KIRKKONUMMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKKONUMMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VUOSINA 2009 2020"

Transkriptio

1 PTL Liite 1 Dno1007/213/2009 KIRKKONUMMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VUOSINA NYKYTILA SEKÄ TULEVAISUUDEN HAASTEET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET lautakunta

2 Sisällys 1 YLEISTÄ Johdanto Mielenterveys ja palvelujen tarve Mielenterveyshäiriöiden yleisyys Päihderiippuvuus Mielenterveyden häiriöiden ehkäisy Kansalliset mielenterveys- ja päihdepalveluiden linjaukset MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN NYKYTILANNE KIRKKONUMMELLA Palvelut ikäryhmittäin Lapset ja nuoret Aikuiset Ikäihmiset Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelut Kolmannen sektorin toiminta KIRKKONUMMELAISEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Mielenterveys- ja päihdepalveluiden liittäminen osaksi perusturvan strategiaprosessia sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpideohjelmaa Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulevaisuuden palvelurakenteet ja ketjut Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien tunnistaminen ja ehkäisy Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien toimeentuloturva, asuminen ja arjen hallinta Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen ja hoito Kokemusasiantuntijoiden rooli Kansalaisten osallisuuden lisääminen Ohjauskeinojen kehittäminen ja laadun seuranta Asenteiden muuttaminen YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ KEHITTÄMISEHDOTUKSISTA...38 LIITTEET

3 1 YLEISTÄ 1.1 Johdanto Kunnan tehtävänä on rahoitus- ja järjestämisvastuunsa nojalla koordinoida eri-ikäisille kuntalaisilleen riittävät ja tarpeita vastaavat mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. johtaja Liisa Ståhle käynnisti syyskuussa 2008 selvityksen laatimisen kunnan mielenterveyspalveluista. Selvitystyötä on tehty työryhmällä, johon ovat kuuluneet perusturvajohtaja Liisa Ståhle (puheenjohtaja), johtava ylilääkäri Helena Liira, sosiaalipalvelupäällikkö Merja Etholén-Rönnberg ja hallintopäällikkö Anu Nemlander (toimi työryhmän jäsenenä ja sihteerinä saakka). Työryhmän tehtävää laajennettiin kevään 2009 aikana koskemaan myös päihdepalveluita. Työryhmä on hyödyntänyt työssään mm. helmikuussa 2009 valmistunutta sosiaali- ja terveysministeriön selvitystä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi. Ministeriön selvityksessä kehotetaan kuntia käsittelemään mielenterveys- ja päihdepalveluita yhtenä kokonaisuutena, koska nykyisen palvelujärjestelmän suuri haitta on niiden erillisyys. Työryhmä on koonnut lisäksi näkemyksiä perusturvan henkilökunnalta, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin toimijoilta. Mielenterveyslaki (1116/1990), velvoittaa kunnan vastuuseen alueensa mielenterveyspalvelujen järjestämisestä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisestä säädetään myös monissa muissa laeissa kuten sosiaalihuoltolaissa (710/1982) ja asetuksessa (607/1983), kansanterveyslaissa (11/1972), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989), laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista(vpl/380/1987), samannimisessä asetuksessa (VPA/759/1987) sekä laissa kuntouttavasta työtoiminnasta. Kunnat ovat ratkaisseet mielenterveyspalvelujen järjestämisen hyvin eri tavoin. Lainsäädännön moninaisuus ja 1990-luvulla käynnistynyt psykiatristen laitosten purku avopalveluita rinnalla/samalla lisäämättä ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että palvelutarjonnassa on koko maan mittakaavassa aukkoja eri ikäryhmien palveluiden saannissa. 3

4 Mielenterveystyö on yhteisöllistä; siihen osallistuvat kuntalaiset, kunnan mielenterveyteen liittyvät toiminnot sekä monet kolmannet tahot kuten järjestöt ja yksityiset toimijat. Perustason mielenterveystyötä tehdään perusturvan ja sivistystoimen toimialoilla. Kirkkonummella on omana palvelutuotantona erittäin vähän erikoistuneita mielenterveyspalveluita. Myös päihdehuollon avopalvelut ovat määrällisesti suhteellisen niukat. Huomattava osa psykiatrisista palveluista ostetaan HUS - sairaanhoitopiiriltä. Mielenterveystyötä ohjaavat valtakunnallinen laatusuositus (2001), joka edellyttää kuntaa laatimaan mielenterveystyön kokonaissuunnitelman. Suosituksen mukaan mielenterveystyön osaamista ja resursseja tulee suunnata elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistamiseen, ongelmien ehkäisyyn, psykososiaalisten ongelmien selvittelyyn ja niissä tukemiseen, mielenterveyshäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen ja tehokkaaseen hoitoon sekä monipuoliseen kuntoutukseen. Terveydenhuollossa mielenterveystyön sisältöä ja toimintaa ohjataan Käypä hoitosuositusten avulla (www.kaypahoito.fi). Käypä hoito-suositukset laaditaan tutkittuun näyttöön perustuen moniammatillisessa yhteistyössä. Mielenterveyden alalta on tuotettu useita Käypä hoito-suosituksia (depressio, epävakaa persoonallisuus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, lasten ja nuorten syömishäiriöt, skitsofrenia, traumaperäinen stressihäiriö ja unettomuus). Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 sekä Käypä hoito-suositukset toimivat tässä selvityksessä pohjana, kun kehitetään kunnan tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdetyön tarvetta ja mahdollisia järjestämismalleja. 1.2 Mielenterveys ja palvelujen tarve Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja muodostaa siten perustan yksilön yleiselle hyvinvoinnille, kyvylle hallita elämää, tutkia ympäristöä sekä sopeutua siihen. Mielenterveyttä voidaan pitää ensisijaisesti arvona ja positiivisena voimavarana. Mielenterveys sisältää sekä hyvän mielenterveyden että mielenterveyden ongelmat ja häiriöt. Hyvä mielenterveys on tärkeä voimavara ihmiselle itselleen, perheille, yhteisöille, kunnalle sekä koko yhteiskunnalle. Laaja-alaisen näkemyksen mukaan mielenterveys on inhimilli- 4

5 nen voimavara, johon vaikuttavat yksilölliset tekijät, kokemukset, sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä, yhteiskunnan rakenteet, resurssit sekä kulttuuriset arvot. Yhteiskuntapoliittiset ratkaisut vaikuttavat hyvinvointipolitiikan välityksellä ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Väestön mielenterveyden huomioiminen ja vaaliminen kunnan päätöksenteossa edistää koko alueen terveyttä, turvallisuutta ja kestävää kehitystä. Positiivinen mielenterveys vahvistaa yksilön kykyä antaa panoksensa perheessä ja muissa sosiaalisissa verkostoissa sekä yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Mielenterveysongelmia ovat seuraavat: Psyykkinen stressi, joka saattaa liittyä elämäntilanteisiin, tapahtumiin ja ongelmiin Tavallisen mielenterveyden häiriöt (esim. masennus, ahdistuneisuushäiriöt) Vakavat psyykkiset häiriöt, joihin liittyy aistiharhoja sekä vääristyneitä uskomuksia ja ajatusprosesseja (psykoosit) Päihteiden väärinkäyttö (liiallinen alkoholin, huumeiden ja tupakan käyttö ja niihin kehittyvä riippuvuus) Poikkeavat luonteenpiirteet, joista on haittaa yksilölle tai toisille sekä Etenevät elimelliset aivosairaudet (Lavikainen ym., 2004) Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Järjestämisvastuu kuuluu pääsääntöisesti kunnille, mutta vastuuta on myös kansalaisilla itsellä, erilaisilla kansalaisjärjestöillä, seurakunnilla sekä muilla hallinnonaloilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollolla. Mielenterveystyö tulisi saattaa osaksi terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa, kunnan strategioihin, ohjelmiin ja käytännön toimintoihin. Perusterveydenhuollon ja muiden hyvinvointipalveluiden toteuttama mielenterveystyö on tärkeä osa mielenterveystyön kokonaisuutta. 5

6 Mielenterveyspalveluja tarvitsevat yksittäiset henkilöt, perheet ja yhteisöt mielenterveysongelmien hoitoon ja kuntoutukseen Lähtökohtana palvelujen järjestämisessä tulee olla asiakaslähtöisyys, asiakkaan tarpeisiin vastaaminen asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa yhteisesti sovitulla tavalla. Mielenterveyspalvelujen järjestämisessä on eri toimijoiden huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. Mielenterveyskuntoutuksessa autetaan kuntoutujaa ylläpitämään elämänhallintaansa ja osallisuuttaan sosiaalisissa yhteisöissä tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja yhteisöihin integroitumiseen ovat mielenterveysongelmien ja henkisen uupumuksen takia heikentyneet tai uhattuina. Mielenterveyskuntoutuksessa tasot ja tavoitteet ovat yksilöllisiä. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevan kehittämissuosituksen (STM/2007) mukaan mielenterveyskuntoutujalla tarkoitetaan täysi-ikäistä henkilöä, joka tarvitsee mielenterveyden häiriön vuoksi kuntouttavia palveluja ja lisäksi mahdollisesti apua asumisensa järjestämisessä taikka asumispalveluja. 1.3 Mielenterveyshäiriöiden yleisyys Riittävät tiedot väestön terveydestä ovat terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisemisen, hoidon sekä kuntoutuksen suunnittelun perusta. Kansanterveyslaitoksen selvitysten mukaan ei ole merkkejä siitä, että mielenterveyden häiriöt olisivat yleistymässä, sen sijaan palveluiden kysyntä on lisääntynyt. Psykoosien esiintyvyys on säilynyt pitkään samalla tasolla, samoin depression esiintyvyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Itsemurhien määrää saatiin 90-luvulla Suomessa vähenemään tehostamalla depression hoitoa. Vaikka väestön psyykkinen kuormittuneisuus ei ole lisääntynyt vuodesta 1980 vuoteen 2000, mielenterveys ei ole parantunut samalla tavalla kuin yleinen terveydentila. Noin neljäsosa suomalaisista kärsii haittaavista psyykkisistä kuormitusoireista ja prosentilla on todettavissa jokin diagnosoitava mielenterveyden häiriö. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä. Lapsista ja nuorista %:lla arvioidaan esiintyvän jokin psyykkinen häiriö. Psykiatrisen sairaanhoidon tarve on 7 8 %:lla lapsista ja nuorista. Tavallisin diagnoosi lapsilla ja nuorilla on käytöshäiriö. Vakavaa masennusta esiintyy 5 10 %:lla nuorista. Kouluterveyskyselyn mukaan kirkkonummelaisten nuorten mielenterveys on samanlainen tai jonkin verran parempi kuin suomalaisten nuorten mielenterveys keskimäärin. 6

7 Suomalaisten tutkimusten mukaan joka viidennellä aikuisella on jokin mielenterveyden häiriö. Depression oireita esiintyy % miehistä ja % naisista. Vaikeiden mielenterveyden häiriöiden koko esiintyvyys on 2,3 %, keskeisin sairaus tässä ryhmässä on skitsofrenia. Mielenterveydenhäiriöt ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella yleisin pitkäaikaisen työkyvyttömyyden syy. Depressio on alidiagnosoitu sairaus ikäihmisillä. Vakavan depression esiintyvyys > 64- vuotiailla on 2-3 % miehillä, ja 3-5 % naisilla. Lievää depressiota esiintyy tämänikäisillä %. Toisaalta ikäihmiset käyttävät usein liikaa rauhoittavia lääkkeitä ja psykoosilääkkeitä ilman asianmukaista taudinmääritystä. 1.4 Päihderiippuvuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee päihderiippuvuuden seuraavasti: Päihderiippuvuus on pitkäaikainen sairaus. Riippuvuudelle on tyypillistä kyvyttömyys säädellä aineen käyttöä, elimistön kasvava kyky sietää ainetta ja vieroitusoireet aineiden käytön loputtua. Päihteet ovat mielihyvän tai huumauksen takia nautittuja aineita. Suomessa yleisimpiä päihteitä ovat alkoholi, tupakka, keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, liuotinaineet, kannabis, amfetamiini ja opiaatit. Päihteiden käyttö aiheuttaa huomattavia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Yksin alkoholi aiheuttaa noin 5 % kaikista kuolemantapauksista Suomessa. Huumeiden käyttö on Suomessa ollut vähäistä muihin Euroopan maihin verrattuna, mutta viime vuosina huumeiden käyttö on kuitenkin lisääntynyt merkittävästi. Päihteiden käyttö ei suojaa muilta mielenterveyden häiriöiltä tai elimellisiltä sairauksilta. Päinvastoin, erilaiset sairaudet ja häiriöt ovat päihteiden käyttäjillä tavallista yleisempiä. Esimerkiksi naisten lisääntyneen alkoholinkäytön myötä alkoholiin liittyvät mielenterveyden häiriöt ovat naisilla lisääntyneet. Päihderiippuvuudelle on tunnusomaista hallitsemattomien päihteenkäyttöjaksojen toistuminen raittiiden jaksojen jälkeen. Koska päihderiippuvuus on monien tekijöiden summa, ei pelkästään päihteiden käyttöä tarkastelemalla saada luotettavaa käsitystä kuntoutumisen etenemisestä. Tuloksellisuutta pitäisi arvioida huomioimalla myös muutokset toiminta- ja työkyvyssä sekä elämänlaadussa. 7

8 Yhteiskunnalliset, päihdesairauksiin liittyvät tekijät ovat päihteiden saatavuus sekä vallitsevat asenteet. Sairastavuuden ja kuolleisuuden kannalta tupakka lienee merkittävin haittoja aiheuttava päihde. Tupakoinnin aloittamisen seurauksena kynnys kokeilla ja aloittaa muidenkin päihteiden käyttö madaltuu. Tupakointi myös vahvistaa muiden päihteiden haitallisia vaikutuksia. Päihteiden käytön yleistyminen kaikissa aikuisväestöikäryhmissä sekä naisilla että miehillä on 2000-luvun huolestuttava ilmiö. Ikäihmisten lisääntyneen päihteidenkäytön pelätään entisestään kasvattavan lisäkustannuksia suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Usein vanhusten alkoholismi ja lääkkeiden väärinkäyttö on piilevä ongelma. Ongelman havaitseminen vaatii tarkkaavaisuutta. Sairaalaan saatetaan tulla muun syyn takia. Kaatumisen, yleistilan laskun, muistihäiriön, sekavuuden, kouristuksen tai sydänperäisten oireiden syynä voi olla liiallinen alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö. Hoitamaton kipu, unettomuus, yksinäisyys ja somaattinen sairaus voivat myös johtaa masennukseen ja rauhoittavien tai kipulääkkeiden tai alkoholin väärinkäyttöön. 1.5 Mielenterveyden häiriöiden ehkäisy Mielenterveyden häiriön ehkäisyssä on valittavana useammanlaisia toimintamalleja. Mielenterveyden edistäminen on osa terveyden edistämistä, johon tullaan ottamaan kantaa kunnan terveyden edistämisen strategiassa. Mielenterveyden edistämisellä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla pyritään tukemaan optimaalisen mielenterveyden toteutumista. Tutkimus on osoittanut, että näyttöön perustuvat mielenterveyden edistämistoimenpiteet ovat tehokkaita. Toimenpiteet ovat terveydenhuollon lisäksi toteutettavissa esimerkiksi koulusektorilla, nuorisotyössä, päivähoidossa, kaupunkisuunnittelussa ja kiinteistösektorilla. Väestöön kohdistuvassa mielenterveyden edistämistyössä pyritään lisäämään terveystekijöitä muun muassa luomalla tukea antavia elinympäristöjä. Panostukset kohdennetaan toimiin, jotka antavat ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa ja lähiympäristöönsä, tukevat sosiaalista juurtumista ja aktiivista osallistumista, helpottavat arjen vaatimuksista selviytymistä ja terveellisten valintojen tekemistä. Arviointitutkimus on osoittanut, että väestön mielenterveyttä voidaan edistää erilaisilla toimenpiteillä. Seuraavat mielenterveyden edistämisen toimenpiteet ovat näyttöön perustuvia: Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona. 8

9 Mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten mukaan ottaminen työelämään. Organisaatiotason toimenpiteet stressin vähentämiseksi ja mielenterveyden edistämiseksi työelämässä. Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat. Kiusaamisen vähentämiseen tähtäävät yhteisöohjelmat. Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen. Mielenterveyden ensiapukurssit. Mini-interventio alkoholin käytön vähentämiseksi. Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät. Ohjelmat ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen parantamiseksi parisuhteessa. Stressin vähentämiseen tähtäävä ryhmätoiminta Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö. Asumisympäristön parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. 1.6 Kansalliset mielenterveys- ja päihdepalveluiden linjaukset Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (MIELI 2009) keskeisimmät linjaukset vuoteen 2015 ovat seuraavat: asiakkaan aseman vahvistaminen ehkäisyyn panostaminen palveluiden toteuttaminen toimivana kokonaisuutena ohjauskeinojen kehittäminen. Asiakkaan aseman vahvistaminen Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuutta palveluihin pääsyssä ja niiden saamisessa vahvistetaan ja mielenterveys- ja päihdeongelmiin paneudutaan samalla vakavuudella kuin muihinkin terveysongelmiin. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsee helposti yhden oven periaatteella sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta. Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Hoito- ja kuntoutusajan toimeentulonturvan muotoja kehitetään hoitoon motivoivaksi ja työelämään paluuta helpottavaksi. 9

10 Ehkäisyyn panostaminen Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osaalueeseen: - Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta - Hyvinvointia tukevia yhteisöjä vahvistetaan ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin lisätään. - Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. Palveluiden toteuttaminen toimivana kokonaisuutena Kunnat koordinoivat julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveysja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja lisäämällä. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään työterveyshenkilöstön täydennyskoulutuksella sekä Kelan korvauskäytäntöjä kehittämällä. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. 2. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN NYKYTILANNE KIRKKONUMMELLA Kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2006 päihdestrategian, jota valmisteltiin lähes kahden vuoden ajan kunnanjohtajan asettamassa eri toimialojen yhteisessä luottamushenkilö- ja viranhaltija- työryhmässä. Strategian visiossa viitoitetaan seuraavasti tulevaisuuden Kirkkonummesta vuosina 2015 saakka: Kirkkonummi tarjoaa asukkailleen turvallisen ja viihtyisän elinympäristön, joka tukee kirkkonummelaisten edellytyksiä tehdä oikeita hyvinvointiaan koskevia ratkaisuja ja toimia niiden mukaan. Päihteettömyyttä arvostetaan ja tuetaan. Kirkkonummella tehdään laaja- 10

11 alaista yhteistyötä päihdehaittojen ehkäisyssä ja ongelmien hoidossa. Ennaltaehkäisevään työhön panostetaan. Päihdehuolto on ammatillisesti korkeatasoista ja asiakaslähtöistä. Päihdestrategia sisälsi vuosille toimenpideohjelman, jonka ehdotuksista on suurin osa edelleen toteuttamatta. Päihdehuollon laatusuositusten ja päihdestrategian ehdotuksen mukaan A-klinikalla tulisi olla 10 vakanssia -, kun niitä tällä hetkellä on 4. Nuoret tarvitsevat tuekseen omia palveluita kuten päihdestrategian toimenpideohjelmassa lisäksi esitettiin, ja joita esitetään edelleen tämän selvityksen ehdotusosiossa. Vastaavanlaista pidemmän aikajänteen suunnitteluasiakirjaa ei ole laadittu mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi Kirkkonummella, vaan nyt tekeillä oleva mielenterveys- ja päihdepalvelujen selvitystyö vastannee tuota asiakirjatarvetta. Mielenterveystyötä tekevät kunnassa perusturva ja sivistystoimi. n toimialalla äitiys- ja lastenneuvolan työ tähtää perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja mielenterveystyöllä on tässä keskeinen osuus. Kouluterveydenhuolto tekee mielenterveystyössä yhteistyötä muun oppilashuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Taulukkoon 1 on koottu perusterveydenhuollon käyntimääriä, joista näkyy ehkäisevään työhön kohdistettu huomattava työn osuus etenkin terveydenhoitajien työssä. Niin koulu-kuin opiskelijaterveydenhuollossa mielenterveyden kysymykset ovat oppilaiden keskeisimpiä huolenaiheita. Tunnusluvut / Perusterveydenhuolto TP 2006 TP 2007 Terveydenhuoltopalvelut Lastenneuvolakäyntejä terveydenhoitajalla Lastenneuvolakäynejä lääkärillä Äitiysneuvolakäyntejä terveydenhoitajalla Äitiysneuvolakäyntejä lääkärillä Käynnit kouluterveydenhoitajalla Käynnit koululääkärillä Vastaanottotoiminta Lääkärikäyntejä vastaanotoilla

12 Taulukko 1. Käynnit perusterveydenhuollon lääkäreillä ja terveydenhoitajilla vuosina Aikuisväestön perustason mielenterveyspalveluista vastaavat omalääkärien lisäksi vastaanoton hoitajat, kaikki sosiaalityöntekijät ja työterveyshuolto. Kuntoutuksessa työskentelevät fysio-, toiminta- ja puheterapeutit osallistuvat sekä lasten että aikuisten kuntouttavaan mielenterveystyöhön. Ikäihmisten mielenterveystyötä tekevät omalääkärit, kotihoito, vuodeosasto ja hoivakodit. Vols-kodissa on psykogeriatristen potilaiden hoitoon keskittynyt yksikkö. Ikäihmisten hyvinvointipalveluissa työskentelee kunnan oma geriatri. Mielenterveyshäiriöiden osuutta perusterveydenhuollon koko toiminnasta voidaan arvioida lääkärien kirjaamien diagnoosien perusteella. Vuonna 2007 lääkärit kirjasivat Kirkkonummen terveyskeskuksen käynneillä yhteensä eri diagnoosia (Kuva 1). Kuva 1. Lääkärien kirjaamat käyntisyyt Kirkkonummella vuonna 2007 (n=36 005) Infektiosairaudet Kasvaimet Endokrinologia Dementia Mielenterveyden häiriöt Neurologia Korvataudit Kardiologia Verisuonisairaudet Hengitystieinfektiot Keuhkosairaudet Ruuansulatuselimistön sairaudet Ihotaudit Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Munuaissairaudet Naistentaudit Oireet Vammat Terveystarkastukset

13 Näistä mielenterveysdiagnooseja oli 1663 eli 4,6 % kaikista merkityistä diagnooseista. Mielenterveydenhäiriöistä yleisimpiä olivat depressio (38 %) ja ahdistuneisuushäiriöt (20%). Erilaisia kriisejä lääkärit merkitsivät hoitaneensa 138 kertaa. Edellä oleviin lukuihin liittyy epävarmuustekijöitä. Diagnoosi jää merkitsemättä n. 5 %:ssa käynneistä. Lääkärit merkitsevät useimmiten vain yhden diagnoosin per käynti. Kuitenkin tiedetään, että omalääkäri ottaa kantaa yhdellä käynnillä tyypillisesti jopa 3 5 asiaan. On mahdollista, että mielenterveyden häiriöitä ei merkitä ensisijaisiksi käyntisyiksi yhtä usein kuin somaattisia käyntisyitä. Toinen tapa tarkastella mielenterveyden osuutta omalääkärien työssä ovat määrätyt lääkkeet. Vuonna 2007 Kirkkonummen terveyskeskuksen lääkärit kirjoittivat yhteensä reseptiä. Näistä 4234 (8,5 %) oli psyykenlääkkeitä. Kuvassa 2 on esitetty, miten terveyskeskuksessa määrättyjen psyykenlääkkeiden osuudet jakautuivat. Nukahtamislääkereseptejä kirjoitettiin määrällisesti eniten, yhteensä 1516, kuitenkin niiden kappalemäärät ovat pienempiä kuin depressiolääkkeiden, jotka useimmissa tapauksissa määrätään pitkäaikaiseen hoitoon ja isommissa pakkauksissa. Kuva 2. Psyykenlääkereseptit Kirkkonummella vuonna Psyykenlääkkeet Psykoosilääkkeet Anksiolyytit Nukahtamislääkkeet Perinteiset depressiolääkkeet Uudemmat depressiolääkkeet kunnassa muodostettiin sosiaali- ja terveystoimesta perusturvan toimiala. Toimintakyvyn tukipalvelut on yksi perusturvan viidestä tulosalueesta, ja sen psykososiaaliset palvelut sisältävät perheneuvolan, päihdehuollon ja kunnan omat mielenterveyspalvelut, 13

14 joita ovat tällä hetkellä yksi psykologi ja yksi psykiatrinen sairaanhoitaja ja mielenterveyskuntoutujien päiväkeskus Ankkuri. Perheneuvola palvelee perheitä, joissa on alle 12-vuotiaita lapsia tai joihin odotetaan lasta. Neuvontaa, tukea ja terapeuttista työskentelyä tarjotaan ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyen. Perheneuvolassa työskentelee 2 työparia (perheneuvoja ja psykologi) ja osa-aikainen lastenpsykiatri. Nykyinen väestöpohja edellyttäisi vähintään kolme työparia. Perheneuvolassa ei tehdä lapsen diagnostisia tai psykologisia tutkimuksia, vaan paneudutaan erityisesti perheiden vuorovaikutussuhteiden ja tunneilmaisun tukemiseen ja hoitamiseen. Päihdehuollon kokonaisuuteen kuuluvat A-klinikka, Nissnikun kuntoutuskeskus ja ennalta ehkäisevän toiminnan tukeminen. Päihdehuollon voimavaroja ovat asiakaslähtöisyys, matalakynnyksisyys ja paikallisuus, eli päihdeongelmaisen kuntalaisen selviytymistä tuetaan yksilöllisen hoito- ja kuntoutumissuunnitelman mukaan hänen omassa lähiympäristössään vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen ostetaan psykososiaalisia palveluita Espoon nuorisoasemalta ja kaksi tärkeintä syytä avun hakemiseen ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat. Kirkkonummelaiset huumeongelmaiset ja heidän läheisensä voivat tarvittaessa hakeutua hoitoon Kurvin huumepoliklinikalle. Päihdehuollon laitospalveluita ostetaan lähinnä huumeiden käytöstä kuntoutuville nuorille ja jonkin verran perheille Kunnassa toteutetaan opiaattiriippuvaisten korvaushoito päihdehuollon ja terveyskeskuksen henkilöstön yhteistyönä lähes kokonaan omassa kunnassa keväästä 2009 alkaen. Päihdehuollon avopalveluiden tämän hetkiset resurssit ovat vain hieman yli kolmasosa väestöpohjan mukaisesta tarpeesta. Terveyskeskuspsykologi auttaa aikuisia asiakkaita sekä kouluiän ohittaneita nuoria erilaisissa mielenterveyden ongelmissa, joita ovat masennus, ahdistus, pelkotilat ja paniikkioireet sekä erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Neuvolaikäisille lapsille tehdään myös tarvittaessa kehitystason arviointeja. Toimintamuotoina ovat elämäntilannetta ja ongelmia jäsentävät kartoituskäynnit, hoidolliset yksilökeskustelut sekä ryhmätoiminta. Kirkkonummella on ainoastaan yksi Psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssi, jonka työkenttään kuuluvat 14

15 masennus-, ahdistus- ja paniikkioireiden hoitaminen sekä lääkehoidon seuranta. Työmuotona on ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Kunnasta puuttuu varsinaiset depressiohoitajien vakanssit, joiden tehtävään kuuluisivat lievän ja keskivaikean masennuksen hoito. Kunnan asiantuntijaviranhaltijoista koostuva kriisiryhmä (kokeilu tammikuun 2010 loppuun) tarjoaa kriisiapua erilaisten onnettomuuksien ja muiden äkillisten, mieltä järkyttävien tapahtumien jälkeen niille Kirkkonummen kuntalaisille, joita tapahtuma läheisesti koskettaa. esim. auto-onnettomuus, itsemurha, tappo, hukkuminen, tulipalo, äkillinen kuolema sairaalan ulkopuolella. Kriisiryhmällä on puhelin, johon jätetyt viestit puretaan päivittäin ja yhteydenottopyyntöihin vastataan arkisin klo 8-16 välillä. Tapaaminen järjestetään 1-3 vrk:n sisällä tapahtumasta Kirkkonummen Päiväkeskus Ankkuri on kunnan mielenterveyskuntoutusta tarjoava yksikkö. Toiminta on suunnattu alle 65-vuotiaille kirkkonummelaisille mielenterveyskuntoutujille. Aktiivista yhteistyötä tehdään mm. Jorvin psykiatrisen poliklinikan ja terveyskeskuksen kanssa. Toiminta-ajatuksena on tarjota mielekäs päivä monipuolisen toiminnan kautta osana asiakkaan kokonaiskuntoutusta. 2.1 Palvelut ikäryhmittäin Kirkkonummella ei ole mielenterveyden häiriöistä kärsiville palveluita, joiden piiriin pääsisi ilman lähetettä tai ajanvarausta. Eräissä kunnissa on puhelinpäivystys, jossa voi saada ensikäden, neuvontaa ja ohjausta sekä voi mahdollisesti varata ajan esimerkiksi psykiatriselle sairaanhoitajalle. On myös kuntia, joissa puhelinpäivystyskontaktin jälkeen hoidon tarve ja kiireellisyys arvioidaan tarkemmin hoitotiimissä, minkä jälkeen asiakas saa ajan hoitotapaamiseen. Ko. toimintamallit edellyttävät riittäviä kunnan omia resursseja Lapset ja nuoret Päiväkodilla ja koululla on tärkeä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, sillä lapset ja nuoret ovat suuren osan ajastaan niiden vaikutuspiirissä elämänvaiheessa, jolloin kehitys ja kasvu ovat voimakasta. Nuorten hyvinvoinnista saa tuoreinta tietoa kouluterveyskyselystä 15

16 voimaan astunut lastensuojelulaki (2007/417) painottaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä (3 ). Laki velvoittaa myös kehittämään kunnan palveluja kasvatuksen tukemiseksi. Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja saadaan sel- ville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityinen tuen tarve(8 ). YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Suurin osa lapsista, nuorista ja heidän perheistään voi hyvin. Lapsen varhaisen kasvun ja kehityksen tukeminen on ensiarvoista ja siksi lähes kaikki perheet kohtaavan ehkäisevän terveydenhuollon riittävä resursointi tarvetta vastaavaksi tulee nähdä sijoituksena tulevaisuuteen sekä mikro- että makrotasolla. Kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon merkittävää roolia kirkkonummelaisten koululaisten hyvinvoinnin tukemisessa ei ole riittävästi kunnassa ymmärretty, koska panostus erityisesti kouluterveydenhuollon laajentamiseen on jätetty 90-luvun laman jäljiltä puolitiehen. Kouluikäiset lapset ja nuoret hakevat apua ongelmiinsa ensimmäiseksi koulunsa oppilashuollon työntekijöiltä eli terveydenhoitajalta, koulukuraattorilta tai psykologilta, jotka tekevät arvion lapsen tai nuoren tilanteesta yhden tai useamman tapaamiskerran jälkeen. Heillä on mahdollisuus lähettää yli 13-vuotiaat vakavasti psyykkisesti oireilevat nuoret omalla lähetteellään Espoon nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Lasten ja nuorten oireiden varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä, jotta häiriötekijät lisääntyessään eivät johtaisi vakavaan psyykkiseen oireiluun ja mielenterveysongelmien syntymiseen. Nuorten hoidon saamista vaikeuttavat pitkät jonot, jotka tällä hetkellä ovat 3-6 kk. Hoitoon pääsyä odottaessaan psyykkisesti oireilevat lapset käyvät mahdollisuuksien mukaan koulua. Osa koulukuraattorien työpanoksesta kuluu siihen, että he kannattelevat koulussa hoitoon pääsyä odottavien psyykkisesti oireilevien lasten koulunkäyntiä. HUS- Hyks-psykiatrian Jorvin nuorten palveluista vastaava ylilääkäri pitää kunnan peruspalveluiden vahvistamista ja hyvää eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä ensisijaisena ja tärkeimpänä keinona lasten ja nuorten mielenterveyden ehkäisemiseen. 16

17 Suurena uhkatekijänä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiselle kunnan asiantuntijat pitävät alustavaa tietoa siitä, että lasten psykiatrinen poliklinikkatoiminta keskitetään Jorvin alueella Leppävaaraan alkaen. HUS:n lastenpsykiatrian työntekijät tulevat tarpeen mukaan pitämään vastaanottoja nykyisiin tiloihin, mutta nykyinen lasten omatoiminen hoidossa käynti ja ryhmäkokoontumiset Kirkkonummen poliklinikalla ovat muutoksessa uhattuina. Tieto tuli ilmi HUS:n Jorvien alueen lasten- ja nuorisopsykiatrian kunnan asiantuntijoiden kanssa käymissä yhteistyöneuvottelussa Nuorisopsykiatria keskittää myös palveluitaan Leppävaaraan osana aikuispsykiatrian tulosaluetta. Kirkkonummen poliklinikoiden muuttuessa vastaanottopisteiksi, myös nuorisopsykiatrian asiantuntijat voivat tulla pitämään vastaanottoja Kirkkonummelle, mikä on hyvä asia kirkkonummelaisille nuorille mutta, joka ei ole aiemmin onnistunut tilojen puuttumisen vuoksi. Perheneuvolan alkuperäisenä tavoitteena oli tukea ja vahvistaa lasten parissa työskentelevien työntekijöiden ammattitaitoa työparikäytännöillä tai konsultaation avulla. Perheneuvolatoiminnalle on alusta pitäen ollut suuri tarve, ja toimintaa on ollut pakko priorisoida omaan vastaanottotoimintaan. Lasten psykiatrisen poliklinikka ja perheneuvola pitävät säännöllisesti yhteyttä ja yhteistyökäytännöt toimivat hyvin ja niitä kehitetään yhdessä aukkokohtien tunnistamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi. Perheneuvola on toiminut liian pienissä tiloissa koko olemassaolonsa ajan ja se ei ole voinut työntekijöiden vähäisyyden ja tilojen pienuuden takia vastaanottaa kuin osan sitä tarvitsevista lapsista ja heidän perheistään. Perheneuvolalle on varattu väliaikaiset tilat uudesta kunnantalosta vuonna Perheneuvola saanee uudet varta vasten perheneuvolatoimintaan suunnitellut tilat terveyskeskuksen saneeratulta vuodeosastolta vv Lastensuojeluilmoitukset ovat yksi lasten pahoinvoinnista kertova seurantatieto. Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvulle on monenlaisia syitä. Uusi lainsäädäntö korostaa ilmoitusvelvollisuutta, ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tekevät ilmoituksia aikaisempaa herkemmin. Päihteiden lisääntyvä käyttö lienee suurin haitta lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnille. Nuorilla alkoholinkäytön varhaisen aloitusikä ennakoi terveyshaittoja ja riippuvuutta myöhemmällä iällä. 17

18 Perheissä alkoholin aiheuttamiin ongelmiin liittyy usein ongelmien kasautuminen esim. väkivallan käyttö, jonkun perheenjäsenen masennuksen tai muun mielenterveysongelman puhkeaminen ja syrjäytyminen. Uusin uhkatekijä lapsen ja nuoren psyykkiselle hyvinvoinnille ovat informaatioyhteiskunnan vaarat. Näitä ovat esim. verkossa tapahtuva kiusaaminen, yksityisyyden loukkaukset, haitallisten sivujen seuraaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö ja muu rikollinen toiminta. Seuraavaksi kuva lastensuojeluilmoitusten määristä vuosina Ilmoitusten määrä Sarja Lastensuojelussa tavataan psyykkisesti oireilevia nuoria ja osalla heistä on selviä mielenterveysongelmia. Lastensuojelua toteutetaan ensisijaisesti erilaisin lastensuojelun avo- huollon tukitoimin. Esimerkkejä avohuollon tukitoimenpiteistä ovat perhetyö, tukihenkilö tai tukiperhe, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu, lasten lomatoiminta, päivähoito tai väliaikainen perhe- tai laitoshoito. Tarvittaessa kunnalla on lain mukainen velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja sijoittaa tarvittavaksi ajaksi sijaishuoltopaikkaan. Lastensuojelussa toimitaan mahdollisimman hienovaraisesti ja siten, ettei toiminnalla aiheuteta vahinkoa lapsen suotuisalle kehitykselle kiireellisen huostaanoton ja huostaanoton keinoin. Lastensuojelun yksi merkittävimmistä varhaisen puuttumisen keinoista ja tukemisen käynnistämisestä on POSE ( =poliisi, sosiaalityöntekijä, erityisnuorisotyöntekijä) -työmuodon avulla päästään tekemän ilmoituksen perusteella lasten ja nuorten päihteiden käytön ja rikosten yms. varhaiseen puuttumiseen nollatoleranssilla, mikä mahdollistaa lasten nuorten kokonaistilanteen selvittämisen yhdessä 18

19 hänen itsensä ja perheen kanssa. Tällöin voidaan myös edistää psyykkisesti oireilevien tarvitsevien nuorten hoitoon hakeutumista. Päihdehuollossa on myös asiakkaina kokonaisia perheitä tai yksittäisiä lapsia tai nuoria, joiden jompikumpi tai molemmat vanhemmista käyttävät liiallisesti päihteitä. Päihteitä käyttävät nuoret ovat myös A-klinikan asiakkaina. Kaikissa mainituissa asiakasryhmissä tavataan enenevässä määrin vakavista psyykkisistä oireista tai mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita. Yhä yleisempää on ongelmien kasautuminen. Päihde- ja mielenterveysongelmien ongelmista kärsivät asiakkaat ovat syrjäytymisvaarassa olevia kuntalaisia, mitä tulisi ehkäistä erilaisin keinoin. Huono-osaisuuden siirtyminen seuraavalle sukupolvelle on ilmiö, joka kohdataan eri perusturvan palveluiden piirissä ja jonka ehkäisyyn olisi kohdistettava tuntuvasti nykyistä enemmän resursseja. Koulupudokkaat (= nuoret, jotka eivät jatka peruskoulun jälkeen koulua tai työtä) ovat ryhmä, joiden elämänhallinnan tukemiseksi tarvitaan vahvaa ja saumatonta eri toimijoiden yhteistyötä. Joukossa on runsaasti syrjäytymisvaarassa olevia tai moniongelmaisia nuoria, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tukea selviytyäkseen itsenäisestä toimeentulostaan huolta pitäviksi kuntalaisiksi. Hanska-hanke on sivistys-, perusturvan, työvoimahallinnon ja Omnian yhteistyömuoto, jolla pyritään konkreettisesti koulupudokkaiden elämänhallinnan tukemiseen heti peruskoulun suorittamisen jälkeen. Esimerkkinä Hanskan tämänvuotisesta (2009) ponnistuksesta: 32 nuorta jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa peruskoulun suorittamisen jälkeen eri kirkkonummelaisista kouluista. Hanska työryhmä kartoitti ja piti huolta nuorten jatko-opintoväylien edistämisestä siten, että syyskuun alussa 2009 lähes kaikilla nuorille oli järjestynyt jatko-opiskelupaikka ainakin Omnian nivelvaiheen opinnoissa Aikuiset Kunnan on järjestettävä lain mukaan mielenterveyspalveluja vallitsevan tarpeen mukaisesti ja niiden tulee olla sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisia kuin kunnassa oleva tarve edellyttää. Käytössä olevat tietojärjestelmät eivät tuota suoraa tilastotietoa mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden määristä muissa kuin terveyspalveluissa. Sosiaalitoimessa tehtiin syksyllä 2008 kysely henkilöstölle siitä, kuinka moni heidän asiakkaistaan potee erilaista mielenterveyden häiriötä tai sairautta. Jokaisessa työyksikössä tunnistettiin paljon eri-ikäisiä mielenterveyskuntoutujia, joiden ensisijainen syy tuen saantiin ei ollut mielenter- 19

20 veyden häiriö vaan joku muu. Suuret mielenterveysongelmista kärsivien kuntalaisten määrät yllättivät sekä päihdehuollossa, työllistymisyksikkö Toimarissa että lastensuojelussa. Mielenterveyshäiriöt ovat erityisen tavallisia pakolaisten keskuudessa. Ne koskettavat muitakin maahanmuuttajaryhmiä ja eri etnisiä vähemmistöjä. Maahanmuuttajat ovat helposti riskissä jäädä mielenterveyspalveluiden ja -hoidon ulkopuolelle, koska häiriöiden tunnistaminen on jo kielen vuoksi vaikeampaa. Useimmilla maahanmuuttajilla ei ole kokemusta perheen tai lähiyhteisön ulkopuolisen henkilön saatikka asiantuntijan antamasta tuesta ja avusta, minkä vuoksi luottamuksen rakentaminen hyvän vuorovaikutussuhteen syntymiseksi vie kauan aikaa. Vammaisten kuntalaisten mielenterveysongelmat ovat myös vaikeasti tunnistettavia ja jäävät helposti hoitamatta. Erityisesti kuulovammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveysongelmien tunnistaminen vaatii syventymistä ja erityistason hoitoa. Kehitysvammaisten päihteidenkäyttö on myös lisääntymässä, ja hoitamiseen tarvitaan päihdehuollon ja kehitysvammahuollon yhteistä osaamista. Kunnan A-klinikka toimii matalan kynnyksen periaatteella ja vastaanottaa joka arkiaamu asiakkaita ilman ajanvarausta. A-klinikalla työskentelee 2 sairaanhoitajaa, toimistosihteeri.1 sosiaaliterapeutti ja päihdehuollon johtaja, joka tekee myös jonkin verran asiakastyötä. A-klinikan asiakkaiden kuntoutusta vahvistaa psykiatrin työpanos, joka työskentelee A- klinikalla yhden päivän viikossa ja toimii lisäksi muiden työntekijöiden konsultatiivisena tukena. A-klinikan asiakasmäärät vuosina Asiakkaita yhteensä josta miehiä josta naisia heistä uusia asiakkaita josta miehiä josta naisia Käyntikertoja

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012 K Riihimäki 2 23.8.2011

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot