Tervetuloa Kriivarin kouluun!

Transkriptio

1 Tervetuloa Kriivarin kouluun! Lapsenne oppivelvollisuus alkaa tänä vuonna. Elokuussa perheessänne on ekaluokkalainen. Koulun aloittaminen on jokaiselle lapselle suuri asia ja se tuo muutoksia koko perheen toimintaan. Leikin rinnalle tulee uuden oppiminen, lapsen kaveripiiri laajenee ja lapsen elinympäristö koulumatkoineen muuttuu. Onnistunut koulun aloittaminen turvataan kodin ja koulun yhteistyöllä. Pieni koululainen odottaa, että kotona aikuiset ovat kiinnostuneita koulupäivän kuulumisista. Meidän aikuisten on hyvä muistaa, että aikuisten ja erityisesti omien vanhempien myönteinen asenne koulua kohtaan näkyy lapsessa ja hänen oppimisessaan. Rohkaisemme huoltajia olemaan aktiivisesti yhteydessä lapsenne opettajaan niin pienissä kuin suurissakin mieltä askarruttavissa asioissa. Yhteisiä asioita on monia ja aikuisten yhteistyö tukee lapsenne kokonaisvaltaista kasvua. Lapsen ensimmäinen kouluvuosi on peruskoulu uran tärkein vuosi. Lapsen oppimisen edellytyksiä selvitetään ja ensimmäisen vuoden aikana lasta ohjataan toimimaan osana ryhmää esiopetuksessa, kerhossa tai kotona opittuja asioita apuna käyttäen. Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjä ja hyviä tapoja. Hyvien tapojen opettelua ja toisten huomioimista on hyvä harjoitella koko elämän ajan. Turvallista koulupäivää varten kouluilla on toimintaohjeet esimerkiksi koulukuljetuksia ja kiusaamisen estämistä varten. Joskus lapsen koulunkäynti ei suju ongelmitta, vaan hänellä voi ilmetä vaikeuksia oppimisessa, käyttäytymisessä tai luokka yhteisössä. Oppilas voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Perheenne, lapsenne ja koulussa opettajan tueksi kouluissamme toimivat oppilashuoltotyöryhmät, joiden tehtävänä on yhteis työllä etsiä ratkaisuja ja tukitoimia ongelmatilanteisiin. Lapsen laillinen huoltaja vastaa yhteistyöstä kodin ja koulun kanssa. Huoltajan tulee aina ilmoittaa muuttuvista osoite-, koti- ja työpuhelinnumeroistaan sekä sähköpostiosoitteesta kouluun, jotta opettaja ja terveydenhoitaja saavat hätätapauksissa tai tarvittaessa yhteyden huoltajaan. Taittanut Samuli Koivisto

2 Työajat ja yhteystiedot syyslukukausi 2014 Koulutyö alkaa tiistaina Syysloma on to pe Syyslukukausi päättyy perjantaina kevätlukukausi 2015 Kevätlukukausi alkaa keskiviikkona Hiihtoloma vko 8, ma pe Pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä maanantai Vappu Helatorstai Lukuvuosi päättyy lauantaina yhteystiedot Osoite Maurizintie 11, Paimio Henkilökunnan sähköpostit etunimi.sukunimi(at)paimio.fi Puhelinnumerot rehtori Sari Välimaa (02) opettajat ja avustajat (02) iltapäiväkerho koulukuraattori (02) kouluterveydenhoitaja (02) keittiö (02) Luokanopettajat Päivi Laakso 1. luokka Outi Vänskä 2. luokka Simo Salo 4. luokka Leila Andersson 5. luokka Muut opettajat Sari Välimaa, rehtori, resurssiopettaja Kerttu Pöyhönen, erityisopettaja Marjo Lilja, englannin aineenopettaja Muu henkilökunta: Tiina Louhi, kouluterveydenhoitaja (02) Erica Forsblom, koulupsykologi (02) Katarina Leino, koulukuraattori (02) Susanna Manner, koulunkäyntiavustaja, iltapäiväkerhon ohjaaja Sonja Nurminen, koulunkäyntiavustaja, iltapäiväkerhon ohjaaja Keittäjä (02) Maarit Kivimäki, siivooja Marko Ristilä, kiinteistöhuoltaja Petri Salminen 3. luokka Samuli Koivisto 6. luokka

3 Yleistä koulunkäynnistä oppivelvollisuus Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Koulunkäynnin voi aloittaa vuotta aikaisemmin tai myöhemmin, jos se on esimerkiksi lääketieteellisten selvitysten pohjalta perusteltua. koulumatkat Perusopetuslaissa oppilaskuljetuksen rajana on yli viiden kilometrin koulumatka. Kuljetus järjestetään joko linja-autolla, pikkubussilla tai taksilla. Matkaan voi kuulua kohtuullinen kävelymatka kuljetuspisteeseen, ja oppilas voi saada koulukuljetuksen myös osaksi aikaa lukuvuotta tapaturman tai sairauden vuoksi. Samoin harkinnanvarainen maksuton koulukuljetus voidaan myöntää lääkärinlausunnon tai muun erittäin painavan syyn perusteella. Erityistuen oppilaan kuljetuksen tarve harkitaan erikseen. opiskelusta ensimmäisellä luokalla On tärkeää, että oppilas oppii vastuulliseen työskentelyyn ensimmäiseltä luokalta alkaen. Kotona on hyvä sopia aika läksyjen tekemiselle ja opettaa oppilas itse huolehtimaan omista koulutarvikkeistaan. Tähän oppilas tarvitsee tukea vanhemmiltaan. Ekaluokkalaiset harjoittelevat koululaisena olemista ja opiskelevat perustietoja ja -taitoja. Ensimmäisinä kouluvuosina on erityisen tärkeää kokea onnistumisen, oppimisen ja tekemisen iloa! Oppilaan opetuksesta vastaa. Luokan työjärjestys eli lukujärjestys jaetaan jokaisen oppilaan kotiin lukuvuoden alussa ja se löytyy myös Wilmasta. Ensimmäisellä luokalla opiskeltavia oppiaineita ovat äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, ympäristöja luonnontieto, uskonto, kuvataide, musiikki, liikunta ja käsityö. Aineiden opetus perustuu valtakunnalliseen ja Paimion kaupungin omaan opetussuunnitelmaan. Oppilas saa lukuvuositodistuksen lukuvuoden päättyessä ja väliarvioinnin syyslukukauden päättyessä. Ensimmäisinä kouluvuosina arviointi on sanallista. Oppilas saa maksutta käyttöönsä oppikirjat ja muun opiskelumateriaalin. Opettaja tai koulun opettajat yhdessä valitsevat käyttämänsä opetusmenetelmät ja oppimateriaalit tai laativat itse omaa opetusmateriaalia. Tieto- ja viestintäteknologia kuuluvat tämän päivän kouluun. Liikuntavarusteet kuten esimerkiksi sisäkengät, luistimet ja sukset, on hankittava itse. kouluruokailu Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena koulutyöpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kouluissamme ruoka on tarjolla itsepalvelulinjastossa, jossa oppilas itse ottaa ruokansa keittäjän avustuksella. Oppilas voi hakea ruokaa lisää. Koulutulokkaan tulee osata käyttää veistä ja haarukkaa, kuoria perunat, kantaa tarjotin pöytään ja viedä se ruokailun jälkeen keräyspisteeseen. Mikäli lapsi tarvitsee erityisruokavaliota allergian, sairauden, uskonnon tai eettisten syiden takia, vanhempien tulee ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan ja toimittaa hänelle terveydenhuollon lausunto ruoka-allergioista ja tarkat tiedot ruokavaliosta. Aterioihin liittyvissä asioissa tulee ottaa yhteyttä suoraan koulun keittiöön. Mikäli erityisruokavaliota noudattava ei osallistu poikkeuksellisesti sairauden tai muun syyn takia ruokailuun, on kohteliasta, että huoltaja ottaa heti aamulla yhteyttä koulun keittäjään.

4 koulujen kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee tukea perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä ja antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Lisätietoja oppilaskerhoista antavat koulun rehtori ja opettajat. tapaturmavakuutus Tapaturmien varalta koululaiset ovat vakuu tettuja. Vakuutus on voimassa koulussa, koulumatkoilla sekä koulun lukuvuosisuunnitelmassa hyväksytyn koulun ulkopuolisen toiminnan aikana esimerkiksi urheilutapahtumissa, retkillä, opintokäynneillä ja leirikouluissa. Vakuutukset eivät kata oppilaan tahallaan aiheuttamaan vahinkoa tai henkilökohtaista omaisuutta kuten esimerkiksi silmälaseja. Ammattilaiset oppilaan arjessa kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulu hoitaa opetus- ja kasvatustehtäväänsä yhteistyössä kotien ja koulun sidosryhmien kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on saada aikaan motivoiva ja tukea antava ilmapiiri lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille sekä lisätä oppilaiden turvallisuutta, ehkäistä koulukiusaamista ja muita mahdollisia ongelmia. Tätä edesauttaa se, että opettajat ja vanhemmat tuntevat toisensa ja opettaja saa työlleen kodin tuen. Perinteisiä yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, vanhempainyhdistykset, reissuvihkot, vanhempainvartit, arviointi- ja kehittymiskeskustelut ja muut vanhempien tapaamiset. Kriivarin koululla toimii vanhempainyhdistys. Yhteydenpidossa on Wilma-järjestelmällä merkittävä rooli. Lisätietoja Wilmasta saa luokan opettajalta ja rehtoreilta. Huoltajat voivat tulla kouluun seuraamaan opetusta, mutta asiasta on sovittava n kanssa etukäteen. Muistattehan, että keskustelut opettajan kanssa ovat aina luottamuksellisia. Lapsen poissaolosta tulee ilmoittaa heti kouluun. Samoin koululla on velvollisuus ilmoittaa luvattomasta poissaolosta. kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on lapsen ja nuoren terve kasvu ja kehitys. Kouluterveydenhuolto on luonteva jatko lasten neuvolapalveluille ja sen tehtävänä on yhteistyössä muiden koulun asiantuntijoiden kanssa oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja tukeminen, osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen, osallistuminen kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja koulun työolojen sekä koulutyön terveellisyyden, turvallisuuden valvontaan ja edistämiseen. Kouluterveydenhoitaja on terveydenhuollon edustaja oppilashuoltotyöryhmässä. Kouluterveydenhoitajalle tulee aina olla ajantasaiset tiedot kaikista lapsen koulunkäyntiin vaikuttavista sairauksista, niiden hoidoista ja kuntoutustoimenpiteistä. Oppilaan muualta

5 saamista rokotuksista, rokotusten terveydellisistä esteistä tai terveydentilan muutoksista pyydetään ilmoittamaan aina kouluterveydenhoitajalle. Tapaturman sattuessa oppilas saa ensiavun koulussa terveydenhoitajalta, jos hän on paikalla. Muussa tapauksessa oppilas lähetetään lähimmälle terveysasemalle. Sairasta lasta ei saa lähettää kouluun, vaan hänen hoitonsa järjestäminen kuuluu huoltajalle. Kouluterveydenhoitajalta voi tarvittaessa kysyä hoitoon liittyviä ohjeita. Hän on koulullamme kerran viikossa. koululääkäri Oppilas tapaa lääkärin vähintään kolme kertaa oppivelvollisuuden aikana ja aina tarvittaessa. Muuna aikana ajanvaraus lääkärin vastaanotolle tapahtuu kouluterveydenhoitajan tai terveyskeskuksen kautta. oppilashuolto Koulun oppilashuollon tehtävänä on huolehtia oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuollon keskeisenä tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimisja työympäristö, suojata mielen terveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää oppimisyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto toteutetaan yhteistyössä kotien ja sidosryhmien kanssa. Yksilöllisen oppilashuoltoryhmän toiminta perustuu luottamukseen, jossa noudatetaan tietojen saantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluu henkilökunnan jäseniä ja muita asiantuntijoita huolenaiheena olevan oppilaan tarpeiden mukaan. Oppilashuoltotyöryhmän kokousta varten pyydetään huoltajilta kirjallinen lupa, jos kokouksessa käsitellään oman lapsen koulunkäyntiä. Huoltaja saa aina kutsun kokoukseen. koulukuraattori ja sosiaalityöntekijä Koulukuraattorin työn tavoitteena on tukea ja auttaa oppilasta erilaisissa ongelmatilanteissa sekä edistää oppilaan sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä. Koulukuraattorin tärkein tehtävä on pyrkiä poistamaan koulunkäyntiin liittyviä esteitä ja mahdollistaa oppilaan täysipainoinen opiskelu. Oppilaat voivat hakeutua kuraattorin luo oma-aloitteisesti tai esimerkiksi vanhempien, opettajan tai terveydenhoitajan ohjaamana. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä, jos jokin oppilaan elämään tai koulunkäyntiin liittyvä asia askarruttaa tai huolestuttaa; esimerkiksi silloin kun lapsella tai nuorella on kouluhaluttomuutta, luvattomia poissaoloja, heikko koulumenestys, keskittymisvaikeuksia, koulukiusaamista tai muita ristiriitoja koulukavereiden, opettajien tai vanhempien kanssa. Koulukuraattorin tapaamisen syynä ei tarvitse aina olla suuri ongelma eikä oppilaalla tai vanhemmilla suuria vaikeuksia. Koulukuraattorin tehtävänä on toimia oppilaan, perheen ja kouluyhteisön tukena. Kuraattorin antama tuki on luottamuksellista keskustelua sekä tukiverkoston rakentamista ja tarvittaessa kuraattori ohjaa oppilaan muihin lapsille ja nuorille tarjolla oleviin palveluihin. Koulukuraattorin työhön kuuluu myös tarvittaessa koulun oppilashuoltotyöryhmän jäsenenä toimiminen ja osallistuminen vanhempainiltoihin sekä opettajankokouksiin.

6 Kolmiportainen tuki avaimet oppilaan tukemiseen yleinen tuki Yleinen tuki tarkoittaa laadukasta perusopetusta, jossa korostuvat välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri. Opettaja huomioi jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet ja edellytykset. Monipuoliset opetusmenetelmät, yhdessä oppiminen ja opetusryhmän hyvään vuorovaikutukseen panostaminen ovat keinoja, joiden avulla oppilaiden erilaisuus kohdataan. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta ja arvioinnista. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Kodin ja koulun yhteistyön merkitys on suuri. Käytännön keinoja tukea oppilasta ovat tukiopetus, osaaikainen erityisopetus, avustajan käyttö sekä oppimissuunnitelman laatiminen. tehostettu tuki Tehostettu tuki suunnataan oppilaalle, jolle yleinen tuki ei riitä ja joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu opettajan ja huoltajien yhteistyössä laatimaan pedagogiseen arvioon. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jonka tarkoitus on lisätä oppilaan erityistarpeiden huomioimista opetuksessa ja koulunkäynnissä ja näin ehkäistä ongelmien kasvamista. Tehostetun tuen aikana korostuvat osaaikainen erityisopetus, oppilaan yksilöllinen ohjaus, opetusryhmän joustava muuntelu sekä kodin ja koulun yhteistyö. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä vahvistetaan. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä. Keskeistä on myös tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. erityinen tuki Erityinen tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää aina erityisen tuen päätöksen. Erityisen tuen aloittaminen vaatii sivistysjohtajan kirjallisen päätöksen. Tätä päätöstä tehdessään hän käyttää apunaan pedagogista selvitystä. Erityistä tukea saavalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, jonka tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan oppimista ja kasvua. HOJKS tarkastetaan vuosittain opettajien ja vanhempien yhteistyönä.