AVOIN YLIOPISTO / ERITYISPEDAGOGIIKAN AINEOPINNOT 35 op Ohjeet opintojaan jatkaville lv (voimassa asti)

Transkriptio

1 AVOIN YLIOPISTO / ERITYISPEDAGOGIIKAN AINEOPINNOT 35 op Ohjeet opintojaan jatkaville lv (voimassa asti) Opinnot aloitetaan ja niitä jatketaan aina voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan. Tehtäväksiannot tulee aina tarkistaa ennen opiskelun alkua. Aineopintojen opinto-oikeus on voimassa kolmen lukuvuoden ajan. Esimerkiksi syksyllä 2013 opintonsa aloittaneet voivat opiskella saakka. Opinto-oikeuden päättymisen jälkeen keskeneräisten opintojen jatkamisesta laskutetaan 10 euroa/opintopiste. Aineopintojen opintokokonaisuus 35 op (arvosana) ei vanhene. Opiskelijan suorittamat opintojaksot vanhenevat mikäli opiskelija on suorittanut aineopinnoista enimmän osan (vähintään 18 op) ennen vuotta Vanhentuneet opinnot päivitetään suorittamalla yksi aineopintojen vanhentunut opintojakso uudelleen. Kyseinen opintosuoritus tallennetaan opiskelijan opintorekisteriin, mutta siitä ei saa opintopisteitä. Verkkoympäristö (Moodle) on avoinna opinto-oikeuden ajan. Opintojen jatkuessa kauemmin, ota yhteyttä koulutussihteeriin, niin saat ohjeen uudelle verkkoalueelle pääsemiseen. Uusi verkkoalue avautuu syyskuussa ja sieltä löytyvät esimerkiksi luentomateriaalit, opiskeluohjeet ja keskustelualueet. Esseen kirjoitusohjeet löytyvät Moodlesta Opiskelijan yleisoppaasta. Noudata aikataulussa mainittuja esseiden palautuspäiviä, jos ne mahdollistavat opintojesi joustavan etenemisen. Muista liittää esseen loppuun itsearviointi (1/2 1 sivua) esseen tekoprosessista, siihen liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista. Anna esseellesi arvosana sekä perustele arviointisi. Esseet palautetaan Moodleen tai koulutussihteerille sähköpostin liitetiedostona. Kunkin opintojakson tenttipäivät sekä luentojen ajankohdat näet opintojen aikataulusta. Tentit järjestetään Turussa Yliopistonmäellä, luonnontieteiden talo I, luentosali IX klo sekä Erityiskasvatuksen historia tentti ja Empiiriset tutkimusmenetelmät kasvatustieteissä sähköisenä tenttinä tenttiakvaariossa Turussa. Puheen, kielen ja kommunikaation vaikeudet tentti on Moodletentti, jossa tentti tehdään omalta tietokoneelta käsin. Empiiriset tutkimusmenetelmät tentti on mahdollista tehdä myös Moodletenttinä. Tenttiin ilmoittaudutaan Avoimen yliopiston nettiopsussa viimeistään 7 päivää ennen tenttiä, Sähköisen tentin ohjeet ja ilmoittautuminen löytyvät opintojen verkkoalueelta Moodlesta. Moodletenttiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua ja linkki tenttiin avautuu tentin aukioloaikana opintojakson lohkoon Moodleen. Kysymysten herätessä otathan yhteyttä ja pyydä lisätietoa ja ohjausta opintojen jatkamiseen! Yhteystiedot: koulutussihteeri Ritva Härkönen, ritva.harkonen@utu.fi, p. (02) suunnittelija Hannele Massinen, hannele.massinen@utu.fi, (02) Postiosoite: Turun yliopiston Brahea-keskus, Avoin yliopisto, TURUN YLIOPISTO Käyntiosoite: Itäinen pitkäkatu 4 C, PharmaCity 3. krs (HUOM! käynti Lemminkäisenkadun puolelta) 1

2 ERITYISPEDAGOGIIKAN AINEOPINNOT 35 op Opetussuunnitelma lv (voimassa asti) Erityiskasvatuksen historia 3 op Yliopisto-opettaja Marita Neitola Tavoitteet Opiskelija ymmärtää kasvatuksen historian ilmiöitä niiden yhteiskunnallis-historiallisissa yhteyksissään. Opiskelija huomaa, miten ilmiöiden tulkinnat muuttuvat ajassa. Opiskelija hahmottaa muutosta ja pysyvyyttä sekä niiden välisiä jännitteitä. - kasvatuksen ja koulutuksen historian keskeiset kysymykset sekä niiden aate- ja yhteiskuntahistorialliset kytkennät - vähemmistöjen kohtelun historiaa Kirjallinen tentti Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti suoritetaan yleisenä kirjallisena tenttinä tai sähköisenä tenttinä. Numerolla vuoden syksy, 1. vuoden kevät Oppimateriaalit 1. Nygård, T Erilaisten historia: marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja luvun alussa. Jyväskylä: Atena JA 2. Pulma, P. & Turpeinen, O Suomen lastensuojelun historia. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto, s Tenttipäivät: Tentti oman aikataulun mukaan jonakin seuraavista: 10.9., , 11.3., ja klo TAI sähköinen tentti ja Erityiskasvatus osana suomalaista yhteiskuntaa 3 op Lehtori Päivi Pihlaja, tuntiopettaja Lilja Aikio (luennot ja esseet) Tavoitteet Opiskelija tuntee erityiskasvatukseen liittyvät säädökset ja palvelut ihmisen elämänkaarella ja tietää palveluiden toteuttamiseen liittyvän ohjausjärjestelmän. Opiskelija ymmärtää erityispedagogiikan ideologiat ja sen miten ne näkyvät palvelujen järjestämisessä. Hän tuntee erityiskasvatuksen ja -opetuksen osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Opiskelija tietää koulujärjestelmän erilaiset tuen toteutuksen lähtökohdat ja mallit sekä erilaiset kuntoutukselliset suunnitelmat osana palvelujen kokonaisuutta. Opiskelija tietää oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteet ja toimintatavat. Lisäksi opiskelija on perehtynyt opiskeluun avoimessa yliopistossa ja osaa laatia henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). - erityiskasvatuksen palveluita ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjausjärjestelmä - erityiskasvatuksen ideologioiden taustateoriat ja ideologioiden toteutus - erityiskasvatuksen järjestämisen periaatteet ja tukimuodot kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä - tuen portaat ja pedagogiset asiakirjat sekä muut kuntoutukseen liittyvät suunnitelmat - oppilas- ja opiskelijahuolto 2

3 Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 4 t, Pienryhmäopetus, Itsenäinen työskentely 71 t Essee, Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), Harjoitustyö (= tutustumiskäynti, casetehtävä) Essee numerolla 1 5, HOPS hyväksytty hylätty, Harjoitustyö hyväksytty hylätty 1. vuoden syksy Oppimateriaalit Karjalainen, V. & Vilkkumaa, I. (toim.) Kuntoutus kanssamme. Ihmisen toimijuuden tukeminen. Helsinki: Stakes. (löytyy verkosta) Opintojaksoon sisältyvä lainsäädäntö: Sosiaalihuolto: 1. Sosiaalihuoltolaki 2. Sosiaalihuoltoasetus 3. Laki toimeentulotuesta 4. Asetus toimeentulotuesta 5. Laki lasten päivähoidosta 6. Asetus lasten päivähoidosta 7. Vammaistukilaki 8. Vammaistukiasetus 9. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 10. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 11. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 12. Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 13. Päihdehuoltolaki 14. Päihdehuoltoasetus Terveydenhuolto ja kuntoutus: 1 Kansanterveyslaki 1. Kansanterveysasetus 2. Erikoissairaanhoitolaki 3. Mielenterveyslaki 4. Mielenterveysasetus 5. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 6. Laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä 7. Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 8. Asetus kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 9. Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta Siviilioikeus: 10. Lastensuojelulaki 11. Lastensuojeluasetus 12. Laki nuorista rikoksentekijöistä 13. Asetus nuorista rikoksentekijöistä Koululait: 14. Perusopetuslaki 15. Perusopetusasetus Jos et pääse osallistumaan casetehtävien ja tutustumiskäyntien purkuun opintoryhmässä, voit korvata poissaolon tekemällä molemmat tehtävät ja laatimalla niistä kirjallisen raportin. Perehdy lainsäädäntöön ja tehtävien ohjaaviin kysymyksiin ennen tutustumiskäyntiä. Kerro raportissa myös kohteiden taustatietoja, mihin tutustuit, milloin, kuinka kauan, kuka ohjasi tai 3

4 esitteli kohteita jne. sekä omista kokemuksistasi ja tuntemuksistasi. Kirjallinen yhteensä 4 5 liuskan pituinen raportti lähetetään avoimeen yliopistoon oppiaineen suunnittelijan hyväksyttäväksi. Tehtävät voi tehdä yksilö-, pari- tai pienryhmätyönä. Case-tehtävä Soveltavan case-tehtävän tavoitteena on hahmottaa palveluja ja niitä ohjaavaa lainsäädäntöä yksilön näkökulmasta. Tarkasteltava tapaus voi olla todellinen, johon olet tutustunut esimerkiksi vierailukäynnillä, työssäsi tai lähipiirissäsi, tai kuvitteellinen alla oleva tapaus, johon sovellat lainsäädännön suomia tukimahdollisuuksia yksilön ja hänen perheensä kannalta. Lainsäädännön löydät esimerkiksi internetistä Finlex Valtion säädöstietopankista (suomeksi ja ruotsiksi) osoitteesta Esimerkkitapaus voi olla lapsi, nuori tai aikuinen henkilö. Esimerkkitapaus: Olet moniammatillisen tiimin jäsen. Tehtävänänne on hoitaa pitkäjänteisesti erästä moniongelmaista perhettä. Mika on 5-vuotiaan Jeren yksinhuoltaja. Mika on koulutukseltaan suurtalouskokki, joka on valmistumisensa jälkeen ollut kolme vuotta työelämässä. Pian Jeren syntymän jälkeen hän jäi työttömäksi ja samaan aikaan Jeren äidin alkoholin käyttö karkasi hallinnasta. Äiti on muuttanut pois yhteisestä kodista ja hän on työtön alkoholisti eikä kykene huolehtimaan pojastaan. Jere on kehitysvammainen, reipas, pyörätuolia käyttävä poika. Mikalla on nyt ilmennyt mielenterveysongelmia ja hänen mielialansa vaihtelevat kausittain. Hyvänä aikana Mika jaksaa huolehtia Jerestä hyvin, mutta huonoina aikoina on hoidossa selviä puutteita. Sukulaiset asuvat etäällä ja tukiverkkoa ei ole rakentunut naapuristostakaan. Millaisia tukimuotoja ja palveluja Mika ja Jere saavat ja mitä he jatkossa tulevat tarvitsemaan? Mitä lakeja sovellat tähän tapaukseen? Pohdi myös Jeren tulevaisuutta, koulutusta ja työelämämahdollisuuksia. Älä unohda miettiä myös äidin ja isän tukimahdollisuuksia. Miten eri hallinnonalojen (sosiaalihuolto, terveydenhuolto, opetustoimi) näkökulmat painottuvat Jeren kokonaiskuntoutuksessa? Tutustumiskäynti Tutustumiskäynnin tavoitteena on syventää käsitystä siitä, miten lainsäädäntö ohjaa erityiskasvatuksen palvelujen tuottamista julkisella ja yksityisellä sektorilla. Näkökulmana on, miten palvelujärjestelmä vastaa yksilön tarpeisiin. Vierailukäynnit voi tehdä yksin, parin tai ryhmän kanssa. Vierailukohteet valitaan oman kiinnostuksen ja paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan. Esimerkkejä vierailukohteista: erityispäivähoito (erityisryhmät, integroidut erityisryhmät, kiertävät erityislastentarhanopettajat) koulun erityisopetus (erityiskoulut, erityisluokka, osa-aikainen erityisopetus, pajakoulu) toisen asteen oppilaitokset (esimerkiksi Aura-instituutti Turussa, Hakto Halikossa, ammatillinen erityisopetus) lastensuojelu (lastenkodit, lastensuojelutyöntekijä, ensikoti, pienten lasten vastaanottokoti, sosiaalikeskus, sosiaalityöntekijän haastattelu) terveydenhuolto (lastenneuvola, lasten ja nuorten erityisneuvola) psykososiaaliset palvelut (kasvatus- ja perheneuvola) lääkinnällinen kuntoutus (puheterapia, fysioterapia, toimintaterapia, näönkuntoutuksen ohjaaja, esimerkiksi TYKS) lasten- ja nuorten psykiatriset poliklinikat (alue- ja keskussairaalat, terveysasema) psykiatrinen avohuolto ja avokuntoutus kehitysvammaisten palvelut (asuntola, työkeskus, päiväkeskus) päihdehuolto (päihdehuollon laitokset, esimerkiksi Katko) 4

5 Ennen tutustumiskäyntiä perehdytään niihin lakeihin, jotka ohjaavat vierailukohteen toimintaa. Kohteeseen voi tutustua etukäteen esimerkiksi internetissä. Käynti sisältöineen suunnitellaan huolellisesti etukäteen. Suunnittelun ja henkilökunnan haastattelun apuna voit käyttää esimerkiksi seuraavia ohjaavia kysymyksiä: Mitkä lait ohjaavat toimintaa? Miten tämä näkyy käytännössä? Mitä asiakkaan saamaan palveluun sisältyy? Pystytäänkö lakia/lakeja noudattamaan? Jos ei, miksi? Henkilökunnan rakenne ja koulutus? Kustannukset? Kuka maksaa? jne. Minkälainen on oppimiskäsitys ja opiskeluympäristö? Essee Essee tehdään yksilötyönä. Tehtävänäsi on perehtyä opintojakson kirjallisuuteen ja tuottaa noin 5 sivun laajuinen yhteenveto kaikkien alla olevien ohjaavien teemojen pohjalta. Pohdi teemoja myös omasta näkökulmastasi eli mitä itse olet nähnyt, mistä kuullut opintojakson aikana tai ylipäätään mitä itse ajattelet. Halutessasi voit soveltaa kirjallisuuden tietoa käytäntöön tuomalla tarkasteluun mukaan jonkin konkreetin henkilön esimerkiksi lähipiiristäsi. Otsikoi tehtävä tekemäsi rajauksen mukaan. Tehtävä laaditaan yleisiä esseen kirjoitusohjeita noudattaen. Ohjaavat teemat: Miten edistäisit erityistä tukea tarvitsevan henkilön osallisuutta ja toimijuutta oppimis- ja työyhteisöissä ja yhteiskunnassa ylipäätään? Erilaisten vammaisuustulkintojen/vammaiskäsitysten merkitys vammaisten ihmisten elämässä? Erityistä tukea tarvitsevan henkilön elämänlaatu ja siihen vaikuttavat tekijät Puheen, kielen ja kommunikaation vaikeudet 3 op tuntiopettaja Helena Haapsamo Tavoitteet Opiskelija tuntee puheen, kielen ja kommunikaation tyypillisen kehityksen sekä ymmärtää kielen merkityksen lapsen kehityksessä ja oppimisessa. Hän tuntee puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksia sekä niiden taustoja, arviointia, tukitoimia ja kuntoutusta. - kielen tyypillinen kehitys - puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksien luokittelu ja taustat - yhteydet lapsen kehitykseen ja oppimiseen - arviointi, kuntoutus ja tukitoimet - AAC-menetelmät Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 8 t, Pienryhmäopetus 6 t, Itsenäinen työskentely 70 t Essee yksilö- tai pienryhmätyönä Numerolla vuoden kevät Oppimateriaalit 1. Korpilahti, P., Aaltonen, O. & Laine, M. (toim.) Kieli ja aivot. Helsinki, Art-Print. 5

6 (opintojakson alussa ilmoitettavat osat). 2. Launonen K. & Korpijaakko-Huuhka A-M. (toim.) (uusin painos). Kommunikoinnin häiriöt: syitä ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki, Yliopistopaino. (opintojakson alussa ilmoitettavat osat). 3. Huuhtanen, K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. 4. Muu mahdollinen opettajan ohjeistama materiaali. Aikataulu: Luennot Turussa / Helena Haapsamo tiistaina :30 18:00 ls. EDU2, Educarium, Assistentinkatu 5 JA torstaina klo 16:30 18:00 ls. EDU2, Educarium, Assistentinkatu 5 JA torstaina klo 16:30 18:00 ls. EDU2, Educarium, Assistentinkatu 5 JA tiistaina klo 16:30 18:00 ls. EDU2, Educarium, Assistentinkatu 5 Puheen, kielen ja kommunikaation häiriöt -esseen palautus mennessä. Essee Opintojakso suoritetaan kirjoittamalla essee yksilö-, pari- tai pienryhmätyönä. Esseen laajuus on yksilötyönä 7 9 sivua ja ryhmätyönä 9 11 sivua. HUOM! Luennolta poissaolo tulee korvata ohjeellista sivumäärää 3 4 sivua laajemmalla esseellä. Esseen laajuus on tällöin yksilötyönä sivua ja ryhmätyönä sivua. Luennon korvaavuudesta tulee laittaa maininta esseen kansilehteen. Jos essee on pari- tai ryhmätyö, tulee korvaava osuus nimetä myös tekstin yhteyteen (eli laittaa nimi siihen osaan tekstiä, joka on poissaoloa korvaava osuus). Rajaa esseen näkökulma opintojakson tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen puitteissa ja otsikoi essee itse tekemäsi rajauksen mukaan. Hyödynnä esseessä monipuolisesti opetussuunnitelman lähdekirjallisuutta ja soveltuvin osin luentojen sisältöjä. Esseen aihepiiristä, rajauksesta ja lähteiden käytöstä saat opastusta myös luennolla. Sosioemotionaaliset vaikeudet 3 op Lehtori Päivi Pihlaja, tuntiopettaja Simo Uusinoka (luennot ja oppimispäiväkirjat) Tavoitteet Opiskelija oppii määrittelemään sosioemotionaalisten vaikeuksien taustat ja ilmenemisen. Hän tunnistaa erilaiset teoreettiset lähestymistavat ja tieteenalojen eri diskurssit sosioemotionaalisiin vaikeuksiin liittyen. Opiskelija ymmärtää selitysmallien vaikutukset merkityksiin, joita lapsiin ja nuoriin liitetään ja tuntee syrjäytymisen mekanismit sekä yhteiskunnan roolin ja osuuden tässä. Hän osaa ohjata lapsia ja perheitä erilaisiin palveluihin ja tietää tukiverkoston ja interventioita/menetelmiä sekä ymmärtää yhteydet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. - sosioemotionaalisten vaikeuksien taustat, ilmeneminen ja merkitykset - ongelmien määrittely eri lähtökohdista käsin ja ilmiön teoreettiset taustaoletukset - kontekstin merkitys ongelmissa - yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen tarpeiden tunnistaminen - mielenterveystyö, opetus, hoito - nuoret ja syrjäytyminen 6

7 Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 8 t, Pienryhmäopetus, Itsenäinen työskentely 64 t Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Aktiivinen osallistuminen opetukseen sekä oppimispäiväkirja. Lisäksi kirjallisuusreferaatti ja alustus kirjasta. Hyväksytty/hylätty 1. vuoden syksy Oppimateriaalit Seuraavat teokset ja/tai luennoitsijan valitsemia artikkeleita: 1. Johannessen, E Barn med socio-emotionella problem. Lund: Studentlitteratur. 2. Sinkkonen, J. & Pihlaja, P Ulos umpikujasta. Miten auttaisin tunnehäiriöistä lasta? Porvoo: WSOY. TAI Aro, T. & Laakso, M-L. (toim.) Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Jyväskylä: NMI. 3. Lämsä, A.L. (toim.) Mun on paha olla: näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Jyväskylä: PS kustannus. 4. Laiho, M. (toim.) Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja uudet viestintäteknologiat. Moniammatillinen yhteistyö. Pelastakaa lapset ry:n julkaisusarja n:o 8. Aikataulu: luennot Turussa / Simo Uusinoka lauantaina klo 10:15 15:45 ls. EDU2, Educarium, Assistentinkatu 5, sosioemotionaaliset vaikeudet -oppimispäiväkirjan palautus mennessä. Kirjallisuustehtävä Kirjallisuustehtävässä tuot esille tiiviisti ja napakasti opintojakson kirjallisuuden (= kaikkien teosten) keskeisimmän sisällön tai ydinajatukset sekä pohdit ja vertailet teosten tietoja omiin ennakkotietoihisi, toisin sanoen etsien eroja ja yhtäläisyyksiä. Voit tarkastella asioita tietystä näkökulmasta käsin kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun näkökulmasta. Arvioi myös lukupiirityöskentelyn antia ja omaa oppimistasi opintojakson aikana. Noudata yleisiä esseen kirjoitusohjeita. Kirjallisuustehtävän laajuus on 3 4 tekstisivua. Jos et voi osallistua lukupiirityöskentelyyn opintoryhmässä, suoritat kirjallisuuden itsenäisesti laajentamalla kirjallisuustehtävää kirjojen keskeisten sisältöjen käsittelyn osalta. Kirjallisuustehtävän laajuus on tällöin yhteensä 8 10 sivua. Jos olet osan kirjallisuudesta suorittanut osallistumalla lukupiiriin, laajennat kirjallisuustehtävää niiden kirjojen osalta, joiden lukupiiriin et osallistunut. Mainitse korvaavasta suorituksesta tehtävässä. Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirja tehdään luentomuistiinpanojen ja luennolla opitun pohjalta. Oppimispäiväkirjan laajuus on sivua. Oppimispäiväkirjassa tuot esille ja määrittelet luennon keskeiset käsitteet ja asiat sekä pohdit niitä oman kokemuksesi ja ajatustesi pohjalta esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun näkökulmasta. Päätä oppimispäiväkirja yhteenvetoon ja arvioi myös omaa oppimistasi. Alleviivaa keskeiset käsitteet. Tee kansilehti yleisten esseen kirjoitusohjeiden mukaan ja laita kansilehteen sähköpostiosoitteesi. Palauta mieleesi oppimispäiväkirjan yleiset ohjeet Opiskelijan yleisoppaasta. 7

8 Erityiset oppimisvaikeudet 3 op tuntiopettaja Simo Uusinoka Tavoitteet Opiskelija tunnistaa erityisiä oppimisvaikeuksia sekä ymmärtää niiden taustoja. Opiskelija on tietoinen erityisten oppimisvaikeuksien kuntouttamisen ja ohjaamisen yleisistä periaatteista. - erityiset oppimisvaikeudet - oppimisvaikeuksien taustat ja tunnistaminen - kuntouttavan opetuksen yleiset periaatteet Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 6 t, Pienryhmäopetus 9 t, Itsenäinen työskentely 66 t Essee yksilö- tai pienryhmätyönä Numerolla vuoden kevät Oppimateriaali Wong, B.Y.L., Graham, L., Hoskyn, M. & Berman, J The ABCs of Learning Disabilities. San Diego: Academic Press. Aikataulu: Luennot Turussa / Simo Uusinoka lauantaina klo 10:15 15:45 ls. EDU2, Educarium, Assistentinkatu 5 ja Erityiset oppimisvaikeudet -esseen palautus mennessä. Essee Oppimisvaikeudet opintojakso suoritetaan kirjoittamalla yksilötyönä 7 9 sivun tai 2 3 hengen pienryhmässä 9 11 sivun laajuinen essee. HUOM! Esseen pituus on kaksi sivua ohjeellista sivumäärää laajempi, mikäli et perustellusta syystä pääse osallistumaan luennolle. Korvaavuudesta tulee laittaa maininta esseen kansilehteen tai lopun itsearviointiin. Ryhmätyönä tehdyssä esseessä luennon korvaavuus osoitetaan siten, että opiskelija tekee esseeseen nimetyn osan (esimerkiksi yhden luvun), jonka laajuus on noin kaksi sivua. Valitse yksi aihe seuraavista vaihtoehdoista: 1. Metakognition ja oppimisvaikeuksien välinen yhteys 2. Oppimisvaikeuksien arvioinnin ongelmat 3. Oppimisvaikeuksien sosiaaliset ulottuvuudet 4. Matemaattiset oppimisvaikeudet 5. Oppimisvaikeudet ja inkluusio Rajaa esseesi näkökulma aiheen sallimissa puitteissa. Hyödynnä esseessä monipuolisesti Wongin teosta sekä soveltuvin osin luentojen sisältöjä. Tarvittaessa voit käyttää täydentävänä kirjallisuutena muuta uudehkoa, aiheeseen sopivaa lähdekirjallisuutta (ks. oheislukemistolista). Kirjallisuusvihjeitä/oheislukemistoa: Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, T. (toim) Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Jyväskylä: PS-kustannus. Räsänen, P. ym uudistettu painos. Matematiikka näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. Jyväskylä: Niilo Mäki-Instituutti. Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T. (toim) Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Jyväskylä: PS-kustannus. NMI-Bullet. Oppimisvaikeuksien erityislehti. Niilo Mäki -Instituutti. PS-kustantamolla on paljon aihetta käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta, johon kannattaa tutustua. Lisäksi verkossa on saatavissa hakusanoilla runsaasti artikkeleita. 8

9 Neurologiset kehityshäiriöt ja vammaisuus 3 op tuntiopettaja Simo Uusinoka Tavoitteet Opiskelija tuntee neurologisia kehityshäiriöitä ja vammaisuutta sekä niiden taustaa ja selitysmalleja. Hän tietää neurologisten kehityshäiriöiden ja vammaisuuden haasteet sekä yhteydet kehitykseen ja oppimiseen. Lisäksi hän perehtyy arviointiin, opetukseen, kuntoutukseen ja tukitoimiin. - neurologiset kehityshäiriöt ja vammaisuus sekä niiden taustat ja selitysmallit - erilaiset tuen tarpeet ja niiden arviointi - opetus, kuntoutus ja muut tukitoimet Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 6 t, Pienryhmäopetus 6 t, Itsenäinen työskentely 69 t Kirjallinen tentti, Harjoitustyö Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti suoritetaan Moodletenttinä. Numerolla 1 5, Harjoitustyö hyväksytty hylätty 2. vuoden syksy Oppimateriaali Luentojen lisäksi tentitään: 1. Kaski, M., Manninen, A., Mölsä, P. & Pihko, H Kehitysvammaisuus. Porvoo: WSOY. 2. Takala, M & Kontu E. (toim.) Näkökulmia näkövammaisten opetukseen. PSkustannus. TAI Opettajan opintojakson alussa ohjeistama materiaalipaketti. Aikataulu: luennot Turussa / Simo Uusinoka lauantaina klo ls. EDU2, Educarium, Assistentinkatu 5. Neurologiset kehityshäiriöt ja vammaisuus Moodletentti on avoinna Moodlessa klo la klo JA ke klo pe klo JA ke klo pe klo Tutustumiskäynti Opintojaksoon sisältyy käytännön toiminnan tutustumiskäynti. Opiskelija tekee tutustumiskäynnin itse valitsemaansa ja järjestämäänsä kohteeseen, joka liittyy neurologisiin kehityshäiriöihin (esimerkiksi kehitys-, näkö- tai monivammaisten erityiskoulu tai -luokka, integroitu ryhmä päiväkodissa tai koulussa, ammatillinen koulutus, autismiluokka, asuntola, hoitolaitos jne.) Kohteesta riippuen tutustumiskäynnin voi tehdä pareittain tai pienryhmässä. Tutustumiskäyntien kokemukset puretaan opintoryhmässä (ks. aikataulu) ja kokoontumisessa on läsnäolovelvollisuus. Jos et perustellusta syystä pääse osallistumaan purkuun opintoryhmässä, tee käynnistäsi 2 3 sivun mittainen kirjallinen raportti ja lähetä se oppiaineen suunnittelijalle hyväksyttäväksi. 9

10 Empiiriset tutkimusmenetelmät kasvatustieteissä 4 op t yliopisto-opettaja Tiina Tuijula, yliopistonlehtori Marjo Nieminen, tohtorikoulutettava Anu Kajamies ja tohtorikoulutettava Sari Silmäri-Salo Osaamistavoitteet Opiskelija - on perehtynyt keskeisiin empiiristen tutkimusaineistojen hankinnan menetelmiin ja analysointiin - osaa perustaitoja niiden soveltamisen mahdollisuuksista ja rajoituksista kasvatustieteessä. - dokumentit ja tilastot - kyselyt - testit ja havainnointi - haastattelut Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 8 t, Pienryhmäopetus 4 t, Pienryhmäopetus (tuutorit) 9 t, Itsenäinen työskentely Toteutustapojen lisätiedot Luento-opetus ja menetelmäkohtainen pienryhmäopetus on yhteinen erityispedagogiikan ja kasvatustieteen aineopintojen opiskelijoille. Osallistuminen opetukseen, Harjoitustyö, Kirjallinen tentti Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti suoritetaan yleisenä kirjallisena tenttinä, sähköisenä tenttinä tai Moodletenttinä. Tutkimusraportti tehdään yksilö- tai pienryhmätyönä. Jos opiskelija on aikaisemmin suorittanut vähintään aineopintotasoisia menetelmäopintoja yliopistossa, hänen ei tarvitse suorittaa kirjallista tenttiä. Jos opiskelija on suorittanut opintojakson Empiiriset tutkimusmenetelmät kasvatustieteissä aikaisemmin Turun yliopistossa aikuiskasvatustieteen tai kasvatustieteen aineopinnoissa suorittaa hän opintojakson kirjallisena tenttinä vaihtoehtoisen kirjallisuuden mukaan. 1. vuoden kevät Harjoitustyö numerolla 1 5, Kirjallinen tentti hyväksytty hylätty siten, että hyväksytty vastaa vähintään hyviä tietoja. Oppimateriaali Tentittävä kirjallisuus: Aaltola, J. & Valli, R uud. ja täyd. p. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-Kustannus. Aaltola, J. & Valli, R korj. ja täyd. p. Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-Kustannus. Vaihtoehtoinen tentittävä kirjallisuus (Ikkunoita tutkimusmetodeihin I ja II -kirjat aiemmin tenttineille): Tuomi, J. & Sarajärvi, A tai vanhempi painos. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: opiskelijalaitos. 2. laitos, 3. uud. p. Helsinki: International Methelp. 10

11 Tutkimusraportti Tutkimusharjoituksen tarkoituksena on perehtyä ja harjoitella yhden tutkimusmenetelmän käyttöä. Valitulla tutkimusmenetelmällä kerätään pienimuotoinen aineisto, jonka jälkeen tehdään tutkimusraportti yleistä tutkimuksen raportointimallia noudattaen. Harjoitus tehdään 2 3 henkilön pienryhmässä (suositeltava vaihtoehto) tai yksilötyönä. Raportin laajuus on ryhmätyönä tehtynä 9 12 sivua ja yksilötyönä 7 9 sivua. Tutkimustuloksista raportoidaan ainoastaan keskeisimmät tulokset. Raportissa kuvataan monipuolisesti menetelmän heikkouksia ja vahvuuksia tutkimusprosessin eri vaiheissa, muun muassa mihin menetelmä soveltuu/ei sovellu ja miten/miksi saatuihin tuloksiin päädyttiin sekä miten luotettavaa tietoa saatiin. Menetelmäkirjallisuutta apuna käyttäen voit pohtia esimerkiksi: Miten valittu menetelmä soveltui tähän tutkimukseen ja mitkä ovat menetelmän vahvuudet ja heikkoudet tutkimusprosessin eri vaiheissa? Miten käytetty menetelmä vaikutti saatuihin tuloksiin? Olisiko toisella menetelmällä päädytty samanlaisiin tuloksiin/johtopäätöksiin? Minkälainen merkitys menetelmävalinnalla on ylipäätään koko tutkimukselle? Mihin menetelmävalinnan tulisi perustua ja minkälaiset tekijät siihen vaikuttavat? Miten menetelmä soveltuu kasvatustieteisiin (mahdollisuudet ja haasteet)? Tutkimusraportin muotoseikoissa noudatetaan yleisiä esseen kirjoitusohjeita. Tutkimusraportin loppuun liitetään itsearviointi. Tutkimusraportti arvioidaan numeerisesti asteikolla 1 5 Moodlessa olevaa arviointilomaketta käyttäen. Tutkimussuunnitelman ja -raportin sisältö Ennen tutkimusharjoituksen toteuttamista laaditaan tutkimussuunnitelma, joka palautetaan verkkoalueelle hyvissä ajoin ennen menetelmäkohtaista pienryhmäohjausta. Suunnitelmat käsitellään opettajan johdolla, ja niistä saadaan palautetta ennen tutkimusharjoitusten toteuttamista. Aineistoa ei kannata kerätä ennen suunnitelmasta saatua palautetta. (Tutkimussuunnitelmista annetaan palautetta ainoastaan menetelmäkohtaisessa ryhmäohjauksessa. Jos teet tutkimusraportin muuna ajankohtana, aloita tutkimusharjoituksen tekeminen tutkimussuunnitelmalla, mutta tällöin sitä ei tarvitse palauttaa Moodleen.) Tutkimussuunnitelmaan kirjoitetaan auki tutkimusraportin kohdat 1 4. Myös työn alustava otsikko, sisällysluettelo ja alustava lähdeluettelo pitää tutkimussuunnitelmassa olla. Liitteeksi laitetaan menetelmästä riippuen kysely- tai havainnointilomake tai haastattelurunko. Tutkimusraportti koostuu seuraavista osista: Kansi- eli nimiölehti Raportin kansilehdessä (oikea alalaita) tulee mainita nimen ym. tietojen lisäksi tutkimusmenetelmä, jota tehtävässä on käytetty, jotta tehtävä löytää vaivattomasti oikealle opettajalle arvioitavaksi. Sisällysluettelo Kansi- eli nimiölehti Raportin kansilehdessä (oikea alalaita) tulee mainita nimen ym. tietojen lisäksi tutkimusmenetelmä, jota tehtävässä on käytetty, jotta tehtävä löytää vaivattomasti oikealle opettajalle arvioitavaksi. Sisällysluettelo 11

12 1 Johdanto Tässä osassa tuodaan esille tutkimuksen aihe ja sen rajaus eli luonnehditaan tutkimuksen tarkoitus lyhyesti. 2 Tutkimuksen teoreettis-käsitteelliset lähtökohdat eli teoreettinen viitekehys Tässä osassa määritellään tutkimuksen peruskäsitteet ja/tai luodaan lyhyt katsaus aikaisempaan tutkimukseen tai teoreettiseen lähtökohtaan (käytetään vähintään yhtä aikaisempaa tutkimusta/teoriaa, ei kuitenkaan pro gradua tai muuta sen tasoista opinnäytetyötä eikä wikipediaa) 3 Tutkimuskysymys (-kysymykset) 4 Menetelmäosa eli käytetyn menetelmän, toteutuksen ja analyysin kuvaus Tässä osassa kuvataan tutkimusmenetelmää ja tulosten analyysia lähdekirjallisuutta hyödyntäen. Tutkimusharjoituksen toteutus kuvataan siten, että se olisi kuvauksen pohjalta toistettavissa sekä lisäksi kuvataan käytetty aineisto tai kohdejoukko sekä valinnan perustelu. (Em. asiat jäsennellään tarkoituksenmukaisiin alalukuihin.) Lisätietoja menetelmäosassa kuvattavista asioista saat luennoilla ja pienryhmäopetuksessa sekä menetelmäkirjallisuudesta. 5 Tulososa eli päätulosten esittely analyysin pohjalta 6 Pohdinta, jossa tulosten yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 7 Metodinen arviointi, jossa arvioidaan metodikirjallisuuttakin apuna käyttäen tutkimusmenetelmän soveltuvuutta suhteessa omaan aiheeseen/tutkimuskysymyksiin/tuloksiin (vahvuuksia, heikkouksia, hyviä ja huonoja puolia) sekä tutkimusprosessia kokonaisuudessaan. Lähdeluettelo Liitteet Liitteeksi laitetaan tutkimusmenetelmästä riippuen kyselylomake, havainnointilomake (itse kehitetty) tai haastattelurunko sekä yksi litteroitu haastattelu (parityössä 2 ja pienryhmätyössä 3 litteroitua haastattelua) Opetuksen aikataulu: luennot Turussa lauantaina / Kajamies, Nieminen, Silmäri-Salo ja Tuijula klo ls. EDU 3, Educarium, Assistentinkatu 5, 3. krs, ja menetelmäkohtainen ryhmäohjaus lauantaina klo TAI klo Educariumin ryhmätyötiloissa. Menetelmäryhmään ilmoittaudutaan verkkoalueella. Ryhmäohjauksessa on läsnäolovelvollisuus. Jos et perustellusta syystä voi osallistua ohjaukseen, tulee poissaolo korvata ohjeellista sivumäärää laajemmalla tutkimusraportilla. Tutkimusraporttia laajennetaan noin 4 sivulla syventäen menetelmän esittely- ja arviointiosuutta tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen (mm. menetelmän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, rajoitukset, tiedon luotettavuus). Laita korvaavasta osuudesta maininta esimerkiksi tutkimusraportin itsearviointiin. Ryhmätyössä poissaolon korvaava osuus osoitetaan opiskelijan nimetyllä osuudella.) Tutkimusraportin palautus: Empiiriset tutkimusmenetelmät -tutkimusraportin palautus mennessä. Tenttipäivät: 10.9., , 11.2., klo Sähköinen tentti on avoinna syyslukukaudella ja kevätlukukaudella Lisäksi tentin voi tehdä Moodletenttinä omalta tietokoneelta, linkki opintojen verkkoalueella Moodlessa. Moodletentti on avoinna yleisinä tenttipäivinä kahden vuorokauden ajan. 12

13 Proseminaari 8 op yliopisto-opettaja Tiina Tuijula Osaamistavoitteet Opiskelija - tuntee kasvatustieteellisen tutkimusprosessin eri vaiheet ja kykenee toteuttamaan ne - osaa asettaa mielekkään tutkimusongelman - osaa hankkia tutkimusaineiston sekä analysoida ja tulkita sitä - osaa tieteellisen kirjoittamisen, tutkimusten arvioinnin ja tieteellisen keskustelun perustaitoja - kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologiset ja metodiset perusteet - aiheen valinta ja rajaus - tutkimuskirjallisuuteen perehtyminen ja tutkimussuunnitelman laatiminen - aineiston hankinta ja tulosten analyysi - tieteellinen raportointi sekä kritiikki (opponointi) ja keskustelu Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 6 t, Pienryhmäopetus 7 t (ohjaavat opettajat), Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 12 t (tuutorit), Seminaari (ohjaavat opettajat), Itsenäinen työskentely Toteutustapojen lisätiedot Luento-opetus on yhteinen erityispedagogiikan ja kasvatustieteen aineopintojen opiskelijoille. Itsenäinen ja ohjattu työskentely jakautuvat syys- ja kevätlukukaudelle. Syyslukukausi: Johdantoluennot, kirjallisuuteen perehtyminen, tutkimussuunnitelman laatiminen. Kevätlukukausi: Aineiston hankinta ja analyysi, raportointi ja tutkimuksen esittäminen, opponointi sekä osallistuminen oman ja muiden tutkielmien pohjalta käytävään keskusteluun. Tutkielma, Seminaari Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Tutkielma tehdään yksilö- tai parityönä. Lähipäivien luento- ja pienryhmäopetuksessa sekä palauteseminaarissa on läsnäolovelvollisuus. Numerolla vuoden syksy, 2. vuoden kevät Edeltävät opinnot 1. Empiiriset tutkimusmenetelmät kasvatustieteissä -opintojakson suorittaminen ennen proseminaariin osallistumista tai sen aikana. 2. Lisäksi aineopinnoista tulee olla suoritettuna vähintään kaksi opintojaksoa. Oppimateriaali Oheislukemistona käytetään: 1. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P tai uudempi painos. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kariston kirjapaino. JA 2. Tähtinen, J. & Isoaho, H tai uudempi vastaava painos. Tilastollisen analyysin lähtökohtia. Ensiaskeleet kvantiaineiston käsittelyyn, analyysiin ja tulkintaan SPSSohjelmaympäristössä. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Oppimateriaalit 13. JA 3. Eskola, J. & Suoranta, J tai vanhempi vastaava painos. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Gummerus. 13

14 Opetuksen aikataulu: Proseminaariryhmät alkavat aina syksyisin. Syyslukukaudella 2014 proseminaariryhmä alkaa Turun kesäyliopistossa. Jos haluat osallistua ryhmään, ota yhteys oppiaineen suunnittelijaan ja tiedustele onko ryhmässä tilaa, Proseminaarin lähipäivät (luentoja ja pienryhmäopetusta) ovat Turussa lauantaina JA lauantaina klo 9.00 n. 16 ls. EDU 1, Educarium, Assistentinkatu 5. Päivien ohjelma julkaistaan verkkoalueella. Lähipäivissä on läsnäolovelvollisuus ja vain perustellusta syystä poissaolon voi korvata kirjallisella tehtävällä. Tehtävät julkaistaan verkkoalueella lähipäivien jälkeen. Palauteseminaari on kevätlukukaudella 2015 ohjaavan opettajan kanssa sovitun aikataulun mukaan (läsnäolovelvollisuus). Erityiskasvatuksen vaikuttavuus ja arviointi 5 op Yliopistonlehtori Minna Kyttälä Tavoitteet Opiskelija tuntee arvioinnin teoreettisia lähtökohtia, menetelmiä ja merkityksiä koulutuksen eri tasoilla sekä hallitsee erityiskasvatuksen ja -opetuksen arvioinnin ja havainnoinnin periaatteet sekä tuntee erilaisia arvioinnin ja havainnoinnin menetelmiä. - koulutuksen arviointi ja laatu - arviointi koulutuspolitiikan osana - arvioinnin etiikka - havainnoinnin ulottuvuudet ja mahdollisuudet - yksilöllisten vahvuuksien ja kehitettävien alueiden arviointi - yksilön ja ryhmän pedagoginen arviointi Opetuksen toteutustavat Verkkoluennot Essee yksilö- tai pienryhmätyönä, Harjoitustyö Essee numerolla 1 5, Harjoitustyö hyväksytty hylätty 2. vuoden syksy, 2. vuoden kevät Oppimateriaalit 1. Linnakylä, P. & Välijärvi, J Arvon mekin ansaitsemme. Kansainvälinen arviointi suomalaisen koulun kehittämiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus. JA 2. Weeden, P., Winter, J. & Broadfoot, P Assessment. What s in it for schools? London: RoutledgeFalmer. JA 3. Atjonen, P Hyvä, paha arviointi. Jyväskylä: Tammi. Aikataulu: Esseen palautus oman aikataulun mukaan jonakin seuraavista: , 13.2., tai mennessä. tehtävän palautus oman aikataulun mukaan opintojen loppuvaiheessa. 14

15 Essee Erityiskasvatuksen vaikuttavuus ja arviointi -opintojakso suoritetaan kirjoittamalla noin sivun laajuinen essee 2 3 hengen pienryhmässä tai sivua yksilötyönä. Voit keskittyä esseessäsi joko alle kouluikäisten, kouluikäisten tai nuorten ja aikuisten arvioinnin problematiikkaan. Tarkastele arviointia erityisesti erilaisten oppijoiden näkökulmasta. Otsikoi essee itse. Hyödynnä esseessä monipuolisesti opetussuunnitelman lähdekirjallisuutta. Lisäksi voit tarvittaessa täydentää sisältöä muulla aiheeseen soveltuvalla, uudehkolla lähdekirjallisuudella. Esseen kirjoittamisen tukena toimii verkkoluentotallenne Moodlessa, jossa yliopistonlehtori Minna Kyttälä avaa opintojakson keskeisiä käsitteitä ja teemoja. Palauta esseen muotoseikat mieleesi Opiskelijan yleisoppaasta. Esseen loppuun liitetään itsearviointi (1/2 1 sivua) esseen tekoprosessista, siihen liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista. Anna esseelle arvosana ja perustele arviointisi. tehtävä Opintojen loppuvaiheessa tehdään henkilökohtainen arviointitehtävä. Laadi noin parin sivun mittainen kokoava loppuarviointi erityispedagogiikan aineopintojen opiskelustasi. Reflektoi aineopintojen sisältöjä sekä omaa opiskeluprosessiasi, oppimistasi ja kehittymistäsi opiskelun aikana. Kerro opiskelukokemuksistasi ja anna palautetta opintojen sisältöjen ja suoritustapojen kehittämiseksi. Liitä tehtävään kansilehti ja noudata muotoseikoissa yleisiä esseen kirjoitusohjeita. Voit pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitkä asiat sinua kiinnostivat erityispedagogiikan aineopinnoissa eniten? Miksi? Miten aineopintojen sisältöjä ja suoritustapoja voisi mielestäsi kehittää? Mitkä ovat vahvuutesi oppijana? Entä kehityskohteesi ja mahdolliset erityistarpeesi oppijana? Mitkä asiat ovat edistäneet tai vaikeuttaneet oppimistasi/opiskeluasi? Miten hyödynnät oppimaasi jatkossa? 15