Siilinjärvi Keskuskortteli 1. kunnanosa Korttelit Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Siilinjärvi Keskuskortteli 1. kunnanosa Korttelit Asemakaavan muutos Vireilletulosta ilmoitettu: Hyväksymiskäsittely: Pvm Liite Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Siilinjärven kunta Maankäyttöpalvelut 2012 Kaavatunnus

2 Kuvat 1 ja 2 Kaava-alueen sijainti Kantakartta Siilinjärven kunta, Maankäyttöpalvelut 2009 Maastokartta Maanmittauslaitos Ortoilmakuvat SITO Oy 2005 Viistoilmakuvat Lentokuva Vallas Oy 2011 Kansikuva Koju-Architects / Suunnitteluhuone Oy QVIM-arkkitehdit O:\Asemakaavat\Keskuskortteli_2011\Kaavaselostus\749_1110_Keskuskortteli_Kaavaselostus_hyväksytty_190312_KV.docx Viimeksi tulostettu :51:00

3 Siilinjärvi Keskuskortteli 1. kunnanosa Korttelit Asemakaavan muutos Kaavaselostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavalla muodostuvat: Siilinjärven kunnan 1. kunnanosan kortteleita sekä Kasurilantien, Kuiluntien ja Sorakujan katualueita keskuskorttelin asemakaava-alueella. Siilinjärven kunnan 1. kunnanosan kortteli 1103 sekä virkistys- ja katualueet keskuskorttelin asemakaava-alueella. Alueen sijainti: Kaavatunnus: Kaavatyön tarkoitus: Alue sijoittuu Siilinjärven kirkonkylän ydinkeskustaan. Alue rajautuu pohjoisessa Kuiluntiehen, idässä Kasurilantiehen, etelässä Sorakujaan ja lännessä maantiehen 559. Asemakaavan muutoksella: osoitetaan rakennuspaikat vähittäistavarakaupan suuryksikölle sekä huoneistohotellille, jossa osassa asunnoista mahdollistetaan asuminen myös ympärivuotisesti mahdollistetaan alueelle kaksikerroksisen maanalaisen pysäköintihallin rakentaminen ratkaistaan alueen liikennejärjestelyt tarkistetaan voimassa olevan kaavan ajantasaisuus Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,9 ha. Kaavan laatija: Siilinjärven kunta PL 5 puh (017) Maankäyttöpalvelut SIILINJÄRVI fax (017) Siilinjärvi Timo Nenonen kaavoituspäällikkö

4 Tiivistelmä Asemakaavan muutos Kaava-alue Keskuskortteli Korttelit Kaavamuutosalue sijoittuu Siilinjärven kirkonkylän ydinkeskustaan, keskuskorttelin asemakaava-alueelle. Alueen pinta-ala on noin 4,9 ha. Pohjoisessa alue rajautuu Kuiluntiehen, idässä Kasurilantiehen, etelässä Sorakujaan ja lännessä maantiehen 559. Käsittelyvaihe Perusselvitykset Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksyminen Muutoksenhaku Vireilläolosta ilmoitettu Kaavan laatija Siilinjärven kunta Timo Nenonen puh (017) Nykytilanne Kaavan tavoitteet Kaavan keskeinen sisältö Maankäyttöpalvelut PL 5 Riikka Leskinen puh (017) SIILINJÄRVI Suunnittelualue on osin entistä soranottoaluetta, joka on täytetty 1990-luvun alussa rakennettaessa valtatietä 5 moottoritieksi. Kaavamuutosalueen itäosassa sijaitsee virkistysuimala Fontanella ja länsiosassa apteekki ja Lidl. Alueen keskellä sijaitsevat pysäköintipaikat sekä lasten leikkipaikka. Alueen vesihuoltoverkosto on rakennettu. Katuverkostosta Sorakuja on rakennettu tilapäisluontoiseen kuntoon ja vuonna 1999 asemakaavassa osoitettu Puistokadun linjaus ei vastaa olevaa tilannetta. Vuonna 1989 hyväksytyssä keskuskorttelin yleiskaavassa alue on osoitettu yleisten rakennusten alueeksi, liike- ja toimistorakennusten alueeksi ja autopaikkojen alueeksi. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa huoneistohotellin ja vähittäistavarakaupan suuryksikön sijoittuminen kirkonkylän keskustaan, helposti saavutettavalle paikalle. Alustavien suunnitelmien mukaan alueelle on sijoittumassa noin k-m² market ravintoloineen, noin k-m² huoneistohotelli, jossa osassa asunnoista mahdollistetaan asuminen myös ympärivuotisesti sekä maan alle rakennettava kaksikerroksinen pysäköintihalli. Tavoitteena on lisätä Siilinjärven palvelu- ja liikekeskuksen vetovoimaisuutta. Lisäksi pyritään selkeyttämään kevyen liikenteen yhteyksiä ja lisäämään alueen liikenneturvallisuutta sekä täydentämään keskuskorttelin rakennetta niin, että uusi rakentaminen kohentaa taajamakuvaa. Kaavalla mahdollistetaan PeeÄssän noin kerrosalaneliömetrin suuruisen marketin sekä YIT:n noin kerrosalaneliömetrin suuruisen huoneistohotellin rakentaminen alueelle. Osa alueella sijaitsevista pysäköintipaikoista korvataan maanalle rakennettavalla kaksikerroksisella pysäköintihallilla. Apteekin ja Lidln osalta tarkistetaan voimassa olevan kaavan ajantasaisuus. Katujen aluevaraukset osoitetaan nykyisen tilanteen mukaisesti. Arvioitavat vaikutukset - Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Käsittelyn aikataulu - Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan, rakennettuun ympäristöön ja pohjaveteen - Vaikutukset ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön - Taloudelliset ja kaupalliset vaikutukset Asemakaavaa on valmisteltu vuonna Kaava tulee vireille sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville lokakuussa Ennen valmisteluaineiston nähtävilläpitoa järjestetään viranomaisneuvottelu ja nähtävilläpidon aikana kaavakokous. Asemakaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua tammikuussa 2012, ja kaava pyritään saamaan lainvoimaiseksi vuoden 2012 huhtikuun loppuun mennessä. Kaavan toteuttaminen Rakentaminen on mahdollista aloittaa heti asemakaavan valmistuttua.

5 Sisältö Tiivistelmä 1. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Kuopion seudun maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava Yleiskaava Kuntarakennemalli Asemakaava Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Palvelut Väestö ja työpaikat Virkistys Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Taajamakuva, maisema Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet Pilaantuneet maa-alueet Ilman laatu Liikennemelu Maanomistus Kaavatyön tavoitteet SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun vaiheet, osallistuminen ja yhteistyö Suunnittelun vaihtoehdot, kaavaratkaisun valinta ja perustelut Yleiskaavallista tarkastelua / Asemakaavan suhde maakunta- ja yleiskaavoihin Huoneistohotelli ja vähittäistavarakaupan suuryksikkö Kaavaratkaisun perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Kaavan perusratkaisut Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön Taloudelliset vaikutukset Kaavan suhde tavoitteisiin Kaavan suhde sisältövaatimuksiin Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus 43

6 Liite- ja tausta-aineisto Tämän kaavaselostuksen liitteenä: - Tilastotiedot - Ajantasa-asemakaava - Kaavakartta määräyksineen (pienennös) Muuta tausta-aineistoa: - Harjamäki Kasurilan pohjavesialueen hydrogeologia ja pohjavesisuojausten toimivuusselvitys, GeoPex Oy Keskuskorttelin asemakaavamuutos, meluselvitys. Ramboll Finland Oy (täydennys , kuva 19 ja 20). - Kuopion seudun maakuntakaava. Ympäristöministeriö Kuopion ja Siilinjärven tie- ja raideliikenteen meluselvitys. WSP Finland Oy Kuopion ja Siilinjärven vuosien 2005 ja 2020 hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ja Kuopion autoliikenteen hiilimonoksidipäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos Kuopion ja Siilinjärven vuosien 2006 ja 2020 typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaluonnos. Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunta Pohjois-Savon maakuntakaava. Ympäristöministeriö Siilinjärven keskuskorttelin asemakaavan muutos. Kaupallisten vaikutusten arviointi, Santasalo Ky Siilinjärven keskustan toimivuustarkastelu. Sito Oy Siilinjärven liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto Kuvaotsikkoluettelo Kuva 1 Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta Kuva 2 Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta Kuva 3 Maankäyttöpoliittisen ohjelman kuntarakennemalli Kuva 4 Ortoilmakuva suunnittelualueesta Kuva 5 Siilinjärven keskustaajamaa ja suunnittelualueen likimääräinen rajaus Kuva 6 Kuva suunnittelualueesta Kuva 7 Kuva keskuskorttelin vyöhykeajattelusta Kuva 8 Vuoteen 2030 mennessä tarvittavat liikenneverkon parantamistoimenpiteet Kuva 9 Keskuskorttelin meluselvitys, päiväajan melualueet vuonna Kuva 10 Keskuskorttelin meluselvitys, päiväajan melualueet vuonna Kuva 11 Havainnekuva mahdollisesta rakentamisesta... 43

7 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 1 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelutilanne Suunnittelutilanne alueella käy ilmi seuraavasta taulukosta: Suunnittelutilanne Suunnitelma Maakuntakaava Kuopion seudun maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava Yleiskaava Keskuskorttelin yleiskaava (ei oikeusvaikutteinen) Hyväksytty / vahvistettu Sisältö I huomattavaa YM YM KV Alue on osoitettu keskustatoimintojen alakeskukseksi. Alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Kuopion maakuntakaavamerkintöihin ei muutoksia asemakaava-alueella. Siilinjärven kirkonkylän keskustan osalta maakuntakaavaan lisätty merkintä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeesta. Yleisten rakennusten, liike- ja toimistorakennusten ja autopaikkojen aluetta. Kirkonkylän yleiskaava Asemakaava Keskuskorttelin asemakaavan muutos, Kuiluntie Keskuskorttelin asemakaavan muutos, Kuiluntie Keskuskortteli asemakaavan muutos, korttelit 1103 ja 1104 laadittavana KV KV Kirkonkylän yleiskaava laadittavana. Kuiluntien katualue Kuiluntien katualue Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten, hotellirakennusten ja autopaikkojen korttelialuetta. Keskuskorttelin asemakaavaan muutos, kortteli KV Rakennusjärjestys Siilinjärven kunnan rakennusjärjestys KV Tonttijako ja rekisteri Ei ole Pohjakartta Mittaustoimisto Rakennuskiellot Suojelupäätökset Hakkaralan pohjavedenottamon suoja-aluesuunnitelma Itä-suomen vesioikeus Liikerakennusten korttelialuetta ja liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuyksikön. Kiinteistöt kuuluvat valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Kartoitus. Pohjakarttaa täydennetty. Alueella ei ole rakennuskieltoja. Määräyksiä mm. paikoitusalueista ja haitallisten aineiden varastoinnista. Tarinaharjun pohjavedenottamon suoja-aluesuunnitelma Muut aluetta koskevat selvitykset Maaperäselvitys, Pöyry Environment Oy Itä-Suomen vesioikeus Määräyksiä mm. paikoitusalueista ja haitallisten aineiden varastoinnista Kyseessä harjumuodostelma, jossa maaperän kivisyys ja lohkareisuus vaihtelee pienpiirteisesti. Meluselvitys, Ramboll Oy 2011 Alue sijoittuu osittain melualueelle. Liikenneselvitys, Sito Oy 2011 Keskuskorttelin liikenteen toimivuustarkastelu. Kaupallinen selvitys, Santasalo Ky 2011 Kaupallisten vaikutusten arviointi.

8 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 2 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT Kuopion seudun maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa Siilinjärven keskusta on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca1-merkintä). Merkinnällä osoitetaan Kuopion kaupunkiseudun aluekeskukset, joihin ja joiden läheisyyteen sijoittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluita ja asumista. Siilinjärven, Vuorelan ja Petosen keskukset osoitetaan kohdemerkinnällä. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta ja osoitetaan tilaa seudullisille toiminnoille, joilla tuetaan alakeskuksen vetovoimaa. Suunnittelualue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Kuva 1 Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta.

9 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 3 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset

10 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 4 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT Pohjois-Savon maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa on Kuopion seudun osalta maakuntakaavaan tehty vain muutokset aiemmin vahvistettuun Kuopion seudun maakuntakaavaan. Siilinjärven kirkonkylän keskustan osalta maakuntakaavaan on lisätty merkintä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeesta. Kuva 2 Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Maakuntakaavatyön yhteydessä on selvitetty Pohjois-Savon palvelurakennetta vuonna 2006 sekä kaupan yksiköiden kehitysmahdollisuuksia. Selvitysten mukaan Sillinjärvellä on potentiaalia 5-6 tilaa vaativan kaupan keskittymälle ja 4-6 päivittäistavarakaupan keskittymälle. Selvitysten tulokset on kiteytetty raportissa Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Siilinjärven osalta seuraavasti: Kuntakeskuksista suurimmat kasvuodotukset ovat Siilinjärvellä. Siilinjärvi on Kuopion ohella ainoa väkiluvultaan merkittävästi kasvava kunta Pohjois-Savossa. Vaikka Siilinjärvi sijaitsee Kuopion läheisyydessä, sillä on oma vahva keskuksensa ja ostovoimasiirtymä Kuopioon on pieni. Siilinjärvellä onkin merkittäviä edellytyksiä vahvistaa omaa keskustaansa sekä kehittää Vuorelan/Toivalan aluetta tilaa vaativan kaupan keskuksena. Siilinjärven uhkakuvana on kuitenkin ostovoiman siirtyminen nykyistä suuremassa määrin Kuopioon, mikäli omien kaupallisten keskusten kehittäminen hidastuu. (s. 48)

11 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 5 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT Siilinjärvellä kauppapalveluita kehitetään myös voimakkaasti. Tavoitteena on hyödyntää kasvava ostovoima ja Kuopion läheisyys. Keskustan läheisyyteen rakennetaan asuinalueita, mikä tuo ostovoimaa keskustaan. Siilinjärven keskustan eteläpuolelle keskitetään mahdollisesti tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kirkonkylän pohjoispuolelle suunnitellaan pitkällä aikavälillä uutta alakeskusta, jonne keskitettäisiin tilaa vaativaa kauppaa. Nykyisissä kaupallisista alakeskuksista Toivalan ja Vuorelan aluetta kehitetään tilaa vaativan kaupan keskuksena. Alueelle rakennetaan mahdollisesti myös vähittäiskaupan suuryksikkö ja liikenneasema. Siilinjärvellä on myös palveluverkkoselvityksen mukaan hyvät edellytykset kehittää keskuksiaan. (s. 51) Yleiskaava Siilinjärven kirkonkylän yleiskaava on vireillä. Yleiskaavaan kuuluvat kirkonkylän asemakaavoitetut alueet lähialueineen sekä Harjamäen ja Kasurilan alueet. Kaavassa osoitetaan lähivuosikymmeninä asemakaavoitettavat taajama-alueet, kirkonkylän täydennysrakentaminen ja laajentumissuunnat. Yleiskaava laaditaan ja hyväksytään oikeusvaikutteisena. Vuonna 1989 hyväksytyssä keskuskorttelin yleiskaavassa (ei oikeusvaikutteinen) suunnittelualue on osoitettu yleisten rakennusten alueeksi, liike- ja toimistorakennusten alueeksi ja autopaikkojen alueeksi. Vuonna 1989 hyväksytty yleiskaava on lähtökohdiltaan vanhentunut Asemakaavaselostukseen tehdään erillinen yleiskaavallinen tarkastelu, koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa Kuntarakennemalli Kunnanvaltuuston hyväksymässä maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa on hyväksytty yhdyskuntarakenteen kehittämisen pohjaksi vuoteen 2030 tähdäten ns. Siilinjärvimalli. Tämän mukaan kirkonkylän keskusta on osoitettu taajaman täydennys- ja tiivistämisalueeksi. Suunnittelualue sijoittuu kirkonkylän kehittämisen alueelle. Nyt käsillä oleva asemakaavamuutos toteuttaa näitä kehittämisperiaatetta.

12 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 6 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT Kuva 3 Maankäyttöpoliittisen ohjelman kuntarakennemalli.

13 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 7 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT Asemakaava Keskuskorttelin asemakaava on hyväksytty Asemakaavaa on muutettu nyt vireillä olevan kaavamuutosalueen osalta , , ja Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, hotellirakennusten korttelialueeksi, liikerakennusten korttelialueeksi, liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuryksikön sekä autopaikkojen korttelialueeksi ja katualueeksi. Kortteliin 1103 on merkitty uimalalle 5800 k-m²:n rakennusoikeus kahteen kerrokseen ja uimalaan liittyvälle hotellille 2700 k-m²:n rakennusoikeus kolmeen kerrokseen. Loput korttelista on autopaikkojen korttelialuetta. Kaavassa Kuiluntien ja Sorakujan yhdistävä Puistokatu erottaa korttelin 1104, joka on kokonaan autopaikkojen korttelialuetta. Puistokadun nykyinen linjaus ei vastaa voimassa olevaa kaavaa. Kortteliin 1105 on merkitty Lidl:lle 2000 k-m²:n rakennusoikeus yhteen kerrokseen ja apteekille 500 k-m²:n rakennusoikeus yhteen kerrokseen. Lisäksi kortteliin on osoitettu vielä rakentamatta oleva rakennuspaikka k-m²:n suuruiselle liikerakennukselle. Loput korttelialueesta on autopaikkojen korttelialuetta. Kuva 8 Ote ajantasa-asemakaavasta ja suunnittelualue.

14 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 8 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT 1.2 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on läntiseltä osin entistä soranottoaluetta, joka on täytetty rakennettaessa valtatietä 5 moottoritieksi 1990-luvun alussa. Alue viettää loivasti lounaaseen, Kuiluntien puolella korkeusasema on noin ja rinnakkaistien (maantie 559) korkeusasema on noin mpy. Kaavamuutosalueen itäosassa, korttelissa 1103, sijaitsevan virkistysuimala Fontanellan toteutus pohjautuu vuonna 1988 järjestettyyn arkkitehtikilpailuun. Kilpailuohjelmassa ja - ehdotuksissa oli mukana kylpylään liittyvä hotelli, joka 1990-luvun alussa jäi rakentumatta. Virkistysuimala oheispalveluineen on valmistunut vuonna Virkistysuimala Fontanellan länsipuolella, kaavamuutosalueen keskellä, sijaitsevat uimalaa ja keskuskorttelin muita liikkeitä palvelevat pysäköintialueet sekä lasten leikkipaikka. Kaavamuutosalueen länsiosassa, korttelissa 1105, sijaitsee 2000-luvun alkupuolella rakennetut apteekki ja Lidl sekä aluetta palveleva pysäköintialue. Kuva 4 Ortoilmakuva suunnittelualueesta.

15 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 9 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT 1.3 Luonnonympäristö Alue on entistä harjuselännettä, jota ovat voimakkaasti muokanneet soranotto ja sittemmin alueen rakentuminen osaksi Siilinjärven palvelukeskustaa. Kaavamuutosalueen länsiosa on täytetty valtatie 5 rakentamisen yhteydessä. Aluetta on maisemoitu puuistutuksin ja katuja sekä jalankulkuraitteja kehystämään on myös istutettu puustoa. Kasurilantien varrella, Kuiluntien ja Sorakujan välisellä alueella kasvaa komeita mäntyjä. Alueella ei ole jäljellä alkuperäistä luontoa. Pöyry Finland Oy on tehnyt kaavamuutosalueelle alustavan maaperätutkimuksen, joka on suoritettu heijarikairaamalla 23 pisteessä. Maaperätutkimuksen mukaan alueella pinnassa olevien täyttökerrosten alapuolella luonnollinen maapohja koostuu lajittuneista hiekka- ja sorakerroksista. Kyseessä on harjumuodostelma, jossa maaperän kivisyys ja lohkareisuus vaihtelee pienpiirteisesti. Maakerrosten tiiviys vaihtelee hyvin löysästä hyvin tiiviiseen siten, että maakerrosten tiiviys pääsääntöisesti kasvaa syvemmälle mentäessä. Maaperätutkimuksen mukaan alueelle sijoittuvat rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti perusmuuri- tai pilarianturoille ja rakennusten lattiat voidaan rakentaa maanvaraisina. Alueen maaperässä on mahdollisesti routivia välikerroksia, joten routimiselle alttiit perustukset on routasuojattava. 1.4 Rakennettu ympäristö Keskuskorttelin alue on rakentunut 1980-luvun alusta lähtien kirkonkylän uudeksi palvelukeskukseksi. Valtatien 5 uuden linjauksen ratkettua 1980-luvun puolivälissä keskuskorttelin tilanne muuttui olennaisesti, kun valtatie siirtyi keskustan kohdalla noin 200 metriä länteen entisen soranottoalueen päälle ja vanha rinnakkaistieksi jäävä väylä siirrettiin uuden tien varteen. Samalla keskuskorttelin aluetta täytettiin. Kaavamuutosalueen itäosassa sijaitsevan virkistysuimala Fontanellan toteutus pohjautuu vuonna 1988 järjestettyyn arkkitehtikilpailuun. Kilpailuohjelmassa ja -ehdotuksissa oli mukana kylpylään liittyvä hotelli, joka 1990-luvun alussa jäi rakentumatta. Rakentumattoman hotellin sijalle on ajan myötä sijoittunut lasten leikkipaikka sekä virkistysuimala Fontanellaa ja keskuskorttelin muita toimintoja palvelevia pysäköintipaikkoja. Alueen länsiosassa sijaitsevat 2000-luvun alkupuolella alueelle rakentuneet apteekki ja Lidl. Apteekin länsipuolelle on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu liikerakennuspaikka, joka on vielä rakentamatta. Liikerakennuspaikalle on väliaikaisesti rakennettu alueen varsinaiseen pysäköintialueeseen liittyviä pysäköintipaikkoja. Alueen vesihuoltoverkosto on rakennettu. Katuverkostosta Sorakuja on rakennettu tilapäisluontoiseen kuntoon ja vuonna 1999 asemakaavassa osoitettu Puistokadun paikka ei vastaa olevaa tilannetta.

16 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 10 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT Kuva 5 Siilinjärven keskustaajamaa ja suunnittelualueen likimääräinen rajaus Palvelut Siilinjärven kirkonkylän keskustan julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat noin puolen kilometrin säteellä keskuskorttelin alueesta. Suunnittelualueella sijaitseva virkistysuimala Fontanella tarjoaa liikuntapalveluiden lisäksi mm. ravintola- ja kokouspalveluita. Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsevat apteekki ja Lidl:n myymälä Väestö ja työpaikat Kaavamuutosalueella on noin 70 työpaikkaa palvelujen toimialoilla. Asukkaita alueella ei ole Virkistys Kaavamuutosalueen läheisyydessä sijaitsee useita virkistysmahdollisuuksia mm. Ahmon urheilualue, Patakukkulan ulkoilualue, urheilu- ja leikkikentät ja uimaranta. Suunnittelualueella sijaitseva virkistysuimala Fontanella tarjoaa monimuotoisia liikuntapalveluita Liikenne Kaavamuutosalueen sijainti liikenteellisesti on erinomainen. Valtatie 5 sekä maantie 559 (valtatien rinnakkaistie Viitonen) kulkevat alueen välittömässä läheisyydessä ja suunnittelualue rajoittuu rinnakkaistiehen liittyviin katuihin, Kuiluntiehen ja Sorakujaan. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta alueen saavutettavuus keskustasijainnin johdosta on hyvä. Siilinjärven liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuodelta 2009 keskuskorttelin alue on mainittu yhtenä liikenneympäristön parantamiskohteena. Keskuskorttelin liikennejärjestelyt on

17 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 11 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT koettu sekaviksi, kadut ja pysäköintialueet sekoittuvat toisiinsa ja väistämisvelvollisuudet ovat epäselviä. Virkistysuimala Fontanellan osalta piha-alueella pysäköintiliikenteen on koettu sekoittuvan osalla matkaa kevyen liikenteen kanssa ja pysäköintijärjestelyt, pihaan tulo sekä poistumisjärjestelyt on koettu epäselviksi. Osana keskuskorttelin kehittämistä on esitetty kevyen liikenteen väylän toteuttamista Sorakujan varteen Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavamuutosalueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muinaismuistoja Taajamakuva, maisema Alue on rakennettua taajamamiljöötä, jonka maisemakuvaa hallitsevat Fontanellan ja keskuskorttelin liikekiinteistöjen rakennusmassat. Alueen näkyvä sijainti tekee siitä taajakuvan kannalta merkittävän. Kuva 6 Kuva suunnittelualueesta Tekninen huolto Alueen vesi- ja energiahuolto- sekä tietoliikenneverkostot on rakennettu. 1.5 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet Suunnittelualue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle I-luokan Harjamäki-Kasurila pohjavesialueelle ( ). Noin 700 metrin etäisyydellä etelän suunnassa on Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen Tarinaharjun pohjavedenottamo. Vesihuoltolaitoksen Hakkaralan vedenottamo on noin 1 kilometrin etäisyydellä luoteessa. Suunnittelualueella ei ole pohjaveden havaintoputkia. Aluetta lähinnä olevissa havaintoputkissa pohjaveden pinta on tasolla noin Maanpinnan korkeusasema suunnittelualueella on noin mpy.

18 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 12 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT Valtatien 5 välin Vuorela Siilinjärvi moottoritiehankkeessa Harjamäki Kasurila pohjavesialueelle teiden luiskiin rakennettiin pohjavesisuojaukset, jotka ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Pohjaveden kloridipitoisuus on noussut, kun liukkaudentorjunnassa on käytetty tiesuolaa. Hakkaralan vedenottamolla raakaveden kloridipitoisuus on nykyisin noin 45 mg/l. Valtioneuvoston hyväksymässä Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa Harjamäki Kasurila pohjavesialue on merkitty riskipohjavesialueeksi pohjaveden kohonneen kloridipitoisuuden perusteella. Pohjavesimuodostuman riskinalaiseksi nimeämiseen ja pohjaveden kemiallisen tilan arviointiin käytettävä raja-arvo kloridille on 25 mg/l. Luonnontilaisten alueiden pohjaveden kloridipitoisuus on keskimäärin 2,1 mg/l. Alue sijoittuu pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle ja on myös Itä-Suomen vesioikeuden (N:o 9/Ym II/79) määräämällä Hakkaralan pohjavedenottamon kaukosuoja-alueella ja (N:o 11/Ym II/79) määräämällä Tarinaharjun pohjavedenottamon kaukosuoja-alueella. Kaukosuoja-aluetta koskevien määräysten mukaan on kiellettyä: uusien teiden ja pysäköintipaikkojen rakentaminen, elleivät luiskat, penkereet ja sivuojat ole rakennettu pintakerroksiltaan niin tiiviiksi, että haitallisten aineiden pääsy pohjaveteen estyy; vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa (nykyisin ympäristönsuojelulainsäädännössä) mainittujen tehtaiden, laitosten ja varastojen perustaminen ilman vesioikeuden (nykyisin aluehallintovirasto) lupaa; hautausmaiden perustaminen, öljytuotteiden, nestemäisten polttoaineiden, tiesuolojen ja fenolipitoisten tai muiden vastaavien pohjavedelle vaarallisten aineiden varastointi ilman vesioikeuden (nykyisin aluehallintovirasto) lupaa; muu sellainen toiminta, joka voi huonontaa ottamosta saatavan veden laatua; lämmitysöljysäiliöiden pitäminen, ellei niitä sijoiteta rakennuksen sisälle tai niitä varten tehtyihin tiiviisiin ja riittävän suuriin suojakaukaloihin rakennuksen ulkopuolelle niin, että mahdollinen öljyvuoto on helposti havaittavissa. Suoja-aluemääräyksillä ei kuitenkaan ole tarkoitettu rajoittaa kaavan mukaista rakentamista Pilaantuneet maa-alueet Käytettävissä olevien tietojen mukaan suunnittelualueella ei ole valtakunnallisen maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) kohteita Ilman laatu Suunnittelualueen ilmanlaatuun vaikuttaa maantie- ja katuliikenne. Tehtyjen leviämislaskelmien mukaan hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja typpidioksidin pitoisuudet ovat alle ohje- ja raja-arvojen. PM 10 -pitoisuus on suunnittelualueella noin 65 % vuorokausiohjearvosta (70 µg/m 3 ) ja % vuosi- ja vuorokausiraja-arvosta (40 µg/m 3, 50 µg/m 3 ). Keväisin kuivalla säällä tuuli ja liikenne saattavat nostaa ilman hiukkaspitoisuuden yli vuorokausirajaarvon (ns. katupöly). Typpidioksidipitoisuus oli noin 90 % vuorokausiohjearvosta (70 μg/m 3 ) ja noin 80 % tuntiohjearvosta (150 μg/m 3 ) Liikennemelu Eniten häiriötä alueelle aiheuttaa maantie liikenteen aiheuttama melu. Moottoritien liikennemäärä on ollut keskimäärin ja rinnakkaistien liikennemäärä keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna Myös Kasurilantien liikenne aiheuttaa alueelle melua.

19 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 13 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT Ramboll Finland Oy on laatinut Keskuskorttelin asemakaavamuutoksen meluselvityksen, jonka tarkoituksena on ollut arvioida tie- ja katuliikenteen aiheuttamat keskiäänitasot asemakaavamuutosalueella. Tarkasteltava alue on tulkittu olemassa olevaksi alueeksi, jolloin ulko-oleskelu ja virkistysalueilla sovelletaan ns. vanhojen alueiden yöohjearvoa 50 db. Meluselvityksen mukaan vuoden 2030 ennustetilanteessa kaava-alueen päiväajan keskiäänitaso on välillä db ja yöajan keskiäänitaso välillä db. Huoneistohotellin ja Fontanellan väliin ja osin Fontanellan eteläpuolelle jää vyöhyke, joilla keskiäänitaso on laskentatarkkuuden päiväajan ohjearvon 55 db tasalla tai alle. Yöajan 50 db:n alittava alue on hieman laajempi. Huoneistohotellin julkisivuihin kohdistuu päivällä enimmillään noin 63 db:n keskiäänitaso, mikä asettaa julkisivulle 28 db:n äänitasoerovaatimuksen. Tämä täyttyy yleensä normaalirakentamisella. Huoneistohotellin oleskeluparvekkeille kohdistuu päivällä noin db:n ja yöllä noin db:n keskiäänitaso, mikä edellyttää oleskeluparvekkeiden suojausta parvekelasituksin. Taulukko 1 Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaiset yleiset melutason ohjearvot. 1.6 Maanomistus Kaavoitettava alue on pääosin Siilinjärven kunnan omistuksessa. Muita maanomistajia ovat yksityiset yritykset ja henkilöt

20 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 14 (43) Osa LÄHTÖKOHDAT 1.7 Kaavatyön tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa asemakaavan laatimiselle tavoitteita seuraavasti: - Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (MRL 22 ) Asemakaavassa on selvitettävä sen suhde valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin, jos alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. - Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) Kun alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa on selvitettävä myös sen suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin. - Asemakaavan sisältövaatimukset (MRL 54 ) Nämä eri suunnitelmatasoille annetut kaavaratkaisun arvioinnin kannalta keskeiset vaatimukset koskevat: - yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttämistä; - luonnon, maiseman ja rakennetun ympäristön arvojen vaalimista; - asumisen tarpeita ja palveluiden saatavuutta; - liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, sekä energia, vesi- ja jätehuollon järjestämistä ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; - turvallista, terveellistä ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoista elinympäristöä; - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; - ympäristöhaittojen vähentämistä; - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä; - maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille aiheutettavan haitan tai rajoituksen kohtuullisuutta; - elinympäristön laadun vaalimista. Tätä kaavatyötä koskevat keskeiset lainsäädännöstä johtuvat tavoitteet on koottu kappaleisiin 3.4 ja 3.5, jossa myös arvioidaan asemakaavan suhdetta tavoitteisiin. Voimassa olevista seutu- tai yleiskaavoista ei ole johdettavissa asemakaavatyötä koskevia erityisiä tavoitteita. Kuopion seudun maakuntakaavan tavoitteisiin kuuluu yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen. Asemakaavan mukainen täydennysrakentaminen tukee tätä tavoitetta. Kaavatyön kuluessa on asetettu seuraavat tavoitteet: - Mahdollistetaan vähittäistavarakaupan suuryksikön, huoneistohotellin ja maanalaisen pysäköintihallin sijoittuminen Siilinjärven keskustaajama-alueelle, helposti saavutettavaan paikkaan. - Keskuskortteliin sijoittuvassa huoneistohotellissa mahdollistetaan osassa asunnoista ympärivuotinen asuminen. - Mahdollistetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja teknisen huollon verkostoihin liittyvät ja niitä hyödyntävät täydennysrakentamiskohteet. - Täydennysrakentaminen ei saa aiheuttaa taajamakuvan heikentymistä ja muutosten esimerkiksi lähiasukkaiden ympäristöön ja maisemakuvaan täytyy olla hyväksyttävällä tasolla. - Pyritään parantamaan alueen liikennejärjestelyjä ja liikenneturvallisuutta. - Saatetaan kaava muutoinkin ajan tasalle kaavateknisesti ja sisällöllisesti.

21 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 15 (43) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET 2. SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Siilinjärven kunnan vuonna 2010 hyväksytyn kuntastrategian mukaan kasvavan ja elinvoimaisen, positiivisen kuntaimagon omaavan asuin- ja yrityskunnan tavoitteena on tarjota yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi sekä kilpailukykyisiä, riittäviä ja nopeasti käyttöönotettavia yritys- ja liikerakennusalueita. Kuntastrategian mukaan tavoitteena on kirkonkylän liikekeskustan kehittäminen ja kaupallisten palveluiden monipuolistaminen. Siilinjärven keskuskortteliin on parin vuosikymmenen ajan suunniteltu hotellin rakentamista virkistysuimala Fontanellan läheisyyteen. Laadittavan asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa vähittäistavarakaupan suuryksikön sekä huoneistohotellin, jossa osassa asunnoissa on mahdollista asua myös ympärivuotisesti ja maanalaisen pysäköintihallin sijoittuminen Siilinjärven keskustaajamaan, helposti saavutettavalle paikalle. Tarkoituksena on, että alueelle syntyy monipuolista, toisiaan ja kuntakeskustaa tukevaa palvelutoimintaa sekä uusia majoitustiloja matkailijoille. Siilinjärven keskuskorttelin liikennejärjestelyissä on todettu olevan kehittämisen tarvetta. Siilinjärven kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti toimenpiteeksi esitetään keskuskorttelin liikennejärjestelyjen kehittämistä kokonaisuutena huomioiden alueen viihtyisyys ja houkuttelevuus. 2.2 Suunnittelun vaiheet, osallistuminen ja yhteistyö Osallisia asemakaavatyössä ovat: Osallisryhmä Asukkaat Yritykset Maanomistajat Kunnan viranomaiset Muut viranomaiset Muut yhteistyötahot Osallinen Kaava- ja lähialueen nykyiset ja tulevat asukkaat. Alueella toimivat yritykset Kaava-alueen kiinteistöjen ja lähialueen maanomistajat Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja terveys, sosiaalitoimi, tekniset palvelut, yritysasiamies. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue; Pohjois-Savon pelastuslaitos; Pohjois-Savon Liitto Savon Voima Oyj, Savon Voima Lämpö Oy, DNA Oy Kaavatyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkaistu vireille tulon yhteydessä ja ollut nähtävillä kaavoitustoimistossa, pääkirjaston INFO-pisteessä sekä kunnan Internet-sivuilla alkaen.

22 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 16 (43) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavatyön käsittelyvaiheet sekä suunnittelun aikainen osallistuminen ja vuorovaikutus on kuvattu seuraavissa taulukoissa: Kaavoitusprosessi Vireilläolo Vireillepano Tekijä, ajankohta Asiayhteys Sisältö Kunnanhallitus Tiedottaminen Kaavatyön vireille tulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineiston esittely Kaavatyö vireille ja valmisteluaineisto nähtäville. Missä, milloin Asiayhteys Sisältö Laatimisvaihe Kuulutus, Uutis-Jousi Kaavatyön vireille tulo. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto nähtäville. Kutsu kaavakokoukseen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto nähtävillä kunnantalolla, pääkirjastossa ja kunnan www-sivuilla Kaavakokous Esiteltiin nähtävillä olevaa valmisteluaineistoa. Muistio Ehdotusvaihe Kuulutus, Uutis-Jousi Asemakaavaehdotus nähtäville Kaavaehdotusaineisto nähtävillä kunnantalolla, pääkirjastossa ja kunnan wwwsivuilla. Ajankohta Käsittely Sisältö Aloitusvaihe Keskuskorttelin asemakaavahanketta koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluvaiheen aineisto. Muistio. Pääkohdat viranomaisneuvottelusta: - Kaupallisten vaikutusten arviointi sekä liikenneja pysäköintiselvitys laadittava riittävällä tarkkuudella ja riittävän laajalta alueelta. - Veden hankinnalle tärkeän pohjavesialueen suojelu huomioitava kaavamääräyksissä myös katualueiden osalta. - Pohdittava onko kaupan ja hotellin kaavamääräys K (liikerakennusten korttelialue) vai KM (liikerakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa vähittäistavarakaupan suuryksikön). - Kaavaselostukseen tarkemmat perustelut kaavaratkaisulle (vaihtoehtojen kuvaus) sekä tarkennusta kaavamuutoksen vaikutusten arviointiin (vaikutukset pohjaveteen, kaivettavat maamassat, ymv).

23 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 17 (43) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asukkaat, maanomistajat, yhteisöt ja yritykset Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Siilinjärven Uimala Oy Kannanotto Alvar Lahtinen Viranomaiset Pyydämme siirtämään kaavassa Fontanellan julkisivun seinää 3 m edessä kulkevan jalankulkualueen suuntaan seinälinjojen 4 (pääsisäänkäynti) ja 8 (keittiö) välillä. Tämä luo edellytykset kahvila- ravintolan ja terassitilan mahdollisen laajentamisen suunnittelulle ja toteuttamiselle erityisesti majoitusratkaisun toteutukseen liittyen. Kahvila-ravintolan laajennus sijoittuisi seinälinjojen 5 (kahvila-ravintolan pääsisäänkäynnin puoli) sekä 7 ja 8 puolenvälin väliselle alueelle nykyisenkaltainen julkisivu säilyttäen. Edestä näin poistuva terassitila toteutettaisiin seinälinjojen 4 ja 5 väliselle alueelle. Kahvila-ravintolan laajennusosa olisi n. 55 m2 ja terassin n. 40 m2, mitkä yhteensä n. 100 m2:n laajuisina sopivat käyttämättömän rakennusoikeuden 190 m2 ( m2) sisään. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YU-3) virkistyskylpylä Fontanellan läntistä rakennusalueen rajaa on siirretty saadun muistutuksen mukaisesti 3 metriä länteen, jalankulkuväylän suuntaan. Samalla on siirretty YU-3 korttelin sekä LPA-alueen välistä korttelirajaa 2,5 metriä länteen, jotta kevyen liikenteen väylä sekä maanalainen johtoalue edelleen sopivat Fontanellan ja pysäköintialueen väliin. Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Pohjois-Savon ELYkeskus Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Lausunto Jorma Lappalainen ja Leila Kantonen Ympäristöministeriön vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa Siilinjärven keskusta on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca1- merkintä). Pohjois-Savon maakuntakaava, joka kattaa koko maakunnan, hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Kuopion seudun osalta maakuntakaavaan on tehty vain muutokset aiemmin vahvistetun Kuopion seudun maakuntakaavaan. Siilinjärven kirkonkylän keskustan osalta maakuntakaavaan on lisätty merkintä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeesta. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Savon maakuntakaavan Siilinjärven kirkonkylän keskustan osalta maakuntakaavaan lisätty merkintä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeesta tukee kaavatyötä. Kaavaselostuksessa on todettu, että Siilinjärven kirkonkylän yleiskaava on vireillä. Jatkoa ajatellen yleiskaavan tarve Siilinjärven taajaman alueella on ilmeinen ja yleiskaavoitusta tulee jatkaa viivyttelemättä. Siilinjärven kauppapalveluita on pohdittu maakuntakaavoituksen yhteydessä. Kohde sijoittuu aivan Siilinjärven ydinkeskustaan. Kaavaselostuksen mukaan asemakaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan seuraavasti: selostuksessa mainitaan, että laaja-alaisemmat kaupalliset vaikutukset ja liikenteelliset vaikutukset, maankäyttöratkaisun toimivuus ja rakentamisen vaikutukset kyläkuvaan ja maisemaa arvioidaan kaavaprosessin kuluessa. ELY- keskus pitää selvityksiä tarpeellisina ja ottaa niihin kantaa selvitysten valmistuttua. Kaavaselostuksen sivulla 26 on käyty läpi rakentamisen vaikutuksia luonnonympäristöön ja pohjavesiin. Myös kaavamääräyksissä on syytä olla määräys siitä, että tarkemmat suunnitelmat hulevesien käsittelystä on tehtävä jo esirakentamisen perusteeksi, jos niitä ei vielä tehdä kaavoituksen yhteydessä (suositeltavin vaihtoehto). ELY- keskus muistuttaa myös, että hulevesien käsittelyn tulee toimia kaikissa olosuhteissa. Pohjavesialuemerkinnän on syytä koskea koko aluetta, ei vain korttelialueita. Yleiskaavatyötä jatketaan. Selvitykset toimitetaan ELY- keskukselle niiden valmistuttua. Hulevesien käsittelystä kaavaalueella on annettu määräys veden hankinnalle tärkeän pohjavesialue merkinnän (pv-3) yhteydessä. Pohjavesialuemerkintä osoitetaan koskemaan koko kaava-aluetta.

24 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 18 (43) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET K-6 merkinnän osalta olisi syytä vielä harkita KM- merkintää (pääkäyttötarkoituksen mukaisesti). Kaavasta on pidetty viranomaisneuvottelu ELY- keskus pyytää, että kunta toimittaa kaavasta saadut mielipiteet ja lausunnot vastineineen tiedoksi ennen kaavaehdotuksen nähtävilläpitoa. Kaava-alueelle sijoittuvat hotellin ja kaupan toiminnot ovat laajuudeltaan lähes yhtä suuret. Kaavamääräyksenä säilytetään K-6. Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot vastineineen toimitetaan ELY- keskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtävilläpitoa. Liikennekysymyksiin ottaa kantaa ELY- keskuksen liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue. Pohjois-Savon ELYkeskus Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Lausunto Jorma Lappalainen ja Leila Kantonen Kaavasta on pidetty viranomaisneuvottelu Ympäristöministeriön vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa Siilinjärven keskusta on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca1- merkintä). Pohjois-Savon maakuntakaava, joka kattaa koko maakunnan, hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Kuopion seudun osalta maakuntakaavaan on tehty vain muutokset aiemmin vahvistettuun Kuopion seudun maakuntakaavaan. Siilinjärven kirkonkylän keskustan osalta maakuntakaavaan on lisätty merkintä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeesta. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Savon maakuntakaavan Siilinjärven kirkonkylän keskustan osalta maakuntakaavaan lisätty merkintä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeesta tukee kaavatyötä. Kaavaselostuksessa on todettu, että Siilinjärven kirkonkylän yleiskaava on vireillä. Jatkoa ajatellen yleiskaavan tarve Siilinjärven taajaman alueella on ilmeinen ja yleiskaavoitusta tulee jatkaa viivyttelemättä. Kaavaselostusta on nyt täydennetty kaupallisten vaikutusten arvioinnilla, meluselvityksillä ja keskustan toimivuustarkastelulla, kuten ELY-keskuksen lausunnossakin on edellytetty. Tehdyt selvitykset ovat riittäviä. K-6 merkinnän osalta olisi syytä vielä harkita KMmerkintää (pääkäyttötarkoituksen mukaisesti). Yleiskaavatyötä jatketaan. Todetaan lausunto. Kaavamääräyksenä säilytetään K-6. Kaava-alueelle sijoittuvat hotellin ja kaupan toiminnot ovat laajuudeltaan lähes yhtä suuret. ELY-keskus pyytää, että kunta toimittaa kaavasta saadut muistutukset ja lausunnot vastineineen tiedoksi teet ja lausunnot vastineineen toimi- Kaavaehdotuksesta saadut mielipi- ennen kaavan eteenpäin vientiä. tetaan ELY- keskukselle ennen kaavan eteenpäin vientiä. Liikennekysymyksiin ottaa kantaa ELY-keskuksen liikenne ja infrastuktuuri -vastuualue. Pohjois-Savon ELYkeskus Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Lausunto Patrick Hublin ja Katri Mattelmäki Pohjois-Savon ELY- keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualueen näkemyksen mukaan kaavaselostus on ilahduttavan perusteellisesti valmisteltu jo kaavaluonnosvaiheessa. Kaavan yhteydessä tehdään keskuskorttelin liikenneselvitys, kaupallisten vaikutusten selvitys sekä meluselvitys. Selvitykset eivät olleet vielä luonnosvaiheen aineiston mukana, joten Pohjois-Savon ELY- keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue ei voi kaavan tässä vaiheessa ottaa kantaa kaavan liikenteellisten vaikutusten arviointien riittävyyteen Liikenneselvitys, meluselvitys ja kaupallisten vaikutusten selvitys ovat olleet laadittavana luonnosvaiheen aikana. Kaavan viranomaisneuvottelussa on sovittu, että liikenneselvitysten ja kaupallisen selvityksen valmistuttua pidetään tarvittaessa neuvottelut ELY-L:n ja ELY- Y:n kanssa. Selvityksen pyydetään toimittamaan vastuualueille kommentoitavaksi heti niiden valmistuttua. Selvitykset toimitetaan ELY- keskukselle niiden valmistuttua.

25 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 19 (43) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualueella ei ole kaavaluonnoksesta muuta huomautettavaa. Pohjois-Savon ELYkeskus Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Lausunto Patrick Hublin Pohjois-Savon Pelastuslaitos Lausunto Sami Nurminen Tekninen lautakunta Lausunto Ympäristöterveyspalvelut Lausunto Hanna Rintala Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueella ei ole huomautettavaa Keskuskorttelin asemakaavaehdotuksen suhteen. Kaavaa varten tehdyt selvitykset ovat perusteellisia, havainnollisia ja lausunnolla olevan asemakaavan kannalta riittävät. Pelastuslaitoksella ei ole kommentoitavaa kyseiseen asemakaavan muutokseen. Tekninen lautakunta päättää, että keskuskorttelin asemakaavan muutokseen ei ole huomauttamista. Tekninen lautakunta huomauttaa, että koko keskuskorttelin asemakaavan tarkastelu olisi koko alueen kehittämisen kannalta perusteltua. Valmisteilla oleva asemakaavamuutos, joka sisältää kaupan suuryksikön sijoittumisen jo rakennettuun kunnan keskustaan, hyvien kulkuyhteyksien varrelle ja hyvin saavutettavaksi myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen avulla, tukee hyvin myös ympäristöterveyden tavoitteita yhdyskuntarakenteen suunnittelussa. Samoin hyvää kehitystä ympäristön aiheuttamien positiivisten terveysvaikutusten edistämiseksi edustaa suunniteltu kevyen liikenteen väylä Sorakujan yhteyteen. Elinympäristön terveellisyyden näkökulmasta on suotuisa asia myös se, että kaavamääräyksissä edellytetään rakentamattoman ja päällystämättömän osan istuttamista ja hyvässä kunnossa pitämistä. Suotavaa olisi, jos kaavaan saataisiin mahdutettua myös varsinaisia viheralueita. Todetaan lausunto. Todetaan lausunto. Todetaan lausunto. Koko keskuskorttelia koskeva tarkastelu tehdään erillisenä kaavatyönä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja elinympäristön laadun parantaminen ovat kaavatyön keskeisiä lähtökohtia. Kaava-alueelle, virkistysuimala Fontanellan eteläpuolelle, on osoitettu aluetta palveleva leikkipuisto. K-6-korttelialueen kaavamääräyksiin tulee terveydensuojeluviranomaisen, jonka toimivaltaan kuuluu mm. asumisterveys, näkemyksen mukaan sisällyttää vaatimus STM:n antamien asuinhuoneistojen sisämelun ohjearvojen toteutumisesta, jotka ovat asuinhuoneissa ja majoitustiloissa päivällä (klo 7-22) 35 db(a) ekvivalenttitasoa, ja öisin (klo 22-7) 30 db(a) ekvivalenttitasoa. Mikäli pystytään varmistamaan, etteivät valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset ulkomelutason ohjearvot (55/45 dba) eivät ylity, riittävän matala sisämelutaso saavutetaan yleensä tavanomaisilla rakenneratkaisuilla. Mikäli melutason ohjearvot ylittyvät tai voivat ylittyä ulkona, tulee melutaso saada ohjearvojen alle rakennusteknisin ratkaisuin. Edelleen asumisterveyden toimivaltaisena viranomaisena terveydensuojeluviranomainen katsoo, että hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja muiden ilman epäpuhtauksien pääsy asuinhuoneiden ja majoitustilojen sisätiloihin tulee estää riittävän tehokkaiden tuloilman suodattimien avulla. Harjamäki-Kasurila pohjavesialue on erittäin tärkeässä asemassa Siilinjärven kunnan talousveden hankinnan kannalta. Jotta voidaan turvata puhtaan ja terveellisen talousveden saanti, tulee pohjaveden pilaantuminen estää. Kaava-alueelle on laadittu meluselvitys, jonka mukaan huoneistohotellin julkisivuille ei ole liikennemelun vuoksi tarpeen asettaa erillisiä dbmääräyksiä. Huoneistohotellin parvekkeet tulee varustaa parvekelasituksin, jotta vaadittu melun ohjearvo alitetaan parvekkeilla lasien ollessa suljettuna. Pienhiukkaset ym. ilman epäpuhtaudet on otettava huomioon rakennussuunnittelun yhteydessä. Kaavamuutosalueelle on osoitettu pohjaveden suojelua koskevia määräyksiä, joilla turvataan puhtaan ja terveellisen talousveden saanti pohjavesialueelta.

26 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 20 (43) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Ympäristönsuojelulautakunta Lausunto Ympäristönsuojelulautakunta antaa seuraavan lausunnon Keskuskorttelin asemakaavan muutosluonnoksesta, joka koskee kortteleita sekä liikenneja katualueita: Asemakaavan muutos mahdollistaa päivittäistavarakaupan suuryksikön sekä majoitus- ja asumispalvelujen rakentamisen kirkonkylän ydinkeskustaan. Lautakunta toteaa, että kaavamuutos eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta kirkonkylän keskustan alueella. Päivittäistavarakaupan sijoittaminen keskustaajamaan tukee myös ympäristön kannalta kestävää kehitystä, koska sillä pystytään jonkin verran vähentämään yksityisautoilun tarvetta. Palvelut ovat keskustaajamassa myös joukkoliikenteeseen perustuvan asioinnin tavoitettavissa. Kaavan muutoksella parannetaan myös keskustan liikennejärjestelyjä ja pysäköintiä. Alueen melu- ja ilmanlaatuolosuhteet on huomioitava osoitettaessa alueelle asumistoimintoja. Meluolosuhteet tulee selvittää tarkemmin etenkin korttelialueella K-6, johon on osoitettu majoitus- ja asumistoimintoja, sekä leikkipuistoksi osoitetulla alueella. Melu tulee selvittää majoitus- ja asumistoimintoihin osoitetun rakennuksen kohdalla vertikaalisuunnassa koko rakennuksen korkeudella. Majoitushuoneiden ja asuntojen tuloilman suodatuksen tulee olla riittävä (suodatusluokka vähintään F7 tai parempi) poistamaan valtaosa katupölystä (hengitettävät (alle 10 µm) ja karkeammat hiukkaset) sekä myös osa liikenteen pakokaasupäästöjen aiheuttamista pienhiukkasista (alle 2,5 µm). Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja elinympäristön laadun parantaminen ovat kaavatyön keskeisiä lähtökohtia. Kaava-alueelle on laadittu meluselvitys, jonka mukaan huoneistohotellin julkisivuille ei ole liikennemelun vuoksi tarpeen asettaa erillisiä dbmääräyksiä. Pienhiukkaset, katupöly ym. ilman epäpuhtaudet on otettava huomioon rakennussuunnittelun yhteydessä. Lautakunta esittää kaavaan sisällytettävän seuraava kaavamääräys: Leikkipuistossa sekä asuinhuoneiden oleskeluparvekkeilla liikenteen aiheuttama A-painotettu keskiäänitaso saa päivällä olla enintään 55 db ja yöllä 45 db (vrt. VNp 993/1992). Meluselvitystä tullaan täydentämään, jotta saadaan selville alitetaanko nykyisillä ja lähivuosien liikennemäärillä melun ohjearvot leikkipaikalla. Liikennemäärien kasvaessa vuoden 2030 ennustetilanteeseen, tulee pohdittavaksi tarvitaanko leikkipaikalle järjestää melusuojaus esim. meluaidalla. Parvekkeet osoitetaan kaavassa liikennemelun vuoksi suojattaviksi parvekelasituksin. Suunnittelualueella ei ole tiedossa pilaantuneita maaalueita, mutta alueelle on tuotu täyttömaa-aineksia ja useissa kirkonkylän alueen vanhoissa soramontuissa on todettu roskaamista tai vanhaa kaatopaikkatoimintaa. Lautakunta katsoo, että alueen maaperän puhtaus on varmistettava maarakentamisen yhteydessä. Kaavan valmistelussa on otettu huomioon alueen sijoittuminen vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Pohjavesivaikutusten kannalta on tärkeää, että liikenne- ja paikoitusalueilta syntyvät hulevedet kerätään hallitusti ja johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Paikoitusalueiden hulevedet tulee käsitellä öljynerottimessa. Siilinjärven kirkonkylän taajama-alue sijoittuu suurelta osin pohjavesialueelle. Alueen rakentaminen vähentää pohjaveden muodostumista. Lautakunta toteaa, että vireillä olevan Siilinjärven kirkonkylän yleiskaavan käsittelyn yhteydessä on pohjavesivesivaikutuksia tarkasteltava myös pohjavesialueen antoisuuden muutosten kannalta. Maaperän pilaantuneisuutta tarkkaillaan ja puhtaus varmistetaan rakentamisen yhteydessä. Täydennetään pohjavesialuemääräystä hulevesien käsittelyn osalta (pv- 3). Otetaan huomioon kirkonkylän yleiskaavaa laadittaessa.

27 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 21 (43) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Lautakunta esittää, että pohjavesialuemerkinnän /pv-3 ensimmäistä kaavamääräystä täydennetään seuraavasti: Rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 :n mukainen pohjaveden muuttamiskielto ja ympäristönsuojelulain 8 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto sekä kirkonkylän pohjavedenottamoiden suoja-aluemääräykset. Pohjavesialuemerkintää täydennetään esitetyn mukaisesti. Ympäristönsuojelulautakunta Lausunto Meluselvitykseen perustuen lautakunta esittää, että liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelin (K-6) kaavamääräyksiin sisällytetään seuraavat kaavamääräykset: - Asuin- ja majoitushuoneiden oleskelu parvekkeilla liikenteen aiheuttama keskiäänitaso saa päivällä olla enintään 55 dba ja yöllä 50 dba. - Asuin- ja majoitushuoneiden sisällä keskiäänitaso ei saa päivällä ylittää 35 dba eikä yöllä 30 dba. - Rakennusluvan hakemisen yhteydessä on selvitettävä, että suunnitellulla rakentamisella asuin- ja majoitushuoneissa ja niiden parvekkeilla alitetaan vaaditut melutasot. K-6 korttelin kaavamääräyksiin lisätään määräys: Rakennusluvan hakemisen yhteydessä on selvitettävä, että suunnitellulla rakentamisella sekä asuinhuoneistoissa että asuntojen oleskeluparvekkeilla alitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasojen ohjearvot. Huoneistohotellin pysyvään asuinkäyttöön tarkoitetut asuntojen parvekkeet tulee sijoittaa meluselvityksessä todetuille alle 60 dba:n rakennuksen osalle. Majoitushuoneiden parvekkeille ei anneta melumääräystä asumisen tilapäisyyden vuoksi. Muutoin todetaan lausunnot, mutta niistä ei ole tarpeen antaa erillisiä määräyksiä, vaan ne on huomioitava rakennussuunnittelun ja luvittamisen yhteydessä. Lisäksi lautakunta esittää, että - korttelin K-6 huoneistohotellin eteläisen ja läntisen julkisivurakenteiden ja ilmanvaihtojärjestelmien ääneneristävyydelle asetetaan 35 db ääneneristävyysvaatimus. Korttelin K-6 huoneistohotellin eteläja länsisivulle lisätään seuraava merkintä ääneneristävyysvaatimuksesta: Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. - leikkipuistossa liikenteen aiheuttama keskiäänitaso saa päivällä olla enintään 55 dba ja yöllä 50 dba. Kaavaselostuksessa tulee esittää kaavamuutosalueella vaadittavat, valtio neuvoston päätökseen 993/1992 perustuvat melutasojen ohjearvot. Leikkipuiston osalta kaavaan lisätään määräys: Leikkipuiston suunnittelun yhteydessä on selvitettävä, että alueella alitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasojen ohjearvot. Kaavaselostukseen (kappale 1.5.4) lisätään valtioneuvoston päätökseen perustuvat melutasojen ohjearvot. Alueen maaperän puhtauden varmistamiseksi lautakunta esittää, että korttelin K-6 korttelisuunnitelman dennetään lautakunnan antaman Korttelin K-6 kaavamääräystä täy- esittämistä koskevaa kaavamääräystä täydennetään lausunnon mukaisesti. (kursiivilla) seuraavasti: "Korttelisuunnitelmassa tulee osoittaa rakentamistapa,---, hulevesien käsittely sekä maarakennustyön aikana tehtävä maaperän puhtauden tarkkailu.". Rakennusvalvonta Lausunto Jukka Laukkanen Rakennusvalvonta on tutustunut nähtävillä pidettyyn kaavaluonnokseen ja on katsonut tarpeelliseksi antaa pyydetyn lausunnon. K-6 Liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialue kaavan määräystekstissä on määrätty kuinka paljon autopaikkoja tulee rakentaa eri käyttötarkoituksen mukaisille kerrosaloille. Käyttötarkoituksissa ei ole esitetty asuinkäyttöön tarkoitettujen tilojen autopaikkojen tarvetta. Autopaikkoja olisi hyvä olla vähintään 1/asunto/huoneisto ja lisäksi vähintään 1ap/70m2. K-6 korttelin määräystekstiin lisätään määräys asuinkäyttöön tarkoitettujen tilojen autopaikka tarpeesta (1ap/70 m²).

28 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 22 (43) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET IV-konehuoneelle tulisi osoittaa oma kerrosala ja tarvittaessa lisäkerros, mikäli IV-konehuone sijoittuu rakennuksen ulkoseinälinjan läheisyyteen. Määräystekstin osa Huoneistohotellille sallitusta kerrosalasta enintään 50 % saa käyttää asumiseen, sallii esitetyssä muodossa rakentamisen siten, että vain asumista rakennetaan, kunhan jätetään 50 % kerrosalaa hotellitiloille. K-6 korttelin määräykseen lisätään teksti: IV-konehuonetta ei lasketa rakennusoikeuteen ja sen saa sijoittaa merkityn kerrosluvun yläpuolelle omaksi kerrokseksi. Huoneistohotellin kerrosalaa koskevaa määräystä täydennetään seuraavasti: Huoneistohotellille sallitusta kerrosalasta enintään 50 % saa käyttää asumiseen kussakin rakennusvaiheessa. YU-3 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle tulee osoittaa mahdollisuus rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja kellarikerrokseen ja ne on syytä huomioida rakennusoikeudessa. Kellarikerroksessa on tällä hetkellä pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja kuten keilahalli, kuntosali yms. YU-3 korttelialueen osalta sallitaan kellarikerrokseen sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja sen estämättä, mitä rakennusoikeudesta tai kerrosluvusta on kaavassa määrätty. Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskus Lausunto Reijo Ruostila Muut yhteistyötahot LPA 1103 Toinen mainospyloni on havainne kuvassa piirretty katualueelle S-marketin eteläpuolelle ja pohjoispuolen pyloni on piirretty eri korttelia palvelevan paikoitusalueen puolelle. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksella ei ole huomautettavaa kaavamuutokseen. Kaavatyön tavoitteet ovat olleet perusteltuja ja ne toteutuvat kaavamuutoksessa hyvin. LPA-alueella sallitaan kevytrakenteiset rakennelmat. Vähäiset mainoslaitteet katu- ja pysäköintialueille on toteutettavissa toimenpideluvilla ja maanomistajan suostumuksella ilman erillistä kaavamerkintää. Todetaan lausunto. Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Savon Voima Verkko Oy Lausunto Pekka Rautiainen Kaupan sekä hotellin sähkönjakelu toteutetaan rakennuksen sisätiloihin sijoitettavalla kiinteistömuuntamolla. Kiinteistön suunnitteluvaiheessa toivotaan otettavan huomioon kiinteistömuuntamon sijoitus huoltovarmuuden takaamiseksi. Otettava huomioon rakennussuunnitteluvaiheessa. Savon Voima Oyj Lausunto Sanna Turunen Vahvistamme nykyisille keskijännitekaapeleille (20 kv) kuusi metriä leveän johtoalueen Uimalan/Hotellin väliselle alueelle. Lisäksi Sorakujan sekä Kuiluntien välisen liikenneväylän laitaan toivomme lisättävän keskijännitemaakaapeleille kuuden metrin levyisen aluevarauksen. Asemakaavan vahvistamisen jälkeen toivoisimme saavamme siitä sähköisen version järjestelmäämme. Olemme tutustuneet kaava-alueeseen. Kaavamuutoksella muodostettavien liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialueiden (K-6, KL-15, KM-1) rakennukset on kaikki mahdollista liittää Savon Voima Oyj:n kaukolämpöverkkoon. Kaavaluonnoksen kartassa ei ole merkintää maanalaisista kaukolämpöputkista. Mikäli tarvitsette kaukolämpöaineistoa, voitte pyytää sitä suunnitteluteknikko Jouko Lahdelta. Hänelle kannattaa lähettää myös asemakaavan sähköinen versio dwg- tai dxf- tiedostona kaukolämpöpalveluiden ennakkosuunnittelua varten. Huomioidaan kaavassa lausunnon mukaiset varaukset. Asemakaavan sähköinen versio toimitetaan Savon Voimalle kaavan vahvistuttua. Todetaan lausunto. Otetaan kaavassa huomioon.

29 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 23 (43) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET DNA palvelut Lausunto Markku Ryynänen Pohjois-Savon poliisilaitos Kuopion pääpoliisiasema Lausunto Esa Kujala Ei huomauttamista ko. asemakaavan muutokseen. Lausuntonani totean, että kyseinen kaavamuutos vähentää keskuskorttelin pysäköintiongelmaa mm. mahdollistamalla kaksikerroksisen maanalaisen pysäköintihallin rakentamisen, tämän lisäksi muutoksella selkeytetään ja yhtenäistetään maanpäällistä pysäköintialuetta. Nykyisen Puistokadun osalta kaava selkeytyy ja katuosuudet tulevat vastamaan paremmin kaavaa. Kaavamuutos mahdollistaa jatkossakin joustavan liikennöinnin Kuiluntien ja Sorakujan välille. Todetaan lausunto. Todetaan lausunto. Sorakujalle johtavan liittymän / risteyksen rakentamisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota alueen korkeuseroihin. Samoin olisi kiinnitettävä huomiota tulevien ajolinjojen joustavuuteen ja väistämissääntöjen selkeyteen. Otettava huomioon Sorakujan katusuunnitelmissa. Kaavamuutos mahdollistaa myös Sorakujan viereen erillisen kevyenliikenteen väylän rakentamisen Kasurilantien ja Viitosen välille. Tämä yhteyden puute on todettu mm. Siilinjärven liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Järjestyksen ylläpidon näkökulmasta kaavamuutoksella ei ole oleellista vaikutusta.

30 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 24 (43) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittely Sisältö Laatimisvaihe Kunnanhallitus Kaavatyö vireille ja valmisteluaineisto nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto nähtävillä Ehdotusvaihe 11 lausuntoa Kunnanhallitus Hyväksyttiin asemakaavaehdotus nähtäville ja lausunnoille Kaavaehdotus nähtävillä 3 lausuntoa, 1 kannanotto Hyväksymisvaihe Kunnanhallitus Esitettiin asemakaavaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi Kunnanvaltuusto Hyväksyttiin asemakaava. Osallisten käyttöön on koottu asemakaavatyöhön liittyvä kansalaisen kansio, joka pidetään nähtävillä kunnantalolla sekä kaavoituksen infopisteessä pääkirjastossa. Myös opasvihkonen osallistumisesta ja vaikuttamisesta kaavoitukseen kuuluu aineistoon. Kannanottojen jättämistä varten jaossa on ollut palautelomake. 2.3 Suunnittelun vaihtoehdot, kaavaratkaisun valinta ja perustelut Yleiskaavallista tarkastelua / Asemakaavan suhde maakunta- ja yleiskaavoihin Kuopion seudun maakuntakaavassa Siilinjärven keskusta on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca1). Merkinnällä on osoitettu Kuopion kaupunkiseudun aluekeskukset, joihin ja joiden läheisyyteen sijoittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluita ja asumista. Merkinnän suunnittelumääräyksenä on, että alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta ja osoitetaan tilaa seudullisille toiminnoille, joilla tuetaan alakeskuksen vetovoimaa. Pohjois-Savon maakuntakaavassa Siilinjärven taajamaan on lisätty merkintä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeesta. Merkinnällä osoitetaan sellaiset yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tavoiteltavat eheyttämistarpeet, joilla voidaan katsoa olevan ylikunnallista merkitystä. Suunnittelumääräyksenä on, että aluetta kehitetään joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvana tehokkaasti rakennettuna keskustatoimintojen alueena. Alueella on otettava huomioon alueidenkäytön suunnittelussa myös liityntäpysäköinti. Sekä Kuopion seudun maakuntakaavassa, että Pohjois-Savon maakuntakaavassa Siilinjärven keskustaajaman osalta tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve sekä tehokkaasti rakennettu vetovoimainen keskustatoimintojen alue. Kyseiset tavoitteet ovat myös tekeillä olevan asemakaavamuutoksen lähtökohtia ja tavoitteita. Asemakaavamuutosalueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Siilinjärven kirkonkylän yleiskaava on vireillä ja yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä. Alueella voimassa olevassa, vuonna 1989 hyväksytyssä, oikeusvaikutuksettomassa Keskuskorttelin osayleiskaavassa tähdättiin kaupunkimaisen tehokkaaseen rakentamiseen. Yleiskaava on lähtökohdiltaan vanhentunut.

31 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 25 (43) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Siilinjärven kunnan maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa (2010) tavoitteeksi on todettu kirkonkylän ja Toivala-Vuorelan taajamien kehittäminen ja täydennysrakentaminen. Julkisten ja kaupallisten palveluiden tarjontaa tulee kehittää taajamien keskustoissa monipuolisesti ja rakennuspaikkoja eri toimijoille osoittaa tiivistäen ja eheyttäen. Palvelujen saavutettavuuteen tulee kiinnittää huomiota ja keskusta-asumisen mahdollisuudet tutkia osana keskustojen kehittämistä. Asemakaavoituksen tavoitteeksi ohjelmassa on listattu julkisten palveluiden ja päivittäistavarakaupan osalta sijainti taajamien keskusta-alueilla. Maankäyttöpoliittisen ohjelman tavoitteet ovat yhteneviä tekeillä olevan asemakaavahankeen tavoitteiden kanssa. Siilinjärven kunnan periaatteena on ollut ohjata päivittäistavarakauppa hankkeiden sijoittuminen kuntakeskukseen. Toimintalinja vastaa myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia tavoiteasetuksia. Kyseessä oleva asemakaavatyö jatkaa tätä hyväksi koettua linjaa mahdollistamalla vähittäistavarakaupan suuryksikön sekä majoituspalveluita tarjoavan huoneistohotellin sijoittumisen Siilinjärven keskustaajamaan, keskustatoimintojen alueelle. Kyseessä olevalla asemakaavatyöllä varmistetaan Siilinjärven keskustan kehittymien ja säilyminen elinvoimaisena sekä lähipalveluiden säilyminen myös niiden väestöryhmien tavoitettavissa, joiden asiointi ei perustu yksityisautoiluun. Kaavamuutosalue on hyvin saavutettavissa sekä kevyen liikenteen osalta, että joukkoliikennettä käyttäen. Nyt käsillä olevalla asemakaavalla ratkaistaan keskuskorttelin keskivyöhykkeen tuleva käyttö niiltä osin, kun se vielä on ollut avoin tai rakentumaton. Alueelle voidaan osoittaa lisärakentamista k-m 2 sekä rakentamisen edellyttämä autopaikoitus. Ulkopuolista pysäköintipainetta alueella ei voida keventää. Tämä tarkoittaa samalla, että sisävyöhykkeen merkittävä jatkorakentaminen edellyttää sisävyöhykkeelle sijoittuvan maanalaisen pysäköintilaitoksen laajentamista. Kuva 7 Kuva keskuskorttelin vyöhykeajattelusta.

32 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 26 (43) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Edellä esitetyn tarkastelun, maakuntakaavojen, maankäyttöpoliittisen ohjelman ja kunnan rakennemallin pohjalta on pääteltävissä: Kyseessä oleva asemakaavamuutos eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta, parantaa palvelujen saatavuutta ja lisää Siilinjärven keskustaajaman vetovoimaisuutta. Kyseessä oleva asemakaavamuutos on yleiskaavoitusta ohjaavan maakuntakaavan, maankäyttöpoliittisen ohjelman ja hyväksytyn kuntarakennemallin mukainen. Asemakaavamuutos ei vaikeuta tulevaa yleiskaavatyötä. Hankkeen suhdetta yleiskaavoitusta ohjaaviin valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin yleiskaavan sisältövaatimuksiin on tarkastelu kohdissa 3.4 ja 3.5. Tässäkin suhteessa asemakaavan muutos täyttää myös yleiskaavoitukselle asetetut tavoitteet ja vaatimukset Huoneistohotelli ja vähittäistavarakaupan suuryksikkö Siilinjärven keskuskorttelin alueelle on suunniteltu hotellin rakentamista jo parin vuosikymmenen ajan. Erinäisistä syistä johtuen hanke on jäänyt toteutumatta luvun vaihteessa Fontanellan viereiselle tontille suunniteltiin viisitoista kerroksista hotellirakennusta ja vuonna 2009 suunnitteilla oli kolmessa eri vaiheessa rakennettava hotellirakennus, jossa kerrosluku vaihteli IV¾-VI¾. Molemmissa suunnitelmissa pysäköinti oli suunniteltu toteutettavan maanpäällisillä pysäköintipaikoilla. Nyt laadittavana olevien suunnitelmien mukaan alueelle on sijoittumassa kuusi- ja kahdeksankerroksinen huoneistohotelli, joka voidaan toteuttaa kahdessa eri vaiheessa. Kohteen laajan asiakasryhmän ja liikkeellelähdön varmistamiseksi noin puolessa kohteen huoneistoista mahdollistetaan asuminen myös pysyvästi. Enintään kahdeksankerroksiseen hotellirakennukseen on päädytty rakennuskustannusten vuoksi, kerroskorkeuden kasvaessa kahdeksasta kerroksesta ylöspäin, rakennuskustannukset kasvavat huomattavasti. Alueen pysäköintipaikat tullaan suunnitelmien mukaan toteuttamaan sekä maanpäällisillä pysäköintipaikoilla, että maanalle rakennettavalla pysäköintihallilla. PeeÄssän nykyinen liikekiinteistö sijaitsee torin laidalla. Kaavamuutosalueelle sijoittuvan uuden S-marketin vaihtoehtona PeeÄssä on selvittänyt sekä nykyisen kiinteistön laajentamisen että peruskorjaamisen. Selvityksen yhteydessä on todettu, että nykyisen S-marketin myyntineliöillä PeeÄssä ei pysty tulevaisuudessa vastaamaan asiakasomistajien kasvaneisiin odotuksiin. Selvitystyössä on päädytty uuden kiinteistön kannalle. Uuden S-marketin rakentaminen on arvioitu parhaaksi vaihtoehdoksi asiakas- ja henkilöstönäkökulmasta sekä taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Kiinteistön toiminnallisuuden on todettu paranevan merkittävästi, kun se suunnitellaan kokonaan uudelleen tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti. Huoneistohotellin ja market hankkeiden yhdistäminen mahdollistaa uuden pysäköintihallin toteuttamisen keskuskorttelin alueelle. Pysäköintihallin kautta Siilinjärven keskustan pysäköintipaikkojen kokonaismäärän kasvaa 1000 paikasta lähes 1300 autopaikkaan, joka kattaa kaavamuutosalueelle osoitetun lisärakentamisen edellyttämän autopaikkamäärän. Myös maanpäällisiä pysäköintipaikkoja alueelle pystytään järjestämään tyydyttävästi. Lisäksi Fontanellan eteläpuolelle pystytään toteuttamaan aluetta palveleva leikki- ja oleskelualue. PeeÄssän nykyisten tilojen vapautuminen tuo lisää kaupan tiloja torin viereen. Siilinjärven kunnan tavoitteena on monipuolistaa kauppatarjontaa vapautuvien tilojen kautta. Kunnassa uskotaan, että lisärakentaminen tuo vireyttä vielä muihinkin, toistaiseksi ideatasolla oleviin liikerakennus-hankkeisiin.

33 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 27 (43) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavaratkaisun perusteet Alueen soveltuvuutta vähittäistavarakaupan suuyksikölle ja huoneistohotellille on tarkasteltu esisuunnittelulla, jonka perusteella rakennusten koko, sijoittelu ja pysäköinnin perusratkaisut ovat hyväksyttävästi toteutettavissa. Esisuunnittelulla on tutkittu uusien rakennusten maisemaan ja maastoon soveltuvuutta sekä liikennejärjestelyjen toimivuutta. Kaavan muuttamiseen täydennysrakentamisen mahdollistavaksi on päädytty seuraavin perustein: Siilinjärven kunnan strategia edellyttää positiivisen kuntaimagon omaavan asuin- ja yrityskunnan tarjota yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja liiketoiminnan aloittamiseksi sekä kilpailukykyisiä, riittäviä ja nopeasti käyttöönotettavia yritys- ja liikerakennusalueita. Kuntastrategian mukaan kirkonkylän liikekeskustaa kehitetään ja kaupallisia palveluita monipuolistetaan. Pohjavesien suojelun kannalta ratkaisu on hyväksyttävissä. Ratkaisu on kaavataloudellisesti hyväksyttävissä. Olevan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen vastaavat kestävän kehityksen tavoitteita.

34 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 28 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavan rakenne Kaavan perusratkaisut Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Siilinjärven keskustaajamaan, helposti saavutettavaan paikkaan, vähittäistavarakaupan suuryksikön, huoneistohotellin sekä uuden maanalaisen pysäköintihallin rakentaminen. Huoneistohotellin asiakasryhmän ja hankkeen liikkeellelähdön varmistamiseksi noin puolessa kohteen huoneistoista mahdollistetaan asuminen myös pysyvästi. Lildin ja apteekin alueen osalta tarkistetaan asemakaavan ajantasaisuus. Korttelin 1103 länsiosaan osoitetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakennuspaikat apteekille, Lidlin myymälälle ja vielä rakentumattomalle liikerakennukselle sekä niitä yhteisesti palvelevalle autopaikkojen korttelialueelle. Näiden rakennuspaikkojen osalta asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä ei ole muutettu, lukuun ottamatta veden hankinnalle tärkeän pohjavesialueen määräystä, joka on päivitetty vastamaan nykyisiä määräyksiä ja koskemaan koko kaava-aluetta. Korttelin 1103 itäosassa sijaitsevan virkistyskylpylä Fontenellan osalta asemakaavaa päivitetään korttelirajojen ja rakennusalueen rajojen osalta ja sallitaan rakennuksen pääosin tai kokonaan maanpinnan alapuolella oleviin, enintään rakennuksen pohja-alan suuruisiin kellaritiloihin sijoittaa pääkäyttötarkoituksenmukaisia tiloja sen estämättä, mitä rakennusoikeudesta tai kerrosluvusta kaavassa on määrätty. Fontanellan ja Lidlin väliin osoitetaan rakennuspaikat huoneistohotellille ja vähittäistavarakaupan suuryksikölle sekä autopaikkojen korttelialue. Kaava mahdollistaa kerrosneliömetrin suuruisen vähittäistavarakaupan suuryksikön, kerrosneliömetrin suuruisen huoneistohotellin sekä yhteensä 700 kerrosneliömetrin suuruisten liike-, toimisto- ja palvelutilojen rakentamisen alueelle. Huoneistohotellille osoitetusta kerrosalasta on mahdollista enintään 50 % (yhteensä k-m²) rakentaa asumista varten kussakin rakennusvaiheessa. Kaupan ja huoneistohotellin IVkonehuoneita ei lasketa rakennusoikeuteen ja ne saa sijoittaa kaavassa merkityn kerrosluvun yläpuolelle omaksi kerrokseksi. Tilojen ulkonäköön julkisivussa tulee kiinnittää riittävästi huomiota siten, että ne suunnitellaan osana rakennuksen arkkitehtuuria. Huoneistohotellin parvekkeet tulee liikennemelun vuoksi suojata sivuun siirrettävillä laseilla ja rakennusluvan hakemisen yhteydessä on selvitettävä, että suunnitellulla rakentamisella sekä asuinhuoneistoissa, että asuntojen oleskeluparvekkeilla alitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasojen ohjearvot. Alueelle sijoittuvien kaupan ja hotellin pysäköimispaikat tullaan rakentamaan maanalaiseen, kaksikerroksiseen pysäköintihalliin. Maanalaisen pysäköintihallin sekä maanalle sijoitettavat porrashuoneet, väestönsuoja-, varasto- ja tekniset tilat ja pysäköintihalliin johtavat ajorampit saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Liikenne alueella johdetaan Kuiluntielle ja Sorakujalle tulevien liittymien kautta. Huoltoliikenne painottuu Sorakujan puolelle. Katujen aluevaraukset osoitetaan nykyisen tilanteen mukaisesti. Kaava-alueelle osoitetaan kaksi autopaikkojen korttelialuetta, joista Fontanellaa ja markettia lähemmällä korttelialueella sallitaan rakentaa kevytrakenteisia rakennelmia. Fontanellan eteläpuolelle osoitetaan aluetta palveleva leikkipuisto, jonka suunnittelun yhteydessä on selvitettävä, että alueella alitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasojen ohjearvot.

35 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 29 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS Mitoitus Asemakaavan keskeiset mitoitustiedot ovat seuraavat: Asemakaavan muutoksen mitoitus Asemakaava Muutos Pinta-ala Kerrosala Asukkaita Pinta-ala Kerrosala Asukkaita ha k-m2 muutos ha k-m2 Toimitilarakennusten alueet: (K-6) *) 0, , KL-13-0, (KL-15) 0, (KM-1) 0, Palvelurakennusten alue (YU-3) 0, ,07 Virkistysalue (VK) 0,08 0,08 Autopaikkojen alue (LPA) 1,08-0,07 Liikennealueet 1,83-0,29 YHTEENSÄ 4, , *) K-6 korttelialueen kerrosala jakautuu seuraavasti: - liike- ja toimistotilojen sekä niiden toimintaa liittyvien varastotilojen ja muiden palvelutilojen rakennusoikeus 6200 k-m² - huoneistohotellin sekä sen toimintaan liittyvien varastotilojen rakennusoikeus 5500 k-m² - huoneistohotellille sallitusta kerrosalasta enintään 50 % (2750 k-m²) saa käyttää asumiseen kussakin rakennusvaiheessa - karkean arvion mukaan kaava mahdollistaa alueelle noin 60 asukasta Palvelut Pääasiassa asemakaava-alue tukeutuu edelleen lähellä sijaitsevan kirkonkylän julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Kaavamuutoksen myötä alueelle sijoittuu virkistyskylpylä, huoneistohotelli, kaksi kauppaa ja apteekki. 3.2 Aluevaraukset Asemakaavassa on osoitettu seuraavat aluevaraukset: K-6 Liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialue Merkinnällä on osoitettu vähittäistavarakaupan suuryksikön ja huoneistohotellin rakennuspaikat. Alueelle saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuryksikön, huoneistohotellin, asuntoja sekä julkisia ja yksityisiä palveluita. Huoneistohotellin ja asuntoja saa sijoittaa ht- merkinnällä osoitetulle rakennusalalle. Parvekkeet on suojattava liikennemelun vuoksi sivuun siirrettävillä laseilla. Korttelialuetta ei saa käyttää ulkovarastointiin. Rakentamaton ja päällystämätön rakennuspaikan osa on istutettava ja pidettävä hyvässä kunnossa. Autopaikkoja on osoitettava yksi asuin- ja hotellikerrosalan 70 m² kohti. Autopaikkoja on osoitettava yksi liikekerrosalan sekä julkista ja yksityistä toimintaa palvelevien tilojen 30 m² kohti.

36 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 30 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS IV-konehuonetta ei lasketa rakennusoikeuteen ja sen saa sijoittaa merkityn kerrosluvun yläpuolelle omaksi kerrokseksi. Tilojen ulkonäköön julkisivussa tulee kiinnittää riittävästi huomiota siten, että ne suunnitellaan osana rakennuksen arkkitehtuuria. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä on selvitettävä, että suunnitellulla rakentamisella sekä asuinhuoneistoissa, että asuntojen oleskeluparvekkeilla alitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasojen ohjearvot. Rakennuslupahakemuksen tulee perustua kunnassa hyväksyttyyn koko aluetta koskevaan korttelisuunnitelmaan. Korttelisuunnitelmassa tulee osoittaa rakentamistapa, opastus- ja mainosratkaisujen periaatteet, huolto-, asiakas ja pelastusliikenteen järjestelyt sekä alueen sisäiset vesi- ja energiahuollon ratkaisut mukaan lukien alueen kuivatus ja hulevesien käsittely sekä maarakennustyön aikana tehtävä maaperän puhtauden tarkkailu. KL-15 Liikerakennusten korttelialue Korttelin kaavamerkintä ja määräys säilyy ennallaan. Merkinnällä on osoitettu apteekin ja vielä rakentumattoman liikerakennuksen rakennuspaikat. Alueelle voidaan rakentaa myymälöitä ja vastaavia kaupallisten palveluiden rakennuksia. Toimistotiloja saadaan sijoittaa vain asianomaisen toimipaikan omaa tarvetta varten. Rakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällisiä kellareita. Korttelialuetta ei saa käyttää ulkovarastointiin. Rakentamaton ja päällystämätön rakennuspaikan osa on istutettava ja pidettävä hyvässä kunnossa. Autopaikkoja on osoitettava yksi kerrosalan 35 m² kohti Ennen rakennusluvan hakemista on kunnassa hyväksytettävä rakennuspaikkaa koskeva korttelisuunnitelma. KM-1 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuryksikön Korttelin kaavamerkintä ja määräys säilyy ennallaan. Merkinnällä on osoitettu Lidl:n rakennuspaikka. Alueelle voidaan rakentaa myymälöitä ja vastaavia kaupallisten palveluiden rakennuksia. Toimistotiloja saadaan sijoittaa vain asianomaisen toimipaikan omaa tarvetta varten. Rakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällisiä kellareita. Korttelialuetta ei saa käyttää ulkovarastointiin. Rakentamaton ja päällystämätön rakennuspaikan osa on istutettava ja pidettävä hyvässä kunnossa. Autopaikkoja on osoitettava yksi kerrosalan 35 m² kohti Ennen rakennusluvan hakemista on kunnassa hyväksytettävä rakennuspaikkaa koskeva korttelisuunnitelma. YU-3 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Merkinnällä on osoitettu virkistysuimala Fontanella. Alueelle saa rakentaa uimala-vapaa-aikakeskuksen sekä tähän toimintaa liittyviä liikeja palvelutiloja. Rakennuksen pääosin tai kokonaan maanpinnan alapuolella oleviin, enintään rakennuksen pohjan-alan suuruisiin kellaritiloihin saadaan sijoittaa pääkäyttötarkoituksen

37 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 31 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS mukaisia tiloja sen estämättä, mitä rakennusoikeudesta tai kerrosluvusta on kaavassa määrätty. Korttelialuetta ei saa käyttää ulkovarastointiin. Rakentamaton ja päällystämätön rakennuspaikan osa on istutettava ja pidettävä hyvässä kunnossa. Autopaikkoja on osoitettava yksi kerrosalan 60 m² kohti Ennen rakennusluvan hakemista on kunnassa hyväksytettävä rakennuspaikkaa koskeva korttelisuunnitelma. VK Leikkipuisto Merkinnällä on osoitettu alueelle sijoittuva leikkipuisto. Leikkipuiston suunnittelun yhteydessä on selvitettävä, että alueella alitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasojen ohjearvot. LPA Autopaikkojen korttelialue Merkinnällä on osoitettu maanpäällisiä parkkipaikkoja. LPA-5 Autopaikkojen korttelialue Merkinnällä on osoitettu maanpäällisiä parkkipaikkoja. Alueelle saa rakentaa kevytrakenteisia rakennelmia. pv-3 Vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue Rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 :n mukainen pohjaveden muuttamiskielto ja ympäristösuojelulain 8 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto sekä kirkonkylän pohjavedenottamoiden suoja-aluemääräykset. Alueella tulee välttää pohjaveden laatua ja määrää vaarantavia toimenpiteitä. Alueen hulevedet on johdettava suunnitellusti pohjavesialueen ulkopuolelle ja paikoitusalueet ja pysäköintihalli varustettava öljynerotuskaivoilla. Ennen rakennusluvan myöntämistä sellaiselle laitokselle, joka saattaa aiheuttaa pohjaveden pilaantumista, on varattava vesi- ja ympäristöviranomaisille tilaisuus lausunnon antamiseen. 3.3 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Ympäristöministeriö on ohjeistanut vaikutusten arviointia julkaisuissaan Asemakaavan selostus sekä Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Ohjeistusta on tässä työssä sovellettu ottaen huomioon, että vireillä oleva kaupanhanke on MRL:n tarkoittama vähittäistavarakaupan suuryksikkö ja se on sijoittumassa kuntakeskuksen tiiveimpään kaupalliseen ytimeen.

38 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 32 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS Käsillä olevan asemakaavan vaikutuksia on arvioitu seuraavasti: Kaupalliset, liikenteelliset ja melun vaikutukset on arvioitu tehtyjen selvitysten perusteella. Maankäyttöratkaisun toimivuutta ja rakentamisen vaikutuksia kyläkuvaan ja maisemaan on arvioitu Koju-Architects / Suunnitteluhuone Oy:n ja Qwim-Arkkitehdit laatimien suunnitelmien ja havainnekuvien pohjalta Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella tehostetaan kaava-alueen maankäyttöä (lisärakentaminen) ja monipuolistetaan alueen käyttötarkoitusta (liike- ja toimistotilat, hotelli ja asumisen mahdollistaminen). Uusi rakentaminen ja muutokset kohdistuvat kokonaan jo rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan muutoksella vahvistetaan Siilinjärven kuntakeskuksen imagoa monipuolisena, helposti saavutettavana ja kohtuullisin pysäköintimahdollisuuksin varustettuna asiointipaikkana. Keskuskorttelin aluetta kehitetään kaupan, virkistyspalveluiden ja majoituspalveluiden alueena. Huoneistohotellin rakentuminen keskuskorttelin alueelle, virkistysuimala Fontanellan läheisyyteen, tuo alueelle kaivattuja majoituspalveluita. Asemakaavalla otetaan käyttöön olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja verkostoihin liittyvä vajaasti rakennettu alue. Tämä vastaa yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteita ja hanke vahvistaa kuntakeskuksen asemaa. Kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi Toivalan- Vuorelan aluekeskuksen palveluihin ei tämän hankkeen johdosta pidetä todennäköisinä Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Tuleva rakentamisalue on keskeisen ja näkyvän sijainnin johdosta kunnostettu tällä hetkellä puistomaiseksi. Kaavan mukainen rakentaminen merkitsee rakennetun keskustailmeen vahvistumista. Maiseman kannalta merkittävin muutos on kaavaratkaisun mahdollistama lisärakentaminen, joka muuttaa ja kohentaa toteutuessaan keskustan taajamakuvaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa alueelle marketin sekä enintään kahdeksankerroksisen huoneistohotellin rakentamisen, joka toteutuessaan tulee olemaan Siilinjärven keskusta-alueen korkein rakennus. Tuotettu havainnekuva-aineisto antaa mahdollisuuden arvioida hankkeen vaikutuksia kyläkuvan kehittymiseen Vaikutukset luonnonympäristöön Keskuskorttelin rakentamisen aiemmat vaiheet ovat hävittäneet alkuperäisen luonnonympäristön piirteet lähes täysin, soraharju on ensin kaivettu pois ja alue on sen jälkeen täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä. Asemakaavan toteuttaminen merkitsee puistomaiseksi kunnostetun alueen ottamista rakentamiskäyttöön. Huoneistohotellin ja marketin rakentamisen yhteydessä maankaivun massamääriksi on arvioitu noin m³. Maankaivusta saatavat maa-ainekset tullaan suunnitelmien mukaan toimittamaan Oikeakätisen asemakaava-alueelle, tilaa vaativan kaupan alueen esirakentamiseen. Pinta- ja pohjavedet Alueen ottaminen rakentamiskäyttöön merkitsee pohjaveden muodostumisalueen supistumista ja vastaavasti Siililahteen johdettavien hulevesien lisääntymistä. Suuruusluokaltaan muutos on jo tapahtuneeseen nähden pieni. Kaavamääräyksien mukaan alueella muodostuvat hulevedet on johdettava suunnitellusti pohjavesialueen ulkopuolelle ja paikoitusalueet sekä maanalainen pysäköintihalli on varustettava öljynerotuskaivoin. Marketin ja hotellin alueella tulee rakennuslupahakemusten perustua korttelisuunnitelmaan, jossa on esitetty mm. kuivatuksen ja hulevesien käsittelyn ratkaisut. Huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella hulevesien vaikutus pintavesien laatuun arvioidaan vähäiseksi.

39 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 33 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutosalueella maanpinnan korkeusasema on noin +125 mpy ja aluetta lähinnä olevissa pohjaveden havaintoputkissa pohjaveden pinta on noin tasolla Rakentamisen yhteydessä aluetta peittävä kasvi- ja maapeite poistetaan ja alueella suoritetaan maankaivua. Sadanta- ja sulamisvesien imeytyminen maahan ja pohjaveden muodostuminen voi tämän seurauksena muuttua, kuten myös pohjaveden pinnan korkeus saattaa paikallisesti muuttua pintamaiden poiston ja kaivun seurauksena. Alueen kaivulla ei normaalitilanteessa arvioida olevan vaikutusta pohjaveden laatuun. Mahdollisen riskin pohjaveden pilaantumiselle aiheuttavat alueella toimivat työkoneet. Pilaantumisriskit liittyvät lähinnä häiriötilanteisiin, joissa esim. työkoneiden poltto- tai voiteluaineita voi vuotaa maaperään ja sitä kautta pinta- ja pohjavesiin. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneita maa-alueita, mutta alueelle on tuotu täyttömaa-aineksia ja useissa kirkonkylän alueen vanhoissa soramontuissa on todettu roskaamista tai vanhaa kaatopaikkatoimintaa. Mahdollisuus alueella sijaitseviin pilaantuneisiin maa-alueisiin aiheuttaa riskin pohjaveden pilaantumiselle maankaivun yhteydessä. Alueen maaperän puhtauden varmistamiseksi korttelin K-6 määräyksissä todetaan, että korttelisuunnitelmassa tulee osoittaa maarakennustyön aikana tehtävä maaperän puhtauden tarkkailu. Mikäli alueella todetaan toiminnan yhteydessä pilaantuneita maa-alueita, tulee asia tutkia erikseen ja olla yhteydessä ympäristösuojeluviranomaisiin Vaikutukset liikenteeseen Alue tukeutuu pääosin jo olemassa olevaan tie- ja katuverkostoon. Alue tukeutuu myös oleviin kevyen liikenteen pääväyliin ja on erinomaisesti jalan tai pyöräillen liikkuvien saavutettavissa. Keskustasijainti turvaa syntyvien palveluiden hyvän tavoitettavuuden myös joukkoliikenteen käyttäjille. Hankkeen totuttamisen yhteydessä parannetaan kevyen liikenteen liikenneverkkoa rakentamalla Sorakujan varteen kevyen liikenteen väylä sekä saneerataan Sorakuja. Uudet liikeja hotellirakennukset tuovat katuverkolle uutta liikennettä mutta ei siinä määrin, että liikenteen välityskyky joutuisi koetteille. Alueelle rakennettavan pysäköintihallin osalta Siilinjärven keskustan pysäköintipaikkojen kokonaismäärän kasvaa 1000 paikasta lähes 1300 autopaikkaan, joka kattaa kaavamuutosalueelle osoitetun lisärakentamisen edellyttämän autopaikkamäärän. Ulkopuolista pysäköintipainetta rakennettavalla pysäköintihallilla ei voida keventää. Kaavatyön yhteydessä on tehty koko keskuskorttelin aluetta koskeva liikenteen toimivuustarkastelu. Konsulttina työssä on toiminut Sito Oy. Toimivuustarkastelun yhteydessä on suoritettu liikennelaskenta syksyllä Laskennan perusteella on arvioitu liikennemääriä keskuskorttelin alueella vuosina 2015 ja 2030, alueelle sijoittuva, uusi maankäyttö huomioituna. Toimivuustarkastelun mukaan katuverkon toimivuus on pääosin hyvä vuoden 2015 ennustetilanteessa, eikä keskustan uusi maankäyttö vaaranna suuresti liikenteen sujuvuutta. Joidenkin liittymien kapasiteetin parantamistarvetta tulee arvioida lähivuosien maankäytön hankkeiden toteuduttua tilanteessa katuverkko kuormittuu lisää pääosin liikenteen yleisestä kasvusta johtuen. Pääosin liikenneverkko toimii edelleen hyvin, mutta kuormittuneimpien liittymien osalta tulee sivusuunnan välityskykyä parantaa: kantatien 75 ja Kasurilantien liittymän välityskykyä tulee parantaa kaistajärjestelyjen avulla, liikennevalot ovat todennäköinen toimenpide Kuiluntien/Kasurilantien liittymään, sekä mahdollisesti myös Kuiluntien ja Viitosen yhdyskadun molempiin päihin.

40 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 34 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS Kuva 8 Vuoteen 2030 mennessä tarvittavat liikenneverkon parantamistoimenpiteet. Tekninen huolto Alue on liitettävissä oleviin vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostoihin. Nykyisten verkostojen käyttöaste tehostuu Vaikutukset ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön Väestön määrä ja rakenne Karkean arvion mukaan alueen väestömäärän on mahdollista kasvaa noin 60 asukkaalla, kun alueelle rakennettavan huoneistohotellin asiakasryhmän ja hankkeen liikkeellelähdön varmistamiseksi noin puolessa huoneistoista mahdollistetaan asuminen myös pysyvästi. Uusien kauppa- ja majoituspalveluiden työpaikat edistävät välillisesti Kuopion seudun väestökehitykselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työpaikat ja työllisyys Alueelle syntyy uusia palvelualojen työpaikkoja. Nykyinen työpaikkojen määrä kaavamuutosalueella on noin 70 kpl. PeeÄssän marketin siirtyminen uusiin tiloihin mahdollistaa myös uusien toimintojen ja työpaikkojen syntymisen torin viereen. Palvelujen saatavuus ja tavoitettavuus Kaavamuutoksen myötä Siilinjärven keskusta vahvistaa asemaansa keskustamaisena kauppapaikkana. Keskuskortteliin saadaan lisää liiketilaa sekä pitkään odotettuja majoitustiloja. Alueelle sijoittuva huoneistohotelli tuo virkistyskylpylä Fontanellan kaipaamat majoituspalvelut viereiseen rakennukseen. Huoneistohotellista on suunniteltu rakennettavaksi lämmin sisäyhteys kylpylään, ravintolaan ja kokoustiloihin. Majoituspalveluiden kohentuminen edesauttaa Fontanellan markkinointia myös kokousten pitopaikkana. Santasalo Ky on laatinut keskuskorttelin asemakaavamuutoksen kaupallisten vaikutusten arvioinnin. Arviointi pohjautuu kaupan nykytilaan sekä laskettuun liiketilan lisätarpeeseen. Arviossa on otettu huomioon tarvittavissa määrin tiedossa olevat muut kaupan kehittämis-

41 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 35 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS suunnitelmat Siilinjärvellä ja on oletettu, että nykyiseen S-marketin kiinteistöön ei sijoitu enää päivittäistavarakauppaa, vaan kiinteistöön tulee erikoiskauppaa ja palveluita. Arvioinnissa todetaan, että Siilinjärven keskuskorttelin asemakaavan muutoksella on lähinnä positiivisia kaupallisia vaikutuksia. Siilinjärven keskustan päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan palvelutarjonta paranee uuden vähittäistavarakaupan rakentamisen myötä. Palvelujen alueellinen saatavuus paranee, asiointimatkat lyhenevät ja tarve asioida Kuopiossa vähenee. Seudulliseen palveluverkkoon Siilinjärven palvelujen monipuolistumisella ei ole suurta merkitystä. Laaditun arvioinnin mukaan Siilinjärven keskustaajaman alueella löytyy laskennallista tarvetta kaikille uusille vireillä oleville päivittäistavarakaupan hankkeille. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä päivittäistavarakaupan nykyisille yksiköille, että tuleville uusille yksiköille löytyy toimintaedellytyksiä. Uudet yksiköt eivät vaikuta nykyisiin yksiköihin niin paljon, että tällä olisi merkitystä päivittäistavarakaupan verkkoon. Kilpailu keskustassa lisääntyy ja se voi aiheuttaa paineita myös toisen suuren päivittäistavarakaupan yksikön laajentamiselle keskustassa. Huoneistohotellin rakentuminen keskustaan lisää keskustassa asioivien matkailijoiden määrää, mikä on positiivista myös liikkeiden toiminnan kannalta. Keskuskorttelin asemakaavamuutoksen myötä ei ole nähtävissä, että kaupan palvelutarjonta heikkenisi Nilsiässä tai Maaningalla. Maaninka ja Nilsiä säilyttävät edelleen oman asemansa palveluverkossa. Mikäli nilsiäläisten ja maaninkalaisten asiointimatkat Kuopioon vähenevät Siilinjärven parantuneen tarjonnan myötä, myös heidän asiointimatkat lyhenevät ja palvelujen alueellinen saavutettavuus paranee. Arvioinnissa todetaan, että todennäköisesti nykyinen S-marketin tila ei tule jäämään pitkäksi aikaa tyhjilleen, sillä Siilinjärvellä on tarvetta uudelle erikoiskaupan tilalle. Ostovoima on kasvussa ja lisäksi nykyään keskustahakuisen erikoiskaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon. S-marketin nykyinen liiketila sijaitsee keskeisellä paikalla keskustassa ja mikäli tila saadaan muutettua toimivaksi erikoiskaupan tilaksi, tulee myymälätila mitä todennäköisimmin täyttymään. Mikäli tilaan saadaan uutta erikoiskauppaa, erikoiskaupan asema keskustassa vahvistuu ja keskustan vetovoima kasvaa entisestään. Huonoimmassa tapauksessa myymälätila voi jäädä tyhjilleen. Tyhjällä tilalla olisi negatiivisia vaikutuksia keskustan kaupalliseen ilmeeseen. Tyhjä tila vaikuttaisi lähinnä pohjoisen keskustan osan viihtyisyyteen ja vetovoimaan. Elinympäristön terveellisyys ja viihtyisyys Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä vaikutetaan yksityisautoilun tarpeeseen ja hillitään liikenteen aiheuttamia päästöjä. Huoneistohotellin ja kaupan yksikön sijoittuminen kirkonkylän keskustaan luontaisten kulkureittien varteen, lieventää yksityisautoilun tarvetta. Liikennemelu Ramboll Finland Oy:n laatiman meluselvityksen johtopäätöksien mukaan: Laskentojen mukaan vuoden 2030 ennustetilanteessa kaava-alueen päiväajan keskiäänitaso on välillä db ja yöajan keskiäänitaso välillä db. Rakennuksen ja kylpylän väliin ja osin kylpylän eteläpuolelle jää vyöhyke, joilla keskiäänitaso on laskentatarkkuuden päiväajan ohjearvon 55 db tasalla tai alle. Yöajan 50 db:n alittava alue on hieman laajempi. Jos oleskeluun tai leikkiin tarkoitettuja alueita osoitetaan päiväajan yli 55 db alueelle, tulee melusuojaus järjestää riittävällä tavalla esimerkiksi meluaidalla tai suojaavalla rakennusmassalla. Hotelli/asuinrakennukseen on suunniteltu parvekkeita, ja parvekkeet tulkitaan ulkooleskelualueiksi. Parvekkeille kohdistuu päivällä noin db:n ja yöllä noin db:n keskiäänitaso. Yli 55 db:n päiväajan melualueelle sijoittuvat parvekkeet tulee varustaa parvekelasituksin jotta ohjearvo alitetaan parvekkeilla lasien ollessa suljettuina.

42 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 36 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS Julkisivujen ääneneristävyyksien suhteen päiväajan keskiäänitaso on mitoittava. Hotelli / asuinrakennuksen julkisivuihin kohdistuu päivällä enimmillään noin 63 db:n keskiäänitaso, mikä asettaa julkisivulle 28 db:n äänitasoerovaatimuksen. Tämä täyttyy yleensä normaalirakentamisella, eikä julkisivuille ole liikennemelun vuoksi tarpeen asettaa erillisiä db- määräyksiä. Hotelli / asuinrakennuksen eteläsivulle on suunniteltu osittain katettu latauslaituri, jonka tuntumassa sijaitsee myös kauppaliikkeen jätepiste. Lastausalueella toimivien raskaiden ajoneuvojen (tavarantoimitukset, jätehuolto) tyhjäkäyntiäänet, kylmäkompressorien äänet ja peruutussignaalit sekä rullakoiden yms. siirtelyn äänet voidaan kokea asunnoissa sisällä häiritsevinä etenkin aikaisen aamulla. Meluhäiriöiden mahdollisuuden pienentämiseksi voisi olla tarpeen harkita eteläisen julkisivun ääneneristykselle määräystä esim db. Runkoäänieristys tulee huomioida rakennussuunnittelussa. Lisäksi etenkin itäsivun parvekkeille saattaa kantautua kylpylän katolla sijaitsevien IV-koneiden ääniä. Em. melulähteitä ei ole huomioitu tässä selvityksessä, mutta niiden olemassaolo ja mahdolliset vaikutukset olisi suositeltava ottaa huomioon mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa. Tehdyn meluselvityksen sekä asemakaavasta saatujen lausuntojen pohjalta korttelin K-6 huoneistohotellin eteläisen ja läntisen julkisivurakenteiden ja ilmanvaihtojärjestelmien ääneneristävyydelle on kaavassa asetettu 35 db ääneneristävyysvaatimus (merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba). Lisäksi korttelin K- 6 kaavamääräyksessä todetaan, että rakennusluvan hakemisen yhteydessä on selvitettävä, että suunnitellulla rakentamisella sekä asuinhuoneistoissa että asuntojen oleskeluparvekkeilla alitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasojen ohjearvot. Huoneistohotellin parvekkeiden osalta asemakaavassa on myös määrätty parvekkeiden suojaamien sivuun siirrettävillä laseilla, jotta melulle asetetut ohjearvot alitetaan parvekkeilla lasien ollessa suljettuina. Huoneistohotellin pysyvään asuinkäyttöön tarkoitetut asuntojen parvekkeet tulee sijoittaa meluselvityksessä todetuille alle 60 dba:n rakennuksen osalle. Majoitushuoneiden parvekkeille ei anneta melumääräystä asumisen tilapäisyyden vuoksi. Ramboll Finland Oy:n laatimaa meluselvitystä täydennettiin vuoden 2015 melualueiden osalta. Meluselvityksen täydennyksellä haluttiin selvittää alitetaanko nykyisillä ja lähivuosien liikennemäärillä melun ohjearvot Fontanellan eteläpuolelle osoitetulla leikkipaikalla. Kuvassa 9 ja 10 on esitetty vuoden 2015 ja 2030 päiväajan melualueet (klo 07-22). Meluselvityksen perustella Fontanellan eteläpuolelle osoitetun leikkipaikan osalta tulee leikkipaikan suunnittelun yhteydessä selvittää, että alueella alitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasojen ohjearvot.

43 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 37 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS Kuva 9 Keskuskorttelin meluselvitys, päiväajan melualueet vuonna Kuva 10 Keskuskorttelin meluselvitys, päiväajan melualueet vuonna 2030.

44 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 38 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS Taloudelliset vaikutukset Aluetalous Paikallisella tasolla alueelle sijoittuva liiketoiminta vahvistaa elinkeinoelämän ja taloudellisen toimeliaisuuden edellytyksiä. Hankkeen toteuttaminen luo Siilinjärven kuntakeskukseen uutta elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja. Kuntatalous Hankkeen totuttamisen yhteydessä parannetaan kevyen liikenteen liikenneverkkoa rakentamalla Sorakujan varteen kevyen liikenteen väylä sekä saneerataan Sorakuja, jotka aiheuttavat kustannuksia kuntatalouteen. Hankeen toteuttamisen johdosta kunnalle kertyy vesi- ja viemärilaitoksen liittymämaksuja, tontinvuokramaksuja ja rakennusvalvontamaksuja sekä kiinteistöveroja. Rakentamisen ja toiminnan aikaisista työllisyysvaikutuksista kertyy verotuloja, jotka kuitenkin todennäköisesti jakautuvat talousalueelle kuntaa laajemmin. Kaavatalous Asemakaavan muutos on kaavataloudellisesti kannattava, koska rakennettu kunnallistekniikka tulee tehokkaampaan käyttöön eikä uusia verkostoja tarvitse rakentaa. Asemakaavan lähtökohtana on, että kunta rakentaa alueen maanpäälliset pysäköimispaikat ja rakentajat vastaavat maanalaisista pysäköimispaikoista. Kunnan kustannukset pysäköimispaikkojen osalta ovat alustavan arvion mukaan noin euroa. Hankkeen edellyttämät liikennejärjestelyjen muutokset, Sorakujan saneeraus ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen ovat noin euroa.

45 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 39 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.4 Kaavan suhde tavoitteisiin Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan selostuksessa on esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan. Seuraavassa on tiivistetysti koottu valtakunnallisesta tavoitteistosta tätä kaavatyötä koskevat kohdat. Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin Tavoite (Y) = yleistavoite (E) = erityistavoite Otettu huomioon kaavassa 1. Toimiva aluerakenne Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. (Y) Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. (Y) Sijainti maakunnallisesti työmatka- ja joukkoliikenteen suhteen erinomainen. Täydennysrakentaminen tukee Kuopion seudun aluerakennetta. Alueella hyvät liikenneyhteydet. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. (E) Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja elinympäristön laadun parantaminen kaavatyön keskeisiä lähtökohtia. Tiivistää nykyistä rakennetta. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. (E) Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. (E) Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. (E) Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle (E) Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskustaalueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. (E) Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. (Y) Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus käyttöön. (Y) Täydennysrakentaminen tukee olevaa yhdyskuntarakennetta. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on erinomainen. Kaavatyön lähtökohta ja tavoite. Kaavatyön lähtökohta ja tavoite. Elinkeinoelämän toimintoja sijoitetaan keskusta alueelle. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on erinomainen. Kaavan mukainen rakentaminen tukee Siilinjärven keskusta-alueen kehittymistä. Liikennemelu selvitetty (meluselvitys) ja otettu huomioon kaavaratkaisussa. Selvitetty ja otettu huomioon.

46 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 40 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. (Y) Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. (E) Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. (Y) Alueella ei erityisiä luontoarvoja. Aiemman rakentamisen johdosta alkuperäisluontoa ei alueella. Selvitetty ja otettu huomioon. Ei pelto- tai metsäalueita kaava-alueella. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. (E) Työpaikkojen ja palveluiden yhdistämisellä pyritään vähentämään liikennetarvetta. Alue on toimivan joukkoliikenteen piirissä. Kevyenliikenteen yhteydet alueella ovat hyvät. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. (Y) Ei uusia väylätarpeita. 4. Helsingin seudun erityiskysymykset 5. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Ei tätä kaavoitustyötä koskevia erityistavoitteita. Ei vaikutusta kaavaan.

47 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 41 (43) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.5 Kaavan suhde sisältövaatimuksiin Jos asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt yleiskaavan sisältövaatimukset. Seuraavassa taulukossa on esitetty asemakaavan suhde yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimuksiin sekä maakunta- ja yleiskaavaan. Asemakaavan suhde kaavojen sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 Asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 Otettu kaavassa huomioon Maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä erikseen säädetään. Maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä erikseen säädetään. Kaavan sisältö vastaa maakuntakaavan tavoitteita ja merkintöjä. Ei oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Ympäristöhaittojen vähentäminen. Palvelujen alueellinen saatavuus. Edellytykset liikenteen järjestämiselle. Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen liittyvää täydennysrakentamista. Liittyy olemassa olevaan rakenteeseen ja verkostoihin. Kaikki julkiset ja kaupalliset ns. peruspalvelut ovat lähellä. Vähittäistavarakaupan suuryksikön ja huoneistohotellin sijoittaminen keskustaan turvaa parhaiten palveluiden alueellisen saatavuuden. Liitytään oleviin kevyen liikenteen väyliin ja kehitetään niitä turvallisemmiksi. Tukeutuu olemassa oleviin joukkoliikennepalveluihin. Energia-, vesi- ja jätehuolto tuketuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Maisemaan sovitettua täydennysrakentamista, joka tukeutuu entiseen ympäristöön. Liikenneturvallisuusnäkökohdat otettavissa huomioon. Ei kielteisiä vaikutuksia eri väestöryhmien toimintaedellytyksiin. Monipuolistetaan kuntakeskuksen palveluita. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vähentää haittoja. Sijainti kuntakeskuksessa, hyvien kulkuyhteyksien varrella, vähentää yksityisautoilun tarvetta.

48 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 42 (43) Osa ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 Asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 Otettu kaavassa huomioon Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Kaavalla ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Kaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Alueella ei erityisiä luonto- yms. arvoja. Vaikutukset taajamakuvaan olleet suunnittelun keskeisenä lähtökohtana. Kaavalla ei vähennetä virkistysalueita. Alueelle on osoitettu virkistysalue (leikkipuisto). Kaava-alue on pääosin kunnan omistuksessa. Ratkaisuista on suunnitteluvaiheessa neuvoteltu osallisten kanssa. Täydennysrakentaminen ehkäisee osaltaan elinympäristön laadun heikkenemistä. Asemakaavan suhde maakunta- ja yleiskaavoihin Kaava Kaavan sisältö Asemakaavan ratkaisu Kuopio seudun maakuntakaava Alue sijoittuu keskustatoimintojen alakeskus-alueelle. Kaavan sisältö vastaa maakuntakaavan merkintöjä. Pohjois-Savon maakuntakaava Keskuskorttelin yleiskaava, 1989 Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve. Yleisten rakennusten aluetta, liikeja toimistorakennusten aluetta ja autopaikkojen aluetta. Kaavan sisältö vastaa maakuntakaavan merkintöjä. Vuonna 1989 hyväksytty yleiskaava on lähtökohdiltaan vanhentunut 3.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat Siilinjärvellä noudatetun yleisen linjauksen mukaisia. Niissä on kuitenkin otettu huomioon ympäristöministeriön uusin kaavamerkintäpäätös. Kaavamääräysten keskeinen sisältö on esitetty sivuilla kohdassa 3.2 Aluevaraukset. Täydellisinä kaavamerkinnät ja määräykset käyvät ilmi liitteenä 3 seuraavasta kaavakartasta. 3.7 Nimistö Uusia kadunnimiä ei oteta käyttöön.

49 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 43 (43) Osa ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuvissa esitetään alueen täydennysrakentamisen periaatteet. Kaavamääräysten mukaan rakennuslupahakemusten tulee perustua kunnassa hyväksyttyyn rakennuspaikkaa koskevaan korttelisuunnitelmaan. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen rakentaminen käynnistyy suunnitelmien mukaan heti kaavoituksen sen mahdollistaessa. Kuva 11 Havainnekuva mahdollisesta rakentamisesta

50 Liitteet 1. Tilastotiedot 2. Ajantasa-asemakaava 3. Kaavakartta määräyksineen

51 Liite 1 Tilastotiedot