Tässä numerossa JULKAISIJA PAINOPAIKKA PAINOS JAKELU ILMESTYMINEN ISSN

Transkriptio

1 E-oppiminen Yksityisyyden suojaa etsimässä Käytettävyysverta katederilla Mikä niissä raporteissa oikein kestää?

2 Tässä numerossa Tekemistä, menoa ja meininkiä Päätoimittajalta E-oppiminen Nähdään junassa! Yksityisyyden suojaa etsimässä - etsivä löytää? Eettinen ja vihreä IT-ammatillisuus Työelämän tärkeät neuvottelutaidot Käytettävyysverta katederilla Mikä niissä raporteissa oikein kestää?! Vastamäen kimurantit JULKAISIJA VARSINAIS-SUOMEN TIETOJENKÄSITTELYYHDISTYS RY Yhdistysrek.no Perustettu 1967 VSTKY ry, PL 111, Turku Internet... Puheenjohtaja...Erkki Innola Puhelin Sähköposti...erkki.innola@avoltus.com Päätoimittaja...Markus Auvo Puhelin Sähköposti...markus.auvo@utu.fi Taitto...Markus Auvo ILMESTYMINEN Vätskäri ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmestymiskuukaudet 2011: helmi-, huhti-, syys- ja marraskuu. PAINOPAIKKA Painotalo Painola Jousitie Piispanristi Puhelin *(02) PAINOS 1250 kpl. Erikois-/liitenumerot sovittavissa. JAKELU Jäsenkunta Yhteistyökumppanit Oppilaitokset ISSN

3 Tekemistä, menoa ja meininkiä Lumet sulavat ja ajoittain harmaanakin kevät etenee. Myös VSTKY:n tekemisissä kevät näkyy. Hifi stelyt ja teatterit vaihtuvat kyykäksi ja itsekin hakeutuisi mielellään ulos aurinkoon, mikäli se siellä näkyisi. Valoisissa merkeissä kyllä yhdistyksemmekin alkuvuosi on mennyt. Tilaisuuksissa on ollut mukavasti osallistujia ja uusia aktiviteetteja kehitetään koko ajan. Kyykän lisäksi keväälle on tulossa vielä muita aktiviteetteja ja pyörivät kuukausittain. Tästä huolimatta veisaan tavallaan samaa virttä. Toivoisin hieman lisää aktiivisuutta ja osallistumista. Meillä on noin 900 jäsentä, joiden tarpeiden ja odotusten pohjalta haluamme toimintaamme kehittää. Ilman palautekanavaa ja esitettyjä toivomuksia toiminnan suunnittelu on aina vähän hakuammuntaa. Erittäin arvokas kanava kommunikointiin on LinkedIn ryhmä joka tällä hetkellä tavoittaa yli viidenneksen jäsenistöstämme. Jos et vielä ole ryhmän jäsen, tervetuloa liittymään. Foorumille toivoisin enemmän keskustelua ja interaktiivisuutta. Jos siellä ryhmässä kertaalleen jostain älähtää, ei se vielä tarkoita esimerkiksi pakko-osallistumista seuraavan vuoden johtokuntaan. Palautteen ja ideoiden välittämisen kanavana tämä LinkedIn -ryhmä olisi erittäin toimiva. Syksylle on luvassa paljon tekemistä ja tilaisuuksia. Omien tilaisuuksien ohella tarjolle tulee mahdollisuuksia osallistua muiden Tietotekniikan liiton alayhdistysten tilaisuuksiin. Myös Turun Seudun Ohjelmistoyrittäjien tilaisuuksiin jäsenemme ovat tervetulleita. Verkottumiseen tarjoutuu loppuvuonna VSTKY:n tarjoamana aivan erityisiä mahdollisuuksia, tästä kuuluu lisää syyskauden alussa. Mukavia lukuhetkiä lehden parissa ja oikein hyvää kesän odotusta kaikille! Kevätterveisin, Erkki 3

4 Muutamia ajatuksia Päätoimittajalta Takana on nyt yksi lehti, muutama tapahtuma ja pari jäsentiedotetta. Luonnollisesti tämä pesti piti aloittaa heti kättelyssä myöhästyneellä lehdellä, mikä poiki kevätkokouksen siirtymisen runsaalla viikolla ja ylimääräisen jäsenkirjepostituksen. Termi lumipalloefekti kävi ohimennen mielessä. Tiedotuksella on tänä vuonna haasteena tavoittaa mahdollisimman kattavasti jäsenistöä. Kanavina toimivat lehden ja sähköpostitse tapahtuvan jäsentiedotuksen lisäksi uudistuneet www-sivut sekä enemmän huomiota osakseen saava sosiaalinen media. VSTKY näkyy tällä hetkellä sekä Facebookissa että LinkedIn:ssä, molemmissa omana ryhmänään. Sosiaalinen media sekä www-sivut pyritään saamaan tiiviimmin yhteen, jolloin Internettiedotus tehostuisi tavoittaen mahdollisimman monen jäsenen. Jäsenrekisteri siirtyi toimivampaan ympäristöön. Jotta jäsentiedot kyetään pitämään ajan tasalla, tarvitsemme Sinun ajan tasalla olevat tietosi, tässä kohtaa Sinä astut mukaan kuvioihin. Jäsentilaisuus- ja koulutustoimikunnat pohtivat kuumeisesti viisaat päänsä yhteen lyötyinä mahdollisimman monipuolista, hauskaa ja kaikin puolin rikastuttavaa toimintaa jäsenistölle. Kuten aina, myös tänäkin vuonna Sinä olet pääosassa. Kuitenkin haluan painottaa, että jotta saisit mahdollisimman paljon irti jäsenyydestäsi, me täällä kulissien takana tarvitsemme apuasi. Jotta saisit mahdollisimman paljon irti jäsenyydestäsi, on sinun kerrottava meille, miten sen voisimme toteuttaa. Me emme osaa lukea teelehtiä. Emme myöskään näe lasikuulista mitään, ehkä korkeintaan rasvaisia sormenjälkiä. Me tarvitsemme Sinun ääntäsi. Www-sivuilta löydät palautelomakkeet, joilla voit lähestyä sekä toimikuntia että johtokuntaa. Itse haluaisin henkilökohtaisesti tietää mitä Sinulla on sanottavaa vuoden alun perusteella www-sivuista sekä lehdestä. Nämä mediat ovat yhdistystoiminnan näkyvin muoto. Näillä yhdistys näkyy ulospäin. Jotta nämä mediat olisivat mahdollisimman paljon jäsenistönsä näköisiä sekä ulkoisesti että sisäisesti, tarvitaan siihen jäsenistön kantava ääni. Kiitos. 4

5 Sähköisestä oppimisesta E-oppiminen Teksti: Tommi Ranta E-oppiminen on lisännyt valtavasti suosiotaan erityisesti korkeakouluopinnoissa ja ammattikorkeakouluissa. E-opiskelun kasvaminen tuo myös uusia haasteita opettajille. Erilaisten tieto- ja viestintätekniikoiden käyttö opetuksessa vaatii myös opettajalta uudenlaista osaamista. Esimerkiksi verkkooppimisympäristön käyttö muuttaa opettajan vakiintuneita työtapoja ja tuo siihen uudenlaisia haasteita. Opettajien näkemyksen mukaan verkko-opiskelu tekee arvioinnista vaikeampaa, koska opiskelijoita on vaikeampi huomioida yksilöinä. Tämä vaikuttaa myös luottamukseen opettajan ja opiskelijan välisessä suhteessa. Opiskelijoiden parempi tunteminen lisäisi myös luottamusta, joka hälventäisi omalta osaltaan epäilyjä siitä onko opiskelija itse tehnyt oman tehtävänsä. Vilppiä ehkäisevinä keinoina opettajat näkevät reaaliaikaisuuden sekä oppimisprosessien esiintuonnin esimerkiksi tehtäväkeskustelujen muodossa oppimisprosessin eri vaiheissa. Opiskelijoiden kannalta tärkeä osa toimivaa e-oppimista on opettajan ja opiskelijan välinen suhde. Opiskelijoiden mielestä opettajan tärkein rooli on läsnäolo verkko-oppimisympäristössä, joka näkyy opiskelijalle mm. tapahtumien seuraamisessa, keskustelun ylläpidossa sekä viesteihin vastaamisena. Tämä näkyy opettajan sitoutumisena toimintaan, jossa on mukana myös asioiden aktiivinen tiedotus sekä opiskelijoiden kannustaminen opintosuorituksissa. Onko e-oppiminen tehokasta? Verkko-opetuksen käyttö ja laatu vaihtelee nykyisellään aika paljon. Joissakin tapauksissa verkko-opetukseksi kutsutaan pelkkää materiaalivarastoa, joka on opiskelijoiden käytettävissä internetin välityksellä. Tämä ei kuitenkaan nykyisellään täytä e-oppimisen kriteereitä. Myöskin verkko-opetuksessa käytettävien materiaalien laatu vaihtelee. Materiaalina voi olla vain perinteinen opetusmateriaali, joka on vain muutettu sähköiseen muotoon. Toinen vaihtoehto voi olla visuaalisesti hyvinkin kirjava itse-tehty materiaali, jossa ei ole huomioitu ruudulta lukemisen vaikutusta materiaalin suunnitteluun. Hyvän oppimateriaalin tekeminen on e- oppimisessa avainasemassa. Vanhoja käytäntöjätai materiaaleja ei kannata tuoda suoraan e-oppimiseen.e-oppimisen prosessissatulee ottaa alusta lähtien huomioon myös tutorointi ja opiskelijan ohjaus. Tämän vuoksi pelkkä e- oppimineneiuseidenyritystenmielestävälttämättätoimi, vaantehokas e-oppiminen edellyttää myös pedagogista ohjausta. Hyvien tulosten saavuttamista voi myösjoutua odottamaan, sillä ihmisten pitää tottua uutteen oppimistapaan. E-oppimisessa käytetyn oppimateriaalin olisi oltava tavalliseen materiaaliin verrattuna konkreettisempaa ja itse sisältöä tulisi kiteyttää mahdollisimman paljon. Tämä edellyttää myös tekstin tiivistämistä sekä erilaisten listojen käyt- 5

6 töä, jotka ovat helposti silmäiltäviä. Lisäksi hyvässä verkkomateriaalissa on hyödynnetty myös hyperteksti-ominaisuutta, jossa tekstiin on liitetty hyperteksti, josta voidaan valita syventävää tietoa asiasta. Tämä mahdollistaa sen, että jos asia ei ole entuudestaan tuttu tästä saa helposti syventävää lisätietoa oman tarpeen mukaan. Vuorovaikutuksen merkitystä e-oppimisessa ei voi korostaa liikaa. Samanlaista välitöntä vuorovaikutusta ei verkossa voi saavuttaa kuin perinteisessä lähiopetuksessa. Verkossa voidaan hyödyntäämyös keskustelun kaltaista vuorovaikuttamista, joka on myös hyvin tärkeä tapa tuottaa oppimissisältöä. Usein tuloksekkaampaa on kuitenkin käynnistää keskustelu vasta konkreettisen lähiopetuksen tai verkkoluennon jälkeen, jolloin perustiedot aiheesta on saatu tuoduksi kaikkien tietoon. Myös yritykset etsivät e-oppimisesta lisää kustannustehokkuutta Työntekijöiden osaamisen kehittämisestä on tullut tärkeä osa yrityksen strategiaa. Varsinaisen henkilöstön ydinosaamisen lisäksi on täytyy huomioida myös tekniikan ja tietoyhteiskunnan huima kehitys. Tämän vuoksi myös verkkooppimista on alettu hyödyntää yrityksissä yhä aktiivisemmin. Erilaiset e-oppimisympäristöt tuovat henkilöstölle mahdollisuuden opiskella oman tahtiinsa sekä tasonsa mukaan. E-oppimisympäristö tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden asioiden kertaamiseen aina tarpeen mukaan. Tämä helpottaa myös oppimisen käytännön järjestelyjä kun usean henkilön kalentereista ei ole pakko löytää samoihin päiviin aikaa koulutukselle. Verkko-oppimisella on kuitenkin myös varjopuolia, koska sen piirteet eivät välttämättä sovi kaikille ja verkko-oppimisen hyötyjä ei välttämättä osata vielä tunnistaa tarpeeksi hyvin. Verkko-oppiminen tuo osaamisen kehittämiselle uusia mahdollisuuksia, mutta se ei kuitenkaan ohita muita oppimisen metodeja. E- oppiminenon tämän hetken trendi opetusmetodeissa, mutta on hyvä muistaa, että se on aivan samalla tavalla vain osaamisen kehittämisen ja oppimisen työväline kuin mikä tahansa muu. Jotta tästä saadaan suurin mahdollinen hyöty oppimiseen tulee ymmärtää miten tätä voidaan parhaiten hyödyntää ja millä edellytyksillä. E- oppiminen ei myöskään välttämättä sovellu kaikkeen opetukseen aivan yhtä hyvin. 6

7 Selviytymisopas matkaajalle Nähdään junassa! Teksti: Mervi Koivulahti-Ojala Viime talvi on ollut haastava junaa kulkuvälineenään käyttäville. VR ei ole toistaiseksi jakanut valmentautumisohjeita junamatkustajille mutta aiomme tässä ja nyt korvata tämän puutteen. Kaikki ohjeet perustuvat omakohtaisiin kokemuksiin ja autenttiseen aineistoon. Harjoittelu Suoritus vaatii ennen kaikkea istumalihasten kestävyyttä, mutta myös voima- ja sprinttiharjoitteluun on syytä kiinnittää huomiota. Lihasten kestävyys tuskin vaatii perusteluja, sen sijaan satunnainen lukija saattaa ihmetellä, miksi sprinttiominaisuudet ovat junalla matkustavalle tärkeitä. Omakohtaisten kokemusten perusteella sprinttiominaisuudet ovat arvossa arvaamattomassa varsinkin odottamattomissa tilanteissa. Kuten silloin kun viisi minuuttia aikaisemmin ostamasi matkalipun istumapaikka on sellaisessa vaunussa, jota ei ole kyseisessä junassa lainkaan. Tällöin hyvän sprinttikunnon omaava ehtii kirmata takaisin asemalle vaihtamaan istumapaikan toiseen vaunuun ja näin varmistaa sujuvan suorituksen seuraavan vaiheen. Voimaharjoittelun tarve on suoraan verrannollinen matkatavaroiden painoon mitä enemmän painoa sitä enemmän pitää matkan aikana jaksaa raahata, kantaa, nostaa ja vetää. Suosittelemme huolellista valmentautumista varsinkin jos aiot kuljettaa rinkkaa, matkalaukkua tai muuta isoa matkatavaraa. Selvitä junan malli ja kyseisessä mallissa olevat matkatavaroiden säilytysmahdollisuudet mieluusti etukäteen. Muuten saatat yrittää nostaa hattuhyllylle painavaa kapsäkkiäsi silläkin uhalla, että se saattaa päätyä kanssamatkustajan päähään. Pukeutuminen Riittävä pukeutuminen on tärkeää erityisesti kulkuvälineestä toiseen siirryttäessä ja olosuhteiden mukaista vaatetusta ei tule väheksyä. Pipot, sormikkaat, talvitakit ja talvijalkineet kuuluvat kokeneen matkustajan perusvarustukseen talvella. Oma salainen aseeni ovat pitkät puuvillakalsarit ja lämpösukat sekä vuorilliset kengät. Hankinnat olen tehnyt urheiluosastolla ja oikein valittuna varusteet eivät ole sisällä liian lämpimät mutta varmistavat suorituksen mukavuuden ulkoilmassa. Oma henkilökohtainen ennätykseni on 44 minuuttia 32 sekuntia taksia odotellen pakkasessa Espoon asemalla. Tankkaus Siihen että tankkauspisteiltä ei saa ruoka- ja juomatäydennystä on syytä varautua. Etenkin junassa olen saanut kuulla monenlaisia selityksiä sille, miksi juuri tänään tarjoilukärry ei palvele kuten tarjoiluhenkilökunnan puuttuminen koko junasta, tarjoilukärryn pyörän rikkoutuminen, tarjoilukärryn nostamiseen käytetyn hissien rikkoutuminen tai asiakkaiden suuri määrä muissa vaunuissa. 7

8 On syytä varautua suorituksen pituuden venymiseen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että on hyvä varautua alkuperäisen suunnitelmaan verrattuna pituudeltaan kaksinkertaiseen suoritukseen. Muut varusteet Tavallisesti matkalla pärjää kännykällä, luotto/ maksukortilla ja käteisellä. Maun mukaan voi ottaa mukaan erilaisia viihdykkeitä kuten kirjoja, lehtiä yms. Kännykkä ei ole aivan välttämätön mutta hyvä apu yllättävissä tilanteissa. ATK-alan ammattilaisina osaamme ottaa myös mukaan käteistä sillä tiedämme, että maksupäätteet ovat nekin vain tietokoneita. Muutaman kerran vuodessa olen istunut taksiin, jonka maksupääte ei toimi ja rahastus onnistuu vain käteisellä. Loppusanat Uskon, että näillä ohjeilla aloittelijakin selviää matkasta pääkaupunkiseudulle tai Tampereelle menestyksellisesti. Samat ohjeet ovat sovellettavissa pienellä hienosäädöllä myös pitemmille matkoille. Käteisen määrää on silloin hyvä kasvattaa sekä kiinnittää huomiota muihin varusteisiin etenkin viihtymisen kannalta. Nähdään junassa! 8

9 Yksityisyyden suojaa etsimässä - etsivä löytää? Teksti: Anne Koskinen Ajankohtainen ja tunteita herättävä aihe on yksityisyydensuojan problematiikka. Keskusteluissa korostuu pelko siitä, kuinka työnantajat alkavat yhä enemmän päästä käsiksi työnhakijoiden ja työntekijöiden elämään: Työnhakijoiden kohdalla halutaan mm. päästä tarkastelemaan luottotietoja tai maksuhistoriaa ja työntekijöiden osalta sähköposteja tai nettiselailuliikennettä. Täytyy myöntää etten ole paljoa aikaisemmin tätä aihetta ajatellut. Mediassa esiin nostetut organisaatioiden tarpeet tarkkailla työntekijöitään entistä enemmän herättivät kuitenkin pohtimaan yksityisyydensuojan häilyvää rajaa sekä rajan vetämisestä siihen, mitkä asiat ovat tai saavat olla tietoyhteiskunnassamme yksityisiä? Ajatellaanpa hetki työnhakijan yksityisyydensuojaa. Yritin Internetistä etsiä keskusteluja ja faktaa nykyisistä käytännöistä. Törmäsin Työelämän tietosuoja -käsikirjaan, jossa annetaan toimintaohjeita yksityisyyden suojan tarkastamiseksi työpaikalla. Käsikirja on vuodelta 2009 ja löydät lisätietoa osoitteesta tietosuoja.fi /. Käsikirjassa viitataan Suomen perustuslakiin (731/1999) 10.1, Henkilötietolakiin (523/1999) sekä Lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004). Uudempaa ohjeistusta en löytänyt, joten näillä tiedoilla etenin selvitystyössäni. 3 Tarpeellisuusvaatimuksen mukaan Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Tämän otteen tekstin voi tulkita monella tavalla. Mitkä ovat siis tarpeellisia tietoja? 4 Henkilötietojen keräämisen edellytykset ja tiedonantovelvollisuus -osion mukaan työnantajan on kerättävä työntekijää/työnhakijaa koskevat henkilötiedot ensisijaisesti työntekijältä/työnhakijalta itseltään. En löytänyt selvää kantaa esimerkiksi siihen, saako työnantaja googlettaa työntekijän sekä kerätä ja tallettaa löydettyjä tietoja henkilötietoina ja edelleen hyödyntää tätä tietoa henkilöä koskevassa päätöksenteossa. Sain käsityksen että työnantajan on mahdollista tehdä näin luotettavuuden selvittämiseen perustuen, ilman henkilön suostumista 3 :n täyttyessä. Käsikirjassa mainitaan myös luottotietojen tarkastaminen silloin, jos henkilö on tai tulee olemaan välittömässä vastuussa työnantajan omaisuudesta tai työsuhde muutoin vaatii erityistä luottamusta. Tämän löydöksen perusteella työnantajalla näyttää olevan jossain määrin oikeus tutkia pintaa syvemmältä ja tätä oikeutta ilmeisesti halutaan laajentaa koskemaan myös työntekijöitä, joilla ei ole edellä kuvattua taloudellista vastuuta. Tästä päästäänkin sitten vielä konkreettisempaan yksityisyydensuojan mahdolliseen heikentämiseen eli teknisen valvonnan asioihin. Internet on täynnä kaikenlaisia esityksiä ja ohjeistuksia. Selailun ja tutustumisen jälkeen olin enemmän hämilläni siitä, mitkä työnteki- 9

10 jän yksityisyydensuojaa koskevat oikeudet siis ovat? Koska epätietoisuuteni vain kasvoi, aloin selvitellä hiukan lisää. STT:n ( ) tietojen mukaan oikeusministeriön työryhmän esitys laajentaisi työntekijän taustaselvityksiä. Esityksessä mahdollistettaisiin mm. rikostaustojen, luotto- sekä rahoituslaitoksista saatavien tietojen selvittäminen. Työnantajille ei riittäisi tämäkään mutta työntekijätahoa tämä esitys järkyttää. Mielestäni tämä herättää kysymyksen siitä, miten tällaiseen suuntaukseen tulisi suhtautua? Yksi inhimillinen reaktio on loukkaantuminen: Enkö olekaan luotettava työntekijä, vaikka olen kaikkeni organisaation eteen tehnyt? Välinpitämättömyys: Ihan sama kun tietoni eivät sisällä mitään arkaluontoista, ja työposti on aina työposti. Entäpä sitten kun mennään kokoajan enemmän ja enemmän henkilökohtaisempiin asioihin? Entä jos selvitellään naamakirjan kaverit, puhelimen paikannustiedot, nettikäyttäytyminen, luottotiedot yms., herää kysymys onko tämä kaikki tarkoituksenmukaista? Eräänä argumenttina selvitystarpeelle on esitetty tietopääoman laittomasti siirtäminen kilpaileville tahoille. Minulla herää tahto selvittää, miten voisimme parantaa luottamusta työnantajien ja työntekijöiden välillä? On olemassa riski että liiallinen yksityisyyden suojan poistaminen heikentää työntekijöiden henkistä sitoutumista organisaatioonsa luottamuspulan vuoksi. Mielestäni paras suuntaus on avoimuus ja luottamus, jonka tulee olla molemminpuolista. Vaihtoehtoisia ratkaisuja olisi siis hyvä harkita. Eräs toinen perustelu on tietokatkosten välttäminen, mikäli työntekijä joutuu olemaan poissa organisaatiosta ja tietojen liikkuvuus pitäisi saada hoidettua. Onko kuitenkaan eettisesti oikeutettua heikentää yksityisyyden suojaa näillä perusteilla? Olen varma siitä, että tämäkin kirjoitus tavoittaa IT-ammattilaisia, joilla on hyviä ideoita ja toteutusehdotuksia siihen, miten pystytään ratkaisemaan näitä ongelmakohtia siten, että yksityisyyden suoja säilyisi riittävällä tasolla. Itselläni ensimmäinen mieleeni tuleva helppo ratkaisu tietokatkosten välttämiseksi ovat ryhmäsähköpostit. Jos organisaatiolla on pelko että työntekijän poissa ollessa kriittiset sähköpostit jäävät käsittelemättä, kannattaisi miettiä henkilökohtaisten sähköpostien sijaan ryhmäsähköpostien roolin kasvattamista. Esimerkiksi -osoitteeseen ohjautuvat tekniselle tuelle osoitettavat postit, jolloin kriittiset tiedot eivät ohjaudu ainoastaan -osoitteen takaa löytyvälle yksittäiselle henkilölle. Ehkäpä ongelma ja sen ratkaisu ovat hiukan moniulotteisempia, mutta jostain ratkaisujen etsiminen kannattaa aloittaa. Mielestäni vaihtoehtoisia ratkaisuja kannattaa harkita ennen kuin olemme murentaneet liikaa yksityisyyden suojaa ja heikentäneet työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta. Meillä IT-ammattilaisilla on varmasti paljon annettavaa tälle yhteiskunnalliselle haasteelle. Tavoitteena tulisi mielestäni kuitenkin olla kannustava työyhteisö, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa, jokainen voi tuntea työllään olevan merkitystä ja jokainen haluaa antaa parhaan panoksensa kaikki tämä molemminpuolisen luottamuksen ja kunnioituksen hengessä. Aurinkoisin terveisin, Anne 10

11 Eettinen ja vihreä IT-ammatillisuus Teksti: Anne Koskinen Viime aikoina minua on erityisesti mietityttänyt eettisyyden ja vihreyden näkyminen IT-maailmassa. Moni varmasti äkkiseltään miettii että miten nämä tekijät ja IT liittyvät toisiinsa. Liian harvoin tulee mieleen pohtia, miten omassa työssään voisi toimia vieläkin ekologisemmin. Itse kotona lajittelen roskat ja kaupasta pyrin ostamaan luomutomaatteja, mutta mitä ekologista olen tehnyt töissä? Tämä kysymys jäi mietityttämään. Keskusteltuani kollegojeni ja ystävieni kanssa, havahduin siihen että olisi paljon asioita, joita voisi tehdä ekologisemmin myös töissä. Pelkästään tulosteiden määrä paperittomissa toimistoissa on aivan järjetön, puhumattakaan isoista järjestelmähankinnoista ja niissä syntyvistä materiaalikuluista. Jos ajatellaan informaatioteknologian vaikutuksia, meidän pitäisi pohtia myös eettisyyden lisäksi niiden vihreyttä. Kun puhtaaksi teknologiaksi määritellään erilaiset tuotteet, palvelut tai järjestelmät, joiden käyttö kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin niiden vaihtoehdot, olemmeko miettineet riittävästi, miten meidän työpaikoillamme on tämä aspekti huomioitu? Vihreän teknologian osalta elinkaarivaikutukset, sähkönkulutus, materiaalien valinta ja tuotteen hävittämiseen liittyvät elementit ovat huomionarvoisia asioita. En usko että meillä IT-alalla on liiaksi otettu näitä asioita huomioon työympäristössä, puhumattakaan tehdyistä hankintapäätöksistä uusien teknologiaratkaisuiden osalta. Kilpailutilanteessa olisi varmasti plussaa, jos organisaatio pystyy osoittamaan että toiminnassa on otettu myös eettiset ja ekologiset arvot huomioon. Uskon että tulevaisuudessa yritykset alkavat enenevässä määrin kilpailla vihreillä arvoilla ja se on positiivinen suuntaus, mutta vielä on paljon tehtävää. Jokainen meistä kuitenkin pystyy omilla toiminnoillaan vaikuttamaan vihreämpään IT-ammattilaisuuteen. Internetin ihmeellisestä maailmasta löysin muutamia neuvoja, joilla pääsemme ekologisempaan lopputulokseen: 1. Pyri käyttämään sähköisiä järjestelmiä vähentämällä paperin kulutusta ja tulostamalla kaksipuolisia tulosteita. Kierrätä paperitulosteet. 11

12 2. Aktivoi energiansäästöasetukset laitteistoista ja sammuta järjestelmät työpäivän päätteeksi. 3. Pyri vähentämään työmatkoja lisäämällä etä- ja puhelinneuvotteluja. 4. Pyri harrastamaan hyötyliikuntaa työmatkoilla ja käytä julkisia kulkuneuvoja. Hyödynnä myös mahdollisuutta etätyöhön. 5. Suosi kasvispainotteisia lounasvaihtoehtoja. Lisää vinkkejä löydät esimerkiksi WWF:n sivustolta /yritykset/green_offi - ce/. Jo pienillä muutoksilla me voimme IT-ammattilaisina olla kestävän kehityksen eteenpäin viejiä. Omalla toiminnallamme edistämme teknologian ja teknologia-alalla toimivien ihmisten vihreyttä. Koska informaatioteknologia on jo vahvasti integroitu osaksi yhteiskuntaamme, tulee meidän nähdä sen vaikutukset myös eettisestä ja ekologisesta näkökulmasta. Pyrkiessämme tuottamaan esimerkiksi sähköisiä palveluita, on meidän huomioitava mm. palveluiden esteettömyys ja käytettävyys. Vaikka meille IT-ammattilaisille sähköiset palvelut ovat suuri helpotus ja niihin liittyvät toiminnot itsestään selvyyksiä, kaikki eivät kuitenkaan kykene vastaanottamaan informaatioteknologian tarjoamia palveluita yhtä ongelmattomasti. Sähköinen asiointi helpottaa arkitoimintoja ja vähentää (toivottavasti) paperitulosteiden määrää ekologiselta kantilta, mutta sillä on myös kääntöpuolensa kuten esimerkiksi yksityisyydensuojan mahdollinen heikentyminen. Samoin kuin erilaiset sosiaalisen median tarjoamat väylät mahdollistavat yhteydenpidon ihmisten välillä virtuaalisesti, piilee tässä kanssakäymisessä monia vaaroja. Meistä siirtyy niin paljon informaatiota virtuaalimaailmaan ja sen kontrollointi on lähes mahdotonta. Miten siis voimme omalla toiminnallamme olla varmistamassa eettisyyden toteutumista ja IT-ammattilaisina olla estämässä tilanteita, jolloin yksilöiden yksityisyyden suoja on vaarassa? Eettinen ja vihreä IT-ammattilaisuus alkaa pienistä arkielämän asioista. Kokonaisuudessaan se kattaa asenneilmapiirin siitä, miten suhtaudumme informaatioteknologiaan ja sen mahdollisuuksiin yhteiskuntamme toiminnallisuuksien tarjoajana. Haastankin teidät kaikki IT-ammattilaiset pohtimaan omia ja organisaatioidenne ratkaisuja, joilla on vaikutus kestävän kehityksen rakentamisessa. Itse lupaan ensitöikseni tähdätä tosissani paperittomaan toimistoon, pienin, määrätietoisin askelin kohti tavoitetta vihreämpää IT-ammattilaisuutta. Oikein aurinkoisia kevätpäiviä, Anne 12

13 Työelämän tärkeät neuvottelutaidot Teksti: Isa Järveläinen Neuvottelu on yhteistä suunnittelua, sovittelua, sitouttamista ja sopimista. Niin työ- kuin yksityiselämässäkin tarvitaan neuvottelutaitoja, jotta yhdessä tekeminen on tuloksekasta ja kaikille osapuolille mahdollisimman miellyttävää. Työelämässä neuvottelutaitojen ensimmäinen koetus saattaa olla työhaastattelu, ja tämän jälkeen neuvottelutaitoja tarvitaan ideointipalaverista aina asiakaskohtaamisiin ja yhteistoimintamenettelyyn asti. Hyvä neuvottelija kuuntelee toisia, arvostaa muiden mielipiteitä ja esittää oman asiansa ystävällisesti, ymmärrettävästi ja perustellen. Taitava neuvottelija saa kuulijan omaksumaan sanomansa ja pitää samalla hyviä yhteistyösuhteita yllä. Erinomainen neuvottelija saavuttaa tavoitteensa ja jää samalla reiluna tyyppinä mieleen. Millaisia taitoja erinomaisella neuvottelijalla on? Ennakointi- ja suunnittelutaidot Perusteellinen valmistautuminen neuvotteluun, neuvoteltavan asian hyvä tuntemus ja tavoitteiden asettaminen antavat tukevan pohjan neuvottelutilanteelle. Erinomaista ennakointia on asettaa neuvottelulle ensisijainen tavoite ja miettiä sille jo valmiiksi toinen vaihtoehto, joka hyödyttää mahdollisimman paljon molempia osapuolia. Yhteistyötaidot Hyvällä neuvottelijalla on kyky ja halu kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Taitava neuvottelija joustaa epäolennaisissa asioissa päästäkseen tulokseen tärkeämmissä asioissa. Taitava neuvottelija on rakentava; on turhaa jäädä miettimään vanhoja virheitä, hyödyllistä on suunnata huomio tulevaan. Erinomainen neuvottelija kehittää tarvittaessa uusia vaihtoehtoja, jotka hyödyttävät vastapuolta enemmän kuin maksavat ehdottajalle. Erinomainen neuvottelija panostaa osapuolten väliseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Kuuntelemisen taito Kuuleminen ei ole sama asia kuin kuunteleminen kuunteleminen on aktiivista ajatustyötä. Aktiivisella kuuntelulla neuvottelija saa selville toisen osapuolen asenteet, lähtökohdat, perustelut ja tavoitteet. Näiden tietojen perusteella neuvottelija pystyy kehittämään erilaisia vaihtoehtoja ja pääsemään yhteiseen ratkaisuun. Kuuntelutaitoja ovat myös kärsivällisyys ja hyväksyvyys: ei kannata tehdä johtopäätöksiä ja keskeyttää toista ennen kuin on kuullut kaikki argumentit. Puhujalta kannattaa varmistaa, että on ymmärtänyt asian oikein. Kohtelias vastavuoroisuus edistää hyvää yhteistyötä. Hyvä neuvottelija suhtautuu avoimin ja myönteisin mielin niin puhujaan kuin asiaan- 13

14 kin. Esittäjän erikoinen puhetapa, ulkonäkö tai harjaantumaton esitystapa eivät tarkoita, etteikö sanoma saattaisi olla arvokas. Taitava neuvottelija poimii toisen viestistä olennaisen eikä takerru yksityiskohtiin tai epäolennaisuuksiin; pikkumaisuus ei ole neuvottelutaito. Sisällön ymmärtämistä ja olennaisten seikkojen havainnointia voi edesauttaa kirjoittamalla ylös avainsanoja tai lyhyitä lauseita. Erinomainen neuvottelija suosii arvioivaa kuuntelemista: asiasisällön kriittistä tarkastelua, tosiasioiden ja mielipiteiden erottamista toisistaan ja perustelujen punnitsemista. Tunneviestinnän taidot Hyvä neuvottelija tunnistaa tunteensa ja osaa ilmaista niitä neuvottelutilanteessa. Hän sietää yhtä lailla toisten tunteita ja epävarmuutta eikä painosta toista osapuolta. Taitava neuvottelija uskaltaa kohdata ristiriitoja ja näyttää myös sietävänsä niitä. On turha pyrkiä neuvottelussa harmoniaan keinolla millä hyvänsä taitava neuvottelija uskaltaa näyttää myös huolen ja pettymyksen tunteita. Erinomainen neuvottelija on sensitiivinen ja empaattinen. Empaattisuus edistää vuorovaikutuksen laatua neuvottelussa, sillä kyky asettua toisen osapuolen asemaan synnyttää yhteisymmärrystä ja auttaa omien näkökulmien esittämistä. Sanallisen ja sanattoman viestinnän taidot Tiukka tavoitteeseen pyrkiminen ei tarkoita sitä, ettei kielenkäyttö voisi samanaikaisesti olla joustavaa ja kohteliasta. Mitä jäsennellympi ja jämäkämpi puheenvuoro on, sitä paremmin se on otettavissa vastaan. Omien tunteiden sekä olemuksen tiedostaminen ja hallinta ovat myös tärkeitä taitoja neuvottelutilanteessa. Jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa, 60 % aikuisista luottaa tulkinnassaan sanattomaan viestiin. Sanatonta viestintää ovat esimerkiksi eleet, ilmeet, asento, hengitys, äänenpaino, äänenvoimakkuus, ulkoasu, vaatteet ja koko. Sanatonta viestintää ovat myös tilaan asettautuminen ja ajankäyttö; pitkään puhuminen vie aikaa muilta ja voi olla epäkohteliasta. Onnistuneen neuvottelun edellytyksenä on, että osapuolilla on halua saavuttaa yhteinen ratkaisu. Neuvottelun päämääränä on reilu lopputulos, osapuolten keskinäinen luottamus ja molemminpuolinen tyytyväisyys. Lisäksi neuvottelun tietoiseksi tavoitteeksi kannattaa ottaa myönteisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen syntyminen ja ylläpitäminen osapuolten välillä. Näin yhteistyö sujuu hyvillä mielin, arvostavassa ilmapiirissä jatkossakin. Seuraavassa Vätskärin numerossa käsitellään, miten erinomaiseksi neuvottelijaksi voi kehittyä. Kirjoittaja on suomen kielen ja viestinnän kouluttaja ja äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Hänet tavoittaa sähköpostilla osoitteesta isa. jarvelainen@gmail.com. Lähteet: Coverdale Führung/Leadership Workbook V (2009). Coverdale Team management Deutscland GmbH. kirjoittajan käännös. /puheviestinta (luettu ). Helsingin yliopisto. /puheviestinta (luettu ). Jyväskylän yliopisto. (luettu ). Duodecim. 14

15 Käytettävyysverta katederilla Teksti: Esa Alhoniemi Verta katederilla on sarja VSTKY:n koulutustoimikunnan järjestämiä tilaisuuksia, joissa alustetaan ajankohtaisista ICT-aiheista. Alustaja on paikallinen ICT-ammattilainen tai -yritys, jonka liiketoimintaan / tuotteisiin käsiteltävä aihe tiukasti liittyy. Keskusteluvastustaja on useimmiten akateemisen taustan omaava opponentti, joka on alan asiantuntija, mutta tarkastelulähtökohta poikkeaa sopivasti alustajan vastaavasta. Näin se kävi Ensimmäistä mittelöä aiheesta Web-käyttöliittymät ja käytettävyys ICT-talolla oli saapunut todistamaan kolmisenkymmentä kiinnostunutta. Sirkushuveja tälle porukalle tarjosivat yrityksensä www-sivujen mukaan webin mestari Ville Säävuori (Syneus Solutions Oy) ja opponoiva tietojärjestelmätieteilijä-tohtorislehtori Kai Kimppa (Turun Kauppakorkeakoulu). Veret jäivät splatterista haaveilleen harmiksi näkemättä, ja jopa seisauttamatta. Mutta eipä haittannut: tapahtuma oli - ainakin kirjoittajan näkövinkkelistä mitä mainioin pitkän kokoillan leffan mittainen asiaviihdepläjäys. Tarinan juoni oli yksinkertaisuudessaan se, että Säävuori esitteli näkemyksiään, Kimppa kommentoi. Ja mikä mukavinta, myös yleisö unohti olla perisuomalaisen apaattinen ja eli aiheessa mukana. Toki sanaisen arkun raotuksen kynnystä alensivat hiukan erinomaiset ja osalle yleisöstä tutut esiintyjät, mutta silti. Esityksen kuluessa lehtereille välittyi tunne, että katederilla paukutti hieman insinöörihtävä ja esiintymistaitoinen mies, joka tiesi mistä puhui. Ja häntä kyllä lähinnä säesti toinen mies, hieman piikikäs, mutta asiansa niinikään taitava opponentti. Verinen rökitys edes verbaalinen sellainen - oli tapahtumasta kaukana, koska vaikutti siltä, että molemmat herrat olivat potentiaalisista kiistanaiheista suhteellisen samaa mieltä. Itselleni tuli kokonaistunnelmasta mieleen lähinnä sopuisahko akateeminen väitöstilaisuus, jossa kaksi sivistynyttä asiantuntijaa miltei rupattelee mukavia mutta kuitenkin päästelee suustaan asiaa. Käytettävien www-ratkaisujen lyhyt oppimäärä... No, ehkä on paikallaan kertoa hiukan tarkemmin itse asiastakin. Ensinnäkin, web-ympäristössä siis tähdätään siihen, että erilaisia wwwsivuja ja -palveluja olisi mahdollisimman helppo käyttää. Helppokäyttöisyyteen tähtääminen ei sinänsä ole aina itsestään selvä tavoite, sillä maailmassa on myös sellaisia värkkejä, joita ei tarkoituksella ole tehty helppokäyttöisiksi. Tällaisia ovat vaikkapa junien ovien avausnapit, lääkepurkkien kannet tai WC-pöntön puhdistusainepurkkien korkit. Säävuoren esittämien esimerkkien ja faktojen valossa netti on pullollaan erilaisia kömpelöitä teknisiä ratkaisuja, jotka heikentävät mer- 15

16 kittävästi erilaisten sivujen ja niiden tarjoamien palvelujen käytettävyyttä. Täydellistä sivustoa ei tietysti olekaan, koska tässä ikävässä reaalimaailmassa täytyy alati tehdä kompromisseja kehitysresurssien, teknologian, ja ties minkä muun suhteen. Mutta aina on toki hyvä pyrkiä mahdollisimman vähän huonoon ratkaisuun. Ja hyvin (tulevaa käyttäjäryhmää) varten suunniteltu on puoliksi tehty, käytettävyydessäkin. Otetaan yksinkertainen esimerkki kömpelöstä teknisestä ratkaisusta: yleinen bottikarkote, kärpäsparven ulostetta usein muistuttava sanavarmenne eli CAPTCHA. Tämä akronyymihirviö on monasti ilmiasultaan sellainen, että siitä ei tahdo enää saada ihminenkään tolkkua. Säävuoren mukaan CAPTCHAt voitaisiin unohtaa: ei yritetäkään kilpailuttaa ihmisen näköjärjestelmää ja bottien hahmontunnistinta keskenään, vaan kysytään ihmiseltä yksinkertaisesti sellainen kysymys, johon tämä osaa vastata ja jonka edessä botin äly ei riitä... ja anatomia Jos oikein pieneen pähkinänkuoreen esityksen käytettävyyselementit rutistaisi, käytettävyys voidaan pilkkoa suunnilleen seuraaviin osaalueisiin: opittavuus, muistettavuus, tehokkuus (läheistä sukua yksinkertaisuudelle), tyytyväisyys, saavutettavuus, virhetilanteiden ymmärrettävä käsittely & virheiden minimointi, linkitettävyys ja (linkkien) pysyvyys. Näistä monet ovat hyvin intuitiivisia asioita kun ne joku näin listaa ja vähän vielä perään pureksii. Edellisistä vaikkapa muistettavuuteen liittyy se asia, että ihmiset ovat usein tottuneet siihen, että klikattavat linkit ovat sinisiä ja ne hiipuvat violeteiksi klikkaamalla. Jep, näinhän on ollut jo ammoisista Mosaicin ajoista lähtien. Tai että Googlen hakusivu on käytettävä, koska siinä on keskellä iso tekstikenttä, johon kirjoitetaan hakutermit ja nappi jota painamalla haku käynnistyy eikä juuri muuta. Ni-in, eipä siinä mitään vappukoristeita kaivata. Tuo hakusivu on myös Fittsin lain mukaan suht fi ksu, sillä ko. lain mukaan (kansanomaisesti tulkiten) maailma on sellainen, että mitä suurempi ja mitä lähempänä kohde on, sitä helpommin käyttäjä osuu siihen. Ja sehän ei ole huono juttu jos hiirtä veivaa mummo tai pappa tarkemmin sanottuna tämän käsi - joka ei välttämättä ole enää ihan vakaa. Zen ja käytettävyyden mittaamisen taito Vanha insinööritotuus on, että tietyn asian optimointi vaatii sen mittaamista. Mitenkäs muuten tiedettäisiin, onko optimoitu kohde aiempaa parempi vai huonompi? Sama pätee myös käytettävyyteen: silmien liikkeitä, hiiren ja näppäimistön käyttöä voidaan mitata kvantitatiivisesti eli siis numeroin ja käyttöliittymää muokkaamalla pyritään tyypillisesti pienentämään näitä lukuja. Videointi, tarkkailu lasiseinän läpi, ruudulla tapahtuneen session tallennus ja subjektiivinen arviointi ovat puolestaan kvalitatiivisia tapoja mitata käytettävyyttä. Mutta: kaiken edellä mainitun lisäksi erittäin tärkeässä roolissa on myös fi ilis se tunne, joka käyttäjälle jäi eli käyttökokemus. Tätäkin voidaan mitata: jopa muutaman ihmisen voimin tehtävä arviointityö riittää melko luotettavasti sen arvioimiseen, kumpi kahdesta rinnan tarkasteltavasta käyttöliittymästä on parempi. Parit pointterit tiedonjanoisille, kurkistus tulevaan Hyvin paljon käytettävyyteen liittyvistä opeista näyttäisi olevan ammennettavissa käytettävyysguru tohtori Jacob Nielsenin runsaasta 16

17 tuotannosta. Aiheesta kiinnostunut suunnatkoon selaimensa vaikkapa osoitteeseen Ja jotta ei nyt kokonaan jäätäisi ulkomaisen auktoriteetin varaan, löytyy osaajia kuulemma kotimaastakin. Esimerkiksi Adage-nimistä käytettävyysalan yritystä edustava Irmeli Sinkkonen on tunnettu suomalainen käytettävyyskirjailija. KVG eli Katso (lisätietoja) Vaikka Googlesta. Esityksen lopuksi Säävuori visioi hieman myös tulevaa. Hänen mukaansa standardit ja selaimet tulevat kehittymään sekä itse käyttöliittymät standardoituvat. Samoin käy käyttöliittymäkirjastoille ja kehitysalustoille. Selainsovellukset lähenevät toiminnaltaan eri tavoin työpöytäsovelluksia. Ja julkisille palveluille Säävuori povaa standardivaatimuksia. Näitä odotellessa: kiitos Ville ja Kaitsu kivasta koulutustapahtumasta! Seuraava Verta katederilla taisto on ohjelmassa ensi syksynä. Seuraa VSTKY:n ilmoittelua! Käytettävyyttä etsimässä. Vasemmalla kädenlämpöistä vettä tuottavan vedensekoittimen esi-isä ja oikealla esimerkki siitä, että vaikka Kusti kuinka polkee niin posti ei aina sen myötä kulje. (Vasen kuva: FreeDigitalPhotos.net, oikea kuva: Maija Isoluoma) 17

18 Mikä niissä raporteissa oikein kestää?! Teksti: Tommi Noro (Midagon) Liiketoiminnan ohjauksessa oikea ja ajantasainen tieto on elintärkeää. Päivän aikana on pystyttävä tekemään useita nopeita päätöksiä eikä silloin ole mahdollisuutta käyttää pitkiä aikoja taustojen selvittelyyn tai tietojen odotteluun. Tietojen on oltava helposti ja nopeasti saatavilla aina tarvittaessa. Näin ei kuitenkaan aina ole. Miksi? Käytännössä kaikkia yrityksen prosesseja ohjaa tai tukee jokin tietojärjestelmä, johon tietoa kertyy käsittämättömiä määriä joka hetki ympäri vuorokauden. Miten voi siis olla mahdollista, että kun tietoa tarvitsisi, niin sitä ei kuitenkaan ole saatavilla? Tietoa nurkat täynnä Ongelman ytimessä on se että tieto ei kerry yhteen järjestelmään vaan lukuisiin erillisiin järjestelmiin, mahdollisesti eri puolilla maailmaa, eri aikavyöhykkeillä ja eri kielillä. Parhaassa tapauksessa tietoja tarvitaan myös kumppaneiden ja toimittajien järjestelmistä. Vain poikkeustapauksissa tietojen tarve rajoittuu yhteen toiminnan alueeseen. Yleisemmin tarve on saada kokonaisvaltaisempi kuva, jossa tiedot yhdistyvät yli toimintojen ja prosessien. Kokonaiskuvan muodostamisen edellytyksenä on tietojen tehokas yhdistely eri järjestelmien välillä. Raportointi- ja analytiikkapuolella ongelma on ratkaistu nk. tietovarastojen avulla. Tietovarastoon kootaan mahdollisimman kattavasti kaikki se informaatio, jota operatiivisessa, taktisessa ja strategisessa päätöksenteossa tarvitaan. Tietovaraston avulla tiedon tarvitsijalla ja käyttäjällä on vain yksi lähde josta kaikki tarvittava tieto löytyy. Raportointiportaalit tarjoavat käyttäjille pääsyn tietovaraston sisältöön valmiiksi jäsenneltyjen ja organisoitujen raporttien, dashboardien ja analyysien avulla. Ratkaisu kuulostaa järkevältä, helpolta ja yksinkertaiselta ja sitä se onkin sitten kun tietovarasto on olemassa ja tiedot sinne automaattisesti päivittyvät. 18

19 Tietovarastoinnin TOP 5 haastetta Ongelman edessä ollaan silloin, kun tietovarastoa ei ole olemassa tai sieltä puuttuu jokin oleellinen tieto. Esitän tässä muutamia oleellisia seikkoja, jotka tekevät tietovarastojen rakentamisesta kiinnostavaa ja haasteellista, mutta joihin kuluu väistämättä aikaa, rahaa ja energiaa. 1) Mistä paras ja luotettavin tieto löytyy? Ensinnäkin on lähdettävä selvittämään mistä järjestelmästä tai järjestelmistä tarvittavat tiedot löytyvät, missä muodossa ne siellä ovat ja missä muodossa ja millä keinolla ne sieltä ovat saatavilla. Entä jos sama tieto löytyy useasta eri järjestelmästä ja jokaisessa järjestelmässä tietoihin voidaan tehdä lisäyksiä, muutoksia ja korjauksia? Tyypillinen esimerkki tällaisesta tilanteesta on se kun asiakastietoja ylläpidetään useassa järjestelmässä esim. myynti-, laskutusja CRM-järjestelmät. Onko se järjestelmä, josta löytyy kattavimmat tiedot asiakkaista myös luotettavin ja ajantasaisin? Entä jos tietoa ei saada mistään järjestelmästä? Voidaanko se päätellä tai johtaa joidenkin muiden tietojen avulla tai voidaanko tieto esimerkiksi ostaa yrityksen ulkopuolelta? 2) Miten on laadun laita? Seuraavaan ja ylivoimaisesti hankalimpaan ongelmaan törmätään sen jälkeen kun tiedetään mistä tarvittavat tiedot on saatavilla ja kuinka ne sieltä saadaan. Tämä ongelma on tiedon laatu. Tietovarastoilla on se ilkeä ominaisuus että ne paljastavat pienimmätkin puutteet lähdejärjestelmien tiedon laadussa. Jos joku käyttäjä on aikoinaan vaikkapa täysin vahingossa lisännyt myyntijärjestelmään tuotteen tai palvelun, jota oikeasti ei ole olemassa niin tämä tuotepa pomppaa esiin jokaisella raportilla, jossa tuotteita tavalla tai toisella seurataan. Puhtaiden vahinkojen lisäksi moni tieto lisätään järjestelmiin täysin hyväuskoisesti ja ilman pienintäkään epäilystä siitä että jotain virheellistä olisi tapahtumassa. Loistavia esimerkkejä ovat sekä henkilöiden nimet ja osoitteet että erilaiset tuotetiedot. Jokainen voi välittömästi nähdä, että N8, n8, N 8, n 8, N_8 ja n_8 ovat yksi ja sama tuote, mutta kun tiedot on tallennettu tietojärjestelmään, jokaisesta niistä muodostuukin oma tuotteensa. Kun näistä tiedoista ajetaan raportteja, raporteilla näkyy kuusi eri tuotetta yhden tuotteen sijaan. Kokonaiskuvan muodostaminen ei olisi aivan suoraviivaista ilman laskinta tai taulukkolaskentaohjelmaa. 3) Löytyykö yhteistä nimittäjää? Kolmas haaste on eri järjestelmistä saatavien tietojen yhdistäminen ja yhdenmukaistaminen. Järjestelmissä on valtava määrä erilaisia avaintietoja, joita käyttäjät eivät välttämättä koskaan näe, joiden olemassaolosta he eivät tiedä ja joista heidän ei tarvitsekaan välittää. Järjestelmien välisten tietojen yhdistelyssä nämä avaintiedot ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Voisi kuvitella, että kun yrityksellä on joukko tuotteita, joita se valmistaa ja myy, niin jokaisessa järjestelmässä näille tuotteille olisi ainakin samat tuotekoodit. Yllättävän usein tilanne ei kuitenkaan ole näin. On aivan tavallista että esimerkiksi tuote Ruuvi 30/20mm löytyy yhdestä järjestelmästä numeerisella koodilla ja toisesta järjestelmästä alfanumeerisella koodilla R45TSF5. Lisäksi, kun lyhytkin tuotteen nimi voidaan kirjoittaa usealla eri tavalla, kuten aikaisemmassa esimerkissä nähtiin, niin minkä tiedon pohjalta eri järjestelmissä olevat tuotetiedot voidaan yhdistää toisiinsa jos tuotekoodeja tai nimiä ei voida käyttää? Aivan vastaavat avain- ja koodiongelmat liittyvät mui- 19

20 hinkin tietoihin kuten vaikkapa asiakas-, toimipaikka-, kustannuspaikka- ja toimittajatietoihin. 4) Riittäkö kaistaa? Neljäs haaste liittyy tietojen liikutteluun. Jotta tieto saadaan tietovarastoon, pitää se hakea lähdejärjestelmästä ja ladata tietovarastoon. Jos siirrettävää tietoa on paljon mutta yhteydet ovat huonot, kuten esimerkiksi Kiinaan tai Etelä-Amerikkaan usein on, kuinka varmistetaan, että tieto on käyttäjän saatavilla ajoissa ja kattavasti? Entä jos tietovaraston lataus tukkii yrityksen verkon, jota samanaikaisesti käyttävät asiakkaat tai tuotannonohjausjärjestelmä? Usein ajatellaan, että käytetään hiljaista yöaikaa tietojen siirtoon, jolloin haitat ja häiriöt muille ovat mahdollisimman pienet. Entä, jos puolet lähdejärjestelmistä ja käyttäjistä sijaitsevat toisella puolen maapalloa, mikä silloin on hiljaista yöaikaa? 5) Mihin jäljet loppuvat? Viides haaste liittyy tietojen jäljitettävyyteen. Käyttäjät haluavat tietää mistä raportilla olevat tiedot ovat peräisin, miten tietoja on mahdollisesti muokattu, minkä hetken tiedot raporteilla näkyvät, koska tiedot on tietovarastoon tuotu ja mitkä tiedot ovat jääneet päivittymättä. Myös järjestelmän ylläpidon kannalta on tärkeää, että voidaan tunnistaa eri järjestelmistä tulleet tiedot ja koska ne tietovarastoon on ladattu. Ongelma korostuu erityisesti silloin, kun tietoja summataan ja yhdistellään. Kuinka voidaan todentaa tai osoittaa mitkä lähdejärjestelmistä saadut tapahtumat sisältyvät esimerkiksi tiettyyn tunti-, päivä- tai viikkotasolle laskettuun summaan? Kyllä kaikki järjestyy! Edellä kuvatut viisi seikkaa ovat vain osa niistä kaikista haasteista, joihin törmätään aina, kun tietoja jalostetaan päätöksenteon tueksi ja jotka tavalla tai toisella tulee joka kerta ratkaista. Asiantuntemus, kokemus ja osaaminen korostuvat tällaisten järjestelmien suunnitteluvaiheessa. Kokemuksen myötä edellä mainittuihin ja muihin vastaaviin ongelmiin osataan varautua jo ennalta ja ratkaisut suunnitella siten että järjestelmistä voidaan saada pitkäikäisiä ja joustavasti laajennettavia ja muokattavia. Luova ongelmanratkaisukyky ja tietovarastointiin liittyvä erityinen ajattelumalli ovat asiantuntevan tietovarastoarkkitehdin ja -suunnittelijan ominaisuuksia. Jokaisessa projektissa tulisi varmistaa, että tällaistä asiantuntemusta on käytettävissä heti hankkeen alusta alkaen. Realistisuus aikataulujen laadinnassa, hankkeen laajuuden riittävä rajaaminen ja huolellinen suunnittelu ovat ehdottomat edellytykset onnistuneelle tietovarastoprojektille. Myös järjestelmän loppukäyttäjien eli tietojen hyödyntäjien odotusten hallinta on hankkeen kuluessa tärkeää. Liian optimistiset lupaukset kääntyvät antajaansa vastaan siinä vaiheessa kun aikataulut eivät pidäkään ja käyttäjät alkavat kysellä - Mikä niissä raporteissa oikein kestää? Kirjoittaja on työskennellyt yli viisitoista vuotta konsulttina ja Business Intelligence & Data Warehouse -ratkaisujen asiantuntijana. Hän on toiminut useiden suuryritysten Data Warehouse -hankkeiden tietovarastointi- ja tiedon integrointiarkkitehtina sekä projektipäällikkönä. Midagon Strategiakonsultointiin, vaativien muutoshankkeiden hankejohto- ja asiantuntijatehtäviin sekä yritysvalmennukseen erikoistunut riippumaton konsulttitalo. 20

21

22 Seuraavassa hieman pohdiskeltavaa pitämään aivot virkeinä vaikka junamatkan aikana. Ongelmat on lähettänyt Jarmo Vastamäki. Vastaukset julkaistaan aina seuraavassa lehdessä. Ensin kuitenkin edellisessä lehdessä olleiden tehtävien ratkaisut: 1. Naimisiin Ei 2. Akvaario Silkkinauha y = ympärysmittojen erotus r = maapallon säde y = 2π (r +1m) 2π r = 2π r + 2π 1m 2π r = 2π 1m = n. 6,25m 4. Vesisäiliö 321v 0kk 18pv 17h 46m 2s 5. Silkkinauha^2 y = nauhojen pituuden erotus r = maapallon säde 2π (r + y) 2π r = 2π r + 2π y 2π r = 2π y = 1m y = 1m / 2π y = 0,16m 6. Inflaatio Tarkkaavaisimmat huomasivat, että välistä pimitettyä 2 euroa ei suinkaan lisätty maksettuun 27 euroon vaan summa sisältyi siihen. Kun mukaan lasketaan palautetut 3 euroa saadaan summaksi 30 euroa. Näin voimme huokaista helpotuksesta ja todeta, ettei 1 euro ollut kadonnut mihinkään. 22

23 Murhamysteeri Sepe Susi, Mikko Repolainen, Mustakaapu, Musta Pekka, Kapteeni Koukku ja kaksi Karhukoplan jäsentä pelasivat sököä Karhukoplan luona Ankkalinnassa. Peli päättyi klo 21, jolloin kaikki lähtivät. Klo 23 toinen Karhukoplan jäsenistä löydetään murhattuna asunnostaan. Hänet ammuttiin aseella. Poliisimestari Sisu kutsui Mikki Hiiren avuksi. He pidättivät kuulusteluja varten kaikki sököpeliin osallistuneet. Kukin konna kertoi kaksi murhaan liittyvää asiaa: toinen niistä on totta (T) ja toinen valetta (V). Karhukoplan jäsen: (1) Mikko Repolainen on murhaaja. Näin hänet murhapaikalla. (V) (2) Kaikki muut paitsi Musta Pekka olivat Ankkalinnassa murhan tapahtuessa. (T) Mikko Repolainen: (3) Sepe Susi ei ole syyllinen. (T) (4) En ole koskaan nähnyt asetta saati ketään murhattavan. (V) Sepe Susi: (5) Olin Mikko Repolaisen kanssa murhan aikoihin. (T) (6) Musta Pekka on murhaaja. Näin hänet murhapaikalla. (V) Musta Pekka: (7) Lähdin Sorsakylään heti pelin päätyttyä. (T) (8) Kapteeni Koukku on murhaaja. Näin hänet murhapaikalla. (V) Mustakaapu: (9) Vain yksi meistä oli silminnäkijänä. (T) (10) En ollut murhan aikaan Ankkalinnassa. (V) Kapteeni Koukku: (11) Mustakaapu on murhaaja. Näin hänet murhapaikalla. (T) (12) Olin paikallisessa baarissa Karhukoplan jäsenen kanssa murhan aikaan. (V) Mikki kertoi Sisulle syyllisen, joka pidätettiin. Kuka on murhaaja? Kuka/ketkä ovat silminnäkijöitä? Vastaukset julkaistaan seuraavassa numerossa. 23

24 ipad 2. Kevyempi. Ohuempi. Nopeampi. ipad 2 on edeltäjäänsä ohuempi, kevyempi ja nopeampi ja sen akku kestää edelleen 10 tuntia. 1 Voit soittaa FaceTime 2 -videopuheluita ja tehdä HD-elokuvia Multi-Touch-näytöllä. Valinnainen ipad Smart Cover 3 kiinnittyy magneetilla ja sulautuu ipad 2:een täydellisesti. Tutustu uuteen upeaan ipad 2:een Varimportissa. Varimport Oy Apple-laitteet, ohjelmat ja valtuutettu huolto kaikkialla Suomessa Turku: Humalistonkatu 17, p Tampere: Pyynikintori 8, p Hämeenkatu 1, p Valtuutettu huolto: Turku, Tampere ja Helsinki, Vellikellonpolku 5 Muista kysyä opiskelija-, opettaja- ja oppilaitoshintoja! 1 Edelliseen ipadiin verrattuna. Akun kesto vaihtelee käytön ja kokoonpanon mukaan. Lisätietoja löytyy osoitteesta 2 Edellyttää FaceTimea tukevaa Macia, jossa on internet-yhteys tai FaceTimea tukevaa ios-laitetta, jossa on Wi-Fi-yhteys. Ei saatavilla kaikkialla. Katso lisätietoja osoitteesta 3 ipad Smart Cover myydään erikseen. Nahkakannen väri saattaa haalistua käytössä. TM ja 2011 Apple Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.