tarinan Uuden aikaa Asokotien lehti 2 /2012

Transkriptio

1 Asokotien lehti 2 /2012 Tartu remonttitarjoukseen Vaikuttaako eurokriisi asumisen hintaan? Järjestelmä luo nahkaansa Anna uusi alku kehollesi Uuden aikaa tarinan > Alueosassa paikallisasiaa sivuilla 18 23

2 pääkirjoitus sisältö 2/2012 Anna niin voit itsekin saada Olen seurannut asumisoikeusasumisen kehittymistä työni kautta lähes järjestelmän alusta lähtien. Muistan kuinka asumismuoto otettiin riemumielin vastaan aikana, jolloin asuntojen hinnat olivat aivan pöyristyttäviä ja lainojen korot reippaasti yli kymmenen prosenttia. Muistan senkin kuinka taloissa haluttiin kehittää asumista yhdessä yhä paremmaksi, pihatalkoot ja kaikenlainen muu asukasyhteistyö kukoisti. Silloin ajateltiin enemmän me kuin minä tyyliin. Siihen henkeen kuului olennaisena osana myös se, että ymmärrettiin vastikkeiden tasausjärjestelmän luonne ja tarpeellisuus. Yhteisestä potista pääsevät kaikki ajallaan osallisiksi ja sen avulla pystytään tuomaan asumisoikeusasunnot kaikkien ulottuville, myös muiden kuin pääkaupunkiseutulaisten. Aika on muuttunut. Taloudellisesti olemme nyt paremmin toimeentulevia ja elämme huomattavasti helpommassa tilanteessa kuin 90-luvun alussa, vaikka talouden epävarmuudet vaikuttavatkin asumiseen, kuten tässä lehdessä kerrotaan. Tosin parempi elintaso ei ole tuonut meille lisää vapaa-aikaa tai vapautta toteuttaa itseämme. Päinvastoin, se on korostanut heti, mulle, kaikki, nyt ajatusmallia, joka on kuin itseään ruokkiva piinapenkki. Mihinkään ei olla tyytyväisiä ja syy mahdolliseen omaan pahoinvointiin on aina muissa. Kuten tähtitieteilijä Esko Valtaoja on todennut, psykologisesti on aika hankala myöntää, että me asumme jo aika hyvässä maailmassa. Silloin joutuu katsomaan peiliin ja miettimään että olisiko syy sittenkin minussa eikä maailmassa, kun olen tyytymätön. Tässä lehdessä on monta hyvää esimerkkiä asukkaista, jotka ovat toteuttaneet itseään tekemällä monenlaisia asioita omassa talossaan. Samalla kun he ovat saaneet omaan elämään mukavaa sisältöä, he ovat tuoneet paljon iloa myös muille talon asukkaille. Eräs asukas on todennut omaksi toimintamotiivikseen Anna, niin voit itsekin saada. Se on hyvä oivallus, jonka avulla saattaisi missä tahansa asiassa löytyä siemen uuden ajattelun alkuun. Oikein hyvää loppuvuotta kaikille asukkaille! Marko Pyykkönen toimitusjohtaja Kustantaja ja julkaisija Asokodit Leankatu Helsinki asokodit@asokodit.fi Päätoimittaja Marko Pyykkönen marko.pyykkonen@asokodit.fi Toimitussihteeri Katja Puhakka katja.puhakka@asokodit.fi toimitus Päivi Karvinen / Huvikummun viesti viestinta@paivikarvinen.fi Ulkoasu Minna Ruusinen / Miks ei! Oy mikseioy@gmail.com Paino Erweko Painotuote Oy, Helsinki 7. vuosikerta ISSN Asokotien asukkaille jaettava asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehden tavoitteena on välittää monipuolisesti tietoa Asokodityhtiön toiminnasta, asumisoikeusasumisesta ja ajankohtaisista asioista. Lehti jaetaan myös eri sidosryhmille Asouutiset 4 Klariksentien tarina alkoi 8 ASIAKASEDUT: Asopaketit, Elega-keittiöt ja Lumon 12 Asojärjestelmä luo nahkaansa pienin askelin 16 ALUESIVUT Talouden epävarmuustekijät vaikuttavat asumiseenkin 24 Tutustu Kotikulmassa talosi talousasioihin 26 Pelastussuunnitelma arjen työkaluksi 28 Hankkisitko ilmalämpöpumpun? 30 Talotoimikuntien illanvietossa puhuu hiljaisempikin 31 Tee itse tilaihme 32 Pikirannan asukkaat viihtyisän asumisen puolesta 34 Terveysasiaa Irmeliltä: Anna kehollesi uusi alku 36 Sisustusta omaksi iloksi Asukasvinkkinä tuoremehu aroniasta. Upean väriset lehdetkin voit hyödyntää vaikkapa kransseihin. Mitäs jos kokeilisit kuukauden ilman valkoista viljaa ja sokeria? 4 36 Kannen kuva: getty images 2 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/2012 3

3 Aso uutisia... ajankohtaisia asioita yhtiön toiminnasta ja asumisoikeusasumisesta Asukasvinkki Mehua talveksi omalta pihalta - Pihapiirissämme on koristeomenapuita ja -pensaita. Marja- tai koristearonia pensaissa oli runsaasti marjoja syksyllä. Poimin niitä ja valmistin tuoremehua viinihapon avulla. Tästä tiivisteestä saa hyvää janojuomaa, vinkkaa keravalainen Sinikka Salminen Sampolankatu 5:stä. Tuoremehu aronian marjoista 5 dl survottuja aronian marjoja 5 litraa vettä 50 g viinihappoa (kaupoista löytyy tämä määrä pusseissa) n. 500 g sokeria Sekoita survotut marjat (täytyy survoa voimakkaammin kuin puolukoita), vesi ja viinihappo. Anna seistä pari päivää kannella peitettynä huoneen lämmössä välillä sekoittaen. Siivilöi mehu, mieluiten niin että siivilässä on vielä harsokangas ja lisää sokeria makusi mukaan, jos 500 g ei tunnu sopivalta. Sekoita hyvin, että sokeri sulaa. Käytä mehua juomaksi laimennettuna ja sitä voi käyttää myös kiisseleissä tai marjakeitossa. Mehun voi myös pakastaa. Häiriötä vastikkeen maksussa? Kirjaudu Kotikulmaan tietojen äärelle Asokotien internetsivuilla Kotikulmassa on paljon asiaa asumisesta Asokodissa. Osa tiedoista on kaikkien nähtävillä, mutta osaan sivuista vaaditaan kirjautumista. Esimerkiksi talon asukaskokouspöytäkirjat, talousasiat ja korjaussuunnitelmat ovat kirjautumista vaativassa osassa. Sinne tulevat myös Asoedun huoneistokohtaiset ilmoitukset ja pääset tutustumaan Asopakettien ja Elegamallistojen hintoihin. Kirjautumisohjeet Kotikulmaan löydät tämän lehden takakannesta. Imatran asuntopalvelua hoitaa nyt SKV Asokotien asumisoikeusasuntoja Imatralla voi jatkossa tiedustella SKV Kiinteistönvälitys Oy:ltä osoitteesta Lappeentie 14, puh Asokotien vastikkeiden maksupäivä on joka kuun toinen päivä, eikä maksupäivään ole saatavissa muutosta. Jos vastikkeen maksu esimerkiksi unohtuu määräpäivään mennessä, vastike kannattaa maksaa heti unohduksen jälkeen. Yhtiö perii erillisellä laskulla myöhästymisestä aiheutuneen viivästyskoron. Asukkaalta peritään myös viiden euron perintäkulu, jos asukkaalle joudutaan lähettämään maksumuistutus, kun eräpäivästä on kulunut 14 vuorokautta. Tarkista tukimahdollisuutesi Asumisoikeusasumiseen saa asumistukea Kelasta samalla tavalla kuin vuokra-asumiseen. Myös muut tuen saamisen mahdollisuudet kannattaa selvittää Kelasta. Mikäli kyseessä on tilapäinen maksuvaikeus, kannattaa olla yhteydessä Asokotien vastikereskontraan, jonka yhteystiedot löytyvät muun muassa Kotikulmasta. Vastikereskontranhoitajan kanssa voi tehdä pieniä maksusuunnitelmia maksamatta jääneestä erästä. Maksusuunnitelman tekeminen kuitenkin edellyttää, että uutta velkaa ei synny, eli uudet erääntyvät vastikkeet on maksettava ajallaan. Livezhat otettiin käyttöön Reaaliaikainen Livezhat on otettu käyttöön Asokotien asiakaspalvelussa. Livezhat mahdollistaa aktiivisen yhteydenoton asiakkaaseen, joka hakee tietoa internetsivuillamme. Zhat on käytössä asiakaspalvelussa aina silloin, kun joku asiakaspalvelussa on zhat-palveluun kirjautuneena. Asiakaspalvelija näkee, missä sivuilla asiakas on ja voi avata keskusteluyhteyden asiakkaaseen esimerkiski kysymällä Voinko auttaa?. Kysymys näkyy asiakkaalla keskusteluruudussa näytöllään. Asiakas voi vastata tai olla vastaamatta. Hän voi myös keskusteluruudun yläkulmasta rastista laittaa yhteyden kokonaan pois näkyvistään. Zhatin hyötyinä on muun muassa palvelun reaaliaikaisuus, henkilökohtaisuus, matala yhteydenottokynnys, asiakasystävällisyys ja helppokäyttöisyys. Suihkuvedestä helpoin tinkiä Taloyhtiöiden asukkaille suunnatun Kotitalo-lehden lukijakysymyksiin vastanneiden mielestä veden säästäminen on helpointa suihkussa. Yli puolet kertoo sulkevansa hanan saippuoinnin ja hiustenpesun ajaksi tai käyvänsä suihkussa mahdollisimman nopeasti. Moni kyselyyn vastanneista antoi myös omia vedensäästövinkkejä. Yksi vinkki koski yksinasujia. Käsin tiskaamisen voi aloittaa matalammista astioista laittamalla tiskialtaan pohjalla viisi senttiä vettä ja pesuainetta. Huuhtelu jokaisen astin pesun jälkeen lisää vettä altaassa, jolloin viimeiseksi on helppo pestä myös syvimmät astiat. Realialle 173 kohdetta isännöintiin Pääkaupunkiseudulla toteutettiin viime keväänä iso muutos isännöinnissä, kun 173 kohdetta siirtyi Isännöinti-Tahkolalta ja Asokotien omasta isännöinnistä Realian isännöintiin. Tahkolan kohteiden osalta kyse oli kilpailutuksen kautta tapahtuneesta muutoksesta. - Omaa kantaa siirsimme Realian hoidettavaksi lähinnä Asokotien toimiston tilaratkaisujen takia. Myös uusien isännöitsijöiden rekrytointi vie resursseja ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Meillä olisi ollut edessä muun muassa eläkkeelle siirtymisen takia rekrytointiprosessi, perustelee Asokotien kiinteistöjohtaja Matti Tarhio. Siirtyvät kohteet sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tuusulassa, Järvenpäässä, Keravalla, Porvoossa, Lohjalla ja Kirkkonummella. Realia on palkannut muutoksen johdosta lisää henkilökuntaa. - Siirtynyt isännöintikanta oli suuri ja siihen perehdyttäminen on vaatinut aikaa. Alun hankaluuksista on nyt päästy ja asukkailtakin on jo tullut positiivisia palautteita Realian toiminnasta, toteaa Tarhio. Tutustu oman talon energian kulutukseen Kotikulmasta Energia-asiat sivulta löydät oman talosi energian kulutustiedot ja energian säästövinkit. Tiesitkö että esimerkiksi auton lämmitykseen rittää +5-5 asteessa 0,5 tuntia ja asteessa kaksi tuntia. kärpäsenä katossa Anna vinkki tai lähetä kuva lehteen Kotikulman kautta Haluaisitko lehteen kuvia talkoistanne, omasta sisustuksestasi tai antaa jonkin hyvän, asumiseen liittyvän vinkin kaikkien asukkaiden hyödynnettäväksi? Tai tunnetko jonkun naapurisi, jota kannattaisi haastatella lehteen aktiivisuudesta talon asioissa tai vaikka mielenkiintoisen harrastuksen takia? Kotikulman etusivulle, Asokoti-lehden sähköisen version alapuolelle on lisätty vinkkilaatikko, jonka kautta voit käydä antamassa lehden tekemiseen vinkkejä tai lähettää omia kuviasi julkaistavaksi lehdessä. Tartu vinkkimahdollisuuteen. Varmistat samalla, että saat itsellesi mieleistä sisältöä lehteen. Asukashallituksen tiedot Kotikulmassa Syyskuussa pidetyissä aluekokouksissa valittiin uudet edustajat asukashallitukseen. Edustajien yhteystiedot löytyvät Kotikulmasta Asukashallinto -sivulta. 4 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/2012 5

4 Aso uutisia Kotikulmassa tarjolla kodinhuoltovinkkejä Kotikulmassa Kuukauden jutuissa on alkanut juttusarja kodin huoltotoimenpiteistä, joita asukas voi tehdä oman kotinsa viihtyvyyden ja toiminnallisuuden parantamiseksi. Asiantuntijana jutuissa on hyvinkääläinen kiinteistöjen huoltotoiminnan moniosaaja Veikko Saarela. Veden- ja lämmitysenergian kulutus laskussa Asokotien kiinteistöjen veden ja lämmitysenergian kulutus on laskenut vuodesta 2009 lähtien. - Verrattuna vuoden 2009 kulutukseen veden kulutus oli laskenut viime vuoden loppuun mennessä jo 5,2 prosenttia. Energian kulutus oli sekin laskenut kolme prosenttia samana aikana. Olemme siis edellä asettamiamme kulutustavoitteita, toteaa kiinteistöpäällikkö Henrik Hämäläinen. Asokotien tavoitteena on laskea veden ja lämmitysenergian kulutusta vuoteen 2016 mennessä seitsemän prosenttia.... ajankohtaisia asioita yhtiön toiminnasta ja asumisoikeusasumisesta Janin toiminta pelasti ihmishengen Helmikuun 17. päivä Kesätuulentie 7:ssä pärähti iltauutisten aikaan palovaroitin päälle yläkerran asunnossa. Voimakas ääni kuului aina talon toiseen päähän, alakerrassa asuvan Jani Saarentauksen kotiin. Jani ei jäänyt miettimään äänen kuultuaan vaan lähti heti selvittämään, mistä on kysymys. - Löysin pian oven, jonka takaa ääni kuului, soitin ovikelloa ja oven tuli avaamaan itsensä pahoin loukannut ihminen. Pyysin avovaimoa soittamaan hätänumeroon ja paikalle tulleen naapurin kanssa autoimme asukkaan turvaan, muistelee Jani tapahtuman kulkua. Kun naapuri oli turvassa, Jani kävi katsomassa, missä palaa, ryntäsi hakemaan kotoaan sammutuspeitteen ja sen avulla sai palon sammutettua. Sen jälkeen hän sulki asunnon oven, ettei savu leviäisi rappukäytävään. -Hätäkeskuksesta saimme myös koko ajan neuvoja, miten pitää toimia ennen kuin pelastushenkilöstö tulee paikalle. Pian palokunta ja poliisi tulikin, vaikka kieltämättä ne minuutit tuntuivat pitkiltä. Turvallisuusalalla työskentelevän Janin etuna on, että toimintaohjeet hätätapauksessa toimimisesta ovat tuttuja. Sammutuspeitteen hankinta kotiin on ollut myös itsestään selvä asia pienten lasten isälle. Helmikuinen tapahtuma pisti Janin miettimään paloturvallisuusasioita. Moni asukas ei ilmeisesti edes ottanut palohälyttimen soimista vakavasti. Ehkä moni ajatteli, että ruoanlaittamisen takia hälytin oli taas kerran napsahtanut turhaan päälle. - Toivoisin, että ihmiset huomioisivat, että aina voi olla kyse myös oikeasta hätätilanteesta ja silloin voi olla kyse sekunneista, jotta ihminen saadaan pelastetuksi, painottaa Jani. Tarkista palovaroittimen patterit Pelastuslain mukaan asukkaan vastuulla on hankkia asuntoon riittävä määrä palovaroittimia. Niitä pitäisi olla yksi jokaista asunnon alkavaa 60 neliötä kohden. Samoin palovaroittimen pattereiden tarkastaminen ja uusiminen on asukkaan vastuulla. Tarkista patterit heti tämän luettuasi, sillä henkesi voi olla siitä kiinni. Palovaroittimen kova hälytysääni herättää nukkuvankin ihmisen ja antaa 2 3 minuuttia aikaa pelastautua palavasta asunnosta. Asokodit vaihtaa öljylämmityksen maalämpöön Asokodit on vaihtamassa kaikkien öljylämmitystalojensa lämmitysmuodon maalämpöön. Ensimmäiset kokeiluvaihdot tehtiin jo vuonna 2009, tänä vuonna toteutetaan 15 kohteen vaihto ja loput vuoteen 2015 mennessä. Muutoksen taustalla on öljyn hinnan voimakas nousu viime vuosina. Lämmityskulujen kasvu on näkynyt asukkaille vastikkeiden kohoamisena. - Päätimme vuonna 2009 kokeilla maalämpöä ja arvioida kokeilukohteiden avulla vaihtamisen edullisuutta. Laskimme tuolloin, että vaihto maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa mikäli öljyn ja sähkön hintaero pysyy suunnilleen samana tulevaisuudessa. Todellisuudessa takaisinmaksuaika on lyhentynyt, koska öljyn hinta on noussut niin voimakkaasti, kertoo kiinteistöpäällikkö Henrik Hämäläinen. Hämäläinen korostaa, että maalämpöön siirtymisessä on huomioitu myös lämmitysmuodon positiivinen vaikutus ilmastonmuutokseen. Vuoteen 2015 mennessä Asokotien kaikki 43 öljylämmityskohdetta on vaihdettu maalämpöön. Tänä vuonna vaihtoja tehdään näissä kohteissa: Vantaa: Kiitäjäntie 5 ja 8, Lehtikummuntie 8, Kuusikkotie 5, Vyyhtitie 48, Uudentuvankuja 20, Kirkkokuja 3, Hirvitie 1, Kehäkukantie 44 Helsinki: Lähdeniityntie 13, Iestie 1-2 Tuusula: Swingitie 8, Sepäntie 28 Lohja: Kaskitie 14 Espoo: Riilahdentie 53 Klaukkala: Aurankaari 2 Kolumni Kari Lehtinen Asumisoikeusasunto viihtyisäksi Suomessa asumisoikeusasunnoista on kova kysyntä. Asumisoikeusasunnon omistajaksi pääsee maksamalla vain 15 % asunnon hinnasta. Asiasta kuultuamme hankittiin asumisoikeusasunto meidänkin perheelle, kun emme halunneet ottaa pankkilainaa asuntoa varten. Onneksemme asumisoikeusasunto löytyi juuri sellaisesta paikasta, jollaista olimme jo kauan asuinpaikaksi etsineet. Asunnon muutostyön mahdollisuus oli mieluinen havainto. Uusimme huoneistojen lattiapinnat parketilla, ennen kuin kannoimme huonekalut sisään. Pienemmät muutostyömme olivat muun muassa eteisen peilikaappi ja saunatilojen valaistuksen vaihtaminen. Pihapatio sai puisen katteen ja parveke lasitettiin. Hauskaa on ollut huomata, että muutkin asukkaat ovat satsanneet asumisviihtyvyyteen vähintään uusimalla pihapation. Lisäksi pienet viherpihat ovat muuttuneet vuosi vuodelta loistokkaammiksi. Yhteisten piha-alueitten viihtyisyyttä on lisätty talkoilla ja niissä on saatu asukkailta uusia ympäristön kehittämisideoita. Näihin rivitaloasuntoihin onkin asettunut enimmäkseen sellaisia asukkaita, jotka haluavat panostaa omaan ja yhteiseen asumisviihtyvyyteen. Asuinkiinteistön korjauskuluista ei ole tullut meille suuria vastikekorotuspaineita, koska korjauskuluihin kerätään kaikista Asokotien asuinkiinteistöistä korjausvarantoa ja kulut myös tasataan tasausjärjestelmän avulla. Niinpä esimerkiksi asuintalomme lämmitysjärjestelmän muutos öljystä kaukolämpöön pikemminkin laski lämmityskulujen vähentyessä vastikkeen määrää, kuin korotti vastiketta. Asuinkuntamme ei ole Suomen halvimpia asuinpaikkoja. Vastikkeet pysyvät kuitenkin kohtuullisina sitä vastikkeiden tasausjärjestelmän avulla. Pääkaupunkiseudullakin asumisoikeusasuminen pyritään pitämään kohtuullisella tasolla, mutta suuri kysyntä pitää asumisen hinnan korkeampana. Vastikkeiden tasausjärjestelmä pitää asumisoikeusasuntoja myös asuttuna koko Suomessa. Valistuneina ihmisinä vaikutamme hoitokuluihin yksinkertaisesti vähentämällä turhaa energiankulutusta ja jätteiden tuottamista. Kaukana pääkaupungin kiireestä voimme todeta, että asumme viihtyisästi luonnon lähellä. 6 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/2012 7

5 Klariksentien tarina alkoi Jere Lehtiselle ja Maija Kärkkäiselle asojärjestelmä oli tuttu juttu lähipiiristä. Jere korostaa, että asumisoikeusasunto on hyvä vuokra- ja omistusasumisen välimuoto kustannusten suhteen. Espoon Klariksentie 3:een valmistui toukokuussa Asokotien uusin kohde. Talo kiiltää uutuuttaan kuin valkoinen paperi, jolle asukkaat kirjoittavat nyt oman tarinansa. teksti Päivi Karvinen kuvat Jari Härkönen viehättää uudessa asunnossa se, et- -Minua tei kukaan ole siinä aiemmin asunut, kertoo Jere Lehtinen, joka muutti 48 neliön asuntoonsa Varkaudesta. Suurpellon alueesta Jerellä ei ollut ennakko-odotuksia, mutta nuorta miestä viehätti talossa muun muassa se, että edullinen autopaikka löytyi talon alta ja työpaikka Otaniemessä on pyöräilymatkan päässä. Uuden asunnon viehätys veti myös Marja Kärkkäisen Klariksentielle. - Asuin aiemmin Leppävaarassa ja hain ensin sieltä asuntoa, mutta valitsin mieluummin tämän saadakseni uuden asunnon, jossa ei tarvitse heti miettiä remonttiasioita. Kummallekin asojärjestelmä oli tuttu juttu lähipiirin kokemusten perusteella. - Pidän tätä vuokra- ja omistusasumisen hyvänä välimuotona kustannusten suhteen. Näillä asuntojen hinnoilla en olisi ollut valmis ostamaan omistusasuntoa, toteaa Jere. Lenkkipolulle suoraan kotiovelta Sekä Jere että Marja ovat olleet asumiseen Klariksentiellä melko tyytyväisiä. Oman talon ympäristö on valmiiksi rakennettu eikä uuden alueen rakentamisen äänet kantaudu taloon 8 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/2012 9

6 Klariksentien talojen hisseihin ja käytävätiloihin on tuotu alueen historiaa mukaan vanhoina kuvina. saakka. Ulkoilumaastot ovat loistavat, mutta päivittäistavarapalvelut vielä kovin vähäisiä. Ne ovat vasta tulossa alueen kasvamisen myötä. - Kaipaisin tänne pientä kauppaa, ei mitään isoa ostoskeskusta. Myös linja-autoliikenne voisi olla vilkkaampi, jotta autottomuuden idea toteutuisi paremmin, pohtii Jere ja Marjakin myöntää, että arjen palveluiden hankkiminen vaatii vähän suunnitelmallisuutta. Talon erikoisuuksiin kuuluu niin sanottu palvelueteinen, johon voisi tilata netin kautta ruokaa. Tilat ostoksille ovat pyörävaraston yhteydessä. - Ostokset voi tilata myös suoraan kotiovelle. Olen kyllä aikonut kokeilla palvelua. Onhan se kätevää, jos ei pääse kauppaan vaikka sairastumisen vuoksi, tuumii Marja. Jätehuolto opettaa lajittelemaan Suurpellon alueen erikoisuuksia on myös keskitetty jätehuolto, jonka tavoitteena on ollut vähentää jätehuollosta johtuvaa liikennettä tonteilla. Jätteet kulkeutuvat isoihin jätehuoltopisteisiin maan päällä olevien, siistien pienten jätepisteiden kautta. - Systeemi pakottaa lajittelemaan jätteitä paremmin, mutta siinä on ehkä vielä asukkailla opettelemista, jotta esimerkiksi pahvinkeräykseen ei laiteta sekaan muovijätettä, toteaa Marja, joka toivoisin asukkaiden ymmärtävän, että väärä lajittelu johtaa helposti kasvaviin jätehuoltokustannuksiin. Asukastoiminnalla yhteisöllisyyttä Sekä Marja että Jere kuuluvat talotoimikuntaan, joka valittiin asukaskokouksessa jo ennen talon valmistumista. Lajitteluasiat nousevat esiin myös asukastoimintoja mietittäessä. Talotoimikunta voisi esimerkiksi koota asukkaiden omille internetsivuille Kotikulmaan Talon tavat listan muistuttamaan tärkeistä asioista. - Olen käynyt jo lisäämässä Kotikulmaan omat yhteystietoni talotoimikunnan sivulle, kertoo Jere ja uskoo, että asukkaiden yhteistoiminnan avulla saataisiin taloon synnytettyä myös hyvä asumisen henki, joka on Jerelle tärkein tulevaisuuden toive asumisen suhteen. - Meidän täytyy pitää talotoimikunnan kokous syksyllä, kun olemme asettuneet kunnolla asumaan muuton ja kesän touhujen jälkeen. Pihatalkoita ei täällä vielä syksyllä tarvita, mutta jotain muuta tapahtumaa voisi miettiä, että ihmiset oppisivat tuntemaan toisensa, pohtii Marja, joka lähti mukaan talotoimikuntaan saadakseen tietoa asoasumisesta ja myös voidakseen vaikuttaa asumiseensa. - Jotain vapaaehtoista toimintaa pitäisi saada aikaan. Ei mitään sellaista, että talkoisiin on pakko tulla. Tärkeintä tosiaan olisi, että oppisi tuntemaan ketä talossa asuu, korostaa myös Jere. kolmioita vielä tarjolla Klariksentie 3:n asunnot ovat valoisia ja useimmiten ikkunanäkymiä löytyy monelle ilmansuunnalle. - Minua viehättää talon isojen asuntojen keittiöissä erityisesti se, että työtason edessä on ikkuna, kehuu Marja Kärkkäinen, jonka oma asunto on 48 neliöinen kaksio. Klariksentiellä on vielä vapaana muutamia isompia asuntoja. Kaikissa asunnoissa on laadukkaat pintamateriaalit ja sauna. Talossa on tarjolla myös langaton verkko ja edulliseen lisähintaan myös nopea laajakaistayhteys. - Minä ostin 100 megan yhteyden, jotta pystyn käyttämään konetta tehokkaasti, kertoo Jere Lehtinen. Lisätietoja talosta, asunnoista ja alueesta löytyy osoitteesta ja Asokotien asuntopalvelusta Irma-Liisa Back-Heikkiseltä (puh , irma-liisa.back-heikkinen@asokodit.fi). 10 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

7 asiakasedut Uudista kotisi Asopakettien avulla Tervetuloa asukasinfotilaisuuteen! Eri puolella Suomea järjestetään tutustumistilaisuuksia, joissa voi tutustua Asopakettien materiaaleihin ja vaihtoehtoihin. Paikalla on Asokotien edustajien lisäksi Asopakettien materiaalitoimittajien edustajia sekä Elega-keittiömalliston ja Lumonin parvekelasitusten asiantuntijat. Oman alueesi esittelytilaisuuden ajankohdan ja paikan voit tarkistaa tämän lehden keskellä olevasta alueosasta. Stailaa keittiösi Elegan avulla Haluatko uudistaa keittiösi nopeasti, edullisesti ja avaimet käteen -periaatteella? Sinulle voisi sopia Talvi, Kevät tai Syksy-vaihtoehto Elega Oy:n toimittamana. Talvi Asopaketit ovat ammattilaisten suunnittelemia, valmiita kokonaisuuksia, joiden avulla uudistat keittiön, kylpyhuoneen ja saunan vaivattomasti. Asokodit osallistuu remonttien kustannuksiin talon iästä riippuen. toteutus kuuluu osana jokaiseen Asopa- -Ammattitaitoinen kettiin eli asukkaan ei tarvitse itse hankkia urakoitsijaa. Käytämme toteutuksessa pitkäaikaisia kumppaneitamme, kertoo kiinteistöjohtaja Matti Tarhio. Asukkaan omalla kustannuksella toteutettavan Asopaketin voi tilata vanhoihin asuntoihin. Hintaan vaikuttaa sekä paketin sisältö että kiinteistön ikä. - Vanhemmissa kohteissa Asokotien tuki on suurempi. Olemme kehittäneet Asopaketit täydentämään korjaustoimintaamme siten, että asukkailla olisi mahdollisuus saada asuntoonsa laajempi ja tasokkaampi remontti, mitä yhtiön kustannuksella ikääntyviin asuntoihin toteutetaan. Tarhio korostaa, että Asokodit on saanut neuvoteltua paketteihin edulliset työ- ja materiaalikustannukset. - Olemme neuvotelleet myös edullisen lainatarjouksen yhteistyökumppaneiltamme. Toki tietysti lainapäätöksen saannin ratkaisee rahoituslaitos aina tapauskohtaisesti. Pitkäaikainen asukas voi hyödyntää paketissa myös Asoetua, jolla palkitaan pitkäaikaista asumista. Asopakettien materiaaleihin pääsee tutustumaan Asokotien ja yhteistyökumppaneiden myymälöissä. Lisäksi syksyn aikana järjestetään kymmenellä paikkakunnalla esittelytilaisuuksia. Kosketus, Frida, Luoto, Toivola, Erika ja Hohto Asukkaille tulevan lehden mukana tullut esite tutustuttaa sinut tarkemmin mallistoihin. Voit tutustua Asopaketteihin myös Asokotien internetsivuilla Kotikulmassa. Tämän lehden takakannesta löydät ohjeen Kotikulmaan rekisteröitymiseen ja Asopakettien sekä Elegan sivuille. Asokodit tarjoaa asukkailleen mahdollisuutta myös kevyempään keittiön stailaukseen. Elega Oy:n kanssa on neuvoteltu kilpailukykyiset hinnat keittiön ovien, laatikoiden etulevyjen ja runkojen, vetimien, saranoiden, välitilalaminaattien ja työtasojen vaihtamisesta. - Ideana on, että keittiön toiminnallisuutta ei muuteta eli keittiönkaappien runkoja tai tiskipöytää ei vaihdeta. Asukas voisi kuitenkin omalla kustannuksellaan vaihtaa yllä mainitut osat, kertoo kiinteistöjohtaja Matti Tarhio. Asokodit osallistuu Elegan kautta hankittuihin remontteihin pienemmällä osuudella kuin Asopaketissa, mutta tämäkin remontointi on korvattava muutostyö eli pois muuttaessa remontista aiheutuneita kuluja korvataan asukkaalle. - Olemme kehittäneet 20 vuoden aikana erinomaisen ja kilpailukykyisen stailauskonseptin, jossa entisen kaapiston rungot hyödynnetään maksimaalisesti. Etumme on erityisesti se, että edustajamme tulee kotiin esittelemään malleja ja auttamaan asukas- Yhdistä Asoetu Elega-keittiön tilaukseen. Kevät Syksy 12 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

8 asiakasedut Näin tilaat Elega-keittiön 1. Tutustu valittaviin vaihtoehtoihin Kotikulmassa 2. Tilaa Elegan mittakäynti 3. Esittelyn ja mittauksen jälkeen teet kauppasopimuksen Elegan kanssa 4. Elega sopii kanssasi toimitusajan 5. Elegan asentaja sopii kanssasi tarkan asennuspäivän 6. Elega asentaa valitsemasi materiaalit ja vie vanhat tuotteet pois 7. Sinä tarkistat toimituksen 8. Elega laskuttaa sinulta sovitusti toimituksen ta valinnan tekemisessä. Tarjoamme myös joustavan rahoitusmahdollisuuden, kertoo Elega Oy:n toimitusjohtaja Markus Palola. Elegan edustaja on mukana esittelemässä keittiömalleja alueesi asukasinfotilaisuudessa. Voit tilata Elegan kautta myös muita Elegan tuotteita, mutta Asokotien asukkaille neuvoteltu hinta koskee vain Talvi, Kesä ja Syksy mallistoja. Tutustu Elega-mallistoon Kotikulmassa tai kysy lisätietoja osoitteesta: tai puhelimitse numerosta: Parvekelasitus tuo viihtyisää lisätilaa ja se suojaa parveketta vettä, lunta, tuulta ja pölyä vastaan. Asokodit on neuvotellut Lumonin kanssa edullisen talvikampanjaedun. Lasitettu parveke antaa aivan uudet sisustusmahdollisuudet, kun parveke laajenee olohuoneeksi. Kauniilla säällä parvekelasit voi avata ja nauttia kesän lämmöstä. Viileämpänä päivänä taas aurinko lämmittää mukavasti kun parvekelasit on suojaamassa kolealta tuulelta. - Parvekelasit vaimentavat myös häiritsevää liikenteen ääntä parvekkeella ja myös sisätiloissa. Eri vuodenajat näyttävät parhaat puolensa kun parvekkeelle on asennettu par- Parvekelasitus on hyvitettävä muutostyö. Parvekelasituksella viihtyvyyttä pitkälle tulevaisuuteen vekelasit, korostaa Mira Laurila Lumon Oy:n markkinoinnista. Sivuun avautuvina parvekelasit on helppo ja turvallista pestä kurkottelematta. Parvekelasitukset auttavat myös lapsiperheiden arjen sujumisessa, esimerkiksi vauvan voi turvallisesti jättää nukkumaan lasitetulle parvekkeelle. Ei tarvitse pelätä lintujen tai oravien häirintää ja vaunut ovat turvassa myös tuiskulta ja sateelta. - Parvekelasitusten avulla voi jättää myös lumityöt historiaan ja onhan se mukavaa, että parvekkeen voi pitää sisustettuna läpi talven, toteaa Laurila. Parvekelasitukset vähentävät myös lämmityskustannuksia. Parvekelaseilla voidaan saavuttaa jopa 10,7 prosentin ja keskimäärin peräti 5,9 prosentin säästö asuintalon lämmitysenergiankulutuksessa. Lumonin ja Asokotien kampanja kestää lokakuusta helmikuuhun siten, että toimituksen tulee tapahtua huhtikuun 2013 loppuun mennessä. Kampanjaetuna parvekelasituksen hinta on 15 % normaalihintaa matalampi tai vaihtoehtoisesti asiakas saa auringonsuojaverhot veloituksetta. Kampanjan ajan on sovittu Pohjolapankin kanssa nollakorkoisesta rahoituksesta. 14 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

9 Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo korostaa vastikkeiden tasausjärjestelmän roolia vastikekehityksen tasaajana. Esimerkiksi isot remontit eivät nosta tasausjärjestelmän takia yksittäisen taloa käyttövastikkeita yhtäkkisesti. Asumisoikeusjärjestelmä luotiin 90-luvun alussa, jotta nuorille perheille saatiin kohtuuhintaisia asuntoja. Sittemmin on tajuttu, että asumismuoto palvelee yhtä hyvin kaikenikäisiä ihmisiä. Se on myös erinomainen väline saada asuinalueita monipuolisiksi ja vähentää siten segregaatiota eli alueiden eriarvoistumista. - En lähtisi luokittelemaan asoasumista tiettyyn segmenttiin, vaan se on monipuolisuutta lisäävä asumismuoto, joka tarjoaa hyvin monentyyppisille ihmisille hyvän, pysyvän ja turvallisen asumisen vaihtoehdon, toteaa hallitusneuvos, asumisen ryhmä päällikkö Liisa Linna-Angelvuo Ympäristöministeriöstä. Asojärjestelmä luo nahkaansa pienin askelin Asumisoikeusjärjestelmän perusperiaatteet ovat säilyttäneet hyvin arvonsa. Selvitystöiden kautta järjestelmää on muokattu pienin askelin vastaamaan ajan vaatimuksia. teksti ja kuva Päivi Karvinen Kustannukset nousseet kaikissa asumismuodoissa Linna-Angelvuo on tietoinen siitä, että monet asukkaat kokevat asumiskustannusten kohonneen asumisoikeusasunnoissa kohtuuttomasti. - Kaikki asumiskustannukset ovat valitettavasti nousussa kaikissa asumismuodoissa. Jo yksistään energian hinta ja hoitokustannukset nousevat. Lisäksi asuntokannan ikärakenne alkaa vaikuttaa asokannassa eli korjaustarpeet kasvavat. Linna-Angelvuon käsityksen mukaan asumisoikeusasumisessa on melko hyvin pysytty siinä kustannustasossa, jonka laki määrittelee. Vastike ei saa ylittää saman alueen yleistä vuokratasoa. Tasausjärjestelmä pitää vastikekehityksen vakaana Myös tasausjärjestelmä on saanut kritiikkiä osakseen. Linna- Angelvuo pitää kuitenkin tasausjärjestelmää olennaisena keinona pitää vastikkeiden kehitys vakaana niin, etteivät esimerkiksi isot korjaustoimet kasvata vastikkeita yhtäkkiä kohtuuttomasti. - On kuitenkin kaikkien etu, että kiinteistöt pidetään hyvässä kunnossa kiinteistönomistajan koko asuntokannassa myös tulevaisuutta ajatellen. Ympäristöministeriössä on tekeillä loppuvuoden aikana selvitystyö, joka tutkii omakustannusperiaatteen, tasausjärjestelmän ja korjaustoimintoihin varautumisen käytäntöjä yleishyödyllisissä yhtiöissä. - Selvitystyön tarve on lähtenyt liikkeelle vuokratalopuolelta, mutta asumisoikeustalot toimivat samanlaisella logiikalla, joten selvitystyön tuloksia voidaan tulkita myös asopuolelle. Selvitystyön tekee ministeriölle ulkopuolinen konsultti. Työ valmistuu ensi vuoden alkupuolella. Hallitusohjelmaan ei ole otettu lain uudistamista Viime kesänä valmistui myös toinen selvitystyö, jossa pohdittiin asumisoikeusasuntojen hakijoiden jonotusjärjestelmän muutostarpeita. Mitään uusia, mullistavia ehdotuksia ei kuitenkaan tullut esiin. - On helppo kritisoida jonotusjärjestelmää, mutta kukaan ei ole esittänyt mallia, johon voitaisiin siirtyä ongelmitta nykyisestä systeemistä, jossa on jo luotu ihmisille oikeuksia. Linna-Angelvuo toteaa, ettei asumisoikeuslain uudistaminen muiltakaan osin ole hallitusohjelmassa. Lakia uusittiin vastikään vastikkeiden määräytymisen läpinäkyvyyden ja eillä oli silloin 90-luvun -Malussa kuusihenkinen perhe, eikä haluttu tehdä isoa velkaa omakotitalon ostamiseksi. Todettiin kuitenkin, että haluamme jotain pysyvämpää ja turvallisempaa kuin vuokra-asunto eli asumisoikeusasunto sopi hyvin elämäntilanteeseemme, toteaa Helena Pitkänen. - Luovuttiin omistusasunnon hankinnasta, jotta voitiin käyttää niitä rahoja lasten toiminnan tukemiseen, täydentää Pertti Pitkänen, joka on toiminut pitkään myös Asokotien valtakunnan tason asukashallinnossa. Lasten poismuuton jälkeen asukkaiden tiedonsaannin parantamiseksi. Myös ARAn valvontavaltuuksia vahvistettiin. Hallitusohjelma edellyttää ministeriöltä vain lain toteutumisen seurantaa. - Olemme pyytäneet palautetta ja tietoa lain toimivuudesta ja saamamme tiedon mukaan lainmuutos on ollut tervetullut ja oikeansuuntainen. Alussa toki oli toimijoilla käynnistymisvaikeuksia muuttaa vanhoja käytäntöjään muun muassa seikkaperäisemmän tiedon jakamisessa asukkaille. Ympäristöministeriö on saanut tietoa muun muassa alaisuudessaan toimivalta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta. - ARAn tehtävänä on valvoa yleishyödyllisiä yhteisöjä sekä asumisoikeustalojen käyttövastikkeiden määräytymisperusteita ja niistä annettavia tietoja. Säännösten noudattamisen turvaamiseksi aluehallintovirastot voivat ARAn aloitteesta määrätä uhkasakkoja, toteaa Linna-Angelvuo. Yksittäisen vastikkeen oikeellisuuden määritteleminen ei sen sijaan kuulu ARAn tehtäviin, vaan se on asumisoikeusasuntojen vastikkeiden osalta tuomioistuimen tehtävä. Pitkäset muuttivat samassa talossa pienempään asuntoon. Kun eläkeikä koitti kummallekin, oli jälleen uusien tuulien aika. Pariskunta muutti vuosi sitten Asokotien asuntoon Lahteen Proomukadulle lähemmäs kesämökkiä. Järjestelmä on hyvin taipunut Pitkästen elämäntilanteiden muuttumisen myötä, mutta onko asumisoikeusasuminen säilyttänyt alkuperäisen luonteensa? - Turvallisemman vaihtoehdon tämä antaa yhä edelleen, toteaa Helena. Pertti pitää ongelmana sitä, että valtion lainojen ehtojen takia yhtiön lainakulut ovat pysyneet Vuosimaksulainaan tuskin tulossa muutoksia Asokotien asukashallitus on toimintakaudellaan pyrkinyt vaikuttamaan päättäjiin, jotta yhtiön lainojen ehtoihin saataisiin muutoksia. Vuosimaksulainojen ongelmana on, että sitä on pystytty lyhentämään kovin hitaasti. - Kaikki lainaehtomuutokset ovat olleet viime vuosina äärettömän vaikeasti eteenpäin vietäviä ja asumisoikeustalojen lainaehtomuutokset erityisen vaikeita. Valtionvarainministeriö, joka istuu rahakirstun päällä, on priorisoinut vuokra-asumisen sosiaalisemmaksi asumismuodoksi ja siksi suhtautuu siihen toisella tavalla kuin asumisoikeusasumiseen. Linna-Angelvuo kuitenkin korostaa, että vuosimaksulainajärjestelmä on luotu sellaiseksi, että se pitkällä tähtäimellä pitää asukkaiden asumiskustannukset vakaina. Järjestelmän alkuvuosilta on kokemusta siitäkin, kuinka kuluttajaluottojen korkotaso oli reilusti yli kymmenen prosenttia. Samalla tavalla lainajärjestelmä tulee avuksi korkokaton kautta jatkossakin tasaamaan suhdannevaihteluita. Helena ja Pertti ovat järjestelmän superkäyttäjiä Helena ja Pertti Pitkänen ovat asuneet asumisoikeusasunnossa jo yli 20 vuotta. Asunto on vaihtunut aina elämäntilanteen muututtua. tiia naukkarinen korkeina, mikä vaikuttaa vastikkeisiin. Muilta osin järjestelmä puolustaa yhä paikkaansa. - Jos minä saisin päättää, niin korkojärjestelmä pitäisi saada kohtuullisemmaksi, jotta vastikkeet eivät nousisi niiden takia niin paljon ja rahaa voitaisiin kerätä enemmän korjauksia varten. Nyt tuntuu siltä, että asumisoikeusasukkaat elättävät valtiota, pohtii Pertti. Asumiskulujen vertailua Pitkäset ovat ehtineet tehdä myös Lahdessa. Läheisen vuokratalon vastaavankokoisen asunnon kuukausivuokra olisi 10,70 euroa neliöltä, kun taas Proomukadun vastike on 10,14 euroa neliöltä. 16 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

10 aluesivut 2012 vantaa, porvoo toimittanut Päivi Karvinen alueuutisia Palvelukeskus otetaan käyttöön Realian isännöintikohteissa - Tiedotamme asukkaita palvelukeskusmuutoksista huoneistokohtaisella kirjeellä, jossa tulee mukana myös palvelunumeron sisältävä jääkaappimagneetti sekä ohjeet Kotikulmaan kirjautumisesta. Vikailmoituksia voi tehdä myös Kotikulmassa valitsemalla Yhteydenotot ja vikailmoitus -sivulta viestin aiheeksi vikailmoitukset, opasta kiinteistöpäällikkö Heikki Lehtelä. Lokakuun alussa otettiin Vantaalla käyttöön ympärivuorokauden auki oleva isännöinnin ja huollon palvelunumero Realian isännöimissä Asokoti-kohteissa. Loput kohteet siirtyvät palvelunumeron käyttöön ensi vuonna. Palvelukeskuksen piiriin siirtyy pääkaupunkiseudulla nyt yli asuntoa. Palveluntuottajana pääkaupunkiseudulla on G4S, jonka henkilökunta on perehdytetty Asokotien asioihin ja puhelimeen myös vastataan Asokotien nimissä. - Pääkaupunkiseudulla meillä on omistuksessa yli asuntoa. Vaiheittainen siirtyminen on tarpeen, jotta palvelu saadaan toimimaan kunnolla. Jaoimme siirtymisen Realian isännöimien kohteiden ja Asokotien oman isännöinnin kesken. Vantaalla palvelun piiriin siirtyy nyt 47 kiinteistöä, kertoo kiinteistöpäällikkö Heikki Lehtelä. Isännöinnin ja huollon palvelunumero 24H Palvelu auki 24/7 Palvelukeskuksen kautta asukkaat voivat jättää yhteydenottopyynnön isännöitsijälle tai huoltoon ja voivat tehdä myös vikailmoituksia. Vikailmoituksen voi tehdä myös internetin kautta Kotikulmassa. - Asukkaan etuna on nyt, että isännöitsijää tai huoltoa koskevissa asioissa voi ottaa yhteyttä mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Samalla tiedot kirjautuvat järjestelmiimme, joten ilmoitettu asia ei pääse inhimillisistä syistä unohtumaan. Myös me Asokodeissa pystymme seuraamaan paremmin, että asukkaiden ilmoittamat asiat tullaan hoitamaan, perustelee kiinteistöpäällikkö Heikki Lehtelä järjestelmän käyttöönottoa. Palvelua tutkittu asukaskyselyin Palvelukeskus on jo käytössä monella Asokotien toimintapaikkakunnalla. Ensimmäisenä se otettiin käyttöön Tampereella. Palvelukeskus otettiin käyttöön lokakuun alussa näissä kohteissa. Loput Vantaan kohteista siirtyvät palvelukeskuksen piiriin ensi vuonna. Siirtymisestä tiedotetaan asukkaille huoneistokohtaisella tiedotteella. Eestinmäentie 7 Fredrika Runeberginkatu 1-3 Hagelstamintie 11, Aatelitie 3 Illenpiha 2 Kaivokatu 24 Kaivokatu 24 Kkatajamäentie 1-2 Katajamäentie 17 Katajamäentie 4, 6 ja 8 Keltavuokontie 4 Kerkkäkuja 1 Kesätie 4 Kesätuulentie Kesätuulentie 4-6 Kesätuulentie 7 Kimaratie 8 Krakantie 2 b Lautamiehentie 2 Lehtikummuntie 8 Leirite 14 Linnankoskenkatu 49 Lähdepolku 1 ja 2 Lähettilääntie 2 Mantelipolku 4 - Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että heidän ilmoittamansa asiat ohjautuvat heti oikeille osapuolille. Kiireellisissä vikailmoituksissa palvelukeskus varmistaa viestin perille menon myös soittamalla, vakuuttaa Lehtelä. Lehtelä korostaa, että palvelukeskus myös tehostaa isännöinnin ajankäyttöä. Erityisesti budjetointiaikoina isännöitsijöillä on paljon keskittymistä vaatia tehtäviä. Palvelukeskuksen käyttöönotosta on tiedotettu asukkaille jakamalla tiedote kaikkiin huoneistoihin. Samalla tavalla tullaan tiedottamaan myös ensi vuonna, kun loput asuntokannasta siirtyy palvelukeskustoiminnan piiriin. Vikailmoituksen voi tehdä itse myös Kotikulmassa. Pallotie 3 Pallotie 32 c Palokorvenkatu 7 Papulintie 9 Pellonkulmantie 12 Peltokulma 4 Piikuja 4 Pohjoispellontie 1 Pähkinänkuori 2 Ryytimaantie 6 Suistokatu 17 Tapani Löfvinginkatu 2-4 Uudentuvankuja 20, Uudentuvantie 21 Vaahtokuja 1 Vaahtokuja 2 Vanha Kaarelantie 28 Vanhapolku 10 Vartiokuja 2 Viestitie 29 Viestitie 34 Vuolutie 13 Vyyhtitie 48 Tervetuloa asukasinfotilaisuuteen! Asukasinfotilaisuudessa esitellään Asopakettien lisäksi Elega-keittiömallistoa ja Lumonin parvekelasitusten tarjouskampanja. Lue Asopaketeista, Elegasta ja Lumonista lisää tämän lehden sivuilta Asukasinfotilaisuus pidetään Vantaalla klo 17 Sokos Hotel Vantaassa. Ilmoittaudu tilaisuuteen mennessä Kotikulmassa Asokodit tiedottaa -sivun kautta tai osoitteessa asukasinfot.net. Kotikulman rekisteröitymisohjeet löydät tämän lehden takakannesta. 18 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

11 aluesivut 2012 vantaa, porvoo Mantelipolulla oli aihetta yhteiseen juhlaan Vantaalla Mantelipolku neljässä sijaitseva Asokoti-talo tuli tänä keväänä parikymppiseksi. Talossa on neljäkymmentäkaksi asuntoa, joista suurin osa on kaksioita. Vehmas ja lehtipuustoinen pihapiiri tarjoaa mukavat puitteet kanssakäymiseen. Kaksikymmentä vuotta tuli täyteen Mantelipolku neljässä Vantaalla. Asukkaat kokoontuivat juhlaan, joka oli yhteistuumin valmisteltu kevään aikana. Kesäaurinko kruunasi tilaisuuden. teksti ja kuvat Johanna Heikkilä / Tarinatarha ky Yhdessä tekemisen meininkiä on erityisesti kevättalkoissa, talotoimikunnan puheenjohtajana pitkään toiminut Anja Vanonen kuvailee. Talkoissa siivoillaan rennossa hengessä talven jälkiä pihasta ja kasveista, sekä haravoidaan ja leikataan tarvittaessa pensaita. Samalla siistitään yhteisiä tiloja kuten pyöräkellaria, kerhohuonetta tai vinttiä. Yhteisen rupeaman lopuksi tietysti grillataan. Tällainen yhdessäolo tekee naapurit tutuiksi ja silloin on helpompi pysähtyä jutustelemaan muulloinkin. Siinä vaiheessa kun talossa asui enemmän lapsiperheitä, vietettiin monenlaisia juhlia yhdessä. Oman talon puitteissa järjestettiin pikkujouluja ja keväisin vappujuhlia. Nyt talon lapset ovat varttuneet jo teini-ikään, ja viime vuosina perheissä on puolestaan vietetty valmistujaisjuhlia. Hyvin olemme viihtyneet, kertovat Maria Kljueh- Talotoimikunnan puheenjohtaja Anja Vanonen innostaa pitämään hyvää huolta yhteisestä pihapiiristä. Mantelipolku neljän pihassa juhannusruusut palkitsevat saamastaan hoidosta kauniilla kukinnalla. ko ja Sergei Smirnov, jotka ovat asuneet poikansa Pavelin kanssa Mantelipolulla vuodesta Talossa onkin monia pitkään asuneita henkilöitä, osa jopa aivan talon ensimmäisiä asukkaita, kuten Anja Vanonen. Kesäkuussa katettiin pöytä Yhteisen kotitalon juhlapäivän vietto alkoi aurinkoisessa kesäsäässä nautitulla poreilevalla maljalla. Juhlan lomassa kerrattiin muistoja vuosien varrelta, ja kuultiin milloin kukakin oli tullut taloon asukkaaksi. Hauskaa ohjelmaa ja mielenvirkistystä tarjoili paikalle kutsuttu koomikko Ville Myllyrinne. Valmiiksi rentona olikin mukavaa siirtyä grillipaikalle valmistamaan ulkoilmaherkkuja. Juhlien viettoon osallistui kolmattakymmentä Mantelipolku nelosen asukasta. Kerhohuone on yhteinen olohuone Yhteiseen toimintaan on jälleen tullut enemmän osallistujia, kertoo Tuula Ärmänen, joka oli valmistelemassa juhlapäivän tarjottavia. Tuula Taivaisen kera he olivat kattaneet monenlaista syötävää juhlatilaksi muutettuun kerhohuoneeseen. Huoneen lattiaa komistivat 21ökillään puhtaaksi pesemät matot. Joskus talkoissa innostuttiin maalaamaan kerhotilan seinät uuteen uskoon. Nyt tilassa pääsee pelaamaan pingistä ja pitämään luontevasti asukastoimikunnan kokouksia. Olisi kätevää, jos vielä olisi vesipiste ja vessa, niin yhteisten tilaisuuksien järjestäminen helpottuisi huomattavasti, Tuula Ärmänen kertoo. Kerhohuone on ollut aina tärkeä tila asukkaille, siellä pidettiin jopa kangaspuita, Mantelipolulla vuodesta 1997 asunut Jari Mettälä kertoo. Mukava harrastusmahdollisuus innosti häntä kutomaan mattoja lahjoiksikin. Nauruhermoja kutkuttelivat koomikko Ville Myllyrinteen kekseliäät jutut. Tapio Vähäsalo iloitsee, kun Joonas Vähäsalo ja Maija Katajisto asettuivat samaan Asokoti-taloon. Kahden sukupolven juttu Maija Katajisto ja Joonas Vähäsalo saivat oman kodin tammikuussa Mantelipolku neljästä. Maijalle ja Joonakselle siirtyneessä neljän huoneen ja keittiön asunnossa asui aiemmin Joonaksen isä Tapio Vähäsalo vaimonsa kanssa. Nyt he ovat löytäneet mukavan ja valoisan kaksion, ja vieläpä samasta talosta. Täällä on loistavat liikenneyhteydet, kuvailee Tapio Vähäsalo asuinpaikkaansa. Asuinpaikan ympäristökin on viihtyisä. Talon pihassa kasvaa koristepensaita, ja jopa marjapensaita ja omenapuita, joten vihreyttä ja kukintaa on pitkin kesää. Talon yhteishenki on hyvä, kuitenkin lisäideat ja voimat yhteistoimintaan olisivat kyllä tervetulleita. Näin talkootöiden kuormaa tasattaisiin. Samalla uudenlainen toiminta voisi houkutella mukaan jälleen uutta väkeä. 20 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

12 aluesivut 2012 vantaa, porvoo Käyttöveden lämmitys on jopa 30 % vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta, jonka vuoksi henkilökohtaiseen vedenkulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota, isännöitsijä Jari Käyhkö neuvoo. Talkootarjoiluja voi joko ostaa omalla rahalla ja laskuttaa kulut isännöitsijän kautta tai pyytää isännöitsijältä ostovaltuutuksen lähimpään elintarvikekauppaan, jolloin välttyy oman rahan käytöltä. Tarjoilu houkutti väkeä talkoisiin Pienet asiat tuovat suuren vuosittaisen säästön Energiatehokkaalla asumisella säästät ympäristön lisäksi myös kustannuksia, sekä parannat omaa asumismukavuuttasi. teksti Tiia Naukkarinen kuva Päivi Karvinen Omatoimisuus ja halukkuus tehdä muutoksia ovat avainsanat energiansäästön aloittamiselle. Muutokset alkavat asukkaista itsestään, kertoo isännöitsijä Jari Käyhkö. Energian hinnan nousu, tuotantokustannusten kallistuminen ja jatkuva kulutuksen kasvaminen vaikuttaa jokaiseen talouteen, jonka vuoksi helposti muutettavat asiat tuovat toteutettuina huomattavan kokonaissäästön tulevaisuudessa. Viisasta vedenkäyttöä ja sähkölaitteiden tarkkailua Asukas voi vaikuttaa parhaiten omaan vedenkäyttöönsä, ja sen kanssa kannattaa pysyä tiukkana. Täysien koneellisten peseminen pyykätessä on suositeltavaa ja pesulämpötilan alentaminen 60 asteesta 40:neen vie puolta vähemmän energiaa. Suihku kuluttaa vettä paljon vähemmän, kun muuttaa 8 minuutin suihkun 5 minuutin pikasuihkuun, sillä lämpimän veden runsas käyttö lisää kulutusta. Tärkeää on myös muistaa tarkkailla mahdollisia vuotoja, etenkin vesipisteiden ja vessanpöntön kanssa, ja ilmoittaa vuodoista mahdollisimman pian huoltomiehelle, Käyhkö huomauttaa. Sähkölaitteet ovat merkittävä osa sähkölaskua, jos virtaa ei katkaista erillisestä kytkimestä, vaan ne jätetään valmiustilaan. Jääkaapin lämpötilan kuuluisi olla +5 ja pakastimen -18, sillä jokainen ylimääräinen aste lisää kulutusta 5 % ja A-luokan laitteisto on kannattavampi ylläpitää kuin vanha. Myös valojen sammuttaminen tyhjistä huoneista ja varastotiloista lähtiessä kannattaa muistaa. Uudet tuulet tulevaisuudessa Lämpötila suositellaan pitämään alle 22-asteisena ja energiataloudellisin ilmanvaihtotapa on pikainen ristituuletus, isännöitsijä selventää. Jari Käyhkön mukaan myös Asokodit on tehnyt monissa kohteissa erilaisia toimenpiteitä, esimerkiksi suihkuihin on vaihdettu alhaisemmalla kulutuksella toimivia hanoja. Ekologisuus on nykyään korostunut, ja jokaisen aktiivisuutta tarvitaan energiansäästön tehostamiseen, Käyhkö korostaa. - Varmasti auttoi myös se, että laitettiin muutama päivä ennen talkoita muistutuslappu kaikkiin postiluukkuihin, kertoo talotoimikunnan puheenjohtaja Esa Kankaanpää. Vuonna 1996 valmistuneessa rivitalossa on 17 asuntoa. Talkoisiin on osallistunut normaalisti puolen tusinaa ihmistä, mutta tällä kertaa Esa arvioi talkooväen määräksi jopa 15 henkeä. Tarjoilut hankittiin lähimmästä Prismasta isännöitsijältä saadun ostokoodin avulla eli asukkaiden ei tarvinnut itse ensin maksaa tarjoiluja. Kerkkäkujalla luotettiin perinteisten talkootarjoilujen voimaan eli kahviin, makkaraan ja virvokkeisiin. - Siivosimme koko tontin, pyörävaraston ja roskakatokset. Sen lisäksi pystytimme kaksi aitaelementtiä ja istutimme kasveja. Vaikka talkoissa tärkeää on saada käsillä aikaan asioita, Esan mielestä toinen talkoiden tärkeä tavoite on saada ihmiset tutustumaan toisiinsa. - Pihalle pitää saada aikaan mahdollisimman hyvä yhteishenki, kiteyttää Esa. Koko tontti saatiin siistiksi yhteisvoimin. Talon naiset halusivat ja saivat pihalle kukkia, jotka sitten istutettiin talkoissa. Kerkkäkuja 1:n talotoimikunnan puheenjohtaja Esa Kankaanpää pitää talkoiden tärkeänä tehtävänä luoda hyvää yhteishenkeä pihaan. Lisää vinkkejä löydät infosivusto Kotikulmasta osoitteesta 22 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

13 teksti Päivi Karvinen kuva Lauri Mannermaa Talouden epävarmuustekijät heijastuvat asumiseenkin Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero toteaa, että kiinteistöjen ylläpitokustannuksia on vaikea epävarman taloustilanteen takia täysin tarkasti ennustaa. Mutta riittävään tarkkuuteen pystytään, kunhan päätökset tehdään riittävän joustaviksi ennustevirheiden ja yllätysten varalle. Talouden kehitys, energian hinta, inflaationäkymät, eurokriisin ratkaisu ja EKP:n rahapolitiikka. Niistä asioista koostuu lähivuosien näkymät myös asumisen kustannusten kehittymiselle. Kiinteistöliiton pääekonomistin mukaan helppoja ratkaisuja ei ole näköpiirissä. Mutta faktaa on se, että hyvä kiinteistönpito kannattaa sekä hyvinä että huonoina aikoina. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat nousseet viimeisen viiden vuoden aikana runsaat 5 % vuodessa. Vaihtelut vuosien välillä ovat olleet suuria. Vuosina 2008 ja 2011 nousu oli peräti 8 %. Kuluvana vuonna nousuvauhti on vaihteeksi hitaampaa. Kustannuksiin vaikuttavat energian hinnan lisäksi muun muassa palkkakustannukset. Kiinteistöpalveluiden alalla palkat nousivat tänä vuonna jopa 6 % ja tulevana vuonna melkein saman verran. - Tulevien vuosien kustannusnousun ennakoiminen ei ole aivan helppoa, kun ottaa huomioon nykyisen taloustilanteen. Paljon riippuu sii- tä, miten talouden yleiskehitys menee tästä eteenpäin. Erityisesti energiamarkkinoiden kehitys voi olla arvaamatonta. Perusoletuksena lienee hyvä pitää sitä, että energia tulee kallistumaan ainakin jonkin verran, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Energian hintaan vaikuttaa myös Kiinan ja muiden nousevien talouksien kova kysyntä, joka pitää raaka-aineiden ja energian hinnoissa kroonista nousupainetta. Lähi-idän pitkittynyt kriisi vaikuttaa myös öljyn hintaan kohottavasti. Samoin sähkön hinnan Kero arvioi pysyvän mieluummin nousu- kuin laskusuunnassa. Tärkeää on kuitenkin huomata se, että tänä vuonna markkinasähkön hinta on myös Suomessa laskenut. - Toivoisin, että energian raskaalle kallistumiselle tulisi edes hengähdystauko lähivuosina. En kuitenkaan lähtisi tätä perusoletuksena veikkaamaan. Eurokriisin ratkaisua odotellessa - Eurokriisin ratkaisu on vielä kysymysmerkki samoin kuin EKP:n korkopolitiikka tulevina kahtena, kolmena vuotena. Asuntolainojen keskikorko on kesän 2012 tilastojen mukaan vain noin 2 %. Kiinteistöliitto on suositellut, että asuntolainoja otettaessa tehtäisiin kestävyyslaskelmia esimerkiksi 5 % koroilla, sillä selvää on, että ikuisesti ei jatketa näin matalalla korkotasolla. Kero muistuttaa, että viimeisen, noin kymmenen vuoden aikana asuntoluottokorot ovat olleet huipussaan runsaassa viidessä prosentissa. Haastetta lisää asuntomarkkinoilla vielä se, että työllisyystilanne Suomessa on huonontunut viimeisen vuoden aikana. - Talouskasvu on euroalueella ja muuallakin kivuliasta. Kotitalouksien ostovoiman kasvu on myös hiipunut, verotus kiristynyt ja inflaatio on sitkeästi miltei kolmen prosentin luvuissa. Entä mitä pitäisi tapahtua, että asuntolainojen korkotaso menisi yli viiden prosentin? 90-luvun alun laman aikaan korko huiteli 15 prosentissa. - Hyvän kehityskulun mukaan pitäisi tulla erittäin positiivinen talouskehitys, öljyn hinnan pitäisi nousta ja EKP:n nostaa voimakkaasti ohjauskorkoa. Huonon kehityskulun kautta korkea korkotaso tulisi eteen silloin, jos talouskasvu sakkaisi oikein kunnolla, valtiontalous romahtaisi ja suomalaisten pankkien luottohanat menisivät piukalle. Tällöin olisi iso riski, että luottokorot nousisivat oleellisesti nykyisestä. Tällöin myös muut luottoehdot heikentyisivät varmasti, mukaan lukien luoton saatavuus. Jos Suomi eroaisi eurosta Entä mitä tapahtuisi asuntoluottojen korolle, jos Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vaihtelut vuosien välillä ovat olleet suuria. Vuosina 2008 ja 2011 nousu oli peräti 8 %. Suomi eroaisi eurosta? - Vastaaminen tähän yhdellä tai kahdella lauseella olisi erittäin uskaliasta, sillä kukaan ei tiedä, mitä silloin tapahtuisi. Talouspolitiikan perustavoitteet olisivat kuitenkin euron ulkopuolellakin pitkälti yhteneviä nykyiseen verrattuna. Korko on vain yksi asuntomarkkinoiden kannalta keskeinen asia. Kaikkein tärkeintä mielestäni on se, miten taloudessa ylipäätään menee. Se ratkaisee yritysten ja työntekijöiden tulokehityksen. Jos taloudessa kulkee hyvin ja inflaatio on kurissa, voimme investoida myös asumiseen, koroista riippumatta, toteaa Kero. Inflaatio pysynee runsaassa kahdessa prosentissa Asokotien lainojen vuosimaksut on sidottu heinäkuun kuluttajahintaindeksin muutokseen eli inflaatioon. Tänä vuonna se oli 2,9 %. Mitä suurempi heinäkuun inflaatio on, sitä enemmän yhtiö joutuu maksamaan lainanhoitokuluja. - Vuosi sitten inflaatio oli heinäkuussa peräti 4 %. Toivon ja uskon, että vauhti tästä hivenen hidastuu. Vuodenvaihteessa kuitenkin arvonlisävero tulee nousemaan prosenttiyksikön verran ja muitakin hallinnollisia muutoksia tulee, joten myös ensi vuonna inflaatiovauhti Suomessa yltää yli kahteen prosenttiin vuosikeskiarvona. Vuokrat nousussa Huolestuttavana Kero pitää sitä, että tällä hetkellä vuokra-asuntotuotanto on lähes tyrehtynyt, vaikka niiden kysyntä on kasvanut erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vaikka asuntolainojen korkotaso on ennätyksellisen alhaalla, epävarma taloustilanne ja heikentyneet työllisyysnäkymät ovat tuoneet paljon omistusasuntoja myytäväksi. Asuntojen hinnannousu on taittunut. 24 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

14 Asokotien lainat ovat valtion tukemia lainoja, joilla on korkokatto. Taloussuhdanteiden heittely ei siis vaikuta asumisoikeusasuntojen vastikekehitykseen samalla tavalla kuin markkinaehtoisten asuntolainojen korkokehitys omistusasumisen lähtien vuosimaksulainojen korko tulee olemaan 2,82 %, kun se viimeiset kuusi vuotta on ollut 3,74 %. Lainoja pystytään siis lyhentämään tulevana vuonna aiempaa enemmän. Tutustu Kotikulmassa talosi talousasioihin Jos asuintalosi talousasiat kiinnostavat tai jopa huolettavat, käy tutustumassa Kotikulman Talousasiat ja kokoukset -sivuihin. Sieltä löytyy niin talosi tulevan vuoden hoitobudjetti kuin kuluvan vuoden kulukirjaukset. Hallintopäällikkö Anne Rantala kehottaa asukkaita käymään Kotikulman talousasiatietoja yhdessä läpi joko asukaskokouksessa tai talotoimikunnan kokouksessa. Myös isännöitsijältä voi tarvittaessa kysyä opastusta. - Vuokrat ovat nousseet 3-4 prosentin vuosivauhtia. Uskon vuokrien nousun jatkuvan muutaman prosentin tahtia lähivuosina. Kero näkee Suomessa elettävän parhaillaan jonkinasteista asuntopolitiikan murrosaikaa. Nykyisen hallituksen asuntopoliittisessa ohjelmassa omistusasumisen suosimista ollaan pienentämässä esimerkiksi korkojen verovähennysoikeutta leikkaamalla. - Kaikenlaisia asuntoja pitäisi kuitenkin saada lisää erityisesti pääkaupunkiseudulle. Poliitikkojen pitäisi löytää riuskoja keinoja esimerkiksi lisätä ja nopeuttaa kaavoitusta asuntotuotannolle. Rakentamisen kustannuksien taustalta on karsittava kaikki ylimääräinen höttö, pohtii Kero. Systemaattinen kiinteistönpito tärkeää Kero näkee systemaattisen kiinteistönpidon keskeisimpänä keinona, jolla yhtiöt voivat hallita riskejään taloudellisten epävarmuuksien keskellä. Ammattimaisesti toimivat kiinteistöjen omistajat investoivat kilpailukykyisimpiin lämmitysmuotoihin kuten maalämpöön, kilpailuttavat toimintojaan tehokkaasti ja pitävät huolta, ettei korjausvelkaa synny. Myös isännöinti, huolto, kiinteistöjen ylläpito ja energiatalous pitää olla yhtiön tarkan seurannan alla. - Isot kiinteistönomistajat toimivat juuri näin ammattimaisesti. Tilanne on valitettavasti usein toinen, kun puhutaan hajautetun omistuksen asunto-osakeyhtiöistä. Tärkeä tekijä kustannusten nousun jarruttamisessa on Keron mielestä myös se, että asukkaat ymmärtävät energian järkevän kuluttamisen. Esimerkiksi kiinteistön energiakustannuksista noin 30 % koostuu käyttöveden lämmittämisestä. Taloustiedot ovat kohdekohtaisia ja löytyvät rekisteröitymistä vaativalta puolelta Kotikulmasta eli pääset tutustumaan vain oman kohteesi tietoihin. - Talotoimikunta voi pyytää isännöitsijältä myös selvitystä, jos esimerkiksi jossain kulukirjauksessa on epäselvyyttä. Talotoimikunnan rooliin kuuluu nimenomaan valvoa kulukirjausten kautta talousasioiden hoitamista ja tehdä myös tarvittaessa isännöitsijälle esityksiä budjettiin, opastaa hallintopäällikkö Anne Rantala. Talotoimikunnan kautta kulukirjausten selvittäminen on osa Asokotien asukashallintojärjestelmää. - Isännöitsijän työmäärä ja sitä kautta asukkaiden maksamat isännöintikulut kasvaisivat kohtuuttomasti, jos isännöitsijä kävisi talon talousasioita läpi jokaisen yksittäisen asukkaan kanssa, selventää Rantala. Isännöitsijä käy talotoimikunnan kanssa läpi tulevan vuoden budjetin joka syksy. Kevään asukaskokouksessa puolestaan käydään läpi edellisen vuoden taloudelliset tapahtumat ja kerrotaan muun muassa suunnitteilla olevista korjauksista. Kotikulmaan on lisätty kohteen korjaussuunnitelmasivu, joka löytyy Kotikulmasta kohdasta Talon kansio. Perusvastike- ja vastikerahoituslaskelma uusia tietoja Perusvastikelaskelma ja vastikerahoituslaskelma otettiin käyttöön asumisoikeuslain muutosten myötä vuoden 2011 alussa. Ensimmäisen kerran perusvastikelaskelma esiteltiin talotoimikunnille syksyn 2011 budjetointikokouksissa ja vastikerahoituslaskelma kevään 2012 asukaskokouksissa. - Perusvastikelaskelmaan on merkitty kohdekohtaisesti tasauksen vaikutus. Asokodeilla on yksi tasausryhmä, johon kuuluvat kaikki lähes asuntoa. Koko tasausryh- mä toimii omakustannusperiaatteella. Laskelmassa näkyvät lainanhoitokulut kohdekohtaisina ja muut kulut tasausryhmän keskimääräisinä kuluina, kertoo Rantala. Vastikerahoituslaskelmassa eli niin sanotussa jälkilaskelmassa näkyvät puolestaan hoitopuolen ja tasatun puolen tuotot ja kulut yhdessä laskelmassa. Laskelman hoitopuolen yli- tai alijäämät ovat kohdekohtaisia ja perusvastikepuolen yli- ja alijäämät ovat koko tasausryhmän lukuja. - Syksyisissä aluekokouksissa kerromme talotoimikuntien puheenjohtajille tarkempaa tietoa perusvastikkeen kulueristä. Olemme saaneet asukkailta palautetta siitä, että tietojen esitystapaa kannattaisi kehittää selkeämmäksi, kertoo Rantala. Tämän syksyn aluekokoukset on pidetty syyskuussa ja kokouksen esitykset ja pöytäkirjat löytyvät nekin Kotikulmasta Asukashallinto-sivuilta. 26 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

15 Ari ja Auli tarkastamassa kohteen toista karttataulua. Ari hankki isännöitsijä Janne Kuosmasen avulla pihaan toisenkin opaskartan, joka helpottaa niin vieraiden kuin myös pelastushenkilöstön löytämistä perille. Pelastussuunnitelmaohjeet Kotikulmassa Kotikulmasta löytyy lisätietoa pelastussuunnitelman tekemiseen. Sivuilta löytyy myös pdfpohja pelastussuunnitelmalle. Turvallisuusvastaava saa tunnukset, joiden avulla suunnitelman tekeminen onnistuu sähköisesti. Tarkastuskierroksella löytyi myös talovarasto, joka näytti siltä, ettei sitä ole juurikaan käytetty. Tilan voisi tarvittaessa muuttaa vaikka asukkaiden harrastetilaksi. Kiinnostuitko pelastussuunnitelman tekemisestä? Pelastussuunnitelma on yhteenveto talon turvallisuusjärjestelyistä ja se sisältää toimintaohjeet vaaratilanteiden ja onnettomuuksien varalta. Pelastussuunnitelmasta toimitetaan yhteenveto pelastuslaitokselle, jotta he osaavat toimia oikein saadessaan hälytyksen kyseiseen kohteeseen. Pelastussuunnitelma laaditaan kuitenkin talon asukkaiden turvallisuutta ajatellen, ei viranomaisia varten. Kuka tahansa asukas voi ryhtyä talon turvallisuusvastaavaksi ja ottaa tehtäväkseen pelastussuunnitelman tekemisen. Tehtävään koulutetaan ja asioista voi aina kysellä lisää isännöitsijältä. - Itsekin ensin vähän hirvitti pelastussuunnitelman tekeminen, mutta kun perehdyin siihen, se ei ollutkaan niin vaikeaa. Olen kerännyt siihen mahdollisimman paljon konkreettista tietoa, joka hyödyttäisi asukkaita ihan arjen toiminnoissa, kertoo Ramsinniementie 5:n turvallisuusvastaava Ari Vuorela. Pelastussuunnitelma arjen työkaluksi Moni pitää pelastussuunnitelmaa vaikeana viranomaispaperina. Sen voi kuitenkin tehdä arjen tilanteiden apuvälineeksi. Pelastussuunnitelma kun on asukkaita, ei viranomaisia varten. koonnut pelastussuunnitelmaan muun -Olen muassa tärkeitä terveyspalveluiden numeroita, joita jokainen tarvitsee. Olen halunnut tehdä tästä mahdollisimman konkreettisen työvälineen, kertoo Ramsinniementie 5:n turvallisuusvastaavana toimiva Ari Vuorela. Aria motivoi turvallisuusasioihin perheellisen miehen halu tehdä Arilla on turvallisuusvastaavana huoltoavain, jotta hän pääsee tarvittaessa vaikka katkaisemaan vedet, jos talossa on tapahtunut iso putkivuoto ja vettä valuu sisätiloihin. asuinympäristöstä mahdollisimman turvallinen paikka lapsille. Isän silmin katsellen, taloista ja pihapiiristä on löytynyt monta asiaa korjattavaksi. Tietoa pelastussuunnitelman tekemistä varten hän on saanut Helsingin Pelastusliitto HELPEn kurssilta, etsimällä tietoa internetistä sekä kysymällä asioista isännöitsijältä. - Isännöitsijä Janne Kuosmasen kanssa ollaan hankittu pihaan esimerkiksi selkeämpi opaskyltti. Seuraavaksi ajattelin olla yhteydessä katupeilin hankkimisesta yhteen vaaralliseen piharisteykseen. Idea peilistä tuli uudelta asukkaalta. Ramsinniementie 5:n seitsemästä rakennuksesta kahdella on virallisesti toinen osoite, mikä aiheuttaa monesti ongelmia vierailijoille löytää oikea osoite. Suurempana pelkona Arilla on ollut, että ambulanssi tai paloauto ei löydä ajoissa perille. - Laitattaisin kylttien lisäksi myös selkeämmät talonumeroinnit kadun varteen ja valaistuksen opaskylteille, neuvoo Talokeskuksen pelastussuunnitelma-asiantuntija Auli Nousiainen, joka kiersi elokuisena iltana Arin kanssa Ramsinniementien talot läpi turvallisuusasioiden näkövinkkelistä. Auli suositteli myös, että sähköpääkeskus, lämmönjakohuone ja vesipääkeskus merkittäisiin selkeämmin tilojen ulko-oviin, jotta hätätilanteessa ne löytyisivät nopeasti. Tiloihin kannattaisi hankkia myös vaahtosammutin. Myös selkeä kartta esimerkiksi lämmönjakohuoneen seinälle talon tärkeistä paikoista kuten palokunnan sisäänpääsyreiteistä kiinteistöön ja tikkaiden sijainnista helpottaa pelastushenkilöstön toimintaa hätätilanteessa. - Asukkaille tarkoitettu kartta esimerkiksi kokoontumispaikoista ja alkusammutuskalustosta voisi hyvin olla rappukäytävässä ilmoitustaulun vieressä. Auli Nousiainen muistuttaa, että pelastussuunnitelmaan liittyvät asiat ovat nimenomaan asukkaiden turvallisuuden kannalta tärkeitä asioita, vaikka suunnitelmassa on paljon tietoja myös viranomaisille. Huolellisesti laaditun pelastussuunnitelman avulla pelastushenkilöstön on helpompi auttaa asukkaita. Ramsinniementie 5:stä ei löytynyt isompia puutteita. Oman kunnan pelastuslaitokselta voi pyytää asiantuntijaa mukaan pihakierrokselle, jos haluaa tarkistuttaa oman kohteen tilanteen. 28 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

16 Ilmalämpöpumpun hankinta on korvattava muutostyö Saunailtaan osallistui jälleen runsaasti puheenjohtajia. Asokotien yhteistyökumppanit pitivät omista aiheistaan lyhyet tietoiskut. Myös isännöitsijä Marjo Kilpinen oli paikalla vastailemassa asukkaiden kysymyksiin. Kaipaatko tasaisempaa lämpöä talvella tai kesäaikaista viilennystä. Ilmalämpöpumpun voi hankkia Asokotien rivi-, pari- tai omakotitaloihin. Yksittäinen asokotiasukas saa hankkia asuntoonsa ilmalämpöpumpun, mutta sen hankinnassa on otettava huomioon Asokotien ohjeistus. Kerrostaloasuntoihin ei voi hankkia ilmalämpöpumppua, koska silloin jouduttaisiin tekemään reikiä betonisiin rakenteisiin. Kerrostaloparvekkeella pumppu aiheuttaisi myös ylimääräisiä, rakenteita pitkin asuntoihin kulkeutuvia ääniä. Lisäksi ilmalämpöpumpun kondenssivesi saattaisi aiheuttaa parvekkeilla vedenpoisto-ongelmia. Myös yhteishankinta mahdollista Talon asukkaat voivat hankkia ilmalämpöpumpun myös yhteishankintana kaikkiin asuntoihin. Hankinta edellyttää kuitenkin 2/3 määräenemmistöä päätöksenteossa asukaskokouksessa. Yhteishankinta rahoitetaan hoitovastikkeen ylijäämällä tai niin sanotulla kohdekohtaisella lainalla, joka korottaa hoitovastiketta määräajan. Asiasta voi kysyä lisätietoa isännöitsijältä. Pumpun energiakulut kotitaloussähköön Koska ilmalämpöpumppua käytetään huoneistokohtaisesti, myös sen kulut maksetaan kotitaloussähkön kautta eli asukas maksaa oman kulutuksensa verran sähkölaskua. Ilmalämpöpumppuja on hankittu Asokotien asuntoihin sekä yksittäin että yhteishankintana. Kotikulmassa Kuukauden juttu ( ) kertoo esimerkkitapauksen yhteishankinnasta Espoossa. Ilmalämpöpumpun hankinnassa voi käyttää myös pitkäaikaisen asumisen palkitsemiseen tarkoitettua Asoetua. Asokotien ohjeistus ilmalämpöpumpun hankinnalle Ilmalämpöpumpun hankkimiseen haetaan kirjallinen lupa isännöitsijältä. Isännöitsijä tilaa pumpun neuvoteltuun hintaan yhteistyökumppanilta, jonka laitteiden ja asennustyön laatu on hyväksi todettu. Ennen tilausta lämpöpumpputoimittaja on käynyt kohteessa ja tekee asukkaalle tarjouksen hyväksyttäväksi. Asukas maksaa laitteen asennuksineen yhteistyökumppanille. Ilmalämpöpumppua ei saa poistaa pois muutettaessa. Ilmalämpöpumpusta saa korvauksen muutostyöohjeiden mu- kaisesti, kunhan laitetta on huollettu ohjeen mukaisesti, sekä laite on käyttökunnossa. Rikkoutunut laite joudutaan poistamaan ja mahdolliset laitteen aiheuttamat jäljet korjaamaan asukkaan kustannuksella, ettei aiheuteta muille asukkaille ylimääräisiä kuluja. Talotoimikuntalaisten illanvietossa puhuu hiljaisempikin Tieto tärkeistä asioista menee perille kuin huomaamatta tamperelaisten talotoimikuntien jäsenten illanvietossa. Vapaamuotoisessa tilaisuudessa äänessä uskaltaa olla useampi asukas. Talotoimikuntalaiset kokoontuivat viime kesäkuussa neljännen kerran Tampereen talviuimareiden Kaupinojan saunalle Näsijärven rannalle. Kaunis alkukesän ilta houkutteli paikalle nelisenkymmentä osanottajaa. - Kaikki alkoi aikoinaan siitä, kun juttelimme muutaman puheenjohtajan kanssa, että olisi hyvä tavata ja keskustella taloihimme liittyvistä asioista. Päätettiin, että pidetään ihan pienimuotoinen tilaisuus, mutta sitten se vain paisui, muistelee Lapinniemenranta 16:sta talotoimikunnan puheenjohtaja Seija Mäkinen. Seija on itse talviuimareiden jäsen ja varasi majan tapaamista varten. Illan ruoat tarjosi tällä kerralla Kone Oy, jonka edustaja oli myös paikalla kertomassa Koneen ja Asokotien yhteistyöstä. Mukana olivat myös Ekonor Oy:n ja Puuha Group Oy:n edustajat, jotka kertoivat yhtiöidensä toiminnasta Tampereella. Isännöitsijä Marjo Kilpinen oli kutsunut heidät paikalle. - Pidän yhteistyökumppaneiden mukanaoloa tärkeänä siksi, että asukkaat saavat täällä tietoa heidän toiminnastaan, voivat kysellä tarkemmin asioista ja ymmärtävät sitten paremmin, miksi taloissa touhuaa erilaisia toimijoita. Talotoimikuntalaiset pystyvät tilaisuuden jälkeen kertomaan muillekin asukkaille näistä asioista, korostaa Marjo Kilpinen. Parasta kokemusten vaihto - Minun mielestäni parasta näissä illoissa on kokemusten vaihto ja keskustelu, jota täällä käydään. Meillekin löytyi tätä kautta uusi huoltoyhtiö, johon olemme nyt olleet tyytyväisiä. Monet osallistujat ovat kertoneet pitävänsä näitä tilaisuuksia hyvinä ja keväällä aina myös kysytään, että koska ilta taas pidetään. Seija arvostaa myös yhteistyökumppaneiden esittelyjä, sillä niistä saa ajankohtaista tietoa. Esittelyt on tarkoituksella pidetty lyhyinä, jotta illan vapaamuotoinen luonne säilyisi. Aikaa oli nytkin jätetty reilusti saunomiselle ja vapaalle yhdessäololle. Seija Mäkinen oli nelisen vuotta sitten ideoimassa puheenjohtajien tapaamista, josta on jo tullut alkukesään kuuluva perinne. Tärkeintä Seijan mielestä tilaisuuksissa on puheenjohtajien kokemusten vaihto. Ali Leppälahti toi illanistujaisiin asukashallituksen ajankohtaiset kuulumiset ja informoi puheenjohtajia muun muassa toimista, joita asukashallitus tekee valtion vuosimaksulainojen ehtojen parantamiseksi. 30 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

17 nikkaroi säilytyspenkki ohje ja mallityö Anssi Isola kuvat Pauliina Heikkilä Kokoa seuraavaksi pitkät sivut: kulmalankut jäävät laudan paksuuden verran päädyistä irti, jotta päätyjen laudat mahtuvat paikoilleen. Pituussuunnassa ei tarvitse jättää tilaa. Asettele pitkät sivut väliaikaisesti pohjan päälle ja mittaa tarvittavien päätylautojen pituus. Sahaa päätylaudat ja ruuvaa ne paikoilleen pitkien sivujen väliin, jolloin lopputuloksena on pohjaa ja kantta vailla oleva kehikko. Vinkki! Sivulaudat voi ruuvata kulmatukiin myös sisäpuolelta, jolloin ei tarvita koristelistaa, kun ruuvien kannat eivät näy. Isoon säilytyslaatikkoon on kätevä nostaa säilytykseen kumisaappaat tai harrastusvälineet. Penkki tuo samalla istuintilaa. Valitse höylätty tai höyläämätön lauta käyttöpaikan mukaan ja maalaa ympäristöön sointuvaksi Tarvikkeet: lautaa (10 cm levyistä ja 2 cm paksuista; jos sisäkäyttöön, kaikki puu höylättynä. Ulkokäytössä riittää kansilaudat höylättynä. Ulkotiloissa voi käyttää myös kosteutta kestävää lämpökäsiteltyä puuta.) Tee itse tilaihme Näppärä säilytyspenkki löytää käyttöä eteisestä, terassilta, parvekkeelta tai vaikka mökiltä. Kiinnitä kehikkoon pohja: ruuvaa pohja kiinni alapuolelta päin alimpiin reunalautoihin ja pohjan läpi kulmalankkuihin. Käytä kulmalankkuihin ruuvatessa vähän pidempiä ruuveja kpl 116 cm (pohjaan ja pitkiin sivuihin), 8 kpl 44 cm (päätyihin), 5 kpl 120 cm (kanteen). Lankkua (2 x 2 tuumaa): 2 kpl 45 cm (jalkoihin, pohjan alle), 4 kpl 38 cm (sisäpuolen kulmiin), 4 kpl 36 cm (kannen alle). Vuorilistaa (1 cm x 4 cm) 8 kpl 40 cm (kulmiin koristeiksi) 4 x 40 cm (päätyjen ylä- ja alareunaan). Ruuveja: pituus 5 ja 10 cm, pieniä nauloja, saha, mitta, vasara, suorakulma, merkkauskynä, ruuvimeisseli/ ruuviväännin, maalia (ja halutessasi kannen kiinnitykseen saranat). 1 Mittaa ja sahaa sopivan mittaiseksi jalat, kulmalankut ja pohjan sekä pitkän sivun laudat. Ensimmäistä kappaletta voit käyttää muille sama pituisille laudoille. Kokoa ensimmäisenä pohjakappale: ruuvaa jalat pohjalautojen alle noin 10 cm etäisyydelle päädyistä. Sisennä jalkalankut hieman eli kiinnitä niin, että ne eivät tule alta näkyviin. Tee kansi. Jos teet nostettavan kannen, sen tulee olla pidempi kuin pohja ja pitkät sivut (nostovara). Tee kansi samaan tapaan kuin pohja. Kiinnitä kannen laudat toisiinsa neljällä lankulla. Mittaa lankkujen paikat niin, että ne jäävät kannen ollessa paikoillaan laatikon sisään, eivätkä osu kulmalankkuihin. Pitkässä laatikossa kanteen on hyvä asentaa useampi lankku (kahden lankun väli ei saisi olla yli 30 cm). Kannen tulee olla pidempi kuin pitkät sivut, jotta se voidaan nostaa helposti. Vaihtoehtoisesti kanteen voi asentaa rivan tai kannen voi halutessaan kiinnittää laatikon takaseinään saranoilla. Kiinnitä koristeeksi listat ulkopuolen 11 kulmiin sekä päätyjen ylä- ja alareunoihin peittämään ruuvien kannat. Käytä pieniä nauloja. Maalaa käyttöpaikan mukaan, tarvittaessa ulkokäyttöön soveltuvalla maalilla. 32 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

18 Talon eteisaula kutsuu asukkaat ja vieraat tervetulleiksi. Mari ja Vuokko ovat tyytyväisiä talonsa rauhallisuuteen ja asukkaiden hyvään yhteishenkeen. Vaikka Vuokko (oik.) ei itse käy salilla säännöllisesti, hän on koonnut hyvän opaskansion kuntoiluun kaikkien käytettäväksi. Mari pitää huolta porrashuoneen viherkasveista Keväisin talon pihalla hehkuvat tulppaanit. Viime kesänä penkkeihin laitettiin maanpeittokasveja, joissa on kauniin punainen syysväri. Pihaan on siirretty kasveja myös naapuritontin purkutalolta. Muun muassa pihan syreenit ja kivikkokasvit pelastettiin jatkamaan elämää naapuritontilla. Asukkaat asialla viihtyisän asumisen puolesta Vain asukkaiden omalla aktiivisuudella voi saada aikaan sellaisen asumiskeitaan kuin Lappeenrannan Pikisaarentie 38:ssa on. Jo pihaan tullessa huomaa, että talossa asuu ihmisiä, jotka välittävät ympäristöstään. Pihalla on istutukset hoidettu ja kesäkukkia niin penkeissä kuin erilaisissa ruukuissa. Kun sitten astuu porrashuoneeseen, tajuaa että asukkaat todella panostavat viihtyisyyteen. Sisääntuloaulassa on pöytä ja kaksi tuolia. Pöydällä on kukkasia silmäniloksi ja lehtiä kierrätettävänä yhteiseen käyttöön. Seinällä on kauniita, luontoaiheisia valokuvia kehystettynä. Kuvia löytyy myös joka kerroksesta samoin kuin näyttäviä kasveja kerrosten välitasanteilla. Kaikki on asukkaiden ideoimia juttuja ja itse pidetään myös huolta siitä, että paikat pysyvät kunnossa. Grillipaviljonki tehtiin kesällä talkootyönä. Rakentajia oli riittävästi ja paviljonki otettiin heti aktiivisesti käyttöön. Paviljongin ympärillä olevat luonnonkivet saatiin lahjoituksena tulevalta asukkaalta. Talosta löytyy monipuolista osaamista - Meillä on myös kirjojen ja lehtien kierrätyspiste pyörävarastossa, kuntosali tehtiin kymmenisen vuotta sitten askartelutilaan ja tänä kesänä pystytettiin grillipaviljonki pihalle, luettelee talotoimikunnan puheenjohtaja Vuokko Kupiainen. Vuokko on asunut 22 asunnon kerrostalossa aina sen valmistumisesta lähtien eli vuodesta Talo on kuulemma hyvin rauhallinen ja asukkaina lähinnä aikuisia. Moni on alkuperäinen asukas. Talotoimikuntaan kuuluva Mari Rastas kehuu myös asuintaloaan ja kiittelee kaikkia naapureitaan hyvästä yhteishengestä ja siitä, että asukkailla on halu tehdä töitä yhdessä. Talosta löytyy monipuolista osaamista. - Itse tykkään laittaa kasveja kotiin ja kun peikonlehti ja kahvipensas eivät enää sopineet asuntooni, toin ne tänne porrashuoneeseen. Hoidan niitä yhdessä naapurin rouvan kanssa, kertoo Mari ja korostaa sitä, että asukkaiden täytyy olla itse aktiivisia, jos haluavat kehittää asumistaan. - Kun meille tulee eteen asioita, jotka eivät mene niin kuin haluamme, me kysymme heti isännöitsijältä, miten pitäisi toimia, jotta hommat saadaan sujumaan. Puhumisen kulttuuri kannattaa Mari ja Vuokko kehuvat isännöitsijä Minna Kylliäistä siitä, että lähes jokaviikkoinen sähköpostiyhteydenpito sujuu jouhevasti. Kiitosta saa myös talon siivooja, joka on puolestaan kehunut asukkaita alueensa siisteimmiksi talonpitäjiksi. - Totta kai osa asukkaista on sellaisia, että haluavat olla vain omissa oloissaan ja siihen heillä on täysi oikeus. Suurin osa kuitenkin haluaa olla toistensa kanssa tekemisissä, toteaa Vuokko ja naiset naureskelevat, että taitaa karjalainen mentali- teetti näkyä siinä, että puhetta riittää, kun naapureita tavataan. Talotoimikuntaan kuuluu neljä jäsentä ja se kokoontuu tarvittaessa, mutta ainakin ennen kevään asukaskokousta ja syksyllä tulevan vuoden budjetin merkeissä. Sähköpostia vaihdetaan sitäkin useammin. Puhumisen kulttuuri on varmasti ollut syynä siihen, että talossa on saatu esiin ihmisten toiveet asumisen kehittämiseksi. Muun muassa kuntosali ja grillipaviljonki ovat olleet useamman asukkaan toivelistalle. Kuntosali varusteltiin kerralla kuntoon Askartelutila muutettiin jo kymmenisen vuotta sitten asukkaiden toiveesta kuntosaliksi, mutta viime vuonna se päätettiin laittaa viimeisen päälle kuntoon. Salista löytyvät soutulaite, stepperi, nyrkkeilysäkki hanskoineen, monitoimikuntolaite, punnerruspenkki, puntteja ja kuntopyörä. - Viime vuonna hankittiin myös kumimatot, ettei lattiapinta kärsi. Se olikin kustannuksiltaan suurin hankinta, kun moni laite on saatu lahjoituksina tai ovat asukkaiden omia, kertoo Vuokko. Kuntosalille pääsee sisään asunnon avaimella. Säännöllisiä käyttäjiä on toistakymmentä, pääosin miehiä. Miehet myös siivoavat tilan, sillä siivooja käy vain tyhjentämässä roskakorit. - Näytän kuntosalia aina vierailleni ja aina he ihastuvat näkemäänsä. Hirveän siistinäkin tämä on pysynyt, kehuu Mari miesten siivoustaitoja ja korostaa, ettei salia ole koskaan käytetty väärin. Pitkäaikainen haave toteutui - Grillipaviljonki on ollut joidenkin asukkaiden vuosikausien haave. Päätimme käyttää tänä vuonna viime vuoden talousarvion ylijäämää paviljongin hankkimiseen ja toteuttaa tuon haaveen. Miehet kilpailuttivat eri toimittajia ja löysimme sitä kautta meille sopivan, noin 10 neliöisen vaihtoehdon, kertoo Vuokko. Paviljonki pystytettiin talkootyönä alkukesällä. Tarkoituksena on, että sitä käytetään niin yhteisiin kuin myös asukkaiden omiin illanistujaisiin. Ylijäämän käyttö vaatii asukkaiden määräenemmistöpäätöksen, jos hanke on kustannuksiltaan suuri tai muuten vaikuttaa olennaisesti kaikkien asukkaiden asumiseen. Ylijäämän käytöstä sovitaan myös aina kohteen isännöitsijän kanssa. Paviljongin hankinnan jälkeenkin kohteelle jäi vielä ylijäämää, jota on hyvä olla siltä varalta, että kohteelle tulee yllättäviä kustannuksia, joita ei ole osattu budjetoida. Pikisaarentie 38:n säästövinkit ylijäämän kerryttämiseen Hyvä yhteishenki ja talkootyö Asukkaat käyttävät säästeliäästi vettä Asuntojen lämpötila säädettiin Motivan suosituksen mukaiseen 21 asteeseen Porrashuoneen ja varaston valoihin hankittiin liiketunnistimet Asukkaat lajittelevat jätteensä talosta löytyviin lehti-, metalli-, pahvi-, biojäte-, lasi- ja sekajäteastioihin Yhteisiä tiloja ei sotketa. Siivoojat kertovat talon olevan alueen siistein. Talotoimikunta voi päättää kohteen hoitovastikkeen ylijäämän käytöstä. Lisätietoa asiasta antaa isännöitsijä. 34 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

19 Irmeliltä terveysasiaa MDD Terveyspalvelut Oy:n erikoissairaanhoitaja Irmeli Viljanen Anna kehollesi uusi alku Irrottaudu sokerista ja valkoisista viljoista Oletko koko ajan väsynyt? Kärsitkö jatkuvista tulehduksista? Eikö paino tipu, vaikka kuinka yrität syödä kohtuullisesti? Kokeile irrottautumista sokerista ja valkoisista viljoista. Elimistösi ei oikeasti tarvitse niitä mihinkään, mutta ne tuhoavat pahimmillaan terveytesi. Monen suomalaisen ruokavalioon kuuluu makaronit ja pastat sekä erityisesti leipä. Olet varmaan kuullut vanhan sanonnan leipä miehen tiellä pitää, mutta oletko tietoinen että viljatuotteisiin voi liittyä myös monia ongelmia. Vilja on hyvin tärkkelyspitoinen ja voi jo sellaisenaan aiheuttaa monelle suolisto-ongelmia. Sokeri, valkoinen vehnäjauho, (tuore) ruis ja soija ovat juuri vatsan ja suoliston ärsyttäjiä. Jättämällä nämä pois, voi kiusallinen röyhtäily ja suoliston kaasuvaivat hävitä nopeasti. Gluteeni voi sekoittaa immuunijärjestelmää Immuunijärjestelmä perustuu noin % suoliston terveyteen. Suoliston terveyttä ja tasapainoa sekoittavat muun muassa lääkkeet, väärät ruokaaineet, lisäaineet ja erityisesti stressi. Keliakia on monille viljoihin liitettävä suolistosairaus, mutta tällä hetkellä esiintyy myös paljon gluteeniherkkyyttä. Moni on gluteeniyliherkkä tietämättään. Suomalaisten viljojen sisältämä gluteeni voi sekoittaa immuunijärjestelmää ja laukaista erilaisia autoimmuunisairauksia. Viljassa on gluteenin lisäksi myös muita haitallisia aineita, jotka ärsyttävät suolistoa. Viljayliherkkyys on yhdistetty muun muassa diabetekseen, keskivartalolihavuuteen, reumaan, Sjögrenin syndroomaan, tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja MS-tautiin sekä myös psykologisiin ja neurologisiin sairauksiin. Nykyään kaupoista löytyy niin sanottuja karppaajan leipiä, joita mainostetaan runsaalla proteiinipitoisuudella, mutta valitettavasti tämäkin on hieman harhaanjohtavaa. Vehnägluteeni ja vehnäproteiini ovat sama asia, eli proteiinipitoisuuden lisäys on saatu aikaiseksi lisäämällä gluteenia. Sokeri ja valkoiset viljat ovat turhia hiilihydraatteja Hiilihydraatit toimivat solujen energianlähteenä. Nykypäivänä hiilihydraatinlähteet ovat kuitenkin useimmiten tyhjää energiaa: sokeria ja valkaistua vehnäjauhoa. Täysjyväviljoista ja kasviksista sen sijaan saadaan paljon vitamiineja, mineraaleja ja kuitua, jotka edistävät suoliston hyvinvointia. Valkoisesta, puhdistetusta viljasta ja sokerista nämä hyvät tekijät suurelta osalta puuttuvat. Liiallinen hiilihydraattien syöminen nostaa elimistön insuliinitasoa, rasittaa haiman toimintaa, lisää kakkostyypin diabeteksen riskiä ja kerää rasvaa takamuksen ja reisien alueella, mikäli hiilihydraattien sietokykysi on huono. Toiset sietävät hiilihydraatteja paremmin kuin toiset. Jokaisen täytyy itse oppia tunnistamaan oma sietokykynsä kokeilemalla eri ruoka-aineita. Hiilareita ei tarvitse välttämättä jättää kokonaan pois, ainoastaan ymmärtää milloin niitä tarvitaan ja missä muodossa. Vältä kuitenkin pelkkää hiilihydraattia sisältäviä ruokia ja käytä maitotuotteita niukasti. Insuliinitasoa no- 123RF Valkoisten viljojen ja sokerin jättäminen pois ruokavaliosta ei vaaranna minkään tärkeän vitamiinin tai hivenaineen eikä myöskään kuidun saantia. peasti nostavia ruokia ovat esimerkiksi leipä, pasta, peruna, riisi, jogurtti, murot/mysli, (pika)puuro ilman sopivaa määrää proteiinia ja rasvoja, karkit jne. Gluteenittomia ja vatsalle helppoja ruoka-aineita ovat bataatti, quinoa, kaura, amarantti, hirssi, tattari ja vältä siis sokereita ja valkoisia jauhoja. Jos tunnet kroppasi sietävän hyvin myös viljoja, voit pitää mukana ruisleivän, mutta lue kuitenkin aina niiden tuoteselosteet, jotta syöt varmasti täysjyväviljatuotteita. Valkaistua sokeria et tarvitse lainkaan Puhdas sokeri ei todellakaan ole kuulunut ihmisen ravintoon. Valkaistu eli raffinoitu sokeri sotkee insuliiniaineen-vaihdunnan ja suolistobakteerit sekä lihottaa ja happamoittaa elimistöä. Valmistusprosessissa sokerista poistetaan melassi, johon jäävät vitamiinit, hivenaineet, kivennäisaineet ja rauta. Raakasokerissa kuten intiaanisokerissa nämä kaikki on vielä tallella. Liika sokeri on myrkyllistä ja aiheuttaa elimistössä tulehdusreaktioita, kuten niveltulehduksia. Liika sokeri myös lihottaa ja väsyttää. Sitä voi kertyä huomaamatta, sillä monet ruuat ja juomat sisältävät piilosokeria Kevyttuotteet eivät ole parempi vaihtoehto niiden sisältämien keinotekoisten makeutusaineiden vuoksi. Liian korkea insuliinipitoisuus veressä on myös syöpäriski, sillä liiallinen insuliini häiritsee solunjakautumista. Verensokerin kohotessa glukoosi alkaa syrjäyttää C-vitamiinia soluista millä on merkittävä vaikutus vastustuskykyyn. Liika sokeri myös vanhentaa ennenaikaisesti vaurioittamalla soluja yhdessä muiden haitallisten tekijöiden kanssa. Jos sairastat jotakin kroonista sairautta, voit todella hyötyä jättämällä viljatuotteet ja sokerit pois, mutta tätä voi suositella myös terveille ja normaalipainoisille. Voit jättää viljat pois 4 6 viikoksi ja kuullostella oloasi. Halutessasi voit sitten pikkuhiljaa lisätä vaikka yhden viljalajin kerrallaan takaisin ruokavalioosi. Valkoisten viljojen ja sokerin jättäminen pois ruokavaliosta ei vaaranna minkään tärkeän vitamiinin tai hivenaineen eikä myöskään kuidun saantia. Kasvikset sisältävät noin kahdeksan kertaa enemmän kuituja kaloria kohti kuin viljat. Pääsin irti tulehduskierteestä ärsin vuonna 2011 pahasta tulehduskier- Lopulta päädyin ravintoterapeutil- Kteestä. le hakemaan ohjeita ruokavalioon, jotta saisin parannettua elimistön vastustuskykyä. Ruokavaliostani poistettiin Irmelin mallin mukaan täysin viljat ja valkoinen sokeri, vähennettiin maitotuotteita, lisättiin kasviksia runsaasti ja hedelmät ja pähkinät toimivat välipaloina. Lihaa, kalaa ja kanaa sain syödä normaalisti, kunhan paistorasvana käytin öljyjä. Olennaista oli, että noudatin myös säännöllistä ruokarytmiä: aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala. Jo parissa viikossa aloin tuntea oloni virkeämmäksi. Kun pidin annoskoot kohtuullisina, jaksoin syödä noin useasti päivän aikana. Lisäsiunauksena kehostani häipyi vuoden aikana kymmenen kiloa. Olen jatkanut ruokavaliota lisäten siihen muun muassa sataprosenttisesta rukiista valmistetun leivän, vähärasvaisen juuston, agavesiirapin maustamattoman jukurtin päällä sekä yli 70 prosentin tumman suklaan. Nivelkivut ja ilmavaivat pysyvät kurissa ja mikä parasta tulehduskierre on katkennut. Olen oppinut pahan kierteen jälkeen myös lepäämään silloin, kun on lepäämisen aika. Usko tai älä, vaikeinta aloittamisessa oli sietää toisten ihmisten ihmettelyä ja epäluuloa. Mutta kun muutama viikko oli kulunut ja ihmiset näkivät muutoksen vaikutukset, kukaan ei enää ihmetellyt, miksi jatkoin valitsemallani tiellä. Päivi Karvinen Asokoti-lehden toimittaja 36 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/

20 Asoedulla laminaattia ja laattoja Palkintona kymmenen vuoden asumisesta Matti sai avovaimonsa Tuula Silvennoisen kanssa 900 euroa Asoetua. Summalla hankittiin laminaatit keittiöön, eteiseen ja olohuoneeseen sekä lattialaatat saunaan ja pesuhuoneeseen. Loppusummalla saatiin vielä suihkukaapin ovet. Matti asensi laminaatin itse, mutta laatoitusta varten tekijäksi hankittiin ammattilainen, jonka työkustannukset Matti ja Tuula maksoivat itse. Pesuhuoneen seinälaatat olivat irronneet ja yhtiö vaihtoi ne samassa remontissa. - Viime talvena laitoin vielä omalla kustannuksella makuuhuoneeseen laminaatin. Samalla maalasin kaikki seinät, luettelee Matti. Omalle silmälle miellyttävä koti Matti Byckling nauttii siitä, että omassa kodissa sisustus viehättää omaa silmää. Se on hyvä syy innostua sisustusasioista. Silmä näkee kauneutta ja siksi kotikin kannattaa sisustaa omaa silmää miellyttäväksi. Siinä joensuulaisen Matti Bycklingin sisustusfilosofia. teksti ja kuvat Päivi Karvinen viihtyvyyden kannalta kannattaa -Oman innostua sisustamisesta. Näin eläkeläisenä olen paljon kotona eikä minusta olisi sohvalla makoilemaan. Hoidan muutenkin meillä kotitaloushommat siivoamisesta ruoan laittoon ja tiskaamiseen. Pidän järkevämpänä sitä, että hoidan nuo hommat kun vaimo on vielä töissä. Sisustaminen on silti vaimon kanssa yhteinen intohimo ja onneksi maku käy hyvin yhteen. Ideoita haetaan sisustuslehdistä ja ohjelmista. - Niistä saa kaikenlaisia ideoita, kuten tuo seinien sininen tehosteväri. Myös idea teksteistä keittiö kaappien oviin tuli eräästä ohjelmasta ja heti aloin selvittämään mistä niitä löytyy. Netin kautta sitten tilattiin. Emme lähde kauemmas matkustamaan sisustusideoiden takia, mutta esimerkiksi kesälomareissuilla saattaa löytyä matkaan jotain mielenkiintoista. Kotiin sopivia sisustustavaroita on löytynyt myös kirpputoreilta tai jätelavoilta, kuten eräskin jakkara, jonka kolmiosainen jalka on vuoltu yhdestä puusta ja jonka joku ymmärtämätön oli heittänyt roskalavalle. Matin silmää viehättää runsas sisustus. Modernin niukka, valkoinen koti ei ole häntä varten. - Kävin kerran yhdessä talossa, joka oli tosi siisti ja kaunis, mutta sanoin siinä asuvalle rouvalle, että minä en täällä viihtyisi. Se oli liian minimalistinen ja neliskulmainen, muistelee Matti. Sisustusratkaisuja mietitään joskus pitkäänkin, mutta parhaimmat hankinnat ovat kuulemma yleensä heräteostoksia. Jonkun asian kohdalla vaan tietää, että se on oma ja se täytyy hankkia. Vaikka vaimon kanssa maku on melko yhteneväinen, joskus saattaa ajatukset mennä ristiinkin. - On meillä joskus semmoista, ettei toinen tykkää toisen ehdotuksesta. Se vaan jää sitten siihen. Yleensä se kuitenkin jossakin vaiheessa sitten toteutuu, kun kumpikin miettii asiaa. Ei meillä kuitenkaan koskaan mitään riitaa ole ollut näistä asioista. Matti on tyytyväinen tämänhetkiseen sisustukseensa, mutta mielessä itää jo seuraava uudistushanke. - Seuraava hankinta on ehkä sohvakalusto, mutta kun olen niin tykästynyt tuohon vanhaan, eikä siitä raaskisi luopua. Ne ovat nykyisin niin matalaselkänojaisia ja istuinosat ovat liian pitkiä. Ehkä se oma sohva tulee sitten vaan jonain päivänä vastaan. Sitten on taas heräteoston paikka. Kaappien ovien tekstit ovat irrotettavia kontaktimuovitarroja, joita voi tilata netistä muun muassa osoitteesta: Seinien turkoosi tehosteväri on piristävä yksityiskohta. Mattia ei viehätä pelkistetty sisustus, vaan kodikkaan runsas, lämminhenkinen kokonaisuus. Matin ja Tuulan harrastuksiin kuuluu lukeminen. Siitä idea makuuhuoneen sisustamiseen. Huoneen seinien maali on erikoismattaa, joka antaa seinälle samettisen ilmeen. 38 ASOKOTI 2/2012 ASOKOTI 2/