noteeratut Muut otot Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Korot kertyvät rahoitusvaroista käteisraha ja talletukset (AF.2), muut arvopaperit kuin osakkeet (AF.3), lainat (AF.4), rahasto-osuudet (AF.52) ja muut saamiset (AF.7). Osingot kertyvät rahoitusvaroista noteeratut osakkeet (AF.511) ja noteeraamattomat osakkeet (AF.512). Jako osinkoihin noteeratuista osakkeista ja osinkoihin noteeraamattomista osakkeista on saatavissa vuodesta 2001 eteenpäin. Yrittäjätulon otot kertyvät rahoitusvaroista muut osuudet (AF.513).

19 Valtiovarainministeriö Keskustelualoitteet 1/2009 Mika Kuismanen Ville Kämppi The effects of fiscal policy on economic activity in Finland 2/2009 Mikko Sariola Monetary policy and exchange rate shocks: effects on foreign trade in Finland 3/2009 Juha Itkonen Päästökauppajärjestelmien linkittämisen ilmastopoliittiset vaikutukset 1/2010 Samuli Pietiläinen The Bayesian Estimation of Private Investment in Finland 1/2011 Meri Obstbaum The Finnish unemployment volatility puzzle 2/2011 Mikko Spolander Valtion ja kuntien rahoitusvarallisuus ja sen tuotto

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä

Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä 1 Pitkäaikainen saaminen 2 2 Lyhytaikainen saaminen 3 3 Pitkäaikainen velka 4 4 Lyhytaikainen velka 5 5 Matkaennakko 6 6 Talousarviotalouden ulkopuolelta

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2013 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2005 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 5 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 6 36.09

Lisätiedot

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Kansantalous 2012 Rahoitustilinpito 2012, 1. vuosineljännes Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Kotitalouksien nettorahoitusvarojen vuoden 2011

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin IFRS-siirtymätiedotteen liite, 1/8

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin IFRS-siirtymätiedotteen liite, 1/8 Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin IFRS-siirtymätiedotteen liite, 1/8 KONSERNIN AVAAVA TASE 1.1.2006 FAS-tase IAS 39 IAS 19 IAS 16 IFRS- Korkojoh- Eläke- IAS 40 avaava tase 01.01.2006 dannaiset säätiö

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä TASEKIRJA 31.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Muut

Lisätiedot

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3.

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3. VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (vrt. Liite 6) Annettu Tunniste Systeemitunnus 19.7.2007 1.9.2007 2.1.2., 2.2.2. A_L3b_s.XLS A 1 = Suomi 2 = English 3 = Svenska 243, 244 Kotimaisten sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 02.04.2007 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2006 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 88. Senaatti-kiinteistöt Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot

Tilinpäätöskalvot Tilinpäätöskalvot 2014 26.2.2014 Tuloslaskelma milj. euroa 2014 2013 Maksutulo 5 171 5 050 Eläkemeno -4 361-4 141 RAHOITUSKATE 811 908 Sijoitusten nettotuotto 3 376 2 629 Lakisääteiset nettomaksut -7-7

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Suomen Posti konsernin tunnusluvut

Suomen Posti konsernin tunnusluvut n tunnusluvut 1 3/2006 1 3/2005 Muutos 1 12/2005 % Liikevaihto, milj.euroa 384,9 312,4 23,2 1 348,2 Liikevoitto, milj.euroa 37,7 32,7 15,3 117,3 Liikevoittoprosentti 9,8 10,5 8,7 Oman pääoman tuotto, %

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Munksjö Oyj Tilinpäätöstiedote 20 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 Liikevaihto 281,0 255,7 1 7,3 863,3 Käyttökate (oik.*) 28,4 16,0 105,0 55,0 Käyttökateprosentti, % (oik.*) 10,1

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Tase töihin. yhteiskuntavastuu perusarvoksi. Pääministeri Juha Sipilä

Tase töihin. yhteiskuntavastuu perusarvoksi. Pääministeri Juha Sipilä Tase töihin yhteiskuntavastuu perusarvoksi Pääministeri Juha Sipilä Valtio-omistajan rooli kansantaloudessa Valtion omistamien yhtiöiden arvo Suomessa Euroopan suurin (suhteessa bkt:hen) Yhtiöiden kirjo

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani hieman Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2010 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

140/2016. Liite 1 TULOSLASKELMA

140/2016. Liite 1 TULOSLASKELMA Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus Vakuutusmaksutuotot Osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta Muut vakuutustekniset tuotot Korvauskulut Maksetut korvaukset Korvausvastuun

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni huhti-kesäkuussa Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2012 toisella

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 2.10.2015 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2015 Katsauskauden liikevaihto 10,1 M ylitti (+ 7,8 %) edellisvuoden liikevaihdon (9,4

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 5/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31.12.2013 [tilintarkastamaton] Vahva vire jatkuu Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 23.5% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.8m Q4/2012). Vuoden alusta

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

S e l v i t y s o s a : Tulot ovat valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) mukaisia tuloja.

S e l v i t y s o s a : Tulot ovat valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) mukaisia tuloja. 03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) S e l v i t y s o s a : Valtion velanhoidon strategisena tavoitteena on velasta aiheutuvien kustannusten minimointi

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot