Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä 1980 1995"

Transkriptio

1 Maanmittaus 86:1 (2011) 25 Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä Eija Parmes Tiivistelmä. Satelliittikuvien hyödyntämiseen liittyvä kehitystyö VTT:ssä jatkui 1980-luvun Maankäytön laboratoriossa. Satelliittikuvien oikaisemiseen ja tulkintaan kehitettiin mahdollisimman automaattisia menetelmiä. Sovelluksina olivat metsätalous, maastokartoitus, jää ja luonnonkatastrofit, ja aineistona sekä optiset Landsat-, SPOT- ja NOAA AVHRR -satelliittikuvat että ensimmäiset ERS-1-satelliitin tutkakuvat. VTT mm. kehitti luokitusmenetelmän globaalisti ensimmäisen valtion kattavan maankäyttö- ja puustoluokituskartan tuottamiseen. Vuonna 1988 kaukokartoitus siirtyi Instrumenttitekniikan laboratorioon, missä valmistettiin mm. avaruusinstrumentteja. Tavoitteena oli synergiahyöty instrumenttitekniikan kanssa ja ensimmäiset menestykset liittyivätkin väärävärivideokameran ja hyperspektrometrin kehittämiseen. Laboratorion nimi muuttui 1994 Avaruustekniikan laboratorioksi luvun alku Vuonna 1980 satelliittikaukokartoitusta esiteltiin edelleen uutena tekniikkana, joka tuo tietoa ihmisen fyysisestä ympäristöstä, luonnonresursseista, teollisuus- ja asutusalueista, ja niissä tapahtuvista muutoksista aikana tehtyjen tutkimusten perusteella VTT oli saavuttanut korkean tason satelliittikuviin liittyvässä tutkimuksessa. Satelliittikuvien numeerisen analyysin tulokset luonnonresurssien monitoroinnissa olivat saavuttaneet merkittävää kiinnostusta ja suomalaiset kartoittivat satelliittikuvilta myös alueita Keski-Aasiassa ja Afrikassa. Satelliittikuvien hyödyntämiseen liittyvä kehitystyö VTT:ssä jatkui 1980-luvun Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusosaston Maankäytön laboratoriossa Kuvatulkinnan ja mittaustekniikan jaostossa Risto Kuittisen johdolla. VTT:n pääjohtaja Pekka Jauho oli kiinnostunut kaukokartoituksesta ja tuki aiheen tutkimustoimintaa VTT.llä. Menetelmä- ja algoritmikehitystä tehtiin sekä kuvamittaukseen että kuvatulkintaan. 80 metrin pikselikoon ja neljän aallonpituusalueen (sininen, vihreä, punainen ja lähi-infra) Landsat-satelliittikuvat olivat 1980-luvun alussa ainoa kaukokartoitukseen luettava satelliittikuvalähde. 2 Digitaalisen kuvainformaation tutkimusohjelma Tärkeä sysäys satelliittikuvien ja numeerisen kuva-analyysin kehitystyölle oli Pekka Raitasen johdolla valmistettu VTT:n laaja tutkimusohjelma Digitaalisen kuvainformaation tutkimusohjelma vuosina Ohjelma yhdisti VTT:llä eri osapuolia, kuten Teletekniikan laboratorio, Elektroniikkalaboratorio, Sähkö

2 26 Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä tekniikan laboratorio, Graafinen laboratorio, Maankäytön laboratorio ja ATK-keskus. Projektissa kehitettiin mm. videokuvan kompressiota ja tiedonsiirtoa, nopeaa kuvaprosessointia, ja lääketieteellisten kuvien analyysiä. Henrik Haggrén ja Erkki Rämö olivat vetäjinä kaukokartoitukseen liittyvissä Digitaalisen kuvamittauksen ja tulkinnan menetelmät- ja Digitaalisen kuvamittauksen ja tulkinnan sovellukset -projekteissa. Niissä kehitettiin mm. automaattinen kuvan tukipistemittausohjelmisto tietopankkiin tallennettujen tukipistekuvien avulla. VTT kaukokartoittajilla oli laitteistona Data Generalin NOVA 3/12 -minitietokone, jolle kuva syötettiin magneettinauhalta, ja kuva näytettiin Comtalin CRTmonitorilla. Monitorilla olevan kuvan sävyjä ja luokitusta säädettiin painikkeilla. Jokainen operaatio jouduttiin aina aloittamaan tyhjästä kun kuva siirrettiin näyttöön. Keskusmuistiin mahtui samanaikaisesti pikselin kuva neljällä kanavalla. Väriprintterin puuttuessa värien sijasta käytettiin kirjaimia, jotka, kun tarvittiin havainnollista tulostetta luokitustulosten esittämiseen, väritettiin käsin printissä vihreäksi, siniseksi, yms. maastoluokan mukaisesti. Digitaalisen kuvaaineiston käsittelyvalmiudet paranivat merkittävästi, kun Cyber-keskustietokoneelle valmistettiin Sadie-RS-kaukokartoituskuvien kuvankäsittelyohjelma. Tehtävästä vastasi Esa Franssila. Myös NOVA 3/12 -pientietokoneen ja Comtal näyttölaitteen muodostamaan kuvankäsittelyjärjestelmään lisättiin uutta ohjelmistoa. Laitteen pienen kapasiteetin vuoksi aloitettiin valmistelut suuremman kuvankäsittelyjär Kuva 1. Kaj Andersson ja Aarne Rantala konfiguroivat vuonna 1987 Outokumpu Oy:lle satelliittikuvien hyödyntämiseen DISIMP-ohjelmiston, VAX 11/750 -järjestelmän ja Intelin näyttölaitteen Saloran näyttömuisteilla.

3 Maanmittaus 86:1 (2011) 27 jestelmän hankkimiseksi laboratorioon Tehtävästä huolehtivat DI Kaj Andersson, Eija Parmes ja Yrjö Rauste (kuva 1). Kuvankäsittelyjärjestelmäksi valittiin australialainen CSIROn DISIMP-ohjelmisto ja VAX 11/750 -tietokoneet. Kaj Andersson oli Australiassa CSIROssa vuoden 1988 tutustumassa DISIMPohjelmointiin. Työasemanäyttöinä käytettiin pieniä Saloran VPT-64-monitoreja ( bittiä), joihin tehtiin itse ohjelmat satelliittikuvien visualisoimiseksi. Maanmittauslaitos ja Outokumpu Oy päätyivät samanlaiseen kuvankäsittelyjärjestelmään. VAX-sarja jatkui myöhemmin 1980-luvulla VAX Station -työasemina ja edelleen UNIX-pohjaisina DECStation-työasemina, joiden jälkeen 1990-luvun aikana vähitellen siirryttiin PC-aikaan ja Microsoft Windows -käyttöjärjestelmään. Samassa muutoksessa C-kieli korvasi vähitellen Fortranin vallitsevana ohjelmointikielenä. 3 Useita sovellusalueita 1980-luvulla malminetsintää varten tehtiin laajaa kuvankäsittelyohjelmien kehitystyötä. Landsat-satelliitin kuvia ja geofysikaalisten matalalentomittausten digitaalista aineistoa käsiteltiin yhdessä tulkinnallisesti parhaiden kuvien valmistamiseksi. Menetelmää käytettiin hyväksi malminetsintätehtävissä. Tutkimustyöstä vastasi dipl.ins. Esa Franssila yhdessä Outokummun edustajan Jussi Aarnisalon kanssa. Lisäksi Hilkka Arkimaa ja Viljo Kuosmanen Geologian tutkimuskeskuksesta työskentelivät VTT:n tiloissa geologian sovellusten parissa. Metsätalouden alalla kehitettiin menetelmiä satelliittikuvien käyttämiseksi puuston inventoinnissa, hakkuiden paikantamiseksi ja vesoittuneiden havupuutaimikoiden havaitsemiseksi. Tutkijoina toimivat Erkki Tomppo, Tuomas Häme ja Pekka Saukkola. Vuosina VTT:llä toteutettiin laaja projekti Kuvioittainen metsäninventointi satelliittikuvilta, josta lähtien metsäsovellukset ovat olleet VTT:n kaukokartoituksen ydinaluetta. Myös tutkittiin lumen laajuuden ja vesiarvon mittaamista satelliittikuvien ja gammaspektrometrin avulla. Tavoitteena oli kehittää menetelmä operatiiviseen käyttöön, jotta kevätkauden tulvaennusteita voitiin parantaa. Tutkimuksesta vastasi Risto Kuittinen. Kartoituksen puolella kehitettiin menetelmä automaattiseen maankäytön muutosten seurantaan Landsat-satelliittikuvilta. Testiaineistona oli viisi satelliittikuvaa eri vuosilta Hyvinkään kaupunkialueesta. Kuvien silloisen heikon resoluution (pikselikoko 80 metriä) takia vain uudet soranottoalueet saatiin luotettavasti esiin muutoksina. 4 SPOT-satelliittikuvien simulointi ja kuviointimenetelmän kehittäminen Huonoon resoluution oli tiedossa parannusta lähitulevaisuudessa uuden Landsatsatelliitin (pikselikoko 30 metriä) ja ranskalais-ruotsalais-belgialaisen SPOT-satelliitin (pikselikoko 20 metriä) laukaisun myötä: Landsat 4- ja Landsat 5 -satelliitit laukaistiin radalleen vuosina 1982 ja 1984 ja SPOT-satelliitti vuonna Ranskalaisten SPOT-satelliitti oli paitsi suurin erotuskyvyltään myös edelläkävijä satelliitista tehtävissä stereokuvauksissa. Satelliitin kuvaussuunta saatiin ohjelmoitua ±27 astetta viistoon ja kuvattua näin sama alue eri radoilta.

4 28 Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä Eija Parmes oli VTT:n vaihtotutkijana ja Emil Aaltosen säätiön stipendiaattina talvikauden Ranskan karttalaitoksessa (IGN Institut Geographique National) tutustumassa ennakolta SPOT-satelliitin kuviin. Ranskan avaruustutkimuskeskukseen CNES toimitettiin Mallinkaisen alueen ilmakuva ja korkeusmalli, joista CNES valmisti SPOT-stereo- ja nadiirikuvia suomalaisen tutkimuksen käyttöön. Kuvia käytettiin mm. SPOT-kuville sopivan kuviointimenetelmän kehittämisessä ja testaamisessa stipendiaattivierailun aikana. Kuviointiohjelma toimitettiin Ranskan avaruustutkimuskeskukseen Nadine Pourthielle (CNES), josta saimme vastavuoroisesti samaan suunnattujen puiden algoritmiin perustuvan ohjaamattoman luokituksen eli klusteroinnin menetelmän (CHCLA). Samoihin aikoihin Maanmittauslaitoksen Satelliittikuvakeskus Jussi Paavilaisen johdolla teki sopimuksen SpotImagen kanssa SPOT-kuvien tulevasta välityksestä Suomeen. Ranskassa satelliittikuvien hyödyntämiseen valmistautuivat jo silloin monet yritykset ja laitokset, kuten GDTA, IFP, CNES, Matra, INRA, BRGM, SEP ja Geofrance. 5 Kartoitus ja muutosten seuranta 1980-luvulla 1980-luvulla tehtiin laajaa yhteistyötä Maanmittauslaitoksen ja Topografikunnan kanssa satelliittikuvien soveltuvuudesta yleis- ja topografiseen kartoitukseen ja muutosten seurantaan. Esa Franssilan johdolla tehtiin kehitystyötä satelliittikuvien käyttämiseksi Suomen yleiskartan ajantasaistuksessa ja satelliittikuvamosaiikkien valmistamisessa. Työn tuloksena Maanmittaushallitus valmisti koekarttoja luvun loppupuoliskolla kehitettiin menetelmiä 1: topografisen kartan pintamaisten kohteiden tulkintaan Landsat- ja SPOT-satelliittikuvista. Tällöin Landsat-aineisto sisälsi perinteisten sinisen, vihreän, punaisen ja lähi.infran aallonpirtuusalueitten lisäksi myös kaksi keski-infra-alueen aallonpituuskanavaa. Testialueina olivat Kopsusjärven alue Lapissa edustamassa Topografikunnan intressialueita ja Lohjan ja Kirkkonummen alue Etelä-Suomessa edustamassa Maanmittaushallituksen intressialueita. Kopsusjärvellä tarkistettiin satelliittikuvista tehtyjä kuviointi- ja tulkintatuloksia sekä helikopterista että maastossa (kuva 2). Kopsusjärven maan peitteisyyden luokitusta Landsat TM -satelliittikuvasta esitetään kuvissa 3 6. Paljakka-alueiden ja rinteillä sijaitsevien pensaikko- ja taimikkoalueiden erottelussa uusi keski-infran aallonpituusalue oli hyödyllinen, kun muissa luokissa lähi-infra ja näkyvän valon alueet olivat riittäviä. Kuvien parantuneen resoluution takia kuvilla erottui selvemmin myös tekstuuria ja kuvien tulkintaan lisättiin Haralickin tekstuuriparametreja muuttujiksi. Tekstuuriparametrit laskettiin ns. co-occurrence-matriisista, joka ilmaisee miten sävyarvot sijaitsevat toistensa naapureina kuvalla. Rakenteellista tekstuuria korostettiin erikoissuodattimilla. Näin saatiin mm. rajattua kaistalehakkuut ja erotettiin rakennetut alueet paljaista pelloista, jotka muuten sekoittuivat samoihin säteilyluokkiin. Kirkkonummen alueella kehitettiin muutosten seurannan menetelmää, jossa uutta satelliittikuvaa verrattiin karttaan. Kartan kuvioiden perusteella muodostettiin karttaluokkien säteilyluokat, ja niiden perusteella luokitettiin kuva uudelleen

5 Maanmittaus 86:1 (2011) 29 Kuva 2. Maastotarkistuksissa Kopsusjärvellä vuonna 1985, kuvassa Veli-Pekka Valtonen Topografikunnasta, Eija ParmesVTT:stä ja Tapio Tuomisto Maanmittaushallituksesta karttaluokkiin. Jos muutoksia oli suhteellisen vähän verrattuna kuva-alueeseen, niin muuttuneet pikselit luokittuivat uudessa luokituksessa eri luokkaan kuin verrattaessa karttaan. Kartoitustehtäviin liittyvissä projekteissa toimivat 1980-luvulla VTT:llä Esa Franssila, Risto Kuittinen, Eija Parmes, Pekka Raitanen ja Maanmittauslaitoksessa Jaakko Peltola, Jussi Paavilainen, Raimo Lahtinen, Tapio Tuomisto ja Eija Forsvik, sekä Topografikunnassa Jukka Hakala, Juha Saarentaus, Veli-Pekka Valtonen ja Henry Kvarnström, sekä Juha Jaakkola Geodeettisesta laitoksesta. Tutkimusta rahoittivat edellä mainittujen osapuolten lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö luvulla VTT ja Vesi- ja ympäristöhallitus kehittivät menetelmän tuottaa Landsat-satelliittikuvista maan peitteisyyttä kuvaavan kartan koko Suomen alueelta. Idea lähti Vesi- ja ympäristöhallituksesta Yrjö Sucksdorffin toimesta, koska tarvittiin tietoa valuma-alueiden maankäytöstä. Työtä veti Risto Kuittinen VTT:stä ja siihen osallistui Eija Parmes VTT:stä. Aaro Mikkola käynnisti tuotannon Maanmittaushallituksessa ja Antti Vertanen jatkoi Aaron siirryttyä muihin tehtäviin. Kartta oli ensimmäinen laatuaan kansainvälisesti ja ensimmäinen versio valmistui vuonna Pikselikoko oli 25 metriä. Kuvassa 7 ollaan tarkistamassa tuloksia maastossa.

6 30 Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä Kuva 3. Landsat-satelliittikuvan vihreän (B), punaisen (G) ja keski-infrapunan (R) aallonpituusalueitten väärävärikuva Kopsusjärven 1: karttalehden alueelta Kuva 4. Paljakka-alueet vaaleansinisellä ja pensaikko- ja taimikkoalueet tummansinisenä. Luokitus tehtiin ohjaamattomalla suunnattujen puiden menetelmällä Landsat TM -kuvan vihreän, punaisen ja keski-infran kanavista.

7 Maanmittaus 86:1 (2011) 31 Kuva 5. Vesi sinisenä, mäntypuusto tummanvihreällä, muu havupuusto keskivihreällä, lehtipuusto vaaleanvihreänä ja harva ja kanervapohjainen männikkö, puustoinen kallio ja kivikko harmaalla. Luokitus tehtiin ohjaamattomalla suunnattujen puiden menetelmällä Landsat TM -kuvan punaisen ja lähi-infran kanavista. Kuva 6. Tiheä rakka violettina, puhdas kalliomaa harmaalla ja vaikeakulkuinen ja ylipääsemätön suo sinisenä. Luokitus tehtiin ohjaamattomalla suunnattujen puiden menetelmällä Landsat TM -kuvan punaisen ja lähi-infran kanavista.

8 32 Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä Kuva 7. Maastotarkistusta 1980-luvun lopulla, kuvassa Hillevi Nikka, Risto Kuittinen ja Brita Veikkanen Kuva 8. Jäätyyppien luokitus NOAA-satelliittikuvalta, joka on kuvattu Vasemmalla on ohjatun luokituksen tulos ja oikealla ohjaamattoman luokituksen tulos punaisen, lähi-infran ja entropian avulla erotetuista merijäätyypeistä: kiintojää, ahtautunut jää, tiheä ajojää, harva ajojää, hyvin harva ajojää ja avovesi. Valkoiset alueet ovat pilviä.

9 Maanmittaus 86:1 (2011) 33 6 Jäätyypitystä NOAA AVHRR -satelliittikuvista ja satelliittikuvien siirtoa jäänmurtajille Kristina Ahlnäs Alaskan yliopiston geofysiikan laitokselta vieraili VTT:llä 1980-luvun lopulla ja osallistui Risto Kuittisen vetämään merijään tulkintaprojektiin. Erityisesti Kai Mäkisaran kehittämä kuvien kompressio- ja koodausmenetelmä oli siihen aikaan edistyksellinen. Projektissa kehitettiin optimaalisia kuvajohdannaisia ja tekstuurimuuttujia jäätyypin tulkintaan. Tekstuurimuuttujista entropia erotti parhaiten eri jäätyyppejä: kiintojää, ahtautunut jää, tiheä ajojää, harva ajojää, hyvin harva avojää, ja avovesi (kuva 8). Vuosina 1988 ja 1989 VTT:ssä kehitettiin satelliittikuvien kompressio- ja siirtojärjestelmä jäänmurtajille (Robin Berglund, Risto Kuittinen, Kai Mäkisara, Yrjö Rauste). Alussa siirrettiin NOAA-sääsatelliitin yhden kilometrin resoluution optisia kuvia. Vuonna 1991 asennettiin operatiivinen NOAA AVHRR -kuvien siirtojärjestelmä kaikille Suomen jäänmurtajille yhdessä VTT tietojenkäsittelytekniikan laboratorion kanssa. Seuraavana vuonna kuvavälitys laajennettiin koskemaan myös ERS-1-satelliitin tutkakuvia luvulla jäänmurtajille kehitettiin satelliittikuvatyöasema, alussa Macintosh- ja myöhemmin PC Java -pohjainen, joka liitettiin jäämurtajien liikennetietojärjestelmään. 7 Automaattinen tukipistemittaus ja kuvasovitus 1980-luvun lopulla keksittiin, että koska järvien rajaaminen onnistuu lähes 100 %:n luotettavuudella satelliittikuvan lähi-infrakanavan kuvasta myös ilman ihmisen ohjausta, niin tätä voi käyttää ainakin Suomessa, tuhansien järvien maassa, satelliittikuvien automaattiseen tukipistemittaukseen. Tämän perusteella kaukokartoitusjaostossa lähdettiin kehittämään järjestelmää, jossa satelliittikuvasta rajatuille järville etsitään vastinjärvet ja peruskartan järvistä, ja näin saadaan kuvalle geokoodauksen vaatimat tukipisteet. Mikael Holm aloitti 1980-luvun lopulla menetelmätoteutuksen piirrepohjaiseksi kuvien yhteensovitusmenetelmäksi, joka perustuu peruskartan järvien ja saarien painopisteisiin ja ylempiin momentteihin, joiden perusteella löydetään vastinsaaret ja -järvet. Maanmittaushallitus oli saanut valmiiksi peruskartan digitoinnin ja peruskartat vesialueineen olivat käytettävissä CD:llä. Niistä laskettiin VTT:llä referenssitietokantaan Suomen järvien painopisteet ja koko- ja muotoparametreja. Maanmittauslaitos käytti 1990-luvulla tätä satelliittikuvien automaattisen tukipistemittauksen ohjelmaa Landsat-, SPOT- ja myöhemmin IRS-satelliittikuvien operatiivisessa tukipistemittauksessa. VTT:llä aihe laajeni globaaliksi rekonstruoinniksi, jossa myös muut kuin geometriset tekijät otetaan huomioon kuvien yhteensovituksessa. Näistä projekteista syntyi myös erikoinen toimeksiantoprojekti. Media tahtoi selvittää Suomen järvien todellisen määrän. Tämä saatiin laskettua VTT:ssä peruskartoilta tehdyn referenssitietokannan perusteella ja tuloksena oli noin yli neljän aarin järveä ja lampea. 8 Kaukokartoitus ja avaruusinstrumentit Vuonna 1988 kaukokartoitustutkimus siirtyi avaruustekniikan laiteosaamiseen yhteyteen ensin Instrumenttitekniikan laboratorioon, joka organisoitiin vuonna

10 34 Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä Avaruustekniikan laboratorioksi. Laboratorionjohtajana oli Väinö Kelhä, ja kaukokartoitusjaoston vetäjinä toimivat Risto Kuittisen jälkeen Tuomas Häme vuodesta 1990 ja Einar-Arne Herland vuodesta Digitaaliseen videokameraan perustuva kevyt ilmakuvauksen kokonaisjärjestelmä EnsoMosaic sai alkunsa, kun Karelsilva Oy:lle toimitettiin vuonna 1991 VTT:n patentoima väärävärivideokamera metsäkartoitukseen lentokoneesta. Kamera sai toisen sijan Finnish Junior kauppakamarin Vuoden tuote -kilpailussa. Kameran ympärille kehitettiin kuvauksen suunnittelu, navigointi, ja kuvien prosessointi- ja mosaikointijärjestelmä. Kehitystyössä olivat mukana Mikael Holm, Markku Rantasuo, ja Tuomas Häme. Tätä EnsoMosaic-järjestelmää ovat Enso Forest Consulting ja myöhemmin Stora Enso ja MosaicMill myyneet useisiin maihin luvun alussa VTT:ssä kehitettiin myös AISA-spektrometri. John Bolton NASA:sta (Goddard Space Flight Center) oli vierailevana tutkijana VTT:llä ja hän hankki vuonna 1991 rahoituksen suomalaisen spektrometrin rakentamiseksi. Ensimmäinen AISA spektrometri valmistui vuoden 1992 lopulla. Spektrometriohjelmistoa kehittivät Maankäytön laboratoriossa Kai Mäkisara, Markku Rantasuo, Tuomas Häme ja Kaj Andersson ja laitepuoli rakennettiin Oulussa Optoelektroniikan laboratoriossa. Spektrometristä kehittyi myöhemmin kaupallinen AISAhyperspektrometri, jota SPECIM myy edelleen menestyksekkäästi luvun alun sovellukset 1990 luvun alussa kaukokartoitusryhmän tutkimustyön tavoitteena olivat edelleen kehittyneet tulkintamenetelmät ja niiden siirtäminen loppukäyttäjille. Monilähteinen data, ja ympäristö, metsä- ja jääsovellukset olivat jo silloin ydinalueita. VTT kaukokartoitus osallistui vuosikymmenen vaihteessa jo useisiin Euroopan Avaruusjärjestön (ESA) ja Euroopan Unionin projekteihin. PIPOR projektissa selvitettiin Baltian meren jään kartoitusta Euroopan avaruusjärjestön ERS-1-satelliitin SAR-tutkakuvista (Synthetic Aperture Radar). Tutkimusta veti Einar-Arne Herland. Projektiin osallistui myös Merentutkimuslaitos ja TKK, sekä VTT:ltä Tietojenkäsittelytekniikan laboratorio. Metallimiehenkuja 10:n katolle Otaniemeen asennettiin antenni ERS-1-satelliitin SAR-kuvien vastaanottoon. Maanmittaushallitukselle kehitettiin SarDEM ohjelmisto, jolla SARkuvaparista voidaan laskea maaston korkeusmalli. Kuvassa 9 nähdään käänteisesti, kuinka lähellä korkeusmallista simuloitu interferenssikuviointi on saman alueen SAR-kuvaparin interferenssikuviointia. Yrjö Rauste johti tutkimusta polarimetrisen SAR-datan käytöstä metsätuhojen kartoituksessa. Aineistona oli Euroopan Avaruusjärjestön ja Euroopan Unionin tutkimuskeskuksen (JRC) järjestämän MAESTRO-1-kampanjan aineisto saksalaisen Freiburgin metsäalueelta. Filippiineillä sijaitsevan Pinatubon tulivuoren tuhoja kartoitettiin japanilaisen MOS-satelliitin kuvista. Tutkimusta johti Väinö Kelhä. Maailmanpankki rahoitti Jamuna-joen eroosion kartoittamista, ja tätä tutkimusta johti Yrjö Rauste, mukana oli myös Finnmap Oy.

11 Maanmittaus 86:1 (2011) 35 Kuva 9. Vasemmalla on interferenssikuvioitus SAR-kuvaparista ja oikealla saman alueen korkeusmallista simuloitu interferenssikuvioitus Metsäpalotyöasema sai alkunsa vuonna 1993, jolloin Yrjö Rauste kehitti prototyypin metsäpalojen havainnointiin NOAA AVHRR -kuvista. Täysin automaattinen metsäpalojen havainnointipilotti pyöri kesän 1995, ja on sen jälkeen ollut operatiivisessa käytössä. Järjestelmäkehitystä rahoitti mm. sisäasiainministeriö. Markkinoilta selvitettiin olemassa olevia kuvankäsittelyohjelmistoja VTT:n kaukokartoitusryhmän resurssien täydentämiseksi: ERDAS Imagine, EASI/Pace, GRASS, Khoros, DISIMP, Xdibias, System 600 sekä itse tehdyt IMD- ja VIPohjelmistot. Kai Mäkisaran johdolla Kaj Andersson, Juha-Petri Kärnä ja Marko Meinander ryhtyivät rakentamaan Kotikuva-kuvankäsittelykirjastoa, jota edelleen käytetään VTT:n kaukokartoituksen ohjelmistokehityksessä. Laitteistona oli DEC Unix -työasemia ja DEC Ultrix -käyttöjärjestelmä. Kansainvälinen yhteistyö laajeni kolmeen japanilaiseen tutkimuskeskukseen: FFPRI (Forestry and Forest Products Research Institute of Japan, Tsukuba), josta Yoshio Awaya oli 1993 vierailevana tutkijana VTT:n kaukokartoitusryhmässä, sekä NIAES (Agro-Environmental research center of Japan). Japanilainen Michio Shibayama National Grassland Research Institutesta oli vierailevana tutkijana VTT:llä ja osallistui projektiin Japanese experimental study in the arctic area. Vuonna 1994, ennen kuin Suomi oli vielä liittynyt Euroopan Unioniin, aloitettiin neljän vuoden projekti Suomen sadonarviointijärjestelmän yhtenäistämiseksi EU:n maiden kanssa: Application of remote sensing for estimation of agricultural crop production in Finland. Projektia veti Risto Kuittinen Geodeettisesta laitoksesta, ja siihen osallistui suuri joukko muita suomalaisia organisaatioita ja tutkijoita: Ville Keskisarja TKK:lta, Eero Ahokas ja Mika Karjalainen Geodeet

12 36 Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä tisesta laitoksesta, ja Sami Jänne Suomen ympäristökeskuksesta. Myös Ilmatieteen laitos ja asiakkaan edustajina Maa- ja metsätalousministeriön tietokeskus ja Euroopan Unionin tutkimuskeskus osallistuivat projektiin. VTT tutki projektissa SPOT-satelliittikuvien käyttöä viljan kasvun seurannassa lehtialaindeksin perusteella. Maastomittaukset kalibroitiin satelliittikuvan päivämäärälle historiallisten kasvukäyrien perusteella, jolloin vehnän kasvun ja SPOT-kuvasta lasketun lehtialaindeksin välillä oli yli 90 %:n selitysaste. Muut viljalajit eivät tuottaneet yhtä hyvää, voisi sanoa, satoa. Sadonennustamiseen rakennettiin Suomessa järjestelmä, mutta satelliittikuvia ei siinä vaiheessa otettu operatiiviseen käyttöön. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1995, VTT:llä oli jo kokemusta monista EU:n rahoittamista kaukokartoitusprojekteista: edellä mainittu sadonarviointiprojekti EUAGRIC, CEO PathFinder -satelliittikuvien käyttäjävaatimusten keruu, FIRS (Forest information from remote sensing), GLORE (kuvien globaali yhteensovitus), ja SPOTVege (kasvillisuuden kartoitus) SPOT-satelliittikuvista. 10 Henkilökunta Ainakin seuraavat henkilöt ovat VTT:ssä osallistuneet kaukokartoitustutkimukseen: Einari Kilpelä, Laina Hovi, Sipi Jaakkola, Leena Airaksinen, Elma Paulakannas, Hillevi Nikka, Hannele Kovasiipi, Lea Lehtola, Hannele Ovaska, Risto Kuittinen, Esa Franssila, Henrik Haggrén, Seppo Väätäinen, Markku Rantasuo, Kuva 10. VTT:n kaukokartoitusryhmä 1993 Otaniemen Metallimiehenkujalla, kuvassa. Brita Veikkanen, Juha-Petri Kärnä, Hillevi Nikka, Yrjö Rauste, Elma Paulakannas, Kaj Andersson, Eija Parmes, Kai Mäkisara, Tuomas Häme, Markku Rantasuo, ja Seppo Väätäinen.

13 Maanmittaus 86:1 (2011) 37 Pekka Saukkola, Tuomas Häme, Erkki Tomppo, Eija Parmes, Kaj Andersson, Yrjö Rauste, Brita Veikkanen, Einar-Arne Herland, Kai Mäkisara, George Denisoff, Anssi Lohi, Terhikki Manninen, Susanna Rautakorpi, Marcus Engdahl, Timo Pyhälahti, Timo Ikola, Arto Salli, Juha-Petri Kärnä, Istvan Heiler, Marko Meinander, Kari Lahti, Pirjo Kinanen, Väinö Kelhä, Matti Salmola, Pekka Raitanen. VTT:n kaukokartoitusryhmä 1993 on kuvassa 10. Pyydän anteeksi heiltä, joita en ole huomannut laittaa tähän listaan vaikka aihetta olisi ollut. Kiitokset. Kiitän seuraavia henkilöitä, jotka ovat tarkistaneet ja täydentäneet tekstiä: Kaj Andersson, Yrjö Rauste ja Brita Veikkanen. Kirjallisuutta Ahlnäs, K., Kuittinen, R., Parmes, E Interpretation of sea ice using NOAA-AVHRR data. VTT Tiedotteita: Espoo Franssila, E Pienikaavainen maastokartoitus digitaalisesti parannetuista Landsatkuvista. VTT Tiedotteita: 128. Espoo Herland, E.-A SAR-interferometrian loppuraportti. VTT Loppuraportti. Espoo Holm, M Towards automatic rectification of satellite images using feature based matching. IGARSS 91 International Geoscience and Remote sensing symposium, Espoo, Finland, June 3 6, IEEE catalog N:o 91CH ISBN Häme, T.; Saukkola, P Satelliittikuvat Pohjois-Suomen metsäveroluokituksessa. VTT Tutkimuksia:112. Espoo s. Häme, T.; Tomppo, E.; Parmes, E Kuvioittaisen arvioinnin ja muutosten seurannan menetelmä. Metsä ja Puu 1988, No: 10, s Häme, T Spectral interpretation of changes in forest using satellite scanner images. Acta Forestalia Fennica: 222. Tampere s. Instrument laboratory, Section for remote sensing, Annual Report, Espoo Instrument laboratory, Section for remote sensing, Annual Report, Espoo Kilpelä, E., Jaakkola, S., Kuittinen, R., Talvitie, J Automated earth resources surveys using satellite and aircraft scanner data. VTT Publication: 15. Espoo s. Kuittinen, R. ja Parmes, E Kaukokartoituksen käyttömahdollisuuksista yhdyskuntasuunnittelussa. Suomen kunnallislehti 1/81. Maankäytön laboratorion toimintakertomus Rakennus ja yhdyskuntatekniikan tutkimusosasto. VTT. Espoo Mäkisara, K., Berglund, R., Rauste, Y., Tikkanen, T., Savola, J., Kuittinen, R., Leppäranta, M., Pohjola, J Satelliittikuvan digitaalinen siirto jäänmurtajalle. VTT Tiedotteita: Espoo s.

14 38 Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä Parmes, E SPOT-stereoparin geometrinen simulointi: simuloinnin vaiheet ja lopputuotteet. VTT Maankäytön laboratorio, työseloste, Parmes, E Segmentation as an initial step in land use interpretation from SPOT imagery. Paper presented at VISION 84 symposium, Kiruna, Sweden, Parmes, E Kaukokartoitussatelliitit kuvaavat maapalloa. Tekniikan näköalat N:o 7. Helsinki s Rauste, Y., Nieminen, M., Korhonen, O., Pohjola, J.; Enoksen, R-T Satelliitilla tarkat ja tuoreet jäätiedot. Navigator No: 9, s Rauste, Y., Lähteenmäki, J Tutkatekniikan soveltaminen kaukokartoituksessa. VTT Symposium 96. VTT:n avaruustekniikan tutkimus Espoo, Santomaa, V.& Aurinsalo, J. (toim.). VTT. Espoo 1989, Rauste, Y Methods for analyzing SAR images. VTT Research Reports: 612. Espoo s. Saukkola, P Satelliittikuviin perustuva puuston inventointi. VTT Tutkimuksia: 85. Espoo s. Saukkola, P.; Jaakkola, S Numeerinen kuvatulkinta metsäalueen ja metsikön tunnusten arvioinnissa. VTT Tutkimuksia: 151. Espoo s. VTT Esite Research in most fields of technology. Helsinki Eija Parmes (o.s. Lehto) valmistui DI:ksi vuonna 1981 TKK:n Maanmittausosastolta. Sen jälkeen hän on toiminut VTT:n kaukokartoitusryhmässä tutkijana kehittämässä menetelmiä ja ohjelmistoa satelliittikuvien kalibrointiin ja tulkintaan topografista kartoitusta ja maan peitteisyyden kartoitusta varten. Hänen erikoisalueensa ovat tekstuurimuuttujat ja kuviointi, sekä kuva-aineistojen keskinäinen geometria. Vuosina 1982, 1983 ja 1985 hän oli Ranskan karttalaitoksessa (IGN) vaihtotutkijana tutustumassa SPOT-satelliittikuviin. Hän on Matinen kaukokartoitus- ja geoinformaation jaoston jäsen vuodesta Lisäksi hän on toiminut Positio-lehden toimituskunnassa vuodesta 1995 lähtien ja vuosina 1995 ja 2010 hän oli Suomen kaukokartoituskerhon puheenjohtaja.

Kaukokartoituksen alkutaipaleelta

Kaukokartoituksen alkutaipaleelta 8 Kaukokartoituksen alkutaipaleelta Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku Kaukokartoituksen alkutaipaleelta Einari Kilpelä ja Risto Kuittinen Tiivistelmä. Kaukokartoituksen kehittymistä vauhdittivat

Lisätiedot

Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa 1975 1995

Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa 1975 1995 Maanmittaus 86:1 (2011) 39 Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa 1975 1995 Jussi Paavilainen Tiivistelmä. Maanmittaushallituksen

Lisätiedot

Henrik Haggrén. Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa. Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku

Henrik Haggrén. Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa. Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku 54 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Henrik Haggrén Tiivistelmä. Kaukokartoitus

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Sakari Tuominen, MMT METLA Valtakunnan metsien inventointi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI Titta Majasalmi 1 *, Miina Rautiainen 1, Pauline Stenberg 1 and Terhikki Manninen 2 1

Lisätiedot

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta

Lisätiedot

Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa

Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa Miina Rautiainen Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Image: Jacques Descloitres, NASA/GSFC Metsätieteen päivä, 12.11.2014 Kaukokartoitus luonnontieteellisenä

Lisätiedot

Biomassatulkinta LiDARilta

Biomassatulkinta LiDARilta Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse)

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse) GPS-järjestelmästä ja kaukokartoituksesta Kertausta GPS-järjestelmästä GPS:n käyttämät koordinaatistot Sisäisesti GPS-järjestelmä käyttää WGS84-pallokoordinaatistoa Koordinaatit voidaan projisoida lennossa

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Gradu UASI-hankkeesta

Gradu UASI-hankkeesta Maatalouden tarpeet Metsätalouden tarpeet Kasvitaudit ja rikkataudit Heikki Jyväskylän yliopisto 8.3.2011 Maatalouden tarpeet Metsätalouden tarpeet Kasvitaudit ja rikkataudit 1 Johdanto ja motivointi Maatalouden

Lisätiedot

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu METLA Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) LocalMELA

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Latuviitan Landsat-mosaiikki Itämeren alueelta

Latuviitan Landsat-mosaiikki Itämeren alueelta Latuviitan Landsat-mosaiikki Itämeren alueelta Summary: A public domain 7 band thematic Landsat mosaic which covers the whole Baltic Sea area. Combined from 159 full Landsat 7 ETM+ scenes from year 1999-2002.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

Ontologiakirjasto ONKI-Paikka

Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Tomi Kauppinen, Robin Lindroos, Riikka Henriksson, Eero Hyvönen Semantic Computing Research Group (SeCo) and University of Helsinki and Helsinki University of Technology (TKK)

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

TEA henkilökohtaiset suunnistusmestaruuskilpailut 2005 Olari 6.9.2005 Miehet H21

TEA henkilökohtaiset suunnistusmestaruuskilpailut 2005 Olari 6.9.2005 Miehet H21 H21 1 Esa Karjalainen TietoEnator 38.29 2 Vesa Virkki Ericsson 41.03 3 Jussi Rämö Ericsson 43.26 4 Mikko Nurmimäki Ericsson 48.57 5 Tero Jantunen Ericsson 59.12 6 Jussi Lehto Fortum 60.49 7 Risto Salmela

Lisätiedot

Luento 1: Fotogrammetria? Opintojakson sisältö ja tavoitteet.

Luento 1: Fotogrammetria? Opintojakson sisältö ja tavoitteet. Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 17.1.2003) (Päivitys: Katri Koistinen, 3.2.2004) Luento 1: Fotogrammetria? Opintojakson

Lisätiedot

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 Myl 1 Antero Kotijärvi KuLs Myl 17:23,0 2 Jarkko Koponen Epäsuunta Myl 17:24,0 M-cupissa 3 Lauri Pohjola Epäsuunta Myl 18:38,0 4 Marko Tölli Epäsuunta Myl 18:38,0 5 Toni

Lisätiedot

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatietoaineistot - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Maanmittauslaitoksen aineistoja PerusCD rasterimuotoinen (2 x 2 m) peruskartta-aineisto Maanmittauslaitoksen näyteaineistoa,

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry)

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) -luennot: --ti 12-14 M5, to 12-14 M5 --Henrik Haggrén (HH), Petteri Pöntinen (PP) 1. Johdanto ja teoreettisia perusteita I,

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen

Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen 18.9. 2014 Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Aiheet Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yhteisten vesialueiden

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset

Lisätiedot

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu satelliittikuvissa Mistä on kyse? Rami Rautkorpi 25.1.2006 25.1.2006 Pilvien luokittelu satelliittikuvissa 2 Sisältö Satelliittikartoitus Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu Ensimmäinen

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

Varastoalan tutkintotoimikunnan hyväksymät tutkintosuoritusten arvioijat ja heidän yhteystietonsa aakkosjärjestyksessä:

Varastoalan tutkintotoimikunnan hyväksymät tutkintosuoritusten arvioijat ja heidän yhteystietonsa aakkosjärjestyksessä: Päivitetty 16.04.2015 1 Varastoalan tutkintotoimikunnan hyväksymät tutkintosuoritusten arvioijat ja heidän yhteystietonsa aakkosjärjestyksessä: logistiikan perustutkinto (varastonhoitaja) varastoalan ammattitutkinto

Lisätiedot

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 1 Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Forssan vesihuoltoliikelaitos 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 5 Inventointi ja kartoitus...

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Siikajoki 2015. Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys

Siikajoki 2015. Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys Siikajoki 2015 Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys Raportti on lisäys Isonnevan-Vartiojan tuulipuistojen inventointiraportille Jaana Itäpalo 28.1.2013. Hans-Peter Schulz 24.6.2015 KESKI-POHJANMAAN

Lisätiedot

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Metsämaiseman herkkyysluokitus Kainuun ja Kuusamon vaaramaan alueella Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Maisema, virkistyskäyttö

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

Tulokset viesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti

Tulokset viesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti Kauhajoella 22.3.2015 T U L O K S E T Kauhajoen Karhu *Kilpailun sarjat: *M150 ; M1501 ; M1502 ; M1503 ; M151 ; M1511 ;

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata

Lisätiedot

YRITTÄJIEN SM-GOLF Lakeside Golfin Järvenranta-kentällä 3.9.2010

YRITTÄJIEN SM-GOLF Lakeside Golfin Järvenranta-kentällä 3.9.2010 YRITTÄJIEN SM-GOLF in Järvenranta-kentällä 3.9.2010 JOUKKUEKILPAILU 1) Satakunnan Yrittäjät I 92 Kallioinen Tapio 29 Koivisto Keijo 28 Marttila Sari 35 2) Kymen Yrittäjät 90 Lavonen Esa 32 Nyholm Kirsi

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

Lihavalmistealan ehdokkaat

Lihavalmistealan ehdokkaat Lihavalmistealan ehdokkaat Aki Ahonlinna logistiikkatyöntekijä, osaston varaluottamusmies, Jukka Alanko laitosmies, pääluottamusmies, Honkajoki Oy, Honkajoki Jari Eronen työsuojeluvaltuutettu, Jussi Granlund

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2004. Koonnut Ulla Pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2004. Koonnut Ulla Pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2004 Koonnut Ulla Pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA SISÄLLYSLUETTELO KATSAUKSEN LÄHDEAINEISTO... 2 1 OPETUS- JA

Lisätiedot

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020 Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Stefan Borgman, pj Mauri Nousiainen Mikael Rosenberg Samuli Hujo Antero Lehti Erkki Penkari Markus Niemelä Kimmo

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3. Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön

Lisätiedot

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 TALVEN 2015 TULOKSIA 1. Kerhon omat kilpailut Sarjakilpailut: Miehet: 1. Tomi Ojanperä 56 pistettä 2. Arto Männistö 50 pistettä 3. Mikko Väänänen 49 pistettä Naiset:

Lisätiedot

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9. Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.2014 Nimi Helanterä Antero Laine Jukka Nuuttila Marja-Leena

Lisätiedot

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36 RIDE CYCLE STORE CUP 2012 Tulokset 10/10 osakilpailun jälkeen, sarjoissa N/M10-14 ja joukkuekilpailussa 9/9 osakilpailun jälkeen Pisteet määräytyvät seuraavasti: 20, 16, 14, 12, 10, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2,

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Selvitettiin numeeristen ilmakuva-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä. Tuukka

Lisätiedot

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Copernicus User Forum Workshop 20.10.2014 SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Anna Hedenborg Geowise Oy Tausta Suomalaisen avaruustoiminnan arviointi: Vaikuttavuutta sovelluksista (Tekes,

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset

Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset Sivu 1 / 6 Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset 100m juoksu M30 +0,5m/s 1) Sami Koivunen Noormarkun Nopsa 12,21 +0,5m/s 1) Juho-Pekka Karjalainen Kunto-Pirkat 11,91 2) Aku Kallio Kosken Kaiku

Lisätiedot

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Isojoki ja Kristiinankaupunki MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 1.11.2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen

Lisätiedot

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA Jyrki Kangas, UPM Metsä & Annika Kangas, Helsingin yliopisto Alustus FORS-seminaarissa 'Operaatiotutkimus metsäsektorilla' 24.5.2006 Helsinki Tyypillisimmät OR-tehtävät

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

SVA:n MESTARUUSKILPAILUT, 300m

SVA:n MESTARUUSKILPAILUT, 300m HOLLOLA, HÄLVÄLÄ 22. - 23.05.2015 10:51:05 300m Kivääri 30 ls, makuu, sarja N45 1. Hanna-Kaisa Nieminen LeA 94 98 97 289 300m Kivääri 30 ls, makuu, sarja M45 1. Tero Lahti HAS 99 97 97 293 300m Kivääri

Lisätiedot

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa ProGIS ry kevätseminaari 19.4.2012 Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin ylopisto tuuli.toivonen@helsinki.fi Suomessa lukioita ~ 450 Geoinformatiikkaa

Lisätiedot

VIIDEN PELAAJAN LOHKO

VIIDEN PELAAJAN LOHKO Kim Viljanen (1) Peli 1 11:10 Kim Viljanen (1) - Teemu Kaltti Janne Tilus - Teemu Kaltti Peli 2 11:50 Ville Salo - Juuso Raittila Kim Viljanen (1) - Ville Salo Peli 3 12:30 Janne Tilus - Teemu Kaltti Juuso

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin Laserkeilausaineiston hyödynt dyntäminen Finavian tarpeisiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausseminaari 10.10.2008 Finavia / Jussi Kivelä ICAO:n asettamat vaatimukset Kansainvälisen Siviili-ilmailujärjestö

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

Metsätieto ja sähköiset palvelut

Metsätieto ja sähköiset palvelut Metsätieto ja sähköiset palvelut Niina Riissanen 1 Metsätieto ja sähköiset palvelu Biotalous ja puhtaat ratkaisut Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Toimenpide 1: Lisätään puun tarjontaa

Lisätiedot

Varastoalan tutkintotoimikunnan hyväksymät tutkintosuoritusten arvioijat ja heidän yhteystietonsa aakkosjärjestyksessä:

Varastoalan tutkintotoimikunnan hyväksymät tutkintosuoritusten arvioijat ja heidän yhteystietonsa aakkosjärjestyksessä: Päivitetty 13.02.2015 1 Varastoalan tutkintotoimikunnan hyväksymät tutkintosuoritusten arvioijat ja heidän yhteystietonsa aakkosjärjestyksessä: logistiikan perustutkinto (varastonhoitaja) varastoalan ammattitutkinto

Lisätiedot

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Pirkko Kauppila, Jenni Attila, Sari Mitikka, Juhani Kettunen, Kari Kallio ja Seppo Kaitala Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 10.-11.4.2013

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN JOHTOA ERI AIKAKAUSINA 1

HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN JOHTOA ERI AIKAKAUSINA 1 HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN JOHTOA ERI AIKAKAUSINA 1 HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN JOHTOA 1.8.1965-31.7.1966 Teatterinjohtaja Sakari Puurunen Apulaisjohtaja Matti Aro Koulutusohjaaja Wilho Ilmari Ohjaaja

Lisätiedot

JUNNUKIEPIN, KUNTOKIEPIN JA JYVÄSKIEPIN LUISTELU 8.3.2014

JUNNUKIEPIN, KUNTOKIEPIN JA JYVÄSKIEPIN LUISTELU 8.3.2014 JUNNUKIEPIN, KUNTOKIEPIN JA JYVÄSKIEPIN LUISTELU 8.3.2014 JUNNUKIEPPI 1 km 1 Pinja Kilpeläinen KENSU T 13 Erä 0 2:20 1 Sakari Hynynen HH 2000 P 13 Erä 0 2:45 2 Eemeli Kanervo Mixathlon P 13 Erä 0 2:46

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus MATINE:n Tutkimusseminaari, 18.11.2015 Helsinki Sanna Kaasalainen, Olli Nevalainen, Teemu Hakala Paikkatietokeskus Sisällys Taustaa Multispektraaliset

Lisätiedot

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Luento 8 Kartoitussovellukset Petri Rönnholm/Henrik Haggrén Mitä fotogrammetrisella kartoituksella tuotetaan? 3D koordinaatteja kohteesta Maaston korkeusmalli Topograafiset

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

SM-Morri 2013 Ruokolahti Nuoret 12

SM-Morri 2013 Ruokolahti Nuoret 12 SM-Morri 2013 Ruokolahti Nuoret 12 1. Salla Hovatov Ruokolahden Urheilukalastajat 40g/2 837g/1 3 2. Roni Kuusela Kuusankosken Kalastusseura 213g/1 381g/2 3 Nuoret 15 1. Asa Palhomaa Vapa Varkaus 1 1040g/2

Lisätiedot

Valittu Vertausluku nro

Valittu Vertausluku nro Valitut ja varamiehet vertausluvuittain Sivu 1 Valittu Järj Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku nimi 1. 117 Kääriäinen, Seppo KESK 608 3506,000 VTT, kansanedustaja 2. 31 Eestilä, Markku KOK 276 1770,000 kansanedustaja,

Lisätiedot

Leena Valkeeniemi-Tasanen. terveydenhoitaja Tampere. Marika Tasanen väyläsuunnittelija Tampere. Matti Hirvonen järjestelmäsuunnittelija Tampere

Leena Valkeeniemi-Tasanen. terveydenhoitaja Tampere. Marika Tasanen väyläsuunnittelija Tampere. Matti Hirvonen järjestelmäsuunnittelija Tampere 112 113 114 115 A Timo Malmi FL, kirjailija Leena Valkeeniemi-Tasanen terveydenhoitaja Mauri Poussa toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja Pirjo Kokkonen kotitalousteknikko 116 117 118 119 120 Ilkka Nikander,

Lisätiedot

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-,

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-, Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Tieteen tori Mikko Vastaranta, Eija Honkavaara, Ninni Saarinen, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Tuuli- ja lumituhojen kartoitus ja mallinnus useampiaikaisten kaukokartoituspintamallien

Lisätiedot

TIETOPAKETTI KAUKOKARTOITUKSESTA 1

TIETOPAKETTI KAUKOKARTOITUKSESTA 1 TIETOPAKETTI KAUKOKARTOITUKSESTA Tähän tietopakettiin on kerätty perustietoa kaukokartoituksesta ja siitä miten satelliittikuvia hyödynnetään. Paketin pohjana on käytetty Kaukokartoituksen perusteet luentomonistetta

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

Päivitetty 06.11.2014 1

Päivitetty 06.11.2014 1 Päivitetty 06.11.2014 1 Varastoalan tutkintotoimikunnan hyväksymät tutkintosuoritusten arvioijat ja heidän yhteystietonsa aakkosjärjestyksessä: logistiikan perustutkinto (varastonhoitaja) ja varastoalan

Lisätiedot