LAITEKUVAUS Hydromette HT 85 T

Transkriptio

1 LAITEKUVAUS Hydromette HT 85 T 1. BNC liitäntä elektrodiliitäntä puu ja rakennekosteusmittauksiin 2. MS liitäntä liitäntä PT 100 ja FT lämpöantureille 3. LCD digitaalinäyttö kaikkiin mittauksiin 4. Valintakytkin asennot 1 4 puutypin valinta (kts. puutyyppiluettelo) 4. Valintakytkin asento B rakennekosteusmittaus 4. Valintakytkin asento T lämpötilamittaus (PT 100 ja FTlämpöantureille) 4. Valintakytkin asento Batt. pariston tai akun tilan tarkistus 5. Valintakytkin puun lämpötilan valinta automaattiselle lämpötilankorjaukselle puunkosteusmittauksessa 6. Mittauspainike päälle kytketty/kiinni kytketty

2 Pariston tarkistus Aseta valintakytkin (4) asentoon Batt. ja paina painiketta (6). Jotta paristossa olisi riittävä jännite, näytön arvon on oltava yli 7.5. Jos näytön arvo on 7.5 tai alle, niin paristo tai akku on lähes tyhjä ja se on vaihdettava tai ladattava. Paristo sijaitsee laitteen takana olevassa paristokotelossa, jonka kansi voidaan avata esim. kolikolla. On suositeltavaa, että paristo vaihdetaan tai akku ladataan jo silloin kun näytön lukema on välillä 8.0 ja 7.5. Virtalähde Laitteessa on vakiovarusteena 9 V:n kuivaparisto tyypiltään IEC 6 F 22 tai IEC 6 LF 22. Suositeltavaa on käyttää alkaali mangaani paristoa. Laite voidaan varustaa myös uudelleenladattavalla akulla (valinnaisena lisävarusteena, myös jälkikäteen). Tähän kuuluvalla laturilla akku voidaan ladata verkkovirtapistorasiasta (vaihtovirta). Latausaika on n. 12 tuntia (220 V). Mittarin säätäminen (kalibrointi) Laite on varustettu täysin elektonisella tarkistuskorjauksella, joten käsisäätöä ei tarvita. Mittausvälit Puunkosteus, asento 1 4 : 4 100%:n kosteusprosentti Rakennekosteus, asento B tai X : 0 80 yksikköä resistanssi periaatteen mukaisesti. Lukemat muunnetaan eri rakennusmateriaalien kosteusprosenteiksi taulukon avulla Lämpötila, asento T : 199,9 +199,9 C PT 100 ja FT antureilla (ainoastaan Hydromette HT 85 T)

3 Jos mittausarvo ylittää mittavälin, ilmestyy näytön vasempaan reunaan numero 1. Mitat Muovikotelo: pituus 180 mm, leveys 115 mm, korkeus 53 mm. Paino ilman lisävarusteita n. 400 g. Sallitut ympäristölämpötilat Säilytys: C, väliaikaisesti C Käyttö: C, väliaikaisesti C Laitetta, elektrodeja ja mittauskaapelia ei saa säilyttää tai käyttää syövyttävässä tai liuotinpitoisessa ilmassa. Yleisesti huomioitava Laitteen ja elektrodien käyttöohjeita tulisi noudattaa tarkasti, jotta vältyttäisiin laitteen käytön yksinkertaistamisesta johtuvista mittausvirheistä. Huom! Turvallisuuteen liittyvä varoitus Varmistakaa kaikissa olosuhteissa ennen reikien poraamista antureille tai ennen elektrodin kärjen lyömistä seinään, kattoon, lattiaan jne., että tällä kohtaa ei ole sähköjohtoa, vesijohtoa tai vastaavaa. Käyttöohje puunkosteusmittaukseen käytettäessä elektrodeja M 20 ja M 18 Valintakytkimellä (4) valitaan luku (1 4), joka vastaa mitattavaa puulajia puutyyppitaulukossa.

4 Valintakytkin (5) asetetaan osoittamaan mitattavan puun lämpötilaa. Mittauselektrodi kytketään kaapelin välityksellä laitteen BNC liitäntään (1). Mittauselektrodi lyödään tai painetaan puuhun. Painetaan mittaspainiketta ja luetaan mittausarvo näytöstä (3) välittömästi, heti kun lukema on tasaantunut. Mittauspainiketta painetaan enintään 3 sekuntia. Puutyyppitaulukko Oheisesta puutyyppitaulukosta katsotaan valinta (1 4 ) puulajin valintakytkimelle (4) automaattista mittausarvojen puulajikohtaista korjausta varten. Lämpötilakorjaus Laitteeseen sisäänrakennettu automaattinen mittausarvojen lämpötilankorjaus (5) mahdollistaa kylmän tai lämpimän puun tarkan mittaamisen ilman taulukon avulla suoritettavaa tarkistusta. Mittauksia suoritettaessa normaalissa huoneenlämpötilassa asetetaan lämpötilankorjauskytkin 20 C asteeseen. Puun lämpötilan ollessa alle tai yli 20 C, esim. kun mitataan kuivatuksen aikana tai välittömästi sen jälkeen, asetetaan lämpötila puun tai kuivatuslämpötilan mukaisesti. Jäätynyttä puuta, jonka kosteus on yli 20% ei voi mitata. Luokittelemattomien puulajien mittaaminen Luokittelemattomille puulajeille määritellään mittarista valittava asento kuivaustestin avulla. Tätä tarkoitusta varten mitataan ensin koepalan kosteus kaikilla neljällä asennolla ja sen jälkeen määritellään todellinen kosteus kuivausl. uunitestin avulla. Valintakytkimen asento, joka koepalan mittauksessa oli lähinnä kuivaustestin avulla saatua tulosta, on jatkossa aina tälle puulajille valittava asento. Kuivaustesti suoritetaan C:n lämpötilassa aina painon vakiintumiseen asti. Kosteusprosentti lasketaan seuraavan kaavan mukaan:

5 Painon menetys x 100 = Puun kosteus painoprosenteissa Kuivapaino Jos luovutaan esitetystä määrittelystä puutyypin valintakytkimen oikealle asetukselle, on suositeltavaa mitata kaikki luokittelemattomat puulajit kytkimen asennolla 3. Mittauselektrodien kytkentä Laitetta voidaan mittauksesta riippuen käyttää eri mittauselsktrodien kanssa. Elektrodit M 18, M 20, M 20 HW ja M 20 Bi kytketään laitteeseen (liitäntä 1) kaapelin MK 8 välityksellä. Kaapelin laitteeseen tulevassa päässä on BNCurosliitin, jota naarasliittimeen liitettäessä kierretään oikealle kunnes se lukkiutuu. Johtoa irrottaessa liitintä käännetään vasemmalle ja vedetään pois. Liittimiä ei saa käsitellä liian voimakkaasti. Kaapelia ei saa vetää. Puunkosteutta mittaavan elektrodin käsittely Lyöntielektrodi M 20 Elektrodi lyödään mitattavaan puuhun mittauskärjet poikkisyyn suuntaisesti (elektrodin runko on valmistettu iskunkestävästä muovista). Pois otettaessa voidaan kärjet löysätä kevyellä poikkisyyn suuntaisella sivuttaisliikkeellä. Jotta puun ytimen kosteus voidaan määritellä, elektrodin kärkien on työnnyttävä syvyyteen, joka on noin 1/4 1/3 puun paksuudesta. Kun mittauslaite varustettuna elektrodi M 20:lla toimitetaan ensimmäisen kerran, niin mukana toimitetaan 10 vaihtokärkeä pituuksilla 16 ja 23 mm. Nämä on tarkoitettu mittauksiin, joissa puun paksuus on 30 mm tai 50 mm. Jos on mitattava tätä paksumpia puita, niin mittauskärjet voidaan vaihtaa vastaavasti pitempiin. Kärjen pituuden kasvaessa on huomioitava, että myös vaara kärjen katkeamisesta tai vääntymisestä lisääntyy (erityisesti kärkeä pois vedettäessä). Tämän takia on suositeltavaa, että paksumpiin tai erityisen koviin puihin käytetään elektrodia Ramm M 18.

6 Mittauskärkien hattumutterit tulisi kiristää ennen mittauksia pihdeillä tai sopivalla avaimella. Höllästi kiinnitetyt kärjet katkeavat helposti. Ramm elektrodi M 18 Ramm elektrodin molemmet kärjet lyödään juntalla poikkisyyn suuntaisesti haluttuun mittaussyvyyteen. Jotta voitaisiin mitata puun sisuksen kosteus, on kärkien työnnyttävä 1/4 1/3 syvyyteen puun paksuudesta. Kärjet vedetään pois samoin juntalla, lyöntisuunta ylöspäin. Hattumutterit tullisi kiristää ennen mittauksia pihdeillä tai sopivalla avaimella. Löyhät mittauskärjet katkeavat helposti. Ensimmäisen kerran toimitettaessa Ramm elektrodi M 18:n mukana toimitetaan 10 vaihtokärkeä pituuksin 40 ja 60 mm (ilman eristystä). Nämä on tarkoitettu mittauksiin, joissa puun paksuus on enintään n. 120 mm tai vastaavasti n. 130 mm. Jos mitataan puuta, jonka kosteus on jakaantunut epätasaisesti, so. jos puussa on kosteuspesäkkeita tai puun pinta on sateelle altistumisen jälkeen kosteampi kuin sisus, niin on suositeltavaa käyttää tefloneristettyjä mittauskärkiä. Ne mahdollistavat tarkan mittauksen puun eri alueilta ja kerroksilta. Niitä on saatavilla 10 kappaleen pakkauksissa pituuksilla 45 mm (Til.nro 4450) tai 60 mm (Til.nro 4500). Yleistä tietoa puunkosteusmittauksesta Hydromette HT 85 T:n toimintaperiaate perustuu jo kauan tunnettuun sähkövastuksen (resistanssi) tai johtavuuden mittaukseen. Tämä perustuu siihen, että sähkövastus riippuu voimakkaasti kulloisestakin puun kosteudesta. Täysin kuivan puun sähkön johtavuus on niin pieni, eli vastus on niin suuri, että juuri minkäänlaista sähkövirtaa ei ole havaittavissa. Mitä enemmän puussa esiintyy vettä, sitä johtavammaksi puu tulee eli sitä pienemmäksi tulee resistanssi. Kyllästymispisteen (n. 30 %:n puunkosteus) yläpuolella mittaus menettää lisääntyvästi tarkkuuttaan puulajista, tiheydestä ja puun lämpötilasta riippuen. Tästä johtuen erityisesti eurooppalaisilla havupuilla ja sellaisilla eksoottisilla lajeilla kuin Meranti/Lauan mittauserot ovat suurempia (40%:sta lähtien), kun taas esim. sellaiset puulajit kuin tammi, pyökki ja Limba voidaan mitata

7 suhteellisen tarkasti aina korkeisiin kosteuspitoisuuksiin (n %:in puunkosteus) saakka. Jotta saataisiin laadullisesti mahdollisimman hyvät mittaustulokset, tulisi näytteeksi valitut puut mitata useammasta kohtaa. On huomioitava, että elektrodin mittauskärjet työnnetään poikkisyyn suuntaisesti vähintään 1/4:aan ja enintään 1/3:aan asti puun paksuudesta. Jäätyneen puun, jonka kosteus on yli 20 %, mittaaminen ei ole mahdollista. Käyttöohje rakennusmateriaalien kosteuden mittaamiseen syväanturilla resistanssiin perustuvalla mittausperiaatteella Hydromette HT 85 T: Kytkin (4) asetetaan asentoon B. Hydromette HT 85 Analog: Kytkin (4) asetetaan asentoon X. Elektrodi kytketään liitäntään (1) mittauskaapeli MK 8:n välityksellä, ja elektrodi isketään tai työnnetään ohjeiden mukaisesti mitattavaan kohteeseen. Painetaan mittauspainiketta (6) ja luetaan mittaustulos näyttöruudulta (3). Luettua mittausarvoa vastaava kosteusarvo prosenteissa haetaan taulukosta. Elektrodin kytkentä Laitetta voidaan mitattavasta materiaalista riippuen käyttää eri mittauselektrodien kanssa. Elektrodit kytketään laitteeseen kaapelin MK 8 välityksellä. Kaapelin laitteeseen tulevassa päässä on BNC urosliitin, jota liitettäessä naarasliittimeen kierretään oikealle kunnes se lukkiutuu. Johtoa irrottaessa liitintä käännetään vasemmalle ja vedetään pois. Liittimiä ei saa käsitellä liian voimakkaasti. Kaapelia ei saa vetää.

8 Rakennusmateriaalien mittaaminen rakenteista Mitattaessa rakenteista epäorgaanisia rakennusmateriaaleja on mittaustulosta vastaava tosiasiallinen kosteuspitoisuus (painoprosenteissa, suhteessa kuivatilaan) haettava taulukosta. Pehmeissä rakennusmateriaaleissa tulisi käyttää elektrodia M 20, kun taas koviin materiaaleihin, kuten sementtipohjiin ja betoniin, on käytettävä elekrodia M 6 tai paria M 21/100 yhdessä kontaktimassan kanssa. Betonin tai muurausten syvämittauksiin aina 25 cm:iin asti voidaan käyttää elektrodiparia M21/250. Muilla elektrodeilla vaikeasti saavuttettavia kohteita, esim. muiden materiaalien peittämiä kohteita, voidaan mitata elektrodilla M20 Bi, jota on saatavilla 200 mm:n ja 300mm:n pituisilla rungosta eristetyillä kärjillä. Pintamittauksiin (esim. betonin) on tarjolla erityiset mittausholkit tyyppiä M 20 OF 15. Niitä voidaan käyttää ainoastaan elektrodin M 20 yhteydessä. Iskuelektrodi M 20 Rakenteisiin sidottujen pehmeiden rakennusmateriaalien (kipsi, muovi jne) syvämittausta varten elektrodi lyödään kärkineen kohteeseen enintään 70 mm:n syvyyteen (elektrodin runko on iskunkestävää muovia). On pidettävä huolta siitä, että elektrodin molemmat kärjet ovat kosketuksissa vain siihen rakennusmateriaaliin, jota on tarkoitus mitata. Elektrodia pois otettaessa voidaan kärjet löysätä kevyellä sivuttaisliikkeellä. Mittauskärkien hattumutterit tulisi kiristää ennen mittauksia pihdeillä tai sopivalla avaimella. Höllästi kiinnitetyt kärjet katkeavat helposti. Kun mittauslaite, joka on varustettu elektrodi M 20:lla, toimitetaan ensimmäisen kerran, niin mukana toimitetaan 10 vaihtokärkeä pituuksilla 16 ja 23 mm. Nämä on tarkoitettu mittauksiin, joissa syvyys on enintään 20 mm tai 30 mm. Jos halutaan näitä syvempiä mittauksia, voidaan kärjet vaihtaa pitempiin (40 mm ja 60 mm), ja jolloin on huomioitava lisääntyvä vaara kärjen katkeamiselle. Huom! Pintojen likaantumisesta (esim. öljyyntyminen) voi seurata mittausvirheitä.

9 Käyttöohje lämpötilamittauksiin Lämpötilamittaus PT 100 anturilla ja FT luotaimilla. Kytkin (4) käännetään asentoon T. Kulloisenkin lämpötilatunnistimen liitin kytketään liitäntään (2). Painetaan mittauspainiketta ja luetaan mittausarvo Celsius asteina näytöstä (3). Yleisesti huomioitava lämpötilamittauksissa Lämpötilan virheetöntä mittausta varten on tunnistimen ja kohteen välille saatava tasainen lämpötilaero. Tämä saavutetaan helposti mitattaessa suuria määriä nesteitä tai isokokoisia kohteita, joiden lämpöpitoisuus on suuri. Tällöin on huomioitava, ettei tunnistimeen (koetinputki, pää jne) vaikuta joiltain osiltaan jokin muu lämpötila (ympäristön ilmanlämpötila). Tämän takia suosittelemme, että ehdottomasti pidetään huolta siitä, että tunnistin upotetaan kohteeseen kokonaisuudessaan tai se varustetaan erityisellä suojalla. Tähän tulisi käyttää polyesteria tai hyvälaatuista (tiheää) vaahtomuovia läpimitaltaan 30 mm ja pituudeltaan vaikutukselle alttiin osan kokoinen. Pintatunnistimelle OT 100 voidaan käyttää vähintään 30 mm paksuista polyesteritai vaahtomuovipalaa suojaamaan lämpö tai kylmävirtauksilta seinän lämpötilan mittauksissa. Materiaaleja, jotka johtavat huonosti lämpöä tai joiden lämpöisyys on pieni (esim. styropor, lasivilla, lasi jne), ei ole usein teknisistä syistä johtuen mahdollista mitata virheettömästi mekaanisella tunnistimella. Jotta tällöin saataisiin kelvollisia tuloksia, on huomioitava ympäristön lämpötila tai sitten suoritettava likimääräisiä mittauksia. FT tyyppisarjaan kuuluvan taipuvan lämpötilaluotaimen käsittely Lämpötilan virheetöntä mittausta varten on tunnistimen ja kohteen välille saatava tasainen lämpötilaero. Tämä saavutetaan helposti mitattaessa suuria määriä nesteitä tai isokokoisia kohteita, joiden lämpöpitoisuus on suuri. Tällöin

10 on huomioitava, ettei tunnistimeen (letkun pituus) vaikuta joiltain osiltaan jokin muu lämpötila (ympäristön ilmanlämpötila). Tämän takia suosittelemme, että ehdottomasti pidetään huolta siitä, että lämpötilan ollessa alle 60 C tunnistin upotetaan kulloiseenkin kohteeseen kokonaisuudessaan (vähintään 6 cm). Huoneenlämpötiloja (varastot, kuivaamot jne) mitattaessa tunnistin tulisi kiinnittää hyvin tuuletettuun paikkaan. Mitattaessa irtomateriaalia on huolehdittava siitä, että koko tunnistinkärki (letku sekä väh. 10 cm kaapelista) upotetaan kohteeseen. Lämpötilatunnistin FT:tä voidaan käyttää aina C asteeseen asti. Teflonkaapelin avulla tunnistinta voidaan käyttää myös lievästi syövyttävissä materiaaleissa.