KIRKKONUMMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKKONUMMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VUOSINA 2009 2020"

Transkriptio

1 PTL Liite 1 Dno1007/213/2009 KIRKKONUMMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VUOSINA NYKYTILA SEKÄ TULEVAISUUDEN HAASTEET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET lautakunta

2 Sisällys 1 YLEISTÄ Johdanto Mielenterveys ja palvelujen tarve Mielenterveyshäiriöiden yleisyys Päihderiippuvuus Mielenterveyden häiriöiden ehkäisy Kansalliset mielenterveys- ja päihdepalveluiden linjaukset MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN NYKYTILANNE KIRKKONUMMELLA Palvelut ikäryhmittäin Lapset ja nuoret Aikuiset Ikäihmiset Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelut Kolmannen sektorin toiminta KIRKKONUMMELAISEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Mielenterveys- ja päihdepalveluiden liittäminen osaksi perusturvan strategiaprosessia sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpideohjelmaa Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulevaisuuden palvelurakenteet ja ketjut Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien tunnistaminen ja ehkäisy Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien toimeentuloturva, asuminen ja arjen hallinta Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen ja hoito Kokemusasiantuntijoiden rooli Kansalaisten osallisuuden lisääminen Ohjauskeinojen kehittäminen ja laadun seuranta Asenteiden muuttaminen YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ KEHITTÄMISEHDOTUKSISTA...38 LIITTEET

3 1 YLEISTÄ 1.1 Johdanto Kunnan tehtävänä on rahoitus- ja järjestämisvastuunsa nojalla koordinoida eri-ikäisille kuntalaisilleen riittävät ja tarpeita vastaavat mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. johtaja Liisa Ståhle käynnisti syyskuussa 2008 selvityksen laatimisen kunnan mielenterveyspalveluista. Selvitystyötä on tehty työryhmällä, johon ovat kuuluneet perusturvajohtaja Liisa Ståhle (puheenjohtaja), johtava ylilääkäri Helena Liira, sosiaalipalvelupäällikkö Merja Etholén-Rönnberg ja hallintopäällikkö Anu Nemlander (toimi työryhmän jäsenenä ja sihteerinä saakka). Työryhmän tehtävää laajennettiin kevään 2009 aikana koskemaan myös päihdepalveluita. Työryhmä on hyödyntänyt työssään mm. helmikuussa 2009 valmistunutta sosiaali- ja terveysministeriön selvitystä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi. Ministeriön selvityksessä kehotetaan kuntia käsittelemään mielenterveys- ja päihdepalveluita yhtenä kokonaisuutena, koska nykyisen palvelujärjestelmän suuri haitta on niiden erillisyys. Työryhmä on koonnut lisäksi näkemyksiä perusturvan henkilökunnalta, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin toimijoilta. Mielenterveyslaki (1116/1990), velvoittaa kunnan vastuuseen alueensa mielenterveyspalvelujen järjestämisestä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisestä säädetään myös monissa muissa laeissa kuten sosiaalihuoltolaissa (710/1982) ja asetuksessa (607/1983), kansanterveyslaissa (11/1972), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989), laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista(vpl/380/1987), samannimisessä asetuksessa (VPA/759/1987) sekä laissa kuntouttavasta työtoiminnasta. Kunnat ovat ratkaisseet mielenterveyspalvelujen järjestämisen hyvin eri tavoin. Lainsäädännön moninaisuus ja 1990-luvulla käynnistynyt psykiatristen laitosten purku avopalveluita rinnalla/samalla lisäämättä ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että palvelutarjonnassa on koko maan mittakaavassa aukkoja eri ikäryhmien palveluiden saannissa. 3

4 Mielenterveystyö on yhteisöllistä; siihen osallistuvat kuntalaiset, kunnan mielenterveyteen liittyvät toiminnot sekä monet kolmannet tahot kuten järjestöt ja yksityiset toimijat. Perustason mielenterveystyötä tehdään perusturvan ja sivistystoimen toimialoilla. Kirkkonummella on omana palvelutuotantona erittäin vähän erikoistuneita mielenterveyspalveluita. Myös päihdehuollon avopalvelut ovat määrällisesti suhteellisen niukat. Huomattava osa psykiatrisista palveluista ostetaan HUS - sairaanhoitopiiriltä. Mielenterveystyötä ohjaavat valtakunnallinen laatusuositus (2001), joka edellyttää kuntaa laatimaan mielenterveystyön kokonaissuunnitelman. Suosituksen mukaan mielenterveystyön osaamista ja resursseja tulee suunnata elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistamiseen, ongelmien ehkäisyyn, psykososiaalisten ongelmien selvittelyyn ja niissä tukemiseen, mielenterveyshäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen ja tehokkaaseen hoitoon sekä monipuoliseen kuntoutukseen. Terveydenhuollossa mielenterveystyön sisältöä ja toimintaa ohjataan Käypä hoitosuositusten avulla (www.kaypahoito.fi). Käypä hoito-suositukset laaditaan tutkittuun näyttöön perustuen moniammatillisessa yhteistyössä. Mielenterveyden alalta on tuotettu useita Käypä hoito-suosituksia (depressio, epävakaa persoonallisuus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, lasten ja nuorten syömishäiriöt, skitsofrenia, traumaperäinen stressihäiriö ja unettomuus). Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 sekä Käypä hoito-suositukset toimivat tässä selvityksessä pohjana, kun kehitetään kunnan tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdetyön tarvetta ja mahdollisia järjestämismalleja. 1.2 Mielenterveys ja palvelujen tarve Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja muodostaa siten perustan yksilön yleiselle hyvinvoinnille, kyvylle hallita elämää, tutkia ympäristöä sekä sopeutua siihen. Mielenterveyttä voidaan pitää ensisijaisesti arvona ja positiivisena voimavarana. Mielenterveys sisältää sekä hyvän mielenterveyden että mielenterveyden ongelmat ja häiriöt. Hyvä mielenterveys on tärkeä voimavara ihmiselle itselleen, perheille, yhteisöille, kunnalle sekä koko yhteiskunnalle. Laaja-alaisen näkemyksen mukaan mielenterveys on inhimilli- 4

5 nen voimavara, johon vaikuttavat yksilölliset tekijät, kokemukset, sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä, yhteiskunnan rakenteet, resurssit sekä kulttuuriset arvot. Yhteiskuntapoliittiset ratkaisut vaikuttavat hyvinvointipolitiikan välityksellä ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Väestön mielenterveyden huomioiminen ja vaaliminen kunnan päätöksenteossa edistää koko alueen terveyttä, turvallisuutta ja kestävää kehitystä. Positiivinen mielenterveys vahvistaa yksilön kykyä antaa panoksensa perheessä ja muissa sosiaalisissa verkostoissa sekä yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Mielenterveysongelmia ovat seuraavat: Psyykkinen stressi, joka saattaa liittyä elämäntilanteisiin, tapahtumiin ja ongelmiin Tavallisen mielenterveyden häiriöt (esim. masennus, ahdistuneisuushäiriöt) Vakavat psyykkiset häiriöt, joihin liittyy aistiharhoja sekä vääristyneitä uskomuksia ja ajatusprosesseja (psykoosit) Päihteiden väärinkäyttö (liiallinen alkoholin, huumeiden ja tupakan käyttö ja niihin kehittyvä riippuvuus) Poikkeavat luonteenpiirteet, joista on haittaa yksilölle tai toisille sekä Etenevät elimelliset aivosairaudet (Lavikainen ym., 2004) Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Järjestämisvastuu kuuluu pääsääntöisesti kunnille, mutta vastuuta on myös kansalaisilla itsellä, erilaisilla kansalaisjärjestöillä, seurakunnilla sekä muilla hallinnonaloilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollolla. Mielenterveystyö tulisi saattaa osaksi terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa, kunnan strategioihin, ohjelmiin ja käytännön toimintoihin. Perusterveydenhuollon ja muiden hyvinvointipalveluiden toteuttama mielenterveystyö on tärkeä osa mielenterveystyön kokonaisuutta. 5

6 Mielenterveyspalveluja tarvitsevat yksittäiset henkilöt, perheet ja yhteisöt mielenterveysongelmien hoitoon ja kuntoutukseen Lähtökohtana palvelujen järjestämisessä tulee olla asiakaslähtöisyys, asiakkaan tarpeisiin vastaaminen asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa yhteisesti sovitulla tavalla. Mielenterveyspalvelujen järjestämisessä on eri toimijoiden huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. Mielenterveyskuntoutuksessa autetaan kuntoutujaa ylläpitämään elämänhallintaansa ja osallisuuttaan sosiaalisissa yhteisöissä tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja yhteisöihin integroitumiseen ovat mielenterveysongelmien ja henkisen uupumuksen takia heikentyneet tai uhattuina. Mielenterveyskuntoutuksessa tasot ja tavoitteet ovat yksilöllisiä. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevan kehittämissuosituksen (STM/2007) mukaan mielenterveyskuntoutujalla tarkoitetaan täysi-ikäistä henkilöä, joka tarvitsee mielenterveyden häiriön vuoksi kuntouttavia palveluja ja lisäksi mahdollisesti apua asumisensa järjestämisessä taikka asumispalveluja. 1.3 Mielenterveyshäiriöiden yleisyys Riittävät tiedot väestön terveydestä ovat terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisemisen, hoidon sekä kuntoutuksen suunnittelun perusta. Kansanterveyslaitoksen selvitysten mukaan ei ole merkkejä siitä, että mielenterveyden häiriöt olisivat yleistymässä, sen sijaan palveluiden kysyntä on lisääntynyt. Psykoosien esiintyvyys on säilynyt pitkään samalla tasolla, samoin depression esiintyvyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Itsemurhien määrää saatiin 90-luvulla Suomessa vähenemään tehostamalla depression hoitoa. Vaikka väestön psyykkinen kuormittuneisuus ei ole lisääntynyt vuodesta 1980 vuoteen 2000, mielenterveys ei ole parantunut samalla tavalla kuin yleinen terveydentila. Noin neljäsosa suomalaisista kärsii haittaavista psyykkisistä kuormitusoireista ja prosentilla on todettavissa jokin diagnosoitava mielenterveyden häiriö. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä. Lapsista ja nuorista %:lla arvioidaan esiintyvän jokin psyykkinen häiriö. Psykiatrisen sairaanhoidon tarve on 7 8 %:lla lapsista ja nuorista. Tavallisin diagnoosi lapsilla ja nuorilla on käytöshäiriö. Vakavaa masennusta esiintyy 5 10 %:lla nuorista. Kouluterveyskyselyn mukaan kirkkonummelaisten nuorten mielenterveys on samanlainen tai jonkin verran parempi kuin suomalaisten nuorten mielenterveys keskimäärin. 6

7 Suomalaisten tutkimusten mukaan joka viidennellä aikuisella on jokin mielenterveyden häiriö. Depression oireita esiintyy % miehistä ja % naisista. Vaikeiden mielenterveyden häiriöiden koko esiintyvyys on 2,3 %, keskeisin sairaus tässä ryhmässä on skitsofrenia. Mielenterveydenhäiriöt ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella yleisin pitkäaikaisen työkyvyttömyyden syy. Depressio on alidiagnosoitu sairaus ikäihmisillä. Vakavan depression esiintyvyys > 64- vuotiailla on 2-3 % miehillä, ja 3-5 % naisilla. Lievää depressiota esiintyy tämänikäisillä %. Toisaalta ikäihmiset käyttävät usein liikaa rauhoittavia lääkkeitä ja psykoosilääkkeitä ilman asianmukaista taudinmääritystä. 1.4 Päihderiippuvuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee päihderiippuvuuden seuraavasti: Päihderiippuvuus on pitkäaikainen sairaus. Riippuvuudelle on tyypillistä kyvyttömyys säädellä aineen käyttöä, elimistön kasvava kyky sietää ainetta ja vieroitusoireet aineiden käytön loputtua. Päihteet ovat mielihyvän tai huumauksen takia nautittuja aineita. Suomessa yleisimpiä päihteitä ovat alkoholi, tupakka, keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, liuotinaineet, kannabis, amfetamiini ja opiaatit. Päihteiden käyttö aiheuttaa huomattavia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Yksin alkoholi aiheuttaa noin 5 % kaikista kuolemantapauksista Suomessa. Huumeiden käyttö on Suomessa ollut vähäistä muihin Euroopan maihin verrattuna, mutta viime vuosina huumeiden käyttö on kuitenkin lisääntynyt merkittävästi. Päihteiden käyttö ei suojaa muilta mielenterveyden häiriöiltä tai elimellisiltä sairauksilta. Päinvastoin, erilaiset sairaudet ja häiriöt ovat päihteiden käyttäjillä tavallista yleisempiä. Esimerkiksi naisten lisääntyneen alkoholinkäytön myötä alkoholiin liittyvät mielenterveyden häiriöt ovat naisilla lisääntyneet. Päihderiippuvuudelle on tunnusomaista hallitsemattomien päihteenkäyttöjaksojen toistuminen raittiiden jaksojen jälkeen. Koska päihderiippuvuus on monien tekijöiden summa, ei pelkästään päihteiden käyttöä tarkastelemalla saada luotettavaa käsitystä kuntoutumisen etenemisestä. Tuloksellisuutta pitäisi arvioida huomioimalla myös muutokset toiminta- ja työkyvyssä sekä elämänlaadussa. 7

8 Yhteiskunnalliset, päihdesairauksiin liittyvät tekijät ovat päihteiden saatavuus sekä vallitsevat asenteet. Sairastavuuden ja kuolleisuuden kannalta tupakka lienee merkittävin haittoja aiheuttava päihde. Tupakoinnin aloittamisen seurauksena kynnys kokeilla ja aloittaa muidenkin päihteiden käyttö madaltuu. Tupakointi myös vahvistaa muiden päihteiden haitallisia vaikutuksia. Päihteiden käytön yleistyminen kaikissa aikuisväestöikäryhmissä sekä naisilla että miehillä on 2000-luvun huolestuttava ilmiö. Ikäihmisten lisääntyneen päihteidenkäytön pelätään entisestään kasvattavan lisäkustannuksia suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Usein vanhusten alkoholismi ja lääkkeiden väärinkäyttö on piilevä ongelma. Ongelman havaitseminen vaatii tarkkaavaisuutta. Sairaalaan saatetaan tulla muun syyn takia. Kaatumisen, yleistilan laskun, muistihäiriön, sekavuuden, kouristuksen tai sydänperäisten oireiden syynä voi olla liiallinen alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö. Hoitamaton kipu, unettomuus, yksinäisyys ja somaattinen sairaus voivat myös johtaa masennukseen ja rauhoittavien tai kipulääkkeiden tai alkoholin väärinkäyttöön. 1.5 Mielenterveyden häiriöiden ehkäisy Mielenterveyden häiriön ehkäisyssä on valittavana useammanlaisia toimintamalleja. Mielenterveyden edistäminen on osa terveyden edistämistä, johon tullaan ottamaan kantaa kunnan terveyden edistämisen strategiassa. Mielenterveyden edistämisellä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla pyritään tukemaan optimaalisen mielenterveyden toteutumista. Tutkimus on osoittanut, että näyttöön perustuvat mielenterveyden edistämistoimenpiteet ovat tehokkaita. Toimenpiteet ovat terveydenhuollon lisäksi toteutettavissa esimerkiksi koulusektorilla, nuorisotyössä, päivähoidossa, kaupunkisuunnittelussa ja kiinteistösektorilla. Väestöön kohdistuvassa mielenterveyden edistämistyössä pyritään lisäämään terveystekijöitä muun muassa luomalla tukea antavia elinympäristöjä. Panostukset kohdennetaan toimiin, jotka antavat ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa ja lähiympäristöönsä, tukevat sosiaalista juurtumista ja aktiivista osallistumista, helpottavat arjen vaatimuksista selviytymistä ja terveellisten valintojen tekemistä. Arviointitutkimus on osoittanut, että väestön mielenterveyttä voidaan edistää erilaisilla toimenpiteillä. Seuraavat mielenterveyden edistämisen toimenpiteet ovat näyttöön perustuvia: Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona. 8

9 Mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten mukaan ottaminen työelämään. Organisaatiotason toimenpiteet stressin vähentämiseksi ja mielenterveyden edistämiseksi työelämässä. Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat. Kiusaamisen vähentämiseen tähtäävät yhteisöohjelmat. Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen. Mielenterveyden ensiapukurssit. Mini-interventio alkoholin käytön vähentämiseksi. Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät. Ohjelmat ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen parantamiseksi parisuhteessa. Stressin vähentämiseen tähtäävä ryhmätoiminta Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö. Asumisympäristön parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. 1.6 Kansalliset mielenterveys- ja päihdepalveluiden linjaukset Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (MIELI 2009) keskeisimmät linjaukset vuoteen 2015 ovat seuraavat: asiakkaan aseman vahvistaminen ehkäisyyn panostaminen palveluiden toteuttaminen toimivana kokonaisuutena ohjauskeinojen kehittäminen. Asiakkaan aseman vahvistaminen Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuutta palveluihin pääsyssä ja niiden saamisessa vahvistetaan ja mielenterveys- ja päihdeongelmiin paneudutaan samalla vakavuudella kuin muihinkin terveysongelmiin. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsee helposti yhden oven periaatteella sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta. Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Hoito- ja kuntoutusajan toimeentulonturvan muotoja kehitetään hoitoon motivoivaksi ja työelämään paluuta helpottavaksi. 9

10 Ehkäisyyn panostaminen Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osaalueeseen: - Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta - Hyvinvointia tukevia yhteisöjä vahvistetaan ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin lisätään. - Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. Palveluiden toteuttaminen toimivana kokonaisuutena Kunnat koordinoivat julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveysja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja lisäämällä. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään työterveyshenkilöstön täydennyskoulutuksella sekä Kelan korvauskäytäntöjä kehittämällä. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. 2. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN NYKYTILANNE KIRKKONUMMELLA Kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2006 päihdestrategian, jota valmisteltiin lähes kahden vuoden ajan kunnanjohtajan asettamassa eri toimialojen yhteisessä luottamushenkilö- ja viranhaltija- työryhmässä. Strategian visiossa viitoitetaan seuraavasti tulevaisuuden Kirkkonummesta vuosina 2015 saakka: Kirkkonummi tarjoaa asukkailleen turvallisen ja viihtyisän elinympäristön, joka tukee kirkkonummelaisten edellytyksiä tehdä oikeita hyvinvointiaan koskevia ratkaisuja ja toimia niiden mukaan. Päihteettömyyttä arvostetaan ja tuetaan. Kirkkonummella tehdään laaja- 10

11 alaista yhteistyötä päihdehaittojen ehkäisyssä ja ongelmien hoidossa. Ennaltaehkäisevään työhön panostetaan. Päihdehuolto on ammatillisesti korkeatasoista ja asiakaslähtöistä. Päihdestrategia sisälsi vuosille toimenpideohjelman, jonka ehdotuksista on suurin osa edelleen toteuttamatta. Päihdehuollon laatusuositusten ja päihdestrategian ehdotuksen mukaan A-klinikalla tulisi olla 10 vakanssia -, kun niitä tällä hetkellä on 4. Nuoret tarvitsevat tuekseen omia palveluita kuten päihdestrategian toimenpideohjelmassa lisäksi esitettiin, ja joita esitetään edelleen tämän selvityksen ehdotusosiossa. Vastaavanlaista pidemmän aikajänteen suunnitteluasiakirjaa ei ole laadittu mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi Kirkkonummella, vaan nyt tekeillä oleva mielenterveys- ja päihdepalvelujen selvitystyö vastannee tuota asiakirjatarvetta. Mielenterveystyötä tekevät kunnassa perusturva ja sivistystoimi. n toimialalla äitiys- ja lastenneuvolan työ tähtää perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja mielenterveystyöllä on tässä keskeinen osuus. Kouluterveydenhuolto tekee mielenterveystyössä yhteistyötä muun oppilashuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Taulukkoon 1 on koottu perusterveydenhuollon käyntimääriä, joista näkyy ehkäisevään työhön kohdistettu huomattava työn osuus etenkin terveydenhoitajien työssä. Niin koulu-kuin opiskelijaterveydenhuollossa mielenterveyden kysymykset ovat oppilaiden keskeisimpiä huolenaiheita. Tunnusluvut / Perusterveydenhuolto TP 2006 TP 2007 Terveydenhuoltopalvelut Lastenneuvolakäyntejä terveydenhoitajalla Lastenneuvolakäynejä lääkärillä Äitiysneuvolakäyntejä terveydenhoitajalla Äitiysneuvolakäyntejä lääkärillä Käynnit kouluterveydenhoitajalla Käynnit koululääkärillä Vastaanottotoiminta Lääkärikäyntejä vastaanotoilla

12 Taulukko 1. Käynnit perusterveydenhuollon lääkäreillä ja terveydenhoitajilla vuosina Aikuisväestön perustason mielenterveyspalveluista vastaavat omalääkärien lisäksi vastaanoton hoitajat, kaikki sosiaalityöntekijät ja työterveyshuolto. Kuntoutuksessa työskentelevät fysio-, toiminta- ja puheterapeutit osallistuvat sekä lasten että aikuisten kuntouttavaan mielenterveystyöhön. Ikäihmisten mielenterveystyötä tekevät omalääkärit, kotihoito, vuodeosasto ja hoivakodit. Vols-kodissa on psykogeriatristen potilaiden hoitoon keskittynyt yksikkö. Ikäihmisten hyvinvointipalveluissa työskentelee kunnan oma geriatri. Mielenterveyshäiriöiden osuutta perusterveydenhuollon koko toiminnasta voidaan arvioida lääkärien kirjaamien diagnoosien perusteella. Vuonna 2007 lääkärit kirjasivat Kirkkonummen terveyskeskuksen käynneillä yhteensä eri diagnoosia (Kuva 1). Kuva 1. Lääkärien kirjaamat käyntisyyt Kirkkonummella vuonna 2007 (n=36 005) Infektiosairaudet Kasvaimet Endokrinologia Dementia Mielenterveyden häiriöt Neurologia Korvataudit Kardiologia Verisuonisairaudet Hengitystieinfektiot Keuhkosairaudet Ruuansulatuselimistön sairaudet Ihotaudit Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Munuaissairaudet Naistentaudit Oireet Vammat Terveystarkastukset

13 Näistä mielenterveysdiagnooseja oli 1663 eli 4,6 % kaikista merkityistä diagnooseista. Mielenterveydenhäiriöistä yleisimpiä olivat depressio (38 %) ja ahdistuneisuushäiriöt (20%). Erilaisia kriisejä lääkärit merkitsivät hoitaneensa 138 kertaa. Edellä oleviin lukuihin liittyy epävarmuustekijöitä. Diagnoosi jää merkitsemättä n. 5 %:ssa käynneistä. Lääkärit merkitsevät useimmiten vain yhden diagnoosin per käynti. Kuitenkin tiedetään, että omalääkäri ottaa kantaa yhdellä käynnillä tyypillisesti jopa 3 5 asiaan. On mahdollista, että mielenterveyden häiriöitä ei merkitä ensisijaisiksi käyntisyiksi yhtä usein kuin somaattisia käyntisyitä. Toinen tapa tarkastella mielenterveyden osuutta omalääkärien työssä ovat määrätyt lääkkeet. Vuonna 2007 Kirkkonummen terveyskeskuksen lääkärit kirjoittivat yhteensä reseptiä. Näistä 4234 (8,5 %) oli psyykenlääkkeitä. Kuvassa 2 on esitetty, miten terveyskeskuksessa määrättyjen psyykenlääkkeiden osuudet jakautuivat. Nukahtamislääkereseptejä kirjoitettiin määrällisesti eniten, yhteensä 1516, kuitenkin niiden kappalemäärät ovat pienempiä kuin depressiolääkkeiden, jotka useimmissa tapauksissa määrätään pitkäaikaiseen hoitoon ja isommissa pakkauksissa. Kuva 2. Psyykenlääkereseptit Kirkkonummella vuonna Psyykenlääkkeet Psykoosilääkkeet Anksiolyytit Nukahtamislääkkeet Perinteiset depressiolääkkeet Uudemmat depressiolääkkeet kunnassa muodostettiin sosiaali- ja terveystoimesta perusturvan toimiala. Toimintakyvyn tukipalvelut on yksi perusturvan viidestä tulosalueesta, ja sen psykososiaaliset palvelut sisältävät perheneuvolan, päihdehuollon ja kunnan omat mielenterveyspalvelut, 13

14 joita ovat tällä hetkellä yksi psykologi ja yksi psykiatrinen sairaanhoitaja ja mielenterveyskuntoutujien päiväkeskus Ankkuri. Perheneuvola palvelee perheitä, joissa on alle 12-vuotiaita lapsia tai joihin odotetaan lasta. Neuvontaa, tukea ja terapeuttista työskentelyä tarjotaan ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyen. Perheneuvolassa työskentelee 2 työparia (perheneuvoja ja psykologi) ja osa-aikainen lastenpsykiatri. Nykyinen väestöpohja edellyttäisi vähintään kolme työparia. Perheneuvolassa ei tehdä lapsen diagnostisia tai psykologisia tutkimuksia, vaan paneudutaan erityisesti perheiden vuorovaikutussuhteiden ja tunneilmaisun tukemiseen ja hoitamiseen. Päihdehuollon kokonaisuuteen kuuluvat A-klinikka, Nissnikun kuntoutuskeskus ja ennalta ehkäisevän toiminnan tukeminen. Päihdehuollon voimavaroja ovat asiakaslähtöisyys, matalakynnyksisyys ja paikallisuus, eli päihdeongelmaisen kuntalaisen selviytymistä tuetaan yksilöllisen hoito- ja kuntoutumissuunnitelman mukaan hänen omassa lähiympäristössään vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen ostetaan psykososiaalisia palveluita Espoon nuorisoasemalta ja kaksi tärkeintä syytä avun hakemiseen ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat. Kirkkonummelaiset huumeongelmaiset ja heidän läheisensä voivat tarvittaessa hakeutua hoitoon Kurvin huumepoliklinikalle. Päihdehuollon laitospalveluita ostetaan lähinnä huumeiden käytöstä kuntoutuville nuorille ja jonkin verran perheille Kunnassa toteutetaan opiaattiriippuvaisten korvaushoito päihdehuollon ja terveyskeskuksen henkilöstön yhteistyönä lähes kokonaan omassa kunnassa keväästä 2009 alkaen. Päihdehuollon avopalveluiden tämän hetkiset resurssit ovat vain hieman yli kolmasosa väestöpohjan mukaisesta tarpeesta. Terveyskeskuspsykologi auttaa aikuisia asiakkaita sekä kouluiän ohittaneita nuoria erilaisissa mielenterveyden ongelmissa, joita ovat masennus, ahdistus, pelkotilat ja paniikkioireet sekä erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Neuvolaikäisille lapsille tehdään myös tarvittaessa kehitystason arviointeja. Toimintamuotoina ovat elämäntilannetta ja ongelmia jäsentävät kartoituskäynnit, hoidolliset yksilökeskustelut sekä ryhmätoiminta. Kirkkonummella on ainoastaan yksi Psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssi, jonka työkenttään kuuluvat 14

15 masennus-, ahdistus- ja paniikkioireiden hoitaminen sekä lääkehoidon seuranta. Työmuotona on ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Kunnasta puuttuu varsinaiset depressiohoitajien vakanssit, joiden tehtävään kuuluisivat lievän ja keskivaikean masennuksen hoito. Kunnan asiantuntijaviranhaltijoista koostuva kriisiryhmä (kokeilu tammikuun 2010 loppuun) tarjoaa kriisiapua erilaisten onnettomuuksien ja muiden äkillisten, mieltä järkyttävien tapahtumien jälkeen niille Kirkkonummen kuntalaisille, joita tapahtuma läheisesti koskettaa. esim. auto-onnettomuus, itsemurha, tappo, hukkuminen, tulipalo, äkillinen kuolema sairaalan ulkopuolella. Kriisiryhmällä on puhelin, johon jätetyt viestit puretaan päivittäin ja yhteydenottopyyntöihin vastataan arkisin klo 8-16 välillä. Tapaaminen järjestetään 1-3 vrk:n sisällä tapahtumasta Kirkkonummen Päiväkeskus Ankkuri on kunnan mielenterveyskuntoutusta tarjoava yksikkö. Toiminta on suunnattu alle 65-vuotiaille kirkkonummelaisille mielenterveyskuntoutujille. Aktiivista yhteistyötä tehdään mm. Jorvin psykiatrisen poliklinikan ja terveyskeskuksen kanssa. Toiminta-ajatuksena on tarjota mielekäs päivä monipuolisen toiminnan kautta osana asiakkaan kokonaiskuntoutusta. 2.1 Palvelut ikäryhmittäin Kirkkonummella ei ole mielenterveyden häiriöistä kärsiville palveluita, joiden piiriin pääsisi ilman lähetettä tai ajanvarausta. Eräissä kunnissa on puhelinpäivystys, jossa voi saada ensikäden, neuvontaa ja ohjausta sekä voi mahdollisesti varata ajan esimerkiksi psykiatriselle sairaanhoitajalle. On myös kuntia, joissa puhelinpäivystyskontaktin jälkeen hoidon tarve ja kiireellisyys arvioidaan tarkemmin hoitotiimissä, minkä jälkeen asiakas saa ajan hoitotapaamiseen. Ko. toimintamallit edellyttävät riittäviä kunnan omia resursseja Lapset ja nuoret Päiväkodilla ja koululla on tärkeä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, sillä lapset ja nuoret ovat suuren osan ajastaan niiden vaikutuspiirissä elämänvaiheessa, jolloin kehitys ja kasvu ovat voimakasta. Nuorten hyvinvoinnista saa tuoreinta tietoa kouluterveyskyselystä 15

16 voimaan astunut lastensuojelulaki (2007/417) painottaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä (3 ). Laki velvoittaa myös kehittämään kunnan palveluja kasvatuksen tukemiseksi. Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja saadaan sel- ville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityinen tuen tarve(8 ). YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Suurin osa lapsista, nuorista ja heidän perheistään voi hyvin. Lapsen varhaisen kasvun ja kehityksen tukeminen on ensiarvoista ja siksi lähes kaikki perheet kohtaavan ehkäisevän terveydenhuollon riittävä resursointi tarvetta vastaavaksi tulee nähdä sijoituksena tulevaisuuteen sekä mikro- että makrotasolla. Kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon merkittävää roolia kirkkonummelaisten koululaisten hyvinvoinnin tukemisessa ei ole riittävästi kunnassa ymmärretty, koska panostus erityisesti kouluterveydenhuollon laajentamiseen on jätetty 90-luvun laman jäljiltä puolitiehen. Kouluikäiset lapset ja nuoret hakevat apua ongelmiinsa ensimmäiseksi koulunsa oppilashuollon työntekijöiltä eli terveydenhoitajalta, koulukuraattorilta tai psykologilta, jotka tekevät arvion lapsen tai nuoren tilanteesta yhden tai useamman tapaamiskerran jälkeen. Heillä on mahdollisuus lähettää yli 13-vuotiaat vakavasti psyykkisesti oireilevat nuoret omalla lähetteellään Espoon nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Lasten ja nuorten oireiden varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä, jotta häiriötekijät lisääntyessään eivät johtaisi vakavaan psyykkiseen oireiluun ja mielenterveysongelmien syntymiseen. Nuorten hoidon saamista vaikeuttavat pitkät jonot, jotka tällä hetkellä ovat 3-6 kk. Hoitoon pääsyä odottaessaan psyykkisesti oireilevat lapset käyvät mahdollisuuksien mukaan koulua. Osa koulukuraattorien työpanoksesta kuluu siihen, että he kannattelevat koulussa hoitoon pääsyä odottavien psyykkisesti oireilevien lasten koulunkäyntiä. HUS- Hyks-psykiatrian Jorvin nuorten palveluista vastaava ylilääkäri pitää kunnan peruspalveluiden vahvistamista ja hyvää eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä ensisijaisena ja tärkeimpänä keinona lasten ja nuorten mielenterveyden ehkäisemiseen. 16

17 Suurena uhkatekijänä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiselle kunnan asiantuntijat pitävät alustavaa tietoa siitä, että lasten psykiatrinen poliklinikkatoiminta keskitetään Jorvin alueella Leppävaaraan alkaen. HUS:n lastenpsykiatrian työntekijät tulevat tarpeen mukaan pitämään vastaanottoja nykyisiin tiloihin, mutta nykyinen lasten omatoiminen hoidossa käynti ja ryhmäkokoontumiset Kirkkonummen poliklinikalla ovat muutoksessa uhattuina. Tieto tuli ilmi HUS:n Jorvien alueen lasten- ja nuorisopsykiatrian kunnan asiantuntijoiden kanssa käymissä yhteistyöneuvottelussa Nuorisopsykiatria keskittää myös palveluitaan Leppävaaraan osana aikuispsykiatrian tulosaluetta. Kirkkonummen poliklinikoiden muuttuessa vastaanottopisteiksi, myös nuorisopsykiatrian asiantuntijat voivat tulla pitämään vastaanottoja Kirkkonummelle, mikä on hyvä asia kirkkonummelaisille nuorille mutta, joka ei ole aiemmin onnistunut tilojen puuttumisen vuoksi. Perheneuvolan alkuperäisenä tavoitteena oli tukea ja vahvistaa lasten parissa työskentelevien työntekijöiden ammattitaitoa työparikäytännöillä tai konsultaation avulla. Perheneuvolatoiminnalle on alusta pitäen ollut suuri tarve, ja toimintaa on ollut pakko priorisoida omaan vastaanottotoimintaan. Lasten psykiatrisen poliklinikka ja perheneuvola pitävät säännöllisesti yhteyttä ja yhteistyökäytännöt toimivat hyvin ja niitä kehitetään yhdessä aukkokohtien tunnistamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi. Perheneuvola on toiminut liian pienissä tiloissa koko olemassaolonsa ajan ja se ei ole voinut työntekijöiden vähäisyyden ja tilojen pienuuden takia vastaanottaa kuin osan sitä tarvitsevista lapsista ja heidän perheistään. Perheneuvolalle on varattu väliaikaiset tilat uudesta kunnantalosta vuonna Perheneuvola saanee uudet varta vasten perheneuvolatoimintaan suunnitellut tilat terveyskeskuksen saneeratulta vuodeosastolta vv Lastensuojeluilmoitukset ovat yksi lasten pahoinvoinnista kertova seurantatieto. Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvulle on monenlaisia syitä. Uusi lainsäädäntö korostaa ilmoitusvelvollisuutta, ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tekevät ilmoituksia aikaisempaa herkemmin. Päihteiden lisääntyvä käyttö lienee suurin haitta lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnille. Nuorilla alkoholinkäytön varhaisen aloitusikä ennakoi terveyshaittoja ja riippuvuutta myöhemmällä iällä. 17

18 Perheissä alkoholin aiheuttamiin ongelmiin liittyy usein ongelmien kasautuminen esim. väkivallan käyttö, jonkun perheenjäsenen masennuksen tai muun mielenterveysongelman puhkeaminen ja syrjäytyminen. Uusin uhkatekijä lapsen ja nuoren psyykkiselle hyvinvoinnille ovat informaatioyhteiskunnan vaarat. Näitä ovat esim. verkossa tapahtuva kiusaaminen, yksityisyyden loukkaukset, haitallisten sivujen seuraaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö ja muu rikollinen toiminta. Seuraavaksi kuva lastensuojeluilmoitusten määristä vuosina Ilmoitusten määrä Sarja Lastensuojelussa tavataan psyykkisesti oireilevia nuoria ja osalla heistä on selviä mielenterveysongelmia. Lastensuojelua toteutetaan ensisijaisesti erilaisin lastensuojelun avo- huollon tukitoimin. Esimerkkejä avohuollon tukitoimenpiteistä ovat perhetyö, tukihenkilö tai tukiperhe, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu, lasten lomatoiminta, päivähoito tai väliaikainen perhe- tai laitoshoito. Tarvittaessa kunnalla on lain mukainen velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja sijoittaa tarvittavaksi ajaksi sijaishuoltopaikkaan. Lastensuojelussa toimitaan mahdollisimman hienovaraisesti ja siten, ettei toiminnalla aiheuteta vahinkoa lapsen suotuisalle kehitykselle kiireellisen huostaanoton ja huostaanoton keinoin. Lastensuojelun yksi merkittävimmistä varhaisen puuttumisen keinoista ja tukemisen käynnistämisestä on POSE ( =poliisi, sosiaalityöntekijä, erityisnuorisotyöntekijä) -työmuodon avulla päästään tekemän ilmoituksen perusteella lasten ja nuorten päihteiden käytön ja rikosten yms. varhaiseen puuttumiseen nollatoleranssilla, mikä mahdollistaa lasten nuorten kokonaistilanteen selvittämisen yhdessä 18

19 hänen itsensä ja perheen kanssa. Tällöin voidaan myös edistää psyykkisesti oireilevien tarvitsevien nuorten hoitoon hakeutumista. Päihdehuollossa on myös asiakkaina kokonaisia perheitä tai yksittäisiä lapsia tai nuoria, joiden jompikumpi tai molemmat vanhemmista käyttävät liiallisesti päihteitä. Päihteitä käyttävät nuoret ovat myös A-klinikan asiakkaina. Kaikissa mainituissa asiakasryhmissä tavataan enenevässä määrin vakavista psyykkisistä oireista tai mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita. Yhä yleisempää on ongelmien kasautuminen. Päihde- ja mielenterveysongelmien ongelmista kärsivät asiakkaat ovat syrjäytymisvaarassa olevia kuntalaisia, mitä tulisi ehkäistä erilaisin keinoin. Huono-osaisuuden siirtyminen seuraavalle sukupolvelle on ilmiö, joka kohdataan eri perusturvan palveluiden piirissä ja jonka ehkäisyyn olisi kohdistettava tuntuvasti nykyistä enemmän resursseja. Koulupudokkaat (= nuoret, jotka eivät jatka peruskoulun jälkeen koulua tai työtä) ovat ryhmä, joiden elämänhallinnan tukemiseksi tarvitaan vahvaa ja saumatonta eri toimijoiden yhteistyötä. Joukossa on runsaasti syrjäytymisvaarassa olevia tai moniongelmaisia nuoria, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tukea selviytyäkseen itsenäisestä toimeentulostaan huolta pitäviksi kuntalaisiksi. Hanska-hanke on sivistys-, perusturvan, työvoimahallinnon ja Omnian yhteistyömuoto, jolla pyritään konkreettisesti koulupudokkaiden elämänhallinnan tukemiseen heti peruskoulun suorittamisen jälkeen. Esimerkkinä Hanskan tämänvuotisesta (2009) ponnistuksesta: 32 nuorta jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa peruskoulun suorittamisen jälkeen eri kirkkonummelaisista kouluista. Hanska työryhmä kartoitti ja piti huolta nuorten jatko-opintoväylien edistämisestä siten, että syyskuun alussa 2009 lähes kaikilla nuorille oli järjestynyt jatko-opiskelupaikka ainakin Omnian nivelvaiheen opinnoissa Aikuiset Kunnan on järjestettävä lain mukaan mielenterveyspalveluja vallitsevan tarpeen mukaisesti ja niiden tulee olla sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisia kuin kunnassa oleva tarve edellyttää. Käytössä olevat tietojärjestelmät eivät tuota suoraa tilastotietoa mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden määristä muissa kuin terveyspalveluissa. Sosiaalitoimessa tehtiin syksyllä 2008 kysely henkilöstölle siitä, kuinka moni heidän asiakkaistaan potee erilaista mielenterveyden häiriötä tai sairautta. Jokaisessa työyksikössä tunnistettiin paljon eri-ikäisiä mielenterveyskuntoutujia, joiden ensisijainen syy tuen saantiin ei ollut mielenter- 19

20 veyden häiriö vaan joku muu. Suuret mielenterveysongelmista kärsivien kuntalaisten määrät yllättivät sekä päihdehuollossa, työllistymisyksikkö Toimarissa että lastensuojelussa. Mielenterveyshäiriöt ovat erityisen tavallisia pakolaisten keskuudessa. Ne koskettavat muitakin maahanmuuttajaryhmiä ja eri etnisiä vähemmistöjä. Maahanmuuttajat ovat helposti riskissä jäädä mielenterveyspalveluiden ja -hoidon ulkopuolelle, koska häiriöiden tunnistaminen on jo kielen vuoksi vaikeampaa. Useimmilla maahanmuuttajilla ei ole kokemusta perheen tai lähiyhteisön ulkopuolisen henkilön saatikka asiantuntijan antamasta tuesta ja avusta, minkä vuoksi luottamuksen rakentaminen hyvän vuorovaikutussuhteen syntymiseksi vie kauan aikaa. Vammaisten kuntalaisten mielenterveysongelmat ovat myös vaikeasti tunnistettavia ja jäävät helposti hoitamatta. Erityisesti kuulovammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveysongelmien tunnistaminen vaatii syventymistä ja erityistason hoitoa. Kehitysvammaisten päihteidenkäyttö on myös lisääntymässä, ja hoitamiseen tarvitaan päihdehuollon ja kehitysvammahuollon yhteistä osaamista. Kunnan A-klinikka toimii matalan kynnyksen periaatteella ja vastaanottaa joka arkiaamu asiakkaita ilman ajanvarausta. A-klinikalla työskentelee 2 sairaanhoitajaa, toimistosihteeri.1 sosiaaliterapeutti ja päihdehuollon johtaja, joka tekee myös jonkin verran asiakastyötä. A-klinikan asiakkaiden kuntoutusta vahvistaa psykiatrin työpanos, joka työskentelee A- klinikalla yhden päivän viikossa ja toimii lisäksi muiden työntekijöiden konsultatiivisena tukena. A-klinikan asiakasmäärät vuosina Asiakkaita yhteensä josta miehiä josta naisia heistä uusia asiakkaita josta miehiä josta naisia Käyntikertoja

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi Sosiaali- ja terveyslautakunta 24 24.05.2016 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi SOSTER 24 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle. 2 Muuramen terveyskeskuksen mielenterveystoimisto hoitaa Muuramen kunnan ja entisen Korpilahden kunnan alueen potilaat. Keskeisesti hoidetaan seuraavat sairausryhmät: Masennus- ja ahdistuneisuussairaudet

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot