Taustaselvitys Etelä-Karjalan ilmasto- ja energia-asioista ja toimenpide-ehdotukset suunnittelun tueksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taustaselvitys Etelä-Karjalan ilmasto- ja energia-asioista ja toimenpide-ehdotukset suunnittelun tueksi"

Transkriptio

1 Taustaselvitys Etelä-Karjalan ilmasto- ja energia-asioista ja toimenpide-ehdotukset suunnittelun tueksi Joulukuu 2012

2 toimenpide-ehdotukset suunnittelun tueksi Versio 1 Marraskuu 2012 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2012 Kansikuvat: Vastavalo ISSN ISBN

3 Sisällysluettelo JOHDANTO VISIO MAAKUNNAN TULEVAISUUDESTA ILMASTONMUUTOS ILMIÖNÄ SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja strategiat Alueelliset ja paikalliset strategiat, sopimukset ja hankkeet ENERGIA ETELÄ-KARJALASSA ENERGIA- JA MATERIAALITEHOKKUUS ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ Elinkeinot Maa- ja metsätalous Matkailu ja palvelut Teollisuus Maankäyttö ja liikenne Asuminen ja rakentaminen Jätehuolto ja kierrätys Energiatuotanto ja -käyttö Uusiutuvaa energiaa monesta lähteestä Kasvatus, koulutus, tiedotus ja neuvonta Kotitaloudet ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN KUNTIEN ROOLI YHTEENVETO TAUSTA-AINEISTO JA LISÄTIETOA... 31

4

5 JOHDANTO Ilmastonmuutos ja sen lieveilmiöt sekä energian riittävyys ovat olleet pitkään huolenaiheina ihmisten puheissa sekä politiikassa. Helppoja ratkaisuja ei ole. Siksi eri tahojen on mietittävä omalta osaltaan, millä tavoin ilmastonmuutosta voitaisiin jarruttaa ja sopeutua seurauksiin, joita väistämättä on jo ilmassa. Etelä-Karjalan liitto on laatinut taustaselvityksen, jossa tehdään katsaus nykytilanteeseen ja määritellään maakunnan tasolta tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka osaltaan tukevat myös valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteita ei saavuteta ilman laajaa yhteisymmärrystä ja -työtä, jotka tuottavat merkittäviä ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä sekä kansalaisten aktiivista osallistumista. Siksi selvityksessä on esitetty lähtökohdat joiden pohjalta on määritelty tavoitteita eri toimijatasoille, unohtamatta yksittäisten ihmisten ja perheiden arkisia valintoja. Lukujen lopussa on kiteytettynä keskeisimmät toimet, joilla tavoitetta voitaisiin edustaa. Taustaselvitys palvelee tulevina vuosina Etelä-Karjalan liitossa laadittavaa energia- ja luonnonvara-asioita käsittelevää vaihekaavaa ja sen yhteydessä käytävää keskustelua ja tavoitteiden määrittelyä sekä maakuntaohjelmatyötä. Tässä vaiheessa selvityksen toivotaan olevan yksi varteenotettava puheenvuoro tärkeästä asiasta, joka koskettaa meitä kaikkia. Maakunnallisen ilmasto- ja energiastrategian laadinnan tarpeellisuutta on mahdollista pohtia seuraavan vaihekaavan työryhmissä. ARTO HÄMÄLÄINEN Taustaselvitys on laadittu liitossa viranomaistyönä ja siitä on pyydetty lausunnot kunnilta, eri järjestöiltä ja viranomaisilta. Ohjelman on kirjoittanut suunnittelija Maria Peuhkuri ja työtä on ohjannut tutkimuspäällikkö Pirjo Iivanainen.

6

7 1. VISIO MAAKUNNAN TULEVAISUUDESTA Taustaselvityksen tarkoituksena on tuoda esiin ne periaatteet ja toimenpiteet, joilla maakuntaa voidaan viedä kohti kansallisia ja kansainvälisiä ilmastotavoitteita. Taustaselvitystä voidaan hyödyntää maakunnan suunnittelussa ja kehittämisessä muun muassa maakuntaohjelma- ja vaihekaavatyössä sekä työstää mahdolliseksi strategiaksi vaihekaavan työryhmissä. Myös jokaisella eteläkarjalaisella on mahdollisuus vaikuttaa maakunnan tulevaisuuteen ja sii- hen, millainen on maakuntamme ympäristön, luonnonvarojen ja luonnon tila tulevaisuudessa. Kestävä kehitys ja päästöjen vähentäminen tulisi olla tavoitteenamme, jotta myös tulevilla sukupolvilla olisi käytössään puhdasta luontoa, energiaa ja luonnonvaroja. Tässä selvityksessä on lisäksi mietitty visiota maakunnan tulevaisuudesta ja esitetty tavoitteita tämän vision saavuttamiseksi. MAAKUNNAN VISIO Omavaraisuus Uusiutuvan energian lisäys Päästöjen vähennys Energiatehokkuus Luonnonvarojen kestävä käyttö Visio Etelä-Karjala on entistä omavaraisempi energiantuotannon suhteen. Teollisuuden ja yhdyskuntien polttoaineiden käyttöä on korvattu uusiutuvien energiamuotojen tehokkaalla lisäämisellä. Näihin kuuluvat aurinko- ja tuulienergia, kotimaiset biopolttoaineet sekä maa- ja vesilämmön hyväksikäyttö lämmityksessä. Maatalouden päästöjä on saatu vähennettyä ottamalla energiakäyttöön metaanipäästöt. Teollisuuden energiakäyttö on vähentynyt energiatehokkuuden nostamisen myötä. Uusien tekniikoiden myötä kierrätys ja uusiokäyttö ovat entistä yleisempää niin tuotantotoiminnassa kuin kotitalouksissakin. Lisäksi kotitalouksien energiankäyttöä on saatu vähennettyä ja asuminen on entistä energiatehokkaampaa. Myös uudet talot ja käytössä olevat laitteet ovat entistä energiatehokkaampia. Luonnonvarojen käytössä on siirrytty kestävään käyttöön. Luonnontilaiset metsät ja suot on turvattu ja ennallistamista tehdään jo muuttuneiden tai vaarantuneiden alueiden osalta. Liikennettä ja liikkumistarvetta on saatu vähennettyä joukkoliikenteen kehittämisellä sekä kevyen liikenteen verkostojen parantamisella ja yhdyskuntarakenteen järkevällä suunnittelulla. Ajoneuvokanta käyttää polttoaineenaan uusiutuvaa energiaa ja sähköä. Kulutustottumuksissa suositaan kestävää käyttöä sekä luonnonmukaisuutta ja lähituotantoa. VASTAVALO 7 toimenpide-ehdotukset suunnittelun tueksi

8 2. ILMASTONMUUTOS ILMIÖNÄ Luonnossa kasvihuonekaasujen vapautuminen ja sitoutuminen ovat tasapainossa. Ihminen muuttaa tätä tasapainotilaa vapauttamalla kaasuja ilmaan enemmän kuin luonto pystyy sitomaan. Maapallo on luonnostaan kasvihuone, jossa ilmakehän oma kasvihuoneilmiö pitää maapallon lämpötilan elämälle suotuisana. Ilmiön ansiosta maapallon lämpötila on keskimäärin +15 astetta, kun muuten se olisi reilusti pakkasen puolella. Tämä siis mahdollistaa elämämme maapallolla. Ihmisten toiminnan seurauksena maapallon ilmasto on kuitenkin muuttumassa, ja ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii toimenpiteitä maailmanlaajuisesti. Kasvihuoneilmiön aiheuttajina pidetään kasvihuonekaasuja. Ilmatieteenlaitoksen 1 mukaan tärkeimmät ilmakehässä luonnostaan esiintyvät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, typpioksiduli ja otsoni. Ilmakehän alimmissa kerroksissa voi- 12 % 14 % 4 % 3 % 2 % Lähde: Ihmiskunnan aiheuttamat globaalit kasvihuone kaasupäästöt prosentteina 64 % energiasektori (polttoaineiden poltto ja niiden tuotanto ja jakelu LULUCF-sektori (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) maatalous (eläinten ruuansulatuksen, lannankäsittelyn sekä maatalousmaan metaani(ch4) ja dityppioksidi (N2O)-päästöt) teollisuusprosessit (teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden käytöstä aiheutuvat päästöt) jätehuolto( kiinteän jätteen ja jäteveden käsittely, esim. kaatopaikat ja kompostointi) kansainvälinen lentoliikenne ja merenkulku (international bunkers) makkain kasvihuonekaasu on vesihöyry, joista ihmiskunnan tuottamilla vesihöyryn päästöillä ei ole käytännössä lainkaan vaikutusta ilmaston muuttumiseen. Toiseksi voimakkain on hiilidioksidi. Lisäksi ihmiset tuottavat ilmakehään uusia, siellä luonnostaan esiintymättömiä kaasuja, esimerkiksi halogenoituja hiilivetyjä ja pienhiukkasia. Ihminen lisää omalla toiminnallaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta muun muassa polttamalla hiiltä, öljyä ja maakaasua sekä turvetta. Uusiutuvat energiamuodot kuten vesivoima, bioenergia, tuulivoima ja aurinkoenergia sen sijaan eivät lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Bioenergiaan yleisesti luetun turpeen polttamisesta tosin syntyy kasvihuonekaasuja jopa enemmän kuin fossiilisista polttoaineista ja sen uusiutuminen on hidasta, eikä sitä näin ollen tulisi rinnastaa uusiutuvaksi energiaksi. Energian tuotannon, teollisen toi minnan ja liikenteen päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä eli aiheuttavat näin ilmastonmuutosta, jonka seurauksena maapallon keskilämpötila on alkanut nousta. Ilmastoon vaikuttavat myös omalta osaltaan maa- ja metsätalous, muu maankäyttö sekä kaatopaikat. Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen keskilämpötilan on 1 toimenpide-ehdotukset suunnittelun tueksi 8

9 arvioitu nousevan ja sademäärien lisääntyvän. Näillä seurauksilla olisi suuria vaikutuksia ainakin maaja metsätalouteen, elintarvikkeiden tuotantoon, kalastukseen, rakentamiseen, teollisuuteen, vesivaroihin ja matkailuun. Suomen ilmastonmuutoksen ennustaminen on hankalaa, koska Suomi on sijaintiinsa nähden lämpimällä kielekkeellä, jossa länsituulten ja merivirtojen lämmittävä vaikutus on suuri. Suomen talvien ennustetaan lämpenevän ja siten myös lumipeite ja pitkät pakkasjaksot tulevat vähenemään. Kesän kuumat jaksot tulevat yleistymään, samoin rankat sateet. IPCC:n SRES -raporttiin perustuvien skenaarioiden mukaan Suomen keskilämpötila nousee 2 7 astetta vuoteen 2080 mennessä ja sadanta lisääntyy 5 40 prosenttia. 12 Jäätiköiden sulamisen seurauksena meren pinnan ennustetaan nousevan. Toisaalta taas ilmaston lämpe- nemisen myötä kasvukausi voi pidentyä ja lajien levinneisyysalueet muuttua. Ja mikäli talvet muuttuvat leudommiksi, lämmityskaudet lyhenevät ja siten myös lämmitykseen käytettävä energian kulutus vähenee. Se kuinka ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkymään Etelä-Karjalan alueella, on vaikea arvioida. Eikä yksiselitteisesti voida todeta jonkin Etelä-Karjalassa tapahtuvan luonnonilmiön tai tapahtuman liittyvän suoraan ilmastonmuutokseen. Arviot ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista perustuvat yleisiin tutkimuksiin ja pitkän aikavälin havaintoihin sekä tietokonemallinnukseen. Joidenkin sään ääri-ilmiöiden kuten rankkasateiden ja sen myötä mm. taajamatulvien sekä myrskyjen määrän voidaan arvioida yleistyvän maakunnassa. 3. SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Kansainvälinen taso UNFCCC Kioton pöytäkirja EU-taso Kioton pöytäkirjan ratifiointi ja sisäinen taakanjako EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikat Kasvihuonekaasupäästöjen seurantajärjestelmä EU:n ilmasto- ja energiapaketti ( ) Neuvoston päätös ilmastopolitiikasta vuoteen 2050 Kansallinen taso Kansallinen ilmastostrategia (2001) ja energiaja ilmastostrategian päivitys (2005) Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008) Tulevaisuusselonteko ilmastopolitiikasta (2009) Kansallinen lainsäädäntö, strategiat, ohjelmat ja muut ohjauskeinot Sirkka Haunia, Ympäristöministeriö Kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja strategiat Ilmastopolitiikkaa harjoitetaan monilla tasoilla. Ylimpänä ovat YK:n ilmastosopimus ja siihen liittyvä Kioton sopimus. Ongelmana on ollut suurten päästöjen aiheuttajien (Kiina, Yhdysvallat, Venäjä, Japani ja Kanada) sitouttaminen sopimukseen. IPCC on hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellinen perusta ilmastopolitiikkaa koskevaa kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten. UNFCCC on YK:n ilmastomuutosta koskeva puitesopimus. Euroopan unioni on asettanut poliittiseksi tavoitteeksi, että lämpötilan nousu tulee rajoittaa enintään kahteen celsiusasteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Tämän kahden asteen tavoitteen tulisi ohjata maailmanlaajuisia toimia päästöjen vähentämiseksi. Päästökauppajärjestelmä toimii EU:n keskeisenä mark kinakannustimena ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. EU:n ilmasto- ja energiapaketissa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla, uusiutuvien energialähteiden osuus tulee kasvattaa 20 prosenttiin kokonaiskulutuksesta ja energian kulutusta tulee vähentää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 3 3 Hollola, Lahti, Nastola ilmsto-ohjelma toimenpide-ehdotukset suunnittelun tueksi

10 Durbanissa marras joulukuun vaihteessa 2011 pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa laadittiin uusi kansainvälinen ilmastosopimus. Sopimus sitoo myös Kiinaa ja Yhdysvaltoja ja se on määrä hyväksyä vuoteen 2015 mennessä ja edelleen tulla voimaan vuonna Kioton sopimusta on määrä jatkaa viidellä vuodella. Suurimmat päästöjen aiheuttajat Venäjä, Japani ja Kanada eivät lupautuneet mukaan Kioton jatkosopimukseen. Lisäksi Durbanissa sovittiin, että kehitysmaat raportoivat päästöistään ja niiden vähennyksistä vuoteen 2014 mennessä. EU:ssa sovitut ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat kansallista valmistelua ja toimeenpanoa. Suomi sitoutui Kioton pöytäkirjan mukaisten velvoitteiden myötä vakiinnuttamaan päästönsä vuoden tasolle vuoteen 2012 mennessä. 2 Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet edellyttävät merkittäviä toimenpiteitä kuten energiankäytön tehostamista ja uusiutuvan energian lisäämistä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteiskunnan yhteistä tahtotilaa ja halua muuttua, eikä siihen päästä pelkästään yksittäisillä toimenpiteillä. Suomi päätti hankkia niin sanottujen Kioton mekanismien avulla seitsemän miljoonan tonnin edestä päästövähennysyksiköitä kehitysmaista ja siirtymätalousmaista vuosina Lisäksi valtio aikoo hankkia päästöyksiköitä vuosina yhteensä 30 miljoonalla eurolla. 2 Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia on laadittu vuonna Siinä kuvataan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle, etsitetään arviot Suomen kyvystä sopeutua ilmastonmuutokseen ja määritellään toimia, joilla voidaan parantaa sopeutumista. Ympäristöhallinto on laatinut ensimmäisenä hallinnonalana oman ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelman. 2 Uusiutuvia energianlähteitä koskevan direktiivin mukaisten kansallisten toimintasuunnitelmien mukaan Suomen tavoitteena on kattaa uusiutuvalla energialla 47 prosenttia lämmityksestä ja jäähdytyksestä, 33 prosenttia sähköntuotannosta ja 20 prosenttia liikenteestä. 2 Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan ja niiden pääteemana on ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tavoitteiden vaikuttavuutta on myös pyritty lisäämää täsmentämällä tavoitemuotoiluja ja vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista on kuitenkin säilynyt ennallaan. 3 Kunnilla on mahdollisuus ohjata mm. lämmitystapavalintoja maankäytön suunnittelun keinoin. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 on hyväksytty valtioneuvostossa vuonna Se sisältää Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016 sekä keskeiset toimet niiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa käsitellään muun muassa jätehuollon kasvihuonekaasupäästöihin ja pyritään edistämään biokaasulaitosten rakentamista. Lisäksi Suomen Kuntaliitto on julkaissut linjaukset kuntien ilmastonsuojelutyölle Alueelliset ja paikalliset strategiat, sopimukset ja hankkeet Etelä-Karjalassa on käynnistynyt energianeuvontahanke, jonka koordinoinnista vastaa Lappeenrannan kaupunki. Energianeuvonnan tarkoituksena on antaa kuntalaisille puolueetonta asiantuntevaa neuvontaa koko maakunnan alueella. Lisäksi yhteistyötä tehdään viranomaisten kanssa. Tavoitteena on tuoda esiin vaihtoehtoisia energiamuotoja sekä keinoja energian säästämiseen. Etelä-Karjalan liitto on mukana laatimissa maakunnallista ympäristökasvatusstrategiaa. Strategian tarkoituksena on luoda työkalu, joka ohjaa alueellista ympäristökasvatustyötä aina vuoteen 2020 asti. Ympäristökasvatus voi olla muun muassa luontokasvatusta, kuluttajakasvatusta, kansainvälisyyskasvatusta ja kestävän kehityksen kasvatusta. Etelä-Karjalan liitto on mukana myös Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa, joka on viiden itäisen Suomen maakunnan (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) yhteinen ohjelma. Siinä konkretisoidaan kansallisia ja alueellisia ilmasto- ja energiatavoitteita käytännön toimenpiteiksi. Ohjelman tavoitteeksi on asetettu alueen energiaomavaraisuuden kasvattaminen, bioenergian saatavuuden varmistaminen omaan käyttöön ja vientiin sekä bioenergian hankintaan ja käyttöön liittyvien liiketoimintamallien kehittäminen sekä yrittäjyyden ja klusterin verkostotoiminnan edellytysten parantaminen. 4 Kaakosta voimaa -hankkeessa kartoitetaan Kaakkois-Suomen yritysten olemassa oleva osaaminen ja Hollola, Lahti, Nastola ilmasto-ohjelma ISBEO 2020, Luonnos toimenpide-ehdotukset suunnittelun tueksi 10

11 tulevaisuuden suunnitelmat tuulivoiman ja bioenergian valmistukseen liittyen. Tarkoituksena on myös rakentaa Kaakkois-Suomeen Suomen tuulivoiman ja bioenergian osaamiskeskittymät sekä selvittää potentiaaliset tuulipuistoalueet. 5 Imatran ja Lappeenrannan kaupungit ovat laatineet ilmasto-ohjelmat EKIS -hankkeen yhteydessä. Aiheesta lisää kappaleessa kahdeksan. Parikkalan kunta on mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa (HINKU -hanke), jossa mukana olevat kunnat ovat lupautuneet toimimaan edelläkävijöinä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi EU:n asettamia tavoitteita enemmän ja sovittua aikataulua nopeammin. Vuonna 2011 Rautjärvi liittyi mukaan hankkeen kumppanikuntiin. Kumppanuuskunnat ovat ryhtyneet perehtymään ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksiin yhteistyössä nykyisten HINKU -kuntien ja SYKEn kanssa sekä arvioimaan toimintansa virallistamista HINKU -kunnaksi. 6 Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankkeessa Metsäenergian käytön kasvun liiketoimintamahdollisuudet Kaakkois-Suomessa on tarkasteltu metsäenergian käytön lisäysmahdollisuuksia Kaakkois-Suomen alueella niin polttoaineen käytön sekä käyttöpotentiaalin että saatavuuden osalta. Lisäksi yliopisto on laatinut Kaakkois-Suomen energiataseita. Etelä-Karjala liitto oli mukana hankkeessa, jossa selviteltiin Sisä-Suomen (Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi ja Etelä-Karjala) potentiaalisia tuulivoima-alueita. Alustavassa selvityksessä Etelä-Karjalasta löytyi Tuuliatlaksen ja paikkatietoanalyysien perusteella 15 potentiaalista aluetta, joista viidestä tehtiin tarkempi teknistaloudellinen analyysi. Selvityksessä haettiin suurempia kokonaisuuksia eli alueita, joille mahtuu vähintään kolme tuulivoimalaa. Selvitys todisti sen, että myös sisämaassa on tuulivoimapotentiaalia ja mahdollisuuksia kannattavaan tuulivoimatuotantoon. Maakunnassa toimii tuulivoimarakentamiseen erikoistunut yhtiö (TuuliSaimaa Oy), jolla meneillään hankkeitta Ruokolahdella ja Lappeenrannan Joutsenossa. Yhtiö toimii tiiviissä yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa, joka tekee alan tutkimusta ja selvitystyötä. Myös tuulivoimarakentamiseen erikoistuneella The Switchillä on toimipiste Lappeenrannassa. Etelä-Karjalan energiaselvitys ja maakunnan energiatalouden tulevaisuus -selvitys 7 valmistui diplomityönä (LUT) Etelä-Karjalan liiton toimeksiannosta keväällä Työn tavoitteena oli selvittää eri energialähteiden hankintavaihtoehtoja sekä eri energialähteiden käytön kehittämissuuntia seuraavan vuoden kuluessa. Selvitystä ja siitä saatuja tuloksia on käytetty vahvasti tämän raportin tausta-aineistona. VASTAVALO 5 Bionergia verkkopalvelu www. syke.fi Suomen ympäristökeskus Etelä-Karjalan energiaselvitys ja maakunnan energiatalouden tulevaisuus, N. Tynkkynen, diplomityö, LUT, toimenpide-ehdotukset suunnittelun tueksi

12 4. ENERGIA ETELÄ-KARJALASSA Etelä-Karjalan energiahuollon omavaraisuusaste on Suomen keskitasoa huomattavasti korkeampi. Energiahuollon omavaraisuusasteeseen vaikuttavat alueella sijaitsevat vesivoimavarat sekä metsäteollisuuden sivutuotteina syntyvien polttoaineiden käyttö energiantuotannossa. Metsäteollisuudella ja maakaasulla on merkittävä vaikutus maakunnan energiataseeseen. 7 Etelä-Karjalan energian kokonaiskulutukseen tulee vaikuttamaan merkittävästi alueella sijaitsevien metsäteollisuuslaitosten tulevaisuus. Etelä-Karjalan vuoden 2010 energian kokonaiskulutus oli 25,2 TWh. Johtuen Etelä-Karjalan vahvasta metsäteollisuudesta, maakunnan puupolttoaineiden osuus primäärienergiasta on kolminkertainen verrattuna koko Suomen vastaavaan. Puuperäisistä polttoaineista suurin osa on teollisuuden jätepolttoaineena syntyvää mustalipeää. Myös maakaasun osuus primäärienergiasta on Etelä-Karjalassa huomattavasti koko Suomen keskiarvoa suurempi. Syitä tähän ovat muun muassa Etelä-Karjalan sijainti Venäjän maakaasuvarojen läheisyydessä ja maakunnan kattava maakaasuverkosto. Myös tuontisähkön ja vesivoiman osuus primäärienergialähteistä olivat koko Suomen vastaavia suuremmat. Öljyn ja hiilen osuudet olivat taas maakunnassa koko Suomen vastaavia osuuksia huomattavasti alhaisemmat % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Primäärienergianlähteiden suhteelliset osuudet v % SUOMI ETELÄ-KARJALA (Tilastokeskus) Muut Puun pienpoltto Teollisuuden puutähteet Metsäteollisuuden jäteliemet Turve Tuulivoima Vesivoima Sähkön nettotuonti Ydinenergia Maakaasu Hiili Öljy Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Mika Toikka, 2012 Uusiutuvan energian (puuperäiset ja vesivoima) osuus maakunnassa käytetystä energiasta oli 65 prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden (polttoöljyt, kivihiili ja maakaasu) osuus 18 prosenttia. Tuontisähkön ja turpeen osuus oli 11 prosenttia. Vuonna 2007 maakunnan teollisuuden energiankäytön osuus oli suurin Suomen maakuntien teollisuuden energiankäytöstä. Etelä-Karjalan metsäteollisuus käytti 59 prosenttia teollisuuden sähkön kokonaiskäytöstä ja toiseksi eniten koko maan teollisuuden sähkön kulutuksesta, yli 10 prosenttia. Teollisuuden käyttämän sähköenergian kulutus on kasvanut 2000-luvulla voimakkaas- Lähde: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Etelä-Karjalan maakunnan energiatase Etelä-Karjalan energiaselvitys ja maakunnan energiatalouden tulevaisuus, N. Tynkkynen, diplomityö, LUT, 2010 toimenpide-ehdotukset suunnittelun tueksi 12

13 ti energiaintensiivisen teollisuuden tuotantomäärien kasvaessa. Suurin syy sähköenergian kasvuun on ollut vuosituhannen alussa tehdyt muutokset metsäteollisuuden tuotantokapasiteettiin. Lisäksi Etelä-Karjalaan on keskittynyt muuta energiaintensiivistä teollisuutta. Suurin sähköenergian kuluttaja on massa- ja paperiteollisuus, jonka jälkeen tulevat kemianteollisuus ja metalliteollisuus. Teollisuuden kokonaislämpöenergiankulutus taas on laskenut vuodesta 2000 vuoteen Massa- ja paperiteollisuuden lisäksi puutavaran ja puutuotteiden valmistus on maakunnan suurimpia lämpöenergian käyttäjiä. 7 Tarkemmat tiedot Etelä-Karjalan teollisuuden sähkö- ja lämpöenergiankulutuksesta on nähtävillä Etelä-Karjalan energiaselvitys ja maakunnan energiatalouden tulevaisuus -selvityksestä sekä Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen vuosittain ilmestyvästä julkaisusta Kaakkois-Suomen ekotehokkuusindikaattorit. Metsäteollisuuslaitosten tulevaisuus vaikuttaa merkittävästi energian kokonaiskulutukseen Etelä-Karjalan alueella. Maakunnan on pyrittävä vähentämään energiankulutustaan tehostamalla energiankäyttöään sekä samalla lisäämään uusiutuvilla energialähteillä tuotettua energiaa. Etelä-Karjalan uusiutuvat energianlähteet (GWh) v ,0 miljoonaa m³ (2 TWh) puuta, josta puuta tulee myös maakunnan ulkopuolelta. 7 Mustalipeän osuus yksittäisenä bioenergian lähteenä tulee tulevaisuudessakin olemaan suurin, mikäli metsäteollisuuden laitokset säilyvät maakunnassa myös jatkossa. 7 Maakunnan sähkönkulutuksen on oletettu kasvavan samassa suhteessa kuin koko Suomen sähkönkulutus. Teollisuuden lämmön kulutuksen on oletettu vähenevän 10 prosenttia johtuen talouden taantumasta sekä teollisuuden lämmönkulutuksen laskusta 2000-luvulla. Erillis- ja sähkölämmityksen osuudessa ei oleteta tapahtuvan muutoksia johtuen kaukolämmön ja maalämmön oletetun kasvun lisääntymisestä lämmitysratkaisuissa. Kaukolämmön kulutuksen on oletettu lisääntyvän suhteessa Suomen arvioihin. 7 Etelä-Karjalan maakunnan energiankulutuksen voidaan olettaa laskevan seuraavan vuoden kuluessa. Maakunnan energiatalous on laskelmien perusteella menossa ilmasto- ja energiapolitiikan mukaiseen suuntaan, energian kulutus vähenee ja uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannossa kasvaa. Maakunnan energiatalous tulee kuitenkin edelleen olemaan riippuvainen fossiilisista polttoaineista (muun muassa maakaasu ja öljyt) sekä tuontisähköstä. Mutta bioenergian osuus tulee kasvamaan fossiilisten energialähteiden osuuden vähentyessä. Uusiutuvien energialähteiden osuus primäärienergiasta olisi arvion mukaan 74 prosenttia vuonna GWh Tuulivoima Tuulivoima Lämpöpumput Lämpöpumput Kierrätyspolttoaineet (bio-osuus) Metsäteollisuuden Kierrätyspolttoaineet jäteliemet (bio-osuus) Metsäteollisuuden jäteliemet Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Mika Toikka, 2012 Vesivoima Vesivoima Biokaasu Puun Biokaasu pienkäyttö Teollisuuden Puun pienkäyttö ja energiantuotannon biopolttoaineet Teollisuuden ja energiantuotannon biopolttoaineet Maakunnassa on potentiaalia lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta energian tuotannossa noin 700 GWh (ei sisällä mustalipeää) seuraavien vuoden kuluessa, mikäli vain edellytykset uusiutuvan energian tuotannon lisäämiselle toteutuvat. Kun maakuntaan on perustettu suuren mittakaavan biojalostamo, voi sen raaka-ainevaikutus olla vuositasolla noin Etelä-Karjalan energiatalous nyt ja tulevaisuudessa GWh Sähkön kulutus Lämmön kulutus Toteutunut GWh Häviöt 2020 => GWh Lähde: Etelä-Karjalan energiaselvitys ja maakunnan energiatalouden tulevaisuus, N. Tynkkynen, diplomityö, LUT, Etelä-Karjalan energiaselvitys ja maakunnan energiatalouden tulevaisuus, N. Tynkkynen, diplomityö, LUT, toimenpide-ehdotukset suunnittelun tueksi

14 5. ENERGIA- JA MATERIAALITEHOKKUUS Mitä vähemmän energiaa tarvitaan, sitä vähemmän sitä tarvitsee tuottaa ilmastoa kuormittavilla tavoilla. Mutta myös mitä tehokkaammin energiaa käytetään, sitä suurempi osa energian tarpeesta saadaan katettua päästöttömillä ja uusiutuvilla lähteillä. On hyvä muistaa, että kaikilla energiamuodoilla on omat haittansa, ja paras tapa minimoida niitä on tulla toimeen mahdollisimman vähällä energialla. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että energiatehokkuuden parantaminen ja energiasäästö ovat tärkein ja edullisin tapa vähentää päästöjä. 8 Energian kokonaiskulutuksen vähentäminen voi joissakin tapauksissa merkitä sähkön kulutuksen lisääntymistä. Esimerkiksi sähköautoihin siirtyminen ja öljylämmityksen korvaaminen lämpöpumpuilla lisää sähkön tarvetta vaikka leikkaakin primäärienergian kulutusta ja päästöjä. Sähkön kulutuksen osittaista kasvua voidaan kompensoida tehostamalla sähkönkäyttöä toisaalla. 8 Kansallisilla energiatehokkuussopimuksilla 9 on merkittävä rooli kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa, joka vastaa Suomelle asetettuihin kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Sopimustoiminta on tärkeää pyrittäessä vähentämään energiankäyttöä myös päästökaupan ulkopuolisissa toiminnoissa. Energiatehokkuussopimukset ovat vapaaehtoisia ja voimassa vuoteen Tavoitteena on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä parempaan energiatehokkuuteen. Kunnille on omat sopimusmallinsa. Etelä-Karjalasta ovat sopimuksiin liittyneet ainoastaan Imatra, Lappeenranta ja Rautjärvi. Tärkeää olisikin saada kunnat innostumaan energiatehokkuuden lisäämisestä ja osallistumaan aktiivisesti energiansäästöön. Etelä-Karjalaa voidaan kehittää energiatehokkaampaan suuntaan rakennusten energiatehokkuuden lisäämisellä esimerkiksi matala ja passiivienergiarakentamisella sekä eheyttämällä maakunnan yhdyskuntarakennetta niin, että paikalliset energiapotentiaalit saadaan hyödynnettyä energiantuotannossa talou dellisesti sekä energiatehokkaasti. Kuluttajan huomioiminen on erittäin tärkeää, sillä harva kuluttaja on vielä valmis maksamaan ympäristöystävällisyydestä. Ympäristötietoisuus on kuitenkin nousussa ja ajan myötä se realisoituu käytännössä elämän valinnoissa. Energiaratkaisuja kehitettäessä tulee lähtötilanteen lisäksi huomioida teknologisia, taloudellisia ja lainsäädännöllisiä sekä energiapoliittisia ja yhteiskunnallisia asioita. Suurimmat energiatehokkuuden parantamisen avulla saatavat energiansäästöt tullaan todennäköisemmin saavuttamaan rakennusten, liikenteen ja teollisuuden energiankulutusta vähentämällä. Energiatehokkuuden parantamisella saavutetaan kasvihuonekaasupäästövähennysten lisäksi taloudellista hyötyä säästämällä energiakustannuksissa. Yhdyskuntarakennetta tiivistämällä yksityisautoilun tarve vähenee ja julkisen liikenteen suosio sekä kannattavuus kasvavat. Teollisuuden energiansäästöä voidaan tehostaa kiinnittämällä huomiota energiahäviöihin ja parantamalla nykyisten laitosten tuotantokapasiteettia, kehittämällä tehokkaampia tuotantotekniikoita sekä optimoimalla tuotantoprosesseja. Maakunnan kasvihuonekaasujen synnyn vähentämiseksi tarvitaan kulutuksen minimoimista, teknologian kehittymistä sekä energiantuotannon tehostamista kaikilla energiajärjestelmän osa-alueilla. Energiatehokkuuden parantaminen on myös usein edullisin tapa vähentää päästöjä. Energiatalouden tavoitteena tulisikin olla vähäpäästöinen ja kustannustehokas energiajärjestelmä, mikä edellyttää uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä ja tukijärjestelmiä uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi. Etelä-Karjalan energiatehokkuutta voidaan lisätä myös kiinnittämällä entistä enemmän huomiota rakennusten ja kotitalouksien energiakulutukseen. Rakennusten energiankäyttö on suuri primäärienergian kuluttaja ja lämmitysratkaisuilla onkin merkittävä vai kutus energian kulutukseen. Kaukolämpö ja lämpöpumput (maa- ja ilmalämpöpumput) ja uusiutuvat energialähteet, kuten puupolttoaineet, ovat myös tulevaisuudessa paras vaihtoehto maakunnan lämmitysratkaisuissa. Kaukolämmön tuotannossa voidaan käyttää mm. teollisuuden sivutuotteita sekä sekundaarilämpöä. 7 Tulevaisuuden energiantuotannossa tulee olemaan yhä suurempi osuus myös pienimuotoisemmalla maa-, ilma- ja vesilämmöllä sekä aurinkoenergian hyödyntämisellä etenkin lämmitystarkoituksiin. Lisäksi kotitalouden energian kulutuksen vähentämiseksi tulee tietoa olla riittävästi saatavilla sekä helposti käytäntöön sovellettavissa. 7 Etelä-Karjalan energiaselvitys ja maakunnan energiatalouden tulevaisuus, N. Tynkkynen, diplomityö, LUT, Valtioneuvosto 28/ Motiva Oy toimenpide-ehdotukset suunnittelun tueksi 14

15 6. ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ Energiasektori tuottaa Suomessa noin 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Energiasektorilla on edessään maailmanlaajuisia haasteita, kuten energian kysynnän kasvu, fossiilisten energialähteiden hintakehitys sekä energiaturvallisuus- ja huoltovarmuuskysymykset. Energian kulutuksen vähentäminen on välttämätöntä ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vähäpäästöistä energiatuotantoa. Tärkeitä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on myös luonnonvarojen kestävä käyttö ja eheytynyt yhdyskuntarakenne. Tulevaisuuden avaintekijöitä ovat materiaali- ja energiatehokkuus. 10 Etelä-Karjalan kasvihuonekaasutase vuonna taviin kohteisiin (teollisuus, rakentaminen, liikenne, kodinkoneiden energiankulutus ja lämmitysmuodot) tuottaa todennäköisimmin suurimmat säästöt. Teollisuusmaakuntana Etelä-Karjalalla on erityisenä haasteena teollisuuden päästöjen vähentäminen samalla kun pidetään huolta hiilinielujen, metsien, soiden ja vesistöjen tilasta. 6.1 Elinkeinot Maa- ja metsätalous Maatalous tuottaa noin kahdeksan prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Niitä syntyy maatalousmaasta syntyvien päästöjen lisäksi nautojen ruoansulatuksesta sekä lannasta. Dityppioksidia vapautuu typpilannoitteiden käytöstä. Metaani on toiseksi merkittävin kasvihuonekaasu hiilidioksidin jälkeen. Metaanipäästöistä 70 prosenttia on ihmistoimintojen aikaansaamaa. Metaanipäästöjen kokonaismäärästä 38 prosenttia tulee karjataloudesta. CO2-ekv. (1000 t) Maatalouden päästöt (CO2) Etelä-Karjalassa vuonna % Kotieläinten ruoansulatus % 9 % Lannankäsittely Maatalousmaat Teollisuus ja entnto (ETS) Teollisuus ja entnto (non-ets) Liikenne Maatalous Jätteiden käsittely Suot Vesistöt Metsät Netto Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Mika Toikka, 2012 Etelä-Karjalan energiakustannukset ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi ja tulevat varmasti kasvamaan tulevaisuudessa. Energiatalouden kehittäminen energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta ei pelkästään riitä saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Energiataloutta tulisi kehittää suuntaan, joka on ympäristöystävällinen, energiatehokas sekä kuluttajaystävällinen. Energiatehokkuuden parantamistoimien suuntaaminen parhaat tulokset tuot- Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Mika Toikka, 2012 Myös Etelä-Karjalassa suurimmat maatalouden päästöt syntyvät maatalousmaista. Näihin päästöihin kuuluvat peltojen lannoituksen (väkilannoitteet ja lannan levitys), typen sidonnan, pelloille hajoavien kasvintähteiden ja turvepeltojen muokkauksen kautta syntyvät päästöt sekä ammoniakkilaskeuman ja vesistöihin huuhtoutuvan typen kautta syntyvät dityppioksidipäästöt. 16 Etelä-Karjalan maaseudun (asumisen ja maatalous) sähkönkäyttö vuonna 2010 oli 0,6 TWh ja koko Suomessa yhteensä 25 TWh. Etelä-Karjalan maatiloista lähes puolet on tuotantosuunnaltaan viljanviljelytiloja, neljännes lypsykarjatalouksia ja vajaa viidennes muita eläintalouksia. 7 7 Etelä-Karjalan energiaselvitys ja maakunnan energiatalouden tulevaisuus, N. Tynkkynen, diplomityö, LUT, Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020, Luotsi 16 Suomen kasvihuonekaasupäästöt , Tilastokeskus 15 toimenpide-ehdotukset suunnittelun tueksi

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kestävä liikenne ja matkailu

Kestävä liikenne ja matkailu Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot