Esitys työnjohtokoulutuskokeiluun valittavista aloista, alueista ja koulutuksen järjestäjistä

Transkriptio

1 Opetusministeriö PM KTPO/AM Esitys työnjohtokoulutuskokeiluun valittavista aloista, alueista ja koulutuksen järjestäjistä Esitetään, että käynnistetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 23 :n nojalla koulutuskokeilu, jonka tavoitteena on tuottaa omalta alaltaan ammattitaidon tai ammatillisen tutkinnon sekä riittävän työkokemuksen hankkineille henkilöille työnjohtotehtävissä tarvittavan ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja ja sitä kautta laajentaa ammattitaitoa ja tukea siirtymistä työnjohtotehtäviin. Kokeilukoulutus tukisi ja täydentäisi olemassa olevia ammattikorkeakoulututkintoihin sekä erikoisammattitutkintoihin perustuvia työnjohto-osaamisen kehittämisväyliä. Koulutuskokeilu esitetään suunnattavaksi työnjohtokoulutustarpeen kannalta muutamalle keskeiselle toimialalle: kone- ja metallialalle, kuljetusalalle, autoalalle sekä kaupan alalle. Kokeilua toteuttamaan esitetään valittavaksi 12 koulutuksen järjestäjiä siten, että kokeilukoulutuksiin osallistuisi vuosittain arviolta opiskelijaa. Kokeilu ajoittuisi vuosille siten, että viimeinen sisäänotto olisi mahdollinen vuonna 2011 ja kokeilukoulutus päättyisi viimeistään Kokeilussa noudatettaisiin Opetushallituksen hyväksymää kokeiluohjelmaa. Kokeilun yhteydessä selvitettäisiin kokeilun vakinaistaminen joko erillisenä tutkintona tai ammatillisissa tutkinnoissa hyödynnettävänä tai niitä syventävänä tutkinnon osana tai osina. Kokeilukoulutukset toteutettaisiin tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Ammattikorkeakoulujen asiantuntemusta tulisi hyödyntää kokeilukoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeilujen ohjaamista ja seurantaa varten opetusministeriö on asettanut laajapohjaisen ohjausryhmän. Kokeiluun esitettävien koulutuksen järjestäjien valintaprosessi toteutettiin siten, että opetusministeriö antoi Opetushallitukselle toimeksiannon kartoittaa ja tehdä opetusministeriölle esitys aloista, joilla kokeilukoulutus olisi tarkoituksenmukaisinta käynnistää sekä koulutuksen järjestäjistä, joilla on parhaat edellytykset kokeilukoulutuksen toteuttamiseen alueellinen saatavuus huomioon ottaen. Opetushallitus toimitti esityksensä opetusministeriölle Opetushallituksen kartoituksen ohella kokeilusta tiedotettiin koulutuksen järjestäjiä Opetushallituksen tiedotteessa lokakuussa. Lisäksi opetuministeriön www-sivuilla oli informaatiota ja ohjeita kokeiluluvan hakemisesta sekä aikatauluista. Työnjohtokoulutuskokeilulle asetettu ohjausryhmä käsitteli kokeilun tavoitteita, lähtökohtia ja toteutussuunnitelmaa Kokouksessa tehtiin linjaukset myös kokeilun aloista, alueista ja koulutuksen järjestäjistä. Koulutuskokeilulupaa haki määräaikaan mennessä 26 koulutuksen järjestäjää. Näistä seitsemän hakijaa oli pääkaupunkiseudulta, kolme hakijaa Pirkanmaalta ja Pohjanmaalta, kaksi hakijaa Varsinais-Suomesta, Pohjois-Savosta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Lisäksi hakijoita oli Hämeestä, Kainuusta, Lapista ja Etelä-Savosta. Saapuneet hakemukset arvioitiin ohjausryhmän linjausten sekä Opetushallituksen opetusministeriölle tekemän työnjohtokoulutuskokeilun aloja, alueita sekä koulutuksen järjestäjiä koskevan esityksen pohjalta. Arviointiperusteena käytettiin alaa tai aloja, joilla kokeilukoulutusta aiotaan järjestää, alu-

2 2 eellista työvoimatarvetta ja muita perusteluja kokeilun tarpeellisuudelle sekä kokeilun toteutussuunnitelmaa, josta käyvät ilmi ainakin kokeilun aikataulu, arvio koulutukseen hakeutuvasta opiskelijajoukosta ja hakuprosessista (ml. opiskelijoiden valintakriteerit), kokeiluun halukkaat ja sitoutuvat työnantajat sekä koulutuksen järjestäjän työantajaverkosto, koulutuksen järjestäjän ammattikorkeakouluyhteistyö yleensä sekä erityisesti ammattikorkeakouluyhteistyön järjestäminen kokeilussa, työelämälähtöiset toteuttamismuodot, osaamisen tunnustaminen ja henkilökohtaiset opiskeluohjelmat sekä koulutuksen järjestäjän edellytykset kokeiluhankkeen toteuttamiseen (osaaminen, käytettävissä oleva opiskelijamääräkapasiteetti, laitteet). Opetusministeriön tekemään pohjaehdotukseen pyydettiin ohjausryhmän palaute, jonka pohjalta viimeisteltiin lopullinen esitys. Kokeiluun osallistuvilta edellytetään sekä alueellista että alakohtaista yhteistyötä kokeilukoulutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Alueellisilla ja alakohtaisilla yhteistyöverkostoilla varmistetaan, että kokeilukoulutuksia kehitetään ja toteutetaan yhtenäisin periaattein ja että eri järjestäjien asiantuntemus saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön. Opetusministeriö voi antaa tarkempia ohjeita kokeilun toteuttamisesta. Arvioinnin perusteella esitetään kokeilulupaa seuraaville aloille, alueille ja koulutuksen järjestäjille: Pääkaupunkiseutu Helsingin kaupunki HELTECH (kone- ja metalliala, autoala) Työtehoseura TTS (kuljetusala) Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (kaupan ala) Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä KEUDA (kone- ja metalliala, kuljetusala) Ammattienedistämislaitossäätiö AEL (kone- ja metalliala, autoala) Pääkaupunkiseudulla asuu asukasta ja pelkästään Helsingissä on noin yritystä. Väestön kasvu seudulla on ollut selvästi nopeampaa kuin muualla maassa keskimäärin. Työikäisen vuotiaan väestön määrä tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan edelleen kasvamaan Helsingin seudulla. Suurin osa seudun työpaikoista on keskisuuria ja pieniä yrityksiä. Vuonna 2002 Helsingin seudulla oli noin työpaikkaa, mikä on enemmän kuin seudulla asuvien työssä käyvien ihmisten määrä. Työpaikkojen määrän kasvun arvioidaan hidastuvan, mutta eläkkeelle siirtymisen myötä osaavaa työvoimaa tarvitaan runsaasti. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden määrä on Helsingin seudulla muuta maata korkeampi. Pääkaupunkiseudulle/Uudellemaalle esitetään kokeilulupaa viidelle koulutuksen järjestäjälle. Kokeilijoiden määrä on perusteltua, koska alueen työvoimatarve kokeilun aloilla on suuri ja koska kokeiluun esitettävän koulutuksen järjestäjät ovat profiloituneet hakemuksissaan tietyille aloilla. Useamman kokeilijan valinnalla saavutettaisiin tasapainoinen verkko kokeilualojen suhteen. Järjestäjät on tarkoitus verkottaa yhteistyöhön koulutusten kehittämisessä ja toteuttamisessa. Helsingin kaupungin ylläpitämä HELTECH on Suomen suurin tekniikan alan oppilaitos, jolla on laaja nuorten ja aikuisten koulutustarjonta ja oppilaitoksella on laaja yhteistyöyritysverkosto. HEL- TECH:n järjestämään kokeiluun ovat ilmoittaneet osallistumishalukkuutensa kone- ja metallialalta mm. seuraavat yritykset ja yhteisöt: Crown Pakkaus Oy, Metso Automation Oy, Planmeca Oy, ABB Oy, Helsingin Energia Helen, Helsingin kaupungin rakennusvirasto HKR sekä Helsingin Bussiliikenne Oy. Autoalalta osallistumishalukkuutensa ovat ilmaiseet seuraavat autoalan yritykset ja järjestöt: Automaa Oy, Metroauto Oy, VV Autotalot Oy, Toyota Autotalot Oy, Veho Autotalot, Delta-Auto Oy, Länsiauto Oy, Autokeskus Oy, Veljekset Laakkonen Oy, Inchcape Motors Finland Oy, Scan Auto Oy ja ME-Auto Oy sekä Autoalan keskusliitto ry. Lisäksi Helsingin kaupungin oma

3 3 palveluverkosto mahdollistaa myös julkisen sektorin osaamistarpeisiin vastaamisen ko. aloilla. Tämä ottaisi huomioon myös julkisen sektorin työvoimatarpeita kokeilun puitteissa. Ammattikorkeakouluyhteistyötä kokeilussa tehdään Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa. Kokeilussa mukana olevat yritykset osallistuvat koulutuksen toteuttamisohjelman tekemiseen ja sisältöjen suunnitteluun. Työtehoseura TTS:lla on vahva osaaminen ja pitkä kokemus yhteistyössä työelämän kanssa toteutetuista kuljetusalan työnjohdon koulutuksista. TTS on merkittävä linja- ja kuorma-autonkuljettajien sekä logistiikan kouluttaja Suomessa. TTS:llä on kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskouluttajaoikeudet järjestämisluvassa. Vuonna 2009 koulutuksen järjestäjä aloittaa myös nuorten koulutuksen kuljetusalalle sekä henkilö- ja tavaraliikenteeseen. TTS:n yhteistyöyrityksiä ovat mm. Helsingin Bussiliikenne Oy, Concordia Bus Oy, Veolia Transport Oy, Pohjolan Liikenne yhtiöt, Koiviston Auto yhtiöt, Ventoniemi Oy, Savonlinja-yhtiöt, Westendin Linja Oy, Hyvinkään Liikenne Oy, Se Mäkinen Oy, Schenker Cargo Oy, Transpoint Oy, Lassila & Tikanoja Oy, Kiito-Simeoni Oy, Itella Logistiikka, Kuljetusliike A. Kaajaluoma Ky ja Kuljetusliike Nikkanen Oy. Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi TTS tekee yhteistyötä kuljetus- ja autoalan järjestöjen kanssa. Näitä ovat Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT ry, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Autoalan Keskusliitto AKL, Suomen Autotekninen Liitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Linja-autoliitto ry ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK. TTS:llä on laaja-alaiset yhteydet ammattikorkeakouluverkostoon. TTS:n tutkijat toimivat asiantuntijoina ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämishankkeissa ja kouluttajina. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat tekevät opinnäytetöitä TTS:ssä. Kokeilukoulutuksen kehittämisessä tehtäisiin yhteistyötä HAMK:n sekä Metropolian kanssa. TTS:llä on kuljettajakoulutusta pääkaupunkiseudulla kolmessa paikassa: Helsingissä, Vantaalla ja Nurmijärvellä. TTS:llä on käytössään ainoana kuljetusalan kouluttajana Suomessa sekä linja-autoettä rekkasimulaattorit. Molemmat simulaattorit täyttävät EU:n kuljettajakoulutusdirektiivin vaatimukset. TTS:n koulutus muodostaisi yhdessä KEUDAN kuljetusalan koulutuksen kanssa kokonaisuuden, joka kattaa tavara- ja henkilöliikenteen sekä varastoalan. Koulutuksen kehittämistä tukisi TTS:n tutkimusosaaminen, johon kuuluu mm työntutkimus ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Lisäksi TTS:n koulutus suuntautuisi myös Hämeeseen. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy:n tavoitteena on yhteistyössä kaupan alan yhteistyöverkoston kanssa kehittää ja pilotoida koulutusmalli, joka tähtää kaupan alan työnjohtotehtäviin liittyvän ammattitaidon hankkimiseen ja syventämiseen. Kokeilu suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä avainverkostojen kanssa. Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen johtaman Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskuksen verkostossa toimii useita kymmeniä etenkin henkilöstöosaamisen ja johtamisen asiantuntijoita. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 26 oppilaitosjäsentä ja 28 järjestöä ja kumppanuusyritystä. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos vastaa verkoston johtamisesta ja ylläpidosta. Verkoston kaupan alan toimijoita ovat mm. Alko, Anttila Oy, K-Citymarket, HOK-Elanto, Intersport, Kesko Oyj, Onninen Oy, SOK, Stockmann Oyj Abp, Rautakirja Oy, Tokmanni-konserni ja Tradeka Oy. Näiden toimijoiden verkostossa toimivat henkilöt edustavat oman alansa uusinta osaamisen johtamista. Lisäksi yrityskumppanit tarjoavat mm. työssäoppimis- ja harjoitteluympäristöjä ja ovat mukana työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittämisessä.

4 4 Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä KEUDA on aktiivinen kone- ja metallialan sekä kuljetusalan koulutuksen kehittäjä. Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä on hyvät työelämäyhteydet, ja se on toiminut aiemmissa hankkeissa vireästi. Alueella on myös riittävästi esitettyjen alojen työpaikkoja. Keudalla on pysyvä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jonka puitteissa vuosina on toteutettu KUUMA-Sipoo alueen logistiikka osaamisen kehittämishanketta. Hankkeen ohjausryhmässä on ollut mukana kuljetusalan työmarkkinaosapuolten lisäksi Tokmanni-konserni, Transpoint Oy Ab sekä Logistiikkayritysten liitto. Ohjausryhmän yritykset ovat kiinnnostuneet osallistumaan kokeilun sisällölliseen suunnitteluun, opiskelijarekrytointiin sekä tulosten arviointiin. Lisäksi kiinnostuksensa ovat ilmoittaneet kuljetusliike Raimo Stenvall Oy, Tuko Logistics, Sinerbychoff Oy Ab sekä Mäkelän Autotalot. Myös Logistiikkayritysten liitto olisi mukana sisällön ja toteutuksen suunnittelussa. Varasto- ja kuljetusalan koulutuksen kehittämiseen on Keudassa panostettu sekä henkilöstön, tilojen että laitteisto- ja kuljetuskapasiteetin osalta. Keravalla ja Mäntsälässä on vuosina tarkoitus investoida tiloihin ja laitteisiin yli neljä miljoonaa euroa. Keudalla on tutkinnonanto-oikeus useisiin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, joihin sisältyy esimiesosaamista. Näistä esimerkkinä voidaan mainita floristimestarin, pesulateknikon, siivoustyönohjaajan, siivousteknikon sekä kunnossapidon erikoisammattitutkinnot. Ammattienedistämislaitossäätiö AEL on koulutuksen järjestäjä, jolla on tiiviit ja laajat yhteistyösuhteet elinkeinoelämään. AEL on tekniikan alojen koulutukseen erikoistunut koulutuksen järjestäjä, jolla on lisäksi laaja kokemus esimies- ja johtamiskoulutuksen järjestämisessä. Kokeiluun sitoutuneita työnantajia ovat mm. WIHURI, Metroauto Oy, Autotalo Laakkonen Oy, Veljekset Laakkonen Oy, Wetteri Oy, Volvo Truck Finland, Hollming Oy, Planmeca Oy, Fastems, Rolls-Royce Oy. Yritykset ovat myös sitoutuneet antamaan asiantuntemuksensa kokeilukoulutuksen suunnitteluryhmiin. AEL toteuttaisi koulutuskokeilua yhteistyössä Metropoliaammattikorkeakoulun kanssa. Pirkanmaa Pirkanmaan koulutuskonserni & Tampereen ammattiopisto (kone- ja metalliala, autoala, kuljetusala, kaupan ala) Sastamalan koulutuskuntayhtymä (kone- ja metalliala) Pirkanmaa on väestömäärältään suuri ja elinkeinoelämältään vilkas alue. Pirkanmaan alueen yritykset ovat erittäin kiinnostuneita ja halukkaita tulemaan mukaan työnjohtokoulutuksen kehittämiseen. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä/pirkanmaan aikuisopisto sekä Tampereen kaupunki/ Tampereen ammattiopisto hakevat yhteistyössä kokeilulupaa työnjohtokoulutuskokeilun käynnistämiseen autoalalla ja kone- ja metallialalla. Jatkossa työnjohdon koulutusta voidaan Pirkanmaalla laajentaa myös kaupan ja kuljetuksen aloille. Kokeilussa tehdään yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa. Työnjohtokoulutuskokeilulle perustetaan ohjausryhmä, johon kutsutaan hakijaorganisaatioiden lisäksi työnantajaverkostosta edustus. Ohjausryhmän rinnalla koulutuskokeilun operatiivisesta etenemistä vastaavat erikseen nimitettävät alakohtaiset tiimit, jossa ovat edustettuina alakohtaiset työelämäedustajat Pirkanmaan koulutuskonsernin ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään opiskelijaa. Opiskelijavirtauma aikuisopistossa on noin ja oppisopimuskeskuksessa noin Pirkanmaan oppisopimuskeskus on opiskelijamäärältään Suomen toiseksi suurin oppisopimustoimisto. Pirkanmaan oppisopimuskeskus järjestää ja kehittää maakunnallisia oppi-

5 5 sopimuspalveluja Pirkanmaalla 19 kunnan alueella. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymässä (PIRKO) järjestetään autoalan koulutusta sekä nuorisoasteella että aikuiskoulutuksena. PIRKO on sertifioitu APO-kouluttaja (Autoalan pätevöitymisohjelma) ja Oriveden opetusyksikössä toimii valtuutettu Ford-merkkihuolto. PIRKO tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen autoliikkeiden kanssa mm. automyyjäkoulutuksessa. Autoalan koulutusta henkilöautojen huollon ja korjauksen osalta järjestetään Tampereella (Ajokinkujan toimipiste) sekä Oriveden ja Nokian toimipisteissä. Nokialle on lisäksi keskitetty raskaan kuljetuskaluston koulutustoiminta. Tampereen ammattiopisto on Tampereen kaupungin ylläpitämä ammatillinen oppilaitos. Tampereen ammattiopiston järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä on vuoden 2009 alusta lukien Aikuiskoulutuksessa opiskelee lähes 4000 opiskelijaa vuosittain. Henkilöstömäärä on noin 500. Tampereen ammattiopisto muodostuu viidestä koulutusalasta ja yhtenä kokonaisuutena toimivasta aikuiskoulutuksesta. Koulutusaloja ovat: tekniikka, palvelut ja liiketalous, metsä ja liikenne, sosiaali- ja terveysala sekä maahanmuuttajakoulutus. Tampereen kaupungin / Tampereen ammattiopistossa kone- ja metallialan koulutusta järjestetään sekä nuorisoasteella että aikuiskoulutuksena. Tampereen ammattiopisto järjestää ainoana Suomessa perustutkinnoissa kaikkien kone- ja metallialan tutkintonimikkeiden mukaista koulutusta. Aikuiskoulutuksessa oppisopimuskoulutuksen piirissä on noin 120 opiskelijaa eri tutkintotasoilla. Tampereen ammattiopisto on ainoana koulutusorganisaationa maailmassa saanut Heidenheinin myöntämän sertifikaatin toimia ohjausjärjestelmien kouluttajana. Sastamalan koulutuskuntayhtymä (Vammalan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä) on toiminut aktiivisesti tuotantomestarikoulutuksen kehittämisessä ja sillä on laajat yritysverkostot erityisesti kone- ja metallialalla. Kuntayhtymä on toteuttanut välisenä aikana Lounais- Pirkanmaalla tekniikan aloille suuntautuneen laajennetun yrityslähtöisen syventävän koulutuksen, josta valmistui työnjohtajia/tuotantomestareita. Koulutusohjelman suunnitteluun ovat osallistuneet Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Vammalan lukio, Vammalan seudun osaamis- ja kehittämiskeskus, Tampereen ammattikorkeakoulu sekä yrityselämän edustajia. Hanke oli rahoitettu Länsi-Suomen lääninhallituksen ESR- rahoituksen turvin. Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhteistyö yritys- ja elinkeinoelämän kanssa on tiivistä ja yritysverkostot laajoja. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on ollut mukana mm. Camilla yritysverkostohankkeessa, jossa toimii 21 metallialan yritystä Lounais-Pirkanmaalta ja Huittisten alueelta. Hanke oli Vammalan Seudun Yrityspalvelun hallinnoima, jossa Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä tarjosi yritysverkoston käyttöön koulutukselliset osiot. Hanke toimi esimerkkinä Kumilla -hankkeelle (kumi- ja muovialan yritysverkostohanke) ja Pumilla-hankkeelle (puualan yritysverkostohanke). Kokeiluhankkeeseen osallistumiseen ovat ilmaissut kiinnostuksensa noin 50 alueen yritystä, mm. Joletek Oy, Kemet-Valu Oy, Kip-Man Oy, Koneistuspalvelu Kajander Oy, Metallityö Alpo Laine Oy, Polarteknik PMC Oy Ab, Pujoma Oy, Valke Oy Vexve Oy, Lojer Oy, Niemen tehtaat Oy. Varsinais-Suomi Turun kaupunki/turun ammatti-instituutti (kone- ja metalliala, autoala, kuljetusala, kaupan ala) Turku elinkeinoelämältään monipuolisena kaupunkina tuo kokeiluun alueellista kattavuutta Lounais-Suomen osalta. Erityisesti laivanrakennusteollisuudessa on pulaa työnjohtajista. Tarve työnjohtotaitoisten henkilöiden koulutukseen on suuri laivanrakennusteollisuuden lisäksi alueen keskisuuressa metalliteollisuudessa, joiden kanssa koulutuksen järjestäjät toimivat läheisessä yhteistyössä.

6 6 Turun kaupunki / Turun ammatti-instituutti monialaisena koulutuksen järjestäjänä on toiminut aktiivisesti aiemmissa työnjohtokoulutushankkeissa. Turun ammatti-instituutti, Turun aikuiskoulutuskeskus, Turun ammattikorkeakoulu ja Koneteknologiakeskus Turku Oy toteuttivat työvoimahallinnon projektiluonteisen rahoituksen avulla TeamLeader-koulutuksia, jotka olivat luonteeltaan ja kohderyhmältään nyt haettavaa työnjohtokoulutuskokeilua vastaavaa. Kaupan alan esimieskoulutusta on Turun ammatti-instituutissa tarjottu jo muutamia vuosia ja se on saanut hyvän vastaanoton niissä yrityksissä, joissa se on otettu käyttöön. Yhteistyö Turun ammattikorkeakoulun kanssa on tiivistä. Lisäksi Turun ammatti-instituutti on vastannut liiketalouden perustutkinto, merkonomi tutkinnon perusteiden laadintatyöstä yhteistyössä alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Tutkinnon perustetyön yhteydessä on ilmennyt tarvetta ja halukkuutta työnjohtokoulutuskokeiluun. Alakohtaisesti on yritysten ja yhteisöjen kanssa käyty keskusteluja heidän halustaan laittaa työntekijä koulutukseen ja sitoutua tukemaan koulutuksen kehitystoimintaa. Kiinnostuksensa ovat ilmoittaneet mm. Teknologiateollisuus ry, Koneteknologiakeskus Turku Oy, STX Europe, Metso Paper, Sandvik Mining and Construction OY, Fläkt Woods Oy, Kaukora Oy Autoalan keskusliitto, Varsinais-Suomi, Magneetti, Tsaly ry, Valmet-automotive Oy, Sisu Auto oy, Oy Scan-auto Ab, Volvo (car/trucks), SKAL Varsinais-Suomi, LAL Varsinais-Suomi, Schenker Yhtiöt, Transpoint Oy, Turun liikennelaitos, Linjaliikenne Muurinen, Kesko Oyj, Bauhaus, TOK, Tradeka ja Maskun Kalustetalo. Kaikkia aloja koskevina yhteistyöjärjestöinä mukaan ovat paikallisesti lupautuneet Varsinais- Suomen Yrittäjät, EK ja SAK. Näiden järjestöjen edustajista on tarkoitus muodostaa hankkeelle ohjausryhmä/-ryhmät, joiden tehtävänä on ohjata, arvioida ja kehittää hanketta yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Pohjois-Savo Savon koulutuskuntayhtymä (kone- ja metalliala, autoala, kuljetusala, kaupan ala) Savo alueena sopii hyvin, kun kokeilua tarkastellaan valtakunnallisesti alueellisen kattavuuden näkökulmasta. Alueella on kaksi ammattikorkeakoulua ja koulutuksen järjestäjät ovat tiiviissä yhteistyössä niihin. Sadassa Pohjois-Savon yrityksessä keväällä 2006 tehdyn osaamistarvekartoituksen ja tiiviistä yritysyhteistyöstä muutoin saadun palautteen perusteella alueella tarvitaan nyt ja lähivuosina henkilöstöä työnjohtotehtäviin kone- ja metallialalla, auto- ja kuljetusalalla sekä kaupan alla mm. maakunnan teknologiateollisuuden kasvun, eläkepoistuman ja alueelle tulossa olevien useiden kaupan suuryksiköiden (mm. IKEA, Bauhaus, Terra) vuoksi. Savossa on paljon keskisuuria metalliteollisuusyrityksiä. Yrityksistä erityisesti Ponsse Oy Vieremältä, Junttan Oy Kuopiosta (uusi tehdas valmistumassa) ja Andritz Oy Savonlinnasta ja Varkaudesta ovat tuoneet esille vakavan pulan työnjohdollista osaamista omaavista henkilöistä. Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopio on monialainen ammatillinen oppilaitos. Oppilaitoksessa on toteutettu jo vuosien ajan esimies- ja johtamiskoulutusta, ja oppilaitoksella on järjestämissopimukset seitsemään johtamis- ja esimiestutkintoon. Koulutuskuntayhtymällä on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvassa. Lisäksi koulutuskuntayhtymä on ollut mukana yrittäjyyskoulutuksen kehittämisessä. Työelämäyhteydet ovat siten kehittyneet erinomaisiksi. Koulutuskuntayhtymän yritysyhteistyöverkosto on sekä maantieteellisesti että alueellisesti kattava. Osa ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta toteutetaan yritysten tiloissa ja laitteilla. Työnjohtokoulutuskokeilulle on tarkoitus nimetä ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina maakunnan elinkeinoelämä, Savonia-ammattikorkeakoulu ja

7 7 Savon koulutuskuntayhtymä. Maakunnan elinkeinoelämän järjestöt tukevat työnjohtokoulutuskokeilun käynnistämistä. Pohjanmaa Svenska Österbottens Förbund (kone- ja metalliala, autoala, kuljetusala) On tärkeää, että jo koulutuskokeilun alkuvaiheessa saadaan mukaan ruotsin kielellä toteutettavaa koulutusta. Svenska Österbottens Förbundissa on pitkään kehitetty ja toteutettu työnjohtokoulutusta. Työnjohto-osaamista on tarpeen kehittää edelleen ja vahvistaa samalla yhteistyötä Noviaammattikorkeakoulun, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin Vaasan toimipisteen kanssa. Svenska yrkesinstitutet osallistui Tulevaisuuden metalli -hankkeeseen, jossa analysoitiin tulevaisuuden osaamistarpeita ja kehitettiin malli tekniikan ja liikenteen alan työnjohtokoulutukseen. Koulutuksen järjestäjä on aktiivinen koulutuksen kehittäjä ja sillä on perinteisesti tiivis yhteistyö alueen yrityksiin. Pohjois-Pohjanmaa Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (kone- ja metalliala, kaupan ala) Oulun mukaan tuloa puoltaa kokeilun alueellinen edustavuus ja vahva elinkeinoelämä. Alueella on yliopisto ja kaksi aktiivista ammattikorkeakoulua. Elinkeinoelämä on Pohjois-Suomen vilkkainta. Oulun seutu on elektroniikkateollisuuskeskus ja siellä on paljon keskisuuria metallialan alihankintayrityksiä. Kone- ja metallialan Pohjois-Pohjanmaan alueen kehittämishankkeen osaamistarveselvityksien yhteydessä nousi esille metallituoteteollisuuden työnjohto-osaajien tarve. Koulutuksen järjestäjällä on toimiva yhteistyö alueen ammattikorkeakoulujen ja Oulun yliopiston kanssa. Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (OSEKK) Oulun Seudun ammattiopiston Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö (A&TK) vastaisi kokeilun organisoinnista. Yksikkö koordinoi Oulun seudun ammattiopistossa oppisopimuskoulutusta, yrittäjä- ja johtamiskoulutusta sekä mm. työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Koulutuskokeilu toteutetaan työelämälähtöisenä ja oppisopimuskoulutuksen ominaispiirteiden mukaisena. Näitä ominaispiirteitä ovat sopimusperusteisuus, yhteisöllisyys ja integraatio. Koulutuskokeilu on tarkoitus toteuttaa pääosin oppisopimuskoulutuksena kahdella eri alalla: kone- ja metallitekniikka sekä kauppa ja hallinto (liiketalous). Näillä aloilla koulutuskokeilua suunnataan erityisesti pk-sektorin tarpeisiin, koska suuremmilla yrityksillä ja yhteisöillä on jo työnjohto- ja esimieskoulutusta. Yhteistyössä koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat mukana Oulun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutusyksikkö (TAKO), jolla on esimieskoulutuksesta kokemusta (esim. Matkalla esimieheksi 30 op., monimuotokoulutus), sekä teollisuuden ja julkishallinnon esimies- ja työnjohtokoulutukseen erikoistunut Pohto. Kyseisillä yhteistyötahoilla on kokemusta keskinäisestä yhteistyöstä, mm. oppisopimuskoulutuksessa. Työnjohtokoulutuskokeilua varten on tarkoitus perustaa ohjausryhmä, jossa on edustettuina eri osapuolet, mm. Oulun kauppakamari, PAM, Pohjois- Pohjanmaan yrittäjät, koulutuksen yhteistyökumppanit, työnantajien edustajat, opiskelijoiden edustajat.