VIEW. Haiyan Wang: Kilpailu ratkeaa kehittyvillä markkinoilla. China India Instituten. KPMG:n asiakaslehti / 3 / 2011 / kpmg.fi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIEW. Haiyan Wang: Kilpailu ratkeaa kehittyvillä markkinoilla. China India Instituten. KPMG:n asiakaslehti / 3 / 2011 / kpmg.fi"

Transkriptio

1 VIEW KPMG:n asiakaslehti / 3 / 2011 / kpmg.fi China India Instituten Haiyan Wang: Kilpailu ratkeaa kehittyvillä markkinoilla 8 Seuraavaksi nousee Latinalainen Amerikka Pöyry aikoo menestyä kasvumarkkinoilla 20 Tecnotreen Tuomas Wegelius: Intiasta löytyivät kasvun eväät

2 Pääkirjoitus Kohtalonkysymyksiä Maailmantalouden painopiste on kiihtyvällä vauhdilla siirtymässä BRIC-maihin ja muille kehittyville markkinoille. Kasvuvauhti esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa jatkuu noin 8 10 prosentin tahtia tänä vuonna, ja ennusteet ensi vuodelle näyttävät samankaltaisilta Euroopan velkakriisistä huolimatta. BRIC-maiden talous kasvaa ennusteiden mukaan lähivuosina noin kolme kertaa läntisiä teollisuusmaita nopeammin. Niin ikään kehittyvien talouksien osuus globaalista BKT:stä voi ylittää tätä menoa kehittyneiden teollisuusmaiden osuuden jo lähivuosien aikana. Kasvutalouksiin etabloitumisesta on tullut monelle yritykselle elinehto ja kohtalonkysymys. KPMG:n 85-vuotisjuhlaseminaarissa syyskuussa esiintynyt amerikkalaisen China India Instituten Managing Partner ja BRIC-talouksien asiantuntija Haiyan Wang painotti, että yritysten on mentävä BRIC-maihin, koska niissä talous kasvaa eikä kasvu ole hiipumassa. Yritys, joka ei mene kasvutalouksien markkinoille, jää auttamatta kilpailijoiden jalkoihin ja on Wangin mielestä kohta entinen yritys. Wangin mukaan läntisissä teollisuusmaissa ei ymmärretä täysin BRIC-maiden nousua eikä muutosten vauhtia ja perusteellisuutta. Muutoksen aalto pyyhkäisee nopeammin kuin lännessä kuvitellaan, ja liika odottelu voi osoittautua kohtalokkaaksi yrityksen kilpailukyvylle. Kasvumarkkinoille menijöiltä edellytetään rohkeaa yrittäjähenkeä sekä ketterää ja nopeaa sopeutumiskykyä muutoksiin. Myös timantinkova kilpailu yllättää monet. Economistin viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan vain alle 20 prosenttia globaaleista yrityksistä kokee olevansa valmis kehittyvien markkinoiden kovaan kisaan. Wang nosti seminaarissa esiin myös ne tärkeät kysymykset, joita jokaisen kansainvälistyvän tai globaalin yrityksen johdon tulisi esittää itselleen: 1. Onko yritys aidosti globaali yhtiö, jonka kotimaa on vain yksi markkina muiden joukossa. 2. Montako prosenttia liikevaihdosta syntyy viiden vuoden kuluttua BRICmaissa. 3. Kuinka suuri osuus investoinneista tehdään näihin maihin ja paljonko henkilöstön määrä kasvaa näissä maissa. Toivottavasti monen tunnetun suomalaisen yrityksen, kuten esimerkiksi Wärtsilän ja Pöyryn, menestys ja laajentuminen BRIC-maissa rohkaisee muitakin samaan. Yksi ehkä vähemmän tunnettu esimerkki on hieman yli kaksi vuotta sitten Intiaan yrityskaupan kautta etabloitunut espoolainen telekommunikaatioalan yhtiö Tecnotree. Yhtiön tekemän Lifetree-kaupan tavoitteet on nyt jo saavutettu, vaikka järjestelyn sulattelu on vielä kesken ja yrityskulttuurien yhdistäminen ei ole ollut aina helppoa. Yrityskaupan ansiosta Tecnotree voi nyt myydä uusia tuotteita olemassa oleville asiakkailleen ja on myös saanut uutta jalansijaa ja uusia asiakkaita kehittyviltä markkinoilta. Vastaavanlaisia kasvutarinoita kaivataan lisää. Tämän VIEW-lehtemme avainteema onkin kasvu ja kilpailukyky BRIC-maissa. Voit tutustua muun muassa KPMG:n järjestämän BRIC-seminaarin antiin ja haastatteluihin, joissa Haiyan Wang ja Intian KPMG:n partner Amarjeet Singh valottavat kasvustrategian toteutusta, haasteita ja mahdollisuuksia erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Samassa seminaarissa esiintynyt Pöyryn toimitusjohtaja Heikki Malinen avartaa haastattelussaan konsernin laajentumista Latinalaisessa Amerikassa. Lisäksi talousjohtaja Tuomas Wegelius kertoo Tecnotreen yrityskaupan toteutuksesta Intiassa ja KPMG:n johtaja Stanislav Chakhovich arvioi Venäjän markkinoiden kasvupotentiaalia. Kerromme myös KPMG:n sponsoroiman talviurheilun valovoimaisen kaksikon Tanja Poutiai sen ja Laura Lepistön kuulumiset uuden kilpailukauden kynnyksellä. Antoisia lukuhetkiä. Raija-Leena Hankonen toimitusjohtaja, KPMG Oy Ab Cutting through complexity -brändilupauksemme mukaisesti tarjoamme huippuosaamista ja selkeitä ratkaisuja sekä autamme asiakkaita menestymään muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. 2 VIEW 3/11

3 SISÄLTÖ 3/ Valovoimainen kaksikko Laura Lepistö ja Tanja Poutiainen 20 Tecnotree: Intiasta löytyivät kasvun eväät 04 Allianssimalli luo uuden toimintakulttuurin 06 John Griffith-Jones: Maailma ei romahda 16 Venäjän paras kasvupotentiaali löytyy kasvukeskusten ulkopuolelta 18 Osaajat esille: Juha Purovesi 19 Kolumni: Vauhtia perheyritysten kansainvälistymiseen 22 IT tukee ketterästi bisnestä 23 Ajankohtaisia julkaisuja 26 Uutisia Pöyryn Heikki Malinen: Latinalaisen Amerikan talous lähtee täyteen lentoon KPMG 85 vuotta Haiyan Wang BRIC-seminaarissa: Kilpailu ratkeaa kehittyvillä markkinoilla VIEW Päätoimittaja Raija-Leena Hankonen Toimituskunta Toimituskunnan puheenjohtaja Kimmo Niku, Kimmo Antonen, Timo Ankelo, Anne Bergmann, Ari Engblom, Esa Kailiala, Christian Liljeström, Ulla Paavola, Eric Sandelin Osoitteenmuutokset ja tilaukset KPMG Oy Ab, PL 1037, Helsinki, Jani Kortelainen, puh , faksi , sähköposti: Toimitussihteeri Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Saija Serpola Ulkoasu ja taitto Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy Painopaikka Libris Oy, ISSN Internet,www.kpmg.fi, KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland. The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International. The information contained in VIEW is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation. 3/11 VIEW 3

4 Teksti: Heidi Kauppinen Kuvat: Jere Kokko, KPMG Liikennevirasto tekee eurooppalaista historiaa toteuttamalla Tampereen Lielahden ja Kokemäen välisen radan peruskorjaushankkeen niin kutsutulla allianssimallilla. Esimerkkiä on haettu Australiasta, missä mallia on käytetty jo sadoissa teknisesti haastavissa korkean riskin infrahankkeissa. Allianssi luo uuden toimintakulttuurin Huoli tuottavuudesta ja sen kehityksestä rakennusalalla ajoi Liikennevirastonkin miettimään uusia tapoja toteuttaa vaativia hankkeita. Esitimme eräänlaisen suomalaisen toimialan ohjelmajulistuksen olla viiden vuoden kuluttua infra-alalla Euroopan tehokkain maa, kertaa Liikenneviraston johtaja Harri Yli-Villamo viraston saamaa sysäystä ryhtyä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti selvittämään uuden allianssimallin mahdollisuuksia. Liikennevirasto aloitti valmistautumisen ensimmäiseen pilottina toimivaan allianssiurakkaan vuoden 2010 keväällä valmentamalla omia avainhenkilöitään. Saman vuoden syksyllä infra-alalle järjestettiin työpajoja, joissa esiteltiin allianssimallia ja Lielahti Kokemäki-hanketta. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on ollut muuttaa rakentamisen toimintakulttuuria avoimemmaksi ja luottamuksellisemmaksi. Hankintailmoitus urakasta julkaistiin joulukuussa 2010, ja hankinta toteutettiin käyttäen vaiheittaista neuvottelumenettelyä. Hankintamalli poikkeaa totutuista tavoista erityisesti siinä, että siihen sisältyy runsaasti keskustelua tilaajan ja tarjoajan välillä. Toimintakulttuurin muutokseen tähtääviin vaiheisiin kuuluivat muun muassa työpajat ja keskusteluyhteyksien avaaminen uudenlaiselle, entistä avoimemmalle ajatustenvaihdolle julkisen tahon tilaajan ja yksityisten tarjoajien välillä. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on ollut muuttaa rakentamisen toimintakulttuuria avoimemmaksi ja luottamuksellisemmaksi. Pilottihanke on ollut kaikille täysin uusi tapa edetä, ja se on tarjonnut mahdollisuuden myös eri osapuolten sisäiselle kulttuurinmuutokselle. Samaan aikaan hankkeiden vaatimuksena on valmistua nopeammin, laadukkaammin ja edullisemmin, kiteyttää Yli-Villamo. Liikennevirasto käytti pilottiallianssinsa hankinnassa useita asiantuntijoita arvioimaan tarjoajien kyvykkyyttä ja kaupallisia valmiuksia allianssiurakkaan. Avointa ja ennakkoluulotonta suhtautumista vaati käytännössä myös tarjoajien asettuminen riippumattomien asiantuntijoiden arvioitaviksi kirjanpitonsa ja laskentajärjestelmi ensä osalta. 4 VIEW 3/11

5 Luotettu neuvonantaja haastavassa prosessissa KPMG:lle Liikenneviraston konsultointi allianssimallin pilottihankkeessa on tarjonnut mahdollisuuden hyödyntää kansainvälistä osaamistaan. Allianssiin perustuvan toteutusmallin juuret ovat Sydneyssä vuonna 2000 pidettyjä olympialaisia varten käynnistetyissä rakennusprojekteissa. Tieto hyvistä kokemuksista on kiirinyt muualle maailmaan ja tehnyt KPMG:n australialaisista kollegoistamme asiantuntijoita, joiden apua olemme voineet hyödyntää myös tässä pilottihankkeessa Liikenneviraston eduksi, kertoo asiantuntija Kai Rintala KPMG:ltä. Toimiva yhteydenpito australialaisten kollegoiden kanssa on ollut koko projektin ajan ehdoton valtti. Lielahti Kokemäkihankkeen suunnitteluvaiheessa on palaveerattu puhelimitse viikoittain. Australiassa allianssimallille on kehitetty prosessit sekä luotu standardit ja mekanismit hankkeiden ympärille. Sieltä on peräisin myös malli, jolla hankeen riskejä hallitaan yhdessä. Vastaavanlaisten hankkeiden talousasiantuntijalta vaaditaan riippumattomuutta, sillä palveluntuottajiksi ehdolla olevien yritysten on muun muassa luovutettava kirjanpito- ja laskentajärjestelmänsä sekä aiempien urakoidensa katetaso tarkistettavaksi ja arvioitavaksi. Yksi tärkeimmistä KPMG:n infra-asiantuntijuuden osa-alueista on ymmärrys siitä, mikä on oikea hankinta- tai toteutusmuoto kullekin hankkeelle. Allianssimalli ei suinkaan ole ratkaisu kaikkiin hankkeisiin, vaan se sopii juuri suuria teknisiä riskejä sisältävien hankkeiden toteutukseen, joita esimerkiksi ratarakentamisessa on. Perinteinen urakointi on järkevää toteuttaa silloin kun tilaaja ja urakoitsija pääsevät kiinteään hintaan, mutta tilaaja ei ole valmis sitoutumaan pitkään kunnossapitoaikaan. Elinkaarimalli puolestaan soveltuu teknisesti yksinkertaisiin, mutta pitkän huolto- ja kunnossapitoajan vaativiin hankkeisiin, kuten vaikkapa moottoriteiden rakentamiseen, Rintala selvittää. Jos allianssimallia aletaan käyttää laajemmin, erityisesti kuntapuolella, pitäisi meille Suomeen saada allianssihankkeiden osaamiskeskittymä. Lisätietoja: Kai Rintala, Director, KPMG Advisory Puh Sähköposti: Allianssimallisissa, suuria teknisiä riskejä sisältävien hankkeiden valmistelussa Yli-Villamo näkee etuna sen, että suunnittelussa edetään pitkälle ennen kuin hankkeen hinta määritellään. Allianssimallia soveltamalla voidaan välttää hinnoissa näkyvät riskipreemiot. Uskon vahvasti allianssin käyttöön tulevaisuudessa. Jatkossa tullaan hakemaan keinoja, joiden avulla voidaan hyödyntää alliansseja myös pienemmissä urakoissa. Tällä hetkellä allianssimallilla kannattavasti toteutettavien urakoiden hintarajaksi on Australian kokemusten perusteella määritelty yli 80 miljoonan euron hankkeet. Nopea etenemisemme tässä pilotissa on saanut kiitosta. Olemme myös tyytyväisiä allianssimallin tarjoamaan parempaan mahdollisuuteen hyödyntää innovaatioita. Perinteisissä urakoissa roolit ovat tiukemmat ja erityisesti toimintaan, työtekniikoihin tai menetelmäteknisiin innovaatioihin Mikä allianssimalli? liittyvää testausta ei ole ollut mahdollista tehdä. Allianssimallissa voidaan antaa ryhmälle ihmisiä mahdollisuus innovoida yhdessä ja laajentaa kaikkien osaamista. Allianssimalli on infrarakentamisessa käytettävä yhteistoiminnallinen toteutusmalli, jossa yhteisten tavoitteiden saavuttaminen pyritään varmistamaan käytettävillä sopimusrakenteilla. Osapuolet jakavat hankkeeseen liittyvät riskit ja hyödyt sekä vaihtavat nykyisiä toteutusmalleja aktiivisemmin ja avoimemmin urakkaan ja sen kustannuksiin liittyvää tietoa. Taloudellinen malli perustuu niin sanottuun open book -menettelyyn, jossa urakoitsijoille ja suunnittelijoille maksetaan todelliset syntyneet kustannukset ja sopimuksen mukainen kate. Allianssimallia käytetään nyt ensimmäistä kertaa julkisessa urakassa Euroopassa. Toteutusmallia on käytetty sadoissa hankkeissa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, joissa siitä on saatu hyviä kokemuksia. 3/11 VIEW 5

6 Maailma ei romahda Kun globaali talous hakee uutta tasapainoa, toimintaympäristön kehitystä on vaikea ennustaa. KPMG Europe LLP:n toinen puheenjohtaja ja Iso-Britannian KPMG:n Senior Partner John Griffith- Jones tietää, että parhaat yritykset uskaltavat silti tehdä päätöksiä. Teksti: Jarno Forssell Kuvat: Jari Kippola Taidan kuulostaa taas liian synkältä, keskeyttää vastauksensa tummaan pukuun pukeutunut vaalea mies Oxfordin aksentillaan. Yhdeksi Lontoon Cityn vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi mainittu John Griffith-Jones nauraa päälle ja jatkaa Euroopan taloustilanteesta antamaansa arviota. Vuoden alussa vallinnut luottamus tilanteen paranemisesta on haihtunut ja vaihtunut epävarmuuteen. Monet kokeneet yritys johtajat sanovat, etteivät tiedä, mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu. Ehkä he eivät aiemminkaan tienneet, mutta kehtaavat nyt myöntää sen, Griffith-Jones hymyilee. John Griffith-Jones on tullut Helsinkiin tapaamaan Suomenkollegoitaan, jotka syyskuussa kokoontuivat Finlandia-talolle. Lontoossa työskentelevä Griffith-Jones saapui Suomeen Kreikasta, jossa hän kuunteli konferenssissa ekonomistien arvioita 6 VIEW 3/11

7 muun muassa euroalueen tulevaisuudesta. Euron kohtalo on uhattuna, mutta henkilökohtainen näkemykseni on, että euromaat pitävät siitä kiinni. Euro on ollut huikea menestystarina. Fiksut vahvistavat kilpailukykyään KPMG:n viime kesänä julkistettu tutkimus kertoi yritysten talousnäkemysten viittaavan talouden hidastumiseen. Griffith- Jo nes sanoo tuloksen olevan linjassa muun käytettävissä olevan tiedon kanssa, mutta muistuttaa, että sentimentti -tutkimuksista ei voi johtaa tarkkoja ennusteita. Ne heijastavat sitä, mitä yritysjohtajat ovat lukeneet talouslehdistä. Voi olla, että lähitulevaisuudessa talous näyttää tasaista viivaa tai laskee hieman. Siitä huolimatta uusia mahdollisuuksia nousee esille. Uskon, että parin vuoden perspektiivillä parhaat yritykset voittavat ongelmat ja jatkavat eteenpäin. Joillekin muutos tulee olemaan kuitenkin tuskallinen. Emme vain vielä tiedä, kenelle. Epävarma tilanne välittyy Griffith- Jonesille tapaamisissa asiakasyritysten johdon kanssa. Yritykset ovat nyt varovaisia, panttaavat investointejaan ja jarruttelevat yrityskauppoja. Griffith-Jones tietää kuitenkin, että parhaat yritykset eivät istu paikoillaan, vaan uskaltavat tehdä päätöksiä. Ne varmistavat tulevaa kilpailukykyään karsimalla kustannuksia, siirtämällä tuotantoa muualle ja muuttamalla toimitusketjuaan. Oma bisnes vakaalla pohjalla John Griffith-Jones kuvaa KPMG:n omaa liiketoimintaa yllättävän sitkeäksi, sillä vaikeasta ajasta huolimatta liikevaihto Euroopassa on kasvanut noin neljä prosenttia. Osittain tämä johtuu tilintarkastustoiminnan luonteesta tilit on tarkastettava niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Neuvontapalveluita voitaisiin periaatteessa karsia huonoina aikoina, mutta meillä niidenkin määrä on tänä vuonna kasvanut kymmenisen prosenttia. Se on rohkaisevaa, sillä se ei ole tapahtunut yleisen taloustilanteen vuoksi, vaan siitä huolimatta. KPMG:n vahvuuksina Griffith-Jones pitää hyvää strategiaa ja oikeisiin kohteisiin investoimista. Niitä ovat globaali verotus, neuvontapalvelut, tilintarkastus- Tiukassa taloudellisessa tilanteessa ei ole varaa tehdä virheitä. Pitää olla varovaisempi ja kovempi, mikä tekee työn vähemmän hauskaksi. prosessin jatkuva kehittäminen ja kehittyvät markkinat. Emme tavoittele lähiaikoina kaksinumeroisia kasvulukuja, mutta en ole kohtuuttoman huolissani laskusuhdanteesta, Griffith-Jones sanoo. Afrikassa suuret mahdollisuudet Myös KPMG:n Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueen puheenjohtajana toimineella John Griffith-Jonesilla on perspektiiviä arvioida eri alueiden tilannetta ja houkuttelevuutta yritysten kannalta. Koko työurani ajan Eurooppaa on kutsuttu sairaaksi mieheksi tai nahjukseksi. Silti Eurooppa on edelleen tärkeä markkina-alue. Meillä on riittävästi ihmisiä, runsaasti luonnonvaroja, infrastruktuuria, aurinkoa ja sadetta. Eri asia on, että eurooppalaiset ovat eläneet yli varojensa Aasiasta lainatun rahan turvin. Nautimme korkeampaa elintasoa kuin mihin tulomme antaisivat myöten. Ei tarvitse olla rakettitieteilijä ymmärtääkseen sen, mutta ikävä kyllä sellainen pitäisi olla, jotta voisi korjata asian. Idässä ja etelässä tilanne on toinen. Siellä ei eletä yli varojen, vaan ollaan vasta lähdössä ottamaan kiinni länsimaiden etumatkaa. Aasiassa ollaan jo hyvässä vauhdissa, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi Kiinassa on myös kovaa paikallista kilpailua. Pitkällä tähtäimellä kiinnostavin ilmansuunta on Griffith-Jonesin mielestä etelä. Siellä kehitys lähtee alemmalta tasolta ja lähes kaikelle on kysyntää, kulutustuotteista infrastruktuuriin. Kasvavalla keskiluokalla on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus ostaa muun muassa pakattua ruokaa, autoja, puhelimia ja internet-palveluja. Afrikassa on valtavat mahdollisuudet yrityksille, jotka valmistavat ja myyvät tällaisia tuotteita. Uusia tapoja etsivä johtaja Britti John Griffith-Jones aloitti KPMG:n palveluksessa 36 vuotta sitten. Ensin hän työskenteli tilintarkastuksessa, sitten Corporate Finance -palveluissa ja lopulta yrityksen ylimmässä johdossa Isossa- Britanniassa ja EMA-alueella. Pitkää uraansa yhden yrityksen palveluksessa hän selittää monipuolisilla ja haastavilla tehtävillä. Olen myös ehkä tapauskollinen ihminen. Se ei ole näissä tehtävissä huono asia. KPMG haluaa lojaaleja, käytännöllisiä ihmisiä. Etonissa ja Cambridgessa opiskellut Griffith-Jones on lehtihaastattelussa sanonut olleensa liian luova ollakseen hyvä tilintarkastaja. Hän myöntääkin kokeilevansa rajoja ja etsivänsä uusia tapoja tehdä asiat nopeammin, halvemmin ja paremmin. Se ei ehkä ollut omiaan tilintarkastuksessa, mutta sopi paremmin kuin hyvin KPMG:n Corporate Finance -busineksen pioneerin rooliin. 3/11 VIEW 7

8 8 VIEW 3/11 BRIC

9 Teksti: Matti Remes Kuvat: Riku Isohella, Suomen Kuvapalvelu Oy Seuraavaksi nousee Latinalainen Amerikka Latinalaisen Amerikan talous lähtee seuraavan vuosikymmenen aikana täyteen lentoon, arvioi Pöyryn toimitusjohtaja Heikki Malinen. Pöyry aikoo menestyä kasvumarkkinoilla paikallisuudella, laadulla ja eettisellä toiminnalla. Pöyry on toiminut Latinalaisessa Amerikassa 1960-luvulta lähtien. Konsultointija suunnitteluyhtiössä kerrotaan tarinaa, jonka mukaan yrityksen perustaja Jaakko Pöyry oli suuri Brasilia-fani. Hän vietti maassa joka vuosi kuukauden asiakkaita tavaten. Yhtiö on nähnyt Latinalaisen Amerikan talouden nousut ja laskut luvulla Pöyryn yhteisyrityksessä oli yli 3500 työntekijää. Sittemmin yhtiökumppanien tiet erosivat, ja Pöyryn henkilöstömäärä kutistui vajaaseen 40 työntekijään. Viimeksi kulunut vuosikymmen on ollut jälleen vahvan kasvun aikaa. Tänä vuonna Pöyry työllistää Latinalaisessa Amerikassa yli 1000 henkilöä. Valtaosa heistä on Brasiliassa, Pöyryn toimitusjohtaja Heikki Malinen sanoo. Aasian ohella tärkein kasvualue Latinalainen Amerikka on Aasian ohella Pöyryn tärkein kasvualue. Viime vuosikymmenellä lähti liikkeelle Kiina. Tämä vuosikymmen näyttää olevan Latinalaisen Amerikan, Malinen arvioi. >> 3/11 VIEW 9

10 BRIC Pöyryn tähtäimessä ovat tulevaisuudessa erityisesti raskaan teollisuuden ja energiasektorin investoinnit, kertoo toimitusjohtaja Heikki Malinen. Brasilian bruttokansantulo kasvoi viime vuonna 6,1 prosenttia. Maailmantalouden epävarmuuden odotetaan hieman hidastavan kasvuvauhtia. Tänä ja ensi vuonna sen arvioidaan asettuvan vajaaseen neljään prosenttiin. Malinen toivoo, että myönteiset kas vunäkymät houkuttelevat Latinalaiseen Amerikkaan lisää suomalaisyrityksiä. Pikavoittoja Atlantin takaa ei kuitenkaan kannata lähteä hakemaan, vaan strategia on rakennettava pitkälle aikavälille. Pöyryn liiketoiminta perustuu projekteihin ja myytyihin palveluihin. Tilauskan nan rakentaminen vie vuosia, ja siksi liiketoimintaa on rakennettava pitkäjänteisesti. Vuosien työ tuo referenssit, jotka auttavat hakemaan entistä isompaa siivua kakusta. Raskas teollisuus ja energia kiinnostavat Pöyry on edennyt maanosassa laajalla rintamalla. Tärkein asiakasryhmä on Etelä- Amerikan nopeasti kasvava selluteollisuus. Lisäksi yritys on napsinut urakoita muusta teollisuudesta ja energia-, kaupunki ja liikenne- sekä vesi- ja ympäristösektoreilta. Suurin osa metsäteollisuuden hankkeista on Brasiliassa. Perussa suunnitteluurakat ovat liittyneet ennen muuta vesi voimaan. Liikenne- ja infrastruktuurihankkeita on ollut myös pienemmissä maissa. Erityisesti raskaan teollisuuden ja energiasektorin suuret investoinnit ovat Pöyryn tähtäimessä tulevaisuudessa. Latinalaisessa Amerikassa menestyminen edellyttää ulkomaiselta yritykseltä ennen muuta paikallista otetta. Kaivos- ja metalliteollisuus ovat toimialoja, joissa yhtiö aikoo jatkossa vahvistaa läsnäoloaan. Olemme jo tehneet hankkeita alumiinin ja bauksiitin tuotannossa. Tilauksia on tullut myös terästeollisuudesta. Tavoitteemme on saada jalka väliin ensin Brasilian kaivos- ja metalliteollisuuteen ja sitten muualle. Pulaa osaavista työntekijöistä Malinen muistuttaa, ettei Aasiaa varten laadittu kasvustrategia toimi sellaisenaan Latinalaisessa Amerikassa. Kehittyvät taloudet ovat erilaisia. Aasiassa on paljon osaamista ja työvoimaa, esimerkiksi valtavasti insinöörejä meidän alamme tarpeisiin. Sen sijaan Latinalaisen Amerikan koulutusjärjestelmä ei ole kouluttanut riittävästi osaajia. Törmäämme tähän itsekin jatkuvasti rekrytoinnissa. Pöyryn kasvustrategia perustuu Latinalaisessa Amerikassa ennen muuta orgaaniseen kasvuun. Viime vuonna suomalaisyhtiö osti Brasiliassa pienehkön metsäkonsulttiyrityksen, mutta muuten yritysostoja on tehty varovaisesti. Malisen mielestä yritysostoihin liittyy paljon riskejä Latinalaisessa Amerikassa. Kiinnostavia yrityksiä on vähän myynnissä, mikä nostaa yritysten arvoa. Hintaa korottavat Latinalaisen Amerikan maiden vahvat valuutat. Brasilian real on vahvistunut 30 prosenttia suhteessa dollariin viimeisen neljän vuoden aikana. Yrityskauppoja tehneet ulkomaiset yhtiöt ovat törmänneet myös kankeisiin työ- ja verolakeihin, vaikeasti yhteen sovitettaviin yrityskulttuureihin ja piileviin velvoitteisiin, jotka saattavat kaatua uuden omistajan syliin. Paikallisuus ratkaisee menestyksen Malisen mielestä Latinalaisessa Amerikassa menestyminen edellyttää ulkomaiselta yritykseltä ennen muuta paikallista otetta, jossa paikan päällä palkatulla henkilö kunnalla on keskeinen rooli luvulla Pöyryn hankkeissa Brasiliassa paikallisten työntekijöiden osuus oli 60 prosenttia, nyt 98 prosenttia. Malisen mielestä avainhenkilö on paikallisten toimintojen vetäjä, tehtävä johon on löydettävä kaupallisesti orientoitunut ja hyvin verkottuva henkilö. Latinalaisen Amerikan teollisuus- ja rahoitussektoria hallitsevat perheomisteiset ja valtiolliset yhtiöt. Tarvitaan henkilö, joka pystyy luomaan suhteita tällaisissa ympyröissä. Espanjankielisissä maissa Pöyry hyödyntää myös Madridissa sijaitsevan osaamis keskuksen asiantuntijoita. Heidän on helppo tulla toimeen kielen puolesta. Usein liikenneyhteydet- 10 VIEW 3/11

11 kin Madri dista ovat paremmat kuin Etelä- Amerikan valtioiden välillä. Brasilian kova veto jatkuu Liiketoiminnan kannalta Malinen erottelee Latinalaisen Amerikan maat kolmeen kate goriaan. Houkuttelevimmat kasvumarkkinat ovat tällä hetkellä Brasilian ohella Chile, Meksiko ja Uruguay. Kolumbia, Peru, Ecuador ja Argentiina ovat potentiaalisia talouksia, mikäli poliittisen tilanteen vakautuminen jatkuu. Sen sijaan Venezuelassa, Boliviassa ja Paraguayssa poliittiset ja taloudelliset riskit ovat sitä luokkaa, että yritysten kannattaa edetä siellä varovaisesti. Eniten Malinen uskoo Brasilian vetoon. Rio de Janeiro on tällä hetkellä maailman vilkkain rakennustyömaa kaupungissa pidettävien olympialaisten ja jalkapallon MM-kisojen ansiosta. Myös muualla maassa miljardiluokan investoinnit infrastruktuuriin ja tuotantoon jatkuvat. Suunnittelupalvelujen kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Hankkeita on niin valtavasti. Brasilialaiset kovia kauppamiehiä Latinalaisen Amerikan markkinaraon ovat haistaneet myös pohjoisamerikkalaiset ja eurooppalaiset kilpailijat. Lisäksi jokaisessa maassa on paikallisia toimijoita. Nykyisen investointitahdin jatkuessa suunnittelutöitä riittää, mutta helppoja kauppoja ei ole kuitenkaan tarjolla. Mielikuva auringosta ja rennosta elämästä nauttivista brasilialaisista ei päde bisnesmaailmassa. Sikäläiset liikekumppanit ovat piinkovia neuvottelijoita. He osaavat vaatia laatua ja tinkiä hinnasta. Talouskasvun kääntöpuoli on uhka inflaation kiihtymisestä. Brasiliassa palkkojen odotetaan nousevan tänä vuonna kahdeksan prosenttia. Brasilian taloudessa on Malisen mielestä jo selviä ylikuumenemisen merkkejä. Selvimmin kustannustason nousu näkyy liikemaailman keskuksessa São Paulossa. Maahan investointeja suunnittelevan ulkomaisen yrityksen kannattaa harkita asettumista muualle. Myös muualla Latinalaisessa Amerikassa kustannukset nousevat vääjäämättä elintason noustessa. Keskipitkän ja pitkän aikavälin kannattavuus edellyttää, että yritys suunnittelee investoinnit huolellisesti ja pitää kulurakenteen kurissa. Maanosa imee pääomia muualta Latinalaisen Amerikan pääomamarkkinat poikkeavat oleellisesti Aasiasta. Kiinalla on valtavat valuuttavarannot ja ulkomaankaupan ylijäämä. Brasiliassa vaihtotase on taas negatiivinen, ja maa on hyvin riippuvainen ulkomaisista pääomavirroista. Maahan tulee sisään valtava määrä pääomia. Tämä kertoo, että sijoittajat uskovat maan kasvuun. Toisaalta riskinä on, että jos sijoittajien luottamus jostakin syystä horjuu, rahavirrat tyrehtyvät tai ainakin rahoituksen saaminen kallistuu. Tällä hetkellä tilanne näyttää vakaalta. Etelä-Amerikan historiasta tiedetään kuitenkin, että rahavirtojen suunta voi kääntyä nopeasti. Latinalaisen Amerikan kasvun jarru on ollut perinteisesti pääomien puute. Maanosan varallisuus kasvaa kuitenkin kovaa vauhtia. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että kaivannaisten, sellun ja lihan kaltaisten raaka-aineiden kysyntä jatkuu vahvana etenkin Aasiassa. Malisen mielestä olisi tärkeää, että Latinalaisen Amerikan maat pääsisivät tuotannon arvoketjussa ylöspäin. Se tasoittaisi suhdannevaihteluja ja vähentäisi haavoittuvuutta metallien, öljyn ja muiden raaka-aineiden hintaheilahteluissa. São Paulo, Brasilia. On tärkeää, että yrityksen arvopohjaa ja toiminnan periaatteita noudatetaan kaikkialla maailmassa. Vastuullinen toiminta korostuu Malisen mukaan vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan merkitys korostuu entisestään tulevina vuosina. Myös Latinalaisessa Amerikassa on kilpailuvaltti, että konsultti osaa suunnitella vähemmän vettä, energiaa ja metalleja kuluttavia ratkaisuja. Etenkin raskaan teollisuuden investoinneissa kestävä kehitys nousee vahvasti esille. Emme ole mukana hankkeissa, joissa metsiä tuhotaan tai jotka eivät muuten ole eettisesti ja ekologisesti vahvalla pohjalla. Malisen mielestä on tärkeää, että yrityksen arvopohjaa ja toiminnan periaatteita noudatetaan kaikkialla maailmassa. Korruptiolla on Latinalaisen Amerikan värikkäässä historiassa pitkät perinteet. Pöyryssä on selkeät toimintaohjeet, miten eri tilanteissa tulee toimia. Jokainen työntekijä suorittaa sähköisen opintokokonaisuuden, jossa käydään käytännönläheisesti läpi pelisäännöt liikelahjoista ja vieraanvaraisuudesta alkaen. 3/11 VIEW 11

12 BRIC BRIC-seminaari juhlisti KPMG:n 85-vuotista toimintaa Suomessa Kilpailu ratkeaa kehittyvillä markkinoilla Globaaleilla markkinoilla menestyminen edellyttää kehittyville markkinoille painottuvaa kasvustrategiaa. Yrityksen ylimmän johdon on oltava entistä tarkemmin perillä, mitä nopeasti muuttuvilla kasvumarkkinoilla tapahtuu. Teksti: Matti Remes Kuvat: Riku Isohella Läntisten teollisuusmaiden talouskriisi lisää yritysten kiinnostusta Kiinaan, Brasiliaan, Intiaan ja Venä jään. Tämä tuli konkreettisesti esille syyskuun lopulla KPMG:n kutsu vierasseminaarissa, jonka aiheina olivat kasvustrategiat ja kilpailukykyinen liiketoiminta BRIC-maissa. Hotelli Kämpin Peilisali oli viimeistä sijaansa myöten täynnä kasvumarkkinoiden mahdollisuuksista kiinnostuneita yritysjohtajia ja hallitusten jäseniä. Tilaisuus juhlisti samalla KPMG:n 85-vuotista toimintaa Suomessa. Amerikkalaisen China India Instituten Managing Partner ja globaaleja suuryrityksiä konsultoiva Haiyan Wang kehotti pitämään kiirettä kehittyvien talouksien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Seuraavien kymmenen vuoden aikana näemme maailmantaloudessa ennennäkemättömän muutoksen. Kolme kertaa nopeampaa kasvua Wang muistutti ennusteista, joiden mukaan BRIC-maiden talous kasvaa lähivuosina kolme kertaa läntisiä teollisuusmaita nopeammin. Olemme kaikki hyvin tietoisia BRICmaiden noususta. Läntisissä teollisuusmaissa ei kuitenkaan ymmärretä muutosten vauhtia ja perusteellisuutta. Kehittyvät taloudet kasvavat tulevina vuosina 4 8 prosentin vauhtia. Läntisissä teollisuusmaissa joudutaan mitä todennäköisimmin tyytymään alle kahden prosentin lukuihin. On aivan selvää, mistä yritysten tulee kasvua hakea. Ja kehittyviin talouksiin on lähdettävä nyt. Wangin mielestä globaalilla yhtiöllä ei ole itse asiassa vaihtoehtoja. Ilman kehittyville markkinoille painottuvaa kasvustrategiaa yritys uhkaa jäädä kilpailijoiden jalkoihin. Korostan, että muutoksen aalto pyyhkäisee nopeammin kuin lännessä kuvitellaan vuoden odottaminen voi koitua kohtalokkaaksi. 12 VIEW 3/11

13 KPMG:n kutsuvierasseminaarin aiheina olivat kasvustrategiat ja kilpailukykyinen liiketoiminta BRIC-maissa. Haiyan Wang kehotti kiirehtimään kehittyvien talouksien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Elintärkeitä kysymyksiä yritysjohdolle Oleellista Wangin mielestä on oikean kasvustrategian valinta. Hänen mielestään kansainvälistyneen yrityksen johdon tulisi kysyä itseltään, johtaako se aidosti globaalia yhtiötä. Aidolle globaalille yhtiölle yrityksen kotimaa on vain yksi markkina muiden joukossa. Jaottelua koti- ja vientimarkkinoihin ei ole, vaan kaikki maantieteelliset alueet mielletään kotimarkkinoiksi. Wang esitti lisäkysymyksiä, joita jokaisen globaalin yhtiön johdon pitäisi kysyä itseltään. Ensimmäinen on, kuinka monta prosenttia liikevaihdosta syntyy viiden vuoden kuluessa BRIC-maissa. Toiseksi, kuinka suuri osuus tulevista investoinneista tehdään näihin maihin. Kolmanneksi tulisi määritellä, paljonko henkilöstön määrä siellä kasvaa. Wangin mukaan perinteisiä käsityksiä BRIC-maiden merkityksestä on syytä ravistella. Yksistään alhaisten kustannusten vuoksi sinne ei kannata enää lähteä. Tuotantokustannukset nousevat tasaisesti kaikissa kehittyvissä talouksissa. Kunkin BRIC-maan potentiaali puntariin Jokainen BRIC-maa on erilainen ja vaatii erilaisen lähestymistavan. Wangin mielestä parasta on katsoa yrityksen kannalta potentiaaliset kasvukohteet maa kerrallaan. Keskeisiä asioita ovat nopeasti kasvavien ja vaurastuvien markkinoiden tarjoama mahdollisuus kasvattaa liikevaihtoa. BRIC-maista voi myös löytyä toimintamalleja, joilla yritys voi parantaa edelleen kustannustehokkuutta. Wangin mielestä on syytä selvittää myös paikallisen osaamisen hyödyntäminen tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Siitä voi olla suurta apua etenkin >> 3/11 VIEW 13

14 BRIC kasvumarkkinoille sopivien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Myös rahoituksen saaminen kilpailukykyiseen hintaan ja potentiaalisten kumppaneiden kartoitus kuuluvat selvitettävien asioiden listalle. Nykyiseen BRIC-maiden listaan Wang lisäisi vielä Indonesian, jonka talouden hän uskoo tulevina vuosina nousevan metsäja kaivosteollisuuden ansiosta. Strategisen painopisteen muutos ja sen merkitys yrityksen tulevaisuudelle on tehtävä selväksi koko organisaatiolle. Nopeaan muutokseen varauduttava Kasvumarkkinoilla yritykseltä vaaditaan yrittäjähenkeä. Sitä edellyttää ennen muuta nopea muutostahti, joka edellyttää yritykseltä valmiutta päivittää tarvittaessa strategiaansa ja muuttaa joustavasti toimintatapojaan. Tietoja pitää koko ajan päivittää, sillä markkinat muuttuvat nopeasti. Itsekin olen huomannut, että muutoksissa on vaikea pysyä perässä, vaikka käynkin usein Kiinassa ja muilla kasvumarkkinoilla. Wangin mielestä on tärkeää, että yrityksen operatiivisella johdolla ja hallituksen jäsenillä on ensikäden tietoa kehittyvien markkinoiden nopeasti muuttuvasta tilanteesta. Ei riitä, että siellä käy kerran vuodessa katsomassa, mikä on tilanne. Parasta olisi, jos hallituksella on suora yhteys kehittyvistä markkinoista vastaavaan johtoon kuin että tieto tulee yrityksen organisaatiosta usean suodattimen läpi. Haiyan Wang Hallitus voi kokoontua myös Kiinassa Wangin mielestä ei ole ollenkaan huono ajatus pitää säännöllisesti hallituksen kokouksia kehittyvillä markkinoilla. Tämä olisi selkeä viesti myös yrityksen henkilöstölle, että uudet markkinat ovat tärkeä painotus. Hallituksen jäsenet eivät voi omaksua kaikkea kehittyvien markkinoiden tilanteesta, eikä tarvitsekaan. Olisi kuitenkin tärkeää, että he tapaavat sikäläisiä asiakkaita ja näkevät, miten yrityksen tuotteita ja palveluja käytetään. 14 VIEW 3/11

15 Intiassa suomalaisyrityksen on otettava huomioon asiat, jotka pätevät kaikkeen kansainvälistymiseen. Heikki Malinen Ole Johansson Myös kehittyvistä markkinoista vastaavan johtoryhmän jäsenen toimipaikkaa kannattaa miettiä tarkkaa. Jos hän istuu paikan päällä, maa ilma näyttäytyy aivan eri näkökulmasta. Se voi auttaa kasvustrategian käytännön toteutta misessa. Wangin mielestä strategisen painopisteen muutos ja sen merkitys yrityksen tulevaisuudelle on tehtävä selväksi koko organisaatiolle. Aina tämä ei ole helppoa Painopisteen siirtyminen horjuttaa perinteisiä asetelmia ja voimatasapainoa yrityksen sisällä. Muutokset herättävät myös huolta kehittyneiden markkinoiden työntekijöissä. He kysyvät, mitä minun työpaikalleni tapahtuu. Menestystarinat rohkaisevat muita Suomalaisten yritysten kasvustrategioita, kannattavan kasvun hallintaa ja sopeutumista nopeasti muuttuviin markkinoihin esittelivät seminaarissa EK:n puheenjohtaja ja Wärtsilän entinen konsernijohtaja Ole Johansson ja Pöyryn toimitusjohtaja Heikki Malinen. Monet suomalaiset yritykset ovat kehittyvillä markkinoilla jo menestyneet. Toivottavasti tämä rohkaisee muitakin yrityksiä tekemään samoin, Haiyan Wang kommentoi. Intian KPMG:n partner Amarjeet Singh huomautti, että Intiassa suomalaisyrityksen on otettava huomioon asiat, jotka pätevät kaikkeen kansainvälistymiseen. Kotiläksyt on tehtävä huolella ja markkinat kartoitettava huolellisesti. On tutkittava tarkasti, mitä, miten ja kenelle tuotteita tai palveluja lähdetään myymään. Yksin ulkomaisen yrityksen on Intiassa vaikea onnistua. Tarvitaan myös liiketoimintaan sopivia kumppaneita, Singh listasi. Intian verotus vaatii asiantuntemusta Singhin erikoisalaa ovat Intian verotuskysymykset ja yritystoimintaan liittyvä sääntely. Näissä asioissa ulkomainen yritys tarvitsee paikallista osaamista. KPMG:llä työskentelee maassa runsaat 7000 asiantuntijaa, heistä 1300 veroasioiden parissa. Intian monimutkaiset verotussäännökset on syytä tuntea perusteellisesti, jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä. Tämä pätee sekä yritysten että työntekijöiden henkilökohtaiseen verotukseen. Jos tällaiset asiat hoitaa hyvin, puolet taistelusta on jo voitettu Intiassa, ja yritys voi keskittyä liiketoimintaansa. Yrityksen verovelvoitteet Singh kehottaa ottamaan tarkasti selville. Seuraukset Amarjeet Singh voivat tulla kalliiksi, jos jokin vero jää hoitamatta ajallaan. Osaavien asiantuntijoiden roolia korostaa se, että elinkeinoelämää koskevat säännökset vaihtelevat Intian 28 osavaltiossa. Omistusrakenne vaikuttaa verotukseen Kauaskantoisimpia päätöksiä on Singhin mielestä liiketoiminnan omistusrakenne. Suomalaisyritys voi perustaa Intiaan tytäryhtiön tai järjestää omistuksen kansainvälisen holding-yhtiön kautta. Ratkaisu vaikuttaa voittojen kotiutukseen ja verotuksen tasoon. Paras yritysmuoto kannattaa miettiä tapauskohtaisesti. Myös siirtohinnoitteluun liittyvät verokysymykset on oleellista selvittää Intiassa toimivalle ulkomaiselle yritykselle. >> 3/11 VIEW 15

16 BRIC Siirtohinnoittelussa on kyse konserniyhtiöiden välisen kaupan hinnoittelusta ja sen markkinaehtoisuudesta. Näissä asioissa intialaiset viranomaiset edellyttävät tarkkaa dokumentaatiota. Byrokratia turhauttaa intialaisiakin Ulkomaisten yritysten tietä Intiaan tasoittavat maan markkinoiden avautuminen ja liiketoimintaa jarruttaneiden säännösten helpottaminen. Esimerkiksi tuontitulleja on alennettu selvästi. Intian hallitus on luvannut jatkaa kaupan esteiden ja muidenkin yritystoimintaa jarruttavien tekijöiden madaltamista. Kongressipuolueen koalitiohallituksen pääministerin Manmohan Singhin uudistukset ovat saaneet liike-elämältä tunnustusta. Poliittisten rajoitteiden vuoksi uudistuksia ei kuitenkaan saada toteutettua siihen tahtiin kuin yritykset ja sijoittajat haluaisivat. Ulkomaiset yritykset saavat siis myös jatkossa varautua raskaaseen byrokratiaan ja monimutkaisiin säännöksiin. Me intialaiset olemme yhtä turhautuneita, kun asiat sujuvat hitaasti. Erilaisia lupia joutuu odottamaan pitkään. Ylipäätään päätöksenteko ja toimeenpano sujuvat hitaammin kuin Suomessa. Lakeja ja määräyksiä noudattavalla yrityksellä on kuitenkin hyvät menestymisen edellytykset. Singh ei suosittele, että ulkomainen yritys yrittäisi vauhdittaa byrokratiaa voitelurahoilla. Asiat etenevät hitaasti, mutta lopulta oikeus aina voittaa, Singh lohduttaa. Ulkomainen yritys tarvitsee Intiassa liiketoimintaan sopivia kumppaneita, Amarjeet Singh muistuttaa. KPMG tarjoaa monipuoliset Venäjä-palvelut Suomen KPMG:n Russian Desk auttaa suomalaisyrityksiä Venäjän markkinoille etabloitumisen kaikissa vaiheissa. KPMG palvelee myös Suomeen investoivia venäläisyrityksiä. Venäjä-asiantuntemuksen vahvistamiseen on KPMG:llä viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota. Palvelut on suunniteltu niin, että ne vastaavat yritysten kaikkiin tarpeisiin, olipa sitten kyse tilintarkastuksesta, verotuksesta, yritysjärjestelyistä, riskienhallinnasta tai muusta liiketoimintaan liittyvästä neuvonnasta. KPMG tuntee esimerkiksi perusteellisesti venäläisen kirjanpidon ja voi auttaa asiakkaitaan rakentamaan ja kehittämään luotettavaa raportointia venäläisen tytäryhtiön ja suomalaisen emoyhtiön välillä. Suomen KPMG:n tukena on koko KPMG:n kansainvälisten osaajien joukko, joista Venäjällä ja muissa IVYmaissa toimivissa KPMG-toimistoissa työskentelee yli 3000 asiantuntijaa. Lisätietoja KPMG:n Russian Desk -palveluista: Stanislav Chakhovich, Advisory Director, Transactions & Restructuring Puh Sähköposti: Taija Kaivola, Audit Senior Manager Puh Sähköposti: 16 VIEW 3/11

17 Paras kasvupotentiaali Venäjällä löytyy alueilta Venäjälle asettuneista suomalaisyrityksistä ylivoimainen enemmistö toimii Pietarissa ja Moskovassa. Muualla maassa tuotannolliset investoinnit ja myyntitoimistot ovat toistaiseksi vähissä. KPMG:n johtaja Stanislav Chakhovich uskoo, että jatkossa suomalaisinvestointeja nähdään myös muissa Venäjän kasvukeskuksissa. Niissä on tällä hetkellä eniten mahdollisuuksia. Myös suomalaisyritysten kannattaa käyttää entistä paremmin hyödykseen alueellisten kasvukeskusten suuri potentiaali. Sijaintipaikka puntaroitava tarkkaan Venäjä on tunnetusti suuri maa, joten yrityksen kannattaa punnita tarkkaan itselleen parhaiten sopiva sijaintipaikka. Moskovassa ja Pietarissa ovat ostovoimaisimmat kuluttajat. Vastaavasti palkat ja muut tuotantokustannukset kipuavat vuosi vuodelta ylöspäin. Ennen talouskriisiä palkat nousivat Pietarissa prosenttia vuodessa. Alueilla nousu oli vain 5 10 prosenttia. Pienemmillä paikkakunnilla edullista työvoimaa on hyvin saatavilla ja vuokrataso on matala. Sen sijaan yrityksen tarpeisiin sopivien osaajien löytäminen ei ole välttämättä helppoa. Ja mitä kauemmas suurista kasvukeskuksista mennään, sitä kehnommiksi muuttuvat tiet ja muu infrastruktuuri. Yhteyden viranomaisiin pitää toimia Chakhovichin mielestä toiminnan aloittaminen ei välttämättä tyssää huonossa kunnossa olevaan infrastruktuuriin. Monet aluehallinnot haluavat edistää ulkomaisia investointeja ja ovat valmiit parantamaan Teksti: Matti Remes Kuva: KPMG Nyt on hyvä aika investoida Venäjälle. Paras potentiaali löytyy suomalaisyritysten suosimien kasvukeskusten ulkopuolelta, sanoo KPMG:n Stanislav Chakhovich. toimintaympäristöä yritysten toiveiden mukaisesti. Ylimmän aluejohdon myötämielisyys ei yksin riitä. Yritys tarvitsee oikeat yhteyshenkilöt ja verkostot, jotka ulottuvat myös toimeenpaneviin viranomaisiin. Yritykset törmäävät ongelmiin asioidessaan tietystä sektorista vastaavien viranomaisten kanssa, olipa sitten kyse paloturvallisuudesta tai elintarvikehygieniasta. He eivät näe kokonaiskuvaa, vaan pitävät ulkomaista yritystä pelkkänä rasitteena työlleen. Tuntemattomia mutta potentiaalisia alueita Kaluga Keski-Venäjällä on tunnettu esimerkki takapajuisesta alueesta, jonka talous on lähtenyt nousuun suotuisan investointi-ilmapiirin ansiosta. Volkswagenin autotehtaan vanavedessä sinne on asettunut kasvava joukko muitakin ulkomaisia yrityksiä. Toinen esimerkki potentiaalisesta alueesta on Volgan alue, jossa muutaman tunnin ajomatkan etäisyydellä sijaitsee useita miljoonakaupunkeja. Chakhovich korostaa, että Venäjältä löytyy paljon muitakin ulkomaalaisille sopivia alueita. Olen työurani aikana auttanut yrityksiä asettumaan menestyksekkäästi alueille, jotka venäläisenkin standardin mukaan ovat vaikuttaneet varsin eksoottisilta. Äidinkielenään venäjää puhuva Chakhovich on toiminut asiantuntijana suomalaisyritysten Venäjä-toimintojen kehittämisessä viimeiset kahdeksan vuotta. Hyvä hetki lähteä Venäjälle Vuosina suomalaiset yritykset tekivät aktiivisesti yrityskauppoja Venäjällä. Finanssikriisin iskettyä moni yritys veti liinat kiinni, mutta nyt kiinnostus maata kohtaan on jälleen viriämässä. Nyt on hyvä hetki lähteä Venäjälle. Talouskriisin aikainen paniikki ja epävarmuus ovat hellittäneet, mutta ulkomaisia investointeja maahan virtaa vielä varsin vähän. Myös venäläisten yritysten arvostustaso on tullut realistisemmalle tasolle. Myynnissä olevien yritysten hintataso vaihtelee tosin edelleen huomattavasti. Edullisia kohteita on tälläkin hetkellä vaikea löytää. Venäläisten omistajien kanssa on kuitenkin helpompi neuvotella. He ymmärtävät, että ulkomaista teknologiaa ja osaamista tuovat ulkomaiset investoinnit avaavat paljon mahdollisuuksia myös venäläisille itselleen. Suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella ostettavien yritysten löytäminen on helpompaa, koska siellä on edullisempi hintataso. Kasvu jatkuu tulevina vuosina Maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta Venäjän taloudessa on tulevina vuosina mahdollista päästä varsin kohtuullisiin kasvulukuihin. Kasvu voi hieman hidastua. Arvioisin kuitenkin, että maa yltää tulevina vuosina 4 5 prosentin kasvuun. Öljytulot ovat edelleen Venäjän talouden selkäranka. Talouden monipuolistaminen luonnonvarojen hyödyntämisestä muille toimialoille etenee hitaasti. Öljyn korkea hinta tuo valtiolle tuloja uudistusten tekemiseen. Kyse on kuitenkin pitkistä prosesseista, jotka voivat viedä vuotta. Chakhovichin mukaan ensi maaliskuun presidentinvaalit tuskin tuovat suuria muutoksia talouspoliittiseen linjaan. Venäjän suurin ongelma on tällä hetkellä korruptio, ja tämä pitää ottaa kaikessa bisneksenteossa tavalla tai toisella huomioon. Maan tulevalle kehitykselle on ratkaisevaa, miten hallitus onnistuu korruption vastaisessa toiminnassa. 3/11 VIEW 17

18 OSAAJAT ESILLE Vahvan Venäjäosaamisen johtaja Lähes 20 vuoden kokemus Itä-Euroopasta ja Venäjältä tekee KPMG:n uudesta Suomen talous- ja hallintojohtajasta Juha Purovedestä todellisen Venäjä-osaajan. Lokakuun alussa aloittanut Purovesi ottaa tehtävän vastaan sitä menestyksekkäästi hoitaneelta Leena von Gerichiltä, joka siirtyy eläkkeelle tammikuussa Purovesi vastaa myös Russian Deskin kehittämisestä KPMG:llä Suomessa. Teksti: Jenni Jusslin Kuva: Matti Immonen Millainen on KPMG-taustasi? Aloitin KPMG:llä Suomessa jo vuonna Suomessa elettiin tuolloin lama-aikaa, ja halusin edetä urallani, joten siirryin Viron KPMG:lle vuonna Olin siellä kaikkiaan viisi vuotta, joista viimeiset kolme vuotta vastasin KPMG:n operatiivisista toiminnoista Virossa. Virosta siirryin Prahaan KPMG:n CEE-alueen talousjohtajaksi, ja vuoden 2003 alusta päädyin Moskovaan KPMG:n IVY-maiden talous- ja hallintojohtajaksi. Kun aloitin, KPMG:llä oli IVY-maissa noin 800 työntekijää, ja lopettaessani heitä oli jo melkein Olet työskennellyt viimeiset 17 vuotta Itä-Euroopassa. Millaisia eroja työkulttuurissa on esimerkiksi Suomen ja Venäjän välillä? Toimintakulttuuri on Itä-Euroopassa usein hierarkkinen. Tieto ei kulje organisaatiossa niin sujuvasti kuin Suomessa, mutta toisaalta päätöksenteko on helpompaa. Pääasiassa talousjohtajan työ on kuitenkin samanlaista kuin Suomessakin. Venäjän liiketoiminnallista arvoa aliarvioidaan usein. Monesti korostetaan liiketoiminnan kasvua Kiinassa, mutta Venäjällä sijoituksille voi saada sekä kasvua että tuottoa. Venäjällä on huikeita liiketoimintamahdollisuuksia myös Suomelle, eikä vähiten maantieteellisen sijaintinsa vuoksi. Mitkä ovat mielestäsi KPMG:n vahvuuksia? Talon sisäinen ilmapiiri on erittäin hyvä. Tämä yhdessä mielenkiintoisten asiakkaiden ja projektien kanssa auttaa pitämään parhaat osaajat talossa, ja osaajien kautta myös asiakastyytyväisyys kasvaa. Meillä on alan vahvin Venäjä-osaaminen sekä vahva osaamiskeskusten verkko myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mikä antaa meille selkeää kilpailuetua. Mitä haasteita näet KPMG:n toiminnassa? Työntekijämme ovat korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, ja haasteena on saada kaikki puhaltamaan yhteen hiileen. Mitkä ovat vahvuutesi johtajana? Uskon olevani käytännönläheinen ja hyvä kuuntelemaan. Olen myös määrätietoinen ja esitän tarvittaessa vahvojakin mielipiteitä. Millaista on tulla takaisin Suomeen lähes 20 ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen? Itä-Euroopassa vietetty aika oli äärimmäisen mielenkiintoista. Muutosvauhti siellä oli huikeaa ja haasteet kasvun kanssa todella kiinnostavia. Takaisintulo edellyttää elämänmuutosta, ja pidinkin Suomeen palattuani kahdeksan kuukauden sapattivapaan. Tänä aikana pääsin asettumaan perheeni kanssa uuteen kotiimme. Sapatin aikana ehdin myös edistää yhtä harrastustani, pienkonelentämistä. Lentäminen vaatii keskittymistä ja ennakointia eikä ilmassa voi ajatella muuta. Lentäminen on hyvää vastapainoa työlle. 18 VIEW 3/11

19 KOLUMNI KPMG:n Partner Ari Engblom (KTM, OTK) vastaa KPMG:llä perhe- ja kasvuyrityksille suunnatuista palveluista kehittäen ja koordinoiden KPMG:n 16 paikkakunnalla toimivan asiantuntijaverkoston toimintaa. Vauhtia perheyritysten kansainvälistymiseen Osallistuin Tuottava Vastuullisuus -seminaariin Jyväskylässä syys-lokakuun vaihteessa. Tilaisuuden pääpuhujana oli USA:n entinen varapresidentti Al Gore. Seminaarin puheenvuorot herättivät syvällisiä ajatuksia ympäristömme tilasta, vaikutusmahdollisuuksistamme sekä siitä, mitä itse asiassa tarkoittaa vastuullinen yritystoiminta radikaalistikin muuttuvassa toimintaympäristössä. Puheenvuoroista kumpusi melko yhtenäinen ajatus siitä, että nimenomaan yrityksillä on keskeisin rooli ympäristöasioissa ja vieläpä niin, että vastuullinen yritystoiminta voi muodostua Suomen kilpailueduksi globaaleilla markkinoilla. Toki yhteiskunta voi ja sen tuleekin kantaa kortensa kekoon yritysten kasvumahdollisuuksien edistämiseksi. Perhe- ja kasvuyrityksiin kohdistuukin Suomessa suuria odotuksia taloudellisen kasvun vauhdittajina ja kilpailukykymme turvaajina. Perinteisesti kansainvälistyminen on nähty tiettynä vaiheena yrityksen elinkaaressa, kunhan kannukset on ensin ansaittu kotimarkkinoilla. Myös erilaiset valtiovallan tukitoimet kansainvälistymiseksi ovat osuneet parhaiten jo riittävän kokoluokan saavuttaneisiin yrityksiin. Kuitenkin yritystoiminnan harjoittaminen kansainvälisesti on ja sen tulisi olla monelle perhe- ja kasvuyritykselle jo lähtökohtaisena olettamana, kun mietitään Kansainvälisessä yritystoiminnassa keskeinen onnistumisen edellytys on yrityksen oma motivoitunut ja innostunut henkilöstö. liiketoimintasuunnitelmia, rahoitusta ja yhteistyöverkostoa. Yritysten omistajien globaalin ajattelutavan yrittämiseen on näyttävä vahvasti kaikessa yrityksen toiminnassa ja yrityskulttuurissa. Näin varmistetaan, että liikeideat ja toiminta-ajatus saadaan tehokkaasti ja uskottavasti viestitettyä kaikille intressiryhmille niin Suomessa kuin ulkomailla. Kansainvälinen perhe- ja kasvuyritys voi saada liiketoimintaansa apuja, kunhan asioita rohjetaan tehdä uudella tavalla ja ennakkoluulottomasti. Paperinmakuinen hallitustyöskentely voidaan muuttaa liike toiminnan tueksi, kun mukaan otetaan henkilöitä, jotka ovat kartuttaneet laajoja yhteistyöverkostoja ja voivat näin toimia esimerkiksi myynti- ja rahoitusneuvotteluissa takuumiehinä. Esimerkiksi rahoitus vaihtoehtoja voi näin toimien löytyä perinteisen pankkirahoi- tuksen sijaan pääomasijoittajista tai bisnesenkeleistä. Yritykselle valitulla tilintarkastajalla, jolta löytyy myös toimialaan liittyvää osaamista, on paljon kokemusperäistä tietoa siitä, mitä haasteita muut perhe- ja kasvuyritykset ovat kansainvälistyessään kohdanneet. Tilintarkastajan oma yhteistyöverkosto omine talouden, juridiikan, verotuksen ja riskienhallinnan asiantuntijoineen sekä ulkopuolisine yhteistyöverkostoineen laajentaa kansainvälistyvän perhe- ja kasvuyrityksen omaa tukiverkostoa huomattavasti. Kansainvälisessä yritystoiminnassa keskeinen onnistumisen edellytys on yrityksen oma motivoitunut ja innostunut henkilöstö. Kansainvälistymistä tukeva henkilöstön palkitseminen, joka vahvistaa myös yhteiseen hiileen puhaltamista, on toteuttavissa lukuisin keinoin. Oikea palkitsemistapa luo yritykseen yrittäjähenkisen kulttuuriin, mitä seminaarissakin moneen otteeseen peräänkuulutettiin. Kansainvälistymistä ei pidä perheyrityksissä arkailla, vaan kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia on haettava Suomen rajojen ulkopuolelta. Meidän tehtävänä on osaltamme auttaa suomalaisia kasvuyrityksiä menestymään, ja yhtenä yhteistyökumppanina meiltä on lupa edellyttää, että kokemuksemme ja osaamisemme ovat jatkuvasti käytettävissä. 3/11 VIEW 19

20 Intiasta löytyivät kasvun eväät Espoolainen Tecnotree on sulatellut reilut kaksi vuotta sitten ostamaansa intialaisyhtiötä. Kaupan tavoitteet on saavutettu, mutta helppoa yrityskulttuurien yhdistäminen ei ole ollut. Teksti: Jarno Forssell Kuva: Getty Images Ala-aulan seinälle ripustetut kaksitoista kelloa näyttävät kaikki eri aikaa. Kellojen alla olevat tekstit kertovat, miksi: Kuala Lumpur, Delhi, Pretoria, Dubai, Mexico City, Shannon, Espoo Telekommunikaatioalan IT-ratkaisuja toimittavan Tecnotree Oyj:n pääkonttorissa Espoon Suomenojalla eletään monien aikavyöhykkeiden tahdissa. Tecnotreen juuret ja johto ovat Suomessa, tuotekehi tys Espoon lisäksi Irlannissa ja Intiassa. Yrityksen asiakkaat, isot teleoperaattorit, toimivat Afrikassa, Lähi-idässä, Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Hoidamme Afrikan ja Lähi-idän alueen myynnin Dubaista ja Etelä-Afrikasta, Etelä- Amerikan Brasiliasta. Ei siitä tulisi mitään, jos me täältä Espoosta lähtisimme sinne myymään, sanoo talousjohtaja Tuomas Wegelius. Tecnotree myy teleoperaattoreille ITratkaisuja muun muassa veloitukseen, laskutukseen, asiakkuudenhallintaan ja sisältöliiketoimintaan. Yrityksen tuotevalikoima on lisääntynyt samalla, kun teleoperaattorit ovat muuttuneet puhelinliittymien ja laajakaistan tarjoajista digitaalisten palvelujen tarjoajiksi. Teleoperaattorit voivat hyödyntää kiinteää asiakaskuntaa ja nettiyhteyksiään ja tarjota erilaisia palveluja. Se on mahdollisuus myös meille. Mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää monipuolista tuotevalikoimaa, jotta Tecnotree voisi kasvaa orgaanisesti nykyisten asiakkaittensa mukana. Tuotevalikoimaa lähdettiinkin laajentamaan selvityksellä yritys ostosta jo vuodesta 2007 lähtien. Ymmärrystä kulttuurikirjosta Uusien tuotteiden lisäksi Tecnotree (silloin vielä Tecnomen) lähti hakemaan uusia asiakkaita ja kohtuuhintaista tuotekehitystä. Eri vaihtoehtoja punnittuaan yritysjohto päätti etsiä ostettavaa Intiasta. Investointipankkiirin avulla lähdettiin selvittämään vaihtoehtoja ja päädyttiin luvun alussa perustettuun Lifetreehen, jonka päämarkkinat olivat Lähi-idässä ja Afrikassa. Lifetreen tuotteet täydensivät Tecnomenin tuotevalikoimaa, eikä päällekkäisyyksiä juuri ollut, Wegelius kertoo. Kaupasta tiedotettiin joulukuussa 2008, ja viranomaishyväksynnän jälkeen kauppa toteutui toukokuussa Pystymme tekemään myös tuotekehitystä varsin kilpailukykyisillä kustannuksilla. Intiassa palkkataso on kohtuullinen. Jo vuoden alussa oli lähdetty yhdistämään kahden yrityksen toimintakulttuureita. Ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin kansallisten kulttuurien erityispiirteisiin. Meillä kaikilla on ominaispiirteemme, jotka tulee oppia tunnistamaan. Suomalaisia esimerkiksi pidetään kivikasvoina, joiden ilme ei värähdä, meni hyvin tai huonosti, Tuomas Wegelius sanoo. Myös toimintakulttuureissa on isoja eroja. Pohjoismaissa asiat hoidetaan epämuodollisesti eri tasoilla, mutta 97 prosenttia ihmisistä elää enemmän tai vähemmän autoritäärisessä kulttuurissa. Ei yhtä ainoaa oikeaa tapaa Yrityskulttuurien yhteen hitsaaminen on työlästä, mutta se on tehtävä, jotta ostava yritys voi saada yrityskaupasta tavoittelemansa hyödyt. Tecnotreelle oli välttämätöntä, että eri kulttuureista tulevat pystyvät työskentelemään sujuvasti keskenään. Esimiehet ja alaiset voivat istua eri maissa, projekteissa voi olla mukana ammattilaisia kolmesta eri kulttuurista. Yksi haasteista on erilainen tapa kommunikoida. Vaikka kaikki puhuvat englantia, erilaisiin ääntämyksiin tottuminen vaatii tottumista. Eroja on myös yhteydenpidon muodoissa: suomalaiset suosivat sähköpostia, intialaiset puhelinta. Me emme voi lähteä siitä, että suomalainen tapa on ainoa oikea. Meidän pitää kuunnella ihmisiä eri puolilta maailmaa ja katsoa, mikä olisi järkevä toimintatapa koko konsernin kannalta. Kulttuurisia haasteita on myös talousjohtajan omalla tontilla, taloudellisessa raportoinnissa. Intian ominaispiirre on huomattavan korkea byrokratian määrä. Tilinpäätöksen julkistaminen kestää kuukausia ja edellyttää valtavat määrät liitetiedostoja. Wegelius kertookin huomanneensa, kuinka joustava suomalainen byrokratia on. Tecnotree raportoi lukunsa Intiassa paikallisen Gaapin mukaan, ja konserniin raportoitaessa luvut sovitetaan eurooppalaiseen standardiin. Jo ennen yrityskauppaa kävimme KPMG:n kanssa läpi, miten paikalliset luvut muutetaan IFRS:n mukaisiksi. Saimme siitä sapluunan, jonka avulla muuntaminen tapahtuu näppärästi. Kaupasta selvät hyödyt Kolme vuotta sitten julkistetun Lifetreekaupan sulattelu on vielä kesken, mutta Wegelius sanoo, että jo nyt yrityskaupalla on saavutettu sille asetetut tavoitteet. Asiakkaille voidaan nyt myydä uusia tuot- 20 VIEW 3/11

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Tarkastusvaliokunnat ja hallituksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja Janne Vesa 19.11.2015 Arvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena oli arvioida hankkeen: tavoitteita tehdäänkö oikeita asioita? toteutusta tehdäänkö

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Tilintarkastukset ja niiden antama oppi

Tilintarkastukset ja niiden antama oppi GLOBAL SERVICE / INDUSTRY Tilintarkastukset ja niiden antama oppi AUDIT / TAX / ADVISORY / LINE OF BUSINESS 5.3.2008 Lisbet Kontula KHT Sisältö Sisäinen valvonta Olennaiset havainnot vuodelta 2007 Olennaiset

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta 27.5.2014 Jan Ljungman Legal Counsel Yleistä julkisten hankintojen lainsäädännöstä ja sopimussisällöstä Hankintalaki säätelee

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

kuukausikokous Audit Tax - Advisory Anneli Grönfors-Kallio

kuukausikokous Audit Tax - Advisory Anneli Grönfors-Kallio Sisäiset Tarkastajat ry kuukausikokous 21.11.2011 KPMG Audit Tax - Advisory Anneli Grönfors-Kallio KPMG - Sisäiset tarkastaja ry. Kuukausikokous Agenda 21.11.2011 14.00-14.20 14.20-14.40 14.40-15.00 KPMG

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Laskelma Helsingin Seniorisää arvosta tuloverotuksen pohjaksi

HELSINGIN KAUPUNKI Laskelma Helsingin Seniorisää arvosta tuloverotuksen pohjaksi HELSINGIN KAUPUNKI Laskelma Helsingin Seniorisää äätiön n kiinteistöjen arvosta tuloverotuksen pohjaksi ADVISORY Leif-Erik Forsberg KHT, JHTT Toimitusjohtaja KPMG Kunta Oy 5.8.2009 Toimeksiannon taustaa

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Johanna Uusitalo Työoikeuden asiantuntija, varatuomari Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Myyntityö Ruotsin markkinoilla

Myyntityö Ruotsin markkinoilla Myyntityö Ruotsin markkinoilla Nordic Export Partners Nordic Export Partners www.nexpa.se Ketkä? Antti Vuori Muutto Ruotsiin vuonna 2006 opiskeluja varten Alunperin kotoisin Tampereelta Viimeiset 5 vuotta

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

KONEen Tilinpäätös tammikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta

KONEen Tilinpäätös tammikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta KONEen Tilinpäätös 2008 23. tammikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta Q4 2008: Liikevaihdon ja liikevoiton hyvä kehitys jatkui Q4/2008 Q4/2007 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Toimitusjohtaja Juha Näkki 12.8.2015 Markkinakatsaus Suunnittelupalveluiden kysyntä oli alkuvuonna 2015 keskimäärin viime vuoden kysyntää paremmalla tasolla. Tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015 HTML5 - Vieläkö perinteinen webtestaus riittää? Antti Pirinen 15.1.2015 Esittäjä Antti Pirinen Antti Pirinen Valmistunut TKK:lta 2006, pääaineena tietoliikenneohjelmistot, sivuaineena yritysturvallisuus.

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Vuoden 214 tilinpäätöstiedote 1.2.215 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset alenivat 5 % y-o-y 914 (958) milj.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Copyright Lasse Karjalainen

Copyright Lasse Karjalainen Ideoista liiketoiminnaksi miten kaupallistan ideani Lasse Karjalainen, Highline Oy (lasse.karjalainen@highline.fi, 0400 716 420) (Sympa Oy, Pulsan Asema Oy, Simulo Oy, Efecon Oy) Kaikki lähtee ideasta

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja Kemira Tammi - kesäkuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 28.7.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Etteplan vuonna. Kannattavan kasvun vuosi. Toimitusjohtaja Juha Näkki

Etteplan vuonna. Kannattavan kasvun vuosi. Toimitusjohtaja Juha Näkki Etteplan vuonna Kannattavan kasvun vuosi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2016 Markkinakatsaus Talouden kehityksen epävarmuus oli tunnusomaista koko vuodelle. Kysynnässä oli huomattavia markkina- ja asiakastoimialakohtaisia

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot