Masennustietoisuustapahtuma

Transkriptio

1 Masennustietoisuustapahtuma Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut Tipotien auditorio

2 Minä olen nauranut eikä minulla ole ollut hauskaa. Minä olen itkenyt enkä ole ollut surullinen. Minä olen sanonut että minulla on ikävä ja en ole tarkoittanut sitä. Minä olen elänyt täyttä elämää ulospäin, niin tyhjää sisällä, pimeää. Minä olen kokenut paljon, tehnyt kaikkea, olen nauttinut enkä ole ollut onnellinen. Minä seison nyt tässä ja katson vuosia jatkunutta kierrettä, ahdistusta jonka keräsin. Harmittaa että en aikaisemmin puhunut. Luulin että tämä on normaalia. (Tuntematon) X.X.2012 Matti Meikäläinen

3 Hoidontarpeen hahmottaminen

4 Kaikki ovat välillä allapäin On normaalia, että toisinaan tympii ja väsyttää Fyysinen kunto on toiminnan perusta jos sitä ei ole, on raskaampaa toimia Nukkumattomuus vie elämänilon Jos ei syö kunnolla, voimat loppuu myös psyykkinen jaksaminen Jatkuva tekeminen ja suorittaminen sekä levon ja palautumisen puute vie umpikujaan Suru ei ole sairaus Kokemus, ettei kohtaa toisia, ei tule ymmärretyksi tai kuulluksi, tai jää ulkopuoliseksi on ihmiselle raskas

5 Millaisiin elämäntilanteisiin masennus liittyy? pitkäaikaissairauksiin tai kiputiloihin, epämääräisiin somaattisiin oireisiin univaikeuksiin työuupumukseen runsaaseen päihdekäyttöön oma/läheisen pitkäaikaistyöttömyyteen lähi-ihmissuhteiden vaikeuksiin: suhteen pitkittyneet ongelmat, suhteen päättyminen, lähisuhdeväkivalta, läheisen kuolema, läheisen pitkäaikainen sairaus (psyykkinen tai fyysinen), perheen ongelmat muiden mielenterveyshäiriöiden lisäongelmana, esimerkiksi ahdistuneisuus- tai syömishäiriön rinnalla traumatisaatioon: liikenneonnettomuus, raiskaus, väkivaltakokemukset, eläminen turvattomassa ja uhkaavassa ihmissuhteessa

6 Monella on masennus Masennustilat ovat monitekijäisiä sairauksia, joiden syntyyn liittyy biologisia, psykologisia ja sosiaalisia altistustekijöitä. Vaikeaa masennusta sairastaa Suomessa vuosittain henkilöä. Kliinisesti merkittävä masennustila ilmenee vuoden aikana noin 5%:lla aikuisväestöstä. Nykyisin heistä yli puolella masennus on uusiutuva. Masennustilat ovat naisilla noin kertaa yleisempiä kuin miehillä. Perusterveydenhuollon potilaista noin 10 %:lla arvioidaan olevan masennus, mutta vain osan hakevan siihen aktiivisesti hoitoa.

7 Erilaiset masennukset synnytyksen jälkeinen masennus tietyssä iässä ilmenevä masennus nuoruusikä, vanhuus masennus, johon liittyy somaattinen oireyhtymä lievä masennus keskivaikea masennus vakava masennus vakava masennus psykoottisin piirtein toistuva masennus pitkäaikainen masennus määrittämätön masennus sekamuotoinen ahdistus- ja mielialahäiriö traumatisoitumisen aiheuttama masennus persoonallisuushäiriö ja siihen liittyvä masennus

8 Alkavan masennuksen merkkejä 1/2 univaikeudet ja huonounisuus: henkilö ei nuku tarpeeksi tai on koko ajan unelias syömisvaikeudet: henkilö ei syö tarpeeksi tai syö murheeseensa voimattomuus, uupumus: "olen ihan poikki, en jaksa enää" apatia, vetäytyminen: harrastukset, ystävät yms. eivät enää kiinnosta saamattomuus toimintakyvyn lasku: ei saa hoidetuksi tavanomaisia tehtäviään

9 Alkavan masennuksen merkkejä 2/2 vihamielisyys: voimakasta kiukkuilua, äksyilyä, suuttuminen pienistä asioista keskittymisvaikeudet: ylivilkkaus muistihäiriöt itseinho: olen ruma, huono, ei minusta kukaan pidä itkuisuus ja surullisuus hallitsevaa tuomiopäivän tunteet: henkilö puhuu, ajattelee, kirjoittaa, piirtää kuolemasta pitkittynyt kipuilu ja ahdistuneisuuteen liittyvät fyysiset oireet, esim. hengenahdistus, sydämen tykytys, hikoilu ja vapina

10 Jos olet huolestunut mielialasta Havainnoi vointia, toimintaa ja mielialaa. Voit kirjata havaintosi ylös, jotta voit kertoa havainnoistasi täsmällisesti ja todellisuuden mukaisesti. Ole aloitteellinen. Jos mahdollista, ota läheisesi kanssa puheeksi omat havaintosi ja yritä virittää keskustelua asiasta. Voit kysyä lisäneuvoja kiireettömässä tilanteessa oman paikkakuntasi perusterveydenhuollon ajanvarauksesta. Kun menee lääkärikäynnille tilanteen selvittelemiseksi, on hyvä, jos läheinen on mukana. Mukanaolo on tärkeää, se tuo lisätietoa käynnillä käytävään keskusteluun ja tukee vaikeuksistaan kertovaa henkilöä. Hae itsellesi tietoa ja tukea esim. perheenjäseniltä, ystäviltä, perusterveydenhuollosta, mielenterveyden nettisivuilta, paikallisesta omaisyhdistyksestä.

11 Itsetuhoisuus = kiireellinen tilanne Jos ilmenee itsetuhoisuutta, ota yhteys ensiapuun (Acuta) tai psykiatrian kriisiyksikköön. Jos joku on välittömässä itsemurhavaarassa, älä jätä häntä yksin. Itsetuhoisuuden riskiä nostaa masennus, päihdeongelma, aiempi itsemurhayritys, läheisen itsemurha, voimakas psyykkinen kipu ja tuskaisuus esim. äskettäisen pettymyksen tai menetyksen vuoksi, itsemurhamentelmän saatavuus (esim. ase tai lääkkeet) ja tukiverkoston puute.

12 Älä kävele ohi itsestäsi ota huomioon omat tuntemuksesi voinnistasi miten voit huolehtia itsestäsi ja läheisestäsi hyvin? ihmisestä, niin itsestä kuin toisesta, saa välittää kun asiat ovat vasta alullaan, niihin on helpompi vaikuttaa pitkään vallinnut asiaintila vaatii pitemmän ajan muuttuakseen pienetkin muutokset voivat vaikuttaa tärkeällä tavalla ihminen on sopeutuva ja muuttuva

13 Masennuksen tutkimisessa ja hoidossa on tarpeellista ottaa huomioon: 1. psyykkinen tilanne 2. psykososiaalinen tilanne 3. perheen ja verkoston tilanne 4. somaattinen tilanne X.X.2012 Matti Meikäläinen

14 Missä masennusta hoidetaan neuvolat (lastenneuvola, perheneuvola) lastenpsykiatria kouluterveydenhuolto opiskelijaterveydenhuolto nuorisopsykiatria omalääkärit terveysasemien psykologit ja depresssiohoitajat työterveyshuolto A-klinikka / päihdepalvelut psykiatrian poliklinikka yksityiset psykoterapeutit päiväsairaala ympärivuorokautinen osastohoitojakso sairaalassa

15 Masennuksen varhainen tunnistaminen peruspalveluissa Keskusteleva ja potilasta kuunteleva työskentely Perheen ja läheisten kuuleminen Nykytilanteen kartoitus: toimintakyky arjessa, kotona ja työssä/opinnoissa, psyykkinen ja fyysinen oireilu Sosiaalisen tilanteen kartoitus: perhetilanne, ihmissuhdeverkosto, taloudellinen tilanne Kokemukset pitkäaikaisesta stressistä tai traumatisoivista tilanteista nyt tai aiemmin Somaattisten sairauksien kartoitus ja huomioiminen; fyysinen tila Päihdekäytön määrä ja laatu Itsetuhoisuuden mahdollisuus ja sen vakavuusaste

16 Perusterveydenhuolto Akuutit lievät ja keskivaikeat masennukset voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Hoitosuunnitelman kirjaaminen potilastietoihin selkiyttää potilaan hoidon perustetta, tavoitteita, interventioita, seurantaa sekä vaikuttavuuden arviointia. Hoidossa keskeistä on potilaan elämäntilanteen kartoittaminen, psykososiaalinen tuki ja hyvä vuorovaikutussuhde potilaan kanssa. Hoidon tavoitteena on masennusoireiden väistyminen ja työkyvyn palauttaminen. Potilaan lääkityksen tarve arvioidaan, sitoutumista lääkehoitoon tuetaan ja hoidon tuloksellisuutta seurataan.

17 Milloin masennusta on tarpeellista hoitaa erikoissairaanhoidossa? Erikoissairaanhoitoon tehdään lähete, jos potilas on psykoottinen vakavasti itsetuhoinen vaikea-asteisesti masentunut tai mikäli terapeuttinen keskusteluhoito ja kahden eri masennuslääkkeen kokeilu eivät auta 6 kk:ssa

18 Hallituskadun psykiatria Hallituskadun psykiatrian yksikössä hoitoaika on muutamasta viikosta puoleen vuoteen. Hoitomuotoina käytetään mm. yksilökeskusteluja, perheja verkostotyötä, erilaisia ryhmämuotoisia hoitoja ja lääkehoitoa sekä sosiaaliturva-asioiden selvittelyä. Hoitoon voidaan liittää myös päiväsairaalahoito ja kotikäyntejä. Tavoitteena on psyykkisen tasapainon palauttaminen ja sairauden oireiden hallinta, arkiselviytymisen ja elämän hallinnan vahvistuminen, omien voimavarojen saaminen käyttöön sekä parempi elämän laatu.

19 Sarviksen psykiatria Kanta-Sarvis 2, Hatanpäänkatu 3 Sarviksen psykiatria palvelee erityisesti potilaita, jotka kärsivät ahdistus-, mieliala- tai syömishäiriöistä tai tarvitsevat traumahoitoa. Pakko-oireista ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät saavat myös hoitoa Sarviksella. Hoidon tarpeen yksilöllinen arviointi, suunnittelu ja toteutus. Tarvittavia tukitoimia suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä potilaan ja hänen läheistensä, hoitavien henkilöiden ja palveluja tarjoavien tahojen kanssa. Sarviksella on mahdollista tarjota 1-3 vuotta kestäviä terapioita.

20 Masennuksen hoito alkaa tilanteen tutkimisesta Masennuksen hoito alkaa tutkimusjaksolla. Lievemmissä masennuksissa tutkimusjakso itsessään voi olla jo riittävästi muutosta tuova interventio. Masennuksen hoito alkaa perusterveydenhuollossa. Työterveyshuoltolain mukaan työntekijän 60 päivää kestäneen sairausloman jälkeen on selviteltävä kuntoutusinterventioiden mahdollisuus.

21 Tärkeää kysyä ja selvittää: potilaan havaitsemat tuntemukset mieliala ja sen vaihtelu itsetuhoiset ajatukset tai itseä vahingoittava toiminta toiminnan vaikeudet unen laatu somaattinen terveydentila; laboratoriotutkimukset (mm. kilpirauhasarvot, B12-vitamiini-, foolihappotasot), tarvittaessa kuvantamistutkimuksia elintavat: ravitsemus, liikkuminen, kunto päihdekäyttö (Audit-kysely) työ- ja ihmissuhdetilanne pitkittyneet stressitilat vaikeat menetykset nyt/äskettäin tai aikaisemmin elämässä

22 Hoitosuunnitelma potilaan määrittelemä tarve ja tavoite yhdessä määritellyt keinot, joilla tavoitteeseen pyritään sopimus siitä, kuinka hoitosuunnitelman toteutusta seurataan ja arvioidaan kirjaus diagnooseista ja lääkityksestä kirjaus siitä, kuka ammattihenkilö on vastaa potilaan hoidon toteutumisesta = yhteystiedot Hoitosuunnitelma tehdään tietylle ajanjaksolle, ja sen toteutumisen jälkeen tilanne ja hoidon tarve arvioidaan uudelleen.

23 Kertominen ja keskustelu Hoidossa oleellista on vuorovaikutuksellinen yhteistyö potilaan kanssa. Hoito perustuu yksilölliseen, potilastietoihin kirjattuun hoitosuunnitelmaan ja hoito rakentuu hoitojaksoista. Masennuksen hoidossa potilaan tilanteeseen pyritään vaikuttamaan systeemisesti, monin eri lähestymistavoin ja niin, että potilas voi itse olla toimija tilanteessaan ja osallistua omaan hoitoonsa.

24 Masennuspotilaan hyvä hoito Huolellisesti tehty tutkiminen ja siitä koottu tieto luo pohjan sille, mitä hoidossa on käsiteltävä, mitä on muutettava, mistä löytyy voimavaroja ja missä kohtaa voimavaroja täytyy vahvistaa. Hyvä hoito on vuorovaikutukseen perustuvaa ja siinä on pyrittävä yhteistyöhön potilaan kanssa. Potilaan kohtaaminen, kuunteleminen, motivaation tukeminen ja kiinnostuksen herättäminen oman voinnin parantamiseen on tärkeää kaikissa hoidon vaiheissa. Hoidossa pyritään toimintakyvyn palauttamiseen ja mielialan kohtentumiseen. Toivo syntyy siitä, kun asioista ja kokemuksista on mahdollista keskustella.

25 Perhe on tärkeä huomioida Ihminen voi sairastua masennukseen elämänkaarensa eri vaiheissa, joten sairastumisen yhteys potilaan perhetilanteeseen voi olla hyvin monenlainen. Masennuksen hoidossa aina tärkeää on huomioida masentuneen henkilön suhde perheen jäseniin ja perheen tilanteeseen sekä perheen historiaan. On huomioitava koko perhesysteemin voimavarojen ja jaksamisen tilanne nyt. Perhetilanteet on kohdattava yksilöllisesti ja arvostelemattomasti.

26 Päihdekäyttö ja riippuvuudet Kaikki päihdekäyttö voi aiheuttaa tai ylläpitää masennusta. Toisinaan päihdekäyttö voi olla epäsuoraa itsetuhoisuutta. Myös toiminnalliset riippuvuudet eli peli-, netti- tai seksiriippuvuus tai syömishäiriö voivat aiheuttaa tai olla keino säädellä masennusta. Päihdekäyttöön liittyvän masennuksen ensisijainen hoito on päihdeongelman hoito. On realistisesti arvioitava, mikä on potilaan kapasiteetti ja motivaatio muutoksen tekemiseen ja hoitoon. Masennuksen psykoterapeuttinen hoito ei ole tehoavaa, jos potilaalla on samanaikaisesti päihderiippuvuusongelma.

27 Masennuksen lääkehoidosta Psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa yhtä tehokkaita oireiden lievittäjinä, ja niiden yhtäaikainen käyttö on tehokkaampaa kuin kumpikaan yksinään. Masennuslääkkeiden merkitys on hoidossa yleensä sitä suurempi, mitä vaikeammasta masennuksesta on kyse. Masennuksen suunnitelmallisessa lääkehoidossa on kolme vaihetta: akuuttivaihe, jatkohoito ja ylläpitohoito. Lääkevasteet ja lääkehaitat ovat yksilöllisiä, joten lääkehoidon huolellinen seuranta on tarpeellista. Lääkehoito on pyritään toteuttamaan määräaikaisena.

28 Psykoterapiat masennuksen hoidossa Masennustilojen hoidossa psykoterapian tavoitteena on saada potilas toipumaan ja toimintakyky paranemaan vaikuttamalla masennusta ylläpitäviin toimintatapoihin, mielikuviin, ajattelumalleihin, tunneelämään ja minäkäsitykseen. Potilaan elämäntilanteen on oltava kohtuullisen vakaa, jotta hänellä voi olla voimavaroja psykoterapiatyöskentelyyn. Potilaan on pystyttävä erottamaan ulkoinen ja sisäinen kokemusmaailma toisistaan ja siedettävä ainakin jonkin verran myös psyykkistä stressiä. Psykoterapiatyöskentely edellyttää valmiutta lähestyä muita ihmisiä ja viestiä heidän kanssaan ymmärtäen myös tunnetason viestejä. Psykoterapiassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja kykyä sitoutua yhteistyöhön.

29 Kehosta ja liikkumisesta Masennuksessa tyypillistä on, että suhde omaan kehoon käy kielteiseksi väsymyksen, kipujen ja kehon eitoivottujen muutosten vuoksi. Masennuksen hoidossa liikkuminen on reitti rakentaa suhdetta omaan kehoon. Liikekokemukset tarjoavat mahdollisuuden tunnistaa, kuinka kehollaan aistii ja toimii, mitä tuntemuksia, tunteita ja mielikuvia viriää. Tämä kehittää suhdetta itseen ja ympäristöön. Toiminta muuttaa tilaa. Liikkuminen voi viedä luontoon luontoympäristö on myös voimavaroja palauttava ja stressitasoa laskeva.

30 Kehotietoisuustaidot parantavat säätelykeinoja arjen toiminnassa. Tietoisuus omasta liikkuvuudesta ja kehon käytön mahdollisuuksista tuo yksilölle enemmän toimintaresursseja. Jo pienikin liikkumisen lisääminen on tärkeä tuki masentuneen potilaan voinnin kohentamisessa. Kehollisuutta huomioivia masennuksen hoidossa käytettyjä terapiamuotoja: psykofyysinen psykoterapia, tanssi-liiketerapia, psykofyysinen psykoterapia, sensorimotorinen terapia psykologi Päivi Pylvänäinen

31 Pienestä kiinni Väsyttää, ahdistaa, masentaa. Miten siitä kiinni saa? Silitä kättä, varvasta heiluta, vaikka vain hetken itseä keinuta. Yksin ja yhdessä, Kehon näin mielessä. Löydämme uutta, pohdimme vanhaa. Mikä on totta, mikä on vain harhaa? Liike on pieni, oivallus on suuri. Sisältä itsestä tuli se juuri. Se aarre on mulle kun ahdistaa. Se nostaa, kantaa ja puhdistaa.

32 Uniongelmien hoidosta Alle 5 tuntia yössä unta: kognitiivinen suorituskyky heikkenee, keskittyminen vaikeutuu, ruuansulatus häiriytyy ja elimistöön tulee stressitila. Unettomuutta ylläpitävistä tekijöistä keskeisin on ylivireystila ja sen jatkuminen itseään ruokkivana kehänä. Kofeiinin käytön tunnistaminen ja karsiminen minimiin ja jopa pois, auttaa unen laadun parantamisessa ja vähentää tarvetta nukahtamislääkkeiden käyttöön. Unilääkkeitä tulisi käyttää vain tilapäisesti. Tietokoneen käytön tottumuksiin ja vuorokausirytmin ylläpitämiseen on tarpeellista kiinnittää huomiota.

33 Toimintaa elämässä työhön paluun reitit kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ihmisen tavallinen elämä: ihmissuhteet, ravitsemus, uni, liikkuminen, kiinnostuneisuus asioista

34 Saan tuntea auringon, tuulen, sateen ja nähdä, kokea voimakkaammin. Kiireen tunteelta, kärsimättömyydeltä meni terä. Oma keho tuntuu mukavalta.

35 Kiitos! psykologi Päivi Pylvänäinen, Hallituskadun psykiatria - Etusivu > Ammattilaisille > Hoito-ohjelmat > Psykiatria > Masennuksen alueellinen hoito-ohjelma