EIP-ryhmä Toimintakertomus 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EIP-ryhmä Toimintakertomus 2003"

Transkriptio

1 EIP-ryhmä Toimintakertomus 2003

2 Tunnusluvut EIP-ryhmä Euroopan investointipankki Toiminta vuonna 2003 (Miljoonaa euroa) Allekirjoitetut lainasopimukset Euroopan unioni Uudet jäsenmaat ja hakijamaat Kumppanuusmaat Hyväksytyt lainat Euroopan unioni Uudet jäsenmaat ja hakijamaat Kumppanuusmaat Ulosmaksetut lainat Omista rahoitusvaroista Budjettivaroista 258 Varainhankinta (swap-sopimusten jälkeen) EU-valuuttoina Muina valuuttoina Tilanne Lainakannat ja takaukset Lainat omista rahoitusvaroista Takaukset 392 Rahoitus budjettivaroista Pitkät, keskipitkät ja lyhyet lainat Omat varat Taseen loppusumma Tilikauden tulos Merkitty pääoma siitä maksettu osuus Euroopan investointirahasto Toiminta vuonna 2003 (Miljoonaa euroa) Pääomasijoitukset (14 rahastoa) 135 Takaukset (31 takausta) Tilanne Pääomasijoitukset (189 rahastoa) Takaukset (126 takausta) Merkitty pääoma siitä maksettu osuus 400 Tilikauden tulos 20 Rahastot ja varaukset EIP-ryhmä

3 Sisältö Pääjohtajan katsaus 4 Toiminnan tausta ja yleiskatsaus vuoteen Toimintasuunnitelma EIP-ryhmän luotonanto Tukea unionin tasapainoiselle kehitykselle 11 Innovaatio ohjelma 14 Euroopan laajuisten verkkojen rahoitus 17 Ympäristönsuojelu ja elämänlaadun parantaminen 20 Tulijamaita valmistellaan EU-jäsenyyteen 24 Unionin ja Välimeren maiden rahoituskumppanuus (FEMIP) 26 Yhteistyö muiden kumppanuusmaiden kanssa 28 EIP-ryhmä pk-yritysten tukena 30 Laadukas rahoituspalveluja tarjoava välittäjä 32 Monipuolisesti läsnä velkakirjamarkkinoilla 33 Yhteistyössä pankkien kanssa 39 EIP-ryhmän toimintarakenne 40 EU:n toimielinten ja kansainvälisten rahoituslaitosten kumppani 41 Toiminnan avoimuus ja kansalaiskeskustelu 43 Hallinto 44 Hallitus 46 Organisaatiorakenne 47 EIR:n hallinto- ja toimintarakenne 50 EIP-ryhmän hallinto- ja henkilöstörakenne 51 EIP-ryhmän pelkistetty tase 52 Tulos vuonna Rahoitukseen soveltuvat hankkeet 54 EIP-ryhmän osoitteet 55 Toimintakertomus

4 Pääjohtajan katsaus Euroopan investointipankki on «policy-driven public bank», jonka toimintaa ohjaa unionipolitiikka. Vuonna 2003 tämä rooli sai jälleen näkyvyyttä niin Euroopan rajojen sisällä kuin ulkopuolella. Epävakaassa taloudellisessa toimintaympäristössä EIP kasvatti antolainausta allekirjoitettujen lainasopimusten noustessa ennätykselliselle 42,3 miljardin euron tasolle. Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet pysyivät toimintamme keskiössä, ja noin 70 prosenttia Euroopan unioniin allekirjoitetuista yksittäisistä lainoista käytettiin tukialueille sijoittuviin hankkeisiin edistämään aluekehitystä. Pankin sitoutuminen ympäristön suojeluun ja ympäristön tilan parantamiseen (luonto ja kaupunkiympäristö) oli nähtävissä jälleen kerran ympäristörahoituksen huomattavasta osuudesta EU-maiden luotonannossa (42 prosenttia). Merkittäviä tapahtumia vuonna 2003 olivat EU:n laajentumisprosessi, Euroopan kasvualoitteen esittely ja lisäpanostukset Euroopan unionin Välimeri-kumppanuusohjelman tavoitteiden edistämiseen. EU laajentumisprosessi Vuoden aikana EIP:n tukea uusien jäsenmaiden integraatiolle vahvistettiin luotonannon noustessa ennätykselliseen 4,6 miljardin määrään kohdealueella. Yhteensä 18 miljardin euron lainakannalla EIP on tärkein yksittäinen ulkopuolinen rahoittaja unionin uusissa jäsenmaissa. EIP-rahoitus alueella on nyt levittäytynyt alun perin suurista infrastruktuurihankkeista yhä enemmän investointeihin, joiden tarkoituksena on unionin ympäristönormeihin mukautuminen ja pk-yritystoiminnan edistäminen. Alueen kotimaisten pääomamarkkinoiden kehittämistä jatkettiin emissiotoiminnalla paikallisissa valuutoissa. Tänä päivänä EIP on suurin joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskija (muu kuin valtiot) itäisen Keski-Euroopan paikallisilla pääomamarkkinoilla. Jäsenvaltiot ovat myös saattaneet ajan tasalle pankin perussäännön EU:n uuden poliittisen realiteetin huomioonottamiseksi. Laajentumisen seurauksena pankin merkitty pääoma kasvoi 150 miljardista eurosta 163,7 miljardiin euroon. Jokaisella jäsenmaalla on nyt yksi edustaja sekä valtuustossa että hallintoneuvostossa. Pankin hallituksen jäsenmäärä nousi kahdeksasta yhdeksään. Euroopan kasvualoite EIP on osallistunut aktiivisesti Euroopan kasvualoitteen valmisteluun. Joulukuussa 2003 koolla ollut Eurooppaneuvosto hyväksyi tämän aloitteen, jolla tähdätään Euroopan kasvukyvyn vahvistamiseen pitkäkestoisesti investointeja lisäämällä Euroopan laajuisiin liikenne-, televiestintä- ja energiaverkkoihin (TEN-verkot), sekä innovaatio- ja tutkimus- ja kehitystoimintaan, ympäristötekniikat mukaan lukien. Vuoden 2003 kuluessa pankki hyväksyi kahden merkittävän ohjelman käynnistämisen Euroopan kasvualoitteen tueksi vuodesta 2004 eteenpäin. Ohjelmissa luotonannolle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet: TEN-verkkojen lainajärjestelmä, johon on varattu 50 miljardia euroa vuoteen 2010 asti. Kehitteillä on myöskin uudenlaisia rahoitusvälineitä, joilla voidaan lisätä yksityissektorin investointien osuutta TEN-verkkorahoituksessa. Innovaatio ohjelmalla tähdätään tietoon perustuvan eurooppalaisen talousalueen kehittymiseen luotonannon tavoitteen ollessa 40 miljardia euroa vuoteen 2010 asti. Vuoden 2003 aikana pankki lainasi 6,2 miljardia euroa tämän ohjelmanimikkeen alla painopisteen ollessa varsinkin yliopistotason koulutuksessa ja T&K-toiminnassa. 4 EIP-ryhmä

5 Lujitettu FEMIP-ohjelma Kehottaessaan EIP:tä lujittamaan toiminnassaan Euro- Välimeren investointi- ja kumppanuusohjelman (FEMIP) asemaa ainoastaan vuosi ohjelman käynnistämisen jälkeen Eurooppa-neuvosto tähdensi pankin ratkaisevaa roolia Barcelonan prosessissa. Vastataksemme tähän haasteelliseen tehtävään me jatkoimme vuonna 2003 FEMIP-toiminnan kehittämistä menestyksekkäästi Välimeren alueen kumppanuusmaiden luotonannon noustessa yli 2 miljardiin euroon. Me myös päätimme lukuisista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on tukea yksityisen sektorin kehitystä kohdealueella. Näihin sisältyi pankin omista rahastoista otettava määräraha riskinjakoa sisältävien rahoitustoimien kehittämiseen aina 1 miljardin summaan asti. Pankin toiminnan tehokkuutta kehitettiin avoimuuden ja vastuullisuuden valossa ja pyrittiin siten tuomaan toimielintä lähemmäs Euroopan kansalaisia, jotka viimekädessä hyötyvät toiminnastamme. Tässä tarkoituksessa pankki tehosti vuoropuhelua Euroopan parlamentin ja unionin talous- ja sosiaalikomitean kanssa. EIP:n vuosi 2003 oli työntäyteinen, joka toi mukanaan uusia haasteita tulevalle toiminnalle. Uskon vakaasti, että Euroopan investointipankilla on hyvät edellytykset hoitaa menestyksekkäästi edessä olevat monenlaiset tehtävät Euroopan unionin eduksi. Pankki toteutti samalla ensimmäiset rahoitustoimet EU-maiden ja AKT-maiden välillä allekirjoitettuun Cotonoun sopimukseen liittyvän investointikehyksen nojalla. Antolainauksen täyttämiseksi EIP:n on taattava helppo ja joustava pääsy pääomamarkkinoille. Tässä suhteessa pankin asema johtavana monikansallisena joukkovelkakirjalainaajana on vuoden 2003 aikana vahvistunut, ja sen asema on lähes valtioiden veroinen. Siitä on yksimielisesti tunnustuksena korkein AAA-liikkeeseenlaskijaluokitus. Philippe Maystadt EIP-ryhmän pääjohtaja Toimintakertomus

6 Toiminnan tausta ja yleiskatsaus vuoteen 2003 EIP rahoittaa perussääntönsä ja Eurooppa-neuvostojen antamien valtuuksien puitteissa sellaisia hankkeita, jotka muuttavat todeksi Euroopan unionin keskeiset taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet. Näistä tärkeimpiä ovat unionin taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja aluekehitys. Julkisena pankkina EIP toimii läheisessä yhteistyössä muiden unionin toimielinten kanssa. EIP:n toimintaa ohjaavat kaksi yleisperiaatetta: rahoituksen tuottaman lisäarvon maksimointi ja toiminnan avoimuus: erityisesti rahoituspäätökset perustuvat selkeisiin kriteereihin, joita ovat rahoitustoimen vaikutus unionin tavoitteiden toteutumiseen, kunkin hankkeen laatu ja toteutuskelpoisuus sekä EIP:n lainan hyöty muun rahoituksen hankinnan kannalta. Näiden periaatteiden mukaisesti EIP tuki vuonna 2003 hankkeita, jotka edistävät pankin valtuuston ja Eurooppa-neuvostojen määrittelemiä tavoitteita: Euroopan laajuisten verkkojen (TEN) tukeminen liikenne-, televiestintä- ja energiasektoreilla (Euroopan kasvualoite, Bryssel joulukuu 2003) tietoon, innovaatioihin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan, ympäristötekniikat mukaan lukien, perustuvan Euroopan talouden kehittäminen pitkäkestoisesti (Lissabon maaliskuu 2000, Tukholma maaliskuu 2001, Sevilla kesäkuu 2002, Bryssel joulukuu 2003) osallistuminen ilmastonmuutosta koskevan Euroopan unionin politiikan tukemiseen (Göteborg kesäkuu 2001) uuden investointikehyksen käyttöönotto, jolla on tarkoitus edistää yksityissektorin kehitystä AKT-maissa 1. kesäkuuta 2003 voimaan tulleen Cotonoun sopimuksen tavoitteiden mukaisesti (Laeken joulukuu 2001). Toiminta numeroin (1) : Allekirjoitetut lainasopimukset vuonna 2003 olivat yhteensä 42,3 miljardia, edellisenä vuonna vastaavasti 39,6 miljardia. Lainasopimusten kasvu ilmentää erityisesti pankin halua tukea EU:n uusia jäsenmaita sekä unionin tuki- ja yhteistyöpolitiikkaa kolmansien maiden suhteen. Lainat jakautuivat seuraavasti: o 34,2 miljardia EU-15 maihin o 4,6 miljardia itäisen Keski-Euroopan uusiin jäsenmaihin sekä Kyprokselle ja Maltalle o 2,1 miljardia Välimeren alueen kumppanuusmaihin o 372 miljoonaa Balkanin maihin o 463 miljoonaa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin sekä MMA-alueille o 260 miljoonaa Etelä-Afrikkaan o 348 miljoonaa Aasian ja Latinalaisen Amerikan maihin. Välimeren alueen rahoituskumppanuuden lujittaminen EU:n ja Välimeren maiden investointi- ja kumppanuusohjelman (FEMIP) puitteissa (Barcelona maaliskuu 2002, Sevilla kesäkuu 2002 ja Bryssel joulukuu 2003) uusien jäsenmaiden talouskehityksen ja integraation tukeminen (Helsinki joulukuu 1999, Barcelona maaliskuu 2002 ja Kööpenhamina joulukuu 2002) Ulosmaksetut lainat olivat 35,7 miljardia. Lainoista 63 % nostettiin euroina. Pankki arvioi lisäksi lähes 350 investointihanketta, joita varten lainoja hyväksyttiin myönnettäväksi 46,6 miljardia. Lainanotto oli 42 miljardia swap-sopimusten jälkeen. Varat hankittiin 310 joukkovelkakirjaemissiolla, joissa 6 EIP-ryhmä

7 käytettiin 14 eri valuuttaa. Swapsopimusten jälkeen pääomamarkkinalainoista 54,7 % oli euroina, 23,1 % Yhdysvaltain dollareina ja 17,6 % Englannin puntina. EIR( 2 ) puolestaan jatkoi yritystoiminnan tukemista lähes 135 miljoonan pääomarahastosijoituksilla ja noin 2,2 miljardin takauksilla. Omista rahoitusvaroista myönnetyt käytössä olevat lainat ja takaukset olivat tilivuoden lopussa 248 miljardia. Liikkeessä olevat omat lainat olivat 194 miljardia. Taseen loppusumma oli 234,1 miljardia. EIP:n ulosmaksetut lainat, allekirjoitetut lainat ja hyväksytyt lainat (mrd.) 60 Allekirjoitetut lainat maantieteellisen toimialueen mukaan 2003 EU-15-maat (80,8%) Uudet jäsenmaat (10,8%) Ulosmaksetut lainat Allekirjoitetut lainat Hyväksytyt lainat Välimeren kumppanuusmaat (4,9%) Balkanin maat (0,9%) Afrikka, Karibia, Tyynimeri, MMA ja Etelä-Afrikka (1,7%) Latinalainen Amerikka ja Aasia (0,8%) (1) Tässä toimintakertomuksessa rahasummat on ilmaistu euroina, ellei toisin ilmoiteta. (2) EIP-ryhmän toimintakertomusta täydentää EIR:n oma vuosikertomus, joka on luettavissa rahaston Internet-sivuilta Tämän julkaisun mukana on CD-Rom-levy, joka sisältää tilastotiedot pankin toiminnasta vuodelta 2003 sekä vuosilta Levyllä on myös luettelo EIP-ryhmän vuoden aikana rahoittamista hankkeista. Samat tiedot löytyvät EIP:n Internet-sivuilta: kohdasta Publications. Toimintakertomus

8 Toimintasuunnitelma Pankin toimintasuunnitelma on strateginen asiakirja, jonka hallintoneuvosto hyväksyy vuosittain. Siinä määritellään kolmen vuoden välein uusittava keskipitkän aikavälin ohjelma ja asetetaan toiminnan tärkeysjärjestys valtuuston pankille asettamien tavoitteiden perusteella. Toimintasuunnitelma on pankin henkilöstölle tärkeä työväline. Suunnitelman strategisia arvioita tarkistetaan vuosittain uusien valtuutusten ja talousympäristön muutosten huomioon ottamiseksi. Toimintasuunnitelma vuosille kattaa ajanjakson, joka on EIP-ryhmälle syvällekäyvän muutoksen ja uusien haasteiden aikaa. Siinä hahmotellaan toiminnan todennäköistä kehitystä, kun näkyvissä on EU:n suurin laajentuminen koskaan sekä uusien jäsenmaiden lukumäärällä että niiden erilaisuudella mitattuna. Vuonna 2003 lainanantotoiminnan pääosastot järjestettiin uudelleen kymmenen uuden jäsenvaltion liittymistä varten. Uudet jäsenmaat sekä Bulgaria ja Romania ryhmitettiin Rahoitusjohto Eurooppa -pääosastoon vanhojen jäsenmaiden yhteyteen. Kuluvan vuoden alussa niiden joukkoon liittyivät Turkki ja Länsi-Balkanin maat. Vuodesta 2004 alkaen melkein kaikki maat, jotka ovat aikaisemmin saaneet EIP:ltä jäsenyyteen valmistelevaa tukea, voivat hakea rahoitusta pankin ensisijaisen tavoitteen nojalla unionin taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä aluekehityksen edistämiseksi. Toiminnan kannalta tärkeimpänä tehtävänä säilyy Innovaatio ohjelman (i2i) toimeenpano valtuuston annettua hyväksyntänsä Lissabonin strategian tukemiseen myös jatkossa. EIP pyrkii i2i-ohjelmansa perusteella myötävaikuttamaan merkittävästi Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2003 hyväksymän Euroopan kasvualoitteen onnistumiseen. Koska Eurooppa-neuvosto on asettanut tämän aloitteen tärkeälle sijalle, myös pankki on alkanut painottaa viime vuosia enemmän Euroopan laajuisten verkkojen (TEN) kehittämistä. Luotonannon päätavoitteet Nämä haasteet otettiin huomioon asetettaessa EIP:n luotonannon toimintasuunnitelman mukaiset viisi keskeisintä tavoitetta vuosille : taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä aluekehitys laajentumisen jälkeisessä EU:ssa Innovaatio ohjelman (i2i) toteuttaminen Euroopan laajuisten verkkojen ja liityntäverkkojen kehittäminen ympäristönsuojelu ja ympäristön tilan parantaminen EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan tukeminen kumppanuusmaissa erityisesti FEMIP-ohjelman (Facility for Euro-Mediterranean Investment and Partnership) ja Cotonoun sopimuksen sekä tähän liittyvän Investointikehyksen avulla. Pankki valmistautuu parhaillaan niiden toteuttamisen vaatimiin muutoksiin toiminnan tärkeysjärjestyksessä ja organisaatiossa. Näiden päätavoitteiden ohella EIP-ryhmä tulee lisäämään rahoitustukeaan pienille ja keskisuurille yrityksille sekä terveys- ja koulutusalojen hankkeille. Samalla kun toimintasuunnitelman eri tavoitteet voidaan sovittaa yhteen joustavasti, yleistavoitteena on asettaa luotonannon kasvulle EU-15-maassa 5 prosentin vuotuinen katto. Rahoituksen arvioidaan kasvavan nopeammin EU:n uusissa jäsenvaltioissa, liittymisneuvotteluja käyvissä valtioissa, sekä kumppanuusmaissa (erityisesti lujitetun FEMIP-ohjelman ja AKT-maiden Investointikehyksen piiriin kuuluvissa maissa). 8 EIP-ryhmä

9 Varainhankinta EIP:n varainhankinnan strategian lähtökohtana on edelleen jälleenrahoituksen kustannusten optimointi kestävältä pohjalta sekä jälkimarkkinoiden likviditeetin parantaminen. Päättäessään toimintasuunnitelmasta vuosille hallintoneuvosto hyväksyi myös yleisen lainanottovaltuutuksen vuodelle Sen ylärajaksi asetettiin 50 miljardia, ja se on tarkoitettu arvioidun varaintarpeen säännönmukaiseen kattamiseen. Hallintoneuvosto * Toimintasuunnitelma on luettavissa kokonaisuudessaan EIP:n Internet-sivuilta: Toimintakertomus

10 EIP-ryhmän luotonanto 2003

11 Tukea unionin tasapainoiselle kehitykselle Rooman sopimuksessa ja myöhemmin Amsterdamin sopimuksessa (1997) EIP:n tärkeimmäksi tehtäväksi määrättiin Euroopan unionin taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen erityisesti muita heikommassa asemassa olevien alueiden lainoituksella. Se on myös tärkein pankin toimintasuunnitelman ensisijaisista tavoitteista. Rahoitustoiminnalla vähennetään taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta samalla kun edistetään kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Kuluvan vuoden aikana pankin toiminta aluekehityksen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden hyväksi tulee esille entistä korostuneemmin, kun Euroopan unioni on astumassa historiansa suurimpaan laajentumiseen niin alueellisesti kuin tulijamaiden erilaisuudella mitattuna. Toukokuun 1. päivästä 2004 alkaen maat, jotka ovat aikaisemmin saaneet EIP:ltä jäsenyyteen valmistelevaa tukea, voivat hakea rahoitusta pankin ensisijaisen tavoitteen nojalla aluekehityksen edistämiseksi. Lähes 16,3 miljardia yksittäisinä lainoina EU-15-maihin Vuonna 2003 EIP myönsi EU:n 15 vanhaan jäsenmaahan yksittäisiä lainoja noin 16,3 miljardia hankkeisiin, joilla edistettiin taloudellisesti jälkeen jääneiden alueiden tai rakenneongelmista kärsivien alueiden kehitystä. Näiden lainojen osuus oli noin 70 % yksittäisistä lainoista. Eniten rahoitusta saivat koheesiomaat eli Espanja, Portugali, Irlanti ja Kreikka (7,1 miljardia), Etelä-Italia (Mezzogiorno) (3,2 miljardia) sekä Saksan itäiset osavaltiot (2,7 miljardia). Liikenne oli tärkein rahoituskohde, ja sen osuus oli yli 35 % lainanannosta. Rahoitetuilla hankkeilla lievennettiin alueiden syrjäisestä sijainnista aiheutuvia haittoja ja parannettiin sisäisiä liikenneyhteyksiä, mikä edistää konkreettisesti syrjäisten alueiden yhdentymistä Aluekehitys EU-15-maissa Yksittäiset lainat : 70 miljardia Tavoite 1 Tavoite 2 Alueiden väliset hankkeet Kaupunkien infrastruktuurien parantamiseen käytettiin yli 19,5 % rahoituksesta. Energia-alan lainoja kertyi 14,4 %, teollisuuden ja palvelualojen osuus oli 13,7 %. Koulutuksen ja terveydenhuollon lainat lisääntyivät selvästi, ja ne olivat 10,16 % lainanannosta (2002: 7 %). Kasvu on osoitus siitä, että EIP:ssä on halua ja valmiutta ryhtyä ponnistuksiin, jotka turvaavat kaikille unionin kansalaisille yhtäläisen mahdollisuuden alan uusimman kehityksen mukaisiin koulutus- ja hoitomenetelmiin. Globaalilainat olivat noin 6,5 miljardia. EU-15-maan lainakanta vuonna 2003 oli siten yli 22,8 miljardia (67 %). Toimintakertomus

12 Aluekehitys EU-15-maissa Yksittäisten lainojen jakauma toimialoittain 2003 Uusien jäsenvaltioiden yhdentyminen EIP jatkoi lainanantoa EU:n uusissa jäsenvaltioissa tavoitteena vähentää alueellista eriarvoisuutta EU:n tulijamaiden ja EU-15-maan välillä. Yksittäiset lainat tulijamaille olivat lähes 3,4 miljardia, kun ne vuonna 2002 olivat 3,1 miljardia. Puola sai rahoituksesta 1,2 miljardia ^ (36,1 %), Tsekki 1,1 miljardia (32,6 %) ja Unkari 571 miljoonaa (16,8 %). (milj.) Yhteensä Summa % Energia Liikenne ja viestintä Vesihuolto ja muut Kaupunkisuunnittelu Teollisuus, maatalous Koulutus, terveydenhuolto Muut palvelut Yksittäiset lainat yhteensä Globaalilainat Tärkeimpiä rahoituskohteita olivat liikenne (41,9 %), teollisuus ja palvelut (24,6 %), infrastruktuurit (20,4 %) sekä koulutus ja terveydenhuolto (11,8 %). Globaalilainoja annettiin lisäksi 635 miljoonaa. EU:n uusien jäsenvaltioiden lainakanta oli siten yli 4 miljardia. Aluekehitys EU:n uusissa jäsenmaissa Lainojen jakauma 2003 (milj.) Yhteensä Yksittäiset Globaalilainat lainat Puola Tsekki Unkari Kypros Slovakia Slovenia Liettua ^ Yhteensä Tehostunutta yhteistyötä komission kanssa ja yhteisön rahoitusvälineiden integrointi Aluekehitys EU:n uusissa jäsenvaltioissa Yksittäisten lainojen jakauma toimialoittain 2003 (milj.) Yhteensä Summa % Liikenne ja viestintä Vesihuolto ja muut Teollisuus, maatalous Koulutus, terveydenhuolto Yksittäiset lainat yhteensä Globaalilainat 565 Samaan aikaan EIP:ssä jatkettiin kolmannen koheesioraportin valmistelua tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission eri yksiköiden ja erityisesti aluepolitiikan pääosaston kanssa. EIP:n ja aluepolitiikan pääosaston yhteinen työryhmä on tutkinut, miten pankin rahoitus voisi entistä suoremmin tukea ja täydentää rakennerahastotoimintaa. EIP on myös mukana komission hankearvioinnissa sekä osallistuu tiedonvaihtoon EU-15-maassa ja uusissa jäsenvaltioissa toteutettavista mittavista hankkeista, joilla on mahdollisuus saada rakennerahastotukea (EAKR, koheesiorahasto ja ISPA). 12 EIP-ryhmä

13 Rakenneohjelmaluotot Rakenneohjelmaluottojen (Structural Programme Lending, SPL), laajeneminen on yksi osoitus lisääntyneestä yhteistyöstä komission kanssa sekä EIP:n lainojen ja rakennepolitiikan instrumenttien entistä tiiviimmästä yhteydestä. SPL-järjestelmä tarkoittaa erityistä puiterahoitusta, jolla tuetaan viranomaisten hoitamia monivuotisia investointiohjelmia yhdessä rakennerahoitusvälineiden kanssa edistämään EU:n taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tavoitteita. Vuonna 2001 käynnistetty SPL-järjestelmä on edennyt unionissa suotuisasti, ja siitä myönnetyillä lukuisilla rahoitustoimilla on tuettu alueviranomaisten toteuttamia ykkös- ja kakkostavoitteen mukaisia kehitysohjelmia. Vuodesta 2003 järjestelmä koskee myös EU:n tulijamaita, kuten Puolaa ja Liettuaa, missä sitä käytettiin ensimmäistä kertaa rahoittamaan keskushallinnon osuus EU:n rakenneohjelmien rahoituksesta. Globaalilainojen vaikutus aluekehitykseen EIP pyrkii edistämään toiminnallaan aluekehitystä kaikin käytettävissä olevin rahoitusinstrumentein, kuten esimerkiksi globaalilainoin. Tällä instrumentilla rahoitusvarat voidaan kanavoida pk-yritysten ja paikallistason pieniin investointihankkeisiin (paikallistasolla pienet infrastruktuurihankkeet). Yksittäisten lainojen käytäntöjen mukaisesti aluekehitys on myös EIP:n globaalilainatoiminnan ensisijainen tavoite. Tällä menettelyllä voidaan vaikuttaa edullisesti keskipitkän ja pitkäaikaisen rahoituksen saatavuuteen pieniä investointihankkeita varten muita heikommassa asemassa olevilla alueilla, ja etenkin pk-yrityksille EU:n uusissa jäsenvaltioissa. Viiden viime vuoden aikana tukialueiden globaalilainamuotoinen rahoitustuki on lisääntynyt voimakkaasti, kuten alla oleva kaavio osoittaa. Näille alueille suunnattu arvioitu rahoitusosuus (allekirjoitusten perusteella) on kasvanut unionialueella noin 50 prosentista vuonna 1999 lähes 65 prosenttiin vuonna 2003 (66 prosenttia, jos mukaan lasketaan kymmeneen uuteen jäsenmaahan menneet lainat). Rahoitus on kehittynyt suotuisasti EIP:n kasvavien ponnistusten myötä kohdentaa globaalilainatoiminta entistä tehokkaammin heikoimmin kehittyneille alueille. Varsinkin rahoituksen välittäjiä on pyritty lisäämään, millä alueellisesta kattavuutta on voitu parantaa. 70% Share Kehitystukialueille of global loans my benefiting ö nnettyjenassisted globaalilainojen areas osuus (estimated (arviot perustuvat figures based allekirjoitettuihin on signatures) lainasopimuksiin) 65% 60% 55% 50% 45% EU-15 EU15 EU-25 EU25 Toimintakertomus

14 Innovaatio ohjelma EIP-ryhmä käynnisti Innovaatio ohjelman (i2i) maaliskuun 2000 Eurooppa-neuvoston määrittelemän Lissabonin strategian tueksi. Strategialla tä hdä t ään tietoon ja innovaatioon perustuvan eurooppalaisen talousalueen kehittymiseen. Vuonna 2003 i2i-ohjelmaa jatkettiin, ja se sai nimekseen Innovaatio Samalla EIP-ryhmä antoi vahvistuksen siitä, että sen toiminnassa innovaatioiden rahoituksella on keskeinen sija vuoteen 2010 asti. I2i-ohjelman käynnistämisestä lähtien ohjelman mukaisiin hankkeisiin on investoitu yli 17 miljardia, joista 6,2 miljardia vuonna Ohjelma jakautuu viidelle talousalalle, ja siihen kuuluvat: EIP:n pitkä t ja keskipitkä t lainat (mahdollisesti riskinjakoa sis ält ävinä lainoina tai strukturoituina lainoina) sekä Pk-yritysten ja yrittä jyyden kehittä minen EIP tukee pk-yritystoimintaa globaalilainojensa avulla, joista my ö nnettä vistä luotoista osa on m äär ä tty i2itavoitteille. Vuonna 2003 EIP-ryhmä n toimintaan sis ä ltyivä t myö s sen pääomasijoituksiin erikoistuneen tytä ryhti ö n, EIR:n rahoitustoimet. EIR k ä ytti 135 miljoonaa 16 pääomasijoitukseen. Uusien sijoitusten myö tä EIR:n riskipääomakanta nousi noin 2,5 miljardiin, jotka oli sijoitettu 189 eri rahastoon. EIR:n sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin, joilla lisä - t ään pk-yritysten omaa p ääomaa riskirahoituksen muodossa. Tutkimus ja kehitys (T&K) Vuonna 2003 EIP teki yli 2 miljardin investoinnit 18 eri tutkimus- ja kehityshankkeeseen. Näistä suurin osa oli yksityissektorin hankkeita seuraavilla alueilla: nanoteknologia, optiikka, biotekniikka ja televiestint ä. N ä iden lainojen myö tä EIP:n tutkimus- ja kehityshankerahoitus vuodesta 2000 on lä hes 6 miljardia. Yksi huomattavista hankkeista oli Helsingin tiedepuisto, joka tarjoaa laboratorio- ja toimistotiloja nuorille biotekniikan yrityksille. Leuveniin rakennettiin tutkimuslaitos, jonka avulla IMEC (Euroopan suurin riippumaton mikroelektroniikan ja nanoteknologian tutkimuskeskus) ja sen yhteistyö kumppanit voivat pysyä nanoteknologian tutkimuksen kärjessä sekä ajan tasalla puolijohdealan viimeisimmästä kehityksestä. EIR asettaa edelleen etusijalle tutkimus- ja kehitystoiminnan j ä lkeisiin vaiheisiin keskittyvä t rahastot. Se antaa rahoitusta etenkin teknologian siirtoa edistä viin yhtiö ihin ja sijoitusyhtiö ihin, jotka edistä vä t yliopistojen tutkimustulosten k ä yttöä ja hy ö dynt ä mistä. Vuonna 2003 EIR teki sijoituksen belgialaiseen VIVES-rahastoon. Rahasto tukee uusien, korkean lis ä arvon yritysten perustamista ja kehittä mistä, jotka hyö dyntä vä t merkittä vä sti Leuvenin katolisen yliopiston tutkimustuloksia. Euroopan komission tutkimuksen pääosasto antoi EIR:n teht äv äksi selvittää osaamiskeskusten ja yliopistojen toimintaan nivoutuvan uudentyyppisen investointien ja teknologian siirron rahoitusvä lineen toteutuskelpoisuutta. Selvityksen avulla pyrit ään ennen kaikkea luomaan Euroopan laajuinen rahoitusinstrumentti, joka edistää tutkimustulosten siirtämistä kaupalliseen käyttöön. Euroopan kasvualoitteen yhteydessä EIR:n k ä yttöön annettavia EIP:n riskipääomia korotettiin yhdellä miljardilla. N ä m ä varat kohdistetaan p ääomasijoitusrahastoille, jotka tekevä t sijoituksia innovatiivisiin yrityksiin. 14 EIP-ryhmä

15 EIP-rahoitus i2i-kohteille T&K Tietotekniikka ja viestint ä Koulutus Terveydenhuolto Audiovisuaaliala Globaalilainat Oslo Stockholm Helsinki St Petersburg Tallinn Riga Moskva Edinburgh K ø benhavn Vilnuis Belfast Minsk Dublin Cork Amsterdam Hamburg Berlin Warszawa London Bruxelles Luxembourg Frankfurt Praha Kiyev Paris Lyon M ü nchen Wien Ljubljana Bratislava Zagreb Budapest Kishinev Odessa Milano Sarajevo Belgrade Bucuresti Niksic ^ Sofia Porto Madrid Barcelona Roma Skopje Tiran ë Istanbul Ankara Lisboa Athinai Islas Canarias Nicosia Toimintakertomus

16 Inhimillisen pääoman lis ääminen Innovaatioiden levittä minen: i2i audiovisuaalisella alalla EIP lainasi i2i-ohjelman puitteissa 2003 lä hes 2,7 miljardia yhteens ä 27: ään koulutuksen ja terveysalan hankkeeseen. Niistä monet liittyivät yliopistojen tai korkeakouluasteen opetuslaitosten lis ärakentamiseen sekä tekniikan uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen, erityisesti Helsingissä, Madridissa, Toulousessa ja Nordrhein- Westfalenin osavaltiossa. Romaniassa EIP rahoitti koulujen kunnostamista ja vä lineistö n uusimista eri puolilla maata. Tieto- ja viestint ä verkot Tieto- ja viestint ätekniikka on tärkeä väline innovaatioiden levittämisessä ja tiedonvaihdossa yhteis ö jen välillä. Vuonna 2003 EIP antoi tä hä n tarkoitukseen 1,4 miljardin lainat 14:llä eri rahoitusoperaatiolla. Pankki oli mukana rahoittamassa mm. Tanskan radio- ja televisiolä hetyksiä tuottavan laitoksen rakentamista Kööpenhaminan Ö restadiin. Tässä uudessa audiovisuaalisen tuotannon keskuksessa tullaan toteuttamaan my ö s lis ä investointeja, jotka liittyvä t uuden teknologian sovelluksiin, kuten digitalisointiin ja online-palveluihin. Lis ä ksi allekirjoitettiin rahoitussopimuksia koulutus- ja tietotekniikkainvestoinneista Kyproksella, tarkoituksena edistää tieto- ja viestint äverkkojen kehitystä ja käyttöä. EIP allekirjoitti 2003 kaksi uutta puitesopimusta, joiden kummankin arvo oli 20 miljoonaa, millä jatkettiin yhteistyö t ä kahden audiovisuaalialan erityisrahoituslaitoksen kanssa. Vuodenvaihteeseen mennessä pankki oli osallistunut tä mä n yhteistyö n puitteissa jo 36 elokuvan ja televisiolä hetyksen rahoitukseen. Audiovisuaalialan kokonaisrahoitus nousi 423 miljoonaan. Joulukuussa 2000 kä ynnistetyn audiovisuaalialan i2i-ohjelman tavoitteena on tukea eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten tuotantoa ja jakelua, edistää uuden tekniikan käyttöönottoa alalla sekä rohkaista Euroopan pankki- ja rahoituslaitoksia osallistumaan enenev ä sti t ä m ä n alan rahoitukseen. Ohjelma toteutetaan yhteistyö ssä Euroopan komission MEDIA Plus -ohjelman kanssa. 16 EIP-ryhmä

17 Euroopan laajuisten verkkojen rahoitus Toimivat liikenne-, energia- ja tietoverkot ovat perusehto laajentumisen jä lkeisen EU:n jä senvaltioiden taloudelliselle yhdentymiselle. Pankki on vuodesta 1993 asti lisä nnyt voimakkaasti TEN-kä rkihanketukea (Trans-European Networks) erilaisten aloitteiden pohjalta, joilla on määritelty unionin ja viime aikoina myö s uusien jä senvaltioiden ensisijaiset verkkohankkeet. T ä rkein pankkirahoittaja EIP on suurten verkkoinvestointien tä rkein pankkirahoittaja laajentuneessa Euroopan unionissa. Se on mukana rahoittamassa Essenin Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 1994 määritellyistä neljästätoista ensisijaisesta liikennehankkeesta kahtatoista ja kymmenestä ensisijaisesta energiahankkeesta seitsemää, ja osallistuu tä rkeimpien televiestinnä n suurhankkeiden rahoitukseen. Kymmenvuotisjaksolla ( ) TEN-rahoitusta on annettu seuraavasti: liikenne 56 miljardia, energia 6,7 miljardia, televiestint ä 19 miljardia. Lontoon metro ja Barcelonan raitiotie, moottoriteiden rakentaminen Espanjassa, Britanniassa ja Irlannissa, Rionin Antirionin silta Kreikassa sekä eri kuljetusmuotoja yhdistävä rahtikeskus Itävallan Grazissa. Lisää tukea vuoteen 2010 asti EIP tehostaa TEN-rahoitusta Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2003 hyvä ksymä n Euroopan kasvualoitteen puitteissa. T ät ä varten otetaan käyttöön erityinen lainajärjestelmä, johon varataan 50 miljardia vuoteen 2010 asti. EIP lis ää verkkohankkeiden todellista rahoituksellista arvoa. Se pystyy: hankkimaan suurinvestointien toteutukseen tarvittavat huomattavat rahasummat parhain ehdoin tarjoamaan hankkeiden laajuuden edellyttämiä pitkiä laina-aikoja (jopa yli 30 vuotta) jä rjestä mään rahoitusta tarvittaessa myö s strukturoidussa muodossa, joka täydent ää liikepankkien luottoja ja varainhankintaa p ääomamarkkinoilta. Pankin rahoituksen katalyysivaikutusta kuvaa erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeiden lis ääntyminen. Näissä hankkeissa yhdistyvät kummankin sektorin edut infrastruktuurien toteutuksen hyvä ksi. Vuonna 2003 EIP hyvä ksyi julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeisiin rahoitusta yhteens ä 2,8 miljardia, ja lainoja allekirjoitettiin suunnilleen saman verran. Lainat kohdistuivat laajamittaisiin hankkeisiin, joihin listataan Pankki parantaa myö s saatavilla olevien rahoitusvä lineiden valikoimaa, joilla voidaan lis ä t ä yksityissektorin investointien osuutta TEN-rahoituksessa. Tarjolla on muun muassa hyvin pitkä aikaisia lainoja (aina 35 vuoteen asti), jotka voivat joissakin tapauksissa kattaa jopa 75 prosenttia investointikustannuksista. Lainoihin my ö s sisä ltyvä t takaisinmaksun vapaavuodet sopivan suuruisesti, takaukset hankkeille, joilla on sijoitusarvoa jo rakennusvaiheessa sekä arvopaperistamisrahastojen perustaminen. Lis ä ksi EIP toteuttaa yhdessä komission ja neuvoston kanssa hankkeiden «pikak ä ynnistysohjelman», johon valintaperusteena on hankkeen merkitys sisä markkinoiden yhdentymiselle laajentumisen jälkeisessä Euroopan unionissa, kypsyysaste, taloudellinen ja rahoituksellinen kannattavuus, vaikutus kasvuun sekä vipuvaikutus yksityisiin panostuksiin. Toimintakertomus

18 6,8 miljardin lainat vuonna 2003 Vuonna 2003 TEN-verkkohankkeiden rahoitusta laajentuvan Euroopan unionin alueella kertyi yhteens ä 6,8 miljardia Euroopan laajuiset verkot : 40 miljardia Liikenteen alan tä rkeimmä t rahoituskohteet EU:ssa (uusia jä senvaltioita lukuun ottamatta) olivat: Suurnopeusjunayhteyksien rakentaminen Fawkham Junctionista Lontooseen (Britannia), K ö lnistä Frankfurtiin ja sen lentokent ä lle (Saksa), sekä uusi rata Madridista Barcelonaan (Espanja). Maantie- ja moottoritieverkoston parantaminen, muun muassa useiden moottoriteiden rakentaminen etenkin Espanjassa ja Portugalissa, A1-moottoritien tekninen parantaminen Darringtonin ja Dishforthin v ä lillä Britanniassa, moottoritieosuuksien rakentaminen Egnatian vä yl ä llä sekä Peloponnesoksen niemimaan ja mantereen vä linen Rionin Antirionin silta Kreikassa Liikenne Tietoliikenne Energia Lentokenttä rakenteiden kehittä minen Madridissa (Espanja), M ü nchenissä ja Hampurissa (Saksa), Corkissa (Irlanti) ja Venetsiassa (Italia). Satamien lis ä rakentaminen ja nykyaikaistaminen: noin 20 satamaa Italiassa; Espanjassa Barcelona, Sagunto ja Las Palmas; Saksassa Hampuri ja Bremerhaven; Suomessa Vuosaari ja Kotka; Ruotsissa Gö teborg; Madeiralla Funchal, Caniç al ja Porto Novo; Belgiassa Brysselin satama. Energian TEN-hankkeisiin allekirjoitettiin rahoitusta 390 miljoonaa (Espanja, Portugali, Britannia). Uusissa jä senvaltioissa, joissa infrastruktuurin rakennusja kunnostustarpeet ovat merkittä v ä t, liikenteen TENrahoitusta allekirjoitettiin 2003 lä hes 1,5 miljardia. Lainat kä ytettiin maantie- ja moottoritiehankkeisiin (1 miljardi Puolaan, Romaniaan, Slovakiaan, Unkariin ja ^ Bulgariaan), satama- ja lentokenttä rakenteisiin (280 miljoonaa Tsekkiin) sekä rautatieliikenteeseen (200 miljoonaa Unkariin ja Sloveniaan). Tietoliikenteen yhteens ä 1 miljardin rahoituksesta 315 miljoonaa kohdistui TEN-hankkeisiin Espanjassa ja Tanskassa. 18 EIP-ryhmä

19 EIP:n varoilla rahoitetut TEN-verkot ja kuljetusk ä ytä v ä t laajentuneessa EU:ssa Ensisijainen Euroopan laajuinen pääverkko (TEN) TEN-verkko-osuus, johon annettu sitoumukset Muu rahoitettu koko Euroopan kannalta merkityksellinen infrastruktuuri tai verkko Maantie- ja rautatiekuljetusk ä ytä vä t Keski- ja Itä -Euroopassa Kuljetuskä ytä v ä n osuus, jota jo rahoitettu Maantie/Rautatie S ä hkö Kaasu Lentokenttä Useita alueita koskeva hanke Kuljetusterminaali Satama Lennonjohto Helsinki St. Petersburg Ö ljy- tai maakaasuesiintymä n hy ö dynt ä minen Oslo Stockholm Tallinn Edinburgh Riga Moskva Belfast Dublin K ø benhavn Vilnius Minsk Cork London Bruxelles Amsterdam Luxembourg Berlin Praha Warszawa Kiyev Paris Strasbourg M ü nchen Wien Bratislava Budapest Kishinev Odessa Lyon Milano Ljubljana Zagreb Sarajevo Belgrade Bucuresti Sofia MADEIRA (PT) Lisboa Porto Madrid Barcelona Roma Skopje Tiranë Thessaloniki Istanbul AZORES ISLAS CANARIAS (ES) Athinai Toimintakertomus

20 Ympä ristö nsuojelu ja elä m ä nlaadun parantaminen Ympäristö nsuojelu ja ympäristö n tilan parantaminen ovat tärkeällä sijalla EIP:n toiminnassa. Pankin tavoitteena on käyttää ympäristö n suojeluun ja ympäristö n tilan kohentamiseen prosenttia laajentumisen jälkeiseen Euroopan unioniin my ö nnettävistä yksittäisistä lainoista. Vuoden 2003 lainasumma oli tä mä n tavoitteen mukainen 42 prosentin osuudella. Yksittä iset lainat olivat yhteensä 12,3 miljardia, joista 11,5 miljardia laajentuneen unionin alueella kohdistui ympä ristö nsuojeluun. Tä mä n ohella päästiin myö s toiseen tavoitteeseen, joksi oli asetettu uusiutuvien energiamuotojen lainoituksen kaksinkertaistaminen energiarahoituksessa (2002: 7 %, 2003: 15 %). Nämä hankkeet koskivat laajalti tuulienergiaa. Näitä saavutuksia pyrit ään parantamaan entisestään ja monipuolistamaan my ö s muiden uusiutuvien energial ä hteiden EIP-rahoitusta Ympä ristö ja elä m ä nlaatu Yksittä iset lainat : 38 miljardia Ympä ristö ja elä m ä nlaatu Yksittä iset lainat 2003 (milj.) Total Luonnonympä ristö 869 Ympä ristö terveydenhuolto Kaupunkiympä ristö Alueellinen ja globaali ympä ristö Yksittä iset lainat yhteensä * * Koska tietyt hankkeet edistävät useita tavoitteita, eri otsakkeiden alle merkittyjen rahamäärien yhteenlaskun tulos ei vastaa todellista kokonaissummaa : ennä tyksellinen vuosi Luonnonympä ristö Kaupunkiympä ristö Ympä ristö terveydenhuolto Alueellinen ja globaali ympä ristö EIP:n ympä ristö hankkeiden yksittä iset lainat vuonna 2003 EU-15-maissa nousivat 10,7 miljardiin. Merkittä viin rahoitustapahtumiin kuuluivat kaupunkien joukkoliikennehankkeet, muun muassa raitiotie- ja kevytmetroverkostot, joita lainoitettiin 3,3 miljardilla. Lis ä ksi pankin rahoitustukea suunnattiin lukuisiin kaupunkialueiden uudistamishankkeisiin, etenkin yhteiskunnan tukemien asuntojen peruskorjausten kautta muun muassa Belgiassa (Flanderin alueella), Saksassa (Saksi), Espanjassa (Katalonia), It ä vallassa (Wien), Portugalissa ja Britanniassa (Glasgow). 20 EIP-ryhmä

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

EIP-ryhmä Toimintakertomus 2002

EIP-ryhmä Toimintakertomus 2002 EIP-ryhmä Toimintakertomus 2002 Tunnusluvut EIP-ryhmä Euroopan investointipankki Toiminta vuonna 2002 (Miljoonaa euroa) Allekirjoitetut lainasopimukset Euroopan unioni Hakijamaat Kumppanuusmaat Hyväksytyt

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

PÄÄJOHTAJA PHILIPPE MAYSTADT: PUHE VALTUUSTON VUOSIKOKOUKSELLE LUXEMBURGISSA 3.6.2003

PÄÄJOHTAJA PHILIPPE MAYSTADT: PUHE VALTUUSTON VUOSIKOKOUKSELLE LUXEMBURGISSA 3.6.2003 VÄLIAIKAINEN TEKSTI. ISTUNNOSSA PIDETTY PUHE SELLAISENA KUIN SE ON OTETTU PÖYTÄKIRJAAN, KATSOTAAN LOPULLISEKSI TEKSTIKSI. PÄÄJOHTAJA PHILIPPE MAYSTADT: PUHE VALTUUSTON VUOSIKOKOUKSELLE LUXEMBURGISSA 3.6.2003

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

EIP-ryhmä Toimintakertomus 2001

EIP-ryhmä Toimintakertomus 2001 EIP-ryhmä Toimintakertomus 2001 Tunnusluvut - EIP-ryhmä Euroopan investointipankki (Miljoonaa euroa) Toiminta vuonna 2001 Allekirjoitetut lainasopimukset Euroopan unionin jäsenmaat Hakijamaat Kumppanuusmaat

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

Vuosikertomus 2004. Osa I. Toimintakertomus. E u r o o p a n i n v e s t o i n t i p a n k k i r y h m ä

Vuosikertomus 2004. Osa I. Toimintakertomus. E u r o o p a n i n v e s t o i n t i p a n k k i r y h m ä Vuosikertomus 2004 Osa I Toimintakertomus E u r o o p a n i n v e s t o i n t i p a n k k i r y h m ä Vuosikertomus 2004 OsaI Toimintakertomus EIP-ryhmän vuosikertomukseen 2004 kuuluu kolmeeriosaa: Toimintakertomus,jossaesitelläänEIP-ryhmänkuluneenvuoden

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Vuosikertomus 2005. Osa I. Vuosikertomus on luettavissa myös pankin Internet-sivuilta: www.eib.org/report

Vuosikertomus 2005. Osa I. Vuosikertomus on luettavissa myös pankin Internet-sivuilta: www.eib.org/report Vuosikertomus 2005 Osa I Toimintakertomus EIP-ryhmän vuosikertomukseen 2005 kuuluu kolme eri osaa: Toimintakertomus, jossa esitellään EIP-ryhmän kuluneen vuoden toimintaa ja tulevaisuudennäkymiä Tilinpäätöskertomus,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Vuoden 2008 työohjelma

Vuoden 2008 työohjelma Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Lausuntotyön osasto B "Ulkosuhteet"-jaosto Vuoden 2008 työohjelma Vuonna 2008 "ulkosuhteet"-erityisjaosto kokoontuu yhdeksään otteeseen. Lisäksi järjestetään kaksi erityisjaoston

Lisätiedot

1999 Vuosikertomus. Euroopan investointipankki

1999 Vuosikertomus. Euroopan investointipankki 1999 Vuosikertomus Euroopan investointipankki EIP numeroin (miljoonaa euroa) 1999 1998 Allekirjoitetut sopimukset 31 800 29 526 Euroopan unionin alueelle 27 765 25 116 Euroopan unionin ulkopuolelle 4 035

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

PÄÄJOHTAJA PHILIPPE MAYSTADTIN PUHE EUROOPAN INVESTOINTIPANKIN VALTUUSTON VUOSIKOKOUKSESSA LUXEMBURGISSA 4.6.2002

PÄÄJOHTAJA PHILIPPE MAYSTADTIN PUHE EUROOPAN INVESTOINTIPANKIN VALTUUSTON VUOSIKOKOUKSESSA LUXEMBURGISSA 4.6.2002 PÄÄJOHTAJA PHILIPPE MAYSTADTIN PUHE EUROOPAN INVESTOINTIPANKIN VALTUUSTON VUOSIKOKOUKSESSA LUXEMBURGISSA 4.6.2002 Arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Toivotan teidät tervetulleiksi Euroopan investointipankin

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Karttahuoneen karttavalikoima 2009

Karttahuoneen karttavalikoima 2009 www kartat marras 2009.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2009 16.11.2009 * tuote on kirja Hallwag Distoguide tiekartat 978-3-8283-0033-0 Alankomaat 1:200 000 978-3-8283-0005-7 Australia 1:4 milj.

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ ,3 Bryssel 2. lokakuuta 2001 (XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ (XURRSDQ NRPLVVLR HVLWWll XXGHVVD OLLNHQQHWWl NRVNHYDVVD

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA, SOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN TASAVALLAN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD

.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD ,3 Bryssel 14. tammikuuta 2003.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD -lvhqydowlrlghq RQ YDXKGLWHWWDYD SRQQLVWHOXLWDDQ XXGLVWXVWHQ WRWHXWWDPLVHNVL MRWWD

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011. 278/2011 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011. 278/2011 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMN SÄÄDÖSKOKOLMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot