Valtion ja kuntien rahoitusvarallisuus ja sen tuotto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion ja kuntien rahoitusvarallisuus ja sen tuotto"

Transkriptio

1 Keskustelualoite 2/2011 Valtion ja kuntien rahoitusvarallisuus ja sen tuotto Mikko Spolander Toukokuu 2011

2 Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä siten välttämättä vastaa valtiovarainministeriön kantaa. Valtiovarainministeriö, Snellmaninkatu 1 A, Helsinki, PL 28, VALTIONEUVOSTO, mikko.spolander@vm.fi ISSN ISBN

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 1(16) VALTION JA KUNTIEN RAHOITUSVARALLISUUS JA SEN TUOTTO 1 Yhteenveto Tässä selvityksessä tarkastellaan valtion ja kuntien rahoitusvarallisuutta vuosina Huomio kohdistetaan varallisuuden määrään ja rakenteeseen sekä varallisuuden vuotuiseen tuottoon. Tietojen lähteenä käytetään rahoitustilinpitoa ja kansantalouden tilinpitoa, joissa sektoreiden saamiset ja niistä kertyvät tulot kirjataan yhdenmukaisesti. Valtiolla oli rahoitussaamisia 62,8 mrd. euroa ja kunnilla 20,7 mrd. euroa vuoden 2010 lopussa. Osakkeet ja muut osuuden muodostavat suurimman yksittäisen erän sekä valtion että kuntien kaikista saamisista. Valtion osake- ja osuusomistuksesta noin 60 % on kiinni pörssinoteeratuissa osakkeissa. Niiden markkina-arvon vaihtelu selittää suurimman osan valtion rahoitusvarallisuuden vaihtelusta tarkastelujaksolla. Kunnilla on hyvin vähän pörssinoteerattuja osakkeita salkussaan. Niiden osake- ja osuusomistus koostuu lähes yksinomaan osakemuotoisesta kiinteistöomistuksesta sekä osuuksista liikelaitoksissa ja kuntayhtymissä. Kuntien rahoitusvarallisuus on kasvanut näiden erien sekä osittain kassanhallintaan liittyvän sijoitusrahasto-omistuksen kasvun vanavedessä tarkastelujaksolla. Lainojen liikkeellelaskut ja takaisinmaksut sekä muut kassanhallinnan toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi valtion rahoitusvarallisuuden vaihteluun kalenterivuoden aikana. Varovaisuusperiaatteen noudattaminen budjetoinnissa ja perustuslain vaatimus esittää talousarviossa arvio valtion lainanottotarpeesta ovat tupanneet kasvattamaan valtion kassaa tarpeettomasti. Perustuslakia ollaan paraikaa uudistamassa tältä osin niin, etteivät budjetointimenettelyt enää jatkossa kangistaisi kassanhallintaa epätarkoituksenmukaisella tavalla. Sekä valtio että kunnat ovat kyenneet saamaan rahoitusvarallisuudelleen kelvollisen tuoton. Niiden korollisten saamisten efektiivinen korkotuotto on ollut selvästi lyhyitä rahamarkkinakorkoja suurempi ja samaa tasoa kuin valtion lainoistaan maksama korko. Kuntien pörssinoteeratun osakeomistuksen osinkotuotto on ollut samaa tasoa kuin Hexyleisindeksiin sisältyvien yritysten keskimäärin, valtion pörssinoteeratun osakeomistuksen osinkotuotto on ollut jopa jonkin veran vertailutasoa korkeampi. Valtion ja kuntien muun osake- ja osuusomistuksen osinkotuotto on myös ollut vertailutasoa korkeampi. Valtio ja kunnat asettavat omistamilleen kuntayhtymille, kiinteistöosakeyhtiöille ja liikelaitoksille liiketaloudellisten tavoitteiden ohella yleishyödyllisiä tavoitteita. Tästä ja noteeraamattoman omistuksen arvostukseen liittyvistä varaumista huolimatta nämä yhtiöt ja yritysmäiset yhteisöt näyttävät olleen kelvollinen sijoitus omistajilleen.

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 2(16) 2 Lähteet ja käsitteet Selvityksessä käytetään rahoitustilinpidon tietoja valtionhallinnon ja paikallishallinnon rahoitusvaroista vaadeluokittain ja kansantalouden tilinpidon tietoja näistä varoista kertyneistä omaisuustuloista. Valtionhallinto koostuu talousarviotaloudesta ja talousarvion ulkopuolisista rahastoista. Valtion eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin kuuluviin työeläkerahastoihin ja jää siksi tämän tarkastelun ulkopuolelle. Paikallishallinto koostuu kunnista, kuntayhtymistä ja Ahvenanmaan maakuntahallinnosta. Tästä eteenpäin tässä muistiossa valtionhallinnosta käytetään nimitystä valtio ja paikallishallinnosta nimitystä kunnat. Rahoitusvaroista on tietoja vuosineljänneksittäin vuoden 1998 viimeiseltä neljännekseltä vuoden 2010 loppuun. Omaisuustuloista on tietoja pidemmältäkin ajalta, mutta alaeriin eli korkoihin ja osinkoihin eroteltuna vain vuosittain. Näistä syistä tarkastelu rajautuu kattamaan vuodet Rahoitusvarat ovat varoja, jotka koostuvat maksuvälineistä, rahoitussaamisista sekä sellaisista taloudellisista varoista, jotka ovat luonteeltaan saamisten kaltaisia. Rahoitussaamiset oikeuttavat niiden omistajan eli velkojan saamaan maksun tai sarjan maksuja velalliselta eli siltä institutionaaliselta yksiköltä, joka on hankkinut saamisen vastineena olevan velan. Rahoitustilinpidossa rahoitusvarat jaetaan seitsemään vaadeluokkaan: monetaarinen kulta ja erityisnosto-oikeudet (AF.1) käteisraha ja talletukset (AF.2), muuta arvopaperit kuin osakkeet (AF.3), lainat (AF.4), osakkeet ja osuudet (AF.5), vakuutustekninen vastuuvelka (AF.6), muut saamiset (AF.7). Monetaarinen kulta ja erityisnosto-oikeudet (AF.1) ovat osa keskuspankin valuuttavarantoa. Niitä on vain Suomen Pankilla, joka jää tämän selvityksen tarkastelun ulkopuolelle. Käteisrahaan ja talletuksiin (AF.2) luokitellaan oman ja ulkomaanrahan määräiset talletukset rahalaitoksissa. Talletukset muissa kuin rahalaitoksissa luokitellaan lainoiksi. Muita arvopapereita kuin osakkeita (AF.3) ovat haltijapaperit, joita voidaan siirtää ja joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla. Haltijapaperit eivät anna niiden haltijalle omistajan oikeuksia niiden liikkeelle laskijaan. Tällaisia papereita ovat rahamarkkinainstrumentit (AF.331), joukkovelkakirjalainat (AF.332) sekä johdannaissopimukset (AF.34). Suunnatut joukkovelkakirjalainat, joita ei voi siirtää, luokitellaan lainoiksi. Lainoiksi (AF.4) luokitellaan suoraan tai välittäjän kautta myönnetyt luotot. Lainoja ovat myös talletukset muissa kuin rahalaitoksissa ja joukkovelkakirjalainat, joita ei voi siirtää.

5 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 3(16) Osakkeita ja osuuksia (AF.5) ovat vaateet, joiden kautta niiden haltijalla on omistajan oikeuksia yrityksiin tai yritysmäisiin yhteisöihin. Tällaisia oikeuksia ovat oikeus osuuteen yrityksen voitosta ja yritystä tai yhteisöä purettaessa oikeus jako-osaan niiden lopetusvaroista. Osakkeita ja osuuksia ovat julkisen kaupankäynnin kohteena olevat pörssinoteeratut osakkeet (AF.511), noteeraamattomat osakkeet (AF.512) ja muut osuudet (AF.513) kuten asunto- ja kiinteistöosakkeet sekä muihin kuin osakemuotoisiin yhteisöihin sijoitettu pääoma. Näiden lisäksi sijoitus ja muiden rahastojen rahasto-osuudet (AF.52) luokitellaan osakkeisiin ja osuuksiin. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan (AF.6) luokitellaan yksilölliseen vapaehtoiseen eläkeja henkivakuutukseen kuuluvat rahastot, joita vakuutuslaitokset keräävät tulevia korvauksia varten. Lakisääteiseen kollektiiviseen eläkevakuutukseen kuuluvat rahastot eivät sisälly tähän vaateeseen. Valtion ja kuntien rahoitustilinpidossa tähän erään kirjataan siirtosaamisia, joita ovat ennakkoon maksetut vahinkovakuutusmaksut ja saamatta olevat vahinkovakuutuskorvaukset. Muita saamisia (AF.7) ovat tavaroihin ja palveluihin liittyvien taloustoimien yhteydessä syntyvät siirtosaamiset sekä ennakkomaksut tekeillä olevista tai tulevista suoritteista. Muita saamisia ovat myös rahoitussaamiset, jotka syntyvät tulonjakoon liittyvien rahoitustaloustoimien ja niiden maksun ajoituserosta suoriteperusteisessa kirjanpidossa. Omaisuustulot jaotellaan kolmeen luokkaan sen mukaan, mistä vaateesta tulo kertyy: korot (D.41), joita kertyy vaateista luokissa AF.2, AF.3, AF.4, AF.52 ja AF.7, osingot (D.421), joita kertyy osakemuotoisista vaateista luokissa AF.511 ja AF.512. yrittäjätulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (D.422), joita kertyy muista kuin osakemuotoisista vaateista luokassa AF Valtion rahoitusvarallisuus 3.1 Varallisuuden koostumus ja määrä Valtion saamiset vaadeluokittain esitetään kuviossa 1 ja liitetaulukossa 1. Käteisrahaksi ja talletuksiksi (AF.2) sekä muiksi arvopapereiksi kuin osakkeiksi (AF.3) luokitellut vaateet muodostavat valtion kassan. Valtiolla on kassassaan talletuksia rahalaitoksissa ja rahamarkkinainstrumentteja eli alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään vuoden mittaiseen rahoitukseen tarkoitettuja jälkimarkkinakelpoisia saamistodistuksia. Pidempään rahoitukseen tarkoitettuja joukkovelkakirjalainoja ja johdannaissopimuksia valtiolla ei ole rahoitussalkussaan. Valtion kassa vaihtelee kassaan kertyvien juoksevien tulojen ja kassasta maksettavien juoksevien menojen sekä velan lyhennysten ja nostojen mukaan. Jos valtion rahoitusasema on ylijäämäinen, valtio lyhentää velkaansa. Jos valtion rahoitusasema on alijäämäinen, valtio ottaa lisää velkaa. Velanoton kautta kerätyt varat päätyvät valtion kassaan,

6 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 4(16) josta niitä käytetään tarpeen mukaan vuoden kuluessa. Taantuman seurauksena valtion rahoitustarve ja lainanotto ovat kasvaneet merkittävästi. Mittavien lainaemissioiden myötä myös valtion kassan vaihtelut ovat voimistuneet. Kuvio 1: Valtion saamiset vaadeluokittain , milj. euroa. Vaateet yhteensä Käteisraha ja talletukset Muut arvopaperit kuin osakkeett Lainat Osakkeet ja osuudet Muut milj. euroa Lähde: Tilastokeskus. Velvoite osoittaa talousarviossa tulot, joilla menot katetaan, on säädetty perustuslaissa. Tästä syystä talousarviossa on aina ollut arvio velanottotarpeesta tai määräraha velan lyhentämiseen. Arviot ovat toimineet valtionvelan hallinnoinnin perustana. Siltä osin, kun valtion rahoitusalijäämä osoittautuu talousarviossa arvioitua pienemmäksi tai rahoitusylijäämä suuremmaksi, valtion kassaan kertyy ylimääräistä rahaa ns. talousarvion kumulatiivista ylijäämää. Vastaavasti menoarvioiden ylittyminen tai tuloarvioiden alittuminen kasvattaa arvioitua rahoitustarvetta. Yli- ja alijäämäarvioiden tarkentumisesta aiheutuvista muutoksista talousarvioon on päätetty lisätalousarvioiden yhteydessä. Pääsääntöisesti valtion rahoitustarve näyttäisi osoittautuneen talousarvioissa arvioitua pienemmäksi luvun alun taantuman jälkeen on varsin monena vuonna käynyt niin, että valtion tilinpäätöksessä menot ovat jääneet talousarvioissa arvioitua pienemmiksi samalla, kun tuloja on kertynyt talousarvioissa arvioitua enemmän. Tällä tavoin systemaattisesti kertyneitä kumulatiivisia ylijäämiä on aika ajoin purettu talousarvioon eli talousarvion menoja on katettu suoraan valtion kassasta. Talousarvion tasapaino- eli kattamisvaatimusta koskevaa perustuslain sääntelyä ollaan parhaillaan muuttamassa joustavampaan suuntaan niin, että se sallisi valtionvelan hallinnoinnin nykyistä tehokkaammin. Tällöin valtion velkaa voitaisiin ottaa ja lyhentää joustavasti eduskunnan lainanottosuostumuksen asettamissa rajoissa, mikä rajoittaisi kumula-

7 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 5(16) tiivisten ylijäämien kehittymistä, valtion kassaan kasvua, valtion velanhoidon kustannuksia ja ylisuurten kassavarojen sijoittamisesta aiheutuvia riskejä. 1 Valtion lainasaamiset (AF.4) koostuvat valtion varoista myönnetyistä lainoista. Koska tietopohja ei salli tekemään jakoa alkuperäisen maturiteetin mukaisiin lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin saamisiin, kaikkien lainasaamisten oletetaan olevan pitkäaikaisia. Valtion asuntorahaston (VAR) myöntämät lainat ovat lainasaamisten ylivoimaisesti suurin erä - noin 9 mrd. euroa vuoden 2009 lopussa. Merkittäviä mutta selvästi pienempiä lainasaamisia syntyy Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) ja Ydinjätehuoltorahaston myöntämistä lainoista. Maatilatalouden kehittämisrahasto myöntää lainoja maatilojen elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantavien investointien ja omistajanvaihdosten rahoittamiseen. Näiden kanta oli noin 350 milj. euroa vuoden 2009 lopussa. Ydinjätehuoltorahasto kerää jätehuoltovelvollisilta maksuja rahastoon, jolla varaudutaan kattamaan ydinjätehuollon kustannuksia. Rahasto voi myöntää varoistaan lainaa jätehuoltovelvollisille. Siltä osin, kun nämä eivät lainaa halua, rahasto lainaa varoja valtiolle. Ydinjätehuoltorahaston lainasaamiset olivat noin 300 milj. euroa vuoden 2009 lopussa. Valtion talousarviotaloudesta eli budjetista myönnetään myös lainoja. Suurimpia myöntäjiä ovat valtiovarainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Näihin lainoihin kuuluvat teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin myöntämät lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen noin 490 milj. euroa, lainat Suomen Vientiluotolle noin 280 milj. euroa ja laina Islannin valtiolle noin 350 milj. euroa. Suomen osuus Kreikan valtiolle myönnetyistä vakauttamislainoista kirjataan myös aikanaan näihin lainasaamisiin. Valtaosa budjetissa mainituista valtion varoista myönnetyistä lainoista on kuitenkin lainoja valtion liikelaitoksille pääasiassa Senaatti-kiinteistöille. Rahoitustilinpidossa nämä saamiset luokitellaan kuitenkin oman pääoman ehtoisina sijoituksina osakkeisiin ja osuuksiin (AF.5). Valtio omistaa monenlaisia osakkeita ja osuuksia (AF.5). Osakkeet ja osuudet ovat valtion rahoitusvarallisuuden suurin erä. Lisäksi sen arvo on vaihdellut merkittävästi tarkastelujaksolla. Valtaosa valtion omistamista osakkeista ja osuuksista on pörssinoteerattuja osakkeita. Ne arvostetaan rahoitustilinpidossa markkina-arvoon ja siksi niiden arvo vaihtelee enemmän kuin muiden vaateiden. Samalla se, että valtio on myynyt osuuksiaan omistamistaan yhtiöistä sijoittajille, on kutistanut osakeomistuksen arvoa. 2 Noteeratun osake-omistuksen arvon vaihtelu selittää lähes täysin valtion koko osake- ja osuusomistuksen arvon vaihtelun viime vuosina. Valtio omistaa pörssinoteerattuja osakkeita paitsi suoraan myös Solidium Oy:n kautta. Nämä omistukset ja valtion omistuksen osuus kyseisissä yhtiöissä on koottu taulukkoon 1. Omistus yhtiöissä, joita valtio omistaa suoraan, on määritelty strategiseksi niin, että valtion omistusosuuden täytyy säilyä vähintään 50,1 prosentissa. 1 HE 158/2010 vp. 2 Valtion nettotulot osakemyynneistä ovat olleet lähes 13 mrd. euroa vuosina

8 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 6(16) Taulukko 1: Valtion suoraan ja Solidium Oy:n kautta omistamat pörssinoteeratut osakkeet. Omistus suoraan Omistus Solidium Oy:n kautta Yhtiö Osuus, % Yhtiö Osuus, % Finnair 55,8 Elisa 10,0 Fortum 50,8 Kemira 16,7 Neste 50,1 Metso 10,4 Outokumpu 31,0 Rautaruukki 39,7 Sampo 14,1 Sponda 34,3 Stora Enso 12,3 TeliaSonera 13,7 Tieto 10,0 Tikkurila 14,7 Lähde: Valtiovarainministeriö. Valtio omistaa myös suuren määrän sellaisten yhtiöiden osakkeita, joita ei noteerata pörssissä. Koska ne arvostetaan rahoitustilinpidossa hankinta-, emissio- tai johonkin muuhun todellisesta markkinahinnasta poikkeavaan kirjanpitoarvoon, niiden arvo ei vaihtele läheskään samalla tavalla kuin noteerattujen osakkeiden. Valtion suurimpia noteeraamattomia osakeomistuksia ovat Altia, Destia, Ekokem, Fingrid, Gasum, Governia, Itella, Patria, Vapo, VR-yhtymä, Teollisen yhteistyön rahasto (Finnfund), Suomen Erillisverkot, Arsenal, Finnvera, Suomen Teollisuussijoitus, Alko ja Kuntarahoitus. Valtion omistamiin noteeraamattomiin osakkeisiin kuuluvat myös kiinteistöosakkeet kuten yliopistoille siirretyt kiinteistöt. Valtion liikelaitosten ja Suomen Pankin peruspääomista muodostuu osakkeet ja osuudet luokan muut osuudet. Valtio ei omista sijoitus ja muiden rahastojen rahasto-osuuksia. Valtiolla ei ole vakuutustekniseen vastuuvelkaan (AF.6) luettavia vaateita saamisissaan. Muita saamisia (AF.7) valtiolle syntyy erityisesti puolustusvoimien hankintoihin liittyvistä ennakkomaksuista. Ennakkomaksuja syntyy myös siitä, että valtio maksaa työntekijöidensä palkat tyypillisesti kuukauden puolivälissä eli ennen kuin työntekijä on tehnyt valtiolle palkkaa vastaavan työsuorituksen. Merkittäviä siirtosaamisia syntyy puolestaan siitä, että työnantajat tilittävät maksamistaan palkoista perimänsä tuloverot verohallinnolle aina veronmääräytymiskuukautta seuraavan ja tuotannon ja myynnin perusteella määräytyvät tuoteverot sitä seuraavan kuukauden aikana. Tästä syystä kunkin vuosineljänneksen viimeisen kahden kuukauden (maaliskuu, kesäkuu, syyskuu, joulukuu) verotuloja on aina siirtosaamisena kyseisen vuosineljänneksen rahoitustilinpidossa. Jakamalla vuotuiset valtion maksamat palkat ja palkkiot sekä valtion saamat verotulot keskimääräisiksi kuukausittaisiksi suorituksiksi saadaan karkea arvio siirtosaamisten mittaluokasta kunkin kuukauden lopussa. Vuonna 2009 keskimääräiset siirtosaamiset olisivat näin olleet noin 3 mrd. euron luokkaa. Jos tarkastelua täydennetään ottamalla huomioon valtion välituotekäyttö, arvio nousee runsaaseen noin 3¼ mrd. euroon. Luku on jonkin verran suurempi kuin valtion muut saamiset rahoitustilinpidossa (liitetaulukko 1).

9 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 7(16) 3.2 Varallisuuden tuotto Valtion kassan (AF.2 ja AF.3) ja noteeratun osakeomistuksen (AF.511) arvon vaihtelu selittää lähes täysin valtion koko rahoitusvarallisuuden arvon vaihtelun viime vuosina. Rahoitustilinpitoon kirjatun rahoitusvarallisuuden tuotto kirjataan kansantalouden tilinpitoon korkotuloina, osinkoina ja yrittäjätuloina. Valtiolle kertyy korkotuloja käteisrahasta ja talletuksista (AF.2), muista arvopapereista kuin osakkeista (AF.3), lainoista (AF.4), rahasto-osuuksista (AF.52) ja muista saamisista (AF.7). Osinkoja kertyy puolestaan osakkeista (AF.511 ja AF.512) ja yrittäjätuloa osuuksista (AF.513). Valtion saamat korot, osingot ja yrittäjätulot esitetään liitetaulukossa 3. Valtion korollisten saamisten vuotuinen efektiivinen tuotto korot suhteessa korollisten saamisten kunkin vuoden keskimääräiseen arvoon esitetään kuviossa 2. Kuvio 2: Valtion korollisten saamisten efektiivinen korko sekä 12 kuukauden euriborkorko ja Suomen valtion 10 vuoden viitelainan korko , % % korkotuotto 12 kk euribor Suomen valtion 10 v viitelaina Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Tilinpidossa korkotuloja ei jaotella pienemmiksi puroiksi sen mukaan, mistä korollisiksi määriteltyjen saamisten alaerästä korot kertyvät. Tämä mutkistaa korkosalkun tuoton suhteuttamista vaihtoehtoiseen tuottoon markkinoilla. Saamiset, joista korkotuloja ajatellaan syntyvän, ovat hyvin eriluonteisia. Niihin luetaan saamisia puhtaista talletuksista ja muista kassanhallinnan instrumenteista (AF.2, AF.3 ja AF.52), valtion varoista myönnetyistä lainoista (AF.4) sekä ennakkomaksuista ja verontilitykseen liittyvien maksuaikojen myötä syntyvistä siirtosaamisista (AF.7). Erityisesti verontilitykseen liittyvien maksuaikojen myötä syntyviä siirtosaamisia on vaikea mieltää korollisiksi. Tästä syystä luokkaan AF.7 luokiteltuja saamisia ei tässä tarkastelussa lueta korollisiksi saamisiksi. Kuviossa 2 valtion korollisten saamisten efektiivistä tuottoa verrataan 12 kuukauden euribor-korkoon ja Suomen valtion 10 vuoden viitelainan korkoon. Koska talletukset

10 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 8(16) (AF.2) ja muut kassanhallinnan instrumentit (AF.3) ovat lyhyitä sijoituksia, lyhyttä rahamarkkinakorkoa voi pitää niille käypänä vertailutuottona. Valtion varoista myönnettyjen lainojen (AF.4) maturiteetti on selvästi pidempi, mutta niiden korot määräytyvät hallinnollisesti. Tästä syystä on epäselvää, mikä olisi käypä vertailutuotto niille. Ylipäätään valtion varoista myönnettyjen lainojen (AF.4) osuus korollisista saamisista on pienentynyt tarkastelujaksolla samalla, kun kassaan laskettavien erien (AF.2 ja AF.3) osuus on kasvanut (kuvio 3). Valtion 10 vuoden viitelainan korko kuvaa puolestaan kustannusta, joka syntyy, kun varoja makuutetaan kassassa tai niitä lainataan talouden muille sektoreille tilanteessa, jossa valtion rahoitusasema on alijäämäinen. Kuvio 3: Korollisiksi saamisiksi laskettavien erien osuus valtion kaikista korollisista saamisista , %. 100 % AF2 Käteisraha ja talletukset AF3 Rahamarkkinainstrumentit ja jvk:t AF4 Lainat 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lähde: Tilastokeskus. Valtion korollisten saamisten vuotuinen efektiivinen korkotuotto on ollut säännönmukaisesti lyhyitä rahamarkkinakorkoja korkeampi tarkastelujaksolla. Keskimäärin valtion korkosalkku on tuottanut korkotuloa 4,2 % vuodessa tarkastelujaksolla. Samaan aikaan 12 kuukauden euribor-korko on ollut keskimäärin 3,2 prosenttia ja valtion 10 vuoden viitelainan korko 4,2 %. Se, miksi valtio on onnistunut korkosalkun hoidossa näin hyvin, kaipaisi tässä esitettyä tarkempaa perehtymistä korollisten saamisten rakenteeseen ja valtion kassanhallintaan. 3 Valtion osake- ja osuusomistuksen vuotuinen efektiivinen tuotto osingot ja yrittäjätulot suhteessa osake- ja osuusomistuksen kunkin vuoden keskimääräiseen arvoon esitetään kuviossa 4. 3 Yksi syy lienee se, että valtion varoista myönnettyjen lainojen korot määräytyvät hallinnollisilla päätöksillä, ovat siksi hyvin hidasliikkeisiä ja säilyvät markkinakorkojen laskiessa pitkään markkinakorkoja korkeampina.

11 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 9(16) Kuvio 4: Valtion osakeomistuksen vuotuinen efektiivinen tuotto ja Hex-yleisindeksin vuotuinen osinkotuotto , % % noteeratut muut Hex Lähteet: Bloomberg, Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Tilinpidossa osinkotulot saadaan jaoteltua noteeratuista osakkeista saaduiksi osingoiksi ja noteeraamattomista osakkeista saaduiksi osingoiksi vuodesta 2001 alkaen. Tämän lisäksi osuusomistuksesta kertyy yrittäjätuloa. Osake- ja osuusomistuksen efektiiviset tuotot on laskettu tämän jaottelun mukaan niin, että noteeraamattoman osakeomistuksen osingot ja osuusomistuksesta kertyneet yrittäjätulot on niputettu yhteen. Kuviossa 4 efektiivisiä tuottoja verrataan Hex-yleisindeksin vuotuiseen osinkotuottoon. Noteerattujen osakkeiden osuus kaikista valtion omistamista osakkeista ja osuuksista on ollut korkea (kuvio 5). Osuus on vaihdellut ja ollut ylipäätään pienenemään päin tarkastelujaksolla. Osittain tähän on ollut syynä se, että noteerattujen osakkeiden hinnat vaihtelevat enemmän kuin noteeraamattomien, osittain se, että valtio on myynyt noteerattuja osakkeita salkustaan lähes 13 mrd. euron edestä tarkastelujaksolla. Edelleen yli puolet valtion omistamista osakkeista ja osuuksista on pörssinoteerattuja osakkeita. Valtion pörssinoteerattu osakeomistus näyttää tuottaneen osinkoa enemmän kuin Helsingin pörssin yleisindeksiin sisältyvät osakkeet keskimäärin. Noteeratun osakeomistuksen osinkotuotto on ollut keskimäärin 4,5 % ja HEX-yleisindeksin 3,5 % tarkastelujaksolla. Myös valtion muu osake- ja osuusomistus on tuottanut hieman yleisindeksiä enemmän sen tuotto on ollut keskimäärin 3,7 % tarkastelujaksolla. Näyttää siltä, että valtion liikelaitoksia ja valtion kokonaan tai suurimmaksi osaksi omistamia yhtiöitä, joita ei noteerata pörssissä, ei ole pystytetty pelkästään yleishyödyllisistä lähtökohdista hoitamaan tarpeellisiksi katsottuja tehtäviä. Mahdollisista yleishyödyllisistä tavoitteista huolimatta nämä yhtiöt ovat olleet kelvollinen sijoitus valtiolle. Tosin valtion muun kuin noteeratun osake- ja osuusomistuksen tuottoa nostaa se, että omistus tilastoidaan hankintahintaan tai johonkin muuhun kirjanpitoarvoon, joka lienee monesti omistuksen käypää arvoa alempi. Omistuksen käypään arvoon suhteutettuna sen tuotto olisi todennäköisesti edellä esitettyä alempi.

12 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 10(16) Kuvio 5: Pörssinoteerattujen ja muiden osakkeiden ja osuuksien osuus valtion kaikesta osake- ja osuusomistuksesta , %. 100 % % noteeratut muut 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lähde: Tilastokeskus. 4 Kuntien rahoitusvarallisuus 4.1 Varallisuuden koostumus ja määrä Kuntien saamiset vaadeluokittain esitetään kuviossa 6 ja liitetaulukossa 2. Kuntien rahoitusvarallisuuden koostumus on monilta osin samanlainen kuin valtion. Kuntien kassa näkyy käteisrahassa ja talletuksissa (AF.2) ja muissa arvopapereissa kuin osakkeissa (AF.3). Kunnilla on kassassaan talletuksia rahalaitoksissa, rahamarkkinainstrumentteja ja joukkovelkakirjalainoja. Osa kuntien kassasta lienee sijoitettu osakkeiden ja osuuksien alle luokiteltaviin rahasto-osuuksiin (AF.52). Kunnilla on lainasaamisia (AF.4) lähinnä omilta liikelaitoksiltaan ja omistamiltaan yrityksiltä. Lisäksi kunnat välittävät valtion varoista lainoja esimerkiksi asuntoyhteisöille ja kotitalouksille. Nämä läpikulkuerät luetaan sekä kuntien velkoihin että saamisiin. Kunnilla on osakkeita ja osuuksia (AF.5) pitkälti samoin perustein kuin valtiolla. Noteerattujen osakkeiden omistuksen arvo on alentunut tasaisesti vuosikymmenen puolestavälistä lähtien ja on tätä nykyä varsin pieni. Kuntien osakemuotoinen kiinteistöomistus muodostaa suurimman osan kuntien noteeraamattomista osakkeista. Kuntien noteeraamattomien osakkeiden omistuksen arvo on noussut merkittävästi tarkastelujaksolla ja etenkin vuosikymmenen puolenvälin jälkeen. Osuudet kuntayhtymissä ja liikelaitoksissa ovat suurimpia eriä luokassa muut osuudet. Kunnat ovat sijoittaneet varojaan myös sijoitusrahasto-osuuksiin. Sijoitusrahasto-omistuksen arvon vaihtelu selittää lähes täysin kuntien koko osake- ja osuusomistuksen arvon vaihtelun viime vuosina.

13 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 11(16) Kuvio 6: Kuntien saamiset vaadeluokittain, , milj. euroa. Vaateet yhteensä Käteisraha ja talletukset Muut arvopaperit kuin osakkeet Lainat Osakkeet ja osuudet Muut milj. euroa Lähde: Tilastokeskus. 4.2 Varallisuuden tuotto Kunnilla on vähäinen määrä vakuutustekniseen vastuuvelkaan (AF.6) luettavia vaateita saamisissaan. Nämä saamiset ovat ennakkoon maksettuja vahinkovakuutusmaksuja ja saamatta olevia vahinkovakuutuskorvauksia. Kunnille syntyy muita saamisia (AF.7) hankintoihin ja palkanmaksuun liittyvistä ennakkomaksuista sekä verojen tilitykseen liittyvän viipeen myötä syntyvistä siirtosaamisista samaan tapaan kuin valtiolle. Jakamalla vuotuiset kuntien maksamat palkat ja palkkiot sekä kuntien saamat verotulot keskimääräisiksi kuukausittaisiksi suorituksiksi saadaan karkea arvio siirtosaamisten mittaluokasta kunkin kuukauden lopussa. Vuonna 2009 keskimääräiset siirtosaamiset olisivat näin olleet runsaan 2 mrd. euron luokkaa. Jos tarkastelua täydennetään ottamalla huomioon kuntien välituotekäyttö, arvio nousee runsaaseen 2½ mrd. euroon. Luku on melko lähellä sitä, mitä kuntien muihin saamisiin on kirjattu rahoitustilinpidossa (liitetaulukko 2). Kuntien rahasto-omistuksen (AF.52) arvon vaihtelu selittää suuren osan kuntien koko rahoitusvarallisuuden arvon vaihtelusta viime vuosina. Muita merkittäviä selittäviä eriä ovat olleet käteisraha ja talletukset (AF.2) sekä noteeraamattomat osakkeet (AF.512) ja muut osuudet (AF.513). Kuntien saamat korot, osingot ja yrittäjätulot esitetään liitetaulukossa 3.

14 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 12(16) Kuntien korollisten saamisten vuotuinen efektiivinen tuotto esitetään kuviossa 7. Tuottoa verrataan lyhyeen rahamarkkinakorkoon ja valtion viitelainakorkoon samaan tapaan ja samoin perustein kuin edellä valtion korollisten saamisten tuottoa tarkasteltaessa. Toisin kuin valtiolla kunnilla on varsin paljon rahastosijoituksia (AF.52), joista kertyy korkotuloa tilinpidossa. Koska rahastosijoitukset koostunevat sekä luonteeltaan pitkäaikaisista että lyhytaikaisista vaateista, rahastosijoitusten vertailutuotto asettunee jonnekin lyhyen ja pitkän markkinakoron välille. Korollisiksi saamisiksi laskettavien erien osuus kuntien kaikista korollisista saamisista esitetään kuviossa 8. Kuvio 7: Kuntien korollisten saamisten efektiivinen korko sekä 12 kuukauden euriborkorko ja Suomen valtion 10 vuoden viitelainan korko , % % korkotuotto 12 kk euribor Suomen valtion 10 v viitelaina Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Kuntien varoista myönnettyjen lainojen (AF.4) osuus korollisista saamisista on pienentynyt tarkastelujaksolla samaan tapaan kuin valtiolla. Samalla kassaan laskettavien erien (AF.2, AF.3 ja AF.52) osuus on kasvanut. Kannattaa huomata, että kunnilla on ollut selvästi valtiota enemmän rahamarkkinainstrumenteiksi ja joukkovelkakirjalainoiksi luokiteltuja instrumentteja saamisissaan tarkastelujaksolla. Kuten valtion myös kuntien korollisten saamisten vuotuinen efektiivinen korkotuotto on ollut lähes joka vuosi lyhyiden rahamarkkinakorkojen asettamaa vertailutasoa korkeampi tarkastelujaksolla mutta alhaisempi kuin 10 vuoden viitelainan korko. Keskimäärin kuntien korkosalkku on tuottanut korkotuloa 3,8 % vuodessa tarkastelujaksolla. Tuotto on hieman alhaisempi kuin valtiolla. Koska kunnilla joukkovelkakirjalainojen osuus korollisista saamisista on selvästi suurempi ja käteisen ja talletusten osuus selvästi pienempi kuin valtiolla, olisi voinut luulla, että kuntien korkosalkku olisi tuottanut keskimäärin enemmän korkotuloa kuin valtion korkosalkku. Sekä se, miksi kunnat ovat onnistuneet korkosalkkunsa hoidossa jossain määrin rahamarkkinakorkojen asettamaa vertailutasoa paremmin 4 että se, miksi kunnat eivät kuitenkaan ole onnistuneet valtiota paremmin, kai- 4 Syy tähän lienee sama kuin valtiolla. Kuntien varoista myönnettyjen ja kuntien välittämien valtion varoista myönnettyjen lainojen korot määräytyvät hallinnollisilla päätöksillä, ovat siksi hyvin hidasliikkeisiä ja säilyvät markkinakorkojen laskiessa pitkään markkinakorkoja korkeampina.

15 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 13(16) paisi tässä esitettyä tarkempaa perehtymistä korollisten saamisten rakenteeseen ja kuntien kassanhallintaan. Kuvio 8: Korollisiksi saamisiksi laskettavien erien osuus kuntien kaikista korollisista saamisista , %. AF2 Käteisraha ja talletukset AF3 Rahamarkkinainstrumentit ja jvk:t AF4 Lainat AF52 Rahasto-osuudet 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lähde: Tilastokeskus. Kuntien osake- ja osuusomistuksen vuotuinen efektiivinen tuotto osingot ja yrittäjätulot suhteessa osake- ja osuusomistuksen (pl. rahasto-osuudet) kunkin vuoden keskimääräiseen arvoon esitetään kuviossa 9. Kuvio 9: Kuntien osakeomistuksen vuotuinen efektiivinen tuotto ja Hex-yleisindeksin vuotuinen osinkotuotto , % % noteeratut muut Hex Lähteet: Bloomberg, Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Kunnilla on valtioon verrattuna minimaalisen vähän pörssinoteerattuja osakkeita salkussaan (kuvio 10). Kuntien pörssinoteerattujen osakkeiden osuus kuntien kaikkien osakkei-

16 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 14(16) den ja osuuksien (pl. rahasto-osuudet) arvosta on alentunut noin 7 prosentista vajaaseen 4 prosenttiin vuoden 2005 jälkeen. Kuvio 10: Pörssinoteerattujen ja muiden osakkeiden ja osuuksien osuus kuntien kaikesta osake- ja osuusomistuksesta , %. 100 % % noteeratut muut 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lähde: Tilastokeskus. Kuntien pörssinoteerattu osakeomistus näyttää tuottaneen osinkoa jotakuinkin saman verran kuin Helsingin pörssin yleisindeksiin sisältyvät osakkeet keskimäärin. Noteeratun osakeomistuksen osinkotuotto on ollut keskimäärin 3,7 % ja HEX-yleisindeksin 3,5 % tarkastelujaksolla. Kuntien muun osake- ja osuusomistuksen tuotto on sitä vastoin ollut selvästi yleisindeksin tuottoa korkeampi sen tuotto on ollut keskimäärin 5,5 % tarkastelujaksolla. Kuntayhtymät ja kuntien liikelaitokset muodostavat suurimman osan kuntien muusta osake- ja osuusomistuksesta. Osa niistä lienee pystytetty hoitamaan kuntien tarpeellisiksi katsomia yleishyödyllisiä tehtäviä, eikä maksimoimaan kuntien sijoituksen arvoa tai sijoituksen tuottoa. Toisaalta tiedot muista lähteistä, esimerkiksi kuntien tilinpäätöksistä, viittaavat siihen, että erityisesti kuntien omistamat vesi-, kaasu- ja sähkölaitokset ovat niille erittäin tuottoisaa liiketoimintaa. Tämä selittänee, miksi kuntien muun osake- ja osuusomistuksen tuotto on sekä kuntien pörssinoteeratun osakeomistuksen, Hexyleisindeksin että valtion muun osake- ja osuusomistuksen tuottoa korkeampi. Aivan kuten valtion kohdalla myös kuntien muun kuin noteeratun osake- ja osuusomistuksen tuottoa nostaa se, että omistus tilastoidaan hankintahintaan tai johonkin muuhun kirjanpitoarvoon, joka lienee monesti omistuksen käypää arvoa alempi. Omistuksen käypään arvoon suhteutettuna sen tuotto olisi todennäköisesti edellä esitettyä alempi.

17 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 15(16) Lähteet: Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä EKT 1995, Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, Luxemburg, HE 158/2010 vp, Oikeusministeriö. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito, Tilastokeskus. Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus. Valtion talousarvioesitys 2011, Valtioneuvosto. Valtion tilinpäätöskertomukset , Valtiovarainministeriö.

18 VALTIOVARAINMINISTERIÖ SELVITYS 16(16) Liitetaulukko 1: Valtio saamiset vaadeluokittain vuosina keskimäärin, milj. euroa. Yhteensä Käteisraha ja talletukset Lainat Noteeratut osakkeet Muut osuudet Muut saamiset Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Liitetaulukko 2: Kuntien saamiset vaadeluokittain vuosina keskimäärin, milj.euroa. Yhteensä Käteisraha ja talletukset Lainat Noteeratut osakkeet Muut osuudet Rahamarkkinainstrumentit Joukkovelkakirjalainat Johdannaissopimukset Noteeraamattomat osakkeet Rahastoosuudet Vakuutustekninen vastuuvelka Rahamarkkinainstrumentit Joukkovelkakirjalainat Johdannaissopimukset Noteeraamattomat osakkeet Rahastoosuudet Vakuutustekninen vastuuvelka Muut saamiset Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Liitetaulukko 3: Valtion ja kuntien korko- ja osinkotulot vuosina , milj. euroa. Valtio Kunnat Korot Osingot Yrittäjätulon Korot Osingot Yrittäjätulon Noteeratut Muut otot Noteeratut Muut otot Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Korot kertyvät rahoitusvaroista käteisraha ja talletukset (AF.2), muut arvopaperit kuin osakkeet (AF.3), lainat (AF.4), rahasto-osuudet (AF.52) ja muut saamiset (AF.7). Osingot kertyvät rahoitusvaroista noteeratut osakkeet (AF.511) ja noteeraamattomat osakkeet (AF.512). Jako osinkoihin noteeratuista osakkeista ja osinkoihin noteeraamattomista osakkeista on saatavissa vuodesta 2001 eteenpäin. Yrittäjätulon otot kertyvät rahoitusvaroista muut osuudet (AF.513).

19 Valtiovarainministeriö Keskustelualoitteet 1/2009 Mika Kuismanen Ville Kämppi The effects of fiscal policy on economic activity in Finland 2/2009 Mikko Sariola Monetary policy and exchange rate shocks: effects on foreign trade in Finland 3/2009 Juha Itkonen Päästökauppajärjestelmien linkittämisen ilmastopoliittiset vaikutukset 1/2010 Samuli Pietiläinen The Bayesian Estimation of Private Investment in Finland 1/2011 Meri Obstbaum The Finnish unemployment volatility puzzle 2/2011 Mikko Spolander Valtion ja kuntien rahoitusvarallisuus ja sen tuotto

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008 1(6) Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 28 Tausta Sijoitusrahastot saavat sijoituksistaan omaisuustuloja, korkoja ja osinkoja.

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

HALLITUSPALKKIOT VALTION OMISTAMISSA YHTIÖISSÄ VUONNA 2013

HALLITUSPALKKIOT VALTION OMISTAMISSA YHTIÖISSÄ VUONNA 2013 1 VALTIONEUVOSTON KANSLIA Omistajaohjausosasto/Markku Tapio 8.8.213 HALLITUSPALKKIOT VALTION OMISTAMISSA YHTIÖISSÄ VUONNA 213 Tässä muistiossa arvioidaan valtion omistamien yhtiöiden hallitusten jäsenten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.217 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 38.9% edellisvuodesta ollen EUR 52.m (EUR 37.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös 1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

KONSERNITULOSLASKELMA

KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2017-31.12.2017 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Investointien taloustiedot

Investointien taloustiedot Investointien taloustiedot Kunnat, kuntayhtymät sekä kansantalous Mikko Mehtonen Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) 1-217 Vuoden 2 hinnoin, mrd. Kansantalouden tilinpidon mukaan 3 2 2 24 22

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus

Puolivuosikatsaus Puolivuosikatsaus 1.1 30.6. 2017 Avainluvut 4-6/2017 4-6/2016 Muutos% 1-6/2017 1-6/2016 Muutos% 1-12/2016 Liikevaihto, MEUR 196,0 192,4 1,9 % 352,6 350,6 0,6 % 775,8 Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017 LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017 KONSERNIN KESKEISET AVAINLUVUT (tilintarkastetut) Privanet Group -konserni 1-12/2017 1-12/2016 Muutos 7-12/2017 7-12/2016 Muutos 12kk 12kk 6 kk

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

TALOUDELLISIA TIETOJA AJANJAKSOLTA

TALOUDELLISIA TIETOJA AJANJAKSOLTA Oy 30.6.2014 TALOUDELLISIA TIETOJA AJANJAKSOLTA 1.1.2014-30.6.2014 Tämä katsaus ei täytä First North -sääntöjen asettamia vaatimuksia puolivuotiskatsaukselle TULOSLASKELMA 01.01.2014-30.6.2014 01.01.-30.06.2014

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA N:o 89 257 Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA I Luottolaitos- ja sijoituspalvelutoiminnan laskelma 1 Korkotuotot Korkokulut Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018 LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018 Privanet Group -konserni 1-12/2018 1-12/2017 Muutos 7-12/2018 7-12/2017 Muutos 12kk 12kk 6 kk 6 kk Liikevaihto, 1000 EUR 8 292 13 971-40,65 % 4

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA 3402 N:o 1259 Liite 1 TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut RAHOITUSKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2002O0007 FI 01.10.2008 004.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 21 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Kullo Golf Oy TASEKIRJA Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tuloslaskelma POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KONSERNI KONSERNI

Tuloslaskelma POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KONSERNI KONSERNI Tuloslaskelma POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KONSERNI KONSERNI Vakuutustekninen laskelma: 1.1-31.12 1.1-31.12 Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo 84 266 002,40 83 790 874,31 0,6 % Jälleenvakuuttajien

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Q Puolivuosikatsaus

Q Puolivuosikatsaus Q2 1.1. 30.6.2018 Puolivuosikatsaus Avainluvut 4-6/2018 4-6/2017 Muutos% 1-6/2018 1-6/2017 Muutos% 1-12/2017 Liikevaihto, MEUR 217,7 196,0 11,0 % 391,3 352,6 11,0 % 796,5 Vertailukelpoisten myymälöiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.9.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Kolmannen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 26.3% edellisvuodesta ollen EUR 51.7m (EUR 4.9m /2) Kolmannen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

Valtion yhtiöomistusmuutokset vuosina

Valtion yhtiöomistusmuutokset vuosina Valtion yhtiöomistusmuutokset vuosina 2007-2019 Valtion osakemyynnit 24.5.2007 Kemira GrowHow Oyj Osakemyynti Yara International ASA:lle 206,0-30 % 29.8.2007 Kemira Oyj Osakemyynti Oras Invest Oy:lle ym.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Valtion keskitetty omistajaohjaus

Valtion keskitetty omistajaohjaus Valtion keskitetty omistajaohjaus 13.11.2007 Lähde: Finlandia-talo. Kuva: Rauno Träskelin Pekka Timonen Osastopäällikkö, ylijohtaja Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto OMISTAJAOHJAUSOSASTO Ylijohtaja

Lisätiedot

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Kansantalous 2012 Rahoitustilinpito 2012, 1. vuosineljännes Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Kotitalouksien nettorahoitusvarojen vuoden 2011

Lisätiedot

Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä

Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä 1 Pitkäaikainen saaminen 2 2 Lyhytaikainen saaminen 3 3 Pitkäaikainen velka 4 4 Lyhytaikainen velka 5 5 Matkaennakko 6 6 Talousarviotalouden ulkopuolelta

Lisätiedot

Omistajaohjauslakia koskeva hallituksen esitys

Omistajaohjauslakia koskeva hallituksen esitys Omistajaohjauslakia koskeva hallituksen esitys Eero Heliövaara, ylijohtaja Ilpo Nuutinen, hallitusneuvos Valtioneuvoston kanslia, omistajaohjausosasto Eduskunnan talousvaliokunnan kuulemistilaisuus 22.11.2016

Lisätiedot

SUUNTAVIIVAT. 1 artikla. Muutokset. Korvataan suuntaviivojen EKP/2013/23 liitteet I ja II näiden suuntaviivojen liitteessä esitetyllä tekstillä.

SUUNTAVIIVAT. 1 artikla. Muutokset. Korvataan suuntaviivojen EKP/2013/23 liitteet I ja II näiden suuntaviivojen liitteessä esitetyllä tekstillä. 15.6.2018 L 153/161 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2018/861, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2018, julkisyhteisöjen rahoitustilastoista annettujen suuntaviivojen EKP/2013/23 muuttamisesta

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 7.4.2004 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2003 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

1. TUNNUSLUVUT JA RAHOITUSLASKELMA (20 PISTETTÄ)

1. TUNNUSLUVUT JA RAHOITUSLASKELMA (20 PISTETTÄ) 1. TUNNUSLUVUT JA RAHOITUSLASKELMA (20 PISTETTÄ) Tunnusluvut: Pienituotanto Oy harjoittaa pienimuotoista valmistustoimintaa. Laske ja esitä Pienituotanto Oy:n seuraavat tunnusluvut tilikauden 1.1.-31.12.20X5

Lisätiedot

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE 14 698/2014 Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

HE 270/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 270/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 270/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että

Lisätiedot

Rahoitustilinpito 2012

Rahoitustilinpito 2012 Kansantalous 213 Rahoitustilinpito 212 Kotitalouksien nettorahoitusvarat hupenivat vuonna 212 Kotitalouksien rahoitusvarat olivat 22,2 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Rahoitusvarat kasvoivat vuoden

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Haminan Energian vuosi 2016

Haminan Energian vuosi 2016 VUOSIKERTOMUS Haminan Energian vuosi 2016 Tilinpäätös 2016 30 772t 1 148t 3,7% LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO LIIKEVOITTO-%/lvv TULOSLASKELMA 01.01.-31.12.2016 01.01.-31.12.2015 LIIKEVAIHTO 30 772 043,64 30 229

Lisätiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT 524 N:o 151 Liite I RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT TULOSLASKELMA Palkkiotuotot Hallinnointipalkkiot - Hallinnointipalkkioiden palautukset Merkintäpalkkiot Lunastuspalkkiot palkkiot Tuotot

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2009, 2. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2009, 2. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2009, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus kääntyi nousuun vuoden 2009 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016 LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT Privanet Group -konserni 1-12/2016 1-12/2015 Muutos 7-12/2016 7-12/2015 Muutos 12kk 12kk 6 kk 6 kk Liikevaihto,

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 17.7.2009 Valtiontalouden kuukausitiedote 30.6.2009 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0 Kamux Oyj Liite pörssitiedotteeseen klo 12:00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2016 Tässä liitteessä esitetyt Kamux Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset taloudelliset tiedot osavuosijaksoilta

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTO

KANSAN SIVISTYSRAHASTO Kansan Sivistysrahasto Siltasaarenkatu 6 00530 HELSINKI Y-tunnus 0213501-3 KANSAN SIVISTYSRAHASTO TILINPÄÄTÖS 31.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma 1 Tase 2 Tilinpäätöksen liitetiedot 3-6 Kirjanpitokirjat,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31.12.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 4.8% edellisvuodesta ollen EUR 48.4m (EUR 46.2m /2) Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Sulautuva Yhtiö sulautuu selvitysmenettelyttä osakeyhtiölain 16 luvun mukaisesti alla mainituin ehdoin siten, että:

Sulautuva Yhtiö sulautuu selvitysmenettelyttä osakeyhtiölain 16 luvun mukaisesti alla mainituin ehdoin siten, että: SULAUTUMISSUUNNITELMA Yhteisöpalvelut Oy, jäljempänä "Sulautuva Yhtiö", (Y-tunnus 2443672-2) ja Varainhoito Oyj, jäljempänä "Vastaanottava Yhtiö", (Y-tunnus 1918955-2) hallitukset ovat laatineet seuraavan

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 31.03.2008 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2007 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2015, 1. neljännes Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat työeläkelaitosten ansiosta vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 3.4.2006 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2005 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 26.3.2009 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2008 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot