Tavoitteena eheä yhteiskunta. Toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi

Transkriptio

1 Tavoitteena eheä yhteiskunta ohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi Vuosiraportti 2013

2 Sisäasiainministeriö Raportti 1 (21) Luonnos Sisällys 1 Johdanto Väkivaltainen ekstremismi ja sen ennalta ehkäiseminen Toimenpiteet ja niiden toimeenpano Miten väkivaltainen ekstremismi ilmenee yksilöiden ja yhteisöjen arjessa paikallisesti Paikallinen toiminta väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi Johtopäätökset ja suositukset jatkotyössä huomioon otettavaksi Tunnuslukujen kehitys Liite 1 Väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn kansallisen verkoston kokoonpano 1 Johdanto Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyy toimenpide 63, jonka mukaisesti tulee toimeenpanna toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Tämä raportti sisältää tiedot siitä, miten tuohon ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet ovat edistyneet vuoden 2013 aikana. Lisäksi raportissa on kuvattu väkivaltaisen ekstremismin ilmenemismuotoja paikallisesti sekä paikallisten väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkostojen toimintaa. ohjelma Tavoitteena eheä yhteiskunta valmistui keväällä 2012 ja se hyväksyttiin sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä toukokuussa Ohjelma sisältää 12 toimenpidettä, joita toimeenpannaan eri toimijoiden yhteistyönä. ohjelma edellyttää, että siinä päätetyn mukaisesti perustettu väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn kansallinen yhteistyöverkosto seuraa ja vuosittain raportoi ohjelman toimeenpanosta. Toimenpiteiden toimeenpanon tilannetta kuvataan selostetekstien vieressä olevin liikennevaloin. Liikennevalot tarkoittavat seuraavaa: Punainen liikennevalo toimenpiteen toimeenpano ei ole käynnistynyt Keltainen liikennevaloa - toimenpiteen toimeenpano on käynnissä Vihreä liikennevalo toimenpide on toimeenpantu toimenpideohjelmassa päätetyn mukaisesti. Raportti on valmisteltu väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn kansallisen yhteistyöverkoston toimesta. Yhteistyöverkoston kokoonpano on esitetty liitteessä 1.

3 Sisäasiainministeriö Raportti 2 (21) 2 Väkivaltainen ekstremismi ja sen ennalta ehkäiseminen ohjelmassa väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan radikaalia ideologiaa, oppia tai ääriajattelua, jonka keskeisenä sisältönä on luoda demokraattisten periaatteiden vastaisiin, perusteellisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin tähtääviä laittomia toimia ja politiikkaa. Ekstremistisellä väkivallalla tarkoitetaan ekstremistisestä maailmankuvasta motivoitunutta laitonta toimintaa ja väkivaltaa, joka voi äärimmillään johtaa myös terrorismiin. Väkivaltaisista ääriliikkeistä johtuva laajamittaisen väkivallan riski Suomessa on pieni. Väkivaltaista ekstremismiä ilmenee paikallisesti ja yksilötasolla lähinnä äärioikeiston käyttämänä väkivaltana. Suurin osa väkivaltaiseen ekstremismiin liittyvistä rikoksista on skinheadien spontaaneja väkivallantekoja kantaväestön tai etnisten vähemmistöjen edustajia kohtaan. Äärioikeiston, etenkin Suomen vastarintaliikkeen, näkyvän toiminnan lisääntyminen on aktivoinut myös radikaalia antifasistista liikehdintää. Väkivaltainen ääri-islam ei näy kotimaisissa rikostilastoissa, mutta Suomessa asuvia henkilöitä, mukaan lukien Suomen kansalaisia, on osallistunut taisteluihin konfliktialueilla. Tämän lisäksi on mahdollista, että se ilmenee Suomessa yksittäisinä väkivallantekoina ja uhkauksina, joita perustellaan uskonnollisilla syillä. Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn vastuu on koko yhteiskunnalla. Järjestöillä on tärkeä rooli väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyssä, sillä niiden toimintamahdollisuudet ovat usein viranomaisia laajemmat. Perheiden ja lähipiirin merkitys on tärkeä, sillä ne voivat joko ennalta ehkäistä tai kannustaa yksilöä osallistumaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Monet viranomaiset voivat osana omaa työtään tunnistaa ja ennalta ehkäistä väkivaltaisen ekstremismin varhaisia merkkejä. Keskeisiä viranomaisia väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyssä ovat paikallispoliisi, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, terveystoimi ja koulut. Suojelupoliisi voi antaa asiantuntijatukea muille viranomaisille väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyssä. Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisy on työtä sekä turvallisuuden että hyvinvoinnin edistämiseksi. Se lisää yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Väkivaltaiset ääriryhmät pyrkivät usein rekrytoimaan uusia jäseniä niiden yksilöiden joukosta, jotka ovat muita heikommassa asemassa, turvattomia ja joiden tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Nuori, joka liittyy väkivaltaisen ääriryhmän jäseneksi, voi joutua tilanteeseen, jossa paluu tavalliseen elämään on erittäin vaikeaa. Väkivaltaiset ääriryhmät voivat joko suoralla tai epäsuoralla väkivallan uhkalla estää ihmisiä toteuttamasta perusoikeuksiaan, kuten liikkumisvapautta, sananvapautta ja oikeutta ilmaista mielipiteitään. Yleinen yhteiskuntapolitiikka on keskeisessä asemassa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn näkökulmasta. Esimerkiksi osana työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikkaa tehdään ratkaisuja, jotka joko luovat pohjaa väkivaltaiselle ekstremismille tai ennalta ehkäisee sitä. Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyssä keskeistä on laaja ja avoin yhteistyö, jolla vaikutetaan sellaisiin yksilöihin, yhteisöihin ja ilmiöihin, joissa on jo viitteitä kiinnostuksesta väkivaltaiseen ekstremismiin. Alla olevassa kuvassa on kuvattu, miten yleinen yhteiskuntapolitiikka, väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisy ja terrorismin torjunta asettuvat suhteessa toisiinsa.

4 Sisäasiainministeriö Raportti 3 (21) 3 Toimenpiteet ja niiden toimeenpano Tehostetaan yhteistyötä väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi 1. Käynnistetään paikallinen viranomaisten välinen yhteistyö väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi muodostamalla poliisin ennalta estävän toiminnan yhteyteen yhteistyöverkosto, jossa ovat edustettuina aiheen kannalta keskeiset viranomaiset. Yhteistyön pilottiyksikkönä toimii Helsingin poliisilaitos, ja yhteistyöryhmät perustetaan Ouluun, Tampereelle ja Turkuun. Paikalliset yhteistyöryhmät seuraavat väkivaltaiseen ekstremismiin liittyviä ilmiöitä ja niiden kehitystä alueella sekä valmistelevat tarvittavat toimenpiteet havaittuihin ilmiöihin puuttumiseksi. Paikalliset yhteistyöryhmät levittävät tietoa ja osaamista väkivaltaisen ekstremismin ilmiöistä muille viranomaisille ja sidosryhmille. Paikalliset yhteistyöryhmät tekevät yhteistyötä käsiteltävän aiheen kannalta keskeisten kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Toteutus: Yhteistyöryhmien työn käynnistäminen 2012, jonka jälkeen pysyvää toimintaa. Vastuu: Kansallisen väkivaltaisen ekstremismin yhteistyöverkosto, Poliisihallitus yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa Paikalliset yhteistyöryhmät on perustettu Helsinkiin, Ouluun, Tampereelle ja Turkuun. Vuoden 2013 aikana yhteistyöryhmät ovat laatineet toimintasuunnitelmat ja luoneet yhteydet niihin paikallistason toimijoihin, jotka ovat merkityksellisiä väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä.

5 Sisäasiainministeriö Raportti 4 (21) Yhteistyöryhmien kokoonpano vaihtelee paikkakunnittain. Kaikissa ryhmissä on kuitenkin edustettuna kaupunki, poliisilaitos sekä alueella toimiva Suojelupoliisin aluetoimisto. Osa yhteistyöryhmistä tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa. Poliisihallitus ohjaa ennalta estävän toiminnan ryhmiä ja ottaa ohjauksessa huomioon väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn toimenpideohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden toimeenpanon. Paikallisten yhteistyöverkostojen havaintoja ja toimintaa kuvataan tarkemmin jäljempänä niitä koskevassa kappaleessa. Kansallisen yhteistyöverkoston perustaminen 2. Perustetaan kansallinen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkosto, jossa ovat edustettuina kaikki asian kannalta keskeiset viranomaiset. Yhteistyöverkoston tehtävänä on seurata väkivaltaisen ekstremismin tilannetta Suomessa ja kansainvälisesti, välittää tietoa kehityksestä eri viranomaisille ja paikallisille yhteistyöryhmille, tehdä aloitteita ennaltaehkäisyn tehostamiseksi sekä järjestää aiheeseen liittyviä seminaareja ja muuta koulutusta. Kansallinen yhteistyöverkosto edistää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Kansallinen yhteistyöverkosto julkaisee vuosittain seurantaraportin, joka sisältää tiedot myös paikallisten yhteistyöryhmien toiminnasta ja tuloksista. Toteutus: Yhteistyöverkoston toiminnan käynnistäminen 2012, jonka jälkeen pysyvää toimintaa. Vastuu: sisäasiainministeriö yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Yhteistyöverkosto on asetettu sisäministerin päätöksellä Verkosto on perustamisensa jälkeen kokoontunut kaksi kertaa vuonna 2012 ja neljä kertaa vuonna Verkostossa on edustajat sisäasiainministeriön poliisiosastolta, Poliisihallituksesta, suojelupoliisista, oikeusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ulkoministeriöstä, Kuntaliitosta sekä paikallisten yhteistyöryhmien kaupunkien ja poliisilaitoksen edustajat. Ensimmäisen toimintavuoden aikana yhteistyöverkoston toiminta on keskittynyt toimenpideohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden käynnistämiseen. Jatkossa yhteistyöverkosto toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kanssa. Kansallinen yhteistyöverkosto on järjestänyt kaksi verkostotapaamista paikallisten yhteistyöryhmien kanssa. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Siinä käsiteltiin paikallisten yhteistyöryhmien toiminnan käynnistämistä. Toinen tapaaminen järjestettiin ja teemana tuolloin oli järjestöjen ja kolmannen sektorin rooli ja mahdollisuudet väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä.

6 Sisäasiainministeriö Raportti 5 (21) Vahvistetaan nuorten luottamusta demokraattiseen järjestelmään ja sen kautta vaikuttamiseen 3. Vahvistetaan nuorten luottamusta demokraattiseen järjestelmään käynnistämällä demokratiakysymyksiin keskittyvä dialogi nuorten keskuudessa ja kanssa esimerkiksi osana nuorisovaltuustojen toimintaa. Keskusteluissa käsitellään kaikkien nuorten kannalta keskeisiä demokratiaan liittyviä kysymyksiä. Dialogia käydään myös nuorisovaltuustojen ja kaupungin- ja kunnanvaltuustojen kesken. Myös alueelliset etnisten suhteiden neuvottelukunnat (ETNO) toteuttavat demokratiakeskustelut ottaen huomioon maahanmuuttajataustaisten nuorten erityiskysymykset. Keskustelut kootaan julkaisuksi, jonka välityksellä nuorten näkemykset voidaan tuoda kootusti julkisuuteen. Toteutus: Vastuu: opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, kuntien nuorisotoimi, nuorisotutkimusverkosto, nuorisovaltuustot, Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Kansallinen yhteistyöverkosto on keväällä 2013 käynnistänyt toimeenpanon valmistelun yhteistyössä Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton sekä Suomen Lukiolaisten liiton kanssa. Yhteistyöverkosto on päättänyt, että toimenpide toimeenpannaan siten, että järjestetään talven aikana Road Show tyyppiset tilaisuudet, joissa nuorten ehdoilla kerätään heiltä tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, haluavatko he vaikuttaa demokraattisen järjestelmän kautta ja mitkä tekijät vähentävät heidän kiinnostustaan demokraattiseen vaikuttamiseen. Road Show järjestetään valituissa oppilaitoksissa Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Toimeenpanon kumppaneina paikallistasoilla toimivat muun muassa näiden kaupunkien opetus- ja nuorisotoimet. Ensimmäisen kierroksen jälkeen arvioidaan saadut tulokset ja päätetään tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ja Suomen Lukiolaisten Liitto ovat laatineet yhteistyöverkostolle esityksen siitä, miten tilaisuudet voisi järjestää, jotta ne osallistavat nuoria mahdollisimman laajasti.

7 Sisäasiainministeriö Raportti 6 (21) Osallisuuden ja demokratian vahvistaminen niiden nuorten keskuudessa, jotka vaarassa joutua ekstremismiin yllyttävien viestien kohteeksi 4. Oikeusministeriössä toimiva demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö ottaa toiminnassaan huomioon demokratian ja osallisuuden vahvistamisen erityisesti niiden nuorten keskuudessa, jotka ovat muita suuremmassa vaarassa joutua epädemokraattisten ja väkivaltaiseen ekstremismiin yllyttävien viestien kohteeksi. Toteutus: Vastuu: oikeusministeriö/demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö. Oikeusministeriö toteutti yhteistyössä etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa syksyllä 2012 maahanmuuttajille suunnatun demokratialähettiläskoulutuksen, jonka tavoitteena oli lisätä maahanmuuttajien äänestysaktiivisuutta erityisesti syksyn kunnallisvaaleissa. Lisäksi oikeusministeriö jakaa vuosittain demokratiapalkinnon, joka vuonna 2012 jaettiin lasten ja nuorten vaikuttamista edistäneille toimijoille.

8 Sisäasiainministeriö Raportti 7 (21) Nuorten demokratialähettilään valitseminen 5. Valitaan vuosittain nuorten demokratialähettiläs. Lähettilään tehtävänä on osallistua demokratiasta käytävään keskusteluun ja tuoda nuorten kannalta keskeisiä teemoja esille. Nuorten demokratialähettiläs toimisi aktiivisesti internetissä ja sosiaalisessa mediassa ja olisi läsnä siellä, missä nuoret keskustelevat heille tärkeistä yhteiskunnallisista asioista. Valinta tehdään yhteistyössä keskeisten nuorisojärjestöjen kanssa. Toteutus: ensimmäinen lähettiläs aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa. Vastuu: opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä oikeusministeriön/demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön ja nuorisojärjestöjen kanssa. Toimenpiteen toimeenpano ei ole käynnistynyt. Luodaan toimintamalli vakavan väkivallan ehkäisemiseksi nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa 6. Liitetään poliisissa valmisteilla olevaan uhka-arviointityökaluun toimintamalli, jolla poliisi saa nopeasti mielenterveyden asiantuntijan arvion henkilön todellisesta uhkasta ja väkivaltapotentiaalista. Poliisi tekee näissä tapauksissa henkilöstä uhka-arvion käyttäen uhkaarviointityökalua. Tarvittaessa poliisi voisi pyytää uhka-arviota täydentävää apua ja konsultaatiota psykiatrilta tai muulta asiantuntijalta. Arviota ei tehtäisi potilassuhteessa, sillä tämä estäisi tietojen käytön jatkotoimia suunniteltaessa. Arvion perusteella henkilö voitaisiin tarvittaessa ohjata nopeutetusti jatkotoimiin esimerkiksi terveydenhuollon piiriin. Toiminta käynnistetään pilotoinnilla. Toteutus: pilotointi , vakinaistaminen tämän jälkeen. Vastuu: Poliisihallitus yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Uhka-arviotyökalu on valmis ja siihen liittyvää käsikirjaa viimeistellään. Asiaan liittyvää perehdyttämiskoulutusta valmistellaan Poliisihallituksessa. Ensimmäinen pilottikoulutus on järjestetty syksyllä 2013 Oulun poliisin johtokeskuksen ja ennalta estävän työn henkilöstölle ja keväällä 2014 se järjestetään Helsingin poliisilaitoksen henkilöstölle. Pilottikoulutuksen jälkeen koulutus laajennetaan muille alueille. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää terveydenhuollon konsultoivat tahot alueittain. Poliisihallitus on tehnyt sisäasiainministeriölle esityksen toiminnan edellyttämistä säädösmuutoksista.

9 Sisäasiainministeriö Raportti 8 (21) Edistetään järjestöjen mahdollisuuksia tarjota matalan kynnyksen palveluja väkivaltaongelmista kärsiville 7. Kaikissa tapauksissa henkilöä ei ole tarpeen ohjata jatkotoimiin terveydenhuollon piiriin, mutta hän tarvitsee tukea väkivaltafantasioiden käsittelyssä ja niistä irti pääsemisessä. Järjestöt tarjoavat apua erilaisista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Palveluja on kuitenkin vielä varsin vähän saatavilla niin määrällisesti kuin myös alueellisesti. Edistetään järjestöjen mahdollisuuksia tarjota mentorointia ja muita matalan kynnyksen palveluja vakavaan väkivaltaan liittyvistä fantasioista ja muista vakavista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen. Viranomaiset ja järjestöt sopivat yhdessä menettelystä, jolla henkilö ohjataan palvelun piiriin. Toteutus: käynnistetään toiminta olemassa olevien toimintamallien pohjalta, vuodesta 2012 eteenpäin. Vastuu: sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, järjestöt.

10 Sisäasiainministeriö Raportti 9 (21) Tällä hetkellä tähän nimenomaiseen tarpeeseen vastaa ainoastaan muutama toimija, joista pisimpään on toiminut HelsinkiMission alaisuuteen kuuluva Aggredi-toiminta. Aggredi on vuosien 2012 ja 2013 aikana toiminut yhteistyössä Kuopion, Tampereen ja Oulun setlementtiyhdistysten kanssa toiminnan käynnistämiseksi myös näillä paikkakunnilla. Oulun setlementtiyhdistys on käynnistänyt Via Vis hankkeen vuonna 2012, mistä lähtien tällaisia palveluja on ollut saatavilla Oulun seudulla. Poliisihallitus kartoittaa syksyllä 2013 uusien poliisilaitosten (PORA III) muotouduttua ne poliisilaitosten alueilla toimivat järjestöt, jotka voisivat tarjota tällaisia matalan kynnyksen palveluita. Toimeenpanon seuraavassa vaiheessa keväällä 2014 tarkoituksena on alueittain sopia yhteistyömenettelyistä järjestöjen kanssa ja palveluihin ohjaamisesta Kehitetään viestintää väkivaltaiseen ekstremismiin ja vihapuheisiin liittyvissä kysymyksissä ja tilanteissa 8. Kansallinen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkosto järjestää säännöllisesti yhteistyötapaamisia median kanssa. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia, ekstremismin ennaltaehkäisyyn liittyviä teemoja viestinnän näkökulmasta. Toteutus: vuodesta 2012 eteenpäin säännöllisesti. Vastuu: kansallinen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkosto yhteistyössä ministeriöiden viestinnästä vastaavien kanssa. Kansallinen yhteistyöverkosto järjesti pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden median kanssa Säätytalolla Keskustelutilaisuuden aiheena oli Miten väkivaltaisista ääriliikkeistä kirjoittaminen vaikuttaa niiden toimintaan ja kannatukseen. Keskustelutilaisuuteen osallistui ylimpiä virkamiehiä, vastaavia toimittajia ja asiantuntijoita. Tilaisuus onnistui hyvin ja lisäsi tietoisuutta ja ymmärrystä käsitellystä asiasta monella tavalla. Nettipoliisitoiminnan vahvistaminen 9. Poliisi vahvistaa nettipoliisitoimintaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa kuvatulla tavalla erityisesti nuorten keskuudessa. Tähän toimintaan liitetään toimintamalli, joka mahdollistaa nettipoliisien reagoinnin internetissä käytävään keskusteluun, jossa levitetään ekstremistisiä ja väkivaltaan yllyttäviä viestejä. Ekstremismin ennaltaehkäisy otetaan huomioon myös nettinuorisotyön strategiassa. Toteutus: toimintamallin valmistelu ja toiminnan käynnistäminen 2012, tämän jälkeen vakinaista toimintaa. Vastuu: Poliisihallitus, poliisilaitokset. Poliisihallitus on ohjeistanut paikallisen nettipoliisitoiminnan valtakunnalliset periaatteet. Nettipoliisitoiminta huomioidaan myös tulevassa ohjeistuksessa tiedonhankinnasta tietoverkoissa. Poliisi on lisännyt sosiaalisen median käyttöä poliisitoiminnan työkaluna vuonna Tällä hetkellä kaikissa vuonna 2014 aloittavissa uusissa poliisilaitoksissa on niin sanottu nettipoliisi.

11 Sisäasiainministeriö Raportti 10 (21) Poliisihallituksen osalta vuoden 2013 tärkeimmät toimenpiteet toiminnan kehittämiseksi tapahtuvat syksyllä Tällöin järjestetään koulutustapahtuma uusille sosiaalista mediaa hyödyntäville poliisimiehille sekä seminaari toiminnassa jo mukana oleville. Lisätään tilannetietoa ja osaamista väkivaltaisesta ekstremismistä ja sen ehkäisystä 10. Suojelupoliisi valmistelee puolivuosittain väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen kansallisen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkostolle. Tilannekatsauksessa kuvataan ilmiötä eikä se sisällä tietoa yksittäisistä henkilöistä tai tapauksista. Tilannekatsauksen sisältö suunnitellaan yhteistyössä yhteistyöverkoston kanssa. Tilannekatsaus otetaan huomioon kansallisen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkoston työsuunnitelmassa. Toteutus: Ensimmäinen katsaus vuoden 2012 aikana, tämän jälkeen säännöllisesti puolivuosittain. Vastuu: Suojelupoliisi yhteistyössä kansallisen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn verkoston kanssa. Suojelupoliisi esitteli ensimmäisen viranomaiskäyttöön rajatun tilannekatsauksen Kansallinen yhteistyöverkosto päätti, että toimenpiteen tavoite toteutuu parhaiten niin, että jatkossa tilannekatsaus julkaistaan kansallisen verkoston nimissä. Siinä huomioidaan sekä suojelupoliisin tuottama tilannekatsaus, muu aiheeseen liittyvä ajankohtainen tieto ja paikallisen toiminnan yhteydessä syntynyt tieto. Kansallinen yhteistyöverkosto julkaisi ensimmäisen julkisen tilannekatsauksensa tammikuussa 2013 ja toisen elokuussa Tilannekatsaus on saanut hyvän vastaanoton ja se on osoittautunut tarpeelliseksi.

12 Sisäasiainministeriö Raportti 11 (21) Sähköisen työkalupakin kokoaminen 11. Kootaan väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn hyvät käytännöt ja muu käytännön työtä tukeva aineisto sähköiseksi työkalupakiksi, jota päivitetään säännöllisesti. Toteutus: valmistuu vuoden 2013 aikana. Vastuu: sisäasiainministeriö asettaa poikkihallinnollisen valmisteluryhmän aineiston valmistelua ja ylläpitoa varten. Työkalupakin valmistelu on käynnissä. Sähköisen työkalupakin valmistelussa huomioidaan kansainvälisesti valmisteltu aiheisto ja vastaavat työkalupakit (muun muassa Euroopan komission asettama Radicalisation Awareness Network RAN ja Tanskan Euroopan unionin puheenjohtajuuskaudella valmisteltu aineisto). ohjelman täydentäminen 12. Kansallinen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn verkosto laatii vuosittain raportin toiminnastaan ja tuloksista. Raporttiin liitetään katsaus paikallisten verkostojen toimintaan sekä arvio tulevasta kehityksestä ja suositukset toimenpiteistä, joihin tulisi ryhtyä ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Toteutus: raportointi vuosittain. Vastuu: kansallinen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn verkosto. Ensimmäinen vuosiraportti on valmistunut ja se käsitellään sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmän kokouksessa Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn kansallinen verkosto järjesti kehittämispäivän Tilaisuudessa arvioitiin kuluneen toimintavuoden toimintaa ja päätettiin jatkotyöstä. Luvussa 6 on kuvattu, miten toimintaa suositellaan kehitettäväksi jatkossa. 4 Miten väkivaltainen ekstremismi ilmenee yksilöiden ja yhteisöjen arjessa ohjelmassa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi lähtökohtana on, että väkivaltainen ekstremismi voi muodostaa uhkan sekä valtiota kohtaan että yksilöitä ja yhteisöjä kohtaan.. Valtioon kohdistuvien uhkien seuraamisesta vastaa suojelupoliisi. Yksilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat uhkat tulevat ilmi paikallisesti useilla eri tavoilla, kuten esimerkiksi poliisin tietoon tulleina pahoinpitelyinä, seksuaalirikoksina tai seksuaalisena häirintänä, ilkivaltana, rikoksina omaisuutta kohtaan ja muuna laittomana toimintana, jonka motiivi liittyy ekstremistiseen aatemaailmaan tai ideologiaan. Näiden lisäksi uhka voi ilmentyä myös niin, että tietyt yksilöt ja yhteisöt välttävät liikkumista turvattomiksi koetuilla alueilla. Väkivaltainen ekstremismi tai väkivallan uhka voi pahimmillaan rajoittaa merkittävästi yksittäisten henkilöiden tai ryhmien liikkumisvapautta sekä muita perustuslain turvaamia vapauksia.

13 Sisäasiainministeriö Raportti 12 (21) ohjelman toimenpiteen 1 mukaisesti on käynnistetty paikallista yhteistyötä väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Paikallista toimintaa toteutetaan tällä hetkellä yhteistyöverkostoissa, jotka on perustettu Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Paikallisten yhteistyöverkostojen yksi tehtävä on seurata väkivaltaisen ekstremismin ilmenemismuotoja omalla alueellaan. Seuraavassa on kuvattu, miten väkivaltainen ekstremismi on ilmentynyt vuosina Helsingissä, Turussa, Tampeerella ja Oulussa yhteistyöverkoston kokoamien tietojen perusteella. Väkivaltaista ekstremismiä esiintyy kaikkialla Suomessa. Paikallisten yhteistyöverkostojen toiminnan ansiosta käytettävissä on enemmän tietoa siitä, miten väkivaltainen ekstremismi ilmenee näillä neljällä paikkakunnalla. Väkivaltaisten ääriryhmien toiminnasta Helsingissä Helsingin katukuvassa ei poliittis-ideologinen ekstremismi näy arjessa juuri millään tavoin. Poliisin havaintojen mukaan se näyttäytyy lähinnä äärioikeiston tai -vasemmiston järjestämien tapahtumien tai mielenosoitusten yhteydessä vastapuolen suunnalta tapahtuvana häirintänä. Tapahtumien järjestäjät tai näitä lähellä olevat tahot ovat alkaneet varautua yhteenottoihin jo ennalta. Kriisimaista Suomeen saapuneet, hyvin raakojakin tapahtumia nähneet tai kokeneet henkilöt ovat väkivaltaisen ääri-islamismin näkökulmasta riskiryhmä. Helsingissä tehtyjen havaintojen mukaan jotkin suomalaisen yhteiskunnan tavat, jotka on koettu olevan ristiriidassa oman uskonnon opetuksen ja elämäntapojen kanssa, kuten esimerkiksi alkoholinkäyttö ja seksuaalinen käyttäytyminen, ovat johtaneet joissain yksittäisissä tapauksissa ei-toivottavaan eriytymiskehitykseen. Suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen, joko omasta tahdosta tai tahtomattaan, voi lisätä riskiä kokea väkivaltaisten uskonnollisten ääriryhmien toiminta hyödyllisenä ja tarpeellisena. Eriytymiskehityksen ehkäisy otetaan huomioon viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen toiminnassa. Nämä pyrkivät toiminnassaan ottamaan huomioon kulttuurilliset erot ja toimimaan tavalla, joka lisää yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta kaikissa ryhmissä. Yksittäisten mahdollisesti vakaviin väkivallan tekoihin syyllistyvien henkilöiden löytäminen ja tekojen ennalta estäminen on suuri haaste. Helsingissä tunnistetaan poliisin ja muiden toimijoiden yhteistyönä henkilöitä, joiden toiminta jatkuessaan saattaisi johtaa yksittäisen vakavan väkivallan teon toteuttamiseen. Helsingin poliisin moniammatillisen viranomaistyöryhmän henkilöstö kohtaa näitä henkilöitä vuosittain useita kymmeniä. Haasteena on tunnistaa tästä joukosta yksilöt, joilla on halu, kyky ja mahdollisuus toteuttaa vakava väkivaltainen teko. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi keskeisimmistä keinoista ennalta ehkäistä erilaisten ääriryhmien syntymistä ja toimintaa. Helsingin kaupunki panostaa syrjäytymisen ehkäisyyn muun muassa etsivällä nuorisotyöllä ja lisäämällä opiskelupaikkoja, jotta kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus saada toisen asteen koulutus. Myös apulaiskaupunginjohtajan vetämän nuorten hyvinvointi- ja palveluverkoston keskeisenä päämääränä on varmistaa, että nuoret hakeutuvat ja pääsevät perusopetuksen jälkeen toiselle asteelle tai työelämään. Väkivaltaisten ääriryhmien toiminnasta Turussa Turun alueella on edelleen huomattavan suuri määrä äärioikeiston sekä eläin- ja ympäristöaktivismin sekä joitakin mahdollisia yksinäisiä toimijoita. Tästä huolimatta väkivaltainen ekstremismi ei tällä hetkellä ole merkittävä uhka Turun alueella. Äärioikeistolainen toiminta on siirtynyt valtaosin perinteisen

14 Sisäasiainministeriö Raportti 13 (21) järjestäytyneen rikollisuuden piiriin eikä Turussa ei ole vuoden 2013 aikana tapahtunut mitään merkittävä laitonta toimintaa äärivasemmiston tai radikaalien vaihtoehtoliikkeiden toimesta. Väkivaltaisen ääri-islamin ennalta ehkäisyn yksi keskeisimmistä haasteista tällä hetkellä on Syyrian monimuotoinen konflikti. Se on jihad -kohteena mahdollinen ja jopa todennäköinen joidenkin henkilöiden kohdalla. Konflikti kiinnostaa myös muita kuin pelkästään uskonnollisilla syillä motivoituneita henkilöitä. Turun muslimiyhteisöt, kuten muslimiyhteisöt Suomessa laajemminkin, ovat maltillisia. Mahdollinen väkivaltainen radikalisoituminen tapahtuu pienemmissä ryhmissä tai jopa yksilötasolla. Eri uskonnollisten ryhmien välistä vastakkainasettelua ei ole esiintynyt eikä islamin eri suuntausten kannattajien välistä väkivallan uhkaa. Yksinäisiä tekijöitä pyritään tunnistamaan myös Turun alueella. Siellä on poliisin tietoon tullut joitakin yksittäisiä räjähdysaineista kiinnostuneita henkilöitä. Poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaiset ovat reagoineet havaittuihin tapauksiin ja asianomaiset henkilöt on puhutettu. Väkivaltaisten ääriryhmien toiminnasta Tampereella Vuonna 2013 vakavia ja mediakynnyksen ylittäviä tapahtumia ei ole tapahtunut Tampereella tai sen lähiympäristössä eikä erityisiä uhkakuvia ole tiedossa. Pirkanmaalla on pieniä ryhmiä ja yksittäisiä henkilöitä, jotka voivat toimia väkivaltaisen ekstremismin viitekehyksessä. Alueella toimii kaksi rasistista, äärioikeistolaista skinhead-ryhmää. Näiden ryhmien tekemät rikokset eivät usein ole ideologisesti motivoituja. Äärivasemmistoa edustavat anarkistit ovat aiemmin muun muassa kivittäneet poliisia ja polttaneet omaisuutta. Vuonna 2013 tällaista toimintaa ei ole esiintynyt. Myöskään kesällä 2013 järjestettyyn anarkistitapahtuman yhteydessä ei tapahtunut merkittäviä häiriöitä tai rikoksia. Väkivaltaisten ääriryhmien toiminnasta Oulussa Oulun alueen havaintojen keskiössä ovat yksittäiset potentiaaliset tekijät. Näillä muutamilla potentiaalisilla yksilöillä on joko vaikeuksia omien väkivaltaisten impulssien ja kostofantasioiden kanssa tai sitten potentiaaliset yksilöt toimivat sellaisessa ympäristössä, jossa mahdollisuus radikalisoitumisen kehitykselle on olemassa johonkin ideologiaan liittyen. Hälyttäviä merkkejä ei ole eri tahoilla kuitenkaan havaittu. Yksinäisten toimijoiden voidaan arvioida olevan potentiaalisin ryhmän väkivaltaisen teon toteuttamiseen. Näiden toimijoiden etukäteinen tunnistaminen on haastavaa. Usein miten näillä yksilöillä on suuntautuneisuutta väkivaltaisen teon tekemiseen mutta valmius, keinot tai välineet puuttuvat, mikä vähentää riskiä teon toteutumiselle. Oulun alueella on alkuvuoden aikana ollut kaksi netin kautta tehtyä kouluihin kohdistunutta uhkausta. Tekijöiden motiivista ei ole tietoa. Oulun seudun ammatillisessa oppilaitoksessa tapahtui syksyllä puukotustapaus. Oppilaitoksessa nuori mieshenkilö puukotti neljää hänelle tuntematonta henkilöä. Tapauksen esitutkinta on kesken, eikä teon motiivista ole tässä vaiheessa tarkempaa tietoa. Eri ryhmien ja liikkeiden tarjoamat aatteet sekä ideologiat voivat toimia myös radikalisoitumisen katalysaattorina. Oulussa toimii äärioikeistoon luettava liike. Edellä mainitun toimijan ei voi sanoa toimivan näkyvästi Oulun seudulla. Kaupunkiympäristöstä voi sattuman varaisesti havaita äärioikeistoon kuuluvan Suomen Vastarintaliikkeen tunnuksia.

15 Sisäasiainministeriö Raportti 14 (21) 5 Paikallinen toiminta väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi ohjelmassa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi päätetyn mukaisesti laajaalainen ennalta ehkäisevä yhteistyö on käynnistynyt Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Paikallisten verkostojen edustajat ovat jäseninä kansallisessa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn verkostossa. Tavoitteena ei ole, että paikalliset verkostot toimivat samalla tavalla vaan että ne ottavat toiminnassaan huomioon paikalliset olosuhteet, uhkat ja riskit sekä resurssit ja mahdollisuudet. Verkostojen tulee kuitenkin toteuttaa toiminnassaan väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmassa päätettyjä periaatteita. Näitä ovat laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa mukaan lukien järjestöt, toiminnan avoimuus sekä työn painottuminen ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat määriteltyihin kohderyhmiin tai yksilöihin. Paikalliset yhteistyöverkostot toimivat joko kunnan viranomaisten tai poliisin johdolla riippuen siitä, mikä on paikallisesti toimivin ratkaisu. Seuraavassa on tarkasteltu paikallisten verkostojen toimintaa ja tuloksia. Helsingin paikallinen yhteistyöverkosto Helsingin paikallinen yhteistyöryhmä väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi käynnisti toimintansa keväällä Yhteistyöryhmässä on edustettuna puheenjohtajatahona toimivan Helsingin poliisilaitoksen lisäksi Helsingin kaupungin eri hallintokuntia, puolustusvoimat, suojelupoliisi ja HelsinkiMission Aggreditoiminta. Yhteistyöryhmän käytännön tason yhteistyö tapahtuu Helsingin poliisin ennalta estävän toimintalinjan viranomaisyhteistyön puitteissa, sisältäen muun muassa moniammatillisen Ankkuritiimin. Poliisin tiloissa tehdään moniammatillista tiimiyhteistyötä katujengien ja muiden ääriryhmien toiminnan ennalta ehkäisemiseksi. Moniviranomaistoiminnan yksi keskeinen tavoite on tarkastella yhdessä useamman viranomaisen silmin syrjäytymisvaarassa olevia tai rikoksilla oirehtivia nuoria, maahanmuuttajia ja perheitä. Ääriryhmien on todettu houkuttelevan mukaansa etenkin syrjäytymisvaarassa olevia tai syrjäytyneitä nuoria. Moniammatillisella viranomaistyöryhmällä on käytössään yksittäistä viranomaista enemmän keinoja ja osaamista, joiden avulla voidaan auttaa nuoria takaisin yhteiskuntaan. Se on osoittautunut keinoksi tarjota nuorelle oikeaa apua oikeaan aikaan. Erityisen tärkeää tämä on niille nuorille, jotka eivät itse hakeudu palvelujen piiriin joko tiedon puutteen vuoksi tai siksi, että he eivät koe tarvitsevansa apua. Helsingin poliisilaitos järjesti keväällä 2013 koulutuksen väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemisestä Helsingin poliisilaitoksen henkilöstölle sekä paikalliselle yhteistyöverkostolle. Helsingin poliisilaitos on kouluttanut myös muiden poliisilaitosten henkilöstöä. Turun paikallinen yhteistyöverkosto Turun paikallinen yhteistyöryhmä asetettiin joulukuussa Puheenjohtajana toimii Turun kaupungin nuorisotoimen osastopäällikkö ja verkostoon kuuluu kaupungin eri hallintokuntien lisäksi Varsinais- Suomen poliisilaitoksen ja suojelupoliisin läntisen aluetoimiston edustajat. Verkoston toimintasuunnitelmassa määritellään menettelytavat väkivaltaisen ekstremismin tilanteen seuraamiseksi paikallisesti, tiedon välittämiseksi ilmiön kanssa tekemisiin joutuville ammattilaisille, yhteistyön järjestämiseksi aiheen kannalta tärkeiden yhdistysten kanssa sekä demokraattisen järjestelmän nauttiman luottamuksen vahvistamiseksi.

16 Sisäasiainministeriö Raportti 15 (21) Tampereen paikallinen yhteistyöverkosto Tampereen paikallisen yhteistyöverkoston muodostavat Pirkanmaan poliisin ennalta estävän toiminnan päällystövastaava, kaupungin riskienhallintapäällikkö sekä suojelupoliisin aluetoimiston päällikkö. Yhteistyöverkosto aloitti toimintansa syksyllä Väkivaltaisen ekstremismin tunnistaminen ja torjunta on liitetty osaksi Pirkanmaan poliisilaitoksen ennalta estävää toimintaa toteutetussa organisaatiouudistuksessa. Uudistuksen myötä ennalta estävässä toiminnassa on nimetty henkilöt seuraamaan väkivaltaiselle ekstremismille alttiiden henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Toimintaa eri väestöryhmien kanssa tehostetaan myös poliisin operatiivisessa työssä koko Pirkanmaan alueella. Oulun paikallinen yhteistyöverkosto Oulussa väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy on otettu osaksi kaupungin turvallisuusohjelmaa. Yhteistyöryhmä aloitti toimintansa vuoden 2012 marraskuussa. Yhteistyöryhmään kuuluvat alueen suurimpien oppilaitosten (OY, OSEKK ja OAKK), Oulun vastaanottokeskuksen, Oulun Setlementti ry:n Via Vis hankeen, Oulun poliisilaitoksen ja suojelupoliisin paikallisen toimiston sekä Oulun kaupungin keskeisten palvelualueiden edustajat. Kaupungin turvallisuusasiantuntija toimii yhteistyöverkoston puheenjohtajana. Oulussa on toiminnassa myös arviointiverkosto. Yhteistyöverkoston tehtävänä on koulutusten järjestäminen, ilmiön alueellinen seuraaminen, yhteiskunnan demokraattisen kehityksen tukeminen sekä tarvittavien toimenpiteiden järjestäminen. Yhteistyöverkosto on järjestänyt ilmiön tunnistamiseksi koulutusta kevään 2013 aikana, joka jatkuu syksyllä. Arviointiverkoston tehtävänä on yksittäisten tapausten ja ilmiön analysointi. Uhkaarviotyökaluun (sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpide nro 37 ) liittyvä koulutus on aloitettu syksyllä Oulussa tehdään väkivaltaista ektstremismiä ennalta ehkäisevää työtä eri tavoin. Oulun poliisin Jeparichat toimii IRC-Galleriassa maanantaisin klo Chatissa nuorisorikosryhmän konstaapelit antavat opastusta, neuvontaa ja tukea poliisin toimintaan liittyvissä asioissa. Poliisin lisäksi chatissa työskentelee kaksi nuorisotyöntekijää. Kaupungin nuorten palvelut ovat mukana Byströmin chat-toiminnassa, josta löytyy nuorisotyöntekijä, sosiaaliohjaaja, TE-toimiston ammatinvalintapsykologi, koulukuraattori ja terveydenhoitaja ja Oulun seudun Setlementti ry:n työntekijä sekä Tyttöjen että Poikien talolta ja etsivä nuorisotyöntekijä. Oulun seudun Setlementti ry:n Via Vis hankkeen piiriin voidaan ohjata koulu- ja/tai joukkosurmaa suunnittelevat henkilöt, sekä myös muut kodin ulkopuolista väkivaltaa käyttäneet tai sitä suunnittelevat. Hankkeessa tehdään yksilöllistä asiakastyötä mainitun kohderyhmän kanssa. Nuorten palvelut tarjoavat lisäksi monialaista ja -ammatillista ohjausta ja neuvontaa nuorille Oulun keskustassa. Ohjausta voi saada muun muassa työhön ja koulutukseen, arjen- ja elämänhallintaan, terveyteen, päihteisiin, liikuntaan, vapaa-aikaan, kansainvälisyyteen, asumiseen ja talouteen liittyvissä asioissa. Oulun kaupungissa on luotu myös nuoriso- ja opetustoimen yhteistyönä nuorisovaikuttamisen malli, jolla edistetään lasten ja nuorten osallistumista ja lisätään heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Monikulttuurikeskus Villa Victor tarjoaa toimintaa, infoja, kielikursseja, tapahtumia Oulussa asuville ulkomaalaistaustaisille asukkaille ja kantaväestölle. Tilaisuudet tavoittavat muutaman tuhannen ihmistä. Lisäksi I love sport Oulu on uuden Oulun maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osallisuuden, kotoutumisen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä liikunnan avulla.

17 Sisäasiainministeriö Raportti 16 (21) 6 Johtopäätökset ja suositukset jatkotyössä huomioon otettavaksi Väkivaltaisen ääriliikkeiden toiminta Suomessa Suositus 1: Väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan ennalta ehkäisyyn tulee panostaa riittävän varhain, ennen niiden toiminnan kehittymistä järjestäytyneemmäksi ja verkostoituneemmaksi. Ennalta ehkäisy edellyttää hyvää tiedonvaihtoa poliisin eri yksiköiden välillä ja muiden viranomaisten kanssa. Väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminta on edelleen vähäistä Suomessa verrattuna muihin Euroopan unionin maihin. Ennen kuluvaa vuotta ääriliikkeiden toimintaa on seurattu ensisijaisesti siitä näkökulmasta, minkälaisen uhkan ne muodostavat valtion turvallisuudelle. Tarkasteltaessa väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaa paikallisesti tilanne näyttäytyy monimuotoisempana. Väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminta lisää turvattomuuden tunnetta ja myös yksittäisten henkilöiden tai yhteisöjen riskiä joutua väkivallan tai muun laittoman teon kohteeksi paikallisesti eri tavoin. Monesti suuri enemmistö ihmisistä, johon ei kohdistu uhkaa väkivaltaisten ääriliikkeiden toimesta, ei tunnista niiden aiheuttamaa turvattomuutta tai turvallisuusuhkaa. Paikallisesti toimivat väkivaltaiset ääriliikkeet voivat kehittyessään muodostaa vakavan uhkan yhteiskunnalle laajemmin. Niiden toiminta voi luoda kasvualustaa uusille jäsenille ja johtajuudelle, joka kehittyessään voi lisätä liikkeiden uhkaa demokraattiselle järjestelmälle ja kansalaisten perusoikeuksille. Helpointa ja myös taloudellisesti järkevintä on ennalta ehkäistä näiden liikkeiden toimintaan jo alkuvaiheessa. Moniviranomaisyhteistyö ja verkostomainen toiminta Suositus 2: Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyä on tarkoituksenmukaista liittää osaksi moniammatillista yhteistyötä, jota tehdään nuorten syrjäytymisen ja muiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta ei-toivottujen ilmiöiden ennalta ehkäisemiseksi. Ankkuri-toimintamalli on hyvä käytäntö, johon suositellaan liitettäväksi myös väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn käytännön toiminta. Yhteistyöryhmien toiminnassa on syytä hyödyntää verkostomaista toimintatapaa. Paikallinen toiminta esimerkiksi Helsingissä on osoittanut, että moniviranomaisyhteistyö on tehokkain keino ennalta ehkäistä väkivaltaisten ääriryhmien toimintaa. Myös järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on päätetty moniammatillisen Ankkuritoimintamallin käyttöönotosta valtakunnallisesti kaikilla poliisilaitoksilla (sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpide 24). Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyä on tarkoituksenmukaista toteuttaa osana laajempaa moniviranomaisyhteistyötä. Syyt liittyä väkivaltaisiin ääriryhmiin ovat moninaiset ja irtautuminen näistä ryhmistä vaatii laajaa keinovalikoimaa. Laaja moniviranomaisyhteistyö luo parhaat edellytykset ennalta ehkäistä näiden ryhmien toimintaa ja auttaa niihin liittyneitä yksilöitä pois ryhmien vaikutuspiiristä. Väkivaltaisen ektstremismin kansallisen verkoston ja paikallisten verkostojen toiminnassa tulee painottaa verkostomaisen toimintatavan antamia mahdollisuuksia. Verkostomainen yhteistyö on tärkeää pitää avoimena ja joustavana. Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyyn liittyvä yhteistyö niin paikallisesti kuin kansallisesti on organisoitu verkostomaisesti. Syynä tähän on se, että verkostomainen toimintatapa on perinteistä työryhmätyöskentelyä joustavampaa ja avoimempaa. Verkostomaiseen toimintaan voidaan kutsua järjestöjä, tutkijoita ja muita käsiteltävän asian kannalta keskeisiä tahoja tarpeen mukaan ottaen huomioon ajankohtaiset haasteet. Verkostomaisen toiminnan yksi keskeinen tavoite on, että yhteistyön kautta syntyy kokonaisvaltaisempaa tietoa, jonka avulla voidaan tehdä tarkempaa analyysia tilanteesta ja päättää tarvittavista toimenpiteistä.

18 Sisäasiainministeriö Raportti 17 (21) Työskentelyn kohdentaminen väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyyn Suositus 3: Väkivaltaisen ekstremismin kansallisen verkoston ja paikallisten yhteistyöverkostojen toiminta tulee kohdentaa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyyn ja sellaisiin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat tavoitteen kannalta keskeisiin ilmiöihin, yhteisöihin ja yksilöihin. Väkivaltaista ekstremismiä on aina esiintynyt, mutta vasta viimeisen vuosikymmenen aikana on ryhdytty laajemmin kehittämään keinoja ja osaamista sen ennalta ehkäisemiseksi. Ennen tätä ennalta ehkäisyn merkitystä ei tunnistettu, ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnassa painottui terrorismin torjunta. Terrorismin torjunnan keskeiset tavoitteet ovat terrori-iskujen paljastaminen, terroristien kiinniottaminen ja mahdollisten terrori-iskujen kohteiden suojaaminen luvun kehitys kuitenkin osoitti, että terrorismin torjunta ei yksin riitä. Sen lisäksi tulee pyrkiä varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäisemään sellaista kehitystä, joka joissain tapauksissa saattaa johtaa jopa terroristiseen tekoon. Tätä ennalta ehkäisevää työtä voidaan toteuttaa laajassa viranomaisyhteistyössä ja yhteistyössä järjestöjen kanssa. Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn toiminta-aluetta on kuvattu raportin sivulla 3 olevassa kuvassa. Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus Suositus 4: Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen tulee jatkossa kytkeytyä entistä tiiviimmin käytännön toimintaan väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Tilannekatsauksessa esille nostetut ajankohtaiset kysymykset tulee ottaa käsittelyyn niin kansallisessa verkostossa kuin myös paikallisissa verkostoissa ja arvioida, miten ennalta ehkäisyä näiden osalta tulisi tehostaa. Työtä tuetaan kokoamalla käytännön tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä toimenpideohjelmassa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi toimenpiteessä11 päätettyyn työkaluun. Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus on julkaistu kaksi kertaa vuoden 2013 aikana. Tilannekatsaus on saanut hyvän vastaanoton ja se on osoittanut käytännössä hyödylliseksi. Tilannekatsauksen kohderyhmä on laaja kattaen ilmiön hyvin tuntevat asiantuntijat mutta myös sellaiset, jotka tutustuvat ilmiöön ensimmäisen kerran. Tilannekatsaus julkaistaan väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn kansallisen verkoston toimesta. Se sisältää perustiedot eri ryhmien toiminnasta Suomessa, keskeiset muutokset sekä katsauksen ajankohtaisiin haasteisiin. Kansallisesti ja kansainvälisesti tehtävä väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisy Suositus 5: Lisätään yhteistyötä strategisen tason päätöksenteon ja suunnittelun ja paikallisten toimijoiden välillä niin, että eri tasoilla syntyvä tieto ja kokemukset pystytään paremmin hyödyntämään laaja-alaisesti väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyssä. Euroopan unioni käynnisti kaksi vuotta sitten Radicalisation Awareness Networkin (RAN), joka on koonnut eri maiden viranomaisia, järjestöjen edustajia, tutkijoita ja muita aiheen kannalta keskeisiä asiaintuntijoita yhteiseen väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyä kehittävään verkostoon. Verkosto työskentelee useissa eri asiantuntijaryhmissä, joita ovat esimerkiksi varhainen puuttuminen, deradikalisoituminen, vankeinhoito, terveydenhuolto, paikallis- ja lähipoliisi sekä terrorismin uhrit. RAN on koonnut suositukset siitä, mitä tulee ottaa huomioon jäsenmaissa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Suositukset päivitettiin viimeksi elokuussa Suomi on toteuttanut kansallisessa työssään varsin kattavasti RAN-verkoston suosituksia ottaen huomioon kansalliset olosuhteet ja haasteet. Päivitettyjen suositusten suositus 16 on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Suosituksen mukaisesti tulisi kehittää yhteistyötä strategisen suunnittelun ja käytännön toimijoiden välillä. Suomessa tämä toteutuu kansallisesti väkivaltaisen ekstremismin kansallisessa yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina eri ministeriöt ja käytännön työtä tekevät

19 Sisäasiainministeriö Raportti 18 (21) paikallisten verkostojen edustajat. Olisi kuitenkin syytä vahvistaa tätä yhteistyötä edelleen erityisesti paikallisella tasolla esimerkiksi kunnan päättäjien, poliisipäälliköiden ja paikallisten yhteistyöverkostojen väillä. 7 Tunnuslukujen kehitys ohjelman seurannassa käytettään tunnuslukuja, joiden avulla seurataan nykytilaa ja saavutettuja tuloksia sekä arvioidaan suosituksia toimenpiteiksi, joihin tulisi ryhtyä ennaltaehkäisemisen tehostamiseksi. Nämä tunnusluvut on jaoteltu asiakokonaisuuksiin. Väkivaltaisen ekstremismin taustalla vaikuttavia tekijöitä Tunnuluku, lähde /2013 Lähde Koulupudokkaiden määrä (%) - Nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä toisen asteen koulutuspaikkaa 8,90 % 9,11 % Opetushallitus - Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet: Lukio 4 % 5,5 % Tilastokeskus Ammatillinen koulutus 9,1 % 8,1 % Tilastokeskus Työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia olevien Kela vuotiaiden nuorten määrä (lkm) Alle 25-vuotiaat nuoret, jotka ovat olleet työttöminä yhtäjaksoisesti yli vuoden (lkm) Tilastokeskus Rikoksista epäillyt alaikäiset vuotiaat nuoret (lkm) - Kaikki nuoret rikoksesta epäillyt Poliisi - Toisesta tai useammasta rikoksesta epäillyt nuoret Tietoa ei ole Tietoa ei ole

20 Sisäasiainministeriö Raportti 19 (21) Rasismi ja syrjintä Tunnusluku, lähde /2013 Lähde Kansallinen uhritutkimus Poliisin tietoon tulleet rasistiset rikokset (päärikokset, lkm) 1. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan 14 7 Poliisin tietoon tullut 2. Kunnianloukkaus viharikollisuus Suomessa, Poliisiammattikorkeakoulu 3. Pahoinpitelyt Osallisuus yhteiskuntaan Tunnusluku, lähde /2013 Lähde Nuorisovaltuustojen määrä (lkm) Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry Valtionapua hakevien nuorisotyötä tekevien kansalaisjärjestöjen määrä (lkm) OKM Internet ja viestintä Tunnusluku, lähde /2013 Lähde Nettipoliisin toimenpiteisiin johtaneiden Helsingin virtuaalisen yhteydenottojen lkm lähipoliisiryhmän tilastot Väkivaltaisen ekstremismin Tapaamiset median kanssa, lkm ennaltaehkäisyn yhteistyöverkosto

21 Sisäasiainministeriö Raportti 20 (21) Liite 1 Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn kansallinen yhteistyöverkosto Asetettu päätös SM 037:2012. Toimikausi Tehtävät: seurata väkivaltaisen ekstremismin tilannetta Suomessa ja kansainvälisesti välittää tietoa kehityksestä eri viranomaisille ja paikallisille yhteistyöryhmille tehdä aloitteita ennalta ehkäisyn tehostamiseksi järjestää aiheeseen liittyviä seminaareja ja muuta koulutusta laatia ja julkaista vuosittain seurantaraportti, joka sisältää suositukset siitä, miten ennalta ehkäisyä tulisi erityisesti kohdentaa järjestää yhteistyötapaamisia median kanssa osallistua puolivuosittain valmisteltavan väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen valmisteluun muut sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän tai ohjausryhmän sille antamat toimeksiannot Kokoonpano: n päällikkö Tarja Mankkinen, sisäministeriö, puheenjohtaja Ylitarkastaja Ari Ewvaraye, sisäministeriö, sihteeri Riskienhallintapäällikkö Sampsa Hakulinen, Tampereen kaupunki Poliisiylitarkastaja Arto Hankilanoja, Poliisihallitus, varajäsen poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen Ylitarkastaja Kari Harju, Suojelupoliisi Erityisasiaintuntija Hannele Häkkinen, Suomen Kuntaliitto Erikoissuunnittelija Mika Junninen, oikeusministeriö Ulkoasiainneuvos Kirsti Eskelinen, ulkoministeriö lähtien suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen. Osastopäällikkö Ritva Jykelä, Turun kaupunki Rakennusneuvos Risto Järvelä, opetus- ja kulttuuriministeriö Poliisitarkastaja Heidi Kankainen, sisäasiainministeriö Komisario Marko Luosa, Pirkanmaan poliisilaitos Ylikomisario Timo Malinen, Varsinais-Suomen poliisilaitos Turvallisuusasiantuntija Pasi Rissanen, Oulun kaupunki Opetusviraston linjajohtaja Outi Salo, Helsingin kaupunki Apulaispoliisipäällikkö Juhani Saranki, Oulun poliisilaitos Komisario Jari Taponen, Helsingin poliisilaitos Lääkintöneuvos Helena Vorma, sosiaali- ja terveysministeriö