Esko Aho: Nokialle Venäjä on yksi suurimmista ja tärkeimmistä markkinoista. IT-ala itää jo Venäjällä Irkutsk katsoo Itään

Transkriptio

1 3 R 2011 Esko Aho: Nokialle Venäjä on yksi suurimmista ja tärkeimmistä markkinoista. IT-ala itää jo Venäjällä Irkutsk katsoo Itään Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

2 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 4 Vieraana Nokian yhteiskuntasuhdejohtaja Esko Aho 8 Kansainvälistymisneuvontaa Lappeenrannasta 10 Tulliuutisia 12 Vieraskynä: Suomalaisyritysten pelot ja huolenaiheet venäläistä henkilökuntaa palkatessa Talous ja laki Lakiuutisia 14 Juristin palsta 15 Katsaus Venäjän talouteen 16 Talousuutisia 18 Venäjän keskiluokka on ristiriitaisten valintojen edessä 20 Mahdollisuuksien Venäjä 26 IT-ala itää jo Venäjällä 28 Baswaren eväin kohti paperitonta venäläisyritystä 33 Sukella Venäjän sosiaalisiin medioihin 34 Bisnesuutisia 38 Varastojen puheenohjaus kasvussa Venäjällä 40 Irkutsk tähyää Aasiaan 42 Kolumni: Yllätykset ovat kovin yllätyksellisiä SVKK:n toimintaa SVKK:n jäsenten kesätapaaminen 43 Nimityksiä SVKK:lla 44 SVKK:n syksyn koulutuksia 48 Yhteystiedot 51 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 40/2011 Etukannen kuva: istockphoto Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys - SVKK ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, Helsinki postiosoite: PL 800, Helsinki puhelin Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Maisa Moijanen Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p ; marjut.sirola@svkk.fi Mediakortti: / mediakortti Toimituksen sähköposti venla@svkk.fi Painopaikka Forssa Print ISSN

3 Pirjo Peltola, päätoimittaja PÄÄTOIMITTAJALTA IT -markkinat kasvavat Venäjällä MJärjestelin kotona työpöydän laatikkoa ja käteeni osui Sberbankin pankkikortti, omalla nimelläni varustettu ja taatusti ihan ensimmäistä sarjaa. Tämä pieni aarre yli 20 vuoden takaa muistuttaa siitä, että sain olla mukana venäläisen pankkiautomaation uudisraivaajien joukossa. Ja kun nyt päästiin historiaan, niin arvatkaapa, mikä yhdistää Ladan omistajat ja mainitun pankkikortin. Tietysti Toljattin autotehdas, joka rahoitti Sberbankin ensimmäisen seinästä rahaa jakavan pankkijärjestelmän. Siinä työssä suomalainen IT-osaaminen oli keskeisessä roolissa sekä ohjelmiston rakentamisessa että kokonaisuuden integroinnissa. Tuon tuloksiltaan varsin onnistuneen ponnistuksen jälkeen maan pankkisektori lähti hillittömään pyöritykseen. Pankkeja syntyi kuin sieniä sateella, ja ne hävisivätkin yhtä nopeasti kuin matojen syömät tatit syksyiseen metsään. Vaikka toimijoiden ja palveluntarjoajien määrä Venäjän IT-markkinoilla on kahdessakymmenessä vuodessa kasvanut huimasti, niin suomalaisella osaamisella on edelleenkin arvaamattomia mahdollisuuksia Venäjän hyvässä kasvuvauhdissa olevalla IT-alalla ja erilaisten energiatai muuhun tehokkuuteen tähtäävien toimialakohtaisten sovellutusten rintamalla. On hyvä muistaa, että etunamme on pitkä yhteistyön historia ja verrattain hyvä toimintaympäristön tuntemus. Joitakin sovellutusaloja ajatellen argumenttina voivat olla myös pitkälti samankaltaiset luonnonolosuhteet. Tässä syksyn ensimmäisessä Venlassa kartoitammekin hieman, mitä Venäjän IT-alalla tapahtuu tänään. Markkinat ovat mittaamattoman suuret, mutta erityisesti IT-alan palveluiden hyödyntäminen vielä yskähtelee, varsinkin Moskovan ja Pietarin ulkopuolella. Monenlaiset asiat, kuten toimintatavat, byrokratia, tietoturva, asenteet ja lainsäädäntö saattavat mutkistaa esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmien, sähköisten asioimispalveluiden tai vaikkapa taloushallinnon käyttöönottoa. Mutta myös ohjelmistomarkkinat ovat kovaa kyytiä kehittymässä. Tässä lehdessä kerromme hyviä esimerkkejä siitä, miten suomalaisyritykset Basware, QPR ja Optiscan ovat raivanneet tietään IT-palveluiden ja hyötysovellutusten lanseeramiseksi Venäjälle. Venäjän jättipanostus tulevaisuuteen on Skolkovo-hanke, jonka odotetaan tuottavan kansainvälisen yhteistyön siivittämänä globaalisti ja paikallisesti hyödynnettäviä merkittäviä innovaatioita ja kohottavan Venäjän imagoa high tech -osaajana. Nokia on alusta alkaen ollut aktiivisesti mukana hankkeessa, sillä Moskovan kylkeen nousevan innovaatiokaupungin yksi keskeisistä aloista on ITC. Yhtiön yhteiskuntasuhdejohtaja Esko Aho pitää Venäjää viestintäteknologian suhteen lupaavana toimintaympäristönä. Tämän lehden sivulta 4 alkaen voit tutustua Ahon ajatuksiin mobiilin teknologian näkymistä, Venäjä-yhteistyöstä ja Nokian Skolkovo-suunnitelmista. IT:n ja mobiiliteknologian viihde- ja vapaa-ajansovellutukset ovat Venäjällä lyöneet nopeasti läpi. Kahviloissa latte-mukin seuraksi leväytetään läppärit auki ja älypuhelinta näpytellään kiivaasti palan painikkeeksi. Kun meillä vasta ollaan aikeissa, niin Venäjällä yhä useampi on jo ladannut metrolukemiset ipadiin, tai muuhun tabletkaan kuten venäläiset lukulaitteittaan kutsuvat. Sosiaalisen median käyttäjinä venäläiset ovat maailmanlistojen kärkijoukossa. Toivotan hyvää ja menestyksellistä syksyä Venäjä-kaupan parissa. Muistattehan, että nettisivuiltamme saatte päivittäin tuoretta tietoa Venäjästä. SVKK on myös Facebookissa, LinkedInissä ja YouTubessa. Käykää tutustumassa! 3

4 VIERAANA Esko Aho Nokia haluaa Teksti Pirjo Peltola Kuva Nokia Esko Ahon mielestä suomalaisten pitäisi osata hyödyntää paremmin ison naapurimarkkinan mahdollisuudet. Nokialle Venäjä on yksi suurimmista ja tärkeimmistä yksittäisistä markkinoista ja sen merkitys kasvaa edelleen. Euroopan talous on myllerryksessä ja talousoppineet ja poliitikot yrittävät kukin omasta kristallipallostaan päätellä mihin suuntaa oikeasti ollaan menossa. Aikamoisessa julkisuusmyllerryksessä on ollut myös globaali mobiilijätti ja Suomi-brändin kirkkain tähti Nokia. Näitä myllerryksiä emme kuitenkaan nyt pohdi tarkemmin, vaan sen sijaan keskustelemme Nokian yhteiskuntasuhdejohtajan ja SVKK:n hallituksen jäsenen Esko Ahon kanssa siitä, millaisena hän näkee nykytilanteessa ITC-alan kehityksen sekä suomalaisten roolit ja mahdollisuudet siinä ja ennen kaikkea, millaisia näkymiä Nokialla on Venäjän suhteen. Uutta kasvua Venäjältä Nyt on hyvin samanlainen tilanne, jonka elimme 70-luvulla. Yksi selkeä taloudellinen aikakausi on päättynyt eikä ole selkeää käsitystä tulevasta, Aho aloittaa. Tällainen murrosvaihe on Ahon mu- 4

5 olla tukevasti Venäjällä pitäisi olla näissä asioissa maailman johtava kokeilija ja kehittäjä. Sitä emme ole nyt, vaikka usein niin luulemmekin. Tässä on Suomelle erinomainen mahdollisuus vahvistaa omaa kilpailukykyään, Aho lataa. Aho uskoo, että mobiiliteknologian kehitys avaa uusia mahdollisuuksia myös Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan. Perinteiset Suomi-Venäjä-yhteistyökuviot ja maidemme maantieteellinen läheisyys tekevät helpoksi sen, että Venäjällä otetaan käyttöön Suomessa kehitettyjä ja rakennettuja palveluita. Tässä mielessä koko ICT-alueella on huikeita mahdollisuuksia. Hyvä esimerkki tuotteesta, jonka kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla on radikaalisti parannettu ICT:n avulla, on Ahon mielestä metsäharvesteri. Suomi on aivan johtava metsäharvestereiden valmistaja. Siihen, että tämä teknologia on Suomessa niin korkealla tasolla, vaikuttaa tietenkin metsäosaaminen. Mutta erittäin voimakkaasti siihen on vaikuttanut myös se, että on osattu yhdistää ICT-osaaminen perinteiseen teknologiaan. Suomalaiset koneet ovat olleet aivan ylivoimaisia markkinoilla juuri siksi, että niissä on ollut mukana korkealuokkaista mobiiliteknologiaa. Vastaavia sovellutusaloja ja alueita on Ahon mukaan valtava määrä ja vielä paljon enemmän kuin tällä hetkellä osaamme edes ajatella. Kotityöt täytyy tehdä kunnolla. Jotta palveluita voisi viedä, ne palvelut täytyy olla. Monilla aloilla on se ongelma, että emme ole olleet riittävän rohkeita palvekaan hankala erityisesti perinteisille läntisille teollisuusmaille, jotka ovat joutuneet taloudellis-tuotannolliseen alakierteeseen, jota on lyhytnäköisesti pyritty korvaamaan julkisen talouden elvytystoiminnalla ja alijäämiä kasvattamalla. Nyt pitäisi mahdollisimman nopeasti päästä rakentamaan tulevan kasvun perustaa. Uskon, että uuden kasvun luomisessa Venäjän markkinoilla on sekä Suomelle että myös Nokialle iso merkitys. Aho muistuttaa, että Venäjä-kauppa on ollut aikaisemminkin tasapainottava tekijä ja sitä se voi olla myös näissä uusissa olosuhteissa. Venäjä on Ahon mukaan varteenotettava toimintaympäristö myös ICT-sektorin yrityksille. Joskus tuntuu siltä, että Venäjää pidetään itsestäänselvyytenä ja unohdetaan, että sinne täytyy panostaa samoin kuin muillekin markkinoille. Meidän täytyy tuntea Venäjää, täytyy investoida sen toimintaympäristöön ja mahdollisuuksiin. Venäjää katsotaan usein pelkkänä energian ja raaka-aineiden lähteenä, mutta siellä on myös korkealuokkaista informaatioteknologian osaamista. Ahon mielestä Venäjällä on tarjottavana kaikki perusedellytykset tehdä mobiiliteknologiaan perustuvia moderneja sovellutuksia. Venäjällä on myös tehty omia panostuksia infrastruktuuriin. Hyvä esimerkki on venäläinen paikannusjärjestelmä Glonass, johon on investoitu erittäin paljon. Myös me olemme käyneet alustavia keskusteluja siitä, miten voimme olla mukana hyödyntämässä tätä perusinvestointia. Sen lisäksi, että Venäjällä on IT-osaamista, niin maan infrastruktuuri ja laitteiden levinneisyys on aivan kehittyneiden maiden luokkaa. Verkkoihin on investoitu ja matkapuhelintiheys on korkea. Tässä mielestäni piilee myös Suomen mahdollisuus. ITC:n ja mobiiliteknologian näkymät On selvää, että teknologia-alueena viestintä- ja mobiiliteknologia tulevat olemaan aivan kansallisten strategioiden ytimessä. Jos ja kun maat haluavat rakentaa parempaa kilpailukykyä ja parempaa tehokkuutta yksityisellä ja julkisella sektorilla, tarvitaan siihen IT:n ja mobiiliteknologian osaamista, Aho arvioi. Aho ennustaa, että seuraava iso aalto onkin mobiilin internetin leviäminen, mikä tapahtuu hyvin nopeasti ja vavisuttaa voimallisesti monia perinteisiä toimintatapoja. Uskon, että niin Nokialla kuin Suomellakin voi olla siinä merkittävä rooli, sillä mobiiliin internetiin perustuvat palvelut ovat paljon monimutkaisempia ja vaativampia toimintaympäristön kannalta kuin olemme tottuneet perinteisissä matkapuhelinpalveluissa, Aho arvelee. Aho näkee mobiiliteknologian roolin vahvistuvan erityisesti monissa julkisissa palveluissa. Esimerkiksi koulutus ja terveydenhuolto tulevat voimakkaasti tukeutumaan mobiiliteknologiaan, jolloin sieltä avautuu suuria uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Jos Suomi haluaa toimia viisaasti, niin sen 5

6 VIERAANA Esko Aho luiden kehittämisessä. Kun ajattelee kuluttajapuolta, niin pankkipalvelut on meillä ainoa merkittävä poikkeus, jossa olemme selkeästi johtavassa asemassa maailmassa. Mutta muissa ICT-pohjaisissa palveluissa ja varsinkin julkisissa palveluissa on vielä paljon tekemistä. Ahon mielestä mobiiliratkaisujen kehittämisellä on yksi selkeä suunta. Viihdepalveluiden rinnalla on vahvistettava hyötypalveluja. Viihdepalvelut ovat olleet ensimmäinen luonnollinen draiveri. Viihteen rakentaminen mobiililaitteille on ollut helpompaa, sillä toimintaympäristövaatimus on suhteellisen rajallinen. Täytyy vain luoda kuluttajille helppo pääsy palveluihin. Hyötypalveluissa toimintaympäristövaatimus on paljon kovempi. Esimerkiksi pankkipalveluissa kuluttajien luotettavuus- ja turvallisuusvaatimukset ovat aivan toista luokkaa kuin vaikkapa musiikkipalveluissa. Sama koskee mobiiliteknologiaan perustuvia terveyspalveluita, joissa toimintaympäristö on hyvin monimutkainen ja turvallisuusvaatimukset kovia, Aho selvittää. Viihdevetoista vaihetta seuraava kehitysaskel tulee Ahon mukaan olemaan äärimmäisen merkittävä koko yhteiskunnan rakenteellisen ja taloudellisen kehityksen kannalta. Vaihe on vaikea, mutta hyödyt ovat aivan toista luokkaa kuin viihdepuolella. Teknologia ei ole enää este tehdä näitä asioita, voisi tehdä jopa monin verroin enemmän. Rajoite on toimintaympäristö. Esimerkiksi terveydenhuoltopalveluita ei voi muuttaa mobiiliteknologian pohjalta toimiviksi, jollei itse palveluiden tuottamisen tapaa muuteta. Tästä syystä joskus on niin, että maat, joissa on kehittymätön palvelurakenne voivat siirtyä uuteen teknologiaan nopeammin, Aho pohtii. Skolkovossa ensimmäisten mukana Esko Aho on viime aikoina matkustellut ahkerasti Venäjälle. Agendalla on päällimmäisenä ollut Skolkovo-hanke. Aho itse ei ole mukana Skolkovon operatiivisessa toiminnassa, vaan linjaa hankkeiden etenemistä ja Nokian toiveita Skolkovo-säätiön hallituksesta käsin. Moskovan kylkeen nouseva moderni teknologiakaupunki on Venäjän vastine länsimaiden piilaaksoille ja samalla Venäjän modernisaation ja tulevaisuuden innovaatiokehityksen lippulaiva. Nokialle se on Ahon mukaan konkreettinen ja näkyvä investointi läsnäolon vahvistamiseksi Venäjällä. Skolkovo-hanke tuli esiin myös Putinin ja Kataisen Sotšin tapaamisessa kesällä. Putin mainitsi hankkeen yhtenä esimerkkinä siitä, miten Suomen ja Venäjän välinen taloudellinen yhteistyö kehittyy, Aho kertoo. Skolkovo ei ole meille pelkästään fyysinen piste Moskovan alueella, vaan verkosto, jonka avulla pyrimme toimimaan aktiivisesti Venäjän eri osissa. Uskomme, että Nokian läsnäolo tulee näkymään Skolkovon ansiosta yliopisto- ja tutkimus- ja kehityshankkeissa eri puolilla Venäjää. Tänä syksynä Nokia käynnistää Skolkovossa ohjelmointitutkimusyksikön, joka on Ahon mukaan vielä verrattain pieni mutta tulevan kehityksen kannalta tärkeä yksikkö ja osa Nokian globaalia innovaatioverkostoa. Nokian läsnäoloa ja vaikuttavuutta Skolkovossa vahvistaa Nokia Siemens Networksin kesällä allekirjoittama sopimus, jonka pohjalta se perustaa Skolovoon Smart Lab tutkimuskeskuksen ja mobiiliteknologioiden kehittämiseen keskittyvän tuotekehitysyksikön. Skolkovo-hanke on virittänyt venäläisessä mediassa kriittistä keskustelua. On arveltu, että hanke on enemmän kauniita sanoja ja odotuksia kuin konkreettisia toimia. Aho muistuttaa kuitenkin, että Skolkovon kaltaisen toimintaympäristön rakentaminen on pitkä hanke, josta ei pidä odottaa tuloksia vuodessa tai kahdessa. Tämä on juuri sitä, mitä Venäjän pitää tehdä. Sen pitää aktiivisesti investoida oman elinkeinoperustansa monipuolistamiseen. Suuri riski on siinä, että Venäjällä kuten lännessäkin odotetaan kärsimättömästi tuloksia. Tulokset pitäisi saada tässä ja nyt. Mutta tosiasia on, että tämä on pitkäjänteiden investointi, jonka tulokset näkyvät ehkä vasta vuosikymmenien kuluttua. Ahon mielestä valtioiden kanssa toimimisen ydin on siinä, että yritykset tunnistavat kunkin maan tarpeet, eivätkä lähde liikkeelle vain omien intressiensä pohjalta. Venäjän Skolkovo-hankkeen käynnistyminen osui Ahon mukaan ajallisesti juuri siihen vaiheeseen, jolloin Nokia oli tehnyt strategisen tarkastelun Venäjän nykytilasta ja todennut intressien käyvän yhteen monissa asioissa. Toinen syy, joka Ahon mukaan kannusti Nokiaa ensimmäisten mukana lähtemään uuteen hankkeeseen, oli se, että Venäjällä on jo paljon sellaista informaatio- ja mobiiliteknologian perusosaamista, jota Nokia voi hyödyntää myös globaalisti. Kolmanneksi päätökseen vaikutti myös se, että Venäjän merkitys Nokian markkinana kasvaa ja tärkeällä kasvumarkkinalla täytyy olla näkyvästi esillä. Nokian markkina-alueiden joukossa Venäjä onkin jo kivunnut TOP-5:en maan joukkoon. Neljänneksi argumentiksi Aho listaa vielä sen, että mobiiliteknologiassa yhä suurempi osa lisäarvosta syntyy palveluiden, sisällön tuotannon ja ohjelmistoratkaisujen kautta. Siksi on tärkeää kyetä yhdistämään globaaliin valmistusteknologiaan paikallista sisältöä. Skolkovo on meille globaali investointi, jonka teemme Venäjällä. Haluamme kehittää sekä Venäjälle että globaaleille markkinoille korkealuokkaisia palveluita yhteistyössä venäläisten kanssa. Aho toteaa, että Venäjä on perinteisesti investoinut paljon koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen, mutta saanut siitä vain vähän hyötyä. Tässä hän näkee myös Skolkovo-hankkeen tuoman lisäarvon. Jos osaamme toimia oikealla tavalla, niin voimme yhdessä ratkoa näitä ongelmia ja löytää nopeampia tapoja siirtää tieteeseen ja teknologiaan tehtyjä investointeja hyödyllisiksi sovellutuksiksi eri aloilla. Kun puhutaan innovaatiosta, niin usein ajatellaan, että teknologinen keksintö on innovaatio. Niin se ei kuitenkaan ole, vaan innovaatio syntyy siitä, kun teknologinen keksintö muuttuu hyödylliseksi sovellutukseksi. Ahon mukaan yksi Skolkovon tehtävä on auttaa Venäjää rakentamaan huippuosaamista aloilla, joilla sitä ei vielä ole, mutta vielä enemmän Skolkovo on mahdollisuus Venäjälle päästä hyödyntämään tehtyjä koulutus- ja tutkimusinvestointeja yhteistyössä kansainvälisten yritysten kanssa. H 6

7 THE ARBITRATION INSTITUTE OF THE CENTRAL CHAMBER OF COMMERCE OF FINLAND Administers international and domestic cases under its Rules and Rules for Expedited Arbitration Appoints arbitrators Appoints conciliators The Arbitration Institute of the Central Chamber of Commerce of Finland P.O. Box 1000, FI Helsinki, Finland Aleksanterinkatu 17, World Trade Center Helsinki Tel

8 Asiantuntija tutuksi Kansainvälistymisneuvontaa Lappeenrannasta Teksti Virpi Suoninen Kuva SVKK SVKK:n Suomen puolen vahvuuksiin kuuluu maakuntaedustus lähellä rajaa, iloisessa Etelä-Karjalassa. Asiantuntijamme Anne Alho aktivoi, auttaa ja neuvoo yrityksiä kansainvälistymisessä Venäjälle Lappeenrannasta käsin. Annen monipuolisen työnkuvan isoin osuus kiertyy viennin ja Venäjän puolen tullauksen ympärille. Neuvoja saa yleisesti etabloitumisesta, viennistä, vientiasiakirjoista, alvkäytännöistä ja tullimenettelyistä. Polku kohti Venäjän kaupan asiantuntijatehtäviä alkoi sattumalta lukion venäjäntunneilta ja johti yliopistoon opiskelemaan venäjän kielen opettajaksi. Venäjän kieli on kuljettanut Annea eteenpäin työuralla, ensin kääntäjänä ja tulkkina rakennustyömailla pitkin Venäjää ja Viroa ja sitten kotimaassa muun muassa barter-kaupan ja logistiikan parista. Opettajan hommia tein välissä pari vuotta, mutta liike-elämä kiehtoi enemmän, Anne kertoo. Ennen nykyistä tehtävää Anne kartutti arvokasta käytännön vientikoukeroiden tuntemusta auto- ja junakuljetuksista Venäjälle. Työnkuvaan on reilun seitsemän vuoden aikana tullut koko ajan lisää asiantuntijatehtäviä. Annen pesti on jaettu puoliksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja SVKK:n kesken. Puhelin- ja sähköpostineuvonnan lisäksi Anne käy luennoimassa tullauksesta ja sertifioinnista. Tullaus on SVKK:n koulutuskalenterin suosituimpia aiheita ja asiakaspalautteen perusteella myös luennoitsija on yksi parhaista. Tänä vuonna tullausseminaareja kertyy seitsemän ja alati muuttuvat määräykset pitävät huolen siitä, että uutta kerrottavaa riittää kerta toisena jälkeen. Tulevissa syksyn tullausseminaareissa keskitytään seuraamaan tullauskäytäntöjen kehittymistä Venäjällä ja sen Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa muodostamassa tulliliitossa. Ajankohtaista tietoa saadaan myös Suomen puolen sähköiseen tullaukseen liittyvistä uudistuksista ja muutoksista. Suomalaisyritykset ovat Annen pääasiallinen asiakasryhmä. Tyypillinen kysymys alkaa sanoilla: Miten Venäjän tulli suhtautuu, jos. Tyhjentävää vastausta on vaikea antaa. Asioiden hoitaminen Venäjän tullissa on usein kiinni tullivirkailijasta ja käytännöt vaihtelevat hyvin paljon jopa tullitoimipaikoittain, Anne kertoo. Viime kuukausina yrityksiä on askarruttanut myös suorien toimituksien mahdollisuus toisesta EU-maasta Venäjälle, alkuperätodistus, tarvittavat sertifikaatit ja tullikoodit ja niiden käyttö. Internetin käyttö yleistyy Venäjällä huimaa vauhtia ja suomalaisyrityksiä on alkanut kiinnostaa verkkokaupan perustaminen venäläisille ja miten ostetut tuotteet saadaan toimitettua perille. Neuvoja saavat myös apua tarvitsevat venäläisyritykset. Rajan takana kaivataan neuvoja yleensä joko yrityksen perustamissa Kaakkois-Suomeen tai tavaran tuonnissa Suomeen. Anne käy myös Venäjällä luennoimassa Suomen tuonti- ja tullikäytännöistä. Venäjän tulli on vuodesta toiseen suomalaisyritysten suurin ongelma Venäjänkaupassa. Annen kokemuksen mukaan tullin toiminta on muuttunut vain vähän viime vuosina, vaikka muutoksia määräyksiin ja tullauskäytäntöihin tulee koko ajan Uusimpia muutoksia on esimerkiksi se, että viranomaisten määrää rajalla on vähennetty. Kaikki dokumentit annetaan yhdelle tullivirkailijalle eikä autonkuljettajan tarvitse juosta kaikilla luukuilla, Anne 8

9 kertoo. Uudistuksen arvioidaan vähentävän rajamuodollisuuksiin kuluvaa aikaa %. Tärkeä apuväline Annelle on VED Info Venäjän tullitietokanta. Tietokanta kertoo tuotteen tullikoodin perusteella tullimaksuprosentin ja mitä sertifikaatteja kyseiseltä tuotteelta vaaditaan. Usein tietoa on ehditty etsiä useammasta paikasta ja asiakkaat ovat tyytyväisiä kun saavat selville tullin vaatimat dokumentit, Anne kertoo. Absoluuttista totuutta ei tullausasioissa kuitenkaan ole, Anne muistuttaa Neuvoja voi antaa, mutta koskaan ei voi varmasti tietää miten asiat loppujen lopuksi tullissa sujuvat. Aina perusneuvonta ei riitä, esimerkiksi monimutkaisen tuotteen Venäjän vientimääräysten perusteelliseen selvittämiseen. Anne tarjoaa myös yrityskohtaisia konsultaatioita, joissa voidaan keskittyä tarkemmin tuotteiden tullaus- ja sertifiointivaatimuksiin. Venäjän viennin viidakon täydellinen hallitseminen on yhdelle ihmiselle mahdotonta, mutta jos oma tietämys ei riitä, Anne tietää mistä apua saa. Minulla on onneksi hyvät verkostot rajan molemmin puolin. Annen tehtäviin kuuluu myös yritysten perusneuvonta kansainvälistymisen tueksi tarjolla olevasta rahoituksesta. ELY-keskusten kautta rahoitustukea voi saada kansainvälistymisen valmisteluun kuten markkinaselvityksiin ja itse vientiponnisteluihin kuten messuosallistumisiin. ELY-keskukset tukevat myös vientiverkostojen perustamista. Vientiverkostot ovat useampien yritysten yhteisiä hankkeita, joiden tavoite on auttaa yrityksiä viennin käynnistämisessä tai uusien markkinointi ja myyntikanavien luomisessa. Annen monipuolinen tehtäväkenttä ei ulotu vain Venäjälle. Olen Tekesin ohjauksessa EU:n 7. puiteohjelman kontaktihenkilö Kaakkois- Suomessa. 7.puiteohjelman raameissa jaetaan EU:n tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Osapuolina voi EU:n maiden yritysten lisäksi olla esimerkiksi venäläisiä tutkimuslaitoksia tai yliopistoja, Anne kertoo. H 9

10 TULLIUUTISIA Lue uusimmat tulliuutiset nettisivuiltamme Tuontitulleihin ei muutoksia loppuvuonna R Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitto on päättänyt lykätä kaikkia tuontitullien muutoksia vuoden loppuun saakka. Vuoden loppuun mennessä on tarkoitus yhtenäistää tulliliiton tullinimikkeistö ja tariffit kansainvälisen järjestelmän mukaisiksi. Uusien tariffien odotetaan astuvan voimaan vuoden 2012 alussa. WTO-jäsenyys edellyttää tullitariffien harmonisointia. decr/vs/ Tulliliitossa tähän saakka tapahtunutta Einari Lumijärvi Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitto käynnistyi Tuolloin siirryttiin käyttämään yhteisiä tullitariffeja ja tuli voimaan tulliliittosopimus. Laki tullisääntelystä Venäjän federaatiossa oli tullut voimaan Kyseisellä lailla Venäjän lainsäädäntö saatetaan yhteensopivaksi Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliiton yhteisen tullilain kanssa. Laissa määrätään, kuinka Venäjän tullin toiminta järjestetään jatkossa. Sääntelylaissa on määritelty myös tavaroiden viennin ja tuonnin sekä Venäjän federaation alueella tapahtuvien tullivalvonnan alaisten kuljetusten pääperiaatteet. Venäjän oma tullilaki lakkaa olemasta voimassa Tulliliiton alueella lopetettiin tullitarkastukset jäsenmaiden välillä Venäjän ja Kazakstanin rajalla jatketaan rajatarkastuksia ja maahantulokontrollia siirtymäkauden ajan. Tulliliitto yhtenäistää tuotemääräyksensä eli tekniset reglamentit vuoteen 2013 mennessä. Yhtenäiseen teknisen sääntelyn järjestelmään ollaan siirtymässä Teknisten reglamenttien on tarkoitus korvata perinteiset GOST-standardit. Tulliliitosta on tarkoitus muodostaa yhtenäinen talousalue, joka käynnistyy Talousalueesta aletaan mahdollisesti käyttää nimitystä Euraasian talousliitto. Tulevan talousalueen jäsenmailta edellytetään säännösten harmonisointia kaupan esteiden ja syrjivän kohtelun poistamiseksi maiden väliltä sekä kilpailulainsäädännön yhtenäistämiseksi. Ylikansallisen kilpailulainsäädännön noudattamista valvomaan perustetaan uusi virasto, jonka toimivaltaan kuuluvat rajat ylittävät tapaukset. Talousalueen tavoitteena on taata tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus nykyisten tulliliitoin jäsenmaiden sisällä. Jäsenmaille asetetaan raamit sekä budjettivajeelle että valtionvelalle suhteessa BKT:hen. Yksittäisen jäsenmaan inflaatiopoikkeamalle tulee yläraja. Tulliliiton muodostaman talousalueen lisäksi IVY-maat aikovat perustaa yhteisen vapaakauppa-alueen. Lihan tuontikiintiöitä pienemmiksi ensi vuonna R Venäjän hallitus on hyväksynyt siipikarjan- ja sianlihan tuontikiintiöiden pienentämisestä ensi vuodeksi. Päätöksen mukaan siipikarjan tuontikiintiö pienenisi ensi vuonna 28,5 prosenttia ja sianlihan 32 prosenttia. Naudanlihan tuontikiintiö säilyy ennallaan. decr/vs/ Venäjän tulli yleensä häviää arbitraatio-oikeudessa R Liike-elämä on pärjännyt hyvin Venäjän tullia vastaan nostamissaan tullauspäätöksiin liittyvissä oikeusjutuissa, kirjoittaa RBK daily. Pietarin ja Leningradin alueen arbitraatio-oikeus kumosi tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana 70 prosenttia tullin tekemistä päätöksistä, jotka liittyivät tullaussääntöjen rikkomuksiin. Vuonna 2010 tullin päätöksistä kumottiin peräti 88 prosenttia. Yksi merkittävimmistä erimielisyyden syistä tullin ja bisneksen välillä on tullausarvon määrittely. Tullin vertailukohtana käyttämät tietokannat ovat usein puutteellisia. Jonkin verran kanteluita on nostettu myös sähköisen tullauksen aiheuttamista teknisistä virheistä. Myös rekkojen painon määrittely aiheuttaa kiistoja. RBK daily/el/

11 Nordea Pankki Suomi Oyj Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 48 konttoria ja toimipistettä 15:ssä Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 11

12 VIERAskynä Suomalaisen työnantajan venäläistä Suomalaisilla työnantajilla on vielä tietynlaisia pelkoja kun he ovat palkkaamassa venäläisiä asiantuntijoita palvelukseensa, erityisesti kun yritys avaa Venäjälle toimipistettä ensimmäistä kertaa. Tällaiseen johtopäätökseen tulivat CONSORT Consulting Gruopin konsultit tutkiessaan aihetta suomalaisten asiakkaidensa keskuudessa Pietarissa ja Suomessa. Suomalaisten suurin huolenaihe on: voiko venäläisiin työntekijöihin luottaa? Kysymys luottamuksesta on kriittinen. Suomalaiset pelkäävät, että työntekijä saattaa osoittautua aivan toisenlaiseksi henkilöksi, kuin minä hän esiintyy. Mitä jos hän on kaunistellut henkilöhistoriaansa, vääristellyt faktoja tai suoraan valehdellut koulutuksestaan, työkokemuksestaan, työtehtävistään ja saavutuksistaan? Entä jos hänen esittämänsä opiskelutodistukset ja työkirja ovatkin väärennöksiä? Suomalaiset suhtautuvat hyvin epäluuloisesti työnantajan vaihtumiseen usein - kolmen kuukauden, puolen vuoden tai vuodenkin välein. Huolimatta maailman ja työelämän muutoksista, työntekijöiden lojaaliutta ja pitkiä palvelusvuosia yhdessä yrityksessä pidetään arvossa. Työntekijät pyytävät lähtiessään työnantajalta suosituksia. Suomalaiset epäilevät usein voiko niihin luottaa. Ei kai ole mikään salaisuus, että työnantajat haluavat useimmiten lopettaa työsuhteen ilman konflikteja ja skandaaleja, vaikka olisi tyytymätön työntekijän suoritukseen tai työntekijä olisi paljastunut epäluotettavaksi. Usein luvataan myönteinen suosituskirje, jos työntekijä vain lähtee nopeasti ongelmia aiheuttamatta. Venäläisten asiantuntijoiden kielitaidon puute vaivaa myös suomalaisia työnantajia. Heidän mukaansa monet venäläiset vakuuttavat osaavansa jotain vierasta kieltä, vaikkeivät todellisuudessa osaisikaan. Hakijat ilmoittavat myös helposti kielitaitonsa paremmaksi kuin se onkaan. 12

13 pelot ja huolenaiheet henkilökuntaa palkatessa Teksti Juri Mihailov/CONSORT Consulting Group Käännös Virpi Suoninen Potentiaalista asiantuntijaa valitessaan suomalaiset joutuvat seuraavien kysymysten eteen: mitä jos hakijan todellista luonnetta kuvaavatkin negatiiviset ominaisuudet epäluotettava, epärehellinen, huolimaton ja vastuuton? Entä jos hänellä on rikollinen tausta tai yhteyksiä rikolliseen maailmaan? Mitä jos hän on korruptoitunut, huijaa johtoa, kavaltaa yritykseltä tai käyttää asemaansa väärin ja vaarantaa koko yrityksen toiminnan? Jospa hän ei ole kykenevä määrätietoiseen työskentelyyn vaan tyytyy pyörittelemään peukaloitaan? Usein suomalaiset näkevät työnhakijana henkilön, joka uskottelee olevansa suuri ja tärkeä johtaja ja pyrkii johtamaan jalat pöydälle nostettuna. Tällainen tyyppi ei heidän silmissään ole valmis käärimään hihojaan ja tekemään töitä itsenäisesti. Jos nämä ominaisuudet tulevat ilmi vasta puolen vuoden päästä, hänestä täytyy luopua. Suomalaiset hämmästelevät sitä tosiasiaa, että niin monella venäläisellä on korkeakoulututkinto. Heitä hämmentää myös se, että korkeakouluissa hankitut hyvät tiedot koskevat useimmiten teoriaa. Käytännön ammattitaito ja valmiudet konkreettiseen työntekoon ovat varsinkin vastavalmistuneilla usein vähäiset. Työntekijöiden vähäinen lojaalius ja valmius vaihtaa työpaikkaa pienimmänkin palkankorotuksen tai nopeamman urakehityksen toivossa, vaivaavat suomalaisia työnantajia. Usein suomalaiset pelkäävät, että tuleva työntekijä ei ole kiinnostunut yrityksen liiketoimintaprosesseista eikä osoita aktiivisuutta työssään venäläiset usein heittävät hanskat naulaan ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla eivätkä oma-aloitteisesti etsi ratkaisua vaikeaan tilanteeseen. Suomalaiset kummastelevat myös vähäistä aloitekykyä meikäläiset eivät läheskään aina ole valmiita esittämään omia ideoitaan tai ratkaisujaan, vaan tekevät mieluummin töitä vain niin kuin käsketään ja ajattelevat, että aloitteenteosta voidaan rangaista. Suurin suurilla Venäjän markkinoille toimivien pienten suomalaisyritysten huolenaihe on, että venäläinen työntekijä tietoisesti ylittää valtuutensa ja vahingoittaa yrityksen taloutta ja mainetta asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden silmissä. Mitä jos työntekijä välittää kilpailijalle tietoa yrityksen liiketoiminnasta, teknologioista tai tietotaidoista korvausta vastaan? Mitä jos työntekijä käyttää hyväkseen meidän liiketoimintamalliamme, perustaa oman yrityksen ja vie asiakkaamme mukanaan? Esimerkkejä tällaisista tapauksista löytyy. Kun suomalaisyrityksen ylin johto tulee Venäjälle ensi kertaa, heitä huolestuttaa löytyykö tarvittavaa työvoimaa ylipäänsä? Ja miten työntekijät helpoiten löytää? Johtajat pohtivat usein seuraavia kysymyksiä: onko Venäjän työlainsäädännön sallima koeaika tarpeeksi pitkä? Tarjoaako työtyöntekijä ratkaisun vai tuleeko hänestä jatkuvien ongelmien lähde? Täytyykö työnhakijoiden taustat tarkistaa turvallisuusviranomaisten kautta, pankeista? Kannattaako käyttää psykologisia testejä työnhakijoiden arvioimiseen? Miten käyttäytyä paikallisen henkilöstön kanssa kun venäläiset tavat ja mentaliteetti eroavat suomalaisesta? Pystynkö johtamaan paikallista henkilöstöä vaikken osaa venäjää? Edellisten kysymysten rinnalla suomalaiset kysyvät itseltään Täytyykö minun? parantaa henkilökuntani ammattitaitoa koulutuksilla; näyttää esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja toimia itse esimerkillisesti; luoda tiivis ryhmä ja hyödyntää sen synergiaa; pitää ylätasolla yllä yrityksen henkeä ja päästä kaikkien juonittelujen, pahojen puheiden ja suosikkien hyväksi pelailun tai epäsuosittujen jahtaamisen yli; irtisanoa ilman turhia puheita sopimattomat työtekijät; arvioida työntekijöitä selkein ja objektiivisin kriteerein ja antaa palautetta; olla avoin kysymyksille ja keskustelulle; motivoida työntekijöitä hyödyntämään parhaiten omaa potentiaaliaan; palkita hyvistä suorituksista palkitsemisjärjestelmän avulla, koulutuksilla tai mahdollisuudella työskennellä emoyhtiössä tai muussa sivutoimipisteessä ulkomailla; kunnioittaa paikallisten asiantuntijoiden ammattitaitoa? Osalle näistä huolista ja murheista on perusteensa, mutta ne eivät välttämättä liity siihen, että kyseessä on Venäjä. Samoja hankaluuksia liittyisi työntekijöiden valintaan missä tahansa muussa maassa Suomen ulkopuolella. Yleensä suurimmasta päänvaivasta päästään käyttämällä apuna rekrytointialan ammattilaisia Eräällä 15 vuotta Venäjän markkinoilla töitä tehneellä suomalaisjohtajalla oli mielenkiintoinen näkemys tähän aiheeseen kokonaisuudessaan: Ehkä me suomalaiset, omiin, vuosien saatossa muotoutuneisiin liike-elämämme tapoihin ja käytäntöihin tottuneina, olemme liian naiiveja suhteessa Venäjään ja kannamme mukanamme odotuksiamme, joskus jopa stereotypioita, maahan jossa on aivan erilainen kulttuuri ja mentaliteetti? H 13

14 LAKIUUTISIA Lue uusimmat lakiuutiset nettisivuiltamme Hyväksytyt lait ja määräykset Palkan sivukulut ensi vuoden alusta 30 % E Venäjän hallitus hyväksyi elokuussa palkan sivukulujen eli yhtenäisen sosiaaliveron alentamisen 30 %:iin. Aiheesta keskusteltiin kiivaasti kevään ja kesän aikana. Presidentti ja pääministeri lupasivat keväällä alentaa tämän vuoden alussa 26 %:sta 34 %:iin nousseita palkan sivukuluja. Ministeriöt ovat kevään aikana esittäneet erilaisia malleja tasosta, muun muassa yrityskoon mukaan eriytettyä veroprosenttia. Nyt on kuitenkin päätetty alentaa veroa kaikilta yrityksiltä 30 %:iin, mutta suurten palkkaluokkien sivukuluihin tulee lisäystä. Sivukuluja maksetaan 30 % ruplan vuosipalkkaan saakka ja ylimenevältä osalta 10 %. Aiemmin ylimenevästä osasta ei maksettu sivukuluja ollenkaan. /RG,Kommersant/ Muutoksia siirtohinnoitteluun ensi vuoden alussa E Siirtohinnoitteluvaatimukset muuttuvat Venäjällä ensi vuoden alusta. Pitkään valmisteltu laki hyväksyttiin vihdoin elokuussa ja uudet vaatimukset astuvat voimaan vuoden alusta. Siirtohinnoittelua sovelletaan liiketoimiin lähipiirin kesken (yli 25 % suora tai epäsuora omistussuhde). Uudet säännöt ovat linjassa kansainvälisten siirtohinnoitteluperiaatteiden kanssa ja lisäävät nykyiseen verrattuna niitä soveltavien yritysten dokumentointivaatimuksia ja raportointivelvollisuuksia verottajalle. /RG/VS/ Uusi duuma valitaan joulukuun alussa E Presidentti Medvedev ilmoitti elokuun lopussa puolueiden johdolle, että parlamentin alahuoneen eli duuman vaalit pidetään 4. joulukuuta. Medvedev tapasi Sotšissa seitsemän virallisen puolueen johtoa. Duumaan valitaan 450 edustajaa. /RG,Kommersant/ VS/ Vähemmän papereita virastoihin E Viranomaisten kanssa asiointi helpottuu lokakuun alussa Venäjällä. Yritysten ja yksityishenkilöiden ei enää asioidessaan viranomaisten kanssa tarvitse toimittaa sellaisia tietoja, jotka ovat jo viranomaisten hallussa. Yritysten kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi todistusta verorekisteröinnistä. Lakimuutoksen mukaan viranomaisten tulee hoitaa esimerkiksi verotustietojen vaihto keskenään eikä asiakkaan tarvitse enää hakea papereita itse. /EŽ/VS/ Yhtenäisen talousalueen perustamispaketti hyväksyttiin E Venäjän liittoneuvosto on hyväksynyt sopimuspaketin, jolla luodaan Venäjän, Valko- Venäjän ja Kazakstanin yhteinen talousalue. Paketissa sovitaan muun muassa kansallisten valuuttojen laajemmasta käytöstä, niiden keskinäisestä vaihdettavuudesta ja kiinteistä vaihtokursseista. Yksi sopimuksista koskee pääoman vapaata liikkumista ja makrotaloudellista koordinaatiota. Talousalueen jäsenmaiden vuotuinen budjettivaje ei saa ylittää 3 % BKT:sta, eikä valtionvelka 50 % BKT:sta. Yhden maan vuosittainen inflaatio ei saa olla enemmän kuin 5 % yli kolmen maan alhaisimman inflaatioprosentin. Tietyissä oloissa näistä luvuista voidaan poiketa. /decr/vs/ Suunnitteilla olevia lakeja ja määräyksiä Korttimaksupäätteet joka kauppaan E Venäjän talouskehitysministeriö ehdottaa, että kaikki palvelu- ja kaupan alan yritykset velvoitetaan vastaanottamaan pankkikorttimaksuja. Ehdotus koskisi kaikkia yrityksiä koosta riippumatta. Samalla rajoitettaisiin käteismaksun enimmäissummaa. Muutokset voivat astua voimaan jo ensi vuonna. Sberbankin pääjohtaja German Gref on aiemmin puhunut käteismaksujen rajoittamisen puolesta. Grefin mukaan pankkikorttimaksujen yleistyminen vaikuttaisi positiivisesti BKT:een ja vähentäisi harmaan talouden mahdollisuuksia. / EŽ/VS/ Turismierityistalousalueisiin eloa verohelpotuksilla E Erityistalousalueviraston johtaja Dmitri Levtšenkovin mukaan turismi- ja vapaa-ajan erityistalousalueille ehdotetaan lisää verohelpotuksia. Turismiin keskittyneitä erityistalousalueita on Venäjällä eniten, mutta niiden toiminta on ollut muita erityistalousalueita vaisumpaa. Tällä hetkellä alueita on 13. Seitsemästä ennen kriisiä perustetusta alueesta aktii- 14

15 visesti kehitetään vain kolmea Burjatian, Altain tasavallan ja Altain aluepiirin. Helpotuksia ehdotetaan yritysten voittoveroon, maa- ja omaisuusveroon. Alueiden residenteille nämä verot voitaisiin laskea jopa nollaan 10 vuodeksi. Lisäksi ehdotetaan uusien alueellisten turismiin ja vapaa-aikaan keskittyneiden erityistalousalueiden perustamista. Alueellisten erityistalousalueiden residentit eivät saisi tullihelpotuksia, vaan alennuksia paikalliveroista. /EŽ/ VS/ Ulkomaiset investoijat valittavat investointioikeusasiamiehelle E Investointi-oikeusasiamiehen tehtävä, joka elvytettiin elokuussa 2010, on päässyt ulkomaisten investoijien suosioon. Ulkomaiset investoijat voivat osoittaa kantelunsa suoraan varapääministeri Igor Shuvalovilla tai talouskehitysministeriöön. Vedomosti-lehden mukaan kanteluja on tehty tähän mennessä 71, joista 50 on ratkaistu. 26 % kanteluita koskee hallinnollisia esteitä, 23 % tapauksia ulkomaiset investoijat ovat tyytymättömiä erilaiseen kohteluun verrattuna venäläisiin yrityksiin, 15 % valittaa viranomaisten mielivaltaisuudesta, 11 % tullilainsäädännön puutteista, 8 % huonosta omaisuudensuojasta, 7 % vähittäiskaupan sääntelystä ja 3 % vero- ja maahantulolainsäädännöstä. /decr/vs/ Juristin palsta Uuden asiantuntijatyöluvan edut Juristi Elena Zhuravleva, SVKK Moskova (käännös Virpi Suoninen) Asiantuntijatyölupaa voivat lain mukaan hakea ulkomaan kansalaiset, joilla on työkokemusta tai muita saavutuksia joltain konkreettiselta alalta. Työntekijän asiantuntijuuden arvioi työnantaja. Lisäksi asiantuntijat työsopimuksen tulee täyttää joku seuraavista ehdoista: 1) tutkijoilla tai opettajilla vuosipalkka (Venäjällä maksettava) on vähintään miljoonaa ruplaa 2) muilla asiantuntijoilla vuosipalkan on oltava yli 2 miljoonaa ruplaa, 3) poikkeuksena Skolkovon innovaatiohankkeen toteutukseen osallistuvat asiatuntijat, jotka luetaan asiantuntijoiksi palkan suuruudesta riippumatta. Asiantuntijatyöluvan edut: 1. Työlupa myönnetään kolmeksi vuodeksi 2. Asiantuntijalupaa hakevia eivät koske vuosittain vahvistettavat työlupakiintiöt 3. Työluvan voimassaoloaikaa voidaan toistuvasti jatkaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan 4. Työlupahakemuksen ja viisumikutsun käsittely kestää korkeintaan 14 työpäivää hakemuksen jättämisestä migraatiovirastoon 5. Asiantuntijalle, joka on yhtä aikaa työluvan kanssa hakenut viisumikutsua, myönnetään Venäjän suurlähetystössä Helsingissä suoraan työviisumi kolmeksi vuodeksi 6. Asiantuntijan perheenjäsenille voidaan myöntää kutsut ja viisumit kolmeksi vuodeksi 7. Asiantuntijan veroprosentti Venäjällä on heti 13 %, vaikka hän ei vielä ole veroresidentti. Tavallisella työluvalla työskentelevien veroprosentti on 30 % siihen asti kunnes heistä tulee veroresidenttejä (kuuden kuukauden oleskelun jälkeen). 8. Jos asiantuntijan työsopimuksessa edellytetään työskentelyä kahdella tai useammalla Venäjän alueella, työlupa on voimassa näillä alueilla (yleensä työlupa on voimassa yhdellä alueella). 9. Asiantuntijan ja hänen perheenjäsentensä tarvitsee rekisteröityä 90 päivän kuluessa maahan saapumisesta. Venäjän sisällä he voivat oleskella muilla alueilla, kuin sillä alueella jonne ovat rekisteröityneet, 30 päivää ilman rekisteröintiä. 10. Ulkomaiden kansalaisilla on oikeus itse ilmoittautua asiantuntijoiksi oman maansa Venäjän migraatioviraston edustustossa tai diplomaattisessa edustustossa hakemuksella, josta ilmenee hänen työkokemuksensa ja saavutuksensa tietyllä alalla. Tiedot julkaistaan migraatioviraston (ФМС) internet-sivulla. 11. Asiantuntijan viisumi ja työlupa ovat voimassa 30 päivää ennenaikaisen työsopimuksen purkamisen jälkeen, jolloin hän voi etsiä uutta työpaikkaa. Asiantuntijoiden työlupia ja työviisumikutsuja käsitellään tällä hetkellä Federatiivisessä migraatiovirastossa (ФМС) Moskovassa, valmiin työluvan voi hakea myös migraatioviraston alueellisista toimipisteistä. Työluvan, joka on voimassa useammalla Venäjän alueella, voi hakea vain Moskovasta. Työlupa on haettava henkilökohtaisesti. 15

16 VEnäjän talous Katsaus Venäjän talouteen Teksti Maisa Moijanen Öljyn maailmanmarkkinahinta on heilahdellut jyrkästi ylös ja alas aiheuttaen harmaita hiuksia Venäjän talouspolitiikan päättäjille. Ruplan kurssissa on heijastunut öljyn hinta sekä USA:n ja euroalueen kamppailu omissa talousongelmissaan. Venäjän talouskehitysministeriö on pudottanut hiukan talouden kasvuennustettaan tälle vuodelle, mutta edelleenkin ministeriö arvioi Venäjän talouden kasvavan keskimäärin yli 4 %:n vauhdilla tänä ja seuraavina lähivuosina. Venäjän talouskasvu on varsin kohtuullista, vaikka jääkin kauaksi jälkeen Kiinan kasvuluvuista. Ongelma on kuitenkin se, että kasvu pohjautuu pääosin öljyn vientituloilla saatuun kulutukseen. Valtion kasvavat menot ovat finanssiministeri Kudrinin jatkuva huolenaihe. Väestön tulojen pudottua kriisin seurauksena keskiluokka käyttää säästöjään ja ottaa kulutusluottoa pitääkseen yllä totuttua elintasoaan. Kipeästi kaivatut investoinnit ovat käynnistyneet hitaasti. Kiinteiden bruttoinvestointien osuuden BKT:stä arvioidaan vuonna 2011 jopa hiukan putoavan edellisvuosien tasosta. Pankkisektorin toiminta on edelleenkin ongelmallista investointien vaatiman pitkäaikaisen rahoituksen kannalta. Inflaatiokehityksestä on esitetty hyvinkin erilaisia arvioita alkuvuoden nopean inflaatiokehityksen vuoksi. Keskuspankki ennakoi kuitenkin koko vuoden 2011 inflaatiokehitykseksi tällä hetkellä 6 7 %:n tasoa. Kesällä hintojen nousun hidastumiseen on vaikuttanut muun muassa elintarvikkeiden hintojen nousun pysähtyminen hyvän sadon seurauksena. Valtion budjettipolitiikka on käymistilassa. Huolimatta öljytulojen tuomasta helpotuksesta budjettivajeen paikkauksessa valtion budjettia rasittavat edelleen monet kuluerät, joita Venäjän finanssiministeriön mukaan ei pitäisi maksaa budjettivaroista. Eläkerahaston varojen riittämättömyyttä paikataan tällä hetkellä budjettivaroin. Väestön ikääntyminen ja siirtyminen eläkkeelle on Venäjällä ajankohtainen kysymys. Venäjän erityisongelma liittyy alhaiseen eläkeikään naisilla 55 vuotta ja miehillä 60 vuotta. Valmisteilla olevassa Venäjä 2020 strategiassa eläkeikää nostetaan todennäköisesti asteittain 63 vuoteen. Se ei kuitenkaan ratkaise akuuttia eläkerahaston vajetta. Erityisesti sosiaalivakuusmaksujen nosto vuoden 2011 alussa nostatti kovan protestin pk-sektorin yrittäjien taholta. Vuoden 2011 alusta maksuja porrastetaan voimakkaasti yritysten koon mukaan. Keskusteluissa on väläytelty, että isojen yritysten maksuja saatetaan nostaa lähivuosina uudelleen. Venäjän alueet ovat tähän asti saaneet budjettiosuuden lisäksi lainaa valtion budjetista menojensa kattamiseen. Lähivuosina budjettikuria pyritään tiukentamaan myös Venäjän alueiden osalta. Budjetin lainahanat tukitaan ja alueet joutuvat ottamaan tarvitsemansa lainan markkinoilta. Myös osan aluekuluista, jotka nyt maksetaan valtion budjetista, alueet joutuvat maksamaan tulevaisuudessa itse. Muun muassa alueellisten ja paikallisten poliisilaitosten kulut katetaan tulevaisuudessa aluevaroin. Aluebudjettien kiristäminen merkitsee kulujen karsimista ja varojen käytön tarkempaa valvontaa ehkä. Mahdollisesti se merkitsee myös veronkorotuksia niiden verojen osalta, joihin alueet voivat itse vaikuttaa. Syntyykö alueiden välille verokilpailua jäänee nähtäväksi. Suuria, ikäviä rakenteellisia uudistuksia hallitus tuskin aloittaa ennen vaaleja. Duuma valitaan viideksi vuodeksi ja presidentti kuudeksi vuodeksi. Duuman vaalit ovat tänä vuonna jo joulukuun alussa eli ennen kuin presidenttiehdokkaat on nimettävä. Vaalivalmisteluissa median huomion keskiössä on ollut presidentti Medvedevin ja pääministeri Putinin keskinäinen työnjako. Tällä hetkellä poliittiset kommentaattorit arvioivat työnjaon pysyvän entisellään eli Medvedev nostetaan jatkoajalle ja Putin jatkaa pääministerinä. Jos Putin päättää pyrkiä uudelleen presidentiksi, pääministerin vakanssi ei lankea automaattisesti Medvedeville. On siis täysin mahdollista, että Venäjän tuleva presidentti käyttäisi täysimääräisesti niitä laajoja valtuuksia, joita Venäjän perustuslaki antaa presidentille. Tällöin pääministerinä toimisi harmaa virkamies, joka nimeä täytyy hetki kaivella muistilokeroista. Vallan keskittäminen presidentille, jonka ensisijaisena tavoitteena on nostaa Venäjä uudelleen maailman poliittisten suurvaltojen joukkoon keskittämällä valta Moskovaan ja Kremliin sekä kasvattamalla puolustus- ja avaruusmenoja ei ehkä olisi paras vaihtoehto maan modernisointiprojektin näkökulmasta. On myös mahdollista, että Putin tarvitsee rinnalleen Medvedeviä (tai hänen kaltaistaan) Venäjän kansainvälisen imagonrakentajana, sivistyneistön ja suurpääoman pehmittäjänä. Yhtenä vaihtoehtona on myös esitetty, että uusi presidentti Putin nimittää pääministeriksi nykyisen finanssiministeri Kudrinin, jonka tehtäväksi jäisi tehdä ikävät päätökset talouden rakenteellisista muutoksista ja sosiaalipoliittiset uudistukset. Presidentti (Putin) voisi tällöin luovuttaa enenevässä määrin valtaa ja vastuuta pääministerille ja vetäytyä nauttimaan (huhujen mukaan) suunnattomasta omaisuudestaan. Käykö kuten presidentti Boris Jeltsinin kohdalla? Presidentti sopi kulisseissa itselleen syytesuojan ja antoi tilaa seuraajalle. Toisaalta julkisuus ja valta kiehtovat monia liiallisuuksiin asti tuttua myös Suomen historiasta. H 16

17 Ennusteita Venäjän talouskehityksestä lähivuosille Alla oleva ennustetaulukossa Ennusteita Venäjän talouden kehityksestä EIU:n ennuste on elokuulta 2011 ja BMI:n kesäkuulta (Vuositasolla hinnat käypinä hintoina, ellei toisin mainittu. *ennuste) Tunnusluku Läh-de * 2012* 2013* 2014* 2015* BKT mrd. USD (päivän vaihtokurssi) BMI 1 222, , , , , , ,4 EIU BKT/henk. USD (päivän vaihtokurssi) BMI EIU BKT:n kasvu-% vrt. ed. vuoteen (reaali kasvu) BMI -7,8 4,0 4,6 4,5 4,7 4,3 4,3 EIU -7,8 4,0 4,3 4,5 4,4 4,4 4,2 Teollisuustuot. Kasvu-% ed. vuot. BMI 6,9 6, EIU -11,6 7,6 4,6 4,4 4,3 4,2 4,0 Inflaatio % (kuluttajahin. muutos vuoden lopussa) BMI 8,8 8,8 8,5 7 6,5 6,5 6,5 EIU 8,8 8,8 8,3 7,2 6,5 6,0 5,7 Työttömyys % BMI 8,2 7,2 5,5 5 4,5 4 4 EIU 8,4 7,5 6,8 6,2 5,9 5,4 5,1 Budjetin yli-/alijäämä (% BKT:stä) BMI -6-4,0-1,4-1,0-0,3-0,5 1,0 EIU -5,9-4,0-1,5-2,4-2,0-1,7-1,4 BMI Kiinteät brutto-investoinnit % BKT:stä EIU 22,0 21,9 21,1 21,9 22,5 23,4 24,5 Kiinteät bruttoinves toinnit mrd. $ EIU Julkinen kulutus mrd.usd EIU Yksityinen kulutus mrd USD BMI EIU Raakaöljyn hinta (Brent USD/bar) BMI 67 79, ,0 93,0 92,63 EIU 61,9 79,6 108,5 94,5 90,0 85,0 83,0 Raakaöljyn tuotanto milj.tn EIU miljt Vienti ( fob mrd USD) BMI 303,4 398,0 465,7 540,2 594,2 653,6 719,0 EIU 303,4 400,1 498,6 494,5 520,8 545,8 584,2 Tuonti (fob, mrd USD) BMI 191,8 248,8 303,5 361,2 404,6 469,3 544,4 EIU 191,8 248,7 310,1 323,1 352,0 385,6 437,3 Vaihtokurssi RUR/USD keskikurssi BMI 31,72 30,37 29,48 27,23 25,75 25,25 25 EIU 31,7 30,4 28,4 27,9 28,0 27,5 26,8 BMI Vaihtokurssi RUR/ keskikurssi EIU 44,2 40,3 39,9 38,0 35,9 33,8 34,2 Ulkomainen velka (% BKT:stä, kauden lopussa) BMI 38,2 33,0 32,2 31,3 31,6 31,9 32,6 EIU 31,2 26,6 23,9 22,4 21,5 20,7 20,3 Venäjän ulkoinen velka mrd USD BMI 467,2 488,7 555,6 657,8 780,8 891, EIU 381,3 393,5 436,6 454,7 478,5 513,0 565,8 Vaihtotase mrd USD BMI 49,5 72,6 83,9 82,8 87,0 78,3 66,5 EIU 49,4 71,1 90,5 67,4 58,5 36,1 16,6 Valuuttavaranto pl. kulta (mrd.usd) BMI 439,4 479,4 479,4 517,7 579,9 637,8 688,9 SVKK ei ota kantaa taulukossa esitetyissä ennusteissa käytettyjen metodien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen. Mukaan otetut luvut on esitetty eri lähteissä muodollisesti yhtenevinä. Lähteet: Venäjän keskuspankki, Venäjän finanssiministeriö, Venäjän talouskehitysministeriö, Ekspert, Profil, Dengi, SVKK:n nettiuutiset, Voprosy ekonomiki, IEP , BMI Q3 2011, EIU Aug

18 TALOUS UUTISIA Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Energiasäästöön investoiville yrityksille 50 % budjettitukea Pietarin kaupunki on palauttanut vuoden 2011 budjetistaan jo 20 A miljoonaa ruplaa yrityksille, jotka ovat investoineet energiasäästävään teknologiaan. Saman verran on maksettu myös federaation budjetista. Vuoden 2012 Pietarin kaupungin ja federaation budjeteissa hankkeeseen on varattu 25 miljoonaa ruplaa. Energiasäästöohjelman mukaan yritys saa julkishallinnolta tukea 50 % summasta, jonka se on laittanut energiasäästöinvestointeihin. Ennen investointejaan yritys joutuu kuitenkin tekemään perusteellisen analyysin energiatarpeestaan ja kulutuksestaan. Ongelmana on kuitenkin yritysten kohdalla ollut se, että niiden tulee energiansäästölain mukaan hyväksyttää mennessä ns. energoaudit (energiatarkastus), jos se aikoo saada tukirahoitusta. Tämän lisäksi, jos yritys ei tee tätä, se joutuu maksamaan huomattavat sakkomaksut. Energiatarkastuksia voivat tehdä vain valtuutetut tarkastajat ja maksu on keskimäärin noin ruplaa. Audit on voimassa viisi vuotta. Yritykset eivät usein osaa arvioida mistä päästä niiden tulisi aloittaa energiansäästöohjelmansa, jotta ne voisivat anoa mahdollisia tukirahoja. /Dp/MM, Investointitrendejä Venäjän varapääministeri Zubkovin mukaan ulkomaiset investoinnit maan vähittäiskauppasektorille kasvoivat alkuvuonna A 2,5-kertaisiksi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Yhteensä sijoituksia tehtiin 3,5 miljardilla dollarilla, mikä on 8 % koko ulkomaisista investoinneista Venäjän talouteen. Rossijskaja Gazeta-lehden mukaan vähittäiskauppaa negatiivisempi trendi on näkyvissä rakennusalalla. Rosstatin tilastoista käy ilmi, että alkuvuonna uusia asuinneliöitä valmistui 20,7 miljoonaa neliömetriä ( uutta asuntoa), mikä on 3,7 % vähemmän kuin viime alkuvuonna. Asuinrakentamista koskevien hallituksen suunnitelmien mukaan uusia asuinneliöitä pitäisi rakentaa 90 miljoonaa neliömetriä vuosittain vuoteen 2015 mennessä. /RG/VS/ Vähittäiskaupan myynnin rakenteessa muutos Vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut Venäjällä tämän vuoden A aikana 5 6 %:n vauhtia. Viime vuosi liikuttiin samalla tasolla sillä koko vuoden kasvuluku oli tarkalleen 6,3 %. Kriisivaiheessa kulutuksen rakenne suuntautui elintarvikkeisiin ja säästämisaste nousi. Viime vuoden aikana säästöön siirretty rahamäärä ylitti reilusti kriisiä edeltävän tason. Samanaikaisesti reaalitulot alkoivat jälleen kasvaa. Väestöllä oli valmiudet lisätä kulutusta, joskin vuosien tyyppisestä kulutusbuumista ei voida puhua. Kuluttajista on tullut tarkempia ja rationaalisempia. Korkotason lasku ja muiden kulutustavaroiden (pl. elintarvikkeet) suhteellisen hidas kallistuminen nostivat niiden kysyntää. Huhtikuussa 2010 muiden kulutustavararyhmien liikevaihdon kasvu ylitti ensi kertaa elintarvikkeet. Kesäkuussa 2011 elintarvikkeiden vähittäismyynnin liikevaihto kasvoi yhden prosentin, samaan aikaan kuin muiden kulutustavaroiden kasvu oli 10,3 prosenttia. /Expert/ EL/ Venäjän valtio kasvattanee lainanottoaan kolminkertaiseksi Valtion velka on tällä hetkellä 9,3 % BKT:stä, mikä on kansainvälisesti erittäin alhainen, mutta velka ja velanhoitokulut kasvavat no- A peasti. Budjettivajeeksi on arvioitu vuosina ,7 % BKT:stä, vuonna ,3 % BKT:stä. Noin 90 % budjettivajeesta hoidetaan sisäisellä lainanotolla. Kansainvälistä lainaa Venäjä ottanee edelleen varovasti säilyttääkseen riippumattoman lainanottajan asemansa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Venäjän finanssiministeriön arvioiden mukaan, jos öljytynnyrin hinta laskee 10 dollarilla, valtion budjettitulot supistuvat 500 miljardilla ruplalla ja budjettivaje kasvaa 1 %:lla. Vaarana on myös, että valtio menettäisi tärkeimmän taloutta vakauttavan tekijänsä eli reservirahastonsa varat. Jos öljyn hinta putoaa vuonna 2012 alle 93 dollarin barrelilta, niin vuonna 2013 budjettimenoihin joudutaan käyttämään puhtaasti lainarahaa, koska vararahaston varat on kulutettu loppuun. Finanssiministeriön laskelmien mukaan, jos öljyn tynnyrihinta putoaa 50 dollaria alle ennakkolaskelmien (93 dollaria vuonna 2012, 95 dollaria vuonna 2013, 97 dollaria vuonna 2014), niin vuosina valtion velka ylittää % BKT:stä. Jos hinta putoaa 60 dollarilla, niin vaje nousee 5 %:iin BKT:stä. Tällöin lainanottokaan ei riitä, vaan valtion on turvauduttava mittavaan omaisuuden yksityistämiseen ja veronkorotuksiin ja mahdollisesti hyvinvointirahaston varoihin. Viimeksi mainittu puolestaan vaarantaa eläkerahastojen riittävyyden. Valtion velanottoa voitaisiin jarruttaa, jos yksityistämisohjelma toteutettaisiin ja verot maksettaisiin normaalisti, toteaa presidentin avustaja Arkadi Dvorkovič. /Vedomosti, MM, Olympiaprojektin budjettituki kaksinkertaiseksi? A Venäjän alueministeriö (Minregion) ehdottaa hallitukselle Sotšin talviolympialaisten rakentamisesta vastaavan Olimpstroin budjetin kaksinkertaistamista nykyisestä 143,6 miljardista 304 miljardiin ruplaan valtion budjettituella. Sitä mihin anomus perustuu, ministeriö ei perustele. Sotšin olympialaisten kokonaisbudjetti on arvioitu miljardiksi ruplaksi ja puolet tästä summasta maksetaan valtion budjetista. Olympialaisten kokonaisbudjetti ei kasva, mutta Minregionin mukaan 18

19 Venäjän finanssiministeriö on alkanut kirjata olympialaisten kuluihin eriä, joita sinne ei alun perin ole suunniteltu - erilaisia olympialaisten valmisteluihin liittyviä välillisiä kuluja. Valtion tilintarkastuslaitoksesta myönnetään, että olympialaisten budjetti ei ole kaikilta osiltaan läpinäkyvä. Budjettirahaa olympialaisten valmisteluun kulkee 14 eri hallinnon kautta alun perin suunnitellun kuuden sijaan. Hallitus ei myöskään ole tehnyt toimenpiteitä korjatakseen tilannetta läpinäkyväksi. /Vedomosti/ MM, vuotta Venäjän WTO-jäsenanomuksesta Tänä kesänä tuli kuluneeksi 18 vuotta siitä, kun Venäjä teki anomuksen WTO-jäsenyydestä. Kiinan hakemusprosessi kesti aika- A naan 15 vuotta. Suurimpina jäsenyyden kannattajina on pidetty metallien viejiä. Venäjän metallivienti törmää tällä hetkellä sekä EU-maiden että USA:n sekä monien muidenkin maiden tuontirajoituksiin, jotka kohdistuvat WTO:n ulkopuolisiin maihin. Yksi suurimmista Venäjän jäsenyyden jarruista tällä hetkellä on Venäjän maataloustukipolitiikka, sanoo VŠE-talouskorkeakoulun kansainvälisen talouden ja politiikan laitoksen professori Aleksei Portanski. Vuonna 2011 maataloutta tuetaan eri tavoin valtion budjetista yhteensä yhdeksällä miljardilla dollarilla. Vuonna 2010 tuki oli 4,4 miljardia dollaria ja vuonna ,5 miljardia dollaria. Viljan viejät kannattavat kuitenkin WTO-jäsenyyttä. Maatalouden suurimmat uhkat eivät kuitenkaan ole WTO-jäsenyydessä ja tukien poistamisessa, arvioi Portanski. Suurimmat ongelmat ovat Venäjän sisäisiä. Omistusoikeuden lainsäädäntö on edelleen keskeneräinen. Maan ostoon, myyntiin ja vuokraukseen kohdistuvat operaatiot ja instrumentit ovat kehittymättömiä. Maatalouden ongelmiin on turha etsiä ulkoista syytä, toteaa Portanski. /Dengi/MM, Autoilijoiden maksettava omat kustannuksensa Venäjän tiekanta ei parane, elleivät teiden käyttäjät suostu maksamaan niiden kunnostamiseen liittyviä kustannuksia, arvioi Mihail A Blinkin liikenne- ja liikenneväyliä tutkivasta instituutista. Blinkin ottaa kantaa Venäjän startegia liikennesuunnitelmiin. Venäjän tieverkoston ongelmat ovat lyhyesti seuraavanlaiset: Maasta puuttuu yhtenäinen tieverkosto, periferia-alueilta puuttuu tieverkosto kokonaisuudessaan, suurkaupungeissa on jatkuvasti ruuhkia, alueilla ja paikallistasolla teiden kunto on huono, asuntorakentamisen esteenä on tieverkoston puuttuminen. Ulkomailta on saatavissa runsaasti kokemusta liikenneongelmien ja teiden rakentamiseen liittyvien pulmien ratkaisuun. Rakennuskustannuksia voidaan kattaa muun muassa polttoaineverolla, maksullisella pysäköinnillä, maksullisilla tieosuuksilla sekä muilla autoilijoita harmittavilla maksuilla. Autoilijoiden on valittava joko autoiluun liittyvät lisäkustannukset tai kärsittävä tieverkoston puutteellisuuksista. Nyt autoilijoiden maksamat erilaiset verot ja maksut kattavat vain puolet teiden ylläpitoon ja rakentamiseen perustetusta tierahastosta. Suurimmat budjettitukea saavat ryhmät ovatkin Venäjällä eläkeläiset ja autoilijat, kritisoi Blinkin. Vuosittain teiden ylläpitoon ja rakentamiseen käytetään noin 1,2 % BKT:stä ja on odotettavissa, että summa nousee jopa 3 %:iin BKT:stä. Toisaalta teiden rakentaminen on yksi korruptoituneimmista aloista. Teiden rakennuskustannukset moninkertaistuvat tästä syystä. Venäjä ei kuitenkaan ole ainoa maa maailmassa, jossa teiden rakentamiseen liittyy paljon väärinkäytöksiä, arvioi Blinkin. Jos alaan liittyvä korruptio saataisiin kitkettyä, rahat riittäisivät mainiosti kattamaan tarvittavat kustannukset, toteaa Blinkin. /Rianovosti/MM, Liikemiehet yhteisvoimin korruptiota vastaan A Venäjän korruptiotilastot ovat masentavia. Keskimääräisen lahjuksen suuruus on noussut jo ruplaan. Vuoden 2010 kesällä se oli ja vuoden lopussa ruplaa. Suurimmat lahjukset liikkuvat siellä missä käsitellään valtion tilauksia. Venäjän liike-elämää edustavan organisaation Delovaja Rossijan puheenjohtaja Boris Titov toteaa, että lahjuksista puhuminen on arkipäiväistynyt siinä määrin, että se tuntuu keskustelussa samalta kuin toteaisi, että kadulla on tänään kuuma tai sataa räntää. Ikävää, mutta tosiasioille ei voi mitään. Titov kannustaa kaikesta huolimatta liike-elämän edustajia yhdistämään voimiaan ja taistelemaan korruptoituneiden viranomaisten mielivaltaa vastaan. Tätä varten perustettu Bisnes korruptiota vastaan -organisaatio on jo saavuttanut ensimmäiset voittonsa. Sen riveihin on kutsuttu myös FSB:n, MVD:n, pääsyyttäjäviraston ja tutkintakomiteoiden edustajia, mutta toistaiseksi on esitetty vain kiinnostusta toimintaa kohtaan. Konkreettisia askeleita ei ole tehty. /Profil/MM, Kuva Shutterstock 19

20 VEnäjän Talous keskiluokka Venäjän on ristiriitaisten valintojen edessä Teksti Maisa Moijanen Kuvat Shutterstock Mitä keskiluokalla tarkoitetaan TsSU:n (Rosgosstrahin strategiatutkimuslaitos) asiantuntijoiden mukaan Venäjän keskiluokkaan kuuluu tällä hetkellä noin 17 % väestöstä (n. 24 miljoonaa kansalaista). Miljoonakaupungeissa keskiluokkaan TsSU:n asiantuntijat arvioivat kuuluvan jo nyt 32 % väestöstä. Ekspert-Data, joka tutkii keskiluokan elämäntapaa, arvioi keskiluokan kooksi Venäjällä n. 38 miljoonaa henkilöä. Toisaalta monet venäläiset ekonomistit ja sosiologit arvioivat Venäjän keskiluokan suuruudeksi alle 10 % väestöstä. Muun muassa Tatjana Maleva sosiaalipolitiikan tutkimuslaitoksen johtaja arvioi keskiluokan suuruudeksi ainoastaan 7 % väestöstä. Erot selittyvät arviointikriteerien eroilla. Jos arvio tehdään esimerkiksi joidenkin tiettyjen kodinkoneiden omistamisen perusteella, jopa lähes puolet venäläisistä on sisällytetty keskiluokkaan. Keskiluokan määrittelyssä käytetään muun muassa seuraavia kriteerejä: tulotaso, koulutustaso, työtehtävät, kulutustottumukset ja sitä mihin luokkaan vastaaja itse identifioi itsensä. Haastattelututkimuksissa saatetaan käyttää vaihtelevasti eri määrää kriteereitä ja niiden erilaisia yhdistelmiä, jotka vaikuttavat tuloksiin. Esimerkiksi oman identifioinnin mukaan Moskovassa ja Moskovan alueella 60,4 % väestöstä arvioi kuuluvansa keskiluokkaan, Pietarissa ja Leningradin alueella vastaava luku on 9,1 %. Keskimäärin Venäjän eri alueilla väestöstä 26,8 % (RBKdaily:n helmikuussa 2011 tekemän tutkimuksen mukaan) katsoo kuuluvansa keskiluokkaan. Toisaalta samassa tutkimuksessa 39,9 % vastaajista katsoi, ettei Venäjällä ole keskiluokkaa lainkaan. Keskiluokan käyttäytymistä, kulutustottumuksia ja arvoja tutkittaessa on myös syntynyt tarve jakaa keskiluokka pienempiin ryhmiin: alempaan keskiluokkaan, keskiluokkaan ja ylempään keskiluokkaan. Erot eri ryhmien välillä saattavat olla hyvinkin suuria muun muassa kulutuksen osalta. (Alla esitetyissä keskiluokan mielipiteitä ja käyttäytymistä koskevista tutkimuksista ei kaikista käy ilmi miten tutkimuksessa keskiluokka on määritelty. Eri tutkimuksissa on myös saatu toisistaan hiukan eriäviä vastauksia) Keskiluokan tulotaso Venäjän tilastoviraston tietojen mukaan heinäkuussa 2011 keskipalkka Venäjällä oli ruplaa eli noin 862 USD. Venäjän presidentin hallinnossa työskentelevän Sergei Naryškinin arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä keskipalkka Venäjällä nousee USD:iin kuukaudessa eli kolminkertaistuisi. Nimellinen keskipalkka ei kuitenkaan ole paras mahdollinen mittari arvioitaessa perheen kokonaistulotasoa. Virallisten palkkatietojen ulkopuolelle jäävät muun muassa pääomatulot ja epäviralliset tulot, jotka saattavat olla jopa verotukseen ilmoitettua virallista palkkatuloa suuremmat. TsSU:n tutkimuksen mukaan Venäjällä 15 miljoonaa perhettä ansaitsee vuosittain vähintään USD vuodessa, joka vastaa perheen kahden tilastollista keskiarvopalkkaa ansaitsevan palkansaajan vuosiansioita. TsSU:n tutkimuksessa haastateltiin vastaajaa 35:stä yli puolen miljoonan asukkaan kaupungista. Samassa tutkimuksessa saatiin arvioksi, että Venäjällä rikkaimmat perhettä ansaitsevat yli USD vuodessa. Tulot on tässä tutkimuksessa arvioitu käyttäen lähteinä perheen erilaisten kulutustavaroiden ostotietoja mukaan lukien kiinteistöjen ostot sekä vakuutus- ja investointipalvelut. (Suomessa viimeisimpien tilastojen mukaan kaikkien kotitalouksien keskimääräinen käytettävissä oleva tulo oli euroa eli noin USD) Keskiluokkaan ja rikkaisiin on TsSU:n tutkimuksessa laskettu seuraavat tuloryhmät: Tulot vuodessa USD (vähintään) keskiluokka , , , , , , , , ,11 rikkaat , , , ,04 Arvio tuloluokkaan kuuluvien perheiden määrästä (miljoonaa) 20