lehti omaishoitajille ja läheisille Kansainvälisyys Valoa ja iloa arkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "lehti omaishoitajille ja läheisille Kansainvälisyys Valoa ja iloa arkeen"

Transkriptio

1 Lähellä lehti omaishoitajille ja läheisille Kansainvälisyys Valoa ja iloa arkeen

2 Lähellä sisältö 4Liiton opintomatka suuntautui tällä kertaa Brysseliin Pääkirjoitus... 3 Euroopan Unionin ytimessä... 4 Läsnäolo tärkeämpää kuin puhe... 8 Tarpeistaan ja toiveistaan saa puhua Helmiä kiitokseksi urheudesta Lähellä UUTISIA Lisää rahaa omaishoitoon! Potkien perille Valoa ja iloa arkeen Annelin ajatuksia AJANKOHTAISTA Rentouttavaa meren kohinaa Lähellä ASIOITA AJASSA Sari Mäkinen yhdistää kotikutsuilla työn ja harrastuksen. 10 Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virneksen mielestä yhteiset voimavarat on saatava omaishoitoa hyödyntäväksi. NURKAN TAKANA Käthe Kollwitz läheistensä myötäeläjä LAKIMIES LÄHELLÄ LÄÄKÄRI LÄHELLÄSI SVENSK RESUMÉ PAIKALLISYHDISTYKSET Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2013 kaikille Lähellä -lehden lukijoille Eurocarers-vuosikokous keräsi edustajia 13 Euroopan maasta. Uudenmaan cp-yhdistyksen myymiä kynttilöitä.

3 Pääkirjoitus Luottamus on A ja O Luottamus on määritelty tunteeksi tai varmuudeksi siitä, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. Luottamusta joudumme mittaamaan erilaisissa arkipäivän tilanteissa. Pieni lapsi on riippuvainen huoltajastaan, hänen luottamustaan ei vielä mikään ole horjuttanut. Aikuisena kohtaamme monia tilanteita, joissa matto vedetään alta. Kokemus loukkaa paitsi tapahtumana, myös tunnetasolla, koska toinen osapuoli ei ole toiminut odotustemme tai sopimustemme mukaan. Perheemme silmäterä, pieni lapsenlapseni Iida täytti juuri kaksi vuotta. Iidan elämässä äiti on maailman turvallisin aikuinen, jonka ympärillä elämä pyörii. Myös äidille lapsi on kaikki kaikessa. Huoli oli suuri, kun lapsi korvatulehduksen yhteydessä sai kovan hengenahdistuksen. Hänet kiikutettiin lääkäriin, joka ei ollutkaan kiinnostunut lapsen sairaudesta, vaan siitä, miten on mahdollista, että vaikeasti vammaisella tyttärelläni on lapsi. Tyttäreni koki lääkärin käytöksen epäasialliseksi. Hän olisi kaivannut pikaista apua lapselleen ja kenties tukea omalle jaksamiselleen. Luottamus terveydenhuoltoa kohtaan sai kovan kolauksen. Onneksi asia ratkesi niin, että Iidakin sai tarvitsemansa lääkityksen. Omaishoitajat ja Läheiset - Liitossa kohtaamme päivittäin tilanteita, joissa vesilasi läikkyy yli. Ihmiset kokevat, että heidän luottamuksensa on petetty ja tunne siitä, että on tullut väärinkohdelluksi on aiheellinen ja energiaa syövä. Näin loppuvuodesta monissa kunnissa eletään tiukkoja aikoja. Todelliselta luottamuksen pettämiseltä tuntui Vantaan omaishoitajista, kun kaupunki kesken vuoden ilmoitti muuttavansa tuen kriteereitä. Jo pelkästään termi sopimus tarkoittaa sitä, että molemmat osapuolet pitävät, minkä ovat luvanneet. Tällä oli myös taloudellista merkitystä. Koko kuluneen kesän olemme eläneet tiedotusvälineiden myllerryksessä. Milloin EU on syyllinen talouden ah- dinkoon, milloin taas on taisteltu hoitajamitoituksista ja siitä löytyykö meillä vastauksia ikääntymisen haasteisiin. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton opintomatkalla Brysselissä halusimme paikan päällä todeta sen, miten omaishoidon kehittämistä EU:ssa edistetään. Koko Euroopassahan on arviolta sata miljoonaa omaishoitajaa ja omaishoito on tunnettu ja tunnustettu hoitomuoto, jota myös Euroopan parlamentin omaishoidon intressiryhmä seuraa. Euroopassa on paljon hyvää yhteistyötä. Tästä juttumme Ruotsin Varbergistä. Euroopan kauneimmilla rannoilla lomaili omaishoitajia Avainapteekkien tuella. Heidätkin tapaamme tässä lehdessä. Kurkistamme myös Euroopan ulkopuolelle Kanadaan. Meillä on alkamassa uusi kuntien valtuutettujen toimikausi. Nyt on aika vaatia lupausten toteuttamista. On voitava luottaa. Luottamuksellista, rauhallista ja lämpimiä tunteita uhkuvaa joulun aikaa ja onnea tulevalle vuodelle kaikille Lähellä -lehden lukijoille! Julkaisija: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh , faksi , kotisivu Päätoimittaja: Merja Salanko-Vuorela Tiedotuskoordinaattori: Juha Viitanen Toimitussihteeri: Juha Viitanen Toimitusneuvosto: Pirkko Jyväkorpi, Annikki Korhonen (puh.joht.), Matti Mäkelä, Merja Salanko-Vuorela, Marianne Lind, Juha Viitanen Svensk ResumÉ: Maria Österlund Osoitteenmuutokset: Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh Ilmoitusmyynti: Eija Sonninen, puh , faksi (09) , Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy, PL 75, Espoo, puh. (09) , faksi (09) Ulkoasu: Forssa Print/taittopalvelu Anita Ukkonen ja Päivi Sillstén-Jokela Painopaikka: Forssa Print. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Seuraava lehti ilmestyy KANsi: Omaishoitaja Aarre Alanen EU parlamentin omaishoidon intressiryhmän kokouksessa. KANNEN PÄÄkuva: Juha Viitanen lähellä 4/2012 3

4 Teksti: Kaarina Johansson ja Merja Kaivolainen Kuvat: Juha Viitanen Euroopan Unionin ytimessä B 4 lähellä 4/2012 ryssel kaupunkina ei ole Vau! -kaupunki, vaan avautuu vähitellen. Jos Pariisi, New York tai Lontoo ovat kuin Chearleadersit, jotka nähdessä tulee heti Vau! -tunne, niin Bryssel näyttäytyy kuin sivussa istuva pujoliivinen poika, joka on viisas, ystävällinen ja jonka taskuista löytyy aarteita ja herkkuja. Emäntämme, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoi tämän vertauksen Brysseliin tutustumisen lähtökohdaksi. Me emme ehtineet tästä pojasta nähdä kuin vilauksen, mutta vertaus osui kohdalleen ja kaupunki antoi sympaattisen kuvan itsestään. Porukkamme koostui eri puolilta Suomea tulevista omaishoidon asiantuntijoista. Kolme henkilöä jäi erityisesti mieleen: Marja Hukka Kouvolasta, joka oli ottanut tavoitteekseen kysyä tilaisuuden tullen vammaisten oikeuksien toteutumisesta. Ja sen hän tekikin! Erityisesti vammaisten ihmisten rauhoittaminen lääkehoidolla huolestutti hänen mieltään. Toinen mieleen jäänyt henkilö on Raili Rantanen Mikkelistä. Hän oppi matkalla tärkeän lobbaamisen taidon ja myös käytti sitä! Ja sokerina pohjalla: Salme Lehtonen Ruovedeltä. Hän oli elämänmyönteinen, hersyvää huumoria viljelevä seniori, joka on monessa mukana. Hän Liiton opintomatkalla Brysselissä tutustuttiin EU:n komission ja parlamentin sekä Suomen edustajiston toimintaan, osallistuttiin omaishoidon intressiryhmän kokoukseen ja ehdittiinpä vielä maistaa simpukoita ja vohveleitakin. Salme Lehtonen ja Aarre Alanen EU-parlamentin ovella. matkustelee maailmalla, on vilkkaassa vuorovaikutuksessa jälkeläistensä kanssa kansainvälisestikin. Hän tekee monenlaista vapaaehtoistyötä, näyttelee, järjestelee retkiä, toimii järjestöissä. Oli ilo kuunnella hänen vastaustaan

5 kännykkään: Kerro asiasi lyhyesti, olen nyt juuri Brysselissä.. Monipuolista ohjelmaa Sirpa Pietikäinen oli järjestänyt kattavan ohjelman, jonka puitteissa tutustuimme Euroopan Unionin eri toimielimiin ja niiden hallintoon ja työskentelytapoihin. Kuulimme eri maiden edustajien työskentelytavoista, miten he vievät asioita eteenpäin parlamentin ja neuvoston työryhmissä. Niissä lobbaamista käytetään yhtenä keinona. Työskentelyssä kaikilla tasoilla oli suuntaa antavana keinona prosessijohtaminen. Asioita tuotiin neuvotteluun, niitä käsiteltiin yhdessä, puolin ja toisin tehtiin myönnytyksiä niin kauan että päädyttiin yhteisesti sovittuun kompromissiin. Päätös on kollegiaalinen, johon kaikki osapuolet sitoutuvat. Jälkeenpäin ei sanota: Minä olisin päättänyt toisin.. tai Kyllä me mutta kun nuo toiset. Kuunnellessa tämä untui järkevältä ja helpolta, mutta käytännössä jonkun asian päätökseen saattaminen voi kestää vuodenkin. EU-parlamenttissa Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Liitto ei toimi kenenkään ehdokkaan puolesta eikä ota poliittisesti kantaa. Opintomatka oli EU:n tukema tutustumiskäynti Euroopan parlamenttiin jonne europarlamentaarikot saavat kutsua vieraita. Noin ihmistä työllistävä parlamentti oli jo pelkältä kooltaan kunnioitusta herättävä kokonaisuus. EU:n jäsenmaiden määrä konkretisoitui parlamentin seinillä ja ikkunoissa oleviin tervetuloteksteihin, jotka lukivat kaikilla 23:llä parlamentissa käytössä olevalla virallisella kielellä. Kuulimme Olli Rehnin kabinettiin kuuluvan Anna-Kaisa Itkosen esityksen komission toiminnasta osana EU:n kokonaisuutta. Hän korosti, että komission 27 komissaaria tekevät aina kollegiaalisen päätöksen eli he vastaavat siitä yhdessä. Näin esimerkiksi yhtä komissaaria ei voida erottaa, vaan koko komissio on erotettava, mikäli parlamentti päättää, että komissio ei enää nauti sen luottamusta. Mari Tuominen piti yleisesittelyn EU -parlamentista. Puheenvuorossaan hän korosti EU:n perustarkoitusta ja arvoperustaa Euroopan maiden demokratiaa, vapautta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia puolustavana yhteisönä. EU:n jäsenvaltioiden erilaisista lähtökohdista ja näkemyksistä huolimatta valtioiden välisessä yhteistyössä on enemmän voimaa kuin yksittäisellä valtiolla. Mari Tuomisen mukaan tämän työn tuloksellisuus ja merkitys sai tunnustusta EU:lle tänä vuonna myönnetyssä Nobelin rauhanpalkinnossa. Yleisesittelyn jälkeen Sirpa Pietikäinen kertoi työstään Eu-parlamentaarikkona, eli Sirpan omin sanoin Miten homma oikeasti toimii. Puheenvuorossaan hänkin korosti yhteistyön tärkeyttä EU:n jäsenvaltioiden kesken. EUparlamentin työssä tämä näkyy Sirpa Pietikäisen mukaan EU-parlamentaarikkojen keskinäisenä kunnioituksena ja toisten mielipiteiden arvostamisena. EU-parlamentin edustajana Sirpa Pietikäinen kertoi edustavansa Suomen kansalaisten ääntä. Työnsä peruslähtökohdaksi hän nimesi ihmisten perusoikeuksien kunnioittamisen. Perusoikeuksien tulisi olla samat kaikille, riippumatta esimerkiksi ihmisen terveydentilasta, iästä, sukupuolesta tai kulttuurisesta taustasta. Omaishoitoa ja omaishoitajien tukemista tulisi myös tarkastella tästä perusoikeuksien turvaamisen näkökulmasta niin Suomen kuin koko EU:n tasolla. EU-parlamentissa toimivat eri asioihin keskittyvät taustaryhmät ovat tärkeitä asioiden käsittelyn ja erilaisten näkökulmien esiin nostamisen foorumeita. Omaishoidolla on oma intressiryhmänsä, jonka kokoukseen pääsimme osallistumaan. KUKA TEKEE MITÄKIN? lähellä 4/2012 5

6 Liiton varapuheenjohtaja Kaarina Johansson (oik.) kiittää europarlamentaarikko Sirpa Pietikäistä matkastamme. Matkalla tutustumaan EU-komission toimintaan. Euroopan Unionin ytimessä Sirpa Pietikäisen avustajat Sami Lahdensuo, Kiti Vihavainen ja Aino Valtanen pitivät matkalaisista hyvää huolta. Jos kosket tämän patsaan jalkaa, saat onnea loppuelämäksesi. Väitteen todenperäisyyttä kokeilemassa Anja Tauriainen (vas.) ja Marjatta Uusitalo. Aikaa riitti myös ostoksille. Opintomatkalaiset osallistuivat parlamentin omaishoidon intressiryhmän kokoukseen. 6 lähellä 4/2012

7 koti ja asuminen Turvallista arkea kellon ympäri! Validia-palvelut Tarjoamme lomitusasuntoja omaishoitajien käyttöön seuraavissa asumispalveluyksiköissä: Pohjois-Suomi: Kokkola, Oulu Itä-Suomi: Iisalmi, Kajaani, Kuopio, Mikkeli Länsi-Suomi: Jyväskylä, Tampere (Ritakatu ja Hervanta), Vaasa, Pori Etelä-Suomi: Helsinki (Porslahti), Vantaa, Turku, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola Ole yhteydessä oman alueesi yksiköiden palvelupäälliköihin: (kohdasta Yhteystiedot), niin saat lisätietoja omaishoidon lomituksen palveluista. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Mannerheimintie 107, Helsinki Lue lisää: lähellä 4/2012 7

8 Ilmiöitä Teksti ja kuva: Pia Järnstedt Läsnäolo tärkeämpää kuin puhe Muistisairasta auttaa se, että on joku, joka ottaa tunteet ja muistikuvat vastaan ja sanoittaa ne, mikä osaltaan vähentää ahdistusta. TunteVa -toimintamallin käyttö ei ole temppujen tekemistä, vaan pitkäaikaisen luottamussuhteen luomista. Luottamus syntyy aidon vuorovaikutuksen kautta. Tuntevamenetelmän käyttö ei edellytä valehtelua, vaan muistisairaan rinnalla voi kulkea hetken verran hänen maailmassaan. Ihmiselle on tärkeää kokea kuuluvansa johonkin, olla osa yhteisöä. Omaishoidossa yhteenkuuluvuuden tarpeiden tukeminen onnistuu hyvin. Omaishoidossa on se etu, että omaishoitajat ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa hoidettaviensa kanssa. Sanalliset ja sanattomat vuorovaikutuksen keinot Hoivaaminen on vuorovaikutusta. Kun ymmärtää toista, häntä on myös helpompi auttaa. Ymmärryksen lisääntyessä herää myötätunto ja sitä kautta syntyy yhteys ihmiseen. Muistisairaan läheisillä voi olla usein tunne, etteivät asiat etene puheen avulla, vaan asiat menevät väittelyksi. Tällöin voisi pysähtyä muistisairaan vierelle ja pyrkiä kohtaamaan häntä enemmän katseen, kosketuksen ja yh- 8 lähellä 4/2012 teisen rytmin löytymisen kautta. Joskus yhdessä koettu hiljaisuus on syvintä kohtaamista, vilpitöntä läsnäoloa. Muistisairas kokee tulevansa aidosti kohdatuksi tai nähdyksi. Myös häntä hoitava läheinen kokee onnistuneensa ja vuorovaikutus on palkitsevaa ja tyydyttävää. Omalla toiminnalla voi vaikuttaa siihen, millaista elämä muistisairaan kanssa on. Kun keskittyy kohtaamiseen, alkaa ymmärtää muistisairasta paremmin. Kärsivällisyys lisääntyy ja eivätkä tilanteet kärjisty niin helposti. Tärkeintä ei ole keskittyä siihen, mikä on totta vaan siihen, miltä muistisairaasta ihmisestä tuntuu. Muistisairas ei pysty muuttumaan, mutta hoitaja voi muuttaa omaa asennettaan. Puutteiden osoittamisen sijasta voi lähteä siitä, että kaikenlaiset tunteet ovat oikeutettuja. Kun tunteet hyväksytään, muistisairas tuntee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi. Uusi suunta keskusteluun Etenkin muistisairauden alkuvaiheessa on tärkeä kunnioittaa toisen ihmisen omaa aluetta. Ihminen kokee menettävänsä elämänhallintansa ja on siksi herkkä nolostumaan. Sairau- TunteVaksi projektin työntekijä Hillervo Pohjavirta kertoo TunteVatoimintamalliin tutustuneen omaishoitajan sanoneen, että moni riita olisi jäänyt riitelemättä, jos olisi tietänyt ja osannut toimia toisin. den edetessä arvostaminen voi olla tunnepitoisempaa. Kun lähimuisti heikkenee, muistisairas alkaa vahvistaa itseään tunnemuistojen ja mielikuvien avulla. Kun muistellaan tunteiden tasolla, hoitajan ei tarvitse ottaa kantaa siihen, ovatko asiat oikeasti tapahtuneet. Jokainen muistaa asiat tavallaan. Usein me juutumme turhaan pieniin totuuksiin silloinkin, kun niillä

9 Teksti: Hillervo Pohjavirta TunteVa -toimintamalli TunteVa -toimintamalli Tampereen Kaupunkilähetys ry:n TunteVa - toimintamalli tukee muistisairaan ihmisen hoitoa Tampereen tunnepohjaisen Kaupunkilähetys vuorovaikutuksen ry:n TunteVa - toimintamalli keinoin. TunteVa tukee Kotimainen -hoitaja TunteVa luo luottamussuhteen -kirja syntyy Raha-automaattiyhdistyksen muistisairaan ihmisen hoitoa tunnepohjaisen vuorovaikutuksen keinoin. TunteVa -hoitaja luo luottamussuhteen muistisai- tuotteena. Kirja on tarkoitettu muistisairaita työkseen hoita- tukeman Dementiahoito TunteVa ksi -projektin ( ) muistisairaaseen ihmiseen. Hän huomioi hoidettavan tunteet, tarpeet ja muistisairauden vaiheen ja valitsee sopivan lähestymistavan. raaseen ihmiseen. Hän huomioi hoidettavan tunteet, tarpeet ja ville ja kaikille myötäelävästä vuorovaikutuksesta kiinnostuneille. Kirjaa voi toedustella Tampereen kaupunkilähetyksestä. muistisairauden vaiheen ja valitsee sopivan lähestymistavan. Kotimainen TunteVa -kirja syntyy Raha-automaattiyhdistyksen tukeman Dementiahoito TunteVa ksi -projektin ( ) tuotteena. Kirja on tarkoitettu muistisairaita työkseen ei ole siinä hoitaville hetkessä ja merkitystä. kaikille myötäelävästä Muistelu antaa ihmiselle läpikäyminen tuottaa miselle ajanraalle ovat mitä, missä ja milloin vuorovaikutuksesta Muistojen kiinnostuneille. tisairaalle Kirjaa ih- voi Hyviä toedustella kysymyksiä muistisai- Väittely Tampereen ei johda mihinkään kaupunkilähetyksestä. toivottavaan, siksi siitä kannattaakin pyrkiä Teksti: eroon. Hillervo Pohjavirta läsnä nyky- Onko nyt aa- mitä - ja miten - ja millainen - voimia olla iloa ja vahvistaa kohtaisia. -kysymykset kuten myös kuka -, Muistojen läpikäyminen tuottaa hetkessä. ihmistä. mu vai ilta tai kysymykset. Miksi -kysymyksiä iloa ja vahvistaa ihmistä. Muistisairas ihminen voi saada muistelun kautta arvostusta, hyväksymistä ja turvallista läheisyyttä. Koska uudet asiat eivät jää mieleen, ihminen jäsentää nykyisyyttä muistojen kautta. Muisti heikkenee, mutta paljon elämänviisautta on vielä jäljellä. Muistisairas voi yllättää hoitajansa oivalluksillaan. Keskusteluihin löytyy uusi ulottuvuus, kun alkaa puhua niistä asioista, jotka ovat muisodottaako kiireinen työ tekijäänsä tai lapset äitiä. Tällaiset väittelyt eivät auta. Puhetta voi jatkaa luontevasti tarttumalla tunteisiin ja tarpeisiin. Voi kysyä, miltä tuntuu herätä aamulla aikaisin tai millaista on valvoa myöhään. vältetään, sillä ne vaativat loogisuutta, joka ei välttämättä onnistu. Ihminen voi kokea miksi -kysymyksen syytöksenä. Tärkeää on odottaa vastausta ja kuunnella herkällä korvalla. Kotosalla asut itsenäisesti, mutta et yksin. Kotosalla-asuminen on YH Länsi Oy:n ja Kotosalla Säätiön yhdessä kehittämä nykyaikainen ja ainutlaatuinen päivittäisen hyvinvoinnin mahdollistava asumismuoto yli 55-vuotiaille. Kotosalla-asuminen tarjoaa asukkaalle turvallisen kodin, toimivan ympäristön ja palveluiden sekä harrastusmahdollisuuksien muodostaman laadukkaan kokonaisuuden. Kotosalla-kotien suunnittelussa huomioidaan myös ikäihmisen elämään liittyvät muuttuvat tarpeet, jotta elämä omassa kodissa olisi mahdollisimman vaivatonta. Ihmisten läheisyys, yhdessä toimiminen ja huolenpito ovat arkipäivää Kotosalla. Tampereen Kaupunkilähetys ry Järjestötyön keskus Aleksanterinkatu 31 A 1, Tampere puh. (03) lähellä 4/2012 9

10 Teksti: Malla Heino ja Yrjö Mattila Kuvat: Malla Heino Tarpeistaan ja toiveistaan saa puhua On sallittua ajatella itseään, ja hienoja kenkiä Näillä sanoilla avasi ruotsalaisten radioäänenä tuntema Lisa Syrén omaishoitaja itsekin omaishoitajien ja heidän kanssaan kunnissa ja järjestöissä töitä tekevien yhteisen tapahtuman Ruotsin Varbergissa. Tervehdykseen sisältyi vahva viesti arvostuksesta, itsetunnosta ja kunnioituksesta, joka jokaiselle omaishoitajalle kuuluu. Omia tarpeita, toiveita ja haaveita saa ja pitää olla. Göteborgin lähellä Varbergissa toukokuussa jo neljättätoista kertaa järjestetty omaishoidon seminaari- ja messutapahtuma eli Anhörigriksdagen oli koonnut jälleen runsaan osanoton, lähes 700 ihmistä. Ruotsalaisten otetta mukaansa tempaavan tapahtuman jär- jestämisessä saattoi vain ihailla. Tuli mieleen, että isäntämme ja emäntämme olivat onnistuneet tilaamaan jopa loisteliaan kesäsään ja hedelmäpuutkin täyteen kukkaan. Järjestelyt sujuivat, kiinnostavaa asiaa puhuttiin niin esiintymislavoilla kuin näytteilleasettajien teltoissa, ja kaikki tapahtui mutkattomasti ja hymyjen kera. Päivien kokoavana teemana tänä vuonna oli työn ja omaishoidon yhteensovittaminen, kansainvälisin maustein. Omaishoidon asiat keskusteluttivat. Keskellä Eurocarersin sihteeri Frank Goodwin. Puheenvuoroista jäi mieleen Kansanterveysministeri Maria Larsson korosti omassa puheessaan omaishoitajien asiantuntijuutta, jota pyritään monin tavoin saamaan paremmin näkyviin ja päätöksenteon pohjaksi. Tätä varten tietoa omaishoitajien elämäntilanteesta ja tarpeista kerätään entistä systemaattisemmin suoraan heiltä itseltään ja se tallennetaan tietopankkiin. Madeleine Starr Ison-Britannian omaishoitajajärjestöstä Carers UK:ta oli seminaarin pääpuhuja ja hyvästä syystä. Järjestö on lähes viisikymmenvuotisen toimintansa aikana tehnyt pioneerityötä monella omaishoidon osa-alueella, kuten työn ja omaishoidon yhteensovittamisen kysymyksissä. Varbergissa Madeleine kertoi heidän työnantajayhteistyöstään. Employers for Carers, joka voisi suomeksi taipua muotoon Omaishoitajaystävälliset työnantajat, on Carers UK:n alulle panema työnantajien ja omaishoitajajärjestön yhteistyöfoorumi. Englantilaisten kokemusten perusteella työnantajia kannattaa varmasti rohkaista tutustumaan oman henkilöstönsä tilanteeseen Suomessakin, molempien osapuolten eduksi. Robert Anderson, Eurocarers:n irlantilainen puheenjohtaja, kosketteli samaa teemaa eli omaishoidon tunnistamista ja mahdollistamista työpaikoilla. Meistä kaikista yllättävän moni kun on jossain työuransa vaiheessa samalla myös omaishoitaja. Eurooppalainen yhteistyö nosteessa: ääni kuuluu jo! Anhörigriksdagen yhteydessä kokoontuivat eurooppalaisen omaishoitajien yhteistyöjärjestön Eurocarersin edustajat vuosikokoukseen, jossa oli lämmin ja keskusteleva tunnelma. Olimme kuin kansainvälinen vertaistukiryhmä, joka 10 lähellä 4/2012

11 Madeleine Starr kertoi Iso-Britannian omaishoitajaystävällisistä työnantajista. työnä. Silloin meillä on toivottavasti uutta kerrottavaa esimerkiksi Suomen ensimmäisestä kansallisesta omaishoidon kehittämisohjelmasta. Vuoden 2013 kokous pidetään todennäköisesti Dublinissa Irlannissa. Länsinaapurissa onnistuttiin mainiosti niin sisältöjen, toteutuksen kuin ilmapiirinkin puolesta. Siinäpä meille on haastetta tulevan vuosikokouksen suunnitteluun. Tämän seminaarissa kuullun lauseen voi jokainen laittaa omaan mietintämyssyynsä: Kukaan ei ole saanut Nobelia hiljaa olemisesta. Tarpeistaan ja toiveistaan pitää saada puhua. ymmärsi toisiaan, vaikka kieliasut vaihtelivatkin kovasti! Osallistujia oli meidän suomalaisten ohella ilahduttavan monesta maasta: Saksasta, Tanskasta, Hollannista, Belgiasta, Venäjältä, Isosta-Britanniasta, Irlannista, Italiasta, Virosta, Sloveniasta, Tsekistä, Slovakiasta ja tietenkin isäntämaasta Ruotsista. Totesimme, että omaishoito todella yhdistää yli rajojen ja että yhteinen äänemme, eurooppalaisittain jossain miljoonan välillä, kuuluu entistä paremmin monilla areenoilla. Esimerkiksi Euroopan parlamentissa toimii omaishoidosta kiinnostuneiden euroedustajien ryhmä, joka tekee tiivistä yhteistyötä Eurocarers:n kanssa. On tärkeää olla muka- na vaikuttamassa EU-tason lainsäädännön kehittämiseen myös euroedustajien omaishoidon intressiryhmän kautta siitä huolimatta, että omaishoidon lainsäädännöstä päätetään pääosin jäsenvaltioiden sisällä. Eurocares -vuosikokous Suomeen 2014 Vuosikokouksessa uusia järjestäjävastuuta ottavia maita toivottiin mukaan entisten Irlannin, Kreikan, Skotlannin ja Ruotsin jatkoksi. Myös Suomen halukkuutta toimia isäntänä kysyttiin ja lupasimme tutkia mahdollisuuksiamme järjestää se vuonna 2014 Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton ja Suomen Omaishoidon verkoston yhteis- Eurocarers on omaishoidon eurooppalainen yhteistyöjärjestö, johon kuuluu yhteensä yli 60 omaishoitajajärjestöä sekä omaishoidon tutkimus- ja kehittämistyötä tekeviä organisaatioita 27:ssä maassa. Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry on kuulunut EuCa:an vuodesta 2007 alkaen. Eurocarersin tavoitteena on edistää omaishoitajien asiaa niin kansallisella kuin Euroopan Unionin tasolla tukemalla omaishoitajajärjestöjen perustamista antamalla omaishoitajille yhteinen eurooppalainen ääni vaikuttamalla kansalliseen ja EU-tason politiikkaan lisäämällä tietoisuutta omaishoidon asioista levittämällä tietoa ja hyviä käytäntöjä kehittämällä tutkimusagendaa välittämällä tietoa keskeisistä EU-linjauksista Eurocarers toimii Euroopan parlamentin omaishoidon intressiryhmän sihteeristönä. lähellä 4/

12 Teksti: Marianne Lind KuvaSSA: MARTININ HELMINAUHA Helmiä kiitokseksi urheudesta Elämän palapeli voi mennä uusiksi. Näin kävi 11-vuotiaalle Martinille, jolla diagnosoitiin keväällä 2012 juveniili dermatomyosiitti (JDM). Kanadan Torontossa asuva Martin on synnynnäinen joukkueenjohtaja. Jo puolivuotiaana hän juhli serkkunsa häitä puoleen yöhön. Iloinen, energinen poika, joka tempasi kaikki mukaan menoon. Mitä tahansa osuikin eteen, Martin innostui välittömästi. Martinin normaaliin päiväohjelmaan kuului koulunkäynnin lisäksi jalkapalloa ja ylitse muiden judoa kaksituntisine harjoituksineen pari kolme kertaa viikossa. Erivärisiä judovöitä ehtikin kertyä keltainen, oranssi ja vihreä. Pojan lempiharrastuksiin kuuluivat myös shoppailu ja äidin apukokkina toimiminen eksoottisia ruokia valmis- tettaessa. Kaiken aktiivisuuden ja tietokoneinnostuksen sivussa koulunkäynti sujui loistavasti. Yllättävä käänne pikkujudokan arkeen Maaliskuisena perjantaina judoharjoituksista tullessaan Martin valitti 12 lähellä 4/2012

13 suussa olevia rakkuloita eikä pystynyt syömään mitään. Maanantaina hammaslääkäri määräsi hänelle suuhun laitettavaa salvaa, jonka ansiosta rakkulat katosivatkin nopeasti. Seuraavalla viikolla Martin teki äitinsä kanssa normaaliin tapaan viiden kilometrin lenkin. Illalla hän tunsi olonsa heikoksi ja totesi jalkojensa särkevän. Ensimmäisen kerran Martin ei halunnut mennä judotunneille. Viikon edetessä pojan kunto heikkeni, ja hän tarvitsi apua sängystä ja autosta nousemisessa. Myöskään portaiden nousu ei sujunut ilman apua, ja Martinin kodissa on neljä eri tasoa. Koulun alkamista edeltävänä viikonloppuna Martinin poskiin ja kämmenselkään ilmestyi ihottumaa. Kouluun menemisen sijaan poika vietiin maanantaina pediatrin vastaanotolle. Tämä oli ymmällään oireista, koska Martinilla ei ollut kuumetta eikä kurkkukipua. Verikokeiden tulosten mukaan pojalla oli massiivinen lihaskudosrappeuma, joten siltä istumalta matka jatkui pediatrilta Toronton Sick Kids Hospital -sairaalaan. Tsemppiä rohkeudelle Juveniili dermatomyosiitti Autoimmuunitauteihin kuuluva nuoruusiän dermatomyosiitti, joka aiheuttaa kudoksissa tulehdusreaktion, vaikka ulkopuolista tulehduksen aiheuttajaa ei ole. Tarkkaa syytä ei tunneta. Tyypillisiä oireita ovat lihasheikkous, lonkka- ja olkaniveliä ympäröiviin lihaksiin keskittyvä kipu sekä kasvoissa, silmäluomien yläpuolella, rystysissä, polvissa ja kyynärpäissä esiintyvät ihoreaktiot. Näiden lisäksi väsymys sekä etenevä fyysisen suorituskyvyn ja liikkuvuuden rajoittuneisuus ovat tyypillisiä. Oireet esiintyvät yleensä symmetrisesti lähellä vartaloa olevissa lihaksissa. JDM on lapsilla erittäin harvinainen tauti, jota sairastaa arviolta neljä sadastatuhannesta lapsesta. Tytöillä tautia esiintyy kaksi kertaa yleisemmin kuin pojilla. Taudin tyypillisin puhkeamisikä on 4 10 vuotta. Toisin kuin aikuisilla, nuoruusiän dermatomyosiitilla ei ole yhteyttä pahanlaatuisiin sairauksiin. Tauti ei ole perinnöllinen eikä tarttuva. JDM on hoidettavissa oleva tauti. Lääkityksen tarkoituksena on hillitä taudin kulkua. Hoitamattomana JDM saattaa aiheuttaa vaurioita, jotka voivat olla lapsillakin peruuttamattomia. Tärkeimmät lääkkeet ovat kortikosteroidit, metotreksaatti ja syklosporiini. Lisäksi suonensisäisesti annettava immunoglobuliini (IVIG) sekä fysioterapia. Säännölliset kontrollikäynnit taudin ja hoidon haittavaikutusten seuraamiseksi ovat erittäin tärkeitä. Jos tauti on hoidettavissa, JDM:n ennuste lapsilla on yleensä hyvä. Lähde: PRINTO (Pediatric Rheumatology International Trials Organization) Sairaalassa lääkärin tiimi tutki Martinin ongelmaa. Ensimmäisen sairaalaviikon jälkeen reumalääkärit osallistuivat tutkimuksiin yhä useammin. Poikaa kohdeltiin niin hyvin, että nykyisin hän menee kuukausittaisiin kokeisiin mielellään. Neljän vuorokauden aikana Martinille tehtiin lukuisia kokeita: kymmeniä ellei satoja virus- ja verikokeita, ihokudostutkimuksia, sydänfilmejä ja -ultria, lihassähkö- ja keuhkotutkimuksia, magneettikuvauksia, fysio- ja toimintaterapeuttisia harjoituksia Toronto Sick Kids Hospital -sairaala on kehittänyt Bravery Beads -nimisen ohjelman, jonka mukaan jokainen pikkupotilas saa jokaisesta läpikäymästään kokeesta tai harjoituksesta yhden helmen kiitokseksi rohkeudestaan. Viikon aikana Martinin helminauha kasvoi yli metrin pituiseksi. Nyt Martinin jokapäiväiseen elämään kuuluu mittava lista lääkkeitä, joista kortisoni on keskeisessä asemassa. Alkuvaiheessa hän kävi kahden kuukauden ajan vesi- eli hydroterapiassa, jotta sai palautettua lihasvoimia. Runsas lääkitys ja liikunnan väheneminen ovat luonnollisesti tuoneet pojalle lisäkiloja. Judokasta luennoitsijaksi Toronto Sick Kids Hospital on opetussairaala. Niinpä lääkärit pyysivät iloista ja yhteistyökykyistä Martinia osallistumaan luennoille, joilla opastetaan toisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijoita. Heidän oli määrä haastatella lapsipotilasta tämän kokemuksista ja tuntemuksista. Heikkoudestaan huolimatta Martin lähti mukaan tähänkin hankkeeseen. Poika suostui myös siihen, että monet toisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijat tekivät hänen kanssaan fysioterapeuttisia harjoituksia. Koska Martin oli läpikäynyt saman polun ylilääkäreiden ja ryhmänvetäjien opastuksella, hän osasi jopa korjata opiskelijoiden tekemiä virheitä. Joskin huvittaviksikin, nämä sessiot osoittautuivat opiskelijoille erittäin hyödyllisiksi. Martinin perhe on ollut hyvin avoin pojan kunnosta ja kehottanut tätä toimimaan samoin. JDM luonnollisesti rajoittaa Martinin sporttisesti aktiivista elämää, eikä hän saa juurikaan viettää aikaa auringossa. Iho on aina muistettava suojata tarkoin. Samaan avoimuuteen perhe kehottaa myös muita vastaavassa tilanteessa olevia vanhempia. Pienempienkin oireiden ilmaantuessa ei kannata jäädä ihmettelemään, vaan kääntyä heti lääkärin puoleen. Perhe myös korostaa, että lääkäreiden kanssa tulee olla tarpeeksi sitkeitä. Koska JDM on äärimmäisen harvinainen sairaus, lääkärit usein tekevät väärän diagnoosin ja toteavat, että kysymys on kasvukivuista. lähellä 4/

14 LÄHELLÄ UUTISIA Kuluttajaparlamentti vaatii parannusta asiakkaiden oikeusturvaan Kuluttajaparlamentin täysistunto järjestettiin lokakuun alussa eduskunnan pikkuparlamentin auditoriossa. Myös Omaishoitajat ja Läheiset -liitto oli jälleen mukana ottamassa kantaa kuluttajien aseman kannalta keskeisiin kysymyksiin. Kuluttajaparlamentti on kuluttajapoliittisesti merkittävien kansalaisjärjestöjen vaikuttamiskanava. Sen päätapahtuma on vuosittain kokoontuva täysistunto, jossa keskustelujen ja äänestysten kautta muodostetaan yhteinen kannanotto kuluttajien aseman kannalta merkittäviin ajankohtaisiin teemoihin. Tänä vuonna käsiteltäviä teemoja olivat alkoholimainonnan täyskielto, kansalaisten oikeusturvan parantaminen vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa sekä terveyskeskusten käyntimaksujen poistaminen. Tilaisuuteen osallistui 27 äänivaltaista sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöä. Edellisen vuoden tapaan puheenjohtajana toimi tohtori Pentti Arajärvi. Äänestyksen tuloksen syntyneet kannanotot esitettiin eduskuntaryhmien edustajille järjestettävässä tilaisuudessa. Kuluttajaparlamentin vaatimuksia: Alkoholimainonta tulee kieltää kokonaan alkoholin kulutuksen vähentämiseksi ja terveysvalistuksen tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton työvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti Liitto äänesti aloitteen osalta tyhjää, sillä kannanotto alkoholipoliittisiin linjauksiin näin yksityiskohtaisella tasolla ei kuulu liiton perustehtäviin. Terveyskeskusten käyntimaksu tulee poistaa valtakunnallisesti vähävaraisten tukemiseksi ja terveyserojen vähentämiseksi. Kansalaisten oikeusturvaa tulee parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa. Suunnitteilla pieniä arjen palveluja omaishoitajille Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry ja Mikkelinseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry on käynyt Suomen Lions-Liitto ry:n D-piirin kanssa neuvotteluja pienimuotoisen palvelutoiminnan käynnistämiseksi omaishoitajien arjen tarpeisiin. Toiminta alkaa kokeiluna ensi vuoden syksyllä piirin alueella toimivissa liittomme paikallisyhdistyksissä. Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry kartoittaa omaishoitajien avun tarvetta esim. lehtien haravointiin, klapien hakkaamiseen, asiointiapuun jne. Leijonat puolestaan etsivät keskuudestaan näppäriä toimijoita omaishoitajien avuksi. Omaishoitajat ja Läheisetliiton perustajajäsen, aktiivinen alkuvuosien suunnannäyttäjä Vanhus-ja lähimmäispalvelun liiton toiminnanjohtaja Marja- Liisa Kunnas on siirtynyt viettämään eläkepäiviä. Kiitämme yhteistyöstä ja toivotamme hyviä tulevia vuosia. Ikääntyminen 2000-luvulla - juhlan aihe, haaste ja mahdollisuus Ikääntymisen monia ulottuvuuksia vapaamuotoisesti pohtimassa Annikki Korhosen (oik.) kanssa vasemmalta lukien Maltan, Venäjän, Unkarin, Hollannin ja Englannin edustajat. Wienissä järjestettiin syyskuussa UNECEN kansainvälinen kongressi Ensuring a society for all ages. Kongressin tavoitteena oli tarkastella ikääntymispolitiikan vaikutuksia kymmenen viime vuoden ajalta. Kongressiin osallistui 50 maasta noin nelisensataa osanottajaa, jotka olivat eri maiden hallitusten ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton edustajana oli Annikki Korhonen. Väestön ikääntyminen on 2000-luvun merkittävin trendi: se vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin toimiin. Pitkäikäisyys on yksi ihmiskunnan suurimmista saavutuksista. Vuonna 1950 maailmassa oli yli 60-vuotiaita 205 miljoonaa, mutta nyt melkein 810 miljoonaa! Vanhat ihmiset haluavat pysyä yhteisöjensä aktiivisina ja täysivaltaisina jäseninä. Heidän panoksensa yhteiskunnassa näkyy monin tavoin ja kasvaa koko ajan. He toimivat mm. kulttuuriperinteen siirtäjinä, mentoreina, vapaaehtoistyössä, taloudellisen avun antajina jälkeläisilleen, verkostojen solmijoina. Maailmanlaajuisia suuria haasteita ovat meillekin tutut asiat: mm. dementian voimakas lisääntyminen, hoitohenkilöstön ja -hoitopaikkojen vähäisyys, vanhojen ihmisten kaltoin kohtelu, uusien hoitomuotojen ja - käytäntöjen kehittäminen. Kaikissa maissa omaishoitoon liittyy suuria odotuksia ja paineita. Omaishoitajat ja Läheiset-Liitolla on tällä saralla paljon annettavaa muille maille ja varmasti myös jotain opittavaa. 14 lähellä 4/2012

15 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on ottanut kantaa Omaishoito ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa Omaishoidon määräraha vuoden 2013 talousarvioissa Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto on antanut lausunnon ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta. Tämän hetkisten laatusuositusten mukaan tavoitteena on, että 92 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä kansalaisista asuu kotona. Nykyistä asuntokantaa ei ole suunniteltu mm. kotona tarvittavan teknologian eikä omaisten antaman hoiva-avun näkökulmasta. Kehittämistyöryhmä on tehnyt 16 ansiokasta esitystä ikääntyneiden asumisolosuhteiden parantamiseksi. Kuitenkaan mielestämme esitetyt ehdotukset eivät riittävästi painota mahdollisuuksia omaishoitoon. Uudistettaessa ikääntyneiden asumiseen liittyvää ohjeistusta ja ohjelmia tulisi omaishoitajat mainita erillisenä erityistarpeita omaavana ryhmänä. Riittävä ja oikean suuntainen ohjeistus auttaisi päättäjiä korjaus- ym. avustusten suuntaamisessa. Hissien rakentaminen vanhoihin kerrostaloihin ja muut esteettömyysratkaisut ovat välttämättömiä. Kehittämisohjelmassa tulisi selkeästi huomioida ns. useamman sukupolven asumisvaihtoehdot. Uudisrakentamisen yhteydessä tulisi mahdollistaa omaishoidon onnistuminen. Asuntokantaan on saatava esim. pieniä sivuasuntoja suurempien huoneistojen oheen. Sosiaalihuoltolaki uudistuu Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on antanut lausunnon sosiaalihuoltolain uudistamisesta. Lakiluonnoksen pykälä 22 ottaa huomioon myös hoitavan omaisen. Tässä pykälässä tulee ottaa huomioon myös ennaltaehkäisevä näkökulma, koska tuen tarvetta voi olla runsaasti jo ennen kuin hoito on omaishoitolaissa edellytetyllä tavalla sitovaa. On huomioitava, että omaishoidon tuki ei ole sillä tavoin erityislainsäädäntöä, että sosiaalihuoltolaki yleislakina menee aina omaishoitolain edelle. Asiakkaan palvelutarvetta arvioitaessa tulee ensin selvittää mahdollisuus omaishoitolain mukaiseen omaishoitoon. Kunnan on järjestettävä omaisten ja läheisten tuki omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen yhdistelmänä siten kuin omaishoitolaissa on säädetty tai jos tämä ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista, järjestämällä omaishoitajien jaksamista edistäviä ja toimintamahdollisuuksia tukevia, sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuja tai muita vastaavia palveluja ja tukitoimia. Lakiluonnokseen tulisi lisätä luettelo niistä erityislaeista, jotka ovat käytettävissä silloin, jos riittävää ja sopivaa tukea ei omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain mukaisesti voida turvata. Laissa tulee korostaa riittävän pätevyyden omaavien ohjaajien palveluohjauksen antamista tarvitsijoille. Kunnan velvollisuutta varata sosiaalihuoltoon tarvetta vastaavat määrärahat ei ole sanottu riittävän vahvasti. Riittävät määrärahat ovat edellytys palvelujen saatavuudelle. Kansalaisten on voitava luottaa viranomaisen kanssa tekemänsä sopimuksen pitävyyteen, vaikka taloudellinen tilanne kunnissa voikin vaihdella. Lakiin tulisi lisätä kielto lopettaa tämän lain mukainen palvelu määrärahasyistä, mikäli omaishoidon tarve on edelleen olemassa. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry paikallisyhdistyksineen on vaatinut, että kunnat laatiessaan vuoden 2013 talousarviota kiinnittäisivät huomiota kuntalain 65 :n sisältöön. Omaishoidon tuki on kunnan tehtävä johon on varattava riittävät määrärahat vastaamaan paikallista tarvetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuslain 3 :än mukaan kunnan on osoitettava voimavaroja valtionosuuden perusteena olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Omaishoidon tuessa on kysymys kunnan yleiseen järjestämisvelvollisuuteen liittyvästä taloudellisesta tukitoimesta ja tähän tukitoimeen liittyvien palveluiden järjestämisestä. Talousarvion lainmukaisuutta valvotaan kunnallisvalituksen avulla. Torilla tavattiin! VALTAA VANHUUS on kahdeksan vanhusalan järjestön kampanja hyvän ikääntymisen puolesta. Haastamme kansalaiset ja tulevat kuntapäättäjät toimimaan rohkeasti hyvän vanhuuden puolesta. Vanheneminen koskettaa liikennettä, kauppaa, esteettömyyttä, kulttuuria. Se ei ole vain sosiaali- ja terveyspolitiikkaa - virtsatieongelmia tai vuodepaikkoja. Tämän päivän palvelumalleilla ja asenteella ei pärjätä tulevaisuudessa. Kampanjassa halutaan päätöksentekoon rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Tule mukaan ja valtaa vanhuus meille kaikille, myös itsellesi! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on oli mukana suurtapahtumassa Helsingin Senaatintorilla Tapahtuma keräsi runsaat osallistujaa. Tapahtumassa julkaistut Valtaa vanhuus -teeseihin voit tutustua -internetisivuilla jossa kerrotaan myös kampanjan loppuvuoden tapahtumista. lähellä 4/

16 Hoiva ja Huolenpito HAVUKOSKEN PALVELUKESKUS Eteläinen Rastitie 12, Vantaa puh. (09) , fax (09) Vuokra- ja omistusasuntoja vanhuksille, kotihoitoa, siivous- ja ateriapalvelua, vanhainkoti, ryhmäkoteja sekä mielenterveysyhteisöt Havurasti ja Myyrasti. ÄlÄ jää yksin miettimään soita edes suvanto-linja PUH toimintaa tukevat: Oikeusministeriö ja Raha-automaattiyhdistys ry Apua, tukea, neuvoa ja ohjausta kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille ikääntyneille. Valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin päivystää ti ja to klo Lakineuvonta joka parillisen viikon ke puh. (09) suomen vanhusten turvakotiyhdistys 16 lähellä 4/2012

17 hoiva ja huolenpito lähellä 4/

18 NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON Teksti ja kuva: Matti Mäkelä Lisää rahaa omaishoitoon! Kansa käy kipakkaa keskustelua hoidon ja huolenpidon järjestämisestä. Näkökulmia sarjassamme Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes valottaa omaishoidon kehittämistä kuntien näkökulmasta. Omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen kohdennetaan valtion talousarvioesityksen mukaan pysyvä 10 miljoonan euron lisäys vuositasolla. Miltä tämä lisäys kuulostaa? Valtionosuuden 10 miljoonan lisäys omaishoidon tukipalveluihin on sinällään myönteistä. Valtionosuudet ovat yleiskatteellisia, eivät korvamerkittyjä, joten kunnat voivat käyttää niitä harkinnan mukaan lakisääteisten palvelujen toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön KOHO -työryhmä (Kansallinen omaishoidon ohjelma) suosittelee, että valtionosuus kohdennettaisiin nykyisten omaishoidon tuen piirissä olevien omaishoitajien ja hoidettavien palveluihin, jotka tukevat omaishoitajien jaksamista. Ministeriö ja myös Kuntaliitto tulevat tiedottamaan asiasta kunnille. Onko 10 miljoonaa omaishoitoon suuri summa? Kunnat käyttävät omaishoidon tuen hoitopalkkioihin 152 miljoonaa euroa vuodessa plus sosiaaliturva-kustannukset. Lisäksi palveluihin käytetään arviolta samansuuruinen summa, eli yhteensä yli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Valtionosuuden lisäys on noin 3 - Omaishoidon syksy on väriä täynnä, niin kuin tämä hieno Reidar Särestöniemen taulu, Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes toteaa prosenttia kustannuksista. Kuntien toimintamahdollisuuksien kannalta on ristiriitaista, että samanaikaisesti kuntien valtionosuuksia leikataan ensi vuonna 756 miljoonaa euroa, ja myöhemmin hallituskaudella vielä lisää. Mitä tällä rahalla käytännössä saisi? Valtionosuus on noin 30 %:a palvelun kokonaiskustannuksista. Valtionosuuden lisäys tarkoittaa sitä, että kunnat käyttäisivät tämän johdosta palveluihin 30 miljoonaa, josta valtion osuus on 10 miljoonaa ja kuntien osuus 20 miljoonaa. Jos esimerkiksi omaishoitajaa saisi 100 euron palvelusetelin kuukaudessa tukipalveluihin, kustannukset olisivat 30 miljoonaa euroa vuodessa. Jotta vapaavuorokaudet 18 lähellä 4/2012

19 Kipua nivelissä? voitaisiin toteuttaa nykyistä paremmin, voidaan tuella edistää esimerkiksi sijaishoitomahdollisuuksia. Miten valvotaan, että raha menee oikeaan osoitteeseen? Lisävaltionosuuden vaikutuksen seuranta voidaan sisällyttää kuntakyselyihin, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee omaishoidon tuen toteutumisesta kunnissa. Kysymys voidaan ottaa mukaan myös tilastotietoja täydentävään kyselyyn, joita ministeriö lähettää aika ajoin kunnille. Olette mukana kansallisessa omaishoidon kehittämisen työryhmässä. Miten työ etenee? KOHO -työryhmä on päässyt työssään hyvään alkuun. Työryhmän kokoonpano on monipuolinen. Viranomaisten lisäksi järjestöt ja seurakunnat ovat edustettuina ryhmässä. Uutta on se, että työryhmän tehtävä on tarkastella virallisen omaishoidon tuen lisäksi myös epävirallista omaisten ja läheisten antamaa hoitoa ja huolenpitoa, ja tehdä näistä kehittämisehdotuksia. Millaisia parannuksia toivoisitte omaishoidon lainsäädännössä tapahtuvan? Valtion rahoittama Kela-malli mahdollistaisi tuen yhtenäiset kriteerit koko maassa ja lisäisi omaishoitajien yhdenvertaisuutta. Kuntaliitto on katsonut, että valtion rahoittama Kela-malli parantaisi huomattavasti omaishoidon tuen järjestämismahdollisuuksia. Onko Onko sinulla sinulla ajoittain ajoittain tai tai jatkuvasti esiintyvää kipua kipua nivelissä? Rajoittaako nivelkipu nivelkipu jokapäiväistpäiväistä toimintaasi? Onko Onko nivelissäsi kipua kipua joka- rasituksen jälkeen? jälkeen? Arthro Arthro Nivelvoide on on ainutlaatuinen paikallisesti käytettävä voide voide kipeille kipeille ja ja turvonneille nivelille. nivelille. Se Se sopii sopii erityisestsesti lievittämään kipua kipua ja turvotusta ja pienissä pienissä nivelissä. Sen Sen ainesosina ovat ovat kylmävaikutteiset mentoli mentoli ja ja erityi- eukalyptusöljy sekä sekä nivelten nivelten hyvinvoinnillvoinnille tärkeät tärkeät ravinteet ravinteet kondroitiinisulfaattisulfaatti, glukosamiinisulfaatti ja MSM. ja MSM. hyvin- Fysioline Fysioline Oy, Oy, puh puh Myynti: Myynti: Apteekit Apteekit Viestinne omaishoitajille? Toivon, että omaishoitajilla olisi mahdollisuus pitää riittävästi huolta omasta jaksamisestaan. Tämä tarkoittaa muun muassa mahdollisuutta pitää lakisääteiset vapaapäivät. Esimerkiksi sijaishoitajan avulla vapaanaikainen hoito voisi järjestyä kotona tilanteissa, joissa hoidettava ei ole halukas lähtemään muualle hoitoon. Naapureista, tuttavista tai sukulaisista saattaisi löytyä sopivia ja halukkaita sijaishoitajia. lähellä 4/

20 TERVEYS JA HYVINVOINTI Pidä huolta jaksamisesta. Turvaa ravinnonsaanti. Nutridrink täydennysravintovalmisteista saat vaivattomasti lisää energiaa ja ravintoaineita, kun et jaksa tai voi syödä riittävästi tavallista ruokaa. Lisätietoja tuotteista lähimmästä apteekistasi tai ja 20 lähellä 4/2012

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Miten Suomi hoitaa? Hoito keskittyy koteihin Laitoshoidon purkaminen edellyttää kaiken kotona annettavan

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013. Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013. Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013 Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Ajankohtaista omaishoidosta 1. Syyskokoukset: liiton uusi hallitus 2. Rahoitus, toimintasuunnitelmien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot