Huoltajia kuullaan kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemisen suorittamisesta.

Transkriptio

1 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta 27. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osaalue ja sen tehtävänä on tukea lapsen oppimista. Sellaisen lapsen, jolle on tehty erityisen tuen päätös, esiopetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetukset keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät siten kuin HOJKSin laatimisen yhteydessä luvussa on ohjeistettu. Erityisopetus järjestetään lapsen etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun esiopetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa 28. Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet 29. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa 30. Esiopetuksen opettaja tarvitsee taitoa käyttää lasten erilaisia tarpeita tukevia pedagogisia menetelmiä ja työskentelytapoja. Erityisopettajalla ja erityislastentarhanopettajalla on lisäksi asiantuntijuutta, jota tarvitaan erityisopetuksen aikana. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä, joka on kuvattu luvussa 4.3. Opetussuunnitelmassa määritellään, miten erityisopetus esiopetuksessa järjestetään, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa. 1 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 2 Perusopetuslaki 17 1 ja 2 mom. (642/2010) 3 Perusopetuslaki 30 2 mom. 4 Perusopetusasetus 2 (893/2010) Erityisen tuen päätökseen perustuva esiopetus Erityistä tukea annetaan lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida muuten järjestää. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisen tuen päätöksessä on määrätty. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvioin perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen tuen syyn vuoksi voida antaa muuten. Silloin päiväkodin johtaja tarvittavin tutkivan tahon liittein ja varhaiskasvatuksen erityisopettajaa konsultoiden tekee suoraan esityksen erityisen tuen antamisesta ja esiopetuksen järjestämisestä lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehelle. Huoltajia kuullaan kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemisen suorittamisesta. Esiopetuksessa tehtävän erityisen tuen päätöksen valmistelu Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa saanut tehostettua tukea, ja tehostettu tuki arvioidaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä liian vähäiseksi, päiväkodin johtaja tekee päätöksen pedagogisen selvityksen laadinnasta konsultoiden varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Lastentarhanopettaja (-t), varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja esiopetuksessa oppilashuollon palveluiden järjestämisestä vastaavat asiantuntijat laativat pedagogisen selvityksen. Myös lapsen huoltajan kanssa keskustellaan selvityksestä.

2 Pedagogisen selvityksen pohjalta esiopetuksen oppilashuoltotyöryhmässä käydään keskustelu lapsen tarvitsemasta pedagogisesta ja oppilashuollollisesta tuesta. Asian käsittelyyn osallistuvat lapsen opettaja (-t), varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja esiopetuksen oppilashuoltopalveluiden järjestämisestä vastaavat asiantuntijat. Myös lapsen huoltajalle varataan mahdollisuus osallistua esiopetuksen oppilashuoltotyöryhmän kokoukseen asiaa käsiteltäessä. Päiväkodin johtaja laatii oppilashuoltotyöryhmää kuultuaan opetuksen järjestäjän arvion lapsen tarvitsemasta pedagogisesta ja oppilashuollon tuesta sekä valmistelee esityksen erityisen tuen aloittamisesta väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehelle. Erityisen tuen päätöksen tekeminen Mikäli esiopetuksen järjestäjän arvio tukee erityisen tuen aloittamisen tarpeellisuutta, tekee väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies asiasta päätöksen. Mahdollista päätöksen tarkistamista varten on tehtävä uusi pedagoginen selvitys. Mikäli arvioidaan, että lapsi ei tarvitse erityistä tukea, tehdään päätös tehostetun tuen jatkamisesta. Päätöksen tekee päiväkodin johtaja, ja se kirjataan esiopetuksen oppilashuoltotyöryhmän pöytäkirjaan. Mikäli lapsi osoittaa selviänsä esiopetuksen tavoitteista ilman erityistä tukea, tehdään tuen lopettamisesta päätös, ja lapsi saa jatkossa tehostettua tukea. Päätöksen erityisen tuen lopettamisesta tekee väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies. Huoltajia kuullaan aina kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemisen suorittamisesta. Erityisen tuen piirissä olevien lasten esiopetuksen järjestäminen Lappeenrannassa erityistä tukea saavien lasten kasvun ja oppimisen tuki pyritään lain hengen mukaisesti järjestämään lähipäiväkodissa siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. 1) Erityisen tuen piirissä olevan lapsen sijoittuminen lähipäiväkodin esiopetusryhmään Erityisen tuen piirissä olevan lapsen sijoittuminen lähipäiväkodin esiopetusryhmään edellyttää esiopetusryhmän rakenteen ja toimintaedellytysten arviointia. Toimintaedellytyksillä tarkoitetaan mm. lapsen ikätason ja toimintaedellytysten mukaista lapsiryhmää, toiminnan eriyttämistä pienryhmiin ja siihen soveltuvia tiloja, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea ja mahdollisia avustajapalveluita. On tarpeen myös arvioita lapsen kuntoutuksen, hoidon ja apuvälineiden tarve sekä mahdollisuudet huolehtia niistä esiopetuksessa. Toimintaedellytyksiä arvioitaessa ja toimintaa suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että kaikilla lapsilla on kasvua ja oppimisista edistävä turvallinen ja toimiva esiopetusympäristö. Esiopettaja vastaa opetusjärjestelyiden koordinoinnista ja niiden toimivuuden seurannasta yhdessä päiväkodin johtajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Erityistä tukea saavan lapsen kasvun ja oppimisen seuranta edellyttää sitä, että kaikki lapsen kanssa toimivat aikuiset ovat tietoisia lapsen vahvuuksista ja erityisen tuen tarpeista ja huomioivat ne lapsen kanssa toimiessaan. Integraation onnistuminen edellyttää, että esiopetusryhmän henkilökunta saa konsultaatiota ja tukea konsultoivalta varhaiskasvatuksen erityisopettajalta, erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksista ja oppilashuollon henkilöstöltä. 2) Erityisen tuen piirissä olevan lapsen sijoittuminen keskitettyyn esiopetuksen erityisen tuen pienryhmään Peltolan päiväkodin esiopetuksen erityisen tuen pienryhmä toimii Myllymäen koulun yhteydessä. Ryhmään sijoitetut lapset ovat tulevia Myllymäen koulun oppilaita. Lasten erityisen tuen tarve painottuu kielen- ja kommunikaation alueelle (kieli) tai tasaisesti usealle kehityksen osa alueelle (lieke). Erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksen palvelut esi- ja perusopetuksen henkilöstölle Lappeenrannassa erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskukset tukevat lähikouluihin ja harkinnan mukaan esiopetusryhmiin integroitujen erityistä tukea saavien lasten opiskelua konsultoimalla lähikoulujen opetus- ja avustajahenkilöstöä opetukseen ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Palvelu- ja

3 kehittämiskeskukset osallistuvat kaupungin opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mikäli erityisen tuen piirissä olevan lapsen arvioidaan tarvitsevan erityisluokkapaikkaa kaupungin keskitetyiltä erityisluokilta, pyydetään kyseisen koulun konsultoiva erityisopettaja seuraamaan lapsen toimintaa esiopetukseen. Lönnrotin koulu: * tunne - elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus (1-6lk) (lisäksi Peltolan toimipiste) Myllymäen koulu * kielen kehityksen erityisvaikeudet (1-9lk) * eriasteinen aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava (lieke) (1-9lk) * kuulovamma (1-9lk) Voisalmen koulu * vaikea kehitysviivästymä (1-9lk) * autismiin liittyvät oppimisvaikeudet (1-9lk) Erityistä tukea saavan lapsen siirtyminen alkuopetukseen Lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelualueen esimies päättää erityisen tuen piirissä olevan oppilaan opetusjärjestelyistä 1. vuosiluokasta alkaen. Perusopetuksen palvelualueen esimies tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehen sekä oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa päätöstä tehtäessä. Päiväkotien ja koulujen henkilökunta valmistelee yhdessä huoltajien ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa esiopetuksessa olevan lapsen siirtymistä kouluun. Jos lapsi on saanut tehostettua tai erityistä tukea oppimiseen esiopetuksessa, on tärkeää, että tuki jatkuu keskeytyksettä koulun alkaessa. Varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies tekee esityksen erityisen tuen piirissä olevan lapsen opetusjärjestelyistä 1. vuosiluokasta alkaen. Esiopetuksesta kouluun siirtyvien lasten tarve tehostettuun tai erityiseen tukeen kartoitetaan muun muassa siten, että - koulun laaja-alainen erityisopettaja tutustuu esiopetuksessa oleviin lapsiin esiopetusvuoden aikana - varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja muu henkilökunta kuvaa lapsen tehostetun ja erityisen tuen tarvetta koulun erityisopettajalle ja rehtorille esiopetusvuoden aikana pidettävässä palaverissa - huoltaja merkitsee lapsen tehostetun tai erityisen tuen tarpeen kouluun ilmoittautumislomakkeeseen - alueellisen erityisluokan opettaja tutustuu tarvittaessa esiopetuksessa olevaan lapseen - keskitettyjen erityisluokkien konsultoiva erityisopettaja tutustuu tarvittaessa esiopetuksessa olevaan lapseen Esiopetuksen henkilökunta on yhteydessä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten huoltajiin ennen lapsen esiopetusvuoden tammi-helmikuussa pidettävää alueellista palaveria, jossa kartoitetaan alueen tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat koulutulokkaat. Palaverin jälkeen henkilökunta kertoo huoltajille, miten kunkin lapsen koulunkäynnin tuen suunnittelua jatketaan yhteistyössä huoltajien sekä esiopetuksen ja perusopetuksen sekä tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Hyvissä ajoin esiopetusvuoden keväällä järjestetään lisäksi siirtokeskustelu, jossa käydään läpi lapsen sen hetkistä kasvun ja oppimisen tilannetta, kasvu- ja oppimistavoitteiden toteutumista ja tukitoimien tarvetta jatkossa. Siirtokeskusteluun osallistuvat lapsen huoltajat, esiopetuksen opettaja sekä tulevasta koulusta tuleva erityisopettaja tai muu koulun nimeämä edustaja. Siirtokeskustelu voidaan yhdistää lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman seurantapalaveriin, jos se aikataulullisesti on järkevää. Siirtokeskustelun kokoonkutsujana toimii esiopetusryhmän opettaja. Lapsella tulee saada tutustua tulevaan kouluunsa ennen lukuvuoden alkua.

4 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tai varhaiskasvatuksen HOJKS toimivat tärkeinä dokumentteina tiedonsiirrossa. Niiden kopiot siirretään tulevaan kouluun tiedottaen asiasta huoltajia. Alkuperäinen oppimissuunnitelma ja varhaiskasvatuksen HOJKS arkistoidaan siihen päiväkotiin, jossa se on laadittu.

5 5.1.2 Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta 31. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta 32. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen 33. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta 34. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa riittävän ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin 35 eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Jos lapsi ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tule tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin lapsi siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Opetussuunnitelmassa määritellään pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen järjestäminen, toimintatavat, yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa, muu yhteistyö sekä eri toimijoiden vastuut ja työnjako, yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa sekä huoltajan ja lapsen kuulemiseen liittyvä menettely. 1 Perusopetuslaki 25 2 mom. 2 Perusopetuslaki 9 2 mom. 3 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997) 4 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) ja 26 a 1 mom. (1288/1999) 5 Perusopetuslaki 27

6 Lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies päättää erityisen tuen päätöksen yhteydessä lapsen ottamisesta pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen tuen syyn vuoksi voida antaa muuten. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää hyvää yhteistyötä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alaisten tutkivien tahojen sekä vammaispalvelun kanssa. Lapsen huoltajille tulee antaa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan moniammatillisesti lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Lappeenrannassa pyrkimyksenä on, että lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Mahdollisesta perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Silloin päiväkodin johtaja tekee esityksen lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelualueen esimiehelle siitä, että lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Lapsen lastentarhanopettaja yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa vastaavat varhaiskasvatuksen osalta riittävästä ja oikea-aikaisesta tiedonjaosta huoltajille sekä yhteistyöstä Eksoten toimijoiden kanssa oppivelvollisuuden vaihtoehtoja mietittäessä. Jos lapsi on kaupungin järjestämän tai yksityisen päivähoidon piirissä, kyseessä olevan varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies tekee esityksen pidennettyyn oppivelvollisuuteen ottamisesta. Lapsen pidennettyyn oppivelvollisuuteen ottamisen valmistelu aloitetaan lapsen omassa päiväkodissa varhaiskasvatuksen erityisopettajan, lastentarhanopettajan ja vanhempien sekä tarvittavien muiden asiantuntijan yhteistyönä. Tarvittaessa lapsi tulee ohjata riittävän ajoissa lisätutkimuksiin. Kun tarvittavat tutkimukset on tehty, tutkiva taho toimittaa asiantuntijalausunnon huoltajille. Huoltaja toimittaa lausunnon lapsen omaan päiväkotiin. Toivottavaa olisi, että ennen päätöksen tekoa lapsen asioita on käsitelty yhteispalaverissa, johon osallistuvat huoltajat, ryhmän lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä tutkimuksen tehnyt henkilö ja/tai hänen edustajansa. Valmistelun yhteydessä tulee kuulla myös päiväkodin esitys lapsen opetusjärjestelyiksi. Jos lapsi on aloittanut oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa viisivuotiaana, lapsen oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetusvuoden opetusjärjestelyiden valmisteluun osallistuvat huoltajat, ryhmän lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, tarvittaessa tutkimuksen tehnyt henkilö ja/tai hänen edustajansa sekä tarvittaessa niiden esiopetusta antavien yksikköjen edustajat, jotka ovat vaihtoehtoja esiopetuksen järjestämispaikaksi. Esioppilaasta tehdään pedagoginen selvitys seurantaan ja siihen perustuen päiväkodin johtaja laatii opetuksen järjestäjän arvion tarvittavasta pedagogisesta ja oppilashuollon tuesta sekä valmistelee esityksen lapsen oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetusvuoden opetusjärjestelyistä, tarvittavista tukitoimista sekä koulukuljetuksista lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehelle. Kun päätöstä esiopetusopetusjärjestelyistä valmistellaan, tulee valmistelijan olla yhteydessä lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelualueen esimieheen sekä Voisalmen ja Myllymäen koulujen rehtoreihin tai perusopetuksen konsultoiviin erityisopettajiin, mikäli opetus on tarkoitus järjestää koulussa. Perusopetuksen konsultoivat erityisopettajat arvioivat yhdessä perusopetuksen palvelualueen esimiehen kanssa, missä lapsen opetus on heidän mielestään tarkoituksenmukaisinta järjestää. Konsultoivat erityisopettajat voivat tarpeen mukaan käydä tutustumassa lapseen päiväkodissa arviota tehdessään. Huoltajia kuullaan kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemisen suorittamisesta. Lapsella on oikeus saada esiopetusta oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Huoltaja päättää osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen

7 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen järjestäminen Lappeenrannassa erityistä tukea saavien lasten kasvun ja oppimisen tuki pyritään lain hengen mukaisesti järjestämään lähipäiväkodissa siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. 1) Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen sijoittuminen lähipäiväkodin esiopetusryhmään Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen sijoittuminen lähipäiväkodin tarkoituksen mukaiseen lapsiryhmään edellyttää ryhmän rakenteen ja toimintaedellytysten arviointia. Toimintaedellytyksillä tarkoitetaan mm. lapsen ikätason ja toimintaedellytysten mukaista lapsiryhmää, toiminnan eriyttämistä pienryhmiin ja siihen soveltuvia tiloja, erityisopettajan tukea ja mahdollisia avustajapalveluita. On tarpeen myös arvioita lapsen kuntoutuksen, hoidon ja apuvälineiden tarve sekä mahdollisuudet huolehtia niistä esiopetuksessa. Toimintaedellytyksiä arvioitaessa ja toimintaa suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että kaikilla lapsilla on kasvua ja oppimisista edistävä turvallinen ja toimiva esiopetusympäristö. Esiopettaja vastaa opetusjärjestelyiden koordinoinnista ja niiden toimivuuden seurannasta yhdessä päiväkodin johtajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Erityistä tukea saavan lapsen kasvun ja oppimisen seuranta edellyttää sitä, että kaikki lapsen kanssa toimivat aikuiset ovat tietoisia lapsen vahvuuksista ja erityisen tuen tarpeista ja huomioivat ne lapsen kanssa toimiessaan. Integraation onnistuminen edellyttää, että esiopetusryhmän henkilökunta saa konsultaatiota ja tukea varhaiskasvatuksen erityisopettajalta, erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksista ja oppilashuollon henkilöstöltä. 2) Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen sijoittuminen esiopetusryhmään varhaiskasvatuksen keskitettyyn erityisopetukseen Peltolan päiväkodin esiopetuksen erityisen tuen pienryhmä toimii Myllymäen koulun yhteydessä. Ryhmään sijoitetut lapset ovat tulevia Myllymäen koulun oppilaita. Lasten erityisen tuen tarve painottuu kielen- ja kommunikaation alueelle (kieli) tai tasaisesti usealle kehityksen osa alueelle (lieke). Ryhmän varhaiskasvatuksen erityisopettaja vastaa opetusjärjestelyiden koordinoinnista ja niiden toimivuuden seurannasta yhdessä päiväkodin johtajan kanssa. 2) Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen sijoittuminen perusopetuksen keskitettyyn erityisopetukseen Jossain tarkkaan harkituissa yksittäistapauksissa voi olla perusteltua suorittaa esiopetusvuosi perusopetuksen keskitetyssä erityisopetuksessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten kanssa toimitaan Lappeenrannan esiopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden suuntaisesti. Esiopetuksen alkaessa kaikille pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluville lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Sen laadinnassa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle varhaiskasvatuksessa tehtyjä henkilökohtaisia suunnitelmia. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen siirtyminen alkuopetukseen Lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelualueen esimies tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehen sekä oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa 1. luokan opetusjärjestelyistä sovittaessa. Tarvittaessa lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies tekee esityksen lapsen opetusjärjestelyistä 1. vuosiluokasta alkaen. Päiväkotien ja koulujen henkilökunta valmistelee yhdessä huoltajien ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa esiopetuksessa olevan lapsen siirtymisen kouluun. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lapsen koulunkäyntiin ja opetusjärjestelyihin liittyvää tuen tarvetta kartoitetaan muun muassa siten, että - koulun laaja-alainen erityisopettaja tutustuu esiopetuksessa oleviin lapsiin esiopetusvuoden aikana - varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja muu henkilökunta kuvaa lapsen erityisen tuen tarvetta koulun erityisopettajalle ja rehtorille esiopetusvuoden aikana pidettävissä palavereissa

8 - alueellisen erityisluokan opettaja tutustuu tarvittaessa esiopetuksessa olevaan lapseen - keskitettyjen erityisluokkien konsultoiva erityisopettaja tutustuu esiopetuksessa olevaan lapseen - Voisalmen kouluun siirtyvien kehityksessään viivästyneiden lastan osalta on koulun ja varhaiskasvatuksen yhteistyössä laadittu yhteistyökäytänteet, joiden mukaan toimitaan esiopetuksen aikana Esiopetuksen henkilökunta on yhteydessä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin otettujen lasten huoltajiin ennen lapsen esiopetusvuoden tammi-helmikuussa pidettävää alueellista palaveria, jossa kartoitetaan alueen tehostettua ja erityistä tukea saavat koulutulokkaat. Palaverin jälkeen henkilökunta kertoo huoltajille, miten kunkin lapsen koulunkäynnin tuen suunnittelua jatketaan yhteistyössä vanhempien sekä esiopetuksen ja perusopetuksen sekä tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Hyvissä ajoin esiopetusvuoden keväällä järjestetään lisäksi siirtokeskustelu, jossa käydään läpi lapsen sen hetkistä kasvun ja oppimisen tilannetta, kasvu- ja oppimistavoitteiden toteutumista ja tukitoimien tarvetta jatkossa. Siirtokeskusteluun osallistuvat lapsen huoltajat, esiopetuksen opettaja sekä tulevasta koulusta erityisopettaja tai muu koulun nimeämä edustaja. Siirtokeskustelu voidaan yhdistää lapsen esiopetuksen HOJKSin seurantapalaveriin, jos se aikataulullisesti on järkevää. Siirtokeskustelun kokoonkutsujana toimii esiopetusryhmän opettaja. Lapsella tulee saada tutustua tulevaan kouluunsa ennen lukuvuoden alkua. Lapsen esiopetuksen HOJKS toimii tärkeänä dokumenttina tiedonsiirrossa. Sen kopio siirretään tulevaan kouluun tiedottaen asiasta huoltajia. Alkuperäinen HOJKS arkistoidaan siihen päiväkotiin, jossa se on laadittu.

9 5.2.1 Yhteistyö kodin kanssa Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 36. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea 37. Lapsi elää samanaikaisesti kodin, esiopetuksen ja muun mahdollisen varhaiskasvatuksen vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä lapsen kokonaisvaltaisen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan lapsen tuntemusta ja auttaa esiopetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa 38. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja oman lapsensa tuntemus 39. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana 40. Kasvatukseen liittyvän kumppanuuden tavoitteena on edistää lasten kasvua, kehitystä ja oppimista sekä lisätä turvallisuutta ja hyvinvointia esiopetuksessa. Lapsen viihtyvyyden, kasvamisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua esiopetuksen kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja lasten kanssa. Esiopetuksen henkilöstön on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa kasvua ja oppimista esiopetuksessa. Kodin kanssa tehtävää yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vastuu kodin kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on esiopetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää esiopetuksen henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja lapsen oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa esiopetuksen opetussuunnitelmasta, esiopetuksen järjestämisestä, lapsen tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja esiopetuksen väliseen yhteistyöhön sekä esiopetusyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Huoltajille tulee antaa tietoa myös esiopetuksen oppilashuollon toiminnasta 41 sekä esiopetusyksikön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen lapsen tukea koskevaa asiaa, huoltajalle tulee antaa tietoa lasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys lasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa 42. Esiopetuksen loppuvaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella lapsen koulunkäynnin aloittamiseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista erityistarpeista lapsen opettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa 43. Esiopetuksen aikana jatketaan muussa varhaiskasvatuksessa toteutettavaa yhteistyötä huoltajan kanssa ja luodaan pohjaa myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle sekä myöhemmälle kodin ja koulun yhteistyölle. Erilaisia kodin ja esiopetuksen vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko esiopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä päivähoidosta esiopetukseen tai esiopetuksesta alkuopetukseen. Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja esiopetuksen välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla lapsen kasvua, oppimista ja hyvinvointia voidaan tukea. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta

10 Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 44. Tällöin otetaan huomioon myös muiden kasvatuksen kannalta keskeisten toimijoiden kuten muun varhaiskasvatuksen henkilöstön osallistuminen yhteistyöhön sekä tiedonkulun sujuvuus. Kodin kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet, toimintatavat, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Toimintatapoja määriteltäessä otetaan huomioon kodin kanssa tehtävä yhteistyö koko yhteisön tasolla, esiopetusryhmien tasolla sekä yksittäistä lasta koskien. Opetussuunnitelmassa kuvataan myös huoltajien osallisuuteen sekä huoltajille tiedottamiseen liittyvät periaatteet. Suunnitelman tulee sisältää myös yhteistyön toteutumisen seurantaan ja arviointiin liittyvät menettelytavat sekä kuvaus menettelytavoista yhteistyöhön liittyvissä ongelmatilanteissa. 1 Perusopetuslaki 3 3 mom. 2 Perusopetuslaki 3 2 mom., Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 4 1 mom. ja 5 1 mom. 3 Perusopetuslaki 3 2 mom., Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 4 Lastensuojelulaki (417/2007) 2 1 mom. 5 Lastensuojelulaki (417/2008) 2 2 mom. 6 Perusopetuslaki 21 a 3 mom. (642/2010), 3 3 mom., Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 2 mom., 9 1 mom. 3 kohta, 13 ja 14, 15 3 mom. ja Lastensuojelulaki 9 ja 12 7 Perusopetuslaki 31 a 3 ja 4 mom. (642/2010), 40, 41 4 mom. (642/2010) ja 41 1, 2 ja 3 mom. 8 Perusopetuslaki 3 2 ja 3 mom., Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 2 mom., 9 1 mom. 3 kohta. 13 ja 14, 15 3 mom. 9 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) Lappeenrannassa käytämme kotien ja huoltajien kanssa yhteistyöstä käsitettä kasvatuskumppanuus. Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan henkilöstön ja huoltajien tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanit pyrkivät toimimaan keskinäisen kuulemisen, kunnioituksen, tasavertaisuuden, luottamuksen ja dialogisuuden periaatteilla. Kasvatuskumppanuuteen kuuluu lapsen esiopetussuunnitelman tekeminen, toteuttaminen ja arviointi yhdessä lapsen, huoltajien ja henkilöstön kanssa. Esiopetuksen henkilökunnan tehtävänä on olla aloitteellinen yhteistyössä. Huoltajien kanssa käydään läpi, mitä tietoja lapsesta siirretään kouluun. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot siirretään aina. Esiopetuksen henkilökunnan ja huoltajien välisiä yhteistyömuotoja tulee suunnitella perhekohtaisesti yhdessä huoltajien kanssa. Jokaisen perheen tulisi voida osallistua yhteistyöhön perhetilanteeseen ja omiin tarpeisiin parhaiten sopivalla tavalla. Huoltajien kohtaamisen paikkoja ovat esim. päivittäiset keskustelut, kasvatuskeskustelut, vanhempainillat, vanhempainneuvosto ja muut erilaiset tapaamiset. Huoltajat ovat tervetulleita vapaasti tutustumaan, seuraamaan ja keskustelemaan esiopetuksesta. Päiväkodit voivat käyttää viestinnässä ja vuorovaikutuksessa muun ohella Wilma- tietojärjestelmää Wilma tietojärjestelmää käytetään pääsääntöisesti niiden huoltajien kanssa, joiden lapsille täytetään tuen kolmiportaisuuteen (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) tai oppilashuoltoon liittyviä lomakkeita/ asiakirjoja. Huoltajille tarjotaan kuitenkin mahdollisuus olla käyttämättä Wilma- järjestelmää, koska kaikilla huoltajilla ei ole mahdollisuutta käyttää internettiä ja sähköpostia päivittäin tai lainkaan. Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimi tekee yhteistyötä siten, että lasten huoltajia - ja opetustoimen strategian valmistelun yhteydessä sekä erilaisten päätösten valmistelun yhteydessä. Valmisteltaessa erilaisia menettelytapaohjeita eri tilanteita varten huomioidaan huoltajien osallisuus lastaan koskevien päätösten tekemisessä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi huoltajan kuulemista ja mukaanottoa erilaisiin palavereihin. Tiedottaminen on keskeinen osa kodin ja esiopetuksen yhteistyötä. Huoltajille tiedotetaan esiopetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista kaupungin kotisivuilla sekä erilaisten tiedotteiden ja kirjeiden muodossa.

11 Lisäksi vanhempia pyritään tukemaan vanhemmuudessa osallistumalla aktiivisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa erilaisten tapahtumisen toteuttamiseen. Kodin ja varhaiskasvatuksen toimivuutta arvioidaan huoltajille tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Päiväkoti Päiväkoti/esiopetusta antava yksikkö laatii kuvauksen lapsen, esiopetusryhmän ja päiväkodin tasolla tapahtuvan kodin ja esiopetuksen yhteistyöstä. Kuvaus sisältyy yksikön vuosisuunnitelmaan.