lehti omaishoitajille ja läheisille Kansainvälisyys Valoa ja iloa arkeen

Transkriptio

1 Lähellä lehti omaishoitajille ja läheisille Kansainvälisyys Valoa ja iloa arkeen

2 Lähellä sisältö 4Liiton opintomatka suuntautui tällä kertaa Brysseliin Pääkirjoitus... 3 Euroopan Unionin ytimessä... 4 Läsnäolo tärkeämpää kuin puhe... 8 Tarpeistaan ja toiveistaan saa puhua Helmiä kiitokseksi urheudesta Lähellä UUTISIA Lisää rahaa omaishoitoon! Potkien perille Valoa ja iloa arkeen Annelin ajatuksia AJANKOHTAISTA Rentouttavaa meren kohinaa Lähellä ASIOITA AJASSA Sari Mäkinen yhdistää kotikutsuilla työn ja harrastuksen. 10 Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virneksen mielestä yhteiset voimavarat on saatava omaishoitoa hyödyntäväksi. NURKAN TAKANA Käthe Kollwitz läheistensä myötäeläjä LAKIMIES LÄHELLÄ LÄÄKÄRI LÄHELLÄSI SVENSK RESUMÉ PAIKALLISYHDISTYKSET Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2013 kaikille Lähellä -lehden lukijoille Eurocarers-vuosikokous keräsi edustajia 13 Euroopan maasta. Uudenmaan cp-yhdistyksen myymiä kynttilöitä.

3 Pääkirjoitus Luottamus on A ja O Luottamus on määritelty tunteeksi tai varmuudeksi siitä, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. Luottamusta joudumme mittaamaan erilaisissa arkipäivän tilanteissa. Pieni lapsi on riippuvainen huoltajastaan, hänen luottamustaan ei vielä mikään ole horjuttanut. Aikuisena kohtaamme monia tilanteita, joissa matto vedetään alta. Kokemus loukkaa paitsi tapahtumana, myös tunnetasolla, koska toinen osapuoli ei ole toiminut odotustemme tai sopimustemme mukaan. Perheemme silmäterä, pieni lapsenlapseni Iida täytti juuri kaksi vuotta. Iidan elämässä äiti on maailman turvallisin aikuinen, jonka ympärillä elämä pyörii. Myös äidille lapsi on kaikki kaikessa. Huoli oli suuri, kun lapsi korvatulehduksen yhteydessä sai kovan hengenahdistuksen. Hänet kiikutettiin lääkäriin, joka ei ollutkaan kiinnostunut lapsen sairaudesta, vaan siitä, miten on mahdollista, että vaikeasti vammaisella tyttärelläni on lapsi. Tyttäreni koki lääkärin käytöksen epäasialliseksi. Hän olisi kaivannut pikaista apua lapselleen ja kenties tukea omalle jaksamiselleen. Luottamus terveydenhuoltoa kohtaan sai kovan kolauksen. Onneksi asia ratkesi niin, että Iidakin sai tarvitsemansa lääkityksen. Omaishoitajat ja Läheiset - Liitossa kohtaamme päivittäin tilanteita, joissa vesilasi läikkyy yli. Ihmiset kokevat, että heidän luottamuksensa on petetty ja tunne siitä, että on tullut väärinkohdelluksi on aiheellinen ja energiaa syövä. Näin loppuvuodesta monissa kunnissa eletään tiukkoja aikoja. Todelliselta luottamuksen pettämiseltä tuntui Vantaan omaishoitajista, kun kaupunki kesken vuoden ilmoitti muuttavansa tuen kriteereitä. Jo pelkästään termi sopimus tarkoittaa sitä, että molemmat osapuolet pitävät, minkä ovat luvanneet. Tällä oli myös taloudellista merkitystä. Koko kuluneen kesän olemme eläneet tiedotusvälineiden myllerryksessä. Milloin EU on syyllinen talouden ah- dinkoon, milloin taas on taisteltu hoitajamitoituksista ja siitä löytyykö meillä vastauksia ikääntymisen haasteisiin. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton opintomatkalla Brysselissä halusimme paikan päällä todeta sen, miten omaishoidon kehittämistä EU:ssa edistetään. Koko Euroopassahan on arviolta sata miljoonaa omaishoitajaa ja omaishoito on tunnettu ja tunnustettu hoitomuoto, jota myös Euroopan parlamentin omaishoidon intressiryhmä seuraa. Euroopassa on paljon hyvää yhteistyötä. Tästä juttumme Ruotsin Varbergistä. Euroopan kauneimmilla rannoilla lomaili omaishoitajia Avainapteekkien tuella. Heidätkin tapaamme tässä lehdessä. Kurkistamme myös Euroopan ulkopuolelle Kanadaan. Meillä on alkamassa uusi kuntien valtuutettujen toimikausi. Nyt on aika vaatia lupausten toteuttamista. On voitava luottaa. Luottamuksellista, rauhallista ja lämpimiä tunteita uhkuvaa joulun aikaa ja onnea tulevalle vuodelle kaikille Lähellä -lehden lukijoille! merja.salanko-vuorela@omaishoitajat.fi Julkaisija: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh , faksi , kotisivu Päätoimittaja: Merja Salanko-Vuorela merja.salanko-vuorela@omaishoitajat.fi Tiedotuskoordinaattori: Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi Toimitussihteeri: Juha Viitanen Toimitusneuvosto: Pirkko Jyväkorpi, Annikki Korhonen (puh.joht.), Matti Mäkelä, Merja Salanko-Vuorela, Marianne Lind, Juha Viitanen Svensk ResumÉ: Maria Österlund Osoitteenmuutokset: Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh Ilmoitusmyynti: Eija Sonninen, puh , faksi (09) , eija.sonninen@tjm-systems.fi Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy, PL 75, Espoo, puh. (09) , faksi (09) Ulkoasu: Forssa Print/taittopalvelu Anita Ukkonen ja Päivi Sillstén-Jokela Painopaikka: Forssa Print. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Seuraava lehti ilmestyy KANsi: Omaishoitaja Aarre Alanen EU parlamentin omaishoidon intressiryhmän kokouksessa. KANNEN PÄÄkuva: Juha Viitanen lähellä 4/2012 3

4 Teksti: Kaarina Johansson ja Merja Kaivolainen Kuvat: Juha Viitanen Euroopan Unionin ytimessä B 4 lähellä 4/2012 ryssel kaupunkina ei ole Vau! -kaupunki, vaan avautuu vähitellen. Jos Pariisi, New York tai Lontoo ovat kuin Chearleadersit, jotka nähdessä tulee heti Vau! -tunne, niin Bryssel näyttäytyy kuin sivussa istuva pujoliivinen poika, joka on viisas, ystävällinen ja jonka taskuista löytyy aarteita ja herkkuja. Emäntämme, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoi tämän vertauksen Brysseliin tutustumisen lähtökohdaksi. Me emme ehtineet tästä pojasta nähdä kuin vilauksen, mutta vertaus osui kohdalleen ja kaupunki antoi sympaattisen kuvan itsestään. Porukkamme koostui eri puolilta Suomea tulevista omaishoidon asiantuntijoista. Kolme henkilöä jäi erityisesti mieleen: Marja Hukka Kouvolasta, joka oli ottanut tavoitteekseen kysyä tilaisuuden tullen vammaisten oikeuksien toteutumisesta. Ja sen hän tekikin! Erityisesti vammaisten ihmisten rauhoittaminen lääkehoidolla huolestutti hänen mieltään. Toinen mieleen jäänyt henkilö on Raili Rantanen Mikkelistä. Hän oppi matkalla tärkeän lobbaamisen taidon ja myös käytti sitä! Ja sokerina pohjalla: Salme Lehtonen Ruovedeltä. Hän oli elämänmyönteinen, hersyvää huumoria viljelevä seniori, joka on monessa mukana. Hän Liiton opintomatkalla Brysselissä tutustuttiin EU:n komission ja parlamentin sekä Suomen edustajiston toimintaan, osallistuttiin omaishoidon intressiryhmän kokoukseen ja ehdittiinpä vielä maistaa simpukoita ja vohveleitakin. Salme Lehtonen ja Aarre Alanen EU-parlamentin ovella. matkustelee maailmalla, on vilkkaassa vuorovaikutuksessa jälkeläistensä kanssa kansainvälisestikin. Hän tekee monenlaista vapaaehtoistyötä, näyttelee, järjestelee retkiä, toimii järjestöissä. Oli ilo kuunnella hänen vastaustaan

5 kännykkään: Kerro asiasi lyhyesti, olen nyt juuri Brysselissä.. Monipuolista ohjelmaa Sirpa Pietikäinen oli järjestänyt kattavan ohjelman, jonka puitteissa tutustuimme Euroopan Unionin eri toimielimiin ja niiden hallintoon ja työskentelytapoihin. Kuulimme eri maiden edustajien työskentelytavoista, miten he vievät asioita eteenpäin parlamentin ja neuvoston työryhmissä. Niissä lobbaamista käytetään yhtenä keinona. Työskentelyssä kaikilla tasoilla oli suuntaa antavana keinona prosessijohtaminen. Asioita tuotiin neuvotteluun, niitä käsiteltiin yhdessä, puolin ja toisin tehtiin myönnytyksiä niin kauan että päädyttiin yhteisesti sovittuun kompromissiin. Päätös on kollegiaalinen, johon kaikki osapuolet sitoutuvat. Jälkeenpäin ei sanota: Minä olisin päättänyt toisin.. tai Kyllä me mutta kun nuo toiset. Kuunnellessa tämä untui järkevältä ja helpolta, mutta käytännössä jonkun asian päätökseen saattaminen voi kestää vuodenkin. EU-parlamenttissa Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Liitto ei toimi kenenkään ehdokkaan puolesta eikä ota poliittisesti kantaa. Opintomatka oli EU:n tukema tutustumiskäynti Euroopan parlamenttiin jonne europarlamentaarikot saavat kutsua vieraita. Noin ihmistä työllistävä parlamentti oli jo pelkältä kooltaan kunnioitusta herättävä kokonaisuus. EU:n jäsenmaiden määrä konkretisoitui parlamentin seinillä ja ikkunoissa oleviin tervetuloteksteihin, jotka lukivat kaikilla 23:llä parlamentissa käytössä olevalla virallisella kielellä. Kuulimme Olli Rehnin kabinettiin kuuluvan Anna-Kaisa Itkosen esityksen komission toiminnasta osana EU:n kokonaisuutta. Hän korosti, että komission 27 komissaaria tekevät aina kollegiaalisen päätöksen eli he vastaavat siitä yhdessä. Näin esimerkiksi yhtä komissaaria ei voida erottaa, vaan koko komissio on erotettava, mikäli parlamentti päättää, että komissio ei enää nauti sen luottamusta. Mari Tuominen piti yleisesittelyn EU -parlamentista. Puheenvuorossaan hän korosti EU:n perustarkoitusta ja arvoperustaa Euroopan maiden demokratiaa, vapautta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia puolustavana yhteisönä. EU:n jäsenvaltioiden erilaisista lähtökohdista ja näkemyksistä huolimatta valtioiden välisessä yhteistyössä on enemmän voimaa kuin yksittäisellä valtiolla. Mari Tuomisen mukaan tämän työn tuloksellisuus ja merkitys sai tunnustusta EU:lle tänä vuonna myönnetyssä Nobelin rauhanpalkinnossa. Yleisesittelyn jälkeen Sirpa Pietikäinen kertoi työstään Eu-parlamentaarikkona, eli Sirpan omin sanoin Miten homma oikeasti toimii. Puheenvuorossaan hänkin korosti yhteistyön tärkeyttä EU:n jäsenvaltioiden kesken. EUparlamentin työssä tämä näkyy Sirpa Pietikäisen mukaan EU-parlamentaarikkojen keskinäisenä kunnioituksena ja toisten mielipiteiden arvostamisena. EU-parlamentin edustajana Sirpa Pietikäinen kertoi edustavansa Suomen kansalaisten ääntä. Työnsä peruslähtökohdaksi hän nimesi ihmisten perusoikeuksien kunnioittamisen. Perusoikeuksien tulisi olla samat kaikille, riippumatta esimerkiksi ihmisen terveydentilasta, iästä, sukupuolesta tai kulttuurisesta taustasta. Omaishoitoa ja omaishoitajien tukemista tulisi myös tarkastella tästä perusoikeuksien turvaamisen näkökulmasta niin Suomen kuin koko EU:n tasolla. EU-parlamentissa toimivat eri asioihin keskittyvät taustaryhmät ovat tärkeitä asioiden käsittelyn ja erilaisten näkökulmien esiin nostamisen foorumeita. Omaishoidolla on oma intressiryhmänsä, jonka kokoukseen pääsimme osallistumaan. KUKA TEKEE MITÄKIN? lähellä 4/2012 5

6 Liiton varapuheenjohtaja Kaarina Johansson (oik.) kiittää europarlamentaarikko Sirpa Pietikäistä matkastamme. Matkalla tutustumaan EU-komission toimintaan. Euroopan Unionin ytimessä Sirpa Pietikäisen avustajat Sami Lahdensuo, Kiti Vihavainen ja Aino Valtanen pitivät matkalaisista hyvää huolta. Jos kosket tämän patsaan jalkaa, saat onnea loppuelämäksesi. Väitteen todenperäisyyttä kokeilemassa Anja Tauriainen (vas.) ja Marjatta Uusitalo. Aikaa riitti myös ostoksille. Opintomatkalaiset osallistuivat parlamentin omaishoidon intressiryhmän kokoukseen. 6 lähellä 4/2012

7 koti ja asuminen Turvallista arkea kellon ympäri! Validia-palvelut Tarjoamme lomitusasuntoja omaishoitajien käyttöön seuraavissa asumispalveluyksiköissä: Pohjois-Suomi: Kokkola, Oulu Itä-Suomi: Iisalmi, Kajaani, Kuopio, Mikkeli Länsi-Suomi: Jyväskylä, Tampere (Ritakatu ja Hervanta), Vaasa, Pori Etelä-Suomi: Helsinki (Porslahti), Vantaa, Turku, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola Ole yhteydessä oman alueesi yksiköiden palvelupäälliköihin: (kohdasta Yhteystiedot), niin saat lisätietoja omaishoidon lomituksen palveluista. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Mannerheimintie 107, Helsinki Lue lisää: lähellä 4/2012 7

8 Ilmiöitä Teksti ja kuva: Pia Järnstedt Läsnäolo tärkeämpää kuin puhe Muistisairasta auttaa se, että on joku, joka ottaa tunteet ja muistikuvat vastaan ja sanoittaa ne, mikä osaltaan vähentää ahdistusta. TunteVa -toimintamallin käyttö ei ole temppujen tekemistä, vaan pitkäaikaisen luottamussuhteen luomista. Luottamus syntyy aidon vuorovaikutuksen kautta. Tuntevamenetelmän käyttö ei edellytä valehtelua, vaan muistisairaan rinnalla voi kulkea hetken verran hänen maailmassaan. Ihmiselle on tärkeää kokea kuuluvansa johonkin, olla osa yhteisöä. Omaishoidossa yhteenkuuluvuuden tarpeiden tukeminen onnistuu hyvin. Omaishoidossa on se etu, että omaishoitajat ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa hoidettaviensa kanssa. Sanalliset ja sanattomat vuorovaikutuksen keinot Hoivaaminen on vuorovaikutusta. Kun ymmärtää toista, häntä on myös helpompi auttaa. Ymmärryksen lisääntyessä herää myötätunto ja sitä kautta syntyy yhteys ihmiseen. Muistisairaan läheisillä voi olla usein tunne, etteivät asiat etene puheen avulla, vaan asiat menevät väittelyksi. Tällöin voisi pysähtyä muistisairaan vierelle ja pyrkiä kohtaamaan häntä enemmän katseen, kosketuksen ja yh- 8 lähellä 4/2012 teisen rytmin löytymisen kautta. Joskus yhdessä koettu hiljaisuus on syvintä kohtaamista, vilpitöntä läsnäoloa. Muistisairas kokee tulevansa aidosti kohdatuksi tai nähdyksi. Myös häntä hoitava läheinen kokee onnistuneensa ja vuorovaikutus on palkitsevaa ja tyydyttävää. Omalla toiminnalla voi vaikuttaa siihen, millaista elämä muistisairaan kanssa on. Kun keskittyy kohtaamiseen, alkaa ymmärtää muistisairasta paremmin. Kärsivällisyys lisääntyy ja eivätkä tilanteet kärjisty niin helposti. Tärkeintä ei ole keskittyä siihen, mikä on totta vaan siihen, miltä muistisairaasta ihmisestä tuntuu. Muistisairas ei pysty muuttumaan, mutta hoitaja voi muuttaa omaa asennettaan. Puutteiden osoittamisen sijasta voi lähteä siitä, että kaikenlaiset tunteet ovat oikeutettuja. Kun tunteet hyväksytään, muistisairas tuntee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi. Uusi suunta keskusteluun Etenkin muistisairauden alkuvaiheessa on tärkeä kunnioittaa toisen ihmisen omaa aluetta. Ihminen kokee menettävänsä elämänhallintansa ja on siksi herkkä nolostumaan. Sairau- TunteVaksi projektin työntekijä Hillervo Pohjavirta kertoo TunteVatoimintamalliin tutustuneen omaishoitajan sanoneen, että moni riita olisi jäänyt riitelemättä, jos olisi tietänyt ja osannut toimia toisin. den edetessä arvostaminen voi olla tunnepitoisempaa. Kun lähimuisti heikkenee, muistisairas alkaa vahvistaa itseään tunnemuistojen ja mielikuvien avulla. Kun muistellaan tunteiden tasolla, hoitajan ei tarvitse ottaa kantaa siihen, ovatko asiat oikeasti tapahtuneet. Jokainen muistaa asiat tavallaan. Usein me juutumme turhaan pieniin totuuksiin silloinkin, kun niillä

9 Teksti: Hillervo Pohjavirta TunteVa -toimintamalli TunteVa -toimintamalli Tampereen Kaupunkilähetys ry:n TunteVa - toimintamalli tukee muistisairaan ihmisen hoitoa Tampereen tunnepohjaisen Kaupunkilähetys vuorovaikutuksen ry:n TunteVa - toimintamalli keinoin. TunteVa tukee Kotimainen -hoitaja TunteVa luo luottamussuhteen -kirja syntyy Raha-automaattiyhdistyksen muistisairaan ihmisen hoitoa tunnepohjaisen vuorovaikutuksen keinoin. TunteVa -hoitaja luo luottamussuhteen muistisai- tuotteena. Kirja on tarkoitettu muistisairaita työkseen hoita- tukeman Dementiahoito TunteVa ksi -projektin ( ) muistisairaaseen ihmiseen. Hän huomioi hoidettavan tunteet, tarpeet ja muistisairauden vaiheen ja valitsee sopivan lähestymistavan. raaseen ihmiseen. Hän huomioi hoidettavan tunteet, tarpeet ja ville ja kaikille myötäelävästä vuorovaikutuksesta kiinnostuneille. Kirjaa voi toedustella Tampereen kaupunkilähetyksestä. muistisairauden vaiheen ja valitsee sopivan lähestymistavan. Kotimainen TunteVa -kirja syntyy Raha-automaattiyhdistyksen tukeman Dementiahoito TunteVa ksi -projektin ( ) tuotteena. Kirja on tarkoitettu muistisairaita työkseen ei ole siinä hoitaville hetkessä ja merkitystä. kaikille myötäelävästä Muistelu antaa ihmiselle läpikäyminen tuottaa miselle ajanraalle ovat mitä, missä ja milloin vuorovaikutuksesta Muistojen kiinnostuneille. tisairaalle Kirjaa ih- voi Hyviä toedustella kysymyksiä muistisai- Väittely Tampereen ei johda mihinkään kaupunkilähetyksestä. toivottavaan, siksi siitä kannattaakin pyrkiä Teksti: eroon. Hillervo Pohjavirta läsnä nyky- Onko nyt aa- mitä - ja miten - ja millainen - voimia olla iloa ja vahvistaa kohtaisia. -kysymykset kuten myös kuka -, Muistojen läpikäyminen tuottaa hetkessä. ihmistä. mu vai ilta tai kysymykset. Miksi -kysymyksiä iloa ja vahvistaa ihmistä. Muistisairas ihminen voi saada muistelun kautta arvostusta, hyväksymistä ja turvallista läheisyyttä. Koska uudet asiat eivät jää mieleen, ihminen jäsentää nykyisyyttä muistojen kautta. Muisti heikkenee, mutta paljon elämänviisautta on vielä jäljellä. Muistisairas voi yllättää hoitajansa oivalluksillaan. Keskusteluihin löytyy uusi ulottuvuus, kun alkaa puhua niistä asioista, jotka ovat muisodottaako kiireinen työ tekijäänsä tai lapset äitiä. Tällaiset väittelyt eivät auta. Puhetta voi jatkaa luontevasti tarttumalla tunteisiin ja tarpeisiin. Voi kysyä, miltä tuntuu herätä aamulla aikaisin tai millaista on valvoa myöhään. vältetään, sillä ne vaativat loogisuutta, joka ei välttämättä onnistu. Ihminen voi kokea miksi -kysymyksen syytöksenä. Tärkeää on odottaa vastausta ja kuunnella herkällä korvalla. Kotosalla asut itsenäisesti, mutta et yksin. Kotosalla-asuminen on YH Länsi Oy:n ja Kotosalla Säätiön yhdessä kehittämä nykyaikainen ja ainutlaatuinen päivittäisen hyvinvoinnin mahdollistava asumismuoto yli 55-vuotiaille. Kotosalla-asuminen tarjoaa asukkaalle turvallisen kodin, toimivan ympäristön ja palveluiden sekä harrastusmahdollisuuksien muodostaman laadukkaan kokonaisuuden. Kotosalla-kotien suunnittelussa huomioidaan myös ikäihmisen elämään liittyvät muuttuvat tarpeet, jotta elämä omassa kodissa olisi mahdollisimman vaivatonta. Ihmisten läheisyys, yhdessä toimiminen ja huolenpito ovat arkipäivää Kotosalla. Tampereen Kaupunkilähetys ry Järjestötyön keskus Aleksanterinkatu 31 A 1, Tampere puh. (03) lähellä 4/2012 9

10 Teksti: Malla Heino ja Yrjö Mattila Kuvat: Malla Heino Tarpeistaan ja toiveistaan saa puhua On sallittua ajatella itseään, ja hienoja kenkiä Näillä sanoilla avasi ruotsalaisten radioäänenä tuntema Lisa Syrén omaishoitaja itsekin omaishoitajien ja heidän kanssaan kunnissa ja järjestöissä töitä tekevien yhteisen tapahtuman Ruotsin Varbergissa. Tervehdykseen sisältyi vahva viesti arvostuksesta, itsetunnosta ja kunnioituksesta, joka jokaiselle omaishoitajalle kuuluu. Omia tarpeita, toiveita ja haaveita saa ja pitää olla. Göteborgin lähellä Varbergissa toukokuussa jo neljättätoista kertaa järjestetty omaishoidon seminaari- ja messutapahtuma eli Anhörigriksdagen oli koonnut jälleen runsaan osanoton, lähes 700 ihmistä. Ruotsalaisten otetta mukaansa tempaavan tapahtuman jär- jestämisessä saattoi vain ihailla. Tuli mieleen, että isäntämme ja emäntämme olivat onnistuneet tilaamaan jopa loisteliaan kesäsään ja hedelmäpuutkin täyteen kukkaan. Järjestelyt sujuivat, kiinnostavaa asiaa puhuttiin niin esiintymislavoilla kuin näytteilleasettajien teltoissa, ja kaikki tapahtui mutkattomasti ja hymyjen kera. Päivien kokoavana teemana tänä vuonna oli työn ja omaishoidon yhteensovittaminen, kansainvälisin maustein. Omaishoidon asiat keskusteluttivat. Keskellä Eurocarersin sihteeri Frank Goodwin. Puheenvuoroista jäi mieleen Kansanterveysministeri Maria Larsson korosti omassa puheessaan omaishoitajien asiantuntijuutta, jota pyritään monin tavoin saamaan paremmin näkyviin ja päätöksenteon pohjaksi. Tätä varten tietoa omaishoitajien elämäntilanteesta ja tarpeista kerätään entistä systemaattisemmin suoraan heiltä itseltään ja se tallennetaan tietopankkiin. Madeleine Starr Ison-Britannian omaishoitajajärjestöstä Carers UK:ta oli seminaarin pääpuhuja ja hyvästä syystä. Järjestö on lähes viisikymmenvuotisen toimintansa aikana tehnyt pioneerityötä monella omaishoidon osa-alueella, kuten työn ja omaishoidon yhteensovittamisen kysymyksissä. Varbergissa Madeleine kertoi heidän työnantajayhteistyöstään. Employers for Carers, joka voisi suomeksi taipua muotoon Omaishoitajaystävälliset työnantajat, on Carers UK:n alulle panema työnantajien ja omaishoitajajärjestön yhteistyöfoorumi. Englantilaisten kokemusten perusteella työnantajia kannattaa varmasti rohkaista tutustumaan oman henkilöstönsä tilanteeseen Suomessakin, molempien osapuolten eduksi. Robert Anderson, Eurocarers:n irlantilainen puheenjohtaja, kosketteli samaa teemaa eli omaishoidon tunnistamista ja mahdollistamista työpaikoilla. Meistä kaikista yllättävän moni kun on jossain työuransa vaiheessa samalla myös omaishoitaja. Eurooppalainen yhteistyö nosteessa: ääni kuuluu jo! Anhörigriksdagen yhteydessä kokoontuivat eurooppalaisen omaishoitajien yhteistyöjärjestön Eurocarersin edustajat vuosikokoukseen, jossa oli lämmin ja keskusteleva tunnelma. Olimme kuin kansainvälinen vertaistukiryhmä, joka 10 lähellä 4/2012

11 Madeleine Starr kertoi Iso-Britannian omaishoitajaystävällisistä työnantajista. työnä. Silloin meillä on toivottavasti uutta kerrottavaa esimerkiksi Suomen ensimmäisestä kansallisesta omaishoidon kehittämisohjelmasta. Vuoden 2013 kokous pidetään todennäköisesti Dublinissa Irlannissa. Länsinaapurissa onnistuttiin mainiosti niin sisältöjen, toteutuksen kuin ilmapiirinkin puolesta. Siinäpä meille on haastetta tulevan vuosikokouksen suunnitteluun. Tämän seminaarissa kuullun lauseen voi jokainen laittaa omaan mietintämyssyynsä: Kukaan ei ole saanut Nobelia hiljaa olemisesta. Tarpeistaan ja toiveistaan pitää saada puhua. ymmärsi toisiaan, vaikka kieliasut vaihtelivatkin kovasti! Osallistujia oli meidän suomalaisten ohella ilahduttavan monesta maasta: Saksasta, Tanskasta, Hollannista, Belgiasta, Venäjältä, Isosta-Britanniasta, Irlannista, Italiasta, Virosta, Sloveniasta, Tsekistä, Slovakiasta ja tietenkin isäntämaasta Ruotsista. Totesimme, että omaishoito todella yhdistää yli rajojen ja että yhteinen äänemme, eurooppalaisittain jossain miljoonan välillä, kuuluu entistä paremmin monilla areenoilla. Esimerkiksi Euroopan parlamentissa toimii omaishoidosta kiinnostuneiden euroedustajien ryhmä, joka tekee tiivistä yhteistyötä Eurocarers:n kanssa. On tärkeää olla muka- na vaikuttamassa EU-tason lainsäädännön kehittämiseen myös euroedustajien omaishoidon intressiryhmän kautta siitä huolimatta, että omaishoidon lainsäädännöstä päätetään pääosin jäsenvaltioiden sisällä. Eurocares -vuosikokous Suomeen 2014 Vuosikokouksessa uusia järjestäjävastuuta ottavia maita toivottiin mukaan entisten Irlannin, Kreikan, Skotlannin ja Ruotsin jatkoksi. Myös Suomen halukkuutta toimia isäntänä kysyttiin ja lupasimme tutkia mahdollisuuksiamme järjestää se vuonna 2014 Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton ja Suomen Omaishoidon verkoston yhteis- Eurocarers on omaishoidon eurooppalainen yhteistyöjärjestö, johon kuuluu yhteensä yli 60 omaishoitajajärjestöä sekä omaishoidon tutkimus- ja kehittämistyötä tekeviä organisaatioita 27:ssä maassa. Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry on kuulunut EuCa:an vuodesta 2007 alkaen. Eurocarersin tavoitteena on edistää omaishoitajien asiaa niin kansallisella kuin Euroopan Unionin tasolla tukemalla omaishoitajajärjestöjen perustamista antamalla omaishoitajille yhteinen eurooppalainen ääni vaikuttamalla kansalliseen ja EU-tason politiikkaan lisäämällä tietoisuutta omaishoidon asioista levittämällä tietoa ja hyviä käytäntöjä kehittämällä tutkimusagendaa välittämällä tietoa keskeisistä EU-linjauksista Eurocarers toimii Euroopan parlamentin omaishoidon intressiryhmän sihteeristönä. lähellä 4/

12 Teksti: Marianne Lind KuvaSSA: MARTININ HELMINAUHA Helmiä kiitokseksi urheudesta Elämän palapeli voi mennä uusiksi. Näin kävi 11-vuotiaalle Martinille, jolla diagnosoitiin keväällä 2012 juveniili dermatomyosiitti (JDM). Kanadan Torontossa asuva Martin on synnynnäinen joukkueenjohtaja. Jo puolivuotiaana hän juhli serkkunsa häitä puoleen yöhön. Iloinen, energinen poika, joka tempasi kaikki mukaan menoon. Mitä tahansa osuikin eteen, Martin innostui välittömästi. Martinin normaaliin päiväohjelmaan kuului koulunkäynnin lisäksi jalkapalloa ja ylitse muiden judoa kaksituntisine harjoituksineen pari kolme kertaa viikossa. Erivärisiä judovöitä ehtikin kertyä keltainen, oranssi ja vihreä. Pojan lempiharrastuksiin kuuluivat myös shoppailu ja äidin apukokkina toimiminen eksoottisia ruokia valmis- tettaessa. Kaiken aktiivisuuden ja tietokoneinnostuksen sivussa koulunkäynti sujui loistavasti. Yllättävä käänne pikkujudokan arkeen Maaliskuisena perjantaina judoharjoituksista tullessaan Martin valitti 12 lähellä 4/2012

13 suussa olevia rakkuloita eikä pystynyt syömään mitään. Maanantaina hammaslääkäri määräsi hänelle suuhun laitettavaa salvaa, jonka ansiosta rakkulat katosivatkin nopeasti. Seuraavalla viikolla Martin teki äitinsä kanssa normaaliin tapaan viiden kilometrin lenkin. Illalla hän tunsi olonsa heikoksi ja totesi jalkojensa särkevän. Ensimmäisen kerran Martin ei halunnut mennä judotunneille. Viikon edetessä pojan kunto heikkeni, ja hän tarvitsi apua sängystä ja autosta nousemisessa. Myöskään portaiden nousu ei sujunut ilman apua, ja Martinin kodissa on neljä eri tasoa. Koulun alkamista edeltävänä viikonloppuna Martinin poskiin ja kämmenselkään ilmestyi ihottumaa. Kouluun menemisen sijaan poika vietiin maanantaina pediatrin vastaanotolle. Tämä oli ymmällään oireista, koska Martinilla ei ollut kuumetta eikä kurkkukipua. Verikokeiden tulosten mukaan pojalla oli massiivinen lihaskudosrappeuma, joten siltä istumalta matka jatkui pediatrilta Toronton Sick Kids Hospital -sairaalaan. Tsemppiä rohkeudelle Juveniili dermatomyosiitti Autoimmuunitauteihin kuuluva nuoruusiän dermatomyosiitti, joka aiheuttaa kudoksissa tulehdusreaktion, vaikka ulkopuolista tulehduksen aiheuttajaa ei ole. Tarkkaa syytä ei tunneta. Tyypillisiä oireita ovat lihasheikkous, lonkka- ja olkaniveliä ympäröiviin lihaksiin keskittyvä kipu sekä kasvoissa, silmäluomien yläpuolella, rystysissä, polvissa ja kyynärpäissä esiintyvät ihoreaktiot. Näiden lisäksi väsymys sekä etenevä fyysisen suorituskyvyn ja liikkuvuuden rajoittuneisuus ovat tyypillisiä. Oireet esiintyvät yleensä symmetrisesti lähellä vartaloa olevissa lihaksissa. JDM on lapsilla erittäin harvinainen tauti, jota sairastaa arviolta neljä sadastatuhannesta lapsesta. Tytöillä tautia esiintyy kaksi kertaa yleisemmin kuin pojilla. Taudin tyypillisin puhkeamisikä on 4 10 vuotta. Toisin kuin aikuisilla, nuoruusiän dermatomyosiitilla ei ole yhteyttä pahanlaatuisiin sairauksiin. Tauti ei ole perinnöllinen eikä tarttuva. JDM on hoidettavissa oleva tauti. Lääkityksen tarkoituksena on hillitä taudin kulkua. Hoitamattomana JDM saattaa aiheuttaa vaurioita, jotka voivat olla lapsillakin peruuttamattomia. Tärkeimmät lääkkeet ovat kortikosteroidit, metotreksaatti ja syklosporiini. Lisäksi suonensisäisesti annettava immunoglobuliini (IVIG) sekä fysioterapia. Säännölliset kontrollikäynnit taudin ja hoidon haittavaikutusten seuraamiseksi ovat erittäin tärkeitä. Jos tauti on hoidettavissa, JDM:n ennuste lapsilla on yleensä hyvä. Lähde: PRINTO (Pediatric Rheumatology International Trials Organization) Sairaalassa lääkärin tiimi tutki Martinin ongelmaa. Ensimmäisen sairaalaviikon jälkeen reumalääkärit osallistuivat tutkimuksiin yhä useammin. Poikaa kohdeltiin niin hyvin, että nykyisin hän menee kuukausittaisiin kokeisiin mielellään. Neljän vuorokauden aikana Martinille tehtiin lukuisia kokeita: kymmeniä ellei satoja virus- ja verikokeita, ihokudostutkimuksia, sydänfilmejä ja -ultria, lihassähkö- ja keuhkotutkimuksia, magneettikuvauksia, fysio- ja toimintaterapeuttisia harjoituksia Toronto Sick Kids Hospital -sairaala on kehittänyt Bravery Beads -nimisen ohjelman, jonka mukaan jokainen pikkupotilas saa jokaisesta läpikäymästään kokeesta tai harjoituksesta yhden helmen kiitokseksi rohkeudestaan. Viikon aikana Martinin helminauha kasvoi yli metrin pituiseksi. Nyt Martinin jokapäiväiseen elämään kuuluu mittava lista lääkkeitä, joista kortisoni on keskeisessä asemassa. Alkuvaiheessa hän kävi kahden kuukauden ajan vesi- eli hydroterapiassa, jotta sai palautettua lihasvoimia. Runsas lääkitys ja liikunnan väheneminen ovat luonnollisesti tuoneet pojalle lisäkiloja. Judokasta luennoitsijaksi Toronto Sick Kids Hospital on opetussairaala. Niinpä lääkärit pyysivät iloista ja yhteistyökykyistä Martinia osallistumaan luennoille, joilla opastetaan toisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijoita. Heidän oli määrä haastatella lapsipotilasta tämän kokemuksista ja tuntemuksista. Heikkoudestaan huolimatta Martin lähti mukaan tähänkin hankkeeseen. Poika suostui myös siihen, että monet toisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijat tekivät hänen kanssaan fysioterapeuttisia harjoituksia. Koska Martin oli läpikäynyt saman polun ylilääkäreiden ja ryhmänvetäjien opastuksella, hän osasi jopa korjata opiskelijoiden tekemiä virheitä. Joskin huvittaviksikin, nämä sessiot osoittautuivat opiskelijoille erittäin hyödyllisiksi. Martinin perhe on ollut hyvin avoin pojan kunnosta ja kehottanut tätä toimimaan samoin. JDM luonnollisesti rajoittaa Martinin sporttisesti aktiivista elämää, eikä hän saa juurikaan viettää aikaa auringossa. Iho on aina muistettava suojata tarkoin. Samaan avoimuuteen perhe kehottaa myös muita vastaavassa tilanteessa olevia vanhempia. Pienempienkin oireiden ilmaantuessa ei kannata jäädä ihmettelemään, vaan kääntyä heti lääkärin puoleen. Perhe myös korostaa, että lääkäreiden kanssa tulee olla tarpeeksi sitkeitä. Koska JDM on äärimmäisen harvinainen sairaus, lääkärit usein tekevät väärän diagnoosin ja toteavat, että kysymys on kasvukivuista. lähellä 4/

14 LÄHELLÄ UUTISIA Kuluttajaparlamentti vaatii parannusta asiakkaiden oikeusturvaan Kuluttajaparlamentin täysistunto järjestettiin lokakuun alussa eduskunnan pikkuparlamentin auditoriossa. Myös Omaishoitajat ja Läheiset -liitto oli jälleen mukana ottamassa kantaa kuluttajien aseman kannalta keskeisiin kysymyksiin. Kuluttajaparlamentti on kuluttajapoliittisesti merkittävien kansalaisjärjestöjen vaikuttamiskanava. Sen päätapahtuma on vuosittain kokoontuva täysistunto, jossa keskustelujen ja äänestysten kautta muodostetaan yhteinen kannanotto kuluttajien aseman kannalta merkittäviin ajankohtaisiin teemoihin. Tänä vuonna käsiteltäviä teemoja olivat alkoholimainonnan täyskielto, kansalaisten oikeusturvan parantaminen vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa sekä terveyskeskusten käyntimaksujen poistaminen. Tilaisuuteen osallistui 27 äänivaltaista sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöä. Edellisen vuoden tapaan puheenjohtajana toimi tohtori Pentti Arajärvi. Äänestyksen tuloksen syntyneet kannanotot esitettiin eduskuntaryhmien edustajille järjestettävässä tilaisuudessa. Kuluttajaparlamentin vaatimuksia: Alkoholimainonta tulee kieltää kokonaan alkoholin kulutuksen vähentämiseksi ja terveysvalistuksen tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton työvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti Liitto äänesti aloitteen osalta tyhjää, sillä kannanotto alkoholipoliittisiin linjauksiin näin yksityiskohtaisella tasolla ei kuulu liiton perustehtäviin. Terveyskeskusten käyntimaksu tulee poistaa valtakunnallisesti vähävaraisten tukemiseksi ja terveyserojen vähentämiseksi. Kansalaisten oikeusturvaa tulee parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa. Suunnitteilla pieniä arjen palveluja omaishoitajille Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry ja Mikkelinseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry on käynyt Suomen Lions-Liitto ry:n D-piirin kanssa neuvotteluja pienimuotoisen palvelutoiminnan käynnistämiseksi omaishoitajien arjen tarpeisiin. Toiminta alkaa kokeiluna ensi vuoden syksyllä piirin alueella toimivissa liittomme paikallisyhdistyksissä. Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry kartoittaa omaishoitajien avun tarvetta esim. lehtien haravointiin, klapien hakkaamiseen, asiointiapuun jne. Leijonat puolestaan etsivät keskuudestaan näppäriä toimijoita omaishoitajien avuksi. Omaishoitajat ja Läheisetliiton perustajajäsen, aktiivinen alkuvuosien suunnannäyttäjä Vanhus-ja lähimmäispalvelun liiton toiminnanjohtaja Marja- Liisa Kunnas on siirtynyt viettämään eläkepäiviä. Kiitämme yhteistyöstä ja toivotamme hyviä tulevia vuosia. Ikääntyminen 2000-luvulla - juhlan aihe, haaste ja mahdollisuus Ikääntymisen monia ulottuvuuksia vapaamuotoisesti pohtimassa Annikki Korhosen (oik.) kanssa vasemmalta lukien Maltan, Venäjän, Unkarin, Hollannin ja Englannin edustajat. Wienissä järjestettiin syyskuussa UNECEN kansainvälinen kongressi Ensuring a society for all ages. Kongressin tavoitteena oli tarkastella ikääntymispolitiikan vaikutuksia kymmenen viime vuoden ajalta. Kongressiin osallistui 50 maasta noin nelisensataa osanottajaa, jotka olivat eri maiden hallitusten ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton edustajana oli Annikki Korhonen. Väestön ikääntyminen on 2000-luvun merkittävin trendi: se vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin toimiin. Pitkäikäisyys on yksi ihmiskunnan suurimmista saavutuksista. Vuonna 1950 maailmassa oli yli 60-vuotiaita 205 miljoonaa, mutta nyt melkein 810 miljoonaa! Vanhat ihmiset haluavat pysyä yhteisöjensä aktiivisina ja täysivaltaisina jäseninä. Heidän panoksensa yhteiskunnassa näkyy monin tavoin ja kasvaa koko ajan. He toimivat mm. kulttuuriperinteen siirtäjinä, mentoreina, vapaaehtoistyössä, taloudellisen avun antajina jälkeläisilleen, verkostojen solmijoina. Maailmanlaajuisia suuria haasteita ovat meillekin tutut asiat: mm. dementian voimakas lisääntyminen, hoitohenkilöstön ja -hoitopaikkojen vähäisyys, vanhojen ihmisten kaltoin kohtelu, uusien hoitomuotojen ja - käytäntöjen kehittäminen. Kaikissa maissa omaishoitoon liittyy suuria odotuksia ja paineita. Omaishoitajat ja Läheiset-Liitolla on tällä saralla paljon annettavaa muille maille ja varmasti myös jotain opittavaa. 14 lähellä 4/2012

15 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on ottanut kantaa Omaishoito ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa Omaishoidon määräraha vuoden 2013 talousarvioissa Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto on antanut lausunnon ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta. Tämän hetkisten laatusuositusten mukaan tavoitteena on, että 92 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä kansalaisista asuu kotona. Nykyistä asuntokantaa ei ole suunniteltu mm. kotona tarvittavan teknologian eikä omaisten antaman hoiva-avun näkökulmasta. Kehittämistyöryhmä on tehnyt 16 ansiokasta esitystä ikääntyneiden asumisolosuhteiden parantamiseksi. Kuitenkaan mielestämme esitetyt ehdotukset eivät riittävästi painota mahdollisuuksia omaishoitoon. Uudistettaessa ikääntyneiden asumiseen liittyvää ohjeistusta ja ohjelmia tulisi omaishoitajat mainita erillisenä erityistarpeita omaavana ryhmänä. Riittävä ja oikean suuntainen ohjeistus auttaisi päättäjiä korjaus- ym. avustusten suuntaamisessa. Hissien rakentaminen vanhoihin kerrostaloihin ja muut esteettömyysratkaisut ovat välttämättömiä. Kehittämisohjelmassa tulisi selkeästi huomioida ns. useamman sukupolven asumisvaihtoehdot. Uudisrakentamisen yhteydessä tulisi mahdollistaa omaishoidon onnistuminen. Asuntokantaan on saatava esim. pieniä sivuasuntoja suurempien huoneistojen oheen. Sosiaalihuoltolaki uudistuu Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on antanut lausunnon sosiaalihuoltolain uudistamisesta. Lakiluonnoksen pykälä 22 ottaa huomioon myös hoitavan omaisen. Tässä pykälässä tulee ottaa huomioon myös ennaltaehkäisevä näkökulma, koska tuen tarvetta voi olla runsaasti jo ennen kuin hoito on omaishoitolaissa edellytetyllä tavalla sitovaa. On huomioitava, että omaishoidon tuki ei ole sillä tavoin erityislainsäädäntöä, että sosiaalihuoltolaki yleislakina menee aina omaishoitolain edelle. Asiakkaan palvelutarvetta arvioitaessa tulee ensin selvittää mahdollisuus omaishoitolain mukaiseen omaishoitoon. Kunnan on järjestettävä omaisten ja läheisten tuki omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen yhdistelmänä siten kuin omaishoitolaissa on säädetty tai jos tämä ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista, järjestämällä omaishoitajien jaksamista edistäviä ja toimintamahdollisuuksia tukevia, sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuja tai muita vastaavia palveluja ja tukitoimia. Lakiluonnokseen tulisi lisätä luettelo niistä erityislaeista, jotka ovat käytettävissä silloin, jos riittävää ja sopivaa tukea ei omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain mukaisesti voida turvata. Laissa tulee korostaa riittävän pätevyyden omaavien ohjaajien palveluohjauksen antamista tarvitsijoille. Kunnan velvollisuutta varata sosiaalihuoltoon tarvetta vastaavat määrärahat ei ole sanottu riittävän vahvasti. Riittävät määrärahat ovat edellytys palvelujen saatavuudelle. Kansalaisten on voitava luottaa viranomaisen kanssa tekemänsä sopimuksen pitävyyteen, vaikka taloudellinen tilanne kunnissa voikin vaihdella. Lakiin tulisi lisätä kielto lopettaa tämän lain mukainen palvelu määrärahasyistä, mikäli omaishoidon tarve on edelleen olemassa. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry paikallisyhdistyksineen on vaatinut, että kunnat laatiessaan vuoden 2013 talousarviota kiinnittäisivät huomiota kuntalain 65 :n sisältöön. Omaishoidon tuki on kunnan tehtävä johon on varattava riittävät määrärahat vastaamaan paikallista tarvetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuslain 3 :än mukaan kunnan on osoitettava voimavaroja valtionosuuden perusteena olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Omaishoidon tuessa on kysymys kunnan yleiseen järjestämisvelvollisuuteen liittyvästä taloudellisesta tukitoimesta ja tähän tukitoimeen liittyvien palveluiden järjestämisestä. Talousarvion lainmukaisuutta valvotaan kunnallisvalituksen avulla. Torilla tavattiin! VALTAA VANHUUS on kahdeksan vanhusalan järjestön kampanja hyvän ikääntymisen puolesta. Haastamme kansalaiset ja tulevat kuntapäättäjät toimimaan rohkeasti hyvän vanhuuden puolesta. Vanheneminen koskettaa liikennettä, kauppaa, esteettömyyttä, kulttuuria. Se ei ole vain sosiaali- ja terveyspolitiikkaa - virtsatieongelmia tai vuodepaikkoja. Tämän päivän palvelumalleilla ja asenteella ei pärjätä tulevaisuudessa. Kampanjassa halutaan päätöksentekoon rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Tule mukaan ja valtaa vanhuus meille kaikille, myös itsellesi! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on oli mukana suurtapahtumassa Helsingin Senaatintorilla Tapahtuma keräsi runsaat osallistujaa. Tapahtumassa julkaistut Valtaa vanhuus -teeseihin voit tutustua -internetisivuilla jossa kerrotaan myös kampanjan loppuvuoden tapahtumista. lähellä 4/

16 Hoiva ja Huolenpito HAVUKOSKEN PALVELUKESKUS Eteläinen Rastitie 12, Vantaa puh. (09) , fax (09) Vuokra- ja omistusasuntoja vanhuksille, kotihoitoa, siivous- ja ateriapalvelua, vanhainkoti, ryhmäkoteja sekä mielenterveysyhteisöt Havurasti ja Myyrasti. ÄlÄ jää yksin miettimään soita edes suvanto-linja PUH toimintaa tukevat: Oikeusministeriö ja Raha-automaattiyhdistys ry Apua, tukea, neuvoa ja ohjausta kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille ikääntyneille. Valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin päivystää ti ja to klo Lakineuvonta joka parillisen viikon ke puh. (09) suomen vanhusten turvakotiyhdistys 16 lähellä 4/2012

17 hoiva ja huolenpito lähellä 4/

18 NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON Teksti ja kuva: Matti Mäkelä Lisää rahaa omaishoitoon! Kansa käy kipakkaa keskustelua hoidon ja huolenpidon järjestämisestä. Näkökulmia sarjassamme Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes valottaa omaishoidon kehittämistä kuntien näkökulmasta. Omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen kohdennetaan valtion talousarvioesityksen mukaan pysyvä 10 miljoonan euron lisäys vuositasolla. Miltä tämä lisäys kuulostaa? Valtionosuuden 10 miljoonan lisäys omaishoidon tukipalveluihin on sinällään myönteistä. Valtionosuudet ovat yleiskatteellisia, eivät korvamerkittyjä, joten kunnat voivat käyttää niitä harkinnan mukaan lakisääteisten palvelujen toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön KOHO -työryhmä (Kansallinen omaishoidon ohjelma) suosittelee, että valtionosuus kohdennettaisiin nykyisten omaishoidon tuen piirissä olevien omaishoitajien ja hoidettavien palveluihin, jotka tukevat omaishoitajien jaksamista. Ministeriö ja myös Kuntaliitto tulevat tiedottamaan asiasta kunnille. Onko 10 miljoonaa omaishoitoon suuri summa? Kunnat käyttävät omaishoidon tuen hoitopalkkioihin 152 miljoonaa euroa vuodessa plus sosiaaliturva-kustannukset. Lisäksi palveluihin käytetään arviolta samansuuruinen summa, eli yhteensä yli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Valtionosuuden lisäys on noin 3 - Omaishoidon syksy on väriä täynnä, niin kuin tämä hieno Reidar Särestöniemen taulu, Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes toteaa prosenttia kustannuksista. Kuntien toimintamahdollisuuksien kannalta on ristiriitaista, että samanaikaisesti kuntien valtionosuuksia leikataan ensi vuonna 756 miljoonaa euroa, ja myöhemmin hallituskaudella vielä lisää. Mitä tällä rahalla käytännössä saisi? Valtionosuus on noin 30 %:a palvelun kokonaiskustannuksista. Valtionosuuden lisäys tarkoittaa sitä, että kunnat käyttäisivät tämän johdosta palveluihin 30 miljoonaa, josta valtion osuus on 10 miljoonaa ja kuntien osuus 20 miljoonaa. Jos esimerkiksi omaishoitajaa saisi 100 euron palvelusetelin kuukaudessa tukipalveluihin, kustannukset olisivat 30 miljoonaa euroa vuodessa. Jotta vapaavuorokaudet 18 lähellä 4/2012

19 Kipua nivelissä? voitaisiin toteuttaa nykyistä paremmin, voidaan tuella edistää esimerkiksi sijaishoitomahdollisuuksia. Miten valvotaan, että raha menee oikeaan osoitteeseen? Lisävaltionosuuden vaikutuksen seuranta voidaan sisällyttää kuntakyselyihin, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee omaishoidon tuen toteutumisesta kunnissa. Kysymys voidaan ottaa mukaan myös tilastotietoja täydentävään kyselyyn, joita ministeriö lähettää aika ajoin kunnille. Olette mukana kansallisessa omaishoidon kehittämisen työryhmässä. Miten työ etenee? KOHO -työryhmä on päässyt työssään hyvään alkuun. Työryhmän kokoonpano on monipuolinen. Viranomaisten lisäksi järjestöt ja seurakunnat ovat edustettuina ryhmässä. Uutta on se, että työryhmän tehtävä on tarkastella virallisen omaishoidon tuen lisäksi myös epävirallista omaisten ja läheisten antamaa hoitoa ja huolenpitoa, ja tehdä näistä kehittämisehdotuksia. Millaisia parannuksia toivoisitte omaishoidon lainsäädännössä tapahtuvan? Valtion rahoittama Kela-malli mahdollistaisi tuen yhtenäiset kriteerit koko maassa ja lisäisi omaishoitajien yhdenvertaisuutta. Kuntaliitto on katsonut, että valtion rahoittama Kela-malli parantaisi huomattavasti omaishoidon tuen järjestämismahdollisuuksia. Onko Onko sinulla sinulla ajoittain ajoittain tai tai jatkuvasti esiintyvää kipua kipua nivelissä? Rajoittaako nivelkipu nivelkipu jokapäiväistpäiväistä toimintaasi? Onko Onko nivelissäsi kipua kipua joka- rasituksen jälkeen? jälkeen? Arthro Arthro Nivelvoide on on ainutlaatuinen paikallisesti käytettävä voide voide kipeille kipeille ja ja turvonneille nivelille. nivelille. Se Se sopii sopii erityisestsesti lievittämään kipua kipua ja turvotusta ja pienissä pienissä nivelissä. Sen Sen ainesosina ovat ovat kylmävaikutteiset mentoli mentoli ja ja erityi- eukalyptusöljy sekä sekä nivelten nivelten hyvinvoinnillvoinnille tärkeät tärkeät ravinteet ravinteet kondroitiinisulfaattisulfaatti, glukosamiinisulfaatti ja MSM. ja MSM. hyvin- Fysioline Fysioline Oy, Oy, puh puh Myynti: Myynti: Apteekit Apteekit Viestinne omaishoitajille? Toivon, että omaishoitajilla olisi mahdollisuus pitää riittävästi huolta omasta jaksamisestaan. Tämä tarkoittaa muun muassa mahdollisuutta pitää lakisääteiset vapaapäivät. Esimerkiksi sijaishoitajan avulla vapaanaikainen hoito voisi järjestyä kotona tilanteissa, joissa hoidettava ei ole halukas lähtemään muualle hoitoon. Naapureista, tuttavista tai sukulaisista saattaisi löytyä sopivia ja halukkaita sijaishoitajia. lähellä 4/

20 TERVEYS JA HYVINVOINTI Pidä huolta jaksamisesta. Turvaa ravinnonsaanti. Nutridrink täydennysravintovalmisteista saat vaivattomasti lisää energiaa ja ravintoaineita, kun et jaksa tai voi syödä riittävästi tavallista ruokaa. Lisätietoja tuotteista lähimmästä apteekistasi tai ja 20 lähellä 4/2012