Siilinjärvi Keskuskortteli 1. kunnanosa Korttelit Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Siilinjärvi Keskuskortteli 1. kunnanosa Korttelit Asemakaavan muutos Vireilletulosta ilmoitettu: Hyväksymiskäsittely: Pvm Liite Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Siilinjärven kunta Maankäyttöpalvelut 2011 Kaavatunnus

2 Kuvat 1 ja 2 Kaava-alueen sijainti Kantakartta Siilinjärven kunta, Maankäyttöpalvelut 2009 Maastokartta Maanmittauslaitos Ortoilmakuvat SITO Oy 2005 Viistoilmakuvat Lentokuva Vallas Oy 2011 Kansikuva Koju-Architects / Suunnitteluhuone Oy QVIM-arkkitehdit O:\Asemakaavat\Keskuskortteli_2011\Kaavaselostus\749_1110_Keskuskortteli_Kaavaselostus_ docx Viimeksi tulostettu :42:00

3 Siilinjärvi Keskuskortteli 1. kunnanosa Korttelit Asemakaavan muutos Kaavaselostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavalla muodostuvat: Siilinjärven kunnan 1. kunnanosan kortteleita sekä Kasurilantien, Kuiluntien ja Sorakujan katualueita keskuskorttelin asemakaava-alueella. Siilinjärven kunnan 1. kunnanosan kortteli 1103 sekä virkistys- ja katualueet keskuskorttelin asemakaava-alueella. Alueen sijainti: Kaavatunnus: Kaavatyön tarkoitus: Alue sijoittuu Siilinjärven kirkonkylän ydinkeskustaan. Alue rajautuu pohjoisessa Kuiluntiehen, idässä Kasurilantiehen, etelässä Sorakujaan ja lännessä maantiehen 559. Asemakaavan muutoksella: osoitetaan rakennuspaikat vähittäistavarakaupan suuryksikölle sekä huoneistohotellille, jossa osassa asunnoista mahdollistetaan asuminen myös ympärivuotisesti mahdollistetaan alueelle kaksikerroksisen maanalaisen pysäköintihallin rakentaminen ratkaistaan alueen liikennejärjestelyt tarkistetaan voimassa olevan kaavan ajantasaisuus Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,9 ha. Kaavan laatija: Siilinjärven kunta PL 5 puh (017) Maankäyttöpalvelut SIILINJÄRVI fax (017) Siilinjärvi Otto Siippainen kaavoitusarkkitehti

4 Tiivistelmä Asemakaavan muutos Kaava-alue Keskuskortteli Korttelit Kaavamuutosalue sijoittuu Siilinjärven kirkonkylän ydinkeskustaan, keskuskorttelin asemakaava-alueelle. Alueen pinta-ala on noin 4,9 ha. Pohjoisessa alue rajautuu Kuiluntiehen, idässä Kasurilantiehen, etelässä Sorakujaan ja lännessä maantiehen 559. Käsittelyvaihe Perusselvitykset Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksyminen Muutoksenhaku Vireilläolosta ilmoitettu x.x.2011 Kaavan laatija Siilinjärven kunta Otto Siippainen puh (017) Maankäyttöpalvelut PL 5 Timo Nenonen puh (017) SIILINJÄRVI Riikka Leskinen puh (017) Nykytilanne Kaavan tavoitteet Kaavan keskeinen sisältö Suunnittelualue on osin entistä soranottoaluetta, joka on täytetty 1990-luvun alussa rakennettaessa valtatietä 5 moottoritieksi. Kaavamuutosalueen itäosassa sijaitsee virkistysuimala Fontanella ja länsiosassa apteekki ja Lidl. Alueen keskellä sijaitsevat pysäköintipaikat sekä lasten leikkipaikka. Alueen vesihuoltoverkosto on rakennettu. Katuverkostosta Sorakuja on rakennettu tilapäisluontoiseen kuntoon ja vuonna 1999 asemakaavassa osoitettu Puistokadun linjaus ei vastaa olevaa tilannetta. Vuonna 1989 hyväksytyssä keskuskorttelin yleiskaavassa alue on osoitettu yleisten rakennusten alueeksi, liike-, toimistorakennusten alueeksi ja autopaikkojen alueeksi. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa huoneistohotellin ja vähittäistavarakaupan suuryksikön sijoittuminen kirkonkylän keskustaan, helposti saavutettavalle paikalle. Alustavien suunnitelmien mukaan alueelle on sijoittumassa maan alle rakennettava kaksikerroksinen pysäköintihalli, noin k-m² market ravintoloineen sekä noin k-m² huoneistohotelli, jossa osassa asunnoista mahdollistetaan asuminen myös ympärivuotisesti. Tavoitteena on lisätä Siilinjärven palvelu- ja liikekeskuksen vetovoimaisuutta. Lisäksi pyritään selkeyttämään kevyen liikenteen yhteyksiä ja lisäämään alueen liikenneturvallisuutta sekä täydentämään keskuskorttelin rakennetta niin, että uusi rakentaminen kohentaa taajamakuvaa. Kaavalla mahdollistetaan PeeÄssän noin kerrosneliömetrin suuruisen marketin sekä YIT:n noin kerrosneliömetrin suuruisen huoneistohotellin rakentaminen alueelle. Osa alueella sijaitsevista pysäköintipaikoista korvataan maanalle rakennettavalla kaksikerroksisella pysäköintihallilla. Apteekin ja Lidln osalta tarkistetaan voimassa olevan kaavan ajantasaisuus. Katujen aluevaraukset osoitetaan nykyisen tilanteen mukaisesti. Arvioitavat vaikutukset - Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Käsittelyn aikataulu - Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan, rakennettuun ympäristöön ja pohjaveteen - Vaikutukset ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön - Taloudelliset ja kaupalliset vaikutukset Asemakaavaa on valmisteltu vuonna Kaava tulee vireille sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville lokakuussa Ennen valmisteluaineiston nähtävilläpitoa järjestetään viranomaisneuvottelu ja nähtävilläpidon aikana kaavakokous. Asemakaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua joulukuussa 2011, ja kaava pyritään saamaan lainvoimaiseksi vuoden 2012 huhtikuun loppuun mennessä. Kaavan toteuttaminen Rakentaminen on mahdollista aloittaa heti asemakaavan valmistuttua.

5 Sisältö Tiivistelmä 2 1. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Kuopion seudun maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava Yleiskaava Kuntarakennemalli Asemakaava Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Palvelut Väestö ja työpaikat Virkistys Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Taajamakuva, maisema Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet Pilaantuneet maa-alueet Ilman laatu Liikennemelu Maanomistus Kaavatyön tavoitteet SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun vaiheet, osallistuminen ja yhteistyö Suunnittelun vaihtoehdot, kaavaratkaisun valinta ja perustelut Yleiskaavallista tarkastelua / Asemakaavan suhde maakunta- ja yleiskaavoihin Kaavaratkaisun perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Kaavan perusratkaisut Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön Taloudelliset vaikutukset Kaavan suhde tavoitteisiin Kaavan suhde sisältövaatimuksiin Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus 33

6 Liite- ja tausta-aineisto Tämän kaavaselostuksen liitteenä: - Tilastotiedot - Ajantasa-asemakaava - Kaavakartta määräyksineen (pienennös) - Asemakaavan havainnekuva Muuta tausta-aineistoa: - Harjamäki Kasurilan pohjavesialueen hydrogeologia ja pohjavesisuojausten toimivuusselvitys, GeoPex Oy Kuopion seudun maakuntakaava. Ympäristöministeriö Kuopion ja Siilinjärven tie- ja raideliikenteen meluselvitys. WSP Finland Oy Kuopion ja Siilinjärven vuosien 2005 ja 2020 hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ja Kuopion autoliikenteen hiilimonoksidipäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos Kuopion ja Siilinjärven vuosien 2006 ja 2020 typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaluonnos. Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunta Pohjois-Savon maakuntakaava. Pohjois-Savon Liitto Siilinjärven liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto Kuvaotsikkoluettelo Kuva 1 Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta Kuva 2 Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta Kuva 3 Maankäyttöpoliittisen ohjelman kuntarakennemalli... 6 Kuva 4 Ortoilmakuva suunnittelualueesta... 8 Kuva 5 Siilinjärven keskustaajamaa ja suunnittelualueen likimääräinen rajaus Kuva 6 Kuva suunnittelualueesta Kuva 7 Kuva keskuskorttelin vyöhykeajattelusta Kuva 8 Havainnekuva mahdollisesta rakentamisesta... 33

7 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 1 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelutilanne Suunnittelutilanne alueella käy ilmi seuraavasta taulukosta: Suunnittelutilanne Suunnitelma Maakuntakaava Kuopion seudun maakuntakaava Hyväksytty / vahvistettu Sisältö I huomattavaa YM Alue on osoitettu keskustatoimintojen alakeskukseksi. Alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Pohjois-Savon maakuntakaava Yleiskaava Keskuskorttelin yleiskaava (ei oikeusvaikutteinen) Kirkonkylän yleiskaava Asemakaava Keskuskorttelin asemakaavan muutos, Kuiluntie Keskuskorttelin asemakaavan muutos, Kuiluntie Keskuskortteli asemakaavan muutos, korttelit 1103 ja 1104 vahvistettavana KV laadittavana KV KV Kuopion maakuntakaavamerkintöihin ei muutoksia asemakaava-alueella. Yleisten rakennusten, liike- ja toimistorakennusten ja autopaikkojen aluetta. Kirkonkylän yleiskaava laadittavana. Kuiluntien katualue Kuiluntien katualue Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, hotellirakennusten ja autopaikkojen korttelialuetta. Keskuskorttelin asemakaavaan muutos, kortteli KV Rakennusjärjestys Siilinjärven kunnan rakennusjärjestys KV Tonttijako ja rekisteri Ei ole Pohjakartta Mittaustoimisto Rakennuskiellot Suojelupäätökset Hakkaralan pohjavedenottamon suoja-aluesuunnitelma Itä-suomen vesioikeus Liikerakennusten korttelialuetta ja liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuyksikön. Kiinteistöt kuuluvat valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Kartoitus. Pohjakarttaa täydennetty. Alueella ei ole rakennuskieltoja. Määräyksiä mm. paikoitusalueista ja haitallisten aineiden varastoinnista. Tarinaharjun pohjavedenottamon suoja-aluesuunnitelma Muut aluetta koskevat selvitykset Maaperäselvitys, Pöyry Environment Oy Itä-Suomen vesioikeus Määräyksiä mm. paikoitusalueista ja haitallisten aineiden varastoinnista Kyseessä on harjumuodostelma, jossa maaperän kivisyys ja lohkareisuus vaihtelee pienpiirteisesti.

8 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 2 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Kuopion seudun maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa Siilinjärven keskusta on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca1-merkintä). Merkinnällä osoitetaan Kuopion kaupunkiseudun aluekeskukset, joihin ja joiden läheisyyteen sijoittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluita ja asumista. Siilinjärven, Vuorelan ja Petosen keskukset osoitetaan kohdemerkinnällä. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta ja osoitetaan tilaa seudullisille toiminnoille, joilla tuetaan alakeskuksen vetovoimaa. Suunnittelualue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Kuva 1 Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta.

9 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 3 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset

10 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 4 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Pohjois-Savon maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava, joka kattaa koko maakunnan, hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Kuopion seudun osalta maakuntakaavaan on tehty vain muutokset aiemmin vahvistettuun Kuopion seudun maakuntakaavaan. Siilinjärven kirkonkylän keskustan osalta maakuntakaavaan on lisätty merkintä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeesta. Kuva 2 Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Maakuntakaavatyön yhteydessä on selvitetty Pohjois-Savon palvelurakennetta vuonna 2006 sekä kaupan yksiköiden kehitysmahdollisuuksia. Selvitysten mukaan Sillinjärvellä on potentiaalia 5-6 tilaa vaativan kaupan keskittymälle ja 4-6 päivittäistavarakaupan keskittymälle. Selvitysten tulokset on kiteytetty raportissa Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Siilinjärven osalta seuraavasti: Kuntakeskuksista suurimmat kasvuodotukset ovat Siilinjärvellä. Siilinjärvi on Kuopion ohella ainoa väkiluvultaan merkittävästi kasvava kunta Pohjois-Savossa. Vaikka Siilinjärvi sijaitsee Kuopion läheisyydessä, sillä on oma vahva keskuksensa ja ostovoimasiirtymä Kuopioon on pieni. Siilinjärvellä onkin merkittäviä edellytyksiä vahvistaa omaa keskustaansa sekä kehittää Vuorelan/Toivalan aluetta tilaa vaativan kaupan keskuksena. Siilinjärven uhkakuvana on kuitenkin ostovoiman siirtyminen nykyistä suuremassa määrin Kuopioon, mikäli omien kaupallisten keskusten kehittäminen hidastuu. (s. 48) Siilinjärvellä kauppapalveluita kehitetään myös voimakkaasti. Tavoitteena on hyödyntää kasvava ostovoima ja Kuopion läheisyys. Keskustan läheisyyteen rakennetaan

11 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 5 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT asuinalueita, mikä tuo ostovoimaa keskustaan. Siilinjärven keskustan eteläpuolelle keskitetään mahdollisesti tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kirkonkylän pohjoispuolelle suunnitellaan pitkällä aikavälillä uutta alakeskusta, jonne keskitettäisiin tilaa vaativaa kauppaa. Nykyisissä kaupallisista alakeskuksista Toivalan ja Vuorelan aluetta kehitetään tilaa vaativan kaupan keskuksena. Alueelle rakennetaan mahdollisesti myös vähittäiskaupan suuryksikkö ja liikenneasema. Siilinjärvellä on myös palveluverkkoselvityksen mukaan hyvät edellytykset kehittää keskuksiaan. (s. 51) Yleiskaava Siilinjärven kirkonkylän yleiskaava on vireillä. Yleiskaavaan kuuluvat kirkonkylän asemakaavoitetut alueet lähialueineen sekä Harjamäen ja Kasurilan alueet. Kaavassa osoitetaan lähivuosikymmeninä asemakaavoitettavat taajama-alueet, kirkonkylän täydennysrakentaminen ja laajentumissuunnat. Yleiskaava laaditaan ja hyväksytään oikeusvaikutteisena. Vuonna 1989 hyväksytyssä keskuskorttelin yleiskaavassa (ei oikeusvaikutteinen) suunnittelualue on osoitettu yleisten rakennusten alueeksi, liike- ja toimistorakennusten alueeksi ja autopaikkojen alueeksi. Vuonna 1989 hyväksytty yleiskaava on lähtökohdiltaan vanhentunut Asemakaavaselostukseen tehdään erillinen yleiskaavallinen tarkastelu, koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa Kuntarakennemalli Kunnanvaltuuston hyväksymässä maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa on hyväksytty yhdyskuntarakenteen kehittämisen pohjaksi vuoteen 2030 tähdäten ns. Siilinjärvimalli. Tämän mukaan kirkonkylän keskusta on osoitettu taajaman täydennys- ja tiivistämisalueeksi. Suunnittelualue sijoittuu kirkonkylän kehittämisen alueelle. Nyt käsillä oleva asemakaavamuutos toteuttaa näitä kehittämisperiaatetta.

12 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 6 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Kuva 3 Maankäyttöpoliittisen ohjelman kuntarakennemalli.

13 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 7 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Asemakaava Keskuskorttelin asemakaava on hyväksytty Asemakaavaa on muutettu nyt vireillä olevan kaavamuutosalueen osalta , , ja Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, hotellirakennusten korttelialueeksi, liikerakennusten korttelialueeksi, liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuryksikön sekä autopaikkojen korttelialueeksi ja katualueeksi. Kortteliin 1103 on merkitty uimalalle 5800 k-m²:n rakennusoikeus kahteen kerrokseen ja uimalaan liittyvälle hotellille 2700 k-m² kolmeen kerrokseen. Loput korttelista on autopaikkojen korttelialuetta. Kaavassa Kuiluntien ja Sorakujan yhdistävä Puistokatu erottaa korttelin 1104, joka on kokonaan autopaikkojen aluetta. Puistokadun nykyinen linjaus ei vastaa voimassa olevaa kaavaa. Kortteliin 1105 on merkitty Lidl:lle 2000 k-m²:n rakennusoikeus yhteen kerrokseen ja apteekille 500 k-m²:n rakennusoikeus yhteen kerrokseen. Lisäksi kortteliin on osoitettu vielä rakentamatta oleva rakennuspaikka k-m²:n suuruiselle liikerakennukselle. Loput korttelialueesta on autopaikkojen korttelialuetta. Kuva 8 Ote ajantasa-asemakaavasta ja suunnittelualue

14 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 8 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT 1.2 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on läntiseltä osin entistä soranottoaluetta, joka on täytetty rakennettaessa valtatietä 5 moottoritieksi 1990-luvun alussa. Alue viettää loivasti lounaaseen, Kuiluntien puolella korkeusasema on noin ja rinnakkaistien (maantie 559) korkeusasema on noin mpy. Kaavamuutosalueen itäosassa, korttelissa 1103, sijaitsevan virkistysuimala Fontanellan toteutus pohjautuu vuonna 1988 järjestettyyn arkkitehtikilpailuun. Kilpailuohjelmassa ja - ehdotuksissa oli mukana kylpylään liittyvä hotelli, joka 1990-luvun alussa jäi rakentumatta. Virkistysuimala oheispalveluineen on valmistunut vuonna Virkistysuimala Fontanellan länsipuolella, kaavamuutosalueen keskellä, sijaitsevat uimalaa ja keskuskorttelin muita liikkeitä palvelevat pysäköintialueet sekä lasten leikkipaikka. Kaavamuutosalueen länsiosassa, korttelissa 1105, sijaitsee 2000-luvun alkupuolella rakennetut apteekki ja Lidl sekä aluetta palveleva pysäköintialue. Kuva 4 Ortoilmakuva suunnittelualueesta

15 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 9 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT 1.3 Luonnonympäristö Alue on entistä harjuselännettä, jota ovat voimakkaasti muokanneet soranotto ja sittemmin alueen rakentuminen osaksi Siilinjärven palvelukeskustaa. Kaavamuutosalueen länsiosa on täytetty valtatie 5 rakentamisen yhteydessä. Aluetta on maisemoitu puuistutuksin ja katuja sekä jalankulkuraitteja kehystämään on myös istutettu puustoa. Kasurilantien varrella, Kuiluntien ja Sorakujan välisellä alueella kasvaa komeita mäntyjä. Alueella ei ole jäljellä alkuperäistä luontoa. Pöyry Finland Oy on tehnyt kaavamuutosalueelle alustavan maaperätutkimuksen, joka on suoritettu heijarikairaamalla 23 pisteessä. Maaperätutkimuksen mukaan alueella pinnassa olevien täyttökerrosten alapuolella luonnollinen maapohja koostuu lajittuneista hiekka- ja sorakerroksista. Kyseessä on harjumuodostelma, jossa maaperän kivisyys ja lohkareisuus vaihtelee pienpiirteisesti. Maakerrosten tiiviys vaihtelee hyvin löysästä hyvin tiiviiseen siten, että maakerrosten tiiviys pääsääntöisesti kasvaa syvemmälle mentäessä. Maaperätutkimuksen mukaan alueelle sijoittuvat rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti perusmuuri- tai pilarianturoille ja rakennusten lattiat voidaan rakentaa maanvaraisina. Alueen maaperässä on mahdollisesti routivia välikerroksia, joten routimiselle alttiit perustukset on routasuojattava. 1.4 Rakennettu ympäristö Keskuskorttelin alue on rakentunut 1980-luvun alusta lähtien kirkonkylän uudeksi palvelukeskukseksi. Valtatien 5 uuden linjauksen ratkettua 1980-luvun puolivälissä keskuskorttelin tilanne muuttui olennaisesti, kun valtatie siirtyi keskustan kohdalla noin 200 metriä länteen entisen soranottoalueen päälle ja vanha rinnakkaistieksi jäävä väylä siirrettiin uuden tien varteen. Samalla keskuskorttelin aluetta täytettiin. Kaavamuutosalueen itäosassa sijaitsevan virkistysuimala Fontanellan toteutus pohjautuu vuonna 1988 järjestettyyn arkkitehtikilpailuun. Kilpailuohjelmassa ja -ehdotuksissa oli mukana kylpylään liittyvä hotelli, joka 1990-luvun alussa jäi rakentumatta. Rakentumattoman hotellin sijalle on ajan myötä sijoittunut lasten leikkipaikka sekä virkistysuimala Fontanellaa ja keskuskorttelin muita toimintoja palvelevia pysäköintipaikkoja. Alueen länsiosassa sijaitsevat 2000-luvun alkupuolella alueelle rakentuneet apteekki ja Lidl. Apteekin länsipuolelle on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu liikerakennuspaikka, joka on vielä rakentamatta. Liikerakennuspaikalle on väliaikaisesti rakennettu alueen varsinaiseen pysäköintialueeseen liittyviä pysäköintipaikkoja. Alueen vesihuoltoverkosto on rakennettu. Katuverkostosta Sorakuja on rakennettu tilapäisluontoiseen kuntoon ja vuonna 1999 asemakaavassa osoitettu Puistokadun paikka ei vastaa olevaa tilannetta.

16 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 10 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Kuva 5 Siilinjärven keskustaajamaa ja suunnittelualueen likimääräinen rajaus Palvelut Siilinjärven kirkonkylän keskustan julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat noin puolen kilometrin säteellä keskuskorttelin alueesta. Suunnittelualueella sijaitseva virkistysuimala Fontanella tarjoaa liikuntapalveluiden lisäksi mm. ravintola- ja kokouspalveluita. Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsevat apteekki ja Lidl:n myymälä Väestö ja työpaikat Kaavamuutosalueella on noin 45 työpaikkaa palvelujen toimialoilla. Asukkaita alueella ei ole Virkistys Kaavamuutosalueen läheisyydessä sijaitsee useita virkistysmahdollisuuksia mm. Ahmon urheilualue, Patakukkulan ulkoilualue, urheilu- ja leikkikentät ja uimaranta. Suunnittelualueella sijaitseva virkistysuimala Fontanella tarjoaa monimuotoisia liikuntapalveluita Liikenne Kaavamuutosalueen sijainti liikenteellisesti on erinomainen. Valtatie 5 sekä maantie 559 (valtatien rinnakkaistie Viitonen) kulkevat alueen välittömässä läheisyydessä ja suunnittelualue rajoittuu rinnakkaistiehen liittyviin katuihin, Kuiluntiehen ja Sorakujaan. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta alueen saavutettavuus keskustasijainnin johdosta on hyvä. Siilinjärven liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuodelta 2009 keskuskorttelin alue on mainittu yhtenä liikenneympäristön parantamiskohteena. Keskuskorttelin liikennejärjestelyt on

17 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 11 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT koettu sekaviksi, kadut ja pysäköintialueet sekoittuvat toisiinsa ja väistämisvelvollisuudet ovat epäselviä. Virkistysuimala Fontanellan osalta piha-alueella pysäköintiliikenteen on koettu sekoittuvan osalla matkaa kevyen liikenteen kanssa ja pysäköintijärjestelyt, pihaan tulo sekä poistumisjärjestelyt on koettu epäselviksi. Osana keskuskorttelin kehittämistä on esitetty kevyen liikenteen väylän toteuttamista Sorakujan varteen Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavamuutosalueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muinaismuistoja Taajamakuva, maisema Alue on rakennettua taajamamiljöötä, jonka maisemakuvaa hallitsevat Fontanellan ja keskuskorttelin liikekiinteistöjen rakennusmassat. Alueen näkyvä sijainti tekee siitä taajakuvan kannalta merkittävän. Kuva 6 Kuva suunnittelualueesta Tekninen huolto Alueen vesi- ja energiahuolto- sekä tietoliikenneverkostot on rakennettu. 1.5 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet Suunnittelualue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle I-luokan Harjamäki-Kasurila pohjavesialueelle ( ). Noin 700 metrin etäisyydellä etelän suunnassa on Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen Tarinaharjun pohjavedenottamo. Vesihuoltolaitoksen Hakkaralan vedenottamo on noin 1 kilometrin etäisyydellä luoteessa. Suunnittelualueella ei ole pohjaveden havaintoputkia. Aluetta lähinnä olevissa havaintoputkissa pohjaveden pinta on tasolla noin Maanpinnan korkeusasema suunnittelualueella on noin mpy.

18 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 12 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Valtatien 5 välin Vuorela Siilinjärvi moottoritiehankkeessa Harjamäki Kasurila pohjavesialueelle teiden luiskiin rakennettiin pohjavesisuojaukset, jotka ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Pohjaveden kloridipitoisuus on noussut, kun liukkaudentorjunnassa on käytetty tiesuolaa. Hakkaralan vedenottamolla raakaveden kloridipitoisuus on nykyisin noin 45 mg/l. Valtioneuvoston hyväksymässä Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa Harjam ä- ki Kasurila pohjavesialue on merkitty riskipohjavesialueeksi pohjaveden kohonneen kloridipitoisuuden perusteella. Pohjavesimuodostuman riskinalaiseksi nimeämiseen ja pohjaveden kemiallisen tilan arviointiin käytettävä raja-arvo kloridille on 25 mg/l. Luonnontilaisten alueiden pohjaveden kloridipitoisuus on keskimäärin 2,1 mg/l. Alue sijoittuu pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle ja on myös Itä-Suomen vesioikeuden (N:o 9/Ym II/79) määräämällä Hakkaralan pohjavedenottamon kaukosuoja-alueella ja (N:o 11/Ym II/79) määräämällä Tarinaharjun pohjavedenottamon kaukosuoja-alueella. Kaukosuoja-aluetta koskevien määräysten mukaan on kiellettyä: uusien teiden ja pysäköintipaikkojen rakentaminen, elleivät luiskat, penkereet ja sivuojat ole rakennettu pintakerroksiltaan niin tiiviiksi, että haitallisten aineiden pääsy pohjaveteen estyy; vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa (nykyisin ympäristönsuojelulainsäädännössä) mainittujen tehtaiden, laitosten ja varastojen perustaminen ilman vesioikeuden (nykyisin aluehallintovirasto) lupaa; hautausmaiden perustaminen, öljytuotteiden, nestemäisten polttoaineiden, tiesuolojen ja fenolipitoisten tai muiden vastaavien pohjavedelle vaarallisten aineiden varastointi ilman vesioikeuden (nykyisin aluehallintovirasto) lupaa; muu sellainen toiminta, joka voi huonontaa ottamosta saatavan veden laatua; lämmitysöljysäiliöiden pitäminen, ellei niitä sijoiteta rakennuksen sisälle tai niitä varten tehtyihin tiiviisiin ja riittävän suuriin suojakaukaloihin rakennuksen ulkopuolelle niin, että mahdollinen öljyvuoto on helposti havaittavissa. Suoja-aluemääräyksillä ei kuitenkaan ole tarkoitettu rajoittaa kaavan mukaista rakentamista Pilaantuneet maa-alueet Käytettävissä olevien tietojen mukaan suunnittelualueella ei ole valtakunnallisen maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) kohteita Ilman laatu Suunnittelualueen ilmanlaatuun vaikuttaa maantie- ja katuliikenne. Tehtyjen leviämislaskelmien mukaan hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja typpidioksidin pitoisuudet ovat alle ohje- ja raja-arvojen. PM 10 -pitoisuus on suunnittelualueella noin 65 % vuorokausiohjearvosta (70 µg/m 3 ) ja % vuosi- ja vuorokausiraja-arvosta (40 µg/m 3, 50 µg/m 3 ). Keväisin kuivalla säällä tuuli ja liikenne saattavat nostaa ilman hiukkaspitoisuuden yli vuorokausirajaarvon (ns. katupöly). Typpidioksidipitoisuus oli noin 90 % vuorokausiohjearvosta (70 μg/m 3 ) ja noin 80 % tuntiohjearvosta (150 μg/m 3 ) Liikennemelu Eniten häiriötä alueelle aiheuttaa maantie liikenteen aiheuttama melu. Moottoritien liikennemäärä on ollut keskimäärin ja rinnakkaistien keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna Myös Kasurilantien liikenne aiheuttaa alueelle melua.

19 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 13 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Meluselvityksen mukaan vuonna 2020 päiväajan keskiäänitaso (klo 07-22) suunnittelualueen länsiosassa, Lidl n länsipuolella on yli 55 dba, maantien 559 läheisyydessä yli 65 dba. Lidl n itäpuolella päiväajan keskiäänitaso on dba, Fontanellan läheisyydessä alle 50 dba. Vuonna 2020 yöajan (klo 22-07) keskiäänitaso Lidl n länsipuolella on yli 50 dba, maantien 559 läheisyydessä yli 55 dba. Lidl n itäpuolella yöajan keskiäänitaso on noin 45 dba. 1.6 Maanomistus Kaavoitettava alue on pääosin Siilinjärven kunnan omistuksessa. Muita maanomistajia ovat yksityiset yritykset ja henkilöt

20 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 14 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT 1.7 Kaavatyön tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa asemakaavan laatimiselle tavoitteita seuraavasti: - Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (MRL 22 ) Asemakaavassa on selvitettävä sen suhde valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin, jos alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. - Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) Kun alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa on selvitettävä myös sen suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin. - Asemakaavan sisältövaatimukset (MRL 54 ) Nämä eri suunnitelmatasoille annetut kaavaratkaisun arvioinnin kannalta keskeiset vaatimukset koskevat: - yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttämistä; - luonnon, maiseman ja rakennetun ympäristön arvojen vaalimista; - asumisen tarpeita ja palveluiden saatavuutta; - liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, sekä energia, vesi- ja jätehuollon järjestämistä ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; - turvallista, terveellistä ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoista elinympäristöä; - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; - ympäristöhaittojen vähentämistä; - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä; - maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille aiheutettavan haitan tai rajoituksen kohtuullisuutta; - elinympäristön laadun vaalimista. Tätä kaavatyötä koskevat keskeiset lainsäädännöstä johtuvat tavoitteet on koottu kappaleisiin 3.4 ja 3.5, jossa myös arvioidaan asemakaavan suhdetta tavoitteisiin. Voimassa olevista seutu- tai yleiskaavoista ei ole johdettavissa asemakaavatyötä koskevia erityisiä tavoitteita. Kuopion seudun maakuntakaavan tavoitteisiin kuuluu yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen. Asemakaavan mukainen täydennysrakentaminen tukee tätä tavoitetta. Kaavatyön kuluessa on asetettu seuraavat tavoitteet: - Mahdollistetaan maanalaisen pysäköintihallin, vähittäistavarakaupan suuryksikön ja huoneistohotellin sijoittuminen Siilinjärven keskustaajama-alueelle, helposti saavutettavaan paikkaan. - Keskuskortteliin sijoittuvassa huoneistohotellissa mahdollistetaan osassa asunnoista ympärivuotinen asuminen. - Mahdollistetaan olemassa olevat yhdyskuntarakenteeseen ja teknisen huollon verkostoihin liittyvät ja niitä hyödyntävät täydennysrakentamiskohteet. - Täydennysrakentaminen ei saa aiheuttaa taajamakuvan heikentymistä ja muutosten esimerkiksi lähiasukkaiden ympäristöön ja maisemakuvaan täytyy olla hyväksyttävällä tasolla. - Pyritään parantamaan alueen liikennejärjestelyjä ja liikenneturvallisuutta. - Saatetaan kaava muutoinkin ajan tasalle kaavateknisesti ja sisällöllisesti.

21 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 15 (41) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET 2. SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Siilinjärven kunnan vuonna 2010 hyväksytyn kuntastrategian mukaan kasvavan ja elinvoimaisen, positiivisen kuntaimagon omaavan asuin- ja yrityskunnan tavoitteena on tarjota yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi sekä kilpailukykyisiä, riittäviä ja nopeasti käyttöönotettavia yritys- ja liikerakennusalueita. Kuntastrategian mukaan tavoitteena on kirkonkylän liikekeskustan kehittäminen ja kaupallisten palveluiden monipuolistaminen. Siilinjärven keskuskortteliin on parin vuosikymmenen ajan suunniteltu hotellin rakentamista virkistysuimala Fontanellan läheisyyteen. Laadittavan asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa maanalaisen pysäköintihallin, vähittäistavarakaupan suuryksikön sekä huoneistohotellin, jossa osassa asunnoissa on mahdollista asua myös ympärivuotisesti, sijoittuminen Siilinjärven keskustaajamaan, helposti saavutettavalle paikalle. Tarkoituksena on, että alueelle syntyy monipuolista, toisiaan ja kuntakeskustaa tukevaa palvelutoimintaa sekä uusia majoitustiloja matkailijoille. Siilinjärven keskuskorttelin liikennejärjestelyissä on todettu olevan kehittämisen tarvetta. Siilinjärven kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti toimenpiteeksi esitetään keskuskorttelin liikennejärjestelyjen kehittämistä kokonaisuutena huomioiden alueen viihtyisyys ja houkuttelevuus. 2.2 Suunnittelun vaiheet, osallistuminen ja yhteistyö Osallisia asemakaavatyössä ovat: Osallisryhmä Asukkaat Yritykset Maanomistajat Kunnan viranomaiset Muut viranomaiset Muut yhteistyötahot Osallinen Kaava- ja lähialueen nykyiset ja tulevat asukkaat. Alueella toimivat yritykset Kaava-alueen kiinteistöjen ja lähialueen maanomistajat Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja terveys, sosiaalitoimi, tekniset palvelut, yritysasiamies. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue; Pohjois-Savon pelastuslaitos; Pohjois-Savon Liitto Savon Voima Oyj, Savon Voima Lämpö Oy, DNA Oy Kaavatyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkaistu vireille tulon yhteydessä ja ollut nähtävillä kaavoitustoimistossa, pääkirjaston INFO-pisteessä sekä kunnan internetsivuilla x.x.2011.

22 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 16 (41) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavatyön käsittelyvaiheet sekä suunnittelun aikainen osallistuminen ja vuorovaikutus on kuvattu seuraavissa taulukoissa: Kaavoitusprosessi Vireilläolo Vireillepano Tekijä, ajankohta Kunnanhallitus Tiedottaminen Asiayhteys Kaavatyön vireille tulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineiston esittely Sisältö Kaavatyö vireille. Missä, milloin Asiayhteys Sisältö Laatimisvaihe.2011 Kuulutus, Uutis-Jousi Kaavatyön vireille tulo. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto nähtäville. Kutsu kaavakokoukseen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto nähtävillä kunnantalolla, pääkirjastossa ja kunnan www-sivuilla Kaavakokous Ehdotusvaihe.2011 Kuulutus, Uutis-Jousi.2011 Kaavaehdotusaineisto nähtävillä kunnantalolla, pääkirjastossa ja kunnan wwwsivuilla Kaavakokous

23 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 17 (41) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Viranomaisyhteistyö Ajankohta Käsittely Sisältö Aloitusvaihe Keskuskorttelin asemakaavahanketta koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluvaiheen aineisto. Muistio. Pääkohdat viranomaisneuvottelusta: -kaupallisten vaikutusten arviointi sekä liikenne- ja pysäköintiselvitys laadittava riittävällä tarkkuudella ja riittävän laajalta alueelta -veden hankinnalle tärkeän pohjavesialueen suojelu huomioitava kaavamääräyksissä myös katualueiden osalta -pohdittava onko kaupan ja hotellin kaavamääräys K (liikerakennusten korttelialue) vai KM (liikerakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa vähittäistavarakaupan suuryksikön) -kaavaselostukseen tarkemmat perustelut kaavaratkaisulle (vaihtoehtojen kuvaus) sekä tarkennusta kaavamuutoksen vaikutusten arviointiin (vaikutukset pohjaveteen, kaivettavat maamassat, ymv) Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asukkaat, maanomistajat, yhteisöt ja yritykset Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Asukkaat

24 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 18 (41) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Viranomaiset Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Pohjois-Savon ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Lausunto Pohjois-Savon ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Lausunto Pohjois-Savon liitto lausunto Lausunto Rakennuslautakunta Lausunto Tekninen lautakunta Lausunto Pohjois-Savon Pelastuslaitos Ympäristönsuojelulautakunta Lausunto Ympäristöterveyslautakunta Lausunto Muut yhteistyötahot Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Savon Voima Oyj Lausunto Savon Voima Lämpö Oy Lausunto DNA palvelut Lausunto

25 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 19 (41) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittely Sisältö Laatimisvaihe Kunnanhallitus Kaavatyö vireille ja valmisteluaineisto nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto nähtävillä Ehdotusvaihe.2011 Kunnanhallitus.2011 Kaavaehdotus nähtävillä Hyväksymisvaihe.2011 Kunnanhallitus.2011 Kunnanvaltuusto Osallisten käyttöön on koottu asemakaavatyöhön liittyvä kansalaisen kansio, joka pidetään nähtävillä kunnantalolla sekä kaavoituksen infopisteessä pääkirjastossa. Myös opasvihkonen osallistumisesta ja vaikuttamisesta kaavoitukseen kuuluu aineistoon. Kannanottojen jättämistä varten jaossa on ollut palautelomake. 2.3 Suunnittelun vaihtoehdot, kaavaratkaisun valinta ja perustelut Yleiskaavallista tarkastelua / Asemakaavan suhde maakunta- ja yleiskaavoihin Kuopion seudun maakuntakaavassa Siilinjärven keskusta on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca1). Merkinnällä on osoitettu Kuopion kaupunkiseudun aluekeskukset, joihin ja joiden läheisyyteen sijoittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluita ja asumista. Merkinnän suunnittelumääräyksenä on, että alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta ja osoitetaan tilaa seudullisille toiminnoille, joilla tuetaan alakeskuksen vetovoimaa. Pohjois-Savon maakuntakaavassa (hyväksymiskäsittelyssä) Siilinjärven taajamaan on lisätty merkintä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeesta. Merkinnällä osoitetaan sellaiset yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tavoiteltavat eheyttämistarpeet, joilla voidaan katsoa olevan ylikunnallista merkitystä. Suunnittelumääräyksenä on, että aluetta kehitetään joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvana tehokkaasti rakennettuna keskustatoimintojen alueena. Alueella on otettava huomioon alueidenkäytön suunnittelussa myös liityntäpysäköinti. Sekä Kuopion seudun maakuntakaavassa, että Pohjois-Savon maakuntakaavassa Siilinjärven keskustaajaman osalta tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve sekä tehokkaasti rakennettu vetovoimainen keskustatoimintojen alue. Kyseiset tavoitteet ovat myös tekeillä olevan asemakaavamuutoksen lähtökohtia ja tavoitteita. Asemakaavamuutosalueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Siilinjärven kirkonkylän yleiskaava on vireillä ja yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä. Alueella voimassa olevassa, vuonna 1989 hyväksytyssä, oikeusvaikutuksettomassa Keskuskorttelin osayleiskaavassa tähdättiin kaupunkimaisen tehokkaaseen rakentamiseen. Yleiskaava on lähtökohdiltaan vanhentunut.

26 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 20 (41) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Siilinjärven kunnan maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa (2010) tavoitteeksi on todettu kirkonkylän ja Toivala-Vuorelan taajamien kehittäminen ja täydennysrakentaminen. Julkisten ja kaupallisten palveluiden tarjontaa tulee kehittää taajamien keskustoissa monipuolisesti ja rakennuspaikkoja eri toimijoille osoittaa tiivistäen ja eheyttäen. Palvelujen saavutettavuuteen tulee kiinnittää huomiota ja keskusta-asumisen mahdollisuudet tutkia osana keskustojen kehittämistä. Asemakaavoituksen tavoitteeksi ohjelmassa on listattu julkisten palveluiden ja päivittäistavarakaupan osalta sijainti taajamien keskusta-alueilla. Maankäyttöpoliittisen ohjelman tavoitteet ovat yhteneviä tekeillä olevan asemakaavahankeen tavoitteiden kanssa. Siilinjärven kunnan periaatteena on ollut ohjata päivittäistavarakauppa hankkeiden sijoittuminen kuntakeskukseen. Toimintalinja vastaa myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia tavoiteasetuksia. Kyseessä oleva asemakaavatyö jatkaa tätä hyväksi koettua linjaa mahdollistamalla vähittäistavarakaupan suuryksikön sekä majoituspalveluita tarjoavan huoneistohotellin sijoittumisen Siilinjärven keskustaajamaan, keskustatoimintojen alueelle. Kyseessä olevalla asemakaavatyöllä varmistetaan Siilinjärven keskustan kehittymien ja säilyminen elinvoimaisena sekä lähipalveluiden säilyminen myös niiden väestöryhmien tavoitettavissa, joiden asiointi ei perustu yksityisautoiluun. Kaavamuutosalue on hyvin saavutettavissa sekä kevyen liikenteen osalta, että joukkoliikennettä käyttäen. Nyt käsillä olevalla asemakaavalla ratkaistaan keskuskorttelin keskivyöhykkeen tuleva käyttö niiltä osin, kun se vielä on ollut avoin tai rakentumaton. Alueelle voidaan osoittaa lisärakennusoikeutta k-m 2 sekä rakentamisen edellyttämä autopaikoitus. Ulkopuolista pysäköintipainetta alueella ei voida keventää. Tämä tarkoittaa samalla, että sisävyöhykkeen merkittävä jatkorakentaminen edellyttää sisävyöhykkeelle sijoittuvan maanalaisen pysäköintilaitoksen laajentamista. Kuva 7 Kuva keskuskorttelin vyöhykeajattelusta.

27 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 21 (41) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Edellä esitetyn tarkastelun, maakuntakaavojen, maankäyttöpoliittisen ohjelman ja kunnan rakennemallin pohjalta on pääteltävissä: Kyseessä oleva asemakaavamuutos eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta, parantaa palvelujen saatavuutta ja lisää Siilinjärven keskustaajaman vetovoimaisuutta. Kyseessä oleva asemakaavamuutos on yleiskaavoitusta ohjaavan maakuntakaavan, maankäyttöpoliittisen ohjelman ja hyväksytyn kuntarakennemallin mukainen. Asemakaavamuutos ei vaikeuta tulevaa yleiskaavatyötä. Hankkeen suhdetta yleiskaavoitusta ohjaaviin valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin yleiskaavan sisältövaatimuksiin on tarkastelu kohdissa 3.4 ja 3.5. Tässäkin suhteessa asemakaavan muutos täyttää myös yleiskaavoitukselle asetetut tavoitteet ja vaatimukset Kaavaratkaisun perusteet Alueen soveltuvuutta vähittäistavarakaupan suuyksikölle ja huoneistohotellille on tarkasteltu esisuunnittelulla, jonka perusteella rakennusten koko, sijoittelu ja pysäköinnin perusratkaisut ovat hyväksyttävästi toteutettavissa. Esisuunnittelulla on tutkittu uusien rakennusten maisemaan ja maastoon soveltuvuutta sekä liikennejärjestelyjen toimivuutta. Kaavan muuttamiseen täydennysrakentamisen mahdollistavaksi on päädytty seuraavin perustein: Siilinjärven kunnan strategia edellyttää positiivisen kuntaimagon omaavan asuin- ja yrityskunnan tarjota yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja liiketoiminnan aloittamiseksi sekä kilpailukykyisiä, riittäviä ja nopeasti käyttöönotettavia yritys- ja liikerakennusalueita. Kuntastrategian mukaan kirkonkylän liikekeskustaa kehitetään ja kaupallisia palveluita monipuolistetaan. Pohjavesien suojelun kannalta ratkaisu on hyväksyttävissä. Ratkaisu on kaavataloudellisesti hyväksyttävissä. Olevan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen vastaavat kestävän kehityksen tavoitteita.

28 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 22 (41) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavan rakenne Kaavan perusratkaisut Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Siilinjärven keskustaajamaan, helposti saavutettavaan paikkaan, uuden maanalaisen pysäköintihallin, vähittäistavarakaupan suuryksikön sekä huoneistohotellin rakentaminen. Huoneistohotellin asiakasryhmän ja hankkeen liikkeellelähdön varmistamiseksi noin puolessa kohteen huoneistoista mahdollistetaan asuminen myös pysyvästi. Lildin ja apteekin alueen osalta tarkistetaan asemakaavan ajantasaisuus. Korttelin 1103 länsiosaan osoitetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakennuspaikat apteekille, Lidlin myymälälle ja vielä rakentumattomalle liikerakennukselle sekä niitä yhteisesti palvelevalle autopaikkojen korttelialueelle. Näiden rakennuspaikkojen osalta asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä ei ole muutettu, lukuun ottamatta veden hankinnalle tärkeän pohjavesialueen määräystä, joka on päivitetty vastamaan nykyisiä määräyksiä. Korttelin 1103 itäosassa sijaitsevan virkistyskylpylä Fontenellan osalta asemakaavaa päivitetään korttelirajojen osalta. Fontanellan ja Lidlin väliin osoitetaan rakennuspaikat huoneistohotellille ja vähittäistavarakaupan suuryksikölle sekä autopaikkojen korttelialue. Kaava mahdollistaa kerrosneliömetrin suuruisen vähittäistavarakaupan suuryksikön, kerrosneliömetrin suuruisen huoneistohotellin sekä yhteensä 700 kerrosneliömetrin suuruisten liike-, toimisto- ja palvelutilojen rakentamisen alueelle. Huoneistohotellille osoitetusta kerrosalasta on mahdollista enintään 50 % (2 750 k-m²) rakentaa asumista varten. Alueelle sijoittuvien kaupan ja hotellin pysäköimispaikat tullaan rakentamaan maanalaiseen, kaksikerroksiseen pysäköintihalliin. Maanalaisen pysäköintihallin sekä maanalle sijoitettavat väestönsuoja-, varasto- ja tekniset tilat ja pysäköintihalliin johtavat ajorampit saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Liikenne alueella johdetaan Kuiluntielle ja Sorakujalle tulevien liittymien kautta. Huoltoliikenne painottuu Sorakujan puolelle. Katujen aluevaraukset osoitetaan nykyisen tilanteen mukaisesti Mitoitus Asemakaavan keskeiset mitoitustiedot ovat seuraavat: Asemakaavan muutoksen mitoitus Toimitilarakennusten alueet: Asemakaava Muutos Pinta-ala Kerrosala Pinta-ala Kerrosala ha k-m2 muutos ha k-m2 (K-6) *) 0, *) 0, KL-13-0, (KL-15) 0, (KM-1) 0, Palvelurakennusten alue (YU-3) 0, ,01 Virkistysalue (VK) 0,08 0,08 Autopaikkojen alue (LPA) 1,05-0,12 Liikennealueet 1,83-0,30 YHTEENSÄ 4, ,

29 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 23 (41) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS *) K-6 korttelialueen kerrosala jakautuu seuraavasti: - liike- ja toimistotilojen sekä niiden toimintaa liittyvien varastotilojen ja muiden palvelutilojen rakennusoikeus 6200 k-m² - huoneistohotellin sekä sen toimintaan liittyvien varastotilojen rakennusoikeus 5500 k-m² - huoneistohotellille sallitusta kerrosalasta enintään 50 % (2750 k-m²) saa käyttää asumiseen - karkean arvion mukaan kaava mahdollistaa alueelle noin 60 asukasta Palvelut Pääasiassa asemakaava-alue tukeutuu edelleen lähellä sijaitsevan kirkonkylän julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Kaavamuutoksen myötä alueelle sijoittuu virkistyskylpylä, huoneistohotelli, kaksi kauppaa ja apteekki. 3.2 Aluevaraukset Asemakaavassa on osoitettu seuraavat aluevaraukset: K-6 Liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialue Merkinnällä on osoitettu vähittäistavarakaupan suuryksikön ja huoneistohotellin rakennuspaikat. Alueelle saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuryksikön, huoneistohotellin, asuntoja sekä julkisia ja yksityisiä palveluita. Huoneistohotellin ja asuntoja saa sijoittaa ht- merkinnällä osoitetulle rakennusalalle. Korttelialuetta ei saa käyttää ulkovarastointiin. Rakentamaton ja päällystämätön rakennuspaikan osa on istutettava ja pidettävä hyvässä kunnossa. Autopaikkoja on osoitettava yksi hotellikerrosalan 70 m² kohti. Autopaikkoja on osoitettava yksi liikekerrosalan sekä julkista ja yksityistä toimintaa palvelevien tilojen 30 m² kohti Ennen rakennusluvan hakemista on kunnassa hyväksytettävä rakennuspaikkaa koskeva korttelisuunnitelma. KL-15 Liikerakennusten korttelialue Korttelin kaavamerkintä ja määräys säilyy ennallaan. Merkinnällä on osoitettu apteekin ja vielä rakentumattoman liikerakennuksen rakennuspaikat. Alueelle voidaan rakentaa myymälöitä ja vastaavia kaupallisten palveluiden rakennuksia. Toimistotiloja saadaan sijoittaa vain asianomaisen toimipaikan omaa tarvetta varten. Rakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällisiä kellareita. Korttelialuetta ei saa käyttää ulkovarastointiin. Rakentamaton ja päällystämätön rakennuspaikan osa on istutettava ja pidettävä hyvässä kunnossa. Autopaikkoja on osoitettava yksi kerrosalan 35 m² kohti Ennen rakennusluvan hakemista on kunnassa hyväksytettävä rakennuspaikkaa koskeva korttelisuunnitelma.

30 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 24 (41) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS KM-1 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuryksikön Korttelin kaavamerkintä ja määräys säilyy ennallaan. Merkinnällä on osoitettu Lidl:n rakennuspaikka. Alueelle voidaan rakentaa myymälöitä ja vastaavia kaupallisten palveluiden rakennuksia. Toimistotiloja saadaan sijoittaa vain asianomaisen toimipaikan omaa tarvetta varten. Rakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällisiä kellareita. Korttelialuetta ei saa käyttää ulkovarastointiin. Rakentamaton ja päällystämätön rakennuspaikan osa on istutettava ja pidettävä hyvässä kunnossa. Autopaikkoja on osoitettava yksi kerrosalan 35 m² kohti Ennen rakennusluvan hakemista on kunnassa hyväksytettävä rakennuspaikkaa koskeva korttelisuunnitelma. YU-3 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Merkinnällä on osoitettu virkistysuimala Fontanella. Alueelle saa rakentaa uimala-vapaa-aikakeskuksen sekä tähän toimintaa liittyviä liikeja palvelutiloja. Korttelialuetta ei saa käyttää ulkovarastointiin. Rakentamaton ja päällystämätön rakennuspaikan osa on istutettava ja pidettävä hyvässä kunnossa. Autopaikkoja on osoitettava yksi kerrosalan 60 m² kohti Ennen rakennusluvan hakemista on kunnassa hyväksytettävä rakennuspaikkaa koskeva korttelisuunnitelma. VK Leikkipuisto Merkinnällä on osoitettu leikkipuisto. LPA Autopaikkojen korttelialue Merkinnällä on osoitettu alueen maanpäälliset parkkipaikat. pv-3 Vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue Rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 :n mukainen pohjaveden muuttamiskielto ja ympäristösuojelulain 8 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto. Alueella tulee välttää pohjaveden laatua ja määrää vaarantavia toimenpiteitä. Alueen hulevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle ja paikoitusalueet ja pysäköintihalli varustettava öljynerotuskaivoilla. Ennen rakennusluvan myöntämistä sellaiselle laitokselle, joka saattaa aiheuttaa pohjaveden pilaantumista, on varattava vesi- ja ympäristöviranomaisille tilaisuus lausunnon antamiseen.

31 Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 25 (41) Osa ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.3 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Ympäristöministeriö on ohjeistanut vaikutusten arviointia julkaisuissaan Asemakaavan selostus sekä Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Ohjeistusta on tässä työssä sovellettu ottaen huomioon, että vireillä oleva kaupanhanke on MRL:n tarkoittama vähittäistavarakaupan suuryksikkö ja se on sijoittumassa kuntakeskuksen tiiveimpään kaupalliseen ytimeen. Käsillä olevan asemakaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan seuraavasti: Kaupalliset vaikutukset ja liikenteelliset vaikutukset tullaan arvioimaan tehtävien selvitysten perusteella. Maankäyttöratkaisun toimivuutta ja rakentamisen vaikutuksia kyläkuvaan ja maisemaan arvioidaan Koju-Architects / Suunnitteluhuone Oy:n ja Qwim-Arkkitehdit laatimien suunnitelmien ja havainnekuvien pohjalta Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella tehostetaan kaava-alueen maankäyttöä (lisärakentaminen) ja monipuolistetaan alueen käyttötarkoitusta (liike- ja toimistotilat, hotelli ja asumisen mahdollistaminen). Uusi rakentaminen ja muutokset kohdistuvat kokonaan jo rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan muutoksella vahvistetaan Siilinjärven kuntakeskuksen imagoa monipuolisena, helposti saavutettavana ja kohtuullisin pysäköintimahdollisuuksin varustettuna asiointipaikkana. Keskuskorttelin aluetta kehitetään kaupan, virkistyspalveluiden ja majoituspalveluiden alueena. Huoneistohotellin rakentuminen keskuskorttelin alueelle, virkistysuimala Fontanellan läheisyyteen, tuo alueelle kaivattuja majoituspalveluita. Asemakaavalla otetaan käyttöön olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja verkostoihin liittyvä vajaasti rakennettu alue. Tämä vastaa yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteita ja hanke vahvistaa kuntakeskuksen asemaa. Kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi Toivalan- Vuorelan aluekeskuksen palveluihin ei tämän hankkeen johdosta pidetä todennäköisinä Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Tuleva rakentamisalue on keskeisen ja näkyvän sijainnin johdosta kunnostettu tällä hetkellä puistomaiseksi. Kaavan mukainen rakentaminen merkitsee rakennetun keskustailmeen vahvistumista. Maiseman kannalta merkittävin muutos on kaavaratkaisun mahdollistama lisärakentaminen, joka muuttaa ja kohentaa toteutuessaan keskustan taajamakuvaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa kahdeksankerroksisen huoneistohotellin rakentamisen, joka toteutuessaan tulee olemaan Siilinjärven keskusta-alueen korkein rakennus. Tuotettu havainnekuva-aineisto antaa mahdollisuuden arvioida hankkeen vaikutuksia kyläkuvan kehittymiseen Vaikutukset luonnonympäristöön Keskuskorttelin rakentamisen aiemmat vaiheet ovat hävittäneet alkuperäisen luonnonympäristön piirteet lähes täysin, soraharju on ensin kaivettu pois ja alue on sen jälkeen täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä. Asemakaavan toteuttaminen merkitsee puistomaiseksi kunnostetun alueen ottamista rakentamiskäyttöön.