Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRtoimenpideohjelmien. viestintäsuunnitelma

Transkriptio

1 Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRtoimenpideohjelmien viestintäsuunnitelma Toukokuu 2008

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Viestinnän lähtökohdat ja valmisteluprosessi 3 2. Viestinnän tavoitteet 6 3. Viestinnän painotukset 7 4. Toimintatapa, vastuut ja organisointi 7 5. Avainviestit ja slogan Rakennerahastotoiminnan visuaalinen ilma Kohderyhmät Viestinnän välineet ja keinot Seuranta, raportointi ja arviointi Julkisuuteen liittyviä kysymyksiä Alustava aikataulutus Alustava kustannusarvio 18 LIITTEET: Liite 1: Rakennerahastoviestintä kohderyhmittäin ja painotusten mukaan Liite 2: Rakennerahastokauden graafisia elementtejä Liite 3: Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

3 2 1. Viestinnän lähtökohdat ja valmisteluprosessi Tämä viestintäsuunnitelma ohjaa Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakauden Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Manner- Suomen neljän EAKR-toimenpideohjelman viestintää ja tukee ohjelma-alueen viestinnän suunnittelua ja toteutusta. Yhteistä suunnitelmaa täydentävät kunkin ohjelma-alueen omat viestintäsuunnitelmat, joissa toteutuu myös molempien rakennerahastojen viestinnän keskinäinen koordinaatio aluetasolla. Julkisuutta ei voi koskaan täysin hallita, mutta heikosti hoidettu viestintä luo monenlaisia kielteisiä tilanteita. Sen sijaan suunniteltu, systemaattisesti ja aktiivisesti hoidettu viestintä tukee toimintaa kaikissa olosuhteissa. Viestintä on voimavara, jota on suunniteltava, johdettava ja seurattava. Suunnitelmallisessa, oma-aloitteisessa viestinnässä viestijällä on suurempi mahdollisuus kontrolloida viestejään kuin puhtaasti reaktiivisessa viestinnässä, jolloin haasteena on vallitsevaan mielikuvaan tai näkemykseen vastaaminen useimmiten puolustusasemasta. EAKR-toimenpideohjelmien viestintäsuunnitelma nojaa linjauksiin, jotka koskevat molempien rakennerahastojen viestintää. Johtotähtenä on ollut saada aikaan EAKR:lle ja ESR:lle yhteiset viestinnän linjaukset, joihin kaikki rakennerahastoohjelmia toteuttavat tahot voivat sitoutua ja joka ohjaa ohjelma-, alue-, organisaatioja hankekohtaista viestinnän suunnittelua sekä tukee hankkeiden onnistumista. Tulosten kannalta ratkaisevan tärkeää on tämän eri toimijoista koostuvan viestintäkentän sitoutuminen yhteiseen rakennerahastoviestintään, koska toisto ja samansuuntainen, oma-aloitteinen viestintä rakentavat tehokkaasti haluttua tavoiteprofiilia. Samalla on tarpeen on myös tunnistaa asiat, joissa on ehdottoman perusteltua, että viestinnän ratkaisut eroavat hallinnonaloittain, alueittain tai kohderyhmittäin. Rakennerahastoviestinnän suunnittelua ovat koordinoineet rakennerahastojen hallintoviranomaisina vuoden 2007 loppuun asti toimineet sisäasiainministeriö ja työministeriö. Vuoden 2008 alusta tehtävät siirrettiin perustettuun työ- ja elinkeinoministeriöön. Suunnitelma on valmisteltu hallintoviranomaisten kiinteässä yhteystyössä ja aidossa kumppanuudessa viestintäverkostossa, jossa on mukana eri hallinnonalojen valtakunnallisia ja alueellisia toimijoita, ohjelmakoordinaattoreita sekä sosiaalipartnereiden edustajia. Valmistelun tukena on käytetty ulkopuolisia viestinnän asiantuntijoita. Valmistelu käynnistettiin vuoden 2006 keväällä toteutetulla viestinnän arvioinnilla. Arvioinnin tuloksista ja sen pohjalta virinneestä yhteisen rakennerahastoviestinnän mahdollisuuksista keskusteltiin eri foorumeilla syksyllä Tämän vaiheen tuloksena syntyivät rakennerahastoviestinnän strategiset linjaukset, jota työstettiin vuoden 2006 loppupuolella ja 2007 alkupuolella rakennerahastojen

4 3 viestintäverkostossa. Vuoden 2007 loppupuolella työ konkretisoitui operationaalisen viestinnän suunnitteluun ja perusvälineiden toteutukseen. Viestinnän suunnittelua ovat ohjanneet arviointitulosten ja yhteisen rakennerahastoviestinnän strategisen linjauksen lisäksi viranomaistoiminnan julkisuudesta ja viestinnästä annetut kansalliset säädökset sekä avoimuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden periaatteet. Tiedottamisessa ja julkisuudessa noudatetaan yleisasetuksessa, toimeenpanoasetuksessa sekä komission päätöksissä ja suosituksissa esitettyjä periaatteita. Tekeminen on vahvin viesti. Viestintä tukee toimintaa, mutta viime kädessä viestintä onnistuu yhtä hyvin tai huonosti kuin rakennerahastotoiminta Suomessa onnistuu tehtävässään. Hyvin toimiva, aidosti alueellista kehittämistä tukeva ja kansalliselle rahalle lisäarvoa tuottava rakennerahastotoiminta edesauttaa haluttujen viestien läpimenoa Rakennerahastokauden Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Manner-Suomen EAKR-toimenpideohjelmat Manner-Suomessa toteutetaan rakennerahastokaudella neljää alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa. Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi sekä Pohjois- Suomi toteuttavat kukin omaa ohjelmaansa. Suomi saa EU:n rakennerahastoista vuosina ,716 miljardia euroa, josta Manner-Suomen alueellisten EAKR-toimenpideohjelmien osuus on 974 miljoonaa euroa. Rahasummaa suurempi hyöty, vipuvoima, saadaan uusista toimintamalleista ja osaamisesta, jota hankkeet luovat. EAKR-toimenpideohjelmiin sitoutuu kansallista julkista rahoitusta yhteensä 1,123 miljardia euroa, joka tulee valtiolta (75 %) ja kunnilta (25 %). Lisäksi ohjelmiin on arvioitu käytettävän 1,994 miljardia euroa yksityistä rahoitusta EAKR-toimenpideohjelmien tavoitteena on: synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja, alentaa työttömyyttä ja vaikuttaa työllisyyden kasvuun, kehittää aluetaloutta, parantaa yritysten tuottavuutta ja kasvattaa kilpailukykyä, nostaa koulutustasoa sekä lisätä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. EAKR-toimenpideohjelmat lisäävät kilpailukykyä ja työllisyyttä. Niiden avulla tasoitetaan alueiden välisiä hyvinvointieroja. Ohjelmien rahoitus painottuu Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille, sekä kehityksen kannalta haasteellisille alueille Etelä- ja Länsi-Suomessa.

5 Toiminta- ja viestintäkenttä Rakennerahastoviestinnän toimintakenttä on laaja ja toimijat muodostavat sekä valtakunnallisia että ohjelma-alueittaisia ja maakunnallisia verkostoja. Keskeiset toimijat ovat: EU:n komissio Hallintoviranomainen työ- ja elinkeinoministeriö Muut ministeriöt Maakunnan liitot Maakuntien yhteistyöryhmät (MYR) Seurantakomiteat Alue- ja paikallishallintoviranomaiset Työmarkkinaosapuolet Hankesuunnittelijat ja -toteuttajat (yritykset, yhteisöt, yksilöt, kunnat, osaamiskeskukset, koulutusorganisaatiot ja yksityiset konsultit) Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa ohjelmien viestinnän toteutuksesta ja koordinoi toimenpiteitä EU-säädösten mukaisesti. Yhteisen suunnitelman ja yhdessä tuotettujen viestinnän välineiden avulla eri toimijoiden viestintää kehitetään samansuuntaiseksi, jolloin varmistetaan samojen kohderyhmien lähestyminen yhtenäisin viestein Arvioinnin hyödyntäminen Kauden viestintäsuunnitelma nojaa ohjelmakauden viestinnän arviointiin. Arvioinnin mukaan viestintä toimi viime rakennerahastokaudella varsin hyvin, kun otetaan huomioon hyvin haasteellinen toimintaympäristö. Toimijoiden määrä on suuri ja tavoitteet ja kohderyhmät ovat monenlaisia. Toisaalta viestintäsuunnitelmia oli paljon ja niiden keskinäinen koordinaatio ja taso oli vaihteleva eivätkä rahastojen strategiset painopistealueet näkyneet niissä selkeästi. Suunnitelmien ohjausvaikutus on ollut osin vähäinen ja monet suunnitelmat ovat jääneet heikosti toteutetuiksi. Suunnitelmat ovat osittain olleet liian yleisiä ja niistä on saattanut puuttua konkreettiset toimintaohjeet. Viestinnän keskeisimpiä haasteita kaudella oli arviointitulosten mukaan ohjelmalähtöisen ja rahastolähtöisen viestinnän aiheuttama epäselvyys. Viestinnän osaaminen on ollut joiltakin osin vähäistä tai vaihtelevaa. Byrokraattinen käsitys viestinnästä on johtanut heikkoon resursointiin ja sen jäämiseen muiden töiden jalkoihin. Onnistumista ovat heikentäneet myös epäselvät vastuut, kasvojen ja puolestapuhujien puute, kanavien lukuisuus ja kapulakielisyys.

6 5 2. Viestinnän tavoitteet Rakennerahastoviestinnän yleisenä tavoitteena on tehdä rakennerahastot laajasti tunnetuksi suomalaisten keskuudessa. Ihmisiä ja organisaatioita kannustetaan hakemaan tukea kertomalla menestystarinoita. Lisäksi varmistetaan ohjelmissa ja projekteissa toimivien ihmisten tietämys. Viestinnällä autetaan ohjelmastrategioiden ja -tavoitteiden tehokasta toteutumista. Konkreettisten hankkeiden esiintuominen viestinnässä edistää tavoitteiden saavuttamista myös hanketasolla. Viestinnällä on sekä valtakunnallisia yleisviestinnän tavoitteita että alue- ja hanketason tavoitteita. Kauden yleisviestinnän tärkeimmät tavoitteet ovat: oikean mielikuvan välittäminen EU:sta, rakennerahastojen tunnettuuden nostaminen, EU:iin ja EU-rahoitukseen liittyvien mielikuvien muokkaaminen myönteisemmiksi, EU:n tuominen kansalaisten lähelle, rakennerahastotoiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen ja yhden luukun palvelun tarjoaminen (mm. rakennerahastojen yhteiset nettisivut). Kauden alue- ja hanketason viestinnän tärkeimmät tavoitteet ovat: ohjelmien tehokas toteutus, rakennerahastoista tuettujen hankkeiden onnistumisen edistäminen, hankeideoinnin ja hankkeiden käynnistämisen aktivoiminen, toiminnan tehostaminen ja juurruttaminen esimerkiksi hyvien käytäntöjen leviämisen kautta, hankkeiden arvon nostaminen ja hankkeiden välinen verkostoituminen. Viestinnällä toteutetaan EU:n osarahoittaman toiminnan avoimuus, näkyvyys ja tehokkuus Suomessa. Viestinnän keinoilla kerrotaan selkeästi Euroopan unionin rakennerahastoista sekä saatavasta rahoituksesta ja Euroopan unionin roolista ohjelmissa. Tarkoituksena on lisätä keskeisten kohderyhmien, potentiaalisten projektien toteuttajien ja osallistujien sekä suuren yleisön tietoisuutta toiminnan tavoitteista, rahoitusmahdollisuuksista ja toiminnan tuloksista. Kohdennetuin viestintätoimin esitellään rakennerahastotoiminnan teemoja.

7 6 3. Viestinnän painotukset Viestinnän suunnittelussa on tunnistettu koko rakennerahastotoiminnan ja ohjelmatason yleisten tavoitteiden lisäksi teemakohtaisia, hallinnonaloittaisia, suuraluekohtaisia, maakuntakohtaisia, rahoittajakohtaisia sekä hanketason viestinnän painotuksia. Painotukset synnyttävät kunkin toimijan erityistavoitteita, jotka voidaan sovittaa yhteisiin tavoitteisiin. Tämä tapahtuu kunkin tahon omassa yksityiskohtaisemmassa viestintäsuunnitelmassa, jotka toteuttavat yhtenäisen EAKRviestintäsuunnitelman linjauksia. Ohjelmien toimintalinjat, rakennerahastoviestinnän teemat ja maakuntien ja hallinnonalojen sisältöpainotukset muodostavat viestinnästä matriisin, jota voidaan hyödyntää eri näkökulmista, kohderyhmittäin tai viestijöiden mukaan. Ohjelmakauden alussa rakennerahastoviestinnän keskeisiksi teemoista nostetut yrittäjyys ja yritystoiminta, osaaminen ja innovaatiot, työllisyys, kansainvälistyminen ja kilpailukyky sekä tasavertainen tulevaisuus (sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen koheesio) luovat pohjaa laajalle sekä ESR:n että EAKR:n näkökulmia toteuttavalle viestinnälle. Näitä teemoja hyödynnetään asiakaslähtöisessä ja ohjelmatyöstä sisältöpainotuksilla tehtävässä viestinnässä, jota toteutetaan yhteisessä rakennerahastoviestinnässä sekä eri ohjelmien viestinnässä. Ohjelmakauden kuluessa nostetaan esiin muita painotuksia muun muassa ympäristö ja kestävä kehitys. Eri kohderyhmiä lähestytään kunkin ryhmän toimintaa lähellä olevien hallinnonalojen (ministeriöiden ja aluehallinnon) sekä sosiaalipartnerien kautta hyödyntäen näiden käyttämiä viestintävälineitä ja verkostoja. Alueellisten rahoittajaviranomaisten (välittävinä toimieliminä toimivien virastojen) viestinnän tavoitteena on projektien ideoinnin ja projektien käynnistämisen aktivoiminen, toiminnan tehostaminen ja juurruttaminen esimerkiksi hyvien käytäntöjen leviämisen kautta sekä projektien välinen verkostoituminen. Näiden operatiivisten tavoitteiden lisäksi kunkin rahoittajaviranomaisen viestinnässä ovat näkyvissä hallinnonalan painotukset ja maakunnan strategia. 4. Toimintatapa, vastuut ja organisointi Yhdensuuntaisen viestin välittyminen laajasta viestintäverkostosta edellyttää verkostojen ja viestintää tekevien henkilöiden vastuiden selkeää määrittelyä, jolloin kaikki tietävät vastuualueet. Lisäksi eri puolilla viestintäkenttää toimivien viestinnästä vastaavien henkilöiden yhteistyön on oltava säännöllistä, jotta kaikki tuntevat yhteiset tavoitteet ja etenemisen. Periaatteena on se, että kaikki toimijat viestivät yhdessä valitun linjan mukaisesti.

8 7 Viestinnän toimijoita ovat: Hallintoviranomainen (työ- ja elinkeinoministeriö) Toteutukseen osallistuvat ministeriöt keskus- ja aluetoimijoineen Aluetason rakennerahastotoimijat (suuralue- ja maakuntataso) Yhteistyötahot (työmarkkinaosapuolet, järjestöt ja muut intressitahot) Projektit Verkostot Toimijoiden vastuut voidaan nähdään seuraavasti: EU:ssa määritellään suuret linjat ja toimintaperiaatteet. Hallintoviranomainen, työ- ja elinkeinoministeriö, vastaa viestinnän koordinaatiosta ja rakennerahastojen yleistiedotuksesta. Yleistiedotuksessa painotetaan ohjelmien ja niiden tarjoamien rahoitusmahdollisuuksien tunnettuuden lisäämistä sekä sisällön, tulosten ja vaikutusten julkistamista. Sidosryhmiin ja asiakkaisiin kohdennetussa tiedotuksessa pyritään aktivoimaan ohjelmien toteutusta ja vaikuttamaan hankkeiden laatuun. Hallintoviranomainen huolehtii toimenpideohjelmien julkistamisesta ja niiden laajasta saatavuudesta sekä ohjaa välittävien toimielinten ja hankkeiden tiedotustoimenpiteitä. Hallintoviranomaisen tehtävänä on antaa viestinnälle yleisohjeet ja graafinen ohjeistus sekä antaa toimijoiden käyttöön yleistason välineet (muun muassa rakennerahastojen yhteiset nettisivut, valtakunnalliset kampanjat, yleisesitteet ym.). Tehtävänä on myös ministeriöiden ja hallinnonalojen sekä alueiden välinen koordinointi sekä viestinnän toteuttamisen valvonta ja mittaus. Hallintoviranomainen kutsuu yhteen valtakunnalliset viestintäverkostot, työryhmät ym. foorumit, joiden kautta kentän ääntä kuullaan, sekä neuvoo tarvittaessa alueellisten verkostojen perustamisesta ja ylläpidosta vastaavia. Kaikki rakennerahastoviestintää koskeva ohjeistus ja viestinnän apuvälineet ovat sivuilla. Ohjeistus on saatavilla myös ruotsiksi. Rakennerahastojen internetsivut ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hallintoviranomaisessa toimivassa työ- ja elinkeinoministeriössä on nimetty EU-ohjelmien viestinnän vastuuhenkilö. Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto Alueiden kehittämisyksikkö / rakennerahastopolitiikkaryhmä (EAKR-viestinnän vastuuhenkilö hallintoviranomaisessa) Projektineuvoja Leena Lyra leena.lyra(at)tem.fi Puh Fax

9 8 Viestintäyksikkö Tiedottaja Anja Kolehmainen anja.kolehmainen(at)tem.fi Puh Tiedottaja Mauri Vieru mauri.vieru(at)tem.fi Puh Hallintoviranomainen koordinoi rakennerahastojen yhteistä viestintäverkostoa, joka koostuu rakennerahastovaroja käyttävien viranomaisten edustajista. Viestintäverkosto kokoontuu yhteisiin työkokouksiin ja seminaareihin sekä työskentelee virtuaalisesti. Jatkossa hyödynnetään tehokkaasti eri yhteyksissä toimineita tiedotuskäytäntöjä. Viestintäverkostossa vaihdetaan aktiivisesti ideoita ja kehitetään viestintää sekä yhteisiä välineitä. Laajempien tiedotushankkeiden toteuttamisessa voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntemusta. Kaikki rakennerahastoviestintää toteuttavat viranomaistahot saavat käyttöönsä operatiivista lyhyemmän aikavälin viestintäsuunnittelua varten laaditun suunnitelmapohjan, jossa kuvataan ja analysoidaan viestintätoimia yksityiskohtaisesti ja jonka perusteella voidaan laatia vuosittain viestinnän seurantaraportti. Toiminnassa mukana olevat ministeriöt ohjaavat ja tukevat hallinnonalansa toimijoiden viestintää. Suuraluetasolla viestintää koordinoivat ja EAKRtoimenpideohjelmien viestinnästä vastaavat ohjelmakoordinaattorit ja maakuntatasolla maakunnan liitot. Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-toimenpideohjelmien ohjelmakoordinaattorit: Pohjois-Suomi EU-koordinaattori Tuija Puumala Keski-Pohjanmaan liitto Rantakatu 14, Kokkola tuija.puumala(at)keski-pohjanmaa.fi Itä-Suomi Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400, Kainuu eero.vilhu(at)kainuu.fi Länsi-Suomi Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä seppo.haukka(at)keskisuomi.fi

10 9 Etelä-Suomi Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Päijät-Hämeen liitto Hämeenkatu 9, Lahti mari.kuparinen(at)paijat-hame.fi Suuralueet ja maakunnat vastaavat viestinnän operatiivisesta tasosta ja alueelliset ja paikalliset viranomaiset (rahoittajat) ohjaavat, tukevat ja valvovat hankkeiden viestinnän toteutumista. Vastuunjako toteutetaan aluekohtaisesti suuraluemaakuntatasolla. Viestinnän koordinoimiseksi suuralue- ja aluetasolla muodostetaan viestintäverkostoja ja yhteistyömenettelyjä ESR-toimintaa toteuttavien viranomaisten ja EAKR-toimenpideohjelmien viestintää toteuttavien tahojen yhteistyönä. Ohjelmien seurantakomiteat seuraavat viestinnän toteutumista osana muuta toimintaa. Alueellinen tiedotustoiminta liittyy kiinteästi projektien haku- ja valintamenettelyihin aikatauluineen sekä tiedottamiseen toiminnan tukikelpoisuudesta ja ohjelmanmukaisuudesta. Näiden asioiden tiedottamisesta vastaavat hankepäätöksiä valmistelevat välittävät toimielimet yhteistyössä hallintoviranomaisen ja tarvittaessa suuralueella koordinoivan maakunnan liiton ja TE-keskuksen kanssa. Rahoittavat viranomaiset tiedottavat rahoitusmahdollisuuksista ja rahoituspäätöksistään sekä haku- ja päätöksentekoprosessista. Hankkeet kantavat viime kädessä vastuun hankeviestinnän toteuttamisesta ja ne saavat hankepäätöksen yhteydessä tiedotusohjeen, jossa tiedotusvelvoite on selkeästi kerrottu. Hankkeille korostetaan, että rahoituksen mukanaan tuoma tiedotusvelvollisuus on sekä hankkeen tavoitteista ja toteutussuunnitelmasta (rahoituspäätöksen yhteydessä) että hankkeen tuloksista. Tiedotusohjeen rinnalle hankeviestinnän tueksi laaditaan viestinnän graafinen ohjeistus ja opastus viestinnän teknisiin piirteisiin. Seurantakomiteoissa edustettuina olevat järjestöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita viestinnässä. Järjestöt seuraavat viestintää seurantakomiteassa, viestivät rakennerahastoista aktiivisesti omilla kanavillaan ja soveltuvin osin yhteistyössä hallintoviranomaisen ja rahoittajina toimivien virastojen kanssa. Jotta haluttu viesti menisi perille mahdollisimman tehokkaasti, tarvitaan valtakunnallisia ja paikallisia kasvoja, jotka kykenevät kommentoimaan kutakin aihetta laajemminkin. Jokaiselle toimijatasolle tulisi nimetä mediapersoonia ja huolehtia heidän valmiuksistaan viestiä tiukoissakin tilanteissa.

11 10 5. Avainviestit ja slogan Rakennerahastoviestintään on määritelty koko rakennerahastotoimintaa yhdistävät avainviestit ja slogan ja ne pohjautuvat molempien rakennerahastojen tavoitteisiin. EAKR:n tavoitteet ovat: yritykset ja innovaatiot, oppiminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys sekä kilpailukykyiset toimintaympäristöt. ESR:n tavoitteet tulevat Euroopan työllisyysstrategiasta ja sen viidestä pääalasta, jotka ovat: työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantaminen, työelämään pääsyn ja työmarkkinoille osallistumisen edistäminen, sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen, kumppanuuksien edistäminen ja osaamisrakenteiden kehittäminen. Rakennerahastoille on määritelty yllä olevien EAKR:n ja ESR:n tavoitteiden pohjalta yhteiset viestit, jotka kertovat tulevaisuudenuskosta ja yhteistyön merkityksestä. Rakennerahastotoiminnan keskeinen viesti on positiivinen ja yksinkertainen: Suomalaisilla on mahdollisuus saada EU:lta tukea entistä paremman Suomen ja sen eri alueiden kehittämiseksi. Avainviestit: 1. EU-ohjelmat kannustavat omaehtoiseen kehittämiseen. 2. EU-ohjelmat lisäävät suomalaista osaamista, kilpailukykyä ja työllisyyttä. 3. EU-tukea kannattaa hakea kehitysideoiden toteuttamiseksi. 4. EU-ohjelmat tukevat alueellista kilpailukykyä ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Alueellista kilpailukykyä, innovointia, yritystoimintaa ja tasapainoa tukemalla vaikutetaan koko maan hyvinvointiin. 5. Ohjelmien tavoitteena on kansainvälinen, entistä paremmin voiva Suomi. Maassamme on työtä ja osaavia ihmisiä. Yritykset menestyvät ja ilmapiiri on otollinen uusille ideoille. Ihmisillä on hyvä ympäristö tehdä työtä, asua ja elää. Slogan: Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastoviestintää tukemaan valittu slogan kiteyttää rakennerahastotoiminnan ytimen ja innostaa hakemaan EU:lta tukea. EU:lta saa osarahoituksen projektiin idea, suunnitelma, verkosto ja omaa rahoitusta on jo valmiina. Slogania Vipuvoimaa EU:lta käytetään tekstimuodossa keskeisten rakennerahasto-ohjelmien teemojen kanssa eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden

12 11 operatiivisessa rakennerahastoviestinnässä. Otsikossa sen voi yhdistää rakennerahastoviestinnän keskeisiin teemoihin, joita ovat yritystoiminta ja yrittäjyys, osaaminen ja innovaatiot, työllisyys, kansainvälistyminen ja kilpailukyky tai tasavertainen tulevaisuus. Ohjelmien horisontaalisia painotuksia, ovat muun muassa kestävä kehitys ja tasa-arvo. Slogania voi käyttää myös logomaisena, jolloin siinä lukee Vipuvoimaa EU:lta Suomen hallintoviranomaisen valitsemaa slogania käytetään yhdessä EU:n lipputunnuksen kanssa Komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 Artiklan 9 ja liitteen mukaisesti. Jotta avainviestit ja slogan toimivat ohjelmien tavoiteprofiilin rakentamisessa, niiden tulee olla kaikkien rakennerahastotoiminnasta viestivien henkilöiden tiedossa ja sisäistettynä siten, että jokainen voi niitä käyttää ja soveltaa erilaisissa viestintätilanteissa. Tämä varmistetaan hallintoviranomaisen koordinoiman viestintäverkoston avulla. Tavoiteprofiilin mukaisia viestejä tulee saada läpi hallintokoneiston, etujärjestöjen ja tiedotusvälineiden kautta niin yrityksille kuin kansalaisillekin. EAKR-toimenpideohjelmista ja niiden hankkeista kerrottaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että yksittäiset hankkeet sidotaan osaksi laajempaa kokonaisuutta. Tässä voidaan hyödyntää toimialakohtaista lähestymistapaa ja nivoa yksittäiset hankkeet osaksi laajempaa hankekokonaisuutta. Evaluointi ja siitä saatavat kattavat tulokset EU-ohjelmista tarjoavat erinomaisen perustan vaikuttavuudesta viestimiseen. Menestystarinoiden ympärille on otollista luoda mielikuvaa EUohjelmista laajemminkin. Viestintään on lisättävissä pehmeitä arvoja. Yksilötasolla ohjelmat merkitsevät parhaimmillaan työn ja toimeentulon turvaamisen lisäksi sosiaalista hyvinvointia, elämänlaatua, viihtymistä, tulevaisuuden uskoa ja omakohtaista vastuunkantoa. Viesteihin saadaan inhimillisyyttä yrittäjäkokemusten ja tavallisten kansalaisten tuntojen kautta. 6. Rakennerahastotoiminnan visuaalinen ilme Rakennerahastoviestintää varten on laadittu visuaalinen ilme, jota hallintoviranomainen ja muut rakennerahastotoimintaa toteuttavat viranomaiset soveltuvin osin noudattavat. Hankkeet voivat halutessaan käyttää visuaalista ilmettä tai sen osia laajemminkin, mitä EU:n lipputunnuksen ja hallintoviranomaisen valitseman sloganin käytöstä velvoitetaan. Visuaaliseen ilmeeseen liittyvä graafinen ohjeistus ja visuaalista ilmettä noudattavat tuotteet löytyvät osoitteesta Graafinen ohjeistus sisältää yhteisen slogan ja tunnuksen lisäksi kuvankäytön, värimaailman ja typografian suunnittelun, formaatti- ja paperiehdotukset sekä

13 12 sovellukset eri käyttötarkoituksiin. Keskeiset tunnukset, kartat ja visuaaliset elementit ovat imuroitavissa rakennerahastot.fi verkkosivuilta ja jatkossa saatavissa myös CDmuodossa. Keskeisiä graafisia elementtejä on koottu liitteeseen 2 (Rakennerahastokauden graafisia elementtejä). Kaikki graafinen aineisto on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteesta 7. Kohderyhmät Rakennerahastoviestinnällä on seuraavat kohderyhmät, joita täsmennetään alueellisissa ja hallinnonalojen operationaalisissa viestintäsuunnitelmissa: Kansalaiset Hankkeet (nykyiset ja potentiaaliset toimijat, ohjelmarahoitusta hyödyntävät organisaatiot, ohjelmista hyötyvät henkilöt ja organisaatiot) Sidosryhmät (järjestöt, kuntapäättäjät, rahoittajat) Media Alue- ja paikallistason toimijat (työvoima- ja elinkeinokeskukset, maakuntien liitot, kunnat, lääninhallitukset, muut alueelliset ja paikalliset toimijat, poliittiset päätöksentekijät) Valtakunnalliset toimijat (ministeriöiden avainhenkilöt, muut virkamiehet, poliittiset päätöksentekijät) EU (komissio, toimijat, poliittiset päättäjät, rahoittajat ja tarkastajat) Hallintoviranomainen hoitaa rakennerahastoihin liittyvää yleistä viestintää edellä mainituille kohderyhmille, kullekin parhaiten sopivien viestinnän välineiden ja kanavien kautta. Yleisviestintää tehdään yhteistyössä Euroopan komission edustuston kanssa. Teemakohtaisessa ja/tai hallinnonalakohtaisessa viestinnässä tärkeimpiä kohderyhmiä ovat alan valtakunnalliset ja alue- ja paikallistasojen toimijat, sidosryhmät ja hanketoimijat. Suuralue- ja aluetason viestinnässä korostuvat kyseisen toiminta-alueen kohderyhmät. Rahoittajaviranomaisten viestinnässä korostuvat hanketoimijat, sidosryhmät ja alueen asukkaat. Hanketason kohderyhmää määrittelee hankkeen sisältö ja toimintaympäristö. Media on tärkeä kohderyhmä kaikille viestijöille eri ryhmien ja etenkin kansalaisten saavuttamisessa. Viestinnän kohderyhmiä, tavoitteita, välineitä, indikaattoreita, aikataulutusta ja arviointia on määritelty liitteen 1 taulukossa (Rakennerahastoviestintä kohderyhmittäin ja painotusten mukaan).

14 13 8. Viestinnän välineet ja keinot Rakennerahastoviestinnässä toteutetaan kohdennettua viestintää, jossa avainviestit toistuvat kohderyhmittäin kohdennettuina, mutta kuitenkin viestinnällisesti yhdenmukaisina kaikilla tasoilla ja kaikille kohderyhmille. Viestinnän sisältöjen painopisteinä ovat onnistuneet hankkeet ja niistä hyötyneet ihmiset sekä yritykset ja muut organisaatiot. Viestinnän välineet suunnitellaan vastaamaan kunkin kohderyhmän tarpeita. Käytettäviä välineitä ovat: Digitaalinen viestintä - virtuaaliyhteisö o Rakennerahastojen yhteinen verkkosivusto: suomi, ruotsi, englanti sekä ohjelma-alueiden, maakuntien sekä ministeriöiden verkkosivut keskinäisin linkityksin o EURA tietopalvelu Tilaisuudet ja tapahtumat o Yhteiset ja kohdennetut vuosittaiset tilaisuudet Painetut materiaalit o Rakennerahastojen perusesitteet: yleisesite, ohjelmaesitteet 5 kpl (ESR, EAKR-ohjelmat), teemaesitteet 5 kpl (yritystoiminta, työllisyys, tasa-arvo, osaaminen ja innovaatiot, kansainvälistyminen) suomi, ruotsi, englanti o Esitteet ja tiedotuslehdet Mediasuhteiden aktivointi o Proaktiivisuus ja asioiden tarjoilu ymmärrettävästi medialle o Mediatilan täyttäminen myönteisellä julkisuudella kielteisen sijaan Viestintävalmiuksien kehittäminen o Ohjeistus ja koulutus Hallintoviranomaisen vastuualuetta ovat digitaalinen viestintä valtakunnallisella tasolla (rakennerahastojen yhteinen verkkosivusto valtakunnalliset tilaisuudet, valtakunnallisten mediasuhteiden aktiivinen hoitaminen, ohjelmille yhteisten esite- ja tiedotuslehtien tekeminen, viestintäohjeiden ja graafisen ohjeistuksen tekeminen sekä viestintävalmiuksien lisäämiseksi koulutuksen suunnittelu ja tarjoaminen ydintoimijoille. Nämä tehtävät koordinoidaan ESRtoimenpideohjelman viestinnän kanssa työ- ja elinkeinoministeriössä ja ne suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä ERKR-toimenpideohjelmien ohjelmakoordinaattorien ja rakennerahastojen viestintäverkoston kanssa. Kukin rakennerahastojen viestinnän kanssa toimiva taho, myös järjestöt ja muut yhteistyökumppanit, hyödyntää tehokkaasti olemassa olevia viestinnän kanaviaan ja välineitään hallintoviranomaisten tarjoamien rakennerahastoviestinnän erityisvälineiden lisäksi.

15 14 Rakennerahastot.fi-verkkosivustosta kehitetään koko rakennerahastotoiminnan portaali ja se toimii usean kohderyhmän keskeisenä viestinnän välineenä. Yhteinen portaali linkityksineen lisää toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kansalaisten suhteen kuvaamalla sekä rakennerahastotoiminnan sisältöä ja rahoitettua toimintaa että antamalla tietoa hallinnollista menettelyistä ja vaatimuksista. Rakennerahastojen verkkosivustolle kootaan viranomaisia varten laajasti hallintoa ja toimeenpanoa tukevia asiakirjoja. Verkkosivusto on hakijoiden ja toteuttajien tiedon lähde, joka opastaa ja neuvoo projektien suunnittelussa, hakemisessa ja toteuttamisessa. Se myös ohjaa EURA2007-tietojärjestelmään, jossa rahoitusta haetaan ja projektista raportoidaan. Sivustolle laaditaan tulosviestinnän välineitä mediaa ja intressitahoja varten. EURA 2007 tietopalvelu tarjoaa myös sisällöllistä tietoa rakennerahastoprojekteista. Rakennerahastoportaali linkittää suuralueiden, maakuntien ja hallinnonalojen rakennerahastosivustot kokonaisuudeksi, jolloin voidaan hyödyntää hajautettua tiedontuotantoa ja välttää tietosisältöjen päällekkäisyys. Internet mahdollistaa sen, että kaikki rakennerahasto-ohjelmia toteuttavat kumppanit löytävät yhteisiä asioita verkosta ja kaikki tietävät mistä saadaan täydentävää tietoa Tapahtumat ja tilaisuudet ovat pääosin jollekin kohderyhmälle suunnattuja tiedonvaihdon, keskinäisen oppimisen ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Rakennerahastojen teemoista järjestetään sekä valtakunnallisia että alueellisia tilaisuuksia, joihin kutsutaan kustakin teemasta kiinnostuneita toimijoita, organisaatioita ja viranomaisia. Esitteitä ja tiedotuslehtiä käytetään sekä yleistiedon jakamiseen että ajankohtaisten teemojen esille nostamiseen. Kaikki keskeiset esitteet ja tiedotusaineisto ovat saatavilla myös ruotsiksi. Aktiivisella mediatyöllä kaikilla toiminnan tasoilla (tiedotteet, mediatilaisuudet, toimittajatapaamiset) nostetaan rakennerahastojen toiminnan tuloksia ja vaikutuksia median kautta laajan yleisön tietoon. Vertaisryhmien ja verkostojen hyödyntäminen on avainasemassa ja edellyttää sekä verkostojen säännöllistä tapaamista että virtuaaliverkoston hyödyntämistä tehokkaasti. 9. Seuranta, raportointi ja arviointi Määrällistä ja laadullista seurantaa ja mittausta tehdään viranomaisviestinnän eri tasoilla, hankkeiden viestinnästä ja yhteistyötahojen viestinnästä. Seurattavia asioita ovat tiedon sisältö, sen saaminen ja ymmärtäminen; viestinnässä käytettyjen keinojen ja välineiden toimivuus, viestintätoimenpiteiden määrä ja laatu, palautteen ja kehitysehdotusten kerääminen ja analysointi, viestinnän resurssien käyttö sekä asetettujen viestinnän tavoitteiden toteutuminen. Hallintoviranomainen vastaa

16 15 tunnettuustutkimuksen, asiakaspalauteseurannan ja mediaseurannan järjestämisestä. Rakennerahastoviestinnän yhteisten linjausten pohjalta on hallintoviranomaisen johdolla päädytty järjestämään hanketason viestinnän seuranta ja raportointi rakennerahastojen tietojärjestelmässä (EURA 2007). Rahoitusta hakevat tahot (pois lukien yritystukihankkeet) laativat hakemuksessa hankkeen viestintäsuunnitelman ja sen perusteella arvioivat kustannusarvioon viestinnästä aiheutuvia kustannuksia. Näitä kustannuksia todennetaan EURA järjestelmän maksatushakemusosiossa sekä väli- ja loppuraporteissa, joita projektit toimittavat tietojärjestelmään. Rakennerahastovaroja viestintään käyttävät viranomaiset seuraavat ja raportoivat yhteisesti sovituilla tavoilla toteuttamaansa viestintää. Viranomaisten viestintäraporteissa kuvataan ja analysoidaan toteutettujen viestintätoimien ajoitus, toimenpiteet, kohderyhmä, käytetyt kanavat ja resurssit sekä tavoite ja tulokset. Seurantaraportit kootaan hallintoviranomaiselle, joka laatii vuosittain tämän ja muun aineiston perusteella tarkastelun seurantakomitealle osana vuosiraportin valmistelua. Rakennerahastojen viestintäverkosto osallistuu valmisteluun. Viestintäkokemuksia ja saatua palautetta käsitellään rakennerahastoviestijöiden tilaisuuksissa. Viestinnän arviointi toteutetaan siten, että sen tuloksia on käytettävissä vuoden 2010 vuosiraportoinnin ja ohjelmakauden loppuraportoinnin valmistelussa. Arvioinnin pohjana on tämän viestintäsuunnitelman sekä alueellisten viestintäsuunnitelmien toimivuuden ja tehokkuuden tarkastelu muun muassa edellä kuvattujen seuranta- ja raportointimenettelyjen tuottaman tiedon perusteella. 10. Julkisuuteen liittyviä kysymyksiä Tuensaajien luettelo Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artikla määrää, että hallintoviranomaisen tulee huolehtia siitä, että rakennerahastovaroja käyttöönsä saaneiden organisaatioiden eli tuensaajien luettelo, toimien nimien ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrä julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla. EAKR-toimenpideohjelmien tuensaajien luettelointi ja julkistaminen tapahtuu internetissä EURA tietojärjestelmässä, jossa julkistetaan ao. tietojärjestelmien avulla hallinnoitavien hankkeiden projektikohtaiset perustiedot. Yritystukihankkeiden ja Tekesin EAKR-hankkeiden hallinnointiin käytetään Tuki2000-tietojärjestelmää. Finnvera Oyj:n hankkeet hallinnoidaan Finnvera Oyj:n omalla KORIS-järjestelmällä. EU-ohjelmien seurannan edellyttämät tiedot siirretään Tuki2000-järjestelmästä reaaliaikaisesti EURA ja Valtteri järjestelmiin. Komission täytääntöönpanoasetuksen 1828/ artiklan mukainen tuensaajien luettelo

17 16 kootaan vuosittain mainituista tietolähteistä ja julkaistaan EURA tietojärjestelmässä. Tuensaajien tietosisältö on komission asetuksen velvoittamien tietojen mukainen (Euroopan aluekehitysrahastosta tukea saaneiden nimet, hankkeiden nimet ja julkisen rahoituksen määrä). EU-lipputunnus ja teksti Komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 Artikla 9 määrää Euroopan unionin lipun ja sitä selittävän tekstin käytöstä. Hallintoviranomainen ohjeistaa EAKR-varoja käyttäviä viranomaisia sekä EAKR-varoja käyttöönsä saavia hankkeita (hankepäätökseen liitettävä tiedotusohje) tästä velvoitteesta ja Suomessa käytettävästä sloganista: Vipuvoimaa EU:lta EU-hankkeiden toteuttajille on laadittu tiedotusohje ja graafinen ohjeistus, joissa määritellään logojen käytön edellytykset. Hallintoviranomaisen liputus Komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 artikla 2. määrää, että hallintoviranomainen liputtaa tilojensa edustalla Euroopan unionin lipulla viikon ajan toukokuun 9. päivästä alkaen. Hallintoviranomainen järjestää liputuksen asetuksen määräämällä tavalla. 11. Alustava aikataulutus Ohjelmien viestintätoimet ja viestinnän painotukset noudattavat ohjelmakauden toimintaa. Ohjelmia valmisteltaessa vuosina viestittiin perustietoa tiedotteilla, tilaisuuksissa ja internetin kautta. Ohjelmien käynnistysvaihetta varten on laadittu perusvälineitä kuten rakennerahastotoiminnan yleis-, ohjelma- ja teemaesitteet ja järjestetty koko rakennerahastotoiminnan kaudella kattava käynnistystilaisuus 25. ja Helsingissä. Tällöin lanseerattiin rakennerahastoviestinnän slogan, logot ja visuaalinen ilme. Ohjelmakauden ensimmäisinä vuosina rakennerahastoviestinnässä panostetaan perustiedon levittämiseen yleisölle, potentiaalisille hakijoille ja muille kohderyhmille. Vuoden 2007 lopulla avattiin rakennerahastojen yhteinen nettisivusto jonka kehittämistyö on meneillään. Rakennerahastoportaali ja ohjelma-alueiden portaalit lanseerataan kokonaisuudessaan vuoden 2008 aikana. Koko ohjelmakauden ajan esitellään ohjelmien hyviä hankkeita ja käytäntöjä samalla kun kerrotaan ohjelmien tarjoamista mahdollisuuksista. Ohjelmakauden puolivälissä ja lopussa viestinnässä hyödynnetään erityisesti arviointien tuloksia näkökulmana ohjelmien vaikuttavuudesta viestiminen. Kullekin toimenpideohjelmalle laaditaan

18 17 vuosisuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan ja toteutumisesta raportoidaan seurantakomiteoille ja komissiolle. Vuosittain järjestetään molemmille rahastoille yhteinen merkittävä valtakunnallinen rakennerahastoja ja niiden tuloksia esittelevä tilaisuus. Tilaisuudet on suunniteltu pidettäväksi eri vuosina Suomen eri ohjelma-alueilla, jolloin niiden toteutuksessa voidaan hyödyntää ohjelma-alueiden erityispiirteitä ja erityispainotuksia ja lisätä tilaisuuksien kiinnostavuutta. Vuoden 2007 tilaisuus oli Helsingissä toteutettu mittava toimenpideohjelmien käynnistystilaisuus, jossa esiteltiin rakennerahastokauden visuaalinen ilme sekä toimenpide-ohjelmien painotuksia ja teemoja. 12. Alustava kustannusarvio Rakennerahastoviestintään käytetään sekä toimenpideohjelmien teknistä tukea että hankerahoitusta. Kullekin EAKR-varoja käyttävälle viranomaiselle varataan teknistä tukea siten, että hallintoviranomaisen, ministeriöiden ja alueellisten toimijoiden toteuttamien viestintätoimenpiteiden rahoitus varataan toimenpideohjelmien teknisestä tuesta seurantakomiteoiden päätöksillä vuosittain. Hankkeiden viestintä on osa hanketoteutusta ja se rahoitetaan hankerahoituksella hyväksytyn hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti. Vuodelle 2007 EAKR-toimenpideohjelmien teknisestä tuesta on varattu euroa kaikille ohjelmille yhteisten viestintätoimenpiteiden rahoitukseen (EAKR-osuus, lisäksi samansuuruinen kansallinen vastinrahoitus). Suuralue- ja maakuntatason viestintään on varattu teknisestä tuesta lisäksi euroa (EAKR-osuus) ja ministeriöille euroa (EAKR). Kansallinen vastinrahoitus mukaan lukien viestintätoimenpiteitä on siten varauduttu rahoittamaan EAKR-toimenpideohjelmien vuoden 2007 teknisestä tuesta yhteensä noin eurolla. Vuoden 2007 käynnistysvaiheessa hallintoviranomaisen viestinnästä aiheutuvia kuluja ovat muun muassa rakennerahastotoiminnasta ja rahoitusmahdollisuuksista kertovat rakennerahastoviestinnän perusmateriaalit, jotka hankitaan pääosin yhteistyössä ESR-toimenpideohjelman kanssa. Ohjelmien viestintään kuuluu ohjelmien toteutuksen tukemiseen liittyvä viestintä sekä hyvien hankkeiden ja hanketyön esille nostaminen ja palkitseminen. Hallintoviranomainen huolehtii rakennerahastotoiminnan näkyvyyteen ja tunnistettavuuteen liittyvien palvelujen ja tuotteiden hankinnasta. Hallintoviranomainen järjestää vuosittain isoja tilaisuuksia yhteistyössä ESRtoimenpideohjelman kanssa ja vastaa rakennerahastoportaalista yhdessä ESRtoimenpideohjelman kanssa. Hallintoviranomainen vastaa kuluista, jotka syntyvät ohjelmatason viestinnän seurannasta, raportoinnista ja arvioinnista sekä kansalliseen ja kansainväliseen viestintään liittyvän yhteistyön koordinoinnista.

19 18 Rakennerahastokauden käynnistämisvaiheen jälkeen vuosina viestintätoimenpiteiden vuosittainen rahoitustarve vähenee viestinnän perusvälineiden osalta. Uusia kustannuseriä tuovat toteutettava seuranta, raportointi ja tutkimustoiminta, erityisesti vuonna 2009 toteutettava viestinnän arviointitutkimus. Vuosittain rahoitusta varataan myös takaamaan eri toimijoiden viestintään riittävät henkilöresurssit joko osaksi toimintaa tai ostopalvelujen ostamiseen. Vuosien EAKR-toimenpideohjelmien viestintätoimenpiteiden määräraha ja sen jakautuminen eri toimijoille päätetään kunkin vuoden teknisen avun jaon ja käyttösuunnitelmien yhteydessä kunkin toimenpideohjelman seurantakomiteassa. Viestinnän vastuuhenkilö hallintoviranomaisessa ja suuraluetason vastuuhenkilöt, ohjelmakoordinaattorit tekevät teknisen avun jakoon liittyvän viestinnän rahoituksen valmistelun siten, että suunniteltujen viestintätoimenpiteiden rahoitus voidaan ottaa riittävästi huomioon seurantakomiteoiden päätöksenteossa. Koko ohjelmakauden viestintään (yhteiset viestintätoimet ja suuralueittein viestintä) käytettävän teknisen tuen osuus on noin 6 miljoonaa euroa, josta puolet on EAKR-osuutta ja puolet kansallista vastinrahoitusta. LIITTEET: Liite 1: Rakennerahastoviestintä kohderyhmittäin ja painotusten mukaan Liite 2: Rakennerahastokauden graafisia elementtejä Liite 3: Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille TIEDOKSI: Suuralueiden viestintäsuunnitelmat ohjelmakaudelle (EAKR:n ja ESR:n yhteiset viestintäsuunnitelmat)

20 LIITE 1: Rakennerahastoviestintä kohderyhmittäin ja painotusten mukaan Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Yleinen viestintä Hallintoviranomaisen viestintävastuut, ESR:n ja EAKR:n yhteiset viestintätoimet Kaikki kohderyhmät -EU:n rakennerahasto-ohjelmien tunnettuus, näkyvyys ja avoimuus -Ohjelmien tuloksista ja hyvistä käytännöistä tiedottaminen (suomi, ruotsi, englanti) Yleisesitteet Koko ohjelmakausi Ohjelmakauden alku, tarvittaessa päivityksiä Internetsivujen kävijämäärä, keskimäärin yhteensä 5000 käyntiä/kk Painosmäärät: yleisesitteissä kpl esitteestä ja kieliversiosta riippuen Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Kävijämäärän seuranta Levikki, varastotilanteen seuranta -Toteutuneista projekteista tiedottaminen Muut julkaisut Koko ohjelmakausi Painosmäärät: julkaisusta riippuen kpl Levikki, varastotilanteen seuranta EURA tietopalvelu Koko ohjelmakausi Kävijämäärät, 1000 / kk Kävijämäärän seuranta Kansalaiset EU-ohjelmien tuloksena on entistä paremmin voiva Suomi Vuosittainen tiedotustoimi Media: pyritään saamaan median välityksellä tietoa hyvistä ESRhankkeista Kerran vuodessa Koko ohjelmakausi Osallistujamäärä, noin 300 Näkyvyys ja myönteinen julkisuus mediassa EU:n ja/tai rahaston mainitseminen median toimesta Osallistujien palaute Mediaseuranta Internetsivujen kävijämäärä, nettipalaute, nettikyselyt Kävijämäärän seuranta, nettipalautteiden sisältö, kyselyjen tulokset 1

21 Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Projektitoimijat EU-ohjelmilta voi saada tukea hyvän hankeidean toteuttamiseen Hyvästä käytännöstä voi syntyä pysyvä toimintatapa Viranomaiset ohjaavat ja tukevat hankkeen toteuttajaa Projektien hakemisen ja toteuttamisen tukeminen (suomi, ruotsi): tietoa ohjelmista, hakuohjeet, linkki EURA tietojärjestelmään, ohjeistus, linkit suuralueiden internetportaaleihin Esitteet ja oppaat Media - Yleistietoa, ohjeistus, hyvät käytännöt, hakuajoista tiedottaminen Koko ohjelmakausi Koko ohjelmakausi Hyvän hankkeen markkinointi: pyritään saamaan hyviä hankkeita näkyvästi ja positiivisesti mediaan Koko ohjelmakausi Internetsivujen kävijämäärä, jätettyjen ja hyväksyttyjen hakemusten määrä Painosmäärät, kpl Saavutettu mediajulkisuus Internetsivujen kävijämäärä Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Kävijämäärän seuranta nettipalaute Levikki, varastotilanteen seuranta Mediaseuranta Kävijämäärän seuranta, nettipalaute Välittävät toimielimet Viestintäosaaminen osana työtä Rakennerahastojen hallinnoinnista ja toimeenpanosta tiedottaminen, asianmukaisen tiedon, säädöspohjan ja ohjeistuksen saatavuus Viestintäkoulutuksen järjestäminen Seminaarit ja muut tilaisuudet 2008 syksyllä, tarvittaessa myöhemmin uudelleen Koko ohjelmakausi Tilaisuuksia noin 2 kertaa vuodessa Osallistujien määrä Internetsivujen kävijämäärä Osallistujien määrä, pääosin noin 200 osallistujan tilaisuuksia Osallistujien palaute Kävijämäärän seuranta, nettipalaute Osallistujien palaute 2

22 Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Muut viranomaiset (ml. Alue- ja paikallisviranomaiset) ja sidosryhmät (mm. järjestöt) Rakennerahastojen hallinnoinnista ja toimeenpanosta tiedottaminen, asianmukaisen tiedon, säädöspohjan ja ohjeistuksen saatavuuden takaaminen, raportointi Seminaarit ja muut tilaisuudet Vuosiraportit Koko ohjelmakausi Tilaisuuksia noin 2 kertaa vuodessa Kerran vuodessa Internetsivujen kävijämäärä Osallistujien määrä, pääosin noin 200 osallistujan tilaisuuksia Raportit ajoissa valmiina Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Kävijämäärän seuranta, nettipalaute Osallistujien palaute Raporttien hyväksyminen seurantakomiteoissa, kokousten palaute Palaute, tarkastusraportit Viestintäverkostot ja työryhmät Tehokas viestintä koko maassa, viestinnän kehittäminen, Internetsivujen kehittäminen Kokoukset, sähköpostijakelut, viranomaisten nettiosa Sähköpostiviestintä Koko ohjelmakausi Koko ohjelmakausi Jatkuva Tiedonkulun toimivuus Kävijämäärät, verkostojen palaute Asioiden onnistunut hoitaminen sovitun aikataulun mukaisesti Verkostojen palaute Aikataulujen pitävyys Kokoukset ja muut tilaisuudet Tarpeen mukaan, useita kertoja vuodessa Osallistujien määrä, viestintäverkosto 20, laajennettu viestintäverkosto 50 Osallistujien palaute, sovittujen toimenpiteiden onnistuminen 3

23 Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Poliittiset päättäjät, avainasemassa olevat virkamiehet Euroopan unioni, komissio Muut jäsenmaat EU:n rakennerahasto-ohjelmien tunnettuus, näkyvyys ja avoimuus, rakennerahastotoiminnan tulosten saaminen pysyviksi käytännöiksi EU:n rakennerahasto-ohjelmien tunnettuus, näkyvyys ja avoimuus, komission vaatimusten täyttäminen Yhteistyö ohjelmien toimeenpanoon liittyvissä asioissa, Suomen EUohjelmien hyvien käytäntöjen levittäminen Proaktiivisuus, selkeä aineisto tilanteen mukaan, rakennerahastojen ABC, tulosbriifit Kaikki viestinnän välineet, viestintäsuunnitelma Vuosittainen tiedotustoimi (suomi, ruotsi, englanti) Seminaarit, mm. vuosittainen tiedotustoimi Koko ohjelmakausi, hyvistä hankkeista tiedottamisen yhteydessä Koko ohjelmakausi Kerran vuodessa Koko ohjelmakausi Vähintään kerran vuodessa Hyvien käytäntöjen juurtuminen kansalliseen toimintaan Viestintäsuunnitelman toteutuminen Osallistujien määrä (300), 5 komission edustajaa Kävijämäärät, nettipalaute Osallistujien määrä (300), 20 ulkomaista osallistujaa Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Viestinnän kokonaisarviointi Viestinnän kokonaisarviointi, komission palaute, tarkastusraportit Osallistujien palaute Kävijämäärien ja - tahojen seuranta, nettipalaute Osallistujien palaute Opintovierailut Tilausten mukaan Ohjelman sisältö, osallistujien määrä Osallistujien palaute 4

24 Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Yritystoiminnan edistäminen Viestinnän pääpaino alueilla Media Potentiaaliset projektien toteuttajat: - Uudet tai toiminnan alkuvaiheessa olevat pk-yritykset - Kasvukykyiset ja toiminataansa aktiivisesti kehittävät yritykset - Murrosvaiheessa olevat yritykset - Yritystoimintaa aloittavat henkilöt - Naisyrittäjät - Maahanmuuttajayrittäjät - Yrityksiä palvelevat organisaatiot - Suuret yritykset (osana hanketta, joka kohdistuu teknologian siirtoon ja verkottumiseen) EU:n rakennerahasto-ohjelmien tunnettuus, näkyvyys ja avoimuus, positiivisen julkisuuden tavoittaminen - Avoimista hauista ja ohjelmien sisällöistä tiedottaminen - Millä aloilla mahdollisuuksia, eri alojen yritystoiminnan ominaispiirteet - Alueen tuottavuuden paraneminen laadullisesti kestävällä tavalla - Alueen työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen - Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisääminen - Innovaatioiden tuotteistaminen ja uuden ympäristöteknologian hyödyntäminen. Proaktiivisuus, selkeän aineiston tuottaminen ohjelmien toiminnasta ja tuloksista media käyttöön: rakennerahastojen ABC, tulosbriifit Internetsivut Infotilaisuudet Lehti-ilmoitukset Käynnistyspalaverit Kohdennettu viestintä potentiaalisille hankijoille, sidosryhmille ja alan asiantuntijoille Ohjelmakauden alku (aineisto), jatkuva Hakuaikojen alussa, sisällöllinen tiedotus jatkuvaa, hyvistä hankkeista tiedottaminen Mediajulkisuus: määrä ja laatu (positiivinen / negatiivinen) Hakijoiden määrä, hyväksyttyjen hakemusten määrä, yritysten määrä, viestinnän kokonaisarviointi Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Mediaseuranta, viestinnän kokonaisarviointi Itsearviointi, palaute kyselyt, viestinnän kokonaisarviointi 5

25 Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Innovaatiotoiminnan, verkostoitumisen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Viestinnän pääpaino alueilla Potentiaaliset projektien toteuttajat: - Yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä muut oppilaitokset - Tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot - Teknologia-, innovaatio- ja osaamiskeskukset - Kunnat, muut julkisyhteisöt ja yhdistykset, elinkeinoelämän järjestöt - Yrityksiä palvelevat organisaatiot ja kehitysyhtiöt - Avoinna olevista hauista ja ohjelmien sisällöistä tiedottaminen - Osaamisrakenteiden vahvistaminen tutkimuksessa ja tuotekehityksessä - Uusien verkostomaisten toimintatapojen kehittäminen yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset - Teknologiaohjelmien hyödyntäminen, uuden teknologian käyttöönotto - Yrityshautomoiden kehittäminen - Sähköisten neuvontapalveluiden kehittäminen - Ympäristöteknologian hyödyntäminen, ympäristökilpailukyvyn lisääminen - Alueen koulutuk- Internetsivut Infotilaisuudet Lehti-ilmoitukset Käynnistyspalaverit Innovaatiopalvelujen ja palvelujen tarjoajien tunnettuuden lisääminen Julkisten palvelujen tarjoajien yhteistoiminnan lisääminen Innovatiivisuus yrityslähtöisten hankkeiden toteuttamisessa Kohdennettujen asiantuntijapalveluiden markkinointi ja tunnetuksi tekeminen Hakuaikojen alussa, sisällöllinen tiedotus jatkuvaa, hyvistä hankkeista tiedottaminen Hakijoiden määrä, hyväksyttyjen hakemusten määrä, yritysten määrä, osallistujien määrä, viestinnän kokonaisarviointi Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Itsearviointi, palaute kyselyt, viestinnän kokonaisarviointi 6

26 sen työelämävastaavuuden parantaminen, koulutuksesta työelämään siirtymisen tukeminen ja työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen kehittäminen 7

27 Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys Viestinnän pääpaino alueilla Potentiaaliset projektien toteuttajat - Työorganisaatiot - Työmarkkinoiden palvelujärjestelmät - Oppilaitokset - Kunnat - Järjestöt - PK-yritysten henkilöstö - Maahanmuuttajat, nuoret, ikääntyvä väestö, naiset - Avoinna olevista hauista ja ohjelmien sisällöistä tiedottaminen - Rakenteellisen työttömyyden aleneminen alueella - Syrjäytymisen ehkäisy - Henkilöstö voimavarana yritystoiminnan kehittämisessä - Välityömarkkinat ja sosiaaliset yritykset vaikeasti työllistyville - Maahanmuuttajat työvoimana ja Suomen alueiden kansainvälistäjinä Internetsivut Infotilaisuudet Lehti-ilmoitukset Käynnistyspalaverit Välityömarkkinoista kohdennettu tiedottaminen PK-yrityksiin kohdennettu tiedottaminen Maahanmuuttajajärjestöihin kohdennettu tiedottaminen Nuorille, ikääntyvälle väestölle, naisille ja ko. järjestöille kohdennettu tiedottaminen Hakuaikojen alussa, sisällöllinen tiedotus jatkuvaa, hyvistä hankkeista tiedottaminen Hakijoiden määrä, hyväksyttyjen hakemusten määrä, yritysten määrä, osallistujien määrä, viestinnän kokonaisarviointi Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Itsearviointi, palaute kyselyt, viestinnän kokonaisarviointi 8