Tuotantoeläimet. animalia lähtee kesäkiertueelle. lihaa liukuhihnalta. miehet valtaavat animalian. sivu 4. sivu 15. sivu 22 2/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotantoeläimet. animalia lähtee kesäkiertueelle. lihaa liukuhihnalta. miehet valtaavat animalian. sivu 4. sivu 15. sivu 22 2/2008"

Transkriptio

1 LEHTI ELÄINTEN ASIALLA 2/2008 animalia lähtee kesäkiertueelle sivu 4 lihaa liukuhihnalta sivu 15 miehet valtaavat animalian sivu 22 Tuotantoeläimet vinkkejä kesälukemiseksi belgian aktiivinen gaia kesän vegaaniset grilliherkut

2 Animalia-lehti, 31. vuosikerta julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila, toimitussihteeri: Eeva Suhonen, p. (09) taitto: Reeta Salmi, p. (044) Osoitteenmuutokset: Tarja Balding, p. (09) Painopaikka: Miktor Oy, Helsinki ISSN Ilmestymisaikataulu: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa mennessä. Aineistot lähetetään tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, Helsinki. Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen. Ilmoitusmyynti: Eeva Suhonen, p. (09) Ilmoitushinnat: Katso ilmoitushinnat Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %. Ilmoitusten peruuttaminen: peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. Irtonumeromyynti: Akateeminen kirja kauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja. Toimisto: Porvoonkatu 53, Helsinki Asiakaspalvelu: p. (09) , päivystys ma pe kello , fax (09) Internetsivut: Auta meitä auttamaan eläimiä! Liity jäseneksi tai tee lahjoitus. Animalia toimii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys! Suomi vastaan muut maat? toiminnanjohtaja kati pulli kuluneen kevään aikana on ollut mukava huomata, että eläinten kohtelua on käsitelty mediassa paljon. Yksi keskustelun teemoista oli Australian villantuotannossa harjoitettava mulesing-menetelmä, jossa lampailta leikataan takareisistä suuret palat nahkaa pois lihakärpästen muninnan estämiseksi. Asia oli esillä paitsi Suomen, myös Ruotsin ja Tanskan mediassa ja monet vaateliikkeet ilmoittivat tämän seurauksena jättävänsä mulesing-menetelmällä tuotetun villan pois myyntituotteistaan. Tämä näkyi vahvasti erityisesti ruotsalaisissa ja tanskalaisissa liikkeissä. Mutta mitä tapahtui Suomessa? Ajankohtaisohjelma 45 minuuttia haastatteli Suomen kaupan liiton edustajaa. Hänen mukaansa asiaan ei ollut syytä reagoida. Olemme Suomessa tottuneet ajattelemaan, että olemme edistyksellisiä eettisissä asioissa. Kansainvälistä eläinoikeustoimintaa ja muissa maissa otettavia edistysaskeleita seuratessa Suomen edistyksellisyys ei kuitenkaan tule esiin. Päin vastoin. Mikäli Suomi joskus olisikin ollut eettisen toiminnan edelläkävijä, nykyisin sillä ei voida kehua. Paitsi lainsäädännössä, myös yritysten toiminnassa ja ihmisten asenteissa eläinten hyvinvoinnin edistämistä kohtaan on huomattavissa paikalleen jämähtämistä. Samalla muut maat ottavat edistysaskelia. Esimerkiksi Kroatian eläinsuojelulakia voi meiltä käsin lähinnä ihailla. Asian muuttaminen vaatii jatkuvaa keskustelun ylläpitämistä. Suomalaisten tietoon olisi tuotava, että Suomi ei ole eläinten hyvinvoinnin edelläkävijä. Mutta hyvinvointivaltiona maamme voisi ja sen pitäisi olla. Aurinkoista kesän alkua ja tervetuloa mukaan Animalian kesäkiertueelle! Jäsenmaksut: Tukijäsen: 25 / vuosi, aktiivijäsen: 30 / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 20 / vuosi, ainaisjäsen: 440, yhteisöjäsen: 92,50 / vuosi. Sampo Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Lahjoitukset: Nordea Rahankeräyslupa: OKU 2480 A. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) ,

3 sisällys Pääkirjoitus Sisällys Kesäkiertueella puhutaan munista ja kanoista Millan kana saa kiinnostumaan kampanjasta Uutisia Kolumni: Antti Nylén Sanottua Risut ja Ruusut Tähdellistä luettavaa eläinten oikeuksista Älkää koskaan olko hiljaa asioista, joista välitätte Belgialainen eläinoikeusjärjestö GAIA toimii tarmolla, joka tuottaa tuloksia. Järjestön tuoreimpiin saavutuksiin kuuluu se, että suurin osa maan kauppaketjuista on luopunut häkkikananmunien myynnistä. Työ jatkuu, jotta viimeisetkin häkkimunat poistuvat hyllyiltä. Miten kertoa lapselle tehotuotannosta? Luettavaa: Jos teurastamojen seinät olisivat lasia Rauhanomaista hässäkkää Lihaa liukuhihnalta Viimeiset sata vuotta ovat merkinneet tuotantoeläinten kannalta valtavia muutoksia: eläimiä pidetään yhä suuremmissa ryhmissä ja ne on jalostettu tuotantokykynsä äärirajoille. Samalla lihansyönti maailmassa kiihtyy sellaista vauhtia, että globaalin lihankulutuksen on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Painavaa asiaa ruoasta Tietoa tuotteista, avoimesti Vegefest ensimmäistä kertaa Suomessa Lahdessa toimitaan karhujen puolesta Miehet valtaavat Animalian Eläinsuojelullisiin epäkohtiin ei uskalleta puuttua Helsingin yliopiston koe-eläinkeskuksen laajentaminen jäissä Kanoja neljässä kerroksessa Uusi lattiakanalan muoto, kerrosritiläkanala on jo laajalti käytössä Ruotsissa. Animalia vieraili yhdessä ensimmäisistä kerrosritiläkanaloista Suomessa. Kanojen lajityypillisten tarpeiden kannalta uusi kanalamuoto mahdollistaa useita parannuksia verrattuna perinteiseen lattiakanalaan. Miten voin toimia Tehtyä ja tapahtunutta Vegepalsta: Grilli kuumaksi! Sarjakuva Animalia shop laura uotila pavel losevsky vjeran lisjak Kannen kuva: Kanerva Pelli 2 /2008 3

4 Taiteella voi pehmentää vaikeitakin asiota animalian ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton kananmunakampanjan ja maskottina on kana, joka on selvästi sukua kiroilevalle siilille. Kana on mukana myös tulevana kesänä Animalian kesäkiertueella. Hahmosta on kiittäminen sarjakuvataitelija Milla Paloniemeä, jonka kynästä on syntynyt myös muuta kuvitusta Animalian käyttöön. Vastikään taiteilija pokkasi itselleen myös vuoden 2008 Sarjakuva-Finlandian. Persoonallinen siili alkoi seikkailla sarjakuvissa jo vuonna Tiukkoja ärräpäitä suustaan päästävä piikittelijä aloitti huomion herättämisen netissä, ja viime vuonna Paloniemen Kiroileva siili -albumit kapusivat jo Akateemisen kirjakaupan myydyimpien sarjakuva-albumien joukkoon. Kanahahmo sai oikeastaan alkunsa Animalian kesäleirillä. Leirillä oli ideoitu eläinhahmoja, jotka toisivat vähän vähemmän tosikkomaisesti eläinsuojelun teemoja esille. Idean pohjalta kysyttiin Milla Paloniemeltä, josko hänellä voisi olla aikaa ja kiinnostusta muuttaa ideat kuviksi. Paloniemi suostui empimättä mukaan projektiin. Olin heti innolla mukana! Hieno juttu saada olla piirrosten kautta mukana hyvässä asiassa, Paloniemi kertoo. Toteutus oli aika helppoa, kun idea oli jo mietittynä. Hahmosta tulikin sitten ulkonäöltään hyvin tuollainen mun näköinen. Ilmeikkyys hahmoissa on mulle tärkeä pointti, joten sitä piti saada. Palautteen perusteella se ilmeisesti toimii ihan kivasti ja sehän se on pääasia. Ihmiset vieroksuvat kaikenlaista saarnausta ja käskyjä, joten taide on oiva muoto tuoda esille tärkeitä asioita ärsyttämättä liikaa. Ja sarjakuvan kautta varsinkin siksi, että se on juuri sopivan helposti lähestyttävä taidemuoto. Huumori on myös hyvä keino tuoda esille jokin juttu. Ainakin itselläni jää helposti mieleen jokin joka on herättänyt jotain tunteita. Toivon mukaan ihmiset myös kysyvät itseltään miksi nauroin tälle? tai saako tällaiselle sittenkään nauraa?, Paloniemi pohtii. Eläinten oikeudet ovat Milla Paloniemelle tärkeä asia. Eläimet ovat lempiaiheeni. En piirtäisi eläimiä ellen oikeasti ihailisi niitä ja välittäisi niistä. Eläimissä on paljon huumoria ja mielenkiintoisia piirteitä ja niitä on hauska piirtää, mutta pyrin kyllä tuomaan töissäni välillä esiin myös asioiden vakavamman puolen, sarjakuvataiteilija kertoo. Olen silti aika varovainen paasaamaan asioista sarjakuvissani, mutta ainakin sarjakuvablogissani julkaisen silloin tällöin merkintöjä, jotka kuvastavat arvomaailmaani. Esimerkiksi jouluna käsittelin blogisarjiksessani kuluttamista ja lihansyöntiä ja se herättikin paljon keskustelua. Paloniemi tekee paljon valintoja myös omassa elämässään eläinten ja ympäristön puolesta. Olen kasvanut maalla ja nähnyt läheltä, millaisissa oloissa tuotantoeläimet elävät. Se kuva on piirtynyt mieleeni, enkä halua moista tukea, hän toteaa lopuksi. laura uotila Sarjakuva avaa uuden lähestymistavan Kansalaisjärjestöt kampanjoivat yleensä asioiden puolesta, jotka ovat vakavia ja voivat tuntua vaikeasti lähestyttäviltä. Jo aiheesta puhuminen saattaa joistakin ihmisistä tuntua raskaalta ja syyllistävältä. Taide ja varsinkin sarjakuva tuovat kuitenkin uudenlaisen lähestymistavan vaikeisiinkin aiheisiin. Paloniemi toivookin, että taiteen kautta voi vaikuttaa sellaisiinkin ihmisiin, joita ei muuten kovin helposti tavoittaisi. 4 2 /2008

5 Kesäkiertueella puhutaan munista ja kanoista kesä on jo ovella ja Animalian aktiivinen kesätoiminta alkaa. Tänä vuonna Animalian kesäkiertueella kerrotaan kananmunantuotannosta ja vaikutetaan kananmunien tuotantotapoihin. Animalian infoteltta kiertää yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla kesän ajan. Kiertueella kerätään kanamunakampanjan kyselylomaketta, jonka avulla jokainen voi vaikuttaa siihen, miten kananmunia tulevaisuudessa tuotetaan Suomessa. Lisäksi neuvotaan kuluttajia kananmunien korvaamisessa ja eläinystävällisten valintojen teossa. Valtakunnallisena eläinsuojelu- ja oikeusjärjestönä Animalia haluaa panostaa näkyvyyteen ympäri Suomen. Kierrämme paikkakuntia tukeaksemme paikallisia alueosastoja ja kannustaaksemme uusia jäseniä toimintaan mukaan. Kesäkiertueen yhtenä tavoitteena on myös jäsenmäärämme kasvattaminen, jotta voimme vaikuttaa eläinten asemaan entistä tehokkaammin. Tule mukaan! Toivomme näkevämme mahdollisimman monia Animalialehden lukijoita kiertueemme infoteltalla. Ohessa on kiertueen alustava aikataulu. Voit tarkistaa mahdolliset muutokset nettisivuiltamme. Myös tarkemmat paikkakuntakohtaiset osoitteet ja ajat päivitetään kesäkiertuesivuillemme. Voit myös kysyä lisätietoja Animaliasta p. (09) Animalian teltalla voi tavata paikallisia aktiiveja, keskustella eläinsuojeluaiheista, saada tietoa ajankohtaisesta Irti mun munista! -kampanjasta ja viettää mukavaa kesäpäivää. Tule siis vierailemaan infoteltalla kesän aikana! animalian kesäkiertue Sosiaalifoorumi, Tampere + Mahdollisuuksien tori Maailma kylässä, Helsinki 3.6. Jyväskylä (kävelykatu) 4.6. Tampere (Keskustori) 5.6. Tampere (Kuninkaankadun kävelykatu) Turku (kävelykatu) Oulu Vaasa Helsinki, Lasipalatsi Ämyrock, Hämeenlinna 2.7. Lahti (tori) 3.7. Imatra Big Band, Imatra (tori) 4.7. Savonlinna (katu) 5.7. Mikkeli Kuopio (tori) Joensuu (katu) Forssa Pori (Porin Mahdollisuuksien tori ja Pori Jazz) Rauma Kotka (meripäivät) Kouvola Lappeenranta Faces Etnofestivaalit, Karjaa Animalian kesäleiri Kangasalla Taiteiden yö, Helsinki Muistathan myös Animalian kesäleirin! Animalian kesäleiri pidetään tänä vuonna Jaalassa, 30 km Kouvolasta Heinolan suuntaan. Ohjelmassa on mm. eläinaiheisia luentoja, työryhmiä, hyvän kasvisruuan kokkailua, saunomista, mukavaa yhdessäoloa ja mahdollisuus tutustua toisiin animaaleihin ympäri Suomea. 2 /2008 5

6 uutiset Koonnut Eeva Suhonen Sikojen kuljetuksiin uudet ajoneuvot Hyvinvointitukea ei saa myöntää liian helpolla ruotsalainen vaatejätti Hennes & Mauritz on liittynyt kansainväliseen Turkittomien vaateliikkeiden Fur Free Retailer -merkintäjärjestelmään. H&M liikeketju toimii tällä hetkellä 28 maassa ja sen liikevaihto kasvoi viime vuonna 15%. Ketjulla on 1500 liikettä pääosin Euroopassa, USA:ssa ja Kanadassa, mutta myös esimerkiksi Kiinassa. Turkiton merkki on kansainvälisen Fur Free Alliance -verkoston ylläpitämä merkintäjärjestelmä, johon sitoutuneet vaateliikkeet ja jälleenmyyjät eivät pidä valitoukokuun alusta voimaan astui uusi maa- ja metsätalousministeriön tukimuoto, eläinten hyvinvointituki. Tuki on tarkoitettu nauta- ja sikatiloille ja tukea voi saada ministeriön määrittelemät perusehdot täyttävä tila. Animalia pitää tukea sinänsä myönteisenä, mutta suhtautuu kriittisesti siihen, että tuottajan on mahdollista saada tukea vain perusehdot eli eläinsuojelulain vaatimukset täyttämällä ja terveydenhoitosuunnitelman tekemällä. Käytännössä siis lähes kaikki tilat ovat oikeutettuja tukeen ilman parannuksia eläinten hyvinvointiin. Tuen perusehtojen lisäksi on olemassa lisäehtoja, jotka ovat niin väljiä, että niistä vähintään yhden toteuttamisen tulisi olla ehdoton edellytys tuen saamiselle. Tällä hetkellä lisäehtona on esimerkiksi palontorjunta- ja pelastussuunnitelma kanerva pelli eläintiloille. Animalian mielestä paloturvallisuuden tulisi ehdottomasti kuulua tuen perus- eikä lisäehtoihin. Samoin perusehtoihin tulisi sisällyttää se, että kytketyn eläimen on mahdollista toteuttaa luonnollisia liikeratojaan ja kehonhoitoaan. Lisäksi tuen vaatimusta eläinten ryhmässä pidosta tulisi laajentaa myös yli viikon ikäisiin vasikoihin. Vasikan luontaisen käyttäytymisen perusteella on oleellista, että vasikka saa olla ryhmässä. Animalia suhtautuu myös kriittisesti siihen, että vaikka tilalla pidetään nautoja parsissa, se voi saada hyvinvointitukea. Tukirakenne kulkee nimellä Eläinten hyvinvointia edistävät tuet. Animalian mielestä pitäisi olla itsestään selvää, että tukirakenne pyrkii nimenomaisesti eläinten hyvinvoinnin huomattavaan edistämiseen, ei vain eläintuotannon tukemiseen. sikojen kuljetuksiin on hyväksytty noin vuoden koekäytössä ollut kolmikerroksinen ajoneuvo. Auto täyttää uudistuneen lainsäädännön vaatimukset. Uudet autot tulevat vähitellen korvaamaan vanhat, kaksikerroksiset ajoneuvot. Eläinmäärä kolmikerroksisessa kuormatilassa on noin 25 prosenttia suurempi kuin kaksikerroksisessa. Tutkimusten mukaan sikojen luontainen ryhmäkäyttäytyminen niiden nojatessa toisiinsa seisoessaan, istuessaan tai maatessaan tulisi paremmin esiin kolmikerrosperävaunussa. Kuitenkin sikojen käyttäytymisestä liikkuvassa eläinkuljetusautossa ei ole saatavilla vastaavaa tietoa. Uutta kuljetusautoa on tutkittu käytännön olosuhteissa vertailukohteena vanha kaksikerroksinen ajoneuvo. Tutkimuksessa sikojen käyttäytymistä kontrollissa ja koekorissa arvioitiin lastauksen alusta purkuun kahdeksan videokameran avulla. Euroopan yhteisön asetus eläinten kuljetuksesta ja laki eläinten kuljetuksesta tulivat voimaan tammikuussa Säädösten tarkoituksena on suojella eläviä eläimiä kuljetuksessa ja sen yhteydessä vahingoittumiselta ja sairastumiselta sekä kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä. Hennes & Mauritz liittyi turkittomien vaateliikkeiden merkintään koimissaan turkiksia tai turkissomisteisia tuotteita. Vain järjestelmään sitoutuneilla liikkeillä on oikeus käyttää Fur Free Retailer -kettulogoa. Turkittomaan merkintäjärjestelmään mukaan haluavan yrityksen tulee ottaa Suomessa yhteyttä Animaliaan. Tällä hetkellä turkittomien vaateliikkeiden Suomen listalla on mukana jo 28 liikettä. Tunnetuista kansainvälisistä vaatemerkeistä turkittomaan merkintäjärjestelmään ovat Hennes & Mauritzin ohella sitoutuneet myös mm. Indiska ja Marks & Spencer. Suomalaisista liikkeistä mukana on Pariisin muotiviikoillakin mainetta kerännyt IVANAHelsinki sekä 24 muuta kotimaista yritystä. Vastikään Hennes & Mauritz ilmoitti boikotoivansa myös australialaista merinovillaa, joka on tuotettu tekemällä lampaille kivulias mulesing-leikkaus. Myös useat muut kansainväliset vaateketjut kuten Jack&Jones ja Timberland ovat ilmoittaneet luopuvansa mulesing-menetelmällä tuotetun merinovillan hankkimisesta. 6 2 /2008

7 kolumni Kolumni Antti Nylén Mitä katolinen kirkko opettaa eläinten oikeuksista? harva tietää on tylsä retorinen rakenne, mutta harva tietää, mitä katolinen kirkko opettaa eläimistä arvelen, etteivät edes eläinoikeusaktivistit yleensä tiedä, vaikka kuuluvatkin maamme älylliseen parhaimmistoon. Katolisen kirkon katekismus on seikkaperäinen selvitys kirkon opetuksesta. Pykälät käsittelevät ei-inhimillistä luomakuntaa yleisesti ja eläimiä erityisesti. Toisin sanoen kirkko opettaa eläimistä samoin kuin perinteinen eläinsuojeluaate: ihmisiltä vaaditaan kohtuutta, hienotunteisuutta suhteessa eläimiin. Katekismuksen kappaleessa päätelläänkin, että tarpeeton kärsimyksen tuottaminen eläimille ja niiden tarpeeton surmaaminen sotii ihmisen arvokkuutta vastaan. Opetusta voisi moittia jyrkästä ihmiskeskeisyydestä. Eikö eläinten tappaminen turhan takia ollenkaan loukkaa eläinten arvokkuutta? Painottaisin kuitenkin päätelmässä kahdesti esiintyvää sanaa tarpeeton. Tiedetään niin hyvin kuin mitään voi tietää että liha on meille täysin tarpeetonta. Paavi käyttää usein ilmausta kuoleman kulttuuri saarnatessaan aborttia vastaan, mutta onko kuoleman viljely missään yhtä kylmäveristä kuin nykyisessä lihateollisuudessa? Tehotuotanto pelkkä termi kertoo paljon! on luomakunnan arvon polkemista. Siksi se on myös Luojamme alentamista ja sumentamista, syntiä. Se on ennen kaikkea kärsimyksen massatuotantoa, mutta ei vain eläinten. Irvokkaan väkivallan hätistely mielestä joka päivä, Eläimet ovat katekismuksen mukaan Jumalan luomistekoja, jotka pelkällä olemassaolollaan ylistävät ja kirkastavat Jumalaa. Eläimillä ei niinkään ole oikeuksia kuin annettu arvonsa, jota ei tule halventaa. Herruutemme luontoon nähden ei ole absoluuttinen. lounaalla ja illallisella, on ponnistus, joka saa ihmiset voimaan pahoin. Lihateollisuus todellakin sotii ihmisen arvokkuutta vastaan. Luulen, että laaja yleisö otti aktivistien taannoisen videokampanjan melko hyvin vastaan siksi, että torjutun kohtaamisessa on oma helpotuksensa. Mutta syntien tunnustaminen ilman parannusta ei merkitse mitään. Sen tähden, arvoisa laaja yleisö, sinulla on vain yksi vaihtoehto: veganismi. Kirjoittaja on esseisti ja suomentaja Sanottua Risut ja ruusut Valtava muutos on vielä edessä. YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO on ennustanut, että kymmenen vuoden kuluttua kehitysmaissa syödään 30 prosenttia enemmän nautaa ja 50 prosenttia enemmän sikaa. Lihansyönnin kasvu muuttaa maailman ruokatottumuksia, Helsingin Sanomat Uruguayssa rikottiin grillaamisen maailmanennätys sunnuntaina. Maan pääkaupungissa Montevideossa yli tuhat ihmistä osallistui tapahtumaan, jossa grilliin lyötiin yhteensä 12 tonnia naudanlihaa. Grillijuhlien alkajaisiksi palomiehet sytyttivät kuusi tonnia grillihiiliä armeijan rakentamassa lähes puolitoista kilometriä pitkässä grillissä. Paikalla olleet katsojaa itkivät ilosta, kun paikalla ollut Guinnessin ennätysten kirjan edustaja ilmoitti maailmanennätyksen syntyneen. 12 tonnilla lihaa sai maailman suurimmat grillijuhlat, Helsingin Sanomat Maa- ja metsätalousministeriölle siitä, ettei hanke Kansallisen Vaihtoehtomenetelmäkeskuksen perustamiseksi ole edennyt monista vetoomuksista huolimatta. Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen solututkimuskeskukselle aktiivisesta tutkimustyöstä eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseksi. kuvitukset eeva suhonen 2 /2008 7

8 Tähdellistä luettavaa eläinten oikeuksista teksti: salla tuomivaara, elisa aaltola Kesä lähestyy ja vihdoin voi tarttua niihin kirjoihin, jotka ovat jo pitkään odottaneet lukulistalla! Esimerkiksi yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus kattaa kirjoja mitä erilaisimmista aiheista ja julkaistujen teosten määrä kasvaa jatkuvasti. Salla Tuomivaara ja Elisa Aaltola esittelevät seuraavassa lukijoidemme iloksi 10 klassikkoteosta, joita on ainakin pienellä vaivalla saatavilla myös kirjastoista ja nettikaupoista. Regarding animals Arluke, Arnold & Sanders, Clinton (1996) Haluatko ymmärtää miten omistajat puhuvat koiriensa puolesta erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, miten löytöeläintaloissa työskentelevät selviytyvät työhönsä sisältyvästä eläinten lopettamisesta tai miten eri tavoin kädellisiä kohdellaan erilaisissa eläinkokeita tekevissä laboratorioissa? Yhdysvaltalaissosiologien vuosia kestänyt tutkimustyö ihmisten ja eläinten välisten suhteiden monimuotoisella kentällä on tuottanut kiinnostavaa tietoa siitä, miten ristiriitainen suhteemme eläimiin rakentuu arkipäivän tilanteissa. Arluke ja Sanders selittävät miten luovimme näiden sekä hellyyden että hyväksikäytön täyttämien eläinsuhteidemme keskellä. Animals and modern cultures: a sociology of human-animal relations in modernity Franklin, Adrian (1999) Jos Arluke & Sanders pohtivat miten me elämme nykyisten ristiriitaisten eläinsuhteidemme keskellä, niin Franklin kertoo, kuinka suhteemme eläimiin ovat nykyiseen muotoonsa kehittyneet. Australialaissosiologi myös pohtii mihin suuntaan eläinsuhteemme mahdollisesti on muuttumassa ja uskoo suunnan olevan kohti empaattisempia, välittävämpiä eläinsuhteita. Hänen tarkastelunsa kohteena ovat niin lemmikit kuin maatalous ja lihankulutuskin, metsästystä ja eläintarhoja unohtamatta. Man and the natural world. A history of the modern sensibility / Man and the natural world Thomas, Keith (1983) Changing attitudes in England, Jos Franklinin perspektiivi ei vie tarpeeksi kauas historiaan, tarjoaa Man and the natural world näkymän eläinsuhteidemme kehittymiseen jo 1500-luvulta lähtien, 1800-luvun loppuun yltäen. Keith Thomaksen historiallinen tutkimus luontosuhteemme muutoksesta voidaan lukea myös yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen klassikoihin, sillä se tiivistää ne olennaiset muutokset, jotka muokkasivat moderneista eläinsuhteista sellaisia, jollaisia ne vielä tänä päivänä pitkälti ovat. Meat: a natural symbol ja Vialles Fiddes, Nick (1991) ja Animal to Edible Vialles, Noëlie (1994). Ranskankielinen alkuteos Lihansyönnin tavat, lihakarjan kasvatuksen ja teurastamisen muutokset sekä lihan merkitykset ihmisille ovat olleet aiheina lukuisissa tutkimuksissa. Englantilaisen Fiddesin ja ranskalaisen Viallesin antropologiset tutkimukset ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta kummatkin arvostettuja liha-klassikoita. Fiddes keskittyy lihan suureen merkitykseen kulttuurissamme, Vialles siihen prosessiin, jossa elävistä eläimistä tuotetaan ruokapöytäämme kelpaavia, elottomia elintarvikkeita. Vialles myös perehdyttää lukijan ranskalaisen teurastamolaitoksen muutokseen. The animals reader: the essential classic and contemporary writings Kalof, Linda ja Fitzgerald, Amy (toim.) (2007) Viime vuonna ilmestynyt artikkelikokoelma tarjoaa todella monipuolisen katsauksen eläinsuhteiden ja eläintutkimuksen maailmaan. Mukana on kirjoituksia Aristoteleesta Descartesin ja eläinfilosofien kautta tuoreimpiin yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen teksteihin. Aiheina eläimet filosofisina ja eettisinä subjekteina, eläimet refleksiivisinä ajattelijoina, kotieläiminä, lemmikkeinä ja ruokana, eläimet symboleina, spektaakkeleina ja urheilun välineinä sekä tieteen kohteina. Tekstien ohella kirjaa kuvittavat Britta Jaschinskin huikeat mustavalkokuvat eläintarhaeläimistä. ST Oikeutta Eläimille Eläinten vapautuksen filosofiaa Singer, Peter (2007) Peter Singerin teosta Animal Liberation (1975) pidetään nykyisen eläinetiikan aloittajana. Singer on utilitaristi, eli kannattaa seurausetiikkaa. Oikeutettu teko on sellainen, jolla on parhaat seuraukset. Singerin mukaan seurauksia tulee arvioida intressien (esim. intressi saada ravintoa ) tyydyttymisen näkökulmasta. Toimin siis oikein silloin, kun pyrin maksimoimaan intressien tyydyttymisen. Toinen oleellinen tekijä on tasavertaisuus. Kaikkien osapuol- 8 2 /2008

9 Lisää kirjavinkkejä: elaintutkimus/post-30.htm Animals and Why They Matter Midgley, Mary (1983) ten intressit on otettava tasavertaisesti lukuun, riippumatta niiden kantajan rodusta, sukupuolesta, sosiaalisesta asemasta, älyllisistä kyvyistä tms. Radikaalin Singerin teoriasta tekee se, että Singerin mukaan yhtä lailla kuin rotu tai sukupuoli, on myös laji epäoleellinen tekijä. Ainut moraalisen statuksen kriteeri on kyky omata intressejä, minkä Singer sitoo kykyyn kokea. Marleenan intressit ovat siis moraalisesti merkityksellisiä, jos Marleena kokee niin tyydyttymisen tai tyydyttymättä jäämisen jollakin lailla. Tästä syystä myös eläimet on otettava lukuun moraalin saralla. Muutoin toimiminen on rasismiin verrattavissa olevaa lajisortoa, eli spesismiä. Singer käyttää runsaasti käytännön esimerkkejä eläintuotannon ja eläinkokeiden saralta ja tarjoaa voimakkaita argumentteja eri eläinten hyväksikäytön muotoja vastaan. The Case for Animal Rights Reagan, Tom (1983) Reagan kannattaa deontologiaa ja tarkemmin sanottuna oikeusteoriaa, jonka mukaan moraali ei riipu seurauksista vaan periaatteista. Oikeusteoria myös korostaa yksilön itseisarvoa ja oikeuksia. Reganin mukaan arvo ja oikeudet eivät taaskaan riipu rodusta, sukupuolesta, sosiaalisesta asemasta tai älykkyydestä, vaan ovat tasavertaisia kaikkien olentojen kesken. Jälleen radikaalin teoriasta tekee se, että myös eläimillä on itseisarvoa ja oikeuksia. Regan osoittaa, että ainoa hedelmällinen perusta itseisarvolle on kyky olla oman elämänsä subjekti, mikä edelleen nojaa kykyyn kokea. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suuri osa eläinkunnasta on arvon ja oikeuksien piirissä, eikä eläintuotannolle, eläinkokeille, metsästykselle, yms. voida löytää oikeutusta. Regan on vaikealukuisempi kuin Singer, mutta filosofisesti varsin vahva. Midgley kritisoi rationalismia, minkä mukaan moraalin perusta löytyy etäisestä, neutraalista järjestä, ja mikä unohtaa tyystin tunteiden ja kokemusten merkityksen. Järki on tärkeä tekijä, mutta tunteet vaikuttavat ihmisessä yhtälailla. Tunteet unohtava moraali on väistämättä vaillinaista ja jopa psykopaattista. Erityisesti empatialla on tärkeä asema. Kun rationaalisuus on avittanut antroposentrisen eli ihmiskeskeisen ajattelutavan valta-asemaa, auttaa empatia näkemään eläimet toisessa valossa. Kuten me, ne ovat kokevia olentoja, joilla on omat halunsa, tarpeensa, intressinsä jne. Kuten Regan ja Singer, suhtautuu Midgley varsin kriittisesti mm. eläintuotantoon. Midgleyn kirja on helppolukuinen, jahka englanninkieli luonnistuu. The Sexual Poltics of Meat Adams, Carol (1991) Adams lähestyy eläinten toissijaista asemaa kulttuurin kautta, sitoen sen yhteen naisten alistamisen kanssa. Adamsin mukaan sorto perustuu toisen olennon arvon mitätöintiin ja valtaa tukevien kulttuuristen tekstien toistamiseen. Meidän on keskityttävä sortomekanismien purkamiseen yleisellä tasolla, muutoin luovumme yhdestä sorron muodosta ja siirrymme toiseen (esimerkkinä lihaa syövä feministi). Eläinten alistaminen, kuten naisten seksualisointi, perustuu ennen kaikkea objektifioinnin (eläin on lihaa), fragmentoinnin (eläin on maitoa, lihasta, jne.) sekä kuluttamisen (eläin on tuote) varaan. Näitä toistetaan kulttuurisissa teksteissä samalla kun itse elävä eläin on poissaoleva viittauskohde, mikä puolestaan mahdollistaa eläinten yksilöllisyyden ja arvon sivuuttamisen. Meidän on tuotava eläin takaisin läsnäolevaksi, muun muassa korostamalla kasvissyöntiä positiivisena, äänekkäänä kannanottona. Adams kirjoittaa helppotajuisesti ja tarjoaa runsaasti mielenkiintoisia historiallisia tulkintoja. EA 2 /2008 9

10 gaia Älkää koskaan olko hiljaa asioista, joista välitätte Belgialaisen eläinoikeusjärjestö GAIA:n tuoreen kampanjoinnin ansiosta lähes kaikki belgialaiset kauppaketjut ovat luopuneet häkkimunien myynnistä. Myös Belgian hallitus on tehnyt osansa ja tukee enemmän lattiakasvatukseen kuin virikehäkkituotantoon siirtyviä tuottajia. ann degreef oli mukana perustamassa Belgiaan eläinoikeusjärjestö GAIA:a (Global Action in the Interest of Animals) 15 vuotta sitten. GAIA toimii kaikkien hyväksikäytettävien eläinryhmien puolesta monipuolisin keinoin. Järjestö tekee niin poliittista vaikuttamista, yritysyhteistyötä kuin ruohonjuuritason vaikuttamista, esimerkiksi kouluvierailuja. Jäseniä järjestöllä on tällä hetkellä noin GAIA on Belgiassa hyvin tunnettu ja belgialaiset ovat usein järjestön aloitteiden kannalla. Belgiassa, kuten monissa muissakin maissa, ihmiset haluavat eläinten kohtelua parannettavan. Lainsäädäntöön vaaditaan muutoksia, mutta valitettavasti poliitikot eivät noudata kansalaisten tahtoa. Esimerkiksi noin 80 % belgialaisista puoltaa mielipidemittausten mukaan turkistarhauksen kieltämistä lailla. Toistaiseksi lakimuutosta ei kuitenkaan ole tehty, Ann kertoo ja jatkaa: Valitettavasti ihmisten toiveet eläinten hyvinvoinnin parantamisesta näkyvät vain heikosti kulutuskäyttäytymisessä. Tosin osa vastuusta kuu- luu myös kaupoille. Tuotteiden merkinnät ja sijoittelu tiloissa vaikuttavat huomattavasti ihmisten kulutusvalintoihin. Yksi GAIA:n menestyksekkäistä kampanjoista on kananmunakampanja, jolla on pyritty siirtämään kananmunantuotantoa pois häkkikanaloista. GAIA:n kampanjoinnin ansiosta enää muutama belgialainen kauppaketju myy häkkimunia, mukaan lukien virikehäkkimunat. Supermarkettien ohella myös monet muut ravitsemusliikkeet ovat luopuneet häkkimunien käytöstä. Näin on tehnyt muun muassa McDonalds, IKEA ja osa yliopistoruokaloista. Tämän seurauksena tuotanto on siirtymässä erilaisiin lattiakasvatuksen muotoihin. Yksittäiset ihmiset ovat ottaneet osaa ja antaneet palautetta kaupoille. Jäljellä olevista edelleen häkkimunia myyvistä kaupoista taas yksi on suuren kuluttajapalautteen seurauksena ilmoittanut päivämäärän, jonka jälkeen häkkimunat poistuvat valikoimista. Kaupat, jotka eivät suostu luopumaan häkkimunien myyn /2008

11 lars sundström Jotta kuluttajat muistaisivat elävät eläimet elintarvikkeen takana, GAIA:n merkintäjoukot varustavat esimerkiksi hanhenmaksapurkit sairaan eläimen maksaa -tarroilla. Antakaa asiakaspalautetta, kirjoittakaa poliitikoille, puhukaa ihmisille, kirjoittakaa mielipidekirjoituksia. Vaatikaa muutosta. nistä tulevat jatkossa olemaan keskeinen kampanjakohteemme. Tulemme muun muassa seuraamaan yritysten rekkoja ympäri Belgiaa ja ajamme niiden perässä kertoen mainostauluin kuluttajille yritysten haluttomuudesta ottaa eläinten hyvinvointi huomioon. Ann kertoo. Yksi syy GAIA:n työn tuloksellisuudelle on varmasti se, että järjestö tunnetaan Belgiassa peräänantamattomuudestaan ja tiedotustoiminnastaan. Yritykset haluavat välttää negatiivista mainetta. Sitä on tiedossa, mikäli muutoksia ei tapahdu. GAIA:n toimintatapoihin kuuluu esimerkiksi niin kutsuttu merkintäryhmä, joka käy ajoittain kaupoissa liittämässä tuotteisiin lisäinformaatiota eläinkunnantuotteiden tuotantotavoista. Esimerkiksi hanhenmaksapurkit saavat kauppojen hyllyillä usein lisämerkinnän: kidutetun eläimen sairasta maksaa. Järjestö toimii kuitenkin aina avoimesti ja varustaa tarramerkinnät omalla logollaan. Pitkän linjan kokeneena kampanjoijana ja eläinten puolestapuhujana myös Annilla on esitettävänään tuttu pyyntö: On tärkeää, että ihmiset tukevat eläinoikeusjärjestöjen toimintaa, jotta asioihin saadaan muutoksia. Se yksinään ei kuitenkaan riitä. Asioiden muuttamiseksi tarvitaan mahdollisimman monen ihmisen arkipäiväistä panosta. Eläinten puolestapuhujia tarvitaan paljon ja puhua voi missä tahansa, milloin tahansa. Antakaa asiakaspalautetta, kirjoittakaa poliitikoille, puhukaa ihmisille, kirjoittakaa mielipidekirjoituksia. Vaatikaa muutosta. Älkää koskaan olko hiljaa asioista, joista välitätte. kati pulli 2 /

12 Miten kertoa lapselle tehotuotannosta? Kun lapsi jossain vaiheessa alkaa pohtia eläinten ja ihmisten suhdetta, aikuisilla on erilaisia keinoja suhtautua ihmettelyyn. Onko olemassa oikeaa tapaa kertoa lapselle tehotuotannosta vai pitäisikö aihe kenties jättää kokonaan käsittelemättä? lapsilla on luonnostaan läheinen suhde eläimiin. Eläimet inhimillistetään satujen kautta, minkä lisäksi monissa perheissä on lemmikkejä. Maitopurkin kyljessä hymyilevä lehmä on useille se ensimmäinen mielikuva maataloustuotannosta. Ennemmin tai myöhemmin lapsuuden käsitykset eläimen ja ihmisen suhteesta joutuvat kuitenkin kyseenalaistetuksi. Ihmettelyn saattaa laukaista juliste häkkikanalasta tai televisio-ohjelma tehosikalasta. Ennen sopuisassa yhteiselon maailmassa onkin äkkiä julmuutta, joka kohdistuu lapselle tärkeään asiaan, eläimeen. Rehellinen keskustelu vanhempien valttina Kotkalainen Katja Forsström päätti kertoa lapselleen tehotuotannosta avoimesti. Hän kävi ensimmäisen keskustelunsa asiasta poikansa Aatun kanssa kun tämä oli kolmevuotias. Keskustelimme ravintolassa, kannattaako valita lihaton vaihtoehto, possua vai nautaa. Keskustelut ovat lähteneet vanhemman aloitteesta lapsen ollessa aivan pieni. Keskusteltu on muun muassa siitä, mitä ruoka sisältää, mistä se on tullut ja tehty ja millä tavoin. Aatu on nyt neljätoistavuotias. Katja on joutunut luopumaan kasvisruokavaliosta vaikean anemian vuoksi, mutta tehotuotantokysymykset ovat hänelle edelleen tärkeitä. Keskustelemme jatkuvasti näistä asioista. Possujen kasvatusolosuhteet, sioille ilman kivunlievitystä suoritettavat toimenpiteet ja se, etteivät emakot pääse liikkumaan porsimishäkeissään, ovat Aatun mielestä järkyttäviä asioita. Lisäksi Aatu haluaa valita kaupasta luomumunia. Turkistaloutta vastustaa koko perhe. Kaikki vanhemmat eivät kannata tällaista rehellisyyttä. Joidenkin mielestä lapsen hyvinvointia mahdollisesti uhkaavan materiaalin levittäminen tulisi kokonaan kieltää. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi kaikenlaisten tehotuotantoa vastustavien kampanjoiden poistamista katukuvasta. Lasten suojeleminen informaatiolta on kuitenkin paitsi mahdotonta, myös lyhytnäköistä. Lapset tarvitsevat aikuisia auttamaan heitä ymmärtämään todellista maailmaa. Katja Forsströmin ihanteena olisi dialogi, jossa sekä vanhemmat että lapset voisivat vapaasti muodostaa mielipiteensä faktojen pohjalta. Avoin keskustelu tehotuotannosta on ollut Katjan mielestä oikea valinta sekä lapsen että vanhempien kannalta. Hän aikoo aikanaan kertoa tehotuotannosta myös puolivuotiaalle tyttärelleen Sofille. Lapselle puhuttava lapsen ehdoilla Maria Saarivuo-Siren on perustellut lapsilleen, miksi äiti ei syö lihaa. Koululaisille asioista voi jo puhua niiden oikeilla nimillä. Vanhempien on tärkeää ymmärtää, ettei lapsi välttämättä jaa kaikkia vanhempiensa näkemyksiä. Tehotuotannosta keskusteleminen on tärkeää, mutta se on tehtävä niin, ettei lasta pakoteta väkisin seuraamaan vanhempiensa valintoja. Lapsen on voitava tehdä omat ratkaisunsa. Liharuoasta pidättäytyvän vanhemman ei tulisi tuomita tai syyllistää lasta, jos tämä haluaa syödä lihaa. Katja Forsström sanoo. Samoilla linjoilla ovat Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton pääsihteeri Jehki Härkönen ja hänen puolisonsa Anni Viren. Heidän lapsensa, Olga ja Opri, ovat vielä liian pieniä miettimään tehotuotannon eettisyyttä. Vanhemmat ovat kuitenkin jo miettineet, miten asiasta tullaan keskustelemaan. Olemme kaikki kasvissyöjiä, mutta lapsillamme on valinnanvapaus oman ruokavalionsa suhteen heti, kun osaavat siihen itse vaikuttaa, Jehki ja Anni vakuuttavat. Lapselle puhuttaessa on tärkeää ottaa huomioon hänen kehitysvaiheensa. Melkein kaikkia asioita kannattaa käsitellä jo pientenkin lasten kanssa. Kysymys on vain tasosta, jolla niitä käsitellään. Täytyy tietenkin miettiä mitä tuo esiin ja missä vaiheessa, jotta lapset eivät ahdistu liikaa. Avoimesta tiedonvälityksestä on harvoin haittaa lapsille. Vanhempien täytyy tietysti olla valmistautuneita käymään läpi ikävämpiä asioita lastensa kanssa. Jehki ja Anni eivät ole huolissaan lastensa tulevista kysymyksistä. Pikemminkin odotamme innolla keskusteluita lasten kanssa. Hankalampia keskusteluja voi tulla siitä, miksi kaverit syövät lihaa, vaikka meillä ei. Länsi-Vantaan Vihreiden Ryhmän puheenjohtaja, luokanopettaja Maria Saarivuo-Siren on myös pohtinut erilaisia tapoja kertoa lapsille tehotuotannosta. Hänen omat lapsensa syövät päiväkodissa lihaa, eikä Saarivuo-Siren halua vielä ahdistaa heitä kertomalla eläinten kohtelusta. Toisaalta toki kerron heille, miksi en itse syö lihaa: äidin mielestä ei ole reilua syödä eläimiä. Koululaisille asioista voi kertoa rehellisemmin, edelleen lapsen ikä huomioon ottaen. Kerrommehan me alaluokkalaisille sodastakin, mutta ei meidän tarvitse mässäillä verellä tai muulla kauhulla. Sodan oikeutuksen opettaja voi kuitenkin kyseenalaistaa. Mielestäni sama pätee ainakin jossakin määrin tehoeläintuotannosta kertomiseen /2008

13 ar / stockxpert Onko tehotuotanto tabu suomalaisissa kouluissa? On paljon vanhempia, jotka eivät ole halukkaita kertomaan lapsilleen tehotuotannosta lainkaan. Yhteiskunnan viralliset tahot eivät myöskään tarjoa omasta aloitteestaan tasapuolista informaatiota. Tästä syystä tehotuotannosta kertominen jää useimmiten erilaisten järjestöjen vastuulle. Keinoihin kuuluu muun muassa kouluissa tehtävä valistustyö. Ruotsissa Djurens Rätt- eläinsuojelujärjestö julkaisee koululaisille suunnattua Rädda Djuren- nimistä lehteä. Järjestön tiedottaja Lise-Lott Alsenius kertoo, että tarkoituksena on ollut luoda foorumi, jossa lapset ja nuoret voivat keskustella eläinten oikeuksista heille sopivilla tavoilla. Lehtemme levikki on yli Lähtökohtamme on, että lehdessä kerrotaan tehotuotannosta erilaisilla tavoilla kuin aikuisille suunnatussa materiaalissa. Suomessa valtamedian uutiskynnyksen on viimeksi ylittänyt Länsi-Vantaan Vihreiden vaatimus siitä, että Vantaan kouluissa, päiväkodeissa ja muussa kaupungin järjestämässä ruokailussa tarjottaisiin kerran viikossa pelkästään kasvisruokaa. Ryhmän puheenjohtaja Saarivuo-Siren kertoo ajatuksen lähteneen hänen oman työpaikkansa, Vierumäen koulun, kasvisruoan vähäisestä suosiosta ja huonosta laadusta. Hänen mukaansa lapset ovat kiinnostuneita sekä eläinten oikeuksista että muista moraalisista kysymyksistä. Aikuiset tietävät tämän eivätkä halua asiasta puhuttavan, koska tehotuotantoa ei voi puolustella järkiargumentein. Saarivuo-Siren on tästä syystä skeptinen aloitteen etenemisen suhteen. Yhteiskunta ei ole valmis tukemaan tehotuotannon epäkohdista kertovan informaation levittämistä lapsille. En usko, että ehdotusta hyväksytään vielä vuosiin. Lihantuotannon ongelmat kotimaassamme on tabu, josta suomalaiset eivät ole vielä valmiita keskustelemaan. Aiheesta ei puhuta kouluissa, sillä opettajat pelkäävät oman asemansa puolesta.. Nykykulttuurissamme monet ongelmat halutaan lakaista maton alle, ja kun ne ovat siellä, voidaan huokaista helpotuksesta. Aiheesta tulisi kuitenkin puhua sekä eettisistä, ekologisista että terveydellisistä syistä. seija lappalainen 2 /

14 luettavaa Jos teurastamoiden seinät olisivat lasista Rauhanomaista hässäkkää Earthlings (2005) Ohjaus & Käsikirjoitus: Shaun Monson; Ääni: Joaquin Phoenix; Musiikki: Moby Video on lainattavissa Animalian kirjastosta. rasismi, seksismi ja spesismi rodut, sukupuolet ja lajit. Yhdysvaltalainen dokumentti Earthlings kuvaa, millaisia seurauksia lajisyrjinnällä on ihmisen ja niiden muiden eläinten välisiin suhteisiin. Dokumentin rakenne muodostuu ihmisten asettamista käytännöistä, joihin eläimiä asetetaan. Dokumentin nimi, Earthlings (suom. maan asukit, maapallon asuttajat), pyrkii lajisyrjinnästä vapaaseen ilmaisuun, jonka kautta tuodaan eri lajit yhteen, osaksi yhteistä kokonaisuutta, jossa toislajisia eläimiä ei kohdella esineinä, joilla tyydyttää ihmisten triviaaleja haluja. Kuvaajien piilotetut kamerat kulkevat mukana muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa, Espanjassa ja Intiassa. Käydään lemmikkieläinten kasvattamoissa, koe-eläin-laboratorioissa, tuotantoeläintiloilla, armeijassa, sirkuksissa, kalastusaluksilla lista on pitkä ja materiaali veristä, turhankin veristä. Joskus vähemmän on enemmän. Shokeeraavan kuvamateriaalin ohessa Gladiaattorin ja Johnny Cashin näyttelijänä tutuksi tulleen Joaquin Phoenixin ääni kertoo eläinfilosofioiden perusteita, kaunokirjailijoiden huomioita ihmisten suhteista eläimiin ja modernien eläinsuhteiden tunnuslukuja miljoonia vammoja, tauteja, väärinkäytöksiä, ruumiita. Shokkivaikutelma on taattu. Minulle henkilökohtaisesti tämä 95-minuuttinen näyttäytyy ensisijassa kuvauksena ihmisestä äärettömän väkivaltaisena olentona. Ihmisen tuhovimma ei jää mitenkään epäselväksi. Kun kertoja-ääni lukee kokoelmaa eläinfilosofian klassikkoja, odotan hivenen syvemmälle menevää analyysia siitä, miten ihminen tähän puolitoistatuntiseen kärsimyskavalkadiin on kykenevä. Miten rakenteellinen väkivalta perustellaan? Miksi sikaa pulttipistoolilla päähän ampuva teurastaja kutsuu kohdettaan teennäisen iloisesti lauleskellen omaksi kullakseen? Miksi kouluttaja hakkaa norsua, vaikka on selvää, että eläin on hämmentynyt ja peloissaan, eikä väkivallasta ole edes välineellistä hyötyä? Nyt mahdollisen selityksen lähtökohta nimetään spesismi ja siitä johtuva välinpitämättömyys, tietämättömyys, torjunta. Näiden ilmiöiden analyyttisempi kartoittaminen olisi mielenkiintoista. Herättäjänä Earthlings hoitanee asiansa. Sitä, mistä rauhassa nukkuvien unilääke on valmistettu, se ei kerro. Ehkä asia kuuluu ajatella itse. Hässäkkä. Pasifistinen toimintaopas Turunen, Elina (toim.) Suomen Sadankomitea ry. 90 s. Kirjaa voi tilata Sadankomitealta 5 euron hintaan. sadankomitea julkaisi alkuvuodesta 2008 pasifistisen toimintaoppaan. Oppaassa esitellään erilaisia toimintamuotoja katuteatterista media-aktivismiin. Kirjoittajina toimivat eri alojen aktivistit, joilla on käytännön kokemusta esiteltävästä toiminnasta. Vihkosen ensimmäinen osa käsittelee väkivallattomuuden periaatetta ja toiminnan suunnittelua, kokouskäytäntöjä, tiedottamista ja muita toiminnan aloittamista helpottavia keinoja. Toinen ja mielenkiintoisin osa kirjasesta esittelee erilaisia toimintaideoita ja -mahdollisuuksia. Esittelyssä on esimerkiksi maailmaa parantava sambaryhmä, musiikin käyttö mielenosoitusten apuna, katu-urheilu, performanssit, katutaide, talonvaltaaminen, metsämielenosoitukset, antimainokset ja pelien hyödyntäminen kampanjoinnissa. Näkökulma on enimmäkseen käytännöllinen, eli toimintamuotoja esitellään käytännön vinkkien antamisen hengessä. Kirjasen runsaasta kirjoittajajoukosta johtuen kokonaisuus on hieman hajanainen, mutta kuten saatesanoissa todetaan, oppaan on tarkoitus tarjota värikäs kuva erilaisista toimintamahdollisuuksista. Opas on julkaistu Sadankomitean nuorisohankkeen puitteissa, joten nuorille suunnattu teksti on helppolukuista. Toisaalta opas sopii myös vanhemmille toimijoille, ja osa tietoiskuista onkin kirjoitettu akateemisempaan tyyliin. Oppaasta voi olla hyötyä kaikenikäisille toimintaan innostajana ja toimintaideoiden tarjoajana. Teoksen rikkonainen muoto tekee siitä ennemminkin tietosanakirjamaisen selailtavan kuin kannesta kanteen luettavan kokonaisuuden. Parhaimmillaan opas voisikin toimia esimerkiksi uuden kampanjan suunnittelutilaisuudessa, jossa sen tarjoamia toimintaideoita voitaisiin soveltaa luovasti käsillä olevaan kampanjaan. Teos on julkaistu Creative Commons -lisenssillä. Tämä tarkoittaa, että opasta voi käyttää ei-kaupallisiin tarkoituksiin vapaasti, kuitenkin mainiten oppaan nimen lainauksen yhteydessä. aura yliselä matti luokkanen Kirjoittaja on sosiologian yo., joka on harjoittelussa Animaliassa /2008

15 LIHAA LIUKUHIHNALTA Tällä hetkellä maailmassa on lähes 4,3 miljardia nautaa ja sikaa kaksi kertaa enemmän kuin vielä 1900-luvun alussa. Samaa tahtia eläimet myös tuotteistetaan kaupan hyllyille: tehokkaimmat teurastamot käsittelevät nykyään jopa 400 nautaa tunnissa. TEKSTI: EEVA SUHONEN lihaa ei ole koskaan syöty ihmiskunnan historiassa yhtä paljon kuin nykyään. Kaikista räjähdysmäisin tuotannon tehostuminen on tapahtunut viimeisen 100 vuoden aikana. Samalla lihasta on tullut moraalisten, eettisten, terveys- ja ympäristöväittelyjen aihe. Tiedossa olevista ympäristöongelmista huolimatta lihansyönti on jatkuvassa kasvussa. Suuri lihankulutus ei ole enää vain länsimaiden, vaan kehittyvien maiden ja urbanisoitumisen mukanaan tuoma ilmiö: kehitysmaissakin yhä uudet miljoonat maalta kaupunkeihin muuttavat ihmiset törmäävät pikaruokaketjujen neonvaloihin. >>

16 lavinia marin asif akbar sxc.hu tim rogers 1,5 milj.v. e.aa. esi-isät kaikkiruokaisia e.a.a tulen sytyttäminen ja vaaliminen, metsästys tehostuu e.a.a. kotieläineten pitäminen, maanviljely, eläimet vararavintona katovuosille 0 Antiikissa lihankulutus kaupungeissa yleisempää, muualla vähäisempää Esi-isät kaikkiruokaisia Nykyihmiset saattavat perustella lihansyöntiään vetoamalla ihmisen esi-isiin, jotka luonnostaan olivat metsästäjiä. Todennäköisesti harva nykyisistä länsimaalaisista tyytyisi esi-isien lihankulutuksen määrään, saati olisi valmis näkemään metsästyksen vaivaa aterioidensa eteen. Tutkimusten mukaan hominidit ja ensimmäiset ihmiset ovat olleet hyvin kaikkiruokaisia. Koska silloiset ihmiset olivat pienempiä kuin nykyihmiset eikä heillä ollut merkittäviä aseita tai tulta, lihan kulutus pysyi vähäisenä. Simpanssiyhteisöjä tutkittaessa on huomattu, että niiden lihankulutus on noin 4 11 kg eläintä kohti vuodessa. Samaa luokkaa arvioidaan olleen myös varhaisten ihmisten lihansyönnin. (vrt. nykyään tyypillinen lihankulutus länsimaissa on yli 80 kg/v/hlö.) Tulen tekeminen ja vaaliminen keksittiin noin vuotta sitten. Se myös mahdollisti lihan käyttämisen monipuolisemmin ja savustaminen helpotti lihan säilyttämistä. Samalla voitiin myös juureksia ja muita kasviksia valmistaa paremmin ruoaksi, mikä lisäsi ihmisten käytettävissä olevaa energiamäärää. Ylimääräisen energian avulla myös metsästys tehostui. Pienten nisäkkäiden pyydystäminen ei ollut energiatehokasta, sillä ne olivat paljon nopeampia kuin ihmiset ja sisälsivät vain vähän rasvaa. Siksi varhaiset ihmiset pyrkivät pyydystämään suuria eläimiä kuten mammutteja, joiden rasvapitoisuus oli korkea. Tähän liittyi suuria riskejä ja metsästys piti suunnitella tarkasti. Usein väitetään, että lihansyönti olisi ollut edellytyksenä ihmisten aivojen kasvulle. Tutkimusten mukaan lihansyönti ei ollut aivojen kasvulle välttämätöntä, vaan ryhmätyö ja ongelmanratkaisu, jota varhaisen metsästyksen eteen tehtiin. Sellaisissa ihmisyhteisöissä, missä esimerkiksi pähkinöitä ja siemeniä oli runsaasti saatavilla, ruokavalio säilyi valtaosin kasviperäisenä. Maatalousyhteiskunnan verkkainen kehitys Noin vuotta sitten ihmiset kesyttivät ensimmäiset kotieläimet. Kesytys alkoi lampaista ja vuohista ja laajeni vähitellen nautoihin, sikoihin, hevosiin ja kameleihin. Eläimet toimivat pääasiassa vararavintona katovuosien varalle ja työvoimana pelloilla sekä kantamisessa. Kotieläinten pidon ja maatalouden kehittyminen oli prosessi, jonka tehostuminen nykymuotoon vei tuhansia vuosia. Aina 1800-luvun loppuun asti eläinten jalostus oli pienimuotoista ja eläimet saivat syödäkseen, mitä niille pystyttiin tarjoamaan. Verrattuna nykyiseen tehotuotantoon, eläimet kasvoivat huomattavasti hitaammin ja jäivät pienikokoisemmiksi. Varhaisissa maatalousyhteiskunnissa lihaa syötiin harvoin enemmän kuin 5 10 kiloa henkeä kohti vuodessa. Vielä 1700-luvulla suurin osa tavallisista maanviljelijöistä söi lihaa vain pääsiäisenä ja häissä! Esimerkiksi Ranskassa lihasta saatiin 1800-luvun alussa alle 3 % kaikesta ruoasta saatavasta energiasta. Köyhien englantilaisten työläisten lihankulutus oli noin 8,3 kg vuodessa ei siis juuri varhaisia esi-isiä enemmän! Vatsan vallankumous Vasta 1800-luvun puolivälistä lähtien teollistuminen imussa - suuri ruokavalion muutos sai Euroopassa vauhtia. Ensimmäistä kertaa ruoasta tuli muutakin kuin selviytymisen edellytys: muutos nälänhädän ja katovuosien uhasta yleistyvän ravintolakulttuurin ja kulinarismin maailmaan tapahtui lopulta varsin nopeasti. Lihankulutuksen kiihtyvä kasvu oli selvin merkki muutoksesta eurooppalaisten ruokavaliossa. Syitä lihankulutuksen kasvuun olivat erityisesti tuotannon tehostuminen, eläinten jalostaminen ja niiden ruokinnan parantaminen. Teollistumisen myötä ihanteet sarjatuotannosta ja tuotannon koneistamisesta tulivat nopeasti myös eläintuotantoon. Tuotantoeläinten kuolleisuus laski hygienian ja rokotusten myötä. Tuotannon kasvun myötä lihaa oli enemmän tarjolla, hinta halpeni ja kysyntä kasvoi. Esimerkiksi ranskalaisten lihankulutus pysyi alhaisena vielä 1800-luvun ensimmäisen puoliskon, mutta sitten se kaksinkertaistui 80 vuodessa - seuraava lihankulutuksen kaksinkertaistuminen veikin enää 25 vuotta. Britanniassa lihankulutus kolminkertaistui 1900-lukuun mennessä. Yhdysvalloissa lihankulutus on koko ajan ollut Eurooppaa paljon suurempaa, vasta 1950-luvun jälkeen Euroopan rikkaimmat valtiot saavuttivat Yhdysvaltain lihankulutuksen tason. Broileri teollistumisen metaforana Broilerintuotanto alkoi Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ravintoloissa syöminen yleistyi nopeasti. Kananpoikien tarjoaminen erityisesti varhain keväällä sesonkiherkkuna tuli yleiseksi. Tyypillinen kananliha 1900-luvun alkupuolella tuli kuitenkin munijakanoista, jotka olivat munantuotannon sivutuotteita. Kananlihaa tuotettiin pientiloilla hajallaan ympäri maata luvulle tullessa D-vitamiinin löytäminen ja lisääminen kanojen ravintoon mahdollisti kanankasvatuksen vuoden ympäri teollisemmassa mittakaavassa. Maailmansotien välillä kanankasvatukseen alettiin soveltaa oppeja jalostuksesta, hygieniasta ja uudenaikaisista rakennuksista. Useissa osavaltioissa pe /2008

17 christa richert remigiusz szczerbak stockxpert 1700-luku liha harvinaista tavallisen kansan ruokapöydissä 1800-luku 1900-luku teollistuminen eläintuotannon murros: jalostus, tehotuotanto,elläinmäärän kasvu lihankulutus kiihtyy vaudilla 2000 Lihankulutus kiihtyy, globaalit ympäristöuhkat, ilmastonmuutos, tuotannon tehostuminen rustettiin oma yhdistys siipikarjan lihan ja hygienian kehittämiseksi. Kananpoikien kuolleisuus laski 30 % 1930-luvun loppuun mennessä, mikä lisäsi kasvatuksen tuottavuutta. Punaisen lihan säännöstely antoi vauhtia broileriteollisuuden kasvulle toisen maailmansodan aikana. Koska kananlihaa ei säännöstelty, sen tuotantoa oli mahdollista laajentaa. Menestys vauhditti myös lintujen jalostusta: vuodesta 1944 lähtien A&P ruokaketju järjesti kansallisia broilerin jalostuskilpailuja nimellä Chicken of Tomorrow. Kilpailujen innostamina tuottajat risteyttivät rotuja ja nykyisenkaltainen suurikasvuiseksi jalostettu broileri syntyi lukuun mennessä Yhdysvaltojen eteläosasta oli jo tullut valtava broilerintuotannon keskittymä. Kestääkö maailma lihansyönnin kasvun? Samaan aikaan kun lihansyönti on kasvanut, on havaittavissa myös globaali ilmiö: lihansyönti yhdenmukaistuu. Viimeisen 100 vuoden aikana lihansyönti on lähes kaikkialla keskittynyt broilerin, naudan ja sianlihan kulutukseen. Ilmiö kulkee käsi kädessä länsimaisten kulutustottumuksien ja tuotantoketjun globalisoitumisen kanssa. Erityisesti siipikarjan kulutus on ollut valtavassa kasvussa länsimaissa ja Kiinassa, jossa se on jo viidenneksen kaikesta lihankulutuksesta. Siipikarjan koko on paisunut jo yli 15 miljardiin lintuun, jotka ovat pääosin broilereita. Vaikka naudanlihankulutuksen globaalit tilastot romahtivat BSE-taudin riehuessa 1990-luvulla, on se silti korkealla tasolla. Lihantuotanto kokonaisuudessaan kasvaa arviolta tonnia vuodessa. FAO:n (YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö) arvion mukaan globaali lihankulutus tulee tuplaantumaan vuoteen 2050 mennessä. Vastakohtaisuuksien maailmassa on yksinkertaistusta puhua keskiarvoista, mutta keskimäärin maailmassa syödään noin 38 kiloa lihaa vuodessa henkeä kohti (2000). Käytännössä tämä tarkoittaa, että länsimaissa lihankulutus on liki 80 kg/hlö vuodessa, kun se kehittyvissä maissa on noin 27 kg/hlö vuodessa. Vauraissa länsimaissa asuu viidennes maailman kansalaisista, mutta nämä maat tuottavat ja kuluttavat noin 40 % kaikesta punaisesta lihasta ja 60% kaikesta siipikarjan lihasta. Huolimatta siitä, että viljan ja rehun syöttäminen karjalle on sekä ekologisesti lyhytnäköistä että talouden kannalta tuhlausta, suuntaus tuntuu vain kiihtyvän. Varsinkin kehitysmaissa ylilaidunnus, eroosio ja metsien kaataminen laitumien tieltä uhkaavat muodostua globaaleiksi ympäristöongelmiksi. Valtavien karjatilojen aiheuttamat ammoniakki- ja nitraattipäästöt ovat tuhonneet jo monien elinympäristön. Hämmästyttävältä tuntuu, ettei edes lihankulutuksen ja ilmastonmuutoksen kiihtymisen tieteellisesti osoitetut yhtey- TIESITKÖ? Kiinassa liha pysyi harvinaisuutena viime vuosisadan lopulle asti. Vielä 1930-luvulla lihankulutus oli alhaista ja erityisesti pohjoisessa lihaa saatettiin syödä vain pari kertaa vuodessa luvun alkuun mennessä kulutus oli kasvanut noin 25 kg/hlö vuodessa ja saman vuosikymmenen lopulla määrä oli kaksinkertaistunut. Todellisuudessa köyhällä maaseudulla kulutus on edelleen vähäistä ja lihansyönnin kasvu tapahtuu lähinnä kaupungeissa. Japanissa lihansyönti on ollut jopa Kiinaa vähäisempää, sillä erilaiset sintolaisuuteen liittyvät tabut olivat pitkään vallalla. Teollistumisen jälkeenkin maan pinta-ala ja väestönkasvu ovat pitäneet lihankulutuksen alhaisena. Talouskasvu kiihdytti kuitenkin lihansyöntiä 25 kiloon/hlö vuoteen 1975 mennessä ja 45 kg/hlö vuoteen 2000 mennessä. Intiassa monet kulttuuriset ja uskonnolliset perinteet ovat pitäneet lihansyönnin alhaisena. Viime vuosisadalle tultaessa kulutus oli noin 1 kg/hlö/vuosi. Luku on silti epäedustava, sillä suurin osa köyhimipiä ja rikkaimpia ei koskaan syö lihaa. Vielä viime vuosiin asti keskimääräinen lihankulutus on ollut maailman alhaisimpia. det ole saaneet enemmän äänenpainoa mediassa tai poliittisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi ilmastonmuutosta kiihdyttävä lentoliikenne mainitaan huomattavasti useammin, kuin jopa globaalia maantieliikennettä enemmän ilmastonmuutosta kiihdyttävä karjankasvatus. Tuotantoeläinten kannalta kulunut vuosisata on tarkoittanut yhä ahtaampia tiloja, ryhmäkokojen kasvua, sulkemista kasvatushalleihin sekä jalostusta, jolla eläinyksilöt saadaan kasvamaan ja tuottamaan toimintakykynsä äärirajoilla. Nykypäivän lihantuotannolla ei siis ole juuri yhteistä esi-isiemme metsästyksen kanssa. Vaikka toiset näkisivätkin tuotannon tehostamisen esimerkkinä ihmisen ongelmanratkaisukyvystä tai älystä, voi hyvällä syyllä kysyä, kuinka pitkänäköistä on toiminta, joka käytännössä on jo ylittänyt maapallomme ekologisen kantokyvyn rajat. Smil, Vaclav: Eating Meat: Evolution, Patterns, and Consequeces. Population and Development Review 28 (4): (December 2002) Cohen, Joel E.: Population, economics, environment and culture: an introduction to human carrying capacity. Journal of Applied Ecology , FAO (2006): Livestock s long shadow. Environmental issues and options. 2 /

18 kuluttaja Painavaa asiaa ruoasta MIPS:in avulla saadaan esiin tuotteen vaatima materiaalipanos. Tuloksia voidaan käyttää ennaltaehkäisevään ympäristönsuojeluun, Tommi Kauppinen valottaa. Kuinka paljon tuotteesi todella painaa? Kuinka paljon me todella painamme? MIPS valottaa vastauksia. suomen luonnonsuojeluliitossa on kahden vuoden ajan työstetty FIN-MIPS -kotitalous kestävän kehityksen juurruttaminen nimellä kulkevaa hanketta, jossa tutkitaan kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta. Mips (Material Input per Service Unit) kuvaa millaisen määrän luonnonvaroja (Material Input) tietty hyöty, palvelu tai tuote (Service Unit) kuluttaa koko elinkaarensa aikana alkutuotannossa, kulutuksessa ja lopulta jätteenä. Mips ei kuvaa päästöjä tai ympäristövaikutuksia, vaan se tuo esiin yleistason luonnonvarojen muokkauksen. Tarkoitus on tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää ennaltaehkäisevään ympäristönsuojeluun. Tuotteen vaatima materiaalipanos ei näy itse tuotteessa tai palvelussa, Mipsin avulla saadaan tämä esiin. Materiaalipanokset kuvaavat haittojen kokonaisuutta tiettyjen yksittäisten ravinnepäästöjen tai kasvihuonekaasujen sijaan. Kyseessä on suuntaa antava indikaattori, kertoo hankkeen tutkija Tommi Kauppinen. Elintarvikkeiden materiaalipanoksia selvittänyt Kauppinen kertoo oman kiinnostuksen ruoan ympäristövaikutuksiin heränneen siitä arkisesta havainnosta, että kaupan hyllyltä löytyvät elintarvikkeet tehdään jossain ja niiden valmistaminen vaatii luonnonvaroja. Tätä ei niin vain tule ajateltua kaupassa asioidessa, varsinkaan elintarvikkeiden kohdalla. Kuitenkin elintarvikkeiden osuus suomalaisten kotitalouksien kokonaiskulutuksesta on noin kuudesosan, syntyvä materiaalipanos on kolmanneksi merkittävin liikenteen ja asumisen jälkeen. Ruokien välillä suurta vaihtelua Eri ruokien välillä on suurta vaihtelua niiden sisältämien materiaalivirtojen suhteen. Suomalaisten kotitalouksien kulutusta tutkittaessa ilmeni, että ruokavalion avulla on mahdollista vaikuttaa merkittävästi oman ekologisen selkärepun painoon. Oikein valittu kasvispainotteinen ateria sisältää huomattavasti vähemmän luonnonvarojen kulutusta, kuin eläinperäisiä aineksia sisältävä vaihtoehto. Suomalaisen keskivertokuluttajan elintarvike-selkärepun paino on noin kiloa vuodessa, siirtyminen kasvisruokavalioon keventää reppua kilolla. Esimerkiksi naudanlihan materiaalipanos on 15-kertainen suhteessa soijan ja ruisleivän panokseen yhden naudanlihakilon vaatimalla materiaalipanoksella voidaan tuottaa viisitoista kiloa soijaa. Naudanlihaan verrattuna vähemmän luonnonvaroja vaativan broilerikilonkin materiaalipanos on nelinkertainen suhteessa soijaan. Mips-lukuja: naudanliha 46kg/1kg juusto 43 kg/1kg voi 38 kg/1kg levite/rypsiöljy 30kg/1kg sianliha 21 kg/1kg broileri 13 kg/1kg kananmunat 11 kg/1kg kirjolohi 8 kg/1kg sokeri 5kg/1kg maito 4kg/1kg soija 3 kg/1kg vehnäleipä 3kg/1kg ruisleipä 3kg/1kg peruna 2kg/1kg omena 2kg/1kg Luonnonvarojen kulutusta laskettava Mips-laskennan saksalaisen keskuksen, Wuppertal-instituutin mukaan teollisuusmaiden tulee pudottaa luonnonvarojen kulutus kymmenykseen nykyisestä, jotta maailmanlaajuinen hyvinvointi voidaan turvata kestävästi. Tulee siis saada enemmän hyötyä vähemmästä ruoan suhteen tämä tarkoittaa kasvispainotteista ruokavaliota, joka koostuu pieniä materiaalipanoksia sisältävistä marjoista, palkokasveista, viljoista, soijasta ja perunasta. Vaikka soijan matka Amerikan mantereelta suomalaiseen ruokapöytään on pitkä, eivät sen kuljetuksesta aiheutuvat materiaalipanokset ole merkittäviä. Kotimaisista proteiinilähteistä Kauppinen uskoo härkäpavun materiaalipanoksen olevan sangen pieni, valitettavasti se ei ollut mukana tässä tutkimuksessa Materiaalivirtoja tarkastelemalla voidaan tuottaa helppotajuista ja vertailukelpoista tietoa. Kauppinen on laskenut myös pidemmälle meneviä lukuja, joissa otetaan materiaalipanosten lisäksi huomioon ravitsemukselliset ja terveydelliset näkökulmat. Tulosten perusteella oikein valittu kasvisruoka on jopa kymmenkertaisesti parempi vaihtoehto verrattuna eläinperäiseen ruokaan. Talouskieltä käyttäen voidaan sanoa kyseessä olevan win win-tilanne: valittaessa kasvisruokaa voittavat sekä ympäristö, että ihminen, tutkija toteaa. matti luokkanen Kirjoittaja on sosiologian yo. ja tekee harjoittelua Animaliassa 18 2 /2008

19 kuluttaja eeva suhonen Tietoa tuotteista, avoimesti Ympäristöjärjestö Dodo ry:n alulle panemassa ja ulkoasiainministeriön rahoittamassa Tuotewiki-hankkeessa luodaan wikipedian ideaa hyödyntäen tietoa kaupoissa tarjolla olevista tuotteista. tuotewiki sai alkunsa Dodo ry:n pienessä ideariihessä, jossa pohdittiin miten esimerkiksi Malilla olevien tuottajien asemaa voitaisiin parantaa ja miten tuoda heidän valmistamilleen tuotteille näkyvyyttä. Halusimme, että kuluttajilla on enemmän mahdollisuuksia tehdä perusteltuja ostopäätöksiä, huomioiden kulutuksen vaikutukset ympäristöön ja kehitysmaiden kansalaisten asemaan. Erilaisia vaihtoehtoja etsittiin pitkään ja huomattiin, että Tuotewikin tyylistä palvelua ei ole vielä olemassa, kertoo hanketta koordinoiva Maria Vaismaa. Wikipedian tavoin Tuotewiki on kaikille avoin yhteisöllinen palvelu, jonka sisältämä tieto on käyttäjien vapaasti muokattavissa. Tavoitteena on kerätä tuoteselostetta ja yleistä kuluttajavalistusta kattavammin tietoa tuotteista ja niiden kuluttamisesta. Jokaiselle tuotteelle luodaan oma sivu, josta käy ilmi esimerkiksi se, mitä tuote sisältää, miten se on tuotettu, miten sitä säilytetään ja huolletaan, paljonko se yleensä maksaa, miten sitä käytetään tai mistä löytyvät käyttöohjeet, sekä miten syntyvät jätteet kuuluu hävittää. Palvelun kautta mahdollistuu perinteistä kauppaa ja politiikkaa laajempi näkemys siihen, miten asioihin voidaan aktiivisesti vaikuttaa. Internetin myötä kuluttajien mielipiteillä on ihan erilaista merkitystä kuin aikaisemmin kuluttajan valtaa kasvaa ja myös yritykset tiedostavat tämän. Tulevaisuudessa myös yritykset ovat kiinnostuneita laittamaan tuotetietoaan Tuotewikiin, Vaismaa uskoo. Perinteisten tuotetietojen lisäksi Tuotewikiin voi koota tietoa myös tuotteiden ympäristövaikutuksista, eläinystävällisyydestä ja tuotannon eettisyydestä kaupan hyllyn äärellä harvemmin käy selväksi, mitä kaikkea huomioitavaa tiettyyn tuot- teeseen liittyy. Vaismaa korostaa palvelun muokkautuvan sellaiseksi, millaisen käyttäjät siitä tekevät: Tuotewiki on ottanut mallia Wikipediasta, tiedon sisältöä ei pyritä rajoittamaan ei voida sanoa, mikä tieto sopisi tai ei sopisi Tuotewikiin. Puhdas mainoshenkinen tuotetiedottaminen ei kuitenkaan kuulu Tuotewikin luonteeseen. Tuotewikissä luotetaan pitkälti siihen, että järjestelmä korjaa itse itseään. Tämähän toteutuu hyvin Wikipedian kohdalla. Eläintensuojelusta ja eläinten oikeuksista kiinnostuneiden kirjoittajien on mahdollista tuottaa sivustolle tietoa esimerkiksi siitä, onko tiettyä tuotetta testattu koe-eläimillä tai onko tuotteen valmistukseen käytetty eläinperäisiä aineita. Tällä hetkellä tuotetietoja on vielä niukasti ja Vaismaa toivottaakin kaikki tervetulleiksi rakentamaan yhdessä uutta verkkoyhteisöä! Kirjoittaminen sivuille on helppoa, tavalliset tekstinkäsittelytaidot riittävät. Lisäksi sivuilta löytyy kattavat ohjeet kaikille kirjoittajille. matti luokkanen Kuluttamisesta internetissä: (Tuotekohtaista tietoa) (Eettisen kuluttamisen ohjeita käytännön arkeen) (Tietoa tuotekokonaisuuksista, kauppaketjuista, ympäristömerkeistä) 2 /

20 Vegfest-tapahtuma ensimmäistä kertaa Suomessa vegaaniliitto järjestää Tampereen keskustorilla Suomen ensimmäisen Vegfest-tapahtuman Vegfest on tapahtuma, joka tekee kasvissyöntiä ja veganismia tunnetummaksi. Tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoutta monipuolisesta kasvisruoasta ja hälventää kasvissyöntiin ja veganismiin usein liitettyjä ennakkoluuloja. Vastaavanlaisia Vegfest-tapahtumia on edellisinä vuosina järjestetty muuallakin Euroopassa, esimerkiksi Ruotsissa Vegomässan-nimellä. Tampereella Vegfest-tapahtuman ohjelmassa on luvassa mm. musiikkiesiintyjiä, työpajoja, tietoiskuja sekä paneelikeskusteluja joiden teemoja ovat urheilu, ympäristö ja terveys. Vegfest-alueelle tulee myös näytteilleasettajia eri yhdistyksistä ja yrityksistä sekä ruokamyyjiä vegaanisia tietenkin! Luonnollisesti myös kaikki näytteilleasettajat esittelevät eläinystävällisiä tuotteita tai toimintatapoja. Elokuvateatteri Niagarassa näytetään kasvissyöntiin liittyviä elokuvia ja Vastavirta-klubilla järjestetään perjantaina tapahtuman tukikeikka. Tarkat tiedot Vegfestin ohjelmasta näet tapahtuman kotisivuilta Tilaa ilmainen Uutiskirje sähköpostiisi oletko huomannut, että Animalia on aloittanut ilmaisen Uutiskirje-palvelun? Uutiskirje on kerran kuussa ilmestyvä uutiskooste, jossa kerrotaan Animalian ajankohtaisista tapahtumista, toiminnasta ja saavutuksista. Uutiskirjeen saat tilattua haluamaasi sähköpostiosoitteeseen lähettämällä viestin otsikolla Uutiskirje tiedottaja Eeva Suhoselle: Kirjoita viestiosaan sähköpostiosoite, johon haluat uutiskirjeen. Seuraava kirje ilmestyy kesäkuussa. Animalia tekee parhaillaan yhteistyötä myös News to Screen -nimisen uuden uutispalvelun kanssa. Animalian jäsenet voivat tilata News to Screen -palvelun kokeiltavaksi ilmaiseksi koneelleen. Lisätietoa palvelusta saat menemällä palvelun kotisivuille NYT 0 NEWS TO SCREEN ANIMALIAN JÄSENILLE KANOILLE JA KUKOILLE. UUTISJYVIÄ JOKA PÄIVÄ. LATAA JO TÄNÄÄN! /2008

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Eläinten oikeuksien asialla

Eläinten oikeuksien asialla Eläinten oikeuksien asialla Mikä määrää eläimen arvon? Mitä ovat eläinten oikeudet? On yleisesti hyväksyttyä, että ihmisyksilöillä on Useat filosofit ovat nostaneet kysymyksen eläimille oleellisia oikeuksia

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA

Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA 1 Lyhyesti Perustettu 1961 Yli 6000 jäsentä 6-8 työntekijää ja yli 15 alueosastoa ympäri Suomen Kolme pääkohdetta: tuotantoeläimet, koeeläintoiminta sekä turkistarhaus Toimii:

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukaisesti viljellyn maatilan tuotantotapa

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Tiedotustilaisuus Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola ja ylitarkastaja Minna Ruotsalo Maa- ja metsätalousministeriö Eläin- ja kasvinterveyden yksikkö

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

TEHOTUOTANTO JA ELÄINTEN OIKEUDET

TEHOTUOTANTO JA ELÄINTEN OIKEUDET TEHOTUOTANTO JA ELÄINTEN OIKEUDET Lämpötilojen ja merenpinnan nousu, sulavat jäävuoret ja jäätiköt sekä muuttuvat merivirrat ja säämallit tekevät ilmastonmuutoksesta vakavimman uhan, joka ihmiskunnan on

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Pääkirjoitus. Kuluttaja on kuningas. Kuluttaja ei ole kuningas. Animalia on Suomen johtava eläinsuojelujärjestö, joka perustettiin

Pääkirjoitus. Kuluttaja on kuningas. Kuluttaja ei ole kuningas. Animalia on Suomen johtava eläinsuojelujärjestö, joka perustettiin Animalia on Suomen johtava eläinsuojelujärjestö, joka perustettiin vuonna 1961. Animalian päätoimintakohteita ovat maatalouden eläimet, turkistarhaus sekä eläinkokeet. Mahdollisuuksien mukaan toimimme

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Katarina Rehnström Mitä alalla edessä? Faktoja 2012 kaikki yksimahaisten rehut luomua 2012 luomunuorikot Säännöt tiukentuvat! Yksikkökoot kasvavat Kerroslattiakanalat

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

tuotantoeläinten asialla

tuotantoeläinten asialla tuotantoeläinten asialla Kotieläimistä tuotantoyksiköiksi Ruuantuotantoon käytettävien eläinten määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti, vaikka itse kotieläimet ovat yhä harvemmin osa arkeamme. Syömme lihaa ja

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

Optometria MEDIAKORT TI 2013

Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria on 5 kertaa vuodessa ilmestyvä optiikan ja optometrian ammattilehti. Lehteä julkaisee Suomen Optinen Toimiala ry. Lisätietoja www.optometria.fi. ILMESTYMISAIKATAULU

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot