Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa 1975 1995"

Transkriptio

1 Maanmittaus 86:1 (2011) 39 Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa Jussi Paavilainen Tiivistelmä. Maanmittaushallituksen ilmakuvatoimistossa hankittiin satelliittikuvia valokuvamuodossa jo1970-luvun puolivälissä itselle ja myös muille toiminta vakiintui, kun Maanmittaushallitus teki sopimuksen kuvien välityksestä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Earthnet-organisaation kanssa ja ryhtyi hankkimaan satelliittikuvadataa Suomen käyttäjille. Sopimuksen kautta Maanmittaushallitus toimi vuosikaudet Suomen kansallisena yhteyspisteenä (NPOC) Euroopan avaruusjärjestöön. Ajan myötä toiminta laajennettiin kaikkien kaupallisten toimijoiden aineistoihin. Vuonna 1984 hankittiin varsin tehokas moderni laitteisto digitaaliseen kuvankäsittelyyn ja sen avulla tarjottiin Suomen käyttäjille monipuolisia prosessointipalveluja. Usean organisaation yhteistyönä tuotettiin satelliittikuvatulkinnalla maankäyttö- ja puustotulkinta, joka valmistui koko maasta v ja oli ensimmäinen digitaalisella tulkinnalla valmistettu kansallinen tuote Euroopassa. 1 Kuvanvälitystoiminnan kehitys Ensimmäinen luonnonvarojen tutkimiseen tarkoitettu satelliitti Landsat 1 lähetettiin vuonna 1972 ja seuraavana vuonna Suomessa VTT:n maankäytön laboratorio käynnisti laajan tutkimuksen satelliittikuvien käytöstä. Tutkimus tehtiin Einari Kilpelän toimesta ja oli nimeltään Automaattinen kuvioerottelu ja tulkinta. (Kilpelä 1974.) Alkuvuosina toiminta satelliittikuvien parissa keskittyi VTT:n maankäytön laboratorioon kuvien hankintaa ja välitystä myöten luvun puolivälissä myös Maanmittaushallitus alkoi hankkia satelliittikuvia omiin tarpeisiinsa valokuvamuodossa ja jossain määrin välittää niitä muillekin käyttäjille. Kuvien käytön lisääntyessä käynnistyi keskustelu siitä minkä laitoksen toimintaan kuvien välitys ja käsittely tulisi keskittää. Varsin yksimielisesti pidettiin sopivimpana paikkana Maanmittaushallituksen ilmakuvatoimistoa (mm. asiakaspalvelun ja valokuvalaboratorion vuoksi). Kartastoasiain neuvottelukunta käsitteli asiaa ja kannanotossaan esitti työnjakoa siten, että VTT hoitaa tutkimuksen ja Maanmittaushallitus tuotannon. Maanmittaushallituksen runkomittausosaston päällikkö Matti Jaakkola neuvotteli sopimuksen Euroopan avaruusjärjestön (ESA) alaisen Earthnet Programme Office -organisaation kanssa (EPO) ja solmi sopimuksen satelliittiku

2 40 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa vien välittämisestä Suomeen. Toiminta sijoitettiin ilmakuvatoimistoon ja sitä nimitettiin vetämään Jussi Paavilainen osapäivätoimisesti. Maanmittaushallituksesta tuli Euroopan avaruusjärjestön kansallinen jakelupiste National Point of Contact (NPOC) toimien näin vuosikaudet Suomen virallisena yhteytenä Euroopan avaruusjärjestöön. Earthnet-verkosto välitti dataa satelliiteista Landsat 1, Nimbus 7, HCMM, NOAA. Landsat-kuvat tulivat alkuun ESA:n Fucinon asemalta Euroopan osalta ja muualta maailmasta USA:n EROS data centerin kautta. Kuvien hankintaa, välitystä ja arkistointia ryhtyi hoitamaan Anne Löfgren, myöhemmin Leskinen, ilmakuvatoimiston asiakaspalvelussa muun työn ohella. VTT oli hankkinut ensimmäisen laitteiston digitaalisten kuvien käsittelyyn ja kehitti kuvankäsittelyä projekteissaan. Suomen muut käyttäjät halusivat filmejä ja niiden prosessointiin ilmakuvatoimisto rakensi rutiinit mm. satelliittikuvan optiseen oikaisuun ortoprojektorilla. Samoin kuvien arkistointi järjestettiin ilmakuvatoimistoon. Kuvatarjonta lisääntyi ja erotuskyky parani, kun Landsat 4 lähetettiin vuonna 1982 ja Landsat 5 vuonna Niissä oli entisenlaisen MSS-keilaimen lisäksi 7-kanavainen Thematic Mapper -keilain (TM), jossa erotuskyky oli jo 30 m maastossa. Sen myötä kuvien käyttö alkoi lisääntyä oleellisesti. Huhtikuussa 1984 Maanmittaushallituksen ilmakuvatoimistoon perustettiin kaukokartoitusryhmä. Siinä työskenteli kokopäivätoimisesti kaksi maanmittausinsinööriä: Jussi Paavilainen ja Tapio Tuomisto. Syyskuussa 1984 palkattiin operaattori Eija Forsvik laitteistojen käyttötehtäviin. (Kuva 1.) Kaukokartoitusryhmän tehtävänä oli hankkia ja välittää satelliittikuva-aineistoa, pitää yllä satelliittikuva-arkistoa, esikäsitellä kuvia käyttäjien tarpeiden mukaisesti, prosessoida ja tulostaa kuvia sekä tehdä numeerista tulkintaa, seurata alan kehitystä ja tiedottaa siitä käyttäjille, markkinoida kaukokartoitus- ja kuvankäsittelypalveluja, välittää tutkimuspyyntöjä alan tutkimuslaitoksille ja ottaa selvää käyttäjien tarpeista ja selvittää kaukokartoituksen mahdollisuudet ratkaisumallina. Maanmittauslaitos valmisteli samaan aikaan digitaalisten kuvien käsittelylaitteiston hankkimista ja siitä tehtiin esitys valtion budjettiin. Siihen aikaan tietokoneiden hankinta valtiolle oli tarkasti säännelty valtiovarainministeriön järjestelyosaston toimesta. Syksyllä 1984 hankittiin digitaalisen aineiston käsittelyyn laitteisto, joka käsitti Vax 11/750 -tietokoneen, Comtal-kuvankäsittelytyöaseman, ja Optronics rumpuskannerin/tulostimen. Ohjelmistoksi hankittiin yhdessä VTT:n kanssa SLIP/Disimp-kaukokartoitusohjelmisto Australiasta. Ohjelmistojen vertailun ja hankintaesityksen valmisteli Esa Franssila VTT:stä. Maanmittauslaitoksesta hankinnan valmistelun ja laitteiston käynnistyksen teki Tapio Tuomisto. Vax-tietokone oli Maanmittaushallituksen ensimmäinen Vax ja lupa hankintaan saatiin nimenomaan prosessinohjauskoneeksi. Hankinta oli siihen aikaan varsin suuri arvoltaan noin 2,5 miljoonaa markkaa ja sen teki mahdolliseksi Maanmittaushallituksen perusteellinen esitys, mutta myös koko Suomen käyttäjäkunnan tuki. Laitteistoa oli tarkoitus tarjota tuotannolliseen käyttöön kaikkien

3 Maanmittaus 86:1 (2011) 41 Kuva 1. Ilmakuvatoimiston kaukokartoitusryhmän henkilökunta noin vuonna 1985, vasemmalta Aaro Mikkola, Eija Forsvik, Regina Kankaanpää, Jussi Paavilainen, Tapio Tuomisto käyttäjien sovelluksiin. Lisäksi VTT teki edelleen tutkimus- ja kehitystyötä eri käyttäjien tarpeisiin. Sovellukset oli helppo ottaa tuotantoon, kun kummallakin oli käytössään sama ohjelmisto. Kuvien erotuskyky ja laatu parani edelleen, kun Ranskan avaruushallinto (CNES) lähetti avaruuteen SPOT-satelliitin vuonna Siihen osallistuivat pienellä osuudella myös Ruotsi ja Belgia. Datan vastaanottoa ja välitystä varten ranskalaiset perustivat Spot Image -yhtiön. SPOT-satelliitin oli alun perin tarkoitus päästä matkaan vuonna Jo vuonna 1982 Matti Jaakkola ja Jussi Paavilainen Maanmittaushallituksesta kävivät Toulousessa neuvottelemassa välityssopimuksesta. Esisopimus tehtiin 1983 ja varsinainen sopimus allekirjoitettiin vuoden 1984 alussa. SPOT-satelliitin laukaisun viivästyttyä ruotsalaisten rooli selkiytyi ja Kiirunan Esrange-asema valmistautui vastaanottamaan dataa. Kiirunan asema sai oikeuden välittää siellä vastaanotetun datan. Tästä johtuen ranskalaiset pyysivät Maanmittaushallitusta tekemään lopullisen sopimuksen datan välityksestä Kiirunassa sijaitsevan Satellitbildin kanssa Satellitbild rakensi sittemmin oman välitysorganisaation pohjoismaihin ja muuhun Pohjois-Eurooppaan. Vuonna 1983 järjestettiin Maanmittaushallituksessa SPOT-kuvia käsittelevä tiedotustilaisuus. Tämän lisäksi Maanmittaushallituksella oli yhteyksiä myös muualla si

4 42 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa jaitseviin satelliittikuvien vastaanottoasemiin ja näin ollen kuvien välitys kattoi jo koko maailman monenlaisten satelliittikuvien osalta. Euroopan avaruusjärjestö ESA siirsi datan välityksen Eurimage-nimiselle yhtiölle vuonna Eurimagen omistivat alkuvaiheessa Telespazzio Italiasta, DFVLR Saksasta, Spot Image Ranskasta, Satellitbild Ruotsista ja Hunting Englannista. Ne kaikki omistivat yhtä suuren osuuden yhtiöstä, mutta konsortiumia johti Hunting. Maanmittaushallitus solmi kuvanvälityssopimuksen Eurimagen kanssa Suomen alueen kuvat prosessoitiin Kiirunan vastaanottoasemalla. Laskutuksen teki Eurimage Roomasta. USA:ssa ulkoistettiin satelliittidatan välitys Eosat-yhtiölle vuonna 1984 ja Maanmittaushallitus oli myös sen jälleenmyyjä. Näiden operaatioiden seurauksena datan välitys oli pitkälti kaupallistunut maailmassa ja Maanmittaushallitus toimi kaikkien neljän tukkumyyjän välittäjänä. Maanmittaushallituksen tarkoituksena oli toimia asiantuntijana loppukäyttäjiä palvellen ja löytää parhaat tavat, jotta käyttäjä saisi tarkoitukseensa parhaiten sopivan datan. Tätä periaatetta toteutettiin myös myöhemmin uusien toimijoiden tullessa markkinoille. 2 Kuvankäsittelyjärjestelmän kehitys Digitaalisen kuva-aineiston käsittelyyn alettiin Maanmittauslaitoksessa perehtyä jo vuonna 1981 monikanavaisen lentokonekeilaimen hankinnan valmistelussa. Keilain jäi hankkimatta, mutta kuvankäsittelyyn perehdyttiin tästä eteenpäin sekä teoriassa että käytännössä. Käytännön kuvankäsittely tehtiin VTT:n laitteistolla ja ohjelmistoilla, joita olivat Nova-pientietokoneympäristö sekä VTT:n suurtietokoneympäristö. Oppi-isänä näissä kuvankäsittelyn alkuvaiheissa oli Esa Franssila VTT:ltä, jonka kehittämällä SADIE-ohjelmistolla voitiin käsitellä jo kokonaisia Landsat MSS -kuvia. Oman kuvankäsittelyjärjestelmän hankinta käynnistyi vuonna Siihen aikaan tehokkaaseen kuvankäsittelyyn kykenevä laitteisto saatettiin rakentaa vain keskustietokoneen ympärille liittämällä siihen kuvanäyttölaite ja tarvittavat oheislaitteet. Keskustietokoneina olivat vaihtoehtoina VAX 11/750, Prime 550, Eclipse MV/400 ja Perkin-Elmer 3230, joihin kaikkiin oli saatavana ainakin jonkinlaisia kuvankäsittelyohjelmistoja. Vertailussa voittajaksi tuli VMS-käyttöjärjestelmällä varustettu VAX 11/750 -tietokone, jonka hinta oheislaitteineen oli noin 1,2 miljoonaa markkaa. Oheislaitteina olivat rivikirjoitin, magneettinauha-asema ja 4 kpl päätelaitteita. Keskusmuistia koneessa oli hankintahetkellä peräti 3 megatavua ja levytilaa 456 megatavua. (Kuva 2.) Korkealaatuisten värikuvien tulostamiseen oli siihen aikaan saatavilla vain filmitulostimia, joista rumputulostimet olivat yleisimpiä. Englannissa teetettyjen koetulostusten jälkeen päädyttiin hankkimaan amerikkalainen Optronics C-4500 yhdistetty filmitulostin ja skanneri. Sillä voitiin tulostaa väri- tai mustavalkofilmejä, joiden maksimikoko oli cm. Laite oli rumputulostin eli filmi kiinnitettiin tulostusta varten pyörivälle rummulle. Filmitulostuksessa pienin käytettävissä oleva pikselikoko oli 12,5 μm. Tulostetusta filmistä voitiin tehdä sitten suu

5 Maanmittaus 86:1 (2011) 43 rennoksia perinteisellä valokuvien suurennosmenetelmällä. Laitteessa oli myös skannausosa, jolla voitiin skannata tiedostoon sekä läpinäkyvä että läpinäkymätön originaalikuva. Laitetta ohjaamaan ostettiin Valtion Tietokonekeskukselta käytetty PDP 11/34 -tietokone, jossa oli keskusmuistia 64 kilotavua ja levymuistia 4 megatavua sekä magneettinauha-asema. Tulostettava kuvatiedosto siirrettiin suoraan magneettinauha-asemalta kuvalinja kerrallaan filmitulostimelle, jossa se valotettiin filmille. Laitetta ohjattiin PDP-ohjaustietokoneella käytettävällä ODITS- 11-ohjelmistolla. Filmitulostimen ja sen ohjaustietokoneen hinta oli hieman yli miljoona markkaa. Kuvanäyttölaitteeksi hankittiin kotimaasta hieman käytetty Comtal Vision One/20 -kuvanäyttölaite. Siinä oli kolme pikseliä käsittävää värimuistia (R, G ja B) sekä yksi pikselin graafinen muisti. Kuvamuistien syvyys oli 8 bittiä, joten kolmella kuvamuistilla päästiin luonnollisen värijärjestelmän mukaiseen 16,7 miljoonaan väriin. Laitteessa oli kuvamonitori, jolla kuvamuistien sisältämä kuva näytettiin. Laitteessa oli oma yksinkertainen käyttöjärjestelmänsä, jolla voitiin suorittaa joitakin toimintoja, mutta yleensä laitetta ohjattiin VAX-tietokoneen ohjelman kautta. Laitteessa oli näppäimistö, rullapallo ja kynällä varustettu datatabletti. Varsinaiseksi kuvankäsittelyohjelmistoksi VAX 11/750 -tietokoneeseen han kittiin SLIP/DISIMP, jonka oli kehittänyt Australian valtion tutkimuslaitos CSIRO. Ohjelmisto sisälsi interaktiivisesti käynnistettäviä ja ohjattavia kuvankäsittelyohjelmia kuvien lukemiseen, esikäsittelyyn, korjauksiin ja varsinaiseen käsittelyyn. Ohjelma oli laadittu erityisesti satelliittikuvien käsittelyyn. Ohjelmistossa oli myös interaktiivinen osa kuvien näyttämisen Comtal-kuvanäyttölaitteella. Koko kuvankäsittelylaitteiston hinnaksi ohjelmistoineen tuli kaiken kaikkiaan noin 3 miljoonaa markkaa. Kuva 2. Kuvankäsittelyjärjestelmän laitekaavio laitteiston alkuvaiheissa vuonna Varmistuksia ja uusimpien satelliittikuvanauhoja varten on alkuperäistä kokoonpanoa täydennetty 6250 bpi:n nauha-asemalla.

6 44 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa Edellä hankittua laitteistoa täydennettiin pikkuhiljaa. VAX 11/750 -tietokoneen keskusmuistia kasvatettiin 5 megatavuun ja levytilaa 2 gigatavuun ja lisää magneettinauha-asemia ja päätteitä hankittiin. Toiseksi kuvanäyttölaitteeksi hankittiin kotimainen Salora VPT-64, jolla voitiin katsoa mustavalkoista kuvaa. DISIMP-ohjelmisto tuki myös sitä, joten sen avulla voitiin tehdä esim. satelliittikuvien oikaisun tukipistemittauksia yms. sellaisia interaktiivisia toimenpiteitä, joissa mustavalkoinen kuva oli riittävä. Satelliittikuvien käytön laajentumisen myötä alkoi kuitenkin kuvankäsittelyjärjestelmän kapasiteetti loppua monessa suhteessa. Niinpä syksyllä 1988 hankittiin laitteistoa täydentämään Apollo DN 4500 (myöh. HP Apollo) -työasema, johon hankittiin myös suoraan työaseman sisälle asennettava VISTA-kuvamuisti, jonka sisältämä kuva näytettiin omalla lisämonitorillaan. Tämä Apollo DN työasema oli samalla myös ensimmäinen Maanmittauslaitokseen hankittu UNIX-käyttöjärjestelmän sisältävä tietokone. Kuvankäsittelyohjelmistona käytettiin edelleen tuttua DISIMP-ohjelmistoa, josta CSIRO oli tehnyt UNIX-version. (Kuva 3.) Samoihin aikoihin hankittiin myös ensimmäinen mikrotietokone (raahattava Toshiba T5200/100), jossa oli mahdollista käyttää ensimmäisiä mikropohjaisia kuvankäsittelyohjelmia (mm VGA-Erdas). VAX-tietokone, Apollo-työasema ja mikrotietokone saatiin liitettyä toisiinsa Ethernet-verkon välityksellä. Apollo-työasema osoittautui varsin käyttökelpoiseksi ja sen uudempia malleja hankittiinkin lisää niin, että vuonna 1991 niitä oli jo yhteensä kuusi kpl, joista Kuva 3. Laitteisto vuonna 1989

7 Maanmittaus 86:1 (2011) 45 Kuva 4. Laitekaavio vuoden 1991 alkupuolella

8 46 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa kolme oli varustettu VISTA-kuvamuistilla. Apollo-koneiden lisäpiirteinä oli edistyksellinen verkkokäyttöjärjestelmä (Domain/Os), jossa koneet näkivät toistensa levyt suoraan. Apollo-työasemiin hankittiin useita uudelleenkirjoitettavia optisia levyjä käyttäviä vaihtolevyasemia, joiden avulla koneiden levytilan käytön järjestely eri käyttäjien kesken helpottui huomattavasti. Vuoden 1991 keväällä VAX 11/750 -tietokoneen ja Comtal-kuvanäyttölaitteen käytöstä luovuttiin, ja kuvanäyttöä tarvitseva kuvankäsittely siirtyi siten pelkästään UNIX-ympäristöön. Mikrotietokoneympäristö ei vielä tuolloin ollut tarpeeksi tehokas tuotannollisiin töihin. VAX 11/750 -tietokoneesta luopumisen myötä jouduttiin satelliittikuvat, jotka tähän aikaan saatiin vielä magneettinauhoilla, lukemaan Maanmittauslaitoksen keskustietokoneena toimivalla VAX tietokoneella, jolla käytettiin edelleen myös DISIMP-ohjelman VMS-versiota. (Kuva 4.) Vuonna 1991 Optronics filmitulostin liitettiin mikrotietokoneeseen, joka oli liitetty tietoverkkoon. Näin tulostukset voitiin tehdä suoraan levytiedostosta hitaan magneettinauhan asemasta. Samalla voitiin luopua vanhasta filmitulostimen PDP-ohjaustietokoneesta, joka alkoi olla käytettävyydeltään jo epäluotettava. 3 Sovellukset Tärkein oma kehittämiskohde oli pienikaavaisten karttojen valmistus ja ajantasaistus. Sitä varten tehtiin runsaasti koetöitä yhdessä VTT:n ja Topografikunnan kanssa prosessoimalla kuvat kulloisenkin tavoitteen mukaisesti ja sen jälkeen analysoimalla onnistuminen maastossa. Kartografiselta osastolta näihin projekteihin osallistuivat Jaakko Peltola ja Raimo Lahtinen. Satelliittikuvien huono erotuskyky alkuvuosina rajoitti niiden käyttöä tuotannolliseen toimintaan, mutta niidenkin avulla voitiin kehittää menetelmiä valmistauduttaessa tulevien tarkkojen satelliittikuvien käyttöön. 3.1 Kuvamosaiikit Ensimmäinen MSS-mosaiikki Suomen alueesta tehtiin ilmakuvatoimistossa valokuvamuodossa perinteisten valokuvayhdelmien valmistustekniikalla. Se oli lähinnä harjoitustyö ja sitä käytettiin joidenkin temaattisten esitysten pohjakuvana. Myöhemmin MSS-mosaiikki tehtiin myös digitaalisena. Mosaiikin MSS-kuvat oikaistiin 100 metrin pikselikokoon, jokaisen kuvan yhteisten alueiden histogrammeja verrattiin keskenään ja skaalattiin sävyiltään toisiinsa sopiviksi. 3.2 Kuvatulostukset Sitä mukaa kun Landsat TM -kuvia hankittiin Suomeen, ne tulostettiin myös värifilmille kansallista satelliittikuva-arkistoa varten. Kuvien sävyjen säätö tehtiin Comtal Vison One/20 -työasemalla, skaalatut kuvatiedostot tallennettiin VAXtietokoneelta magneettinauhalle. Magneettinauha luettiin PDP-tietokoneen kautta Optronics-tulostimella väri- tai mustavalkofilmille.

9 Maanmittaus 86:1 (2011) Maankäyttö- ja puustotulkinta Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT ja Vesihallitus (myöh. Suomen ympäristökeskus) kehittivät v menetelmän jokien valuma-alueiden ominaisuuksien inventointiin satelliittikuvien avulla. Eräät valuma-alueiden ominaisuudet kuten maankäyttö, peitteisyys ja maaston kaltevuussuhteet vaikuttavat valuma-alueelta kulkeutuvan veden määrään ja laatuun. Satelliittikuvatulkinta valuma-alueiden inventointia varten aloitettiin Saman vuoden syksyllä useat muut organisaatiot, mm. Posti- ja Telelaitos, Ympäristöministeriö ja Tilastokeskus, joilla kullakin oli omat erityiset käyttötarpeensa luokitusaineistoille kiinnostuivat hankkeesta ja tulivat siihen mukaan, mikä johti ns. Maankäyttö- ja puustotulkinta-aineiston (myös: GRAND SLAM tai MAPUTU ) tuotannon laajamittaiseen aloittamiseen. Tuotannosta vastaavaksi organisaatioksi tuli vuoden 1988 alusta Maanmittaushallitus (myöh. Maanmittauslaitos) ja rasteriaineiston ensimmäinen, koko maan kattava versio, valmistui v (päivitykset 1994 ja 1997). Prosessin rakensi ja aineiston ensimmäisen version tuotannon aloitti metsänhoitaja Aaro Mikkola ja hänen siirryttyään syksyllä 1988 Maanmittauslaitoksessa toisiin tehtäviin tuotannon vei loppuun metsänhoitaja Antti Vertanen. Valmiita digitaalisia kartta-aineistoja ei satelliittikuvien lisäksi tuolloin ollut kovinkaan montaa olemassa. Lähinnä käytettiin 1: topografisen kartta-aineiston kohteita ja 1: ja osin GT-kartan skannattua suomaskia. Pilvialueiden poistamisen jälkeen satelliittikuvilta tulkittiin vedet sekä paljaat maat, jotka Kuva 5. Maankäyttö- ja puustotulkinnan julkistamistilaisuus v. 1991

10 48 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa olivat varmimmin tunnistettavissa. Puustoluokat tulkittiin Landsat TM -satelliittikuvien avulla. Maankäyttö- ja puustotulkinta valmistui vuonna 1991 ja se oli ensimmäinen numeerisella tulkinnalla valmistettu koko maan kattava tuote Euroopassa. Maastotukialueet kerättiin ensimmäisessä vaiheessa pääsääntöisesti itse. Jonkin verran maastotietoa saatiin alkuvaiheessa myös vesi- ja ympäristöpiireiltä. Tämä oli merkittävä työvaihe, koska tulkittavia luokkia oli paljon ja tukialueita tarvittiin kaikista luokista ja periaatteessa kaikkien tulkittavien kuvien alueelta. (Kuva 5.) Toinen tulkintakierros aloitettiin vanhimmista vuoden 1987 kuvista ja prosessissa otettiin käyttöön myös peltomaski. Toinen kierros pyrittiin toteuttamaan vuosien kuvilla. Maanmittauslaitoksen Kaukokartoitus- ja teemakartat -yksikön organisaatiomuutoksista johtuen tuotantovastuu siirtyi Soili Karppiselle Tapio Siltalan vetämään tietovarastot- ja tuotantoryhmään. Vuodesta 1994 siirryttiin käyttämään valmiiksi tulkittua satelliittikuva-aineistoa, jonka tuottamisen Metsäntutkimuslaitos oli aloittanut Valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin (VMI8, ) yhteydessä vuonna 1989 (VMI monilähdetulkinta). VMI-tulkinnoissa käytettiin osin samoja satelliittikuvia ja karttamaskeja kuin MMM:ssä jo vuodesta 1992 alkaen. MAPUTU-aineistossa esitettiin puulajeittain runkotilavuus n. 50 m 3 /ha:n luokin. 3.4 Euroopan metsäkartta Rymdbolagetin kanssa tehtiin ESA:n rahoittamana kansainväliseen avaruusvuoteen 1992 liittyvä numeerinen Euroopan metsäkartta NOAA-satelliittikuvilta. Suomen puolelta toteutuksen teki Antti Vertanen. Varsinaista tuotantovaihetta edelsi Kuusamon alueelta tehty koetyö (EAS 1991). Maanmittauslaitoksen vastuulla oli Suomen lisäksi Itä-Eurooppa Uralille saakka. Tulkinta perustui pääasiassa automaattiseen ohjaamattomaan tulkintaan. Tehdyn luokituksen laatu tarkastettiin projektisuunnitelman mukaisesti Arto Vuorelan tekemän otantaan perustuvan visuaalista tarkastusta tukevan menetelmän avulla. Metsäkartta julkaistiin 1: mittakaavaisena karttana ja sitä täydentävänä lyhyenä oppaana, joka sisälsi mm. tarkkuusarviointien tulokset. 4 Asiakasprojekteja Alusta lähtien satelliittikuvien käyttäjille tarjottiin kuvien prosessointia heidän tarpeidensa mukaisesti. Se käsitti kuvien perusprosessoinnin, joka oli tarpeen useimmissa sovelluksissa käsittäen kuvien oikaisun karttaprojektioon ja joitain radiometrisiä korjauksia. Kun useimmilla ei ollut omia laitteistoja, käsittely jatkui usein tulkintaan asti asiakkaan ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti. Satelliittikuvien luokittelussa oli käytössä kaksi päämenetelmää: ohjattu ja ohjaamaton kuvatulkinta. Ohjatussa tulkinnassa kuvalta paikannettiin koealueita, jotka rajattiin kuvalle sekä laskettiin niille kanavittaiset säteilyarvojen jakaumat eli histogrammit. Tulkinta tehtiin usein ns. laatikkoluokittelijalla, jossa käyttäjä valitsi kanavittain haluamansa alueen histogrammista. Tulkintaohjelma pyrki paikantamaan (säteilyarvoltaan) vastaavat kohteet. Menetelmä oli muutoin mel

11 Maanmittaus 86:1 (2011) 49 ko toimiva, mutta edellytti laajaa ja kattavaa koeala-aineistoa. Ohjaamattomassa tulkinnassa valittiin muutamia aallonpituuskanavia, joissa esiintyvät säteilyarvot ohjelma tulkitsi käyttäjän haluamaan määrään eri luokkia. Tuloksena koko kuva oli luokiteltu luokkiin mutta niiden sisältö oli määriteltävä jälkikäteen. 4.1 Taimikoiden vesottuneisuuden tulkinta Vuosina tehtiin koetöitä, joissa taimikoiden hoitotarve määriteltiin satelliittikuvatulkinnan avulla ilman maastokäyntiä. Työ tehtiin yhteistyössä Hämeen-Uudenmaan metsälautakunnan kanssa. Tarkastettavista taimikoista saatiin käyttöön niiden keskipisteiden koordinaatit, joiden avulla kohteet paikannettiin kuvilta ja tehtiin niille (n m:n ruutuna) vesottuneisuuden tulkinta (vesottunut, osin vesottunut, vesottumaton) sekä tulostettiin kohteet tulkintaikkunaryhminä filmille edelleen paperivedosten tekemistä varten. Tulkinta onnistui erittäin hyvin eli vesottuneisuus pystyttiin tunnistamaan lähes 100 %:n varmuudella. Menetelmän laajamittaisen käyttöönoton esti se, että tuohon aikaan maastotyön vähentämiseen ei vielä ollut kovin suuria kustannuspaineita. Lisäksi tilalla käyvät metsäneuvojat halusivat samalla keskustella omistajan kanssa muistakin metsänhoitoon liittyvistä asioista. 4.2 Porolaitumet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (porotutkija Mauri Nieminen) kanssa selvitettiin porolaidunten ominaisuuksien kartoitusta satelliittikuvilta. Huolena oli uhka porolaidunten loppumisesta niiden ylilaiduntamisen ja Ylä-Lapin voimakkaan metsätalouden harjoittamisen seurauksena. 4.3 Kolarin kunnan metsäkartta Kolarin kunnan toimeksiannosta tehtiin 1987 kunnan alueesta erillinen maankäytön- ja peitteisyysluokkien satelliittikuvatulkinta. Tavoitteena oli saada mahdollisimman tarkka ja ajantasainen kuva kunnan eri kasvillisuusvyöhykkeistä. Huomiota kiinnitettiin erityisesti tuntureiden kasvillisuusvyöhykkeiden erottamiseen. Kartta tulostettiin mittakaavaan 1:50 000, mikä alkoi olla suurin mittakaava, jossa Landsat TM -kuvien 30 m:n pikseli ei vielä näkynyt rakeisena. 4.4 Metsätuhot minkkitarhojen lähialueilla Vuoden 1987 keväällä Maanmittaushallitukseen otettiin yhteyttä Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen tutkimusasemalta. Pohjanmaalla oli havaittu, että minkkitarhojen lähialueilla nuorissa männiköissä oli selviä kasvuhäiriöitä ja syyksi epäiltiin turkiseläinten aiheuttamia typpipäästöjä. Maastoaineiston keruun yhteydessä huomattiin paikka paikoin tarhojen lähialueilla todellakin kasvuhäiriöitä, sammaleen taikka levän tms. voimakasta kasvua nuorten mäntyjen rungoilla sekä pistävää hajua ilmassa. Satelliittikuvatulkinnalla paikannetut kohteet luokittuivat sinänsä oikein mutta ongelmana oli se, että samaan puustoluokkaan kuului sitten muitakin reheviä puustoalueita. Kasvuhäiriökohteita ei siten pystytty varmuudella paikantamaan.

12 50 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa Maankäyttö- ja taajamarakennetulkinnat Vuodesta 1991 alkaen tehtiin tarkennettuja maankäyttö- ja taajamatulkintoja radio-, tv- ja televerkkojen suunnittelun tueksi. Näitä aineistoja tehtiin Suomen lisäksi mm. Venäjältä ja Turkista. Turkissa vuonna 1994 oli ensimmäisiä kertoja käytössä myös GPS-paikannuslaitteisto. 4.6 Muita Suomenlahden rannalla sijaitseva Sosnovyi Borin ydinvoimala oli uutisotsikoissa 1987, jolloin epäiltiin siellä olevan jokin häiriötila. Koska voimalan reaktorit ovat samaa tyyppiä kuin Tsernobylin v tuhoutuneet reaktorit, alettiin epäillä pahinta. Voimala itse taikka Neuvostoliitto ei juuri antanut tietoja toiminnastaan, joten Maanmittaushallitusta pyydettiin selvittämään onko mahdollista tutkia satelliittikuvien avulla onko voimala käynnissä vai pysäytetty. Landsat TM -satelliitissa olevan (karkean erotuskyvyn) lämpökanavan avulla oli helposti tulkittavissa voimalan lauhdeveden merialueella aiheuttama lämpötilan nousu. Tulkinta oli siis mahdollista mutta tilanteen seurantaa vaikeutti se että satelliittikuvia ei alueelta ollut riittävän tiuhasti saatavissa. Landsat 5 -satelliitti kulki samaa kiertorataa 16. päivän välein. Kuvien sivuttaispeiton ansiosta samaa aluetta voitiin kuitenkin tarkkailla useammin, ellei pilvisyys aiheuttanut ongelmia luvun lopussa heräsi kiinnostus luovutetun Karjalan alueisiin ja matkailuun rajan taakse. Alueelta oli saatavissa vain Neuvostoliittolaisia pienikaavaisia (1: ja vastaavia) karttoja, koska luovutetun alueen vanhat kartat, jotka nyt löytyvät myös internetistä (www.karjalankartat.fi), eivät vielä olleet julkisesti käytettävissä. Havaittiin kuitenkin varsin pian että satelliittikuvia voitiin käyttää mittakaavassa olevana karttakuvana ja niitä oli saatavissa mistä tahansa maapalloa kenenkään estämättä. Landsat-satelliitin TM-keilaimen 30 m:n erotuskykyä pidettiin jo melko hyvänä, koska kuvalta pystyi erottamaan vedet, pellot, rakennetut alueet ja isommat tiet. Yksittäisiä rakennuksia ei pystytty erottamaan kaikkein suurimpia lukuun ottamatta. Kuvat olivat yksityishenkilöiden ostettaviksi liian kalliita, mutta kustantajien mielenkiinto heräsi ja satelliittikuvat julkaistiin mm. lehdessä Karjala Nyt! 1980-luvun puolivälin paikkeilla voimakkaita tunteita erityisesti metsäammattilaisten keskuudessa herätti tutkija Mikko Punkarin väite, jonka mukaan kunnon metsät ovat Suomesta loppumassa. Todisteena käytettiin NOAA-sääsatelliitin ottamaa talvikuvaa jossa Suomen ja Neuvostoliiton raja näkyi erittäin selvästi: rajantakainen alue näytti kuvassa selvästi puustoisemmalta. Väite oli puusta voimakkaasti elävässä Suomessa lähes kerettiläinen ja Punkari sai puolustaa näkemyksiään monissa seminaareissa. Kyse oli siitä että NOAA:n erotuskyvyllä ei pystytty erottamaan Suomen hienopiirteisestä ja vesistöjen rikkomasta maankäytöstä yhtenäisiä isoja metsäalueita, jolloin valtaosa luokittui kuvalla puuttomaksi kun sen sijaan rajan takana olevat yhtenäiset erämaa-alueet erottuivat selvästi. Ero valtakunnanrajalla oli kuitenkin selvästi havaittavissa myös Suomen alueesta tehdyssä MSS-mosaiikissa muttei yhtä kärjistyneenä.

13 Maanmittaus 86:1 (2011) Peltovalvontaa erityisesti EU:n tukivalvonnan alkuajoista lähtien Suomen päätettyä liittyä EU:n käynnistyivät Suomessa valmistelut myös EUmaataloustukien jakamiseen ja valvontaan. Prosessia varten viljelijöiden tuli luovuttaa hallinnolle kartat viljelylohkoistaan (peruslohkoistaan). Hallinnon tehtävänä oli tarkastaa, että viljelijöiden ilmoittamat pinta-alat ja viljelysuunnitelmat pitivät paikkansa. Satelliittikuvapohjaista tukien valvontaa oli jo tehty Euroopassa useina vuosina laajasti. Samaa menetelmää suositeltiin myös Suomelle. Jo hyvin aikaisessa vaiheessa Ruotsin Satellitbild ilmoitti halukkuudestaan yhteistyöhankkeeseen myös Suomessa. Maanmittauslaitoksessa kuitenkin päätettiin rohkeasti lähteä rakentamaan omaa tarjousta Suomen hanketta varten. Tämä oli mahdollista toisaalta siitä syystä, että laitoksen tekniset valmiudet ja kokemus olivat jo hyvällä tasolla ja toisaalta siitä syystä, että tarjolla oli EU:n rahoituksella tähän tarkoitukseen tehty tietojärjestelmä (CACHOO). MML:lla olikin poikkeuksellisen hyvät edellytykset projektin aloittamiseen, koska sillä oli omaa ilmakuvauskalustoa, kuvankäsittelyvalmiuksia (mm. skanneri) ja kokemusta satelliittikuvien tulkinnasta. Ensimmäisenä vuonna tarkastettiin 4 alueella yhteensä tilan hakemukset. Satelliittikuvavalvonta herätti paljon mielenkiintoa EU-jäsenyyden alkuaikoina, koska siihen oli helppo liittää mielikuvia kaikenkattavasta valvonnasta. MML suoritti kaikki Suomen satelliittikuvapohjaiset valvonnat vuosina , minkä jälkeen valvonta muuttui tilakäyntitarpeiden lisäännyttyä kokonaan maastovalvonnaksi. 4.8 Geologiset sovellukset Maanmittaushallitus oli yhteistyössä GTK:n, Outokummun, Rautaruukin malminetsinnän ja Suomen malmin kanssa. 4.9 Puuvarojen inventointia Venäjällä metsäyhtiöiden kanssa Metsäyhtiöt olivat kiinnostuneet Venäjän alueen metsävaroista teollisuuden sijoittamiseksi sekä puuvaroista metsäalueiden vuokraamisen takia. Näihin liittyviä karkeita tulkintoja tehtiin useilta eri alueilta mm. Aunuksen alueelta ja Uralin suunnalta Maankäytön kartoitukset Maankäytön ja sen muutosten kartoitushankkeita tuettiin mm. Tansaniassa, Sudanissa ja Indonesiassa hankkimalla kuvia ja käsittelemällä kuvia SarDEM VTT:llä Einar-Arne Herland tutki ERS-tutkakuvien käyttöä korkeusmallin laskemiseen. Maanmittauslaitoksen toimeksiannosta hän kehitti ohjelmiston tuotannolliseen käyttöön. Sitä käytettiin Maanmittauslaitoksessa korkeusmallien tekemiseen mm. Kuwaitissa.

14 52 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa Muu kansainvälinen yhteistyö Neuvostoliitto oli lähettänyt kuvaussatelliitteja runsaasti vuosien mittaan, mutta niiden kuvia ei toimitettu ulkomaalaisille. Useimmat niistä otettiin melko alhaalta filmikameroilla vakoilukuvien tapaan. Vuonna 1983 niitä alettiin jossain määrin tarjota myös länteen. Jussi Paavilainen kävi 1983 Moskovassa neuvottelemassa ensi kerran kuvien ostamisesta. Myyntioikeus oli sijoitettu Sojuzkarta nimiseen organisaatioon ja neuvottelu käytiin pääjohtaja Piskulinin ja hänen avustajiensa kanssa heidän pääkonttorissaan Volgogradski Prospectilla. Kuvien tarjonta oli hyvin pieni eikä niitä saanut ostaa muualta kuin Suomen alueelta. Parin päivän neuvottelujen jälkeen sovittiin, ettei ollut tarvetta solmia erityistä välityssopimusta vaan saatavilla olevia kuvia voi ostaa tapauskohtaisesti tarpeen mukaan. Sovittiin myös ensimmäisten mallikuvien ostosta. Finnmapin edustajat olivat samaan aikaan Moskovassa ja kävivät myös neuvottelut aiheesta, mutta eivät ryhtyneet silloin jatkotoimiin. Suomen ja Kiinan karttalaitokset aloittivat yhteydenpidon pääjohtajatasolla vuonna 1988 perustuen TTT-yhteistyöhön. Yleisluontoisessa yhteistyösopimuksessa sovittiin mm. asiantuntijavaihdosta. Pekka Raitanen oli nähnyt Kioton näyttelyssä kiinalaisen kuvankäsittelyohjelmiston, joka vaikutti kiinnostavalta yhteistyön kohteelta. Niinpä ensimmäisenä asiantuntijana saapui Suomeen professori Yang Ming Hui kesällä Saman vuoden lokakuussa Jussi Paavilainen ja Antti Vertanen kävivät Kiinassa. Näiden vierailujen yhteydessä perehdyttiin molemmin puolin toisten organisaatioihin, järjestelmiin, tuotteisiin ja tavoitteisiin. Tältä pohjalta käynnistyi monivuotinen konkreettinen yhteistyö ohjelmistojen kehittämiseksi, tuotteiden valmistamiseksi ja kehittämiseksi sekä markkinoimiseksi. Tämä johti lopulta yhteisyrityksen perustamiseen Kiinassa. Vuosina tehtiin Neuvostoliiton Karttalaitoksen kanssa puuston ja maankäytön tulkintakokeilu Kuusamon ja Kiestingin korkeudella rajan molemmilla puolilla. Kokeilussa käytettiin perinteisiä visuaalisia maisema-, maankäyttö- ja maaperän kartoituksen menetelmiä venäläisiltä kuvilta ja digitaalisia menetelmiä Landsat-kuvilta. Maastotarkastukset tehtiin paikan päällä. Venäjän puolella käytettiin helikopteria. Työhön osallistuivat Antti Vertanen ja Soili Karppinen. Kanada oli hyvin aktiivinen kaukokartoitusmaa ja haki myös yhteistyötä Euroopan maiden kanssa. Kanada osallistui ESA:n toimintaan sekä satelliittien suunnittelun ja rakentamisen, että datan käytön saroilla. Kanadan suurlähetystöstä otettiin yhteyttä Maanmittauslaitokseen ja ehdotettiin asiantuntijoiden tutustumismatkaa Kanadan kaukokartoitusorganisaatioihin. Jussi Paavilainen kokosi ryhmän, joka teki kymmenen päivän kiertomatkan eri puolilla Kanadaa sijaitsevissa organisaatioissa. Matkalle osallistuivat Tuomas Häme, Viljo Kuosmanen, Risto Kuittinen, Jussi Paavilainen ja Yrjö Sucksdorff. Matkalla tutustuttiin ainakin kymmenen yrityksen tai valtion organisaation toimintaan itärannikolta länsirannikolle. Kanadan valtio maksoi kustannukset. Välittömiä yhteistyöhankkeita ei syntynyt, mutta yhteydenpito jatkui joillakin tasoilla ja on myöhemmin johtanut yhteistyöhankkeisiin erityisesti Radarsatin sovelluksissa.

15 Maanmittaus 86:1 (2011) 53 Kiitokset. Kiitän seuraavia henkilöitä, jotka ovat täydentäneet, korjailleet ja tarkentaneet tätä tekstiä: Eija Forsvik, Anne Leskinen, Aaro Mikkola, Tapio Tuomisto ja Antti Vertanen. He ovat olleet alusta lähtien rakentamassa Maanmittaushallituksen kaukokartoitustoimintaa. Kirjallisuutta EAS Feasibility study of regional forest maps in Europe for the ISY WFW Project, Final report, EAS study no. 91/1 20. Kilpelä E Automaattinen kuvioerottelu ja tulkinta kaukokartoituksessa. Tekniikka 64, s DI Jussi Paavilainen valmistui TKK:n maanmittausosastolta vuonna Hän työskenteli useissa Maanmittaushallituksen yksiköissä vuosina Viimeksi satelliittikuvakeskuksessa, joka yhtiöitettiin Novosat Oy:ksi ja myytiin Novo Group Oyj:lle. Paavilainen toimi Novosatin toimitusjohtajana, kunnes siirtyi emoyhtiöön johtamaan Kiinan liiketoimintoja. Ennen eläköitymistään hän työskenteli vielä yksityisenä konsulttina etupäässä Kiinaan liittyvissä asioissa.

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Maanmittauslaitos Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet / kokemukset maanpeiteseurannassa

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta 31.12.2015. Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta 31.12.2015. Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi Lajirikkauskartta 31.12.2015 Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi Sisällysluettelo Projektin loppuraportti 1. Projektin perustiedot 2. Projektin lähtökohdat 3. Tiivistelmä projektin

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset

Lisätiedot

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet Tietolähteet maanpeitetiedon tuottamisessa

Lisätiedot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Sakari Tuominen, MMT METLA Valtakunnan metsien inventointi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM NYT TIEDÄT. Nyt tiedät, mitä koneellesi kuuluu. Tarkka, ajantasainen tieto koneesi sijainnista, käytöstä ja kunnosta tehostaa toimintaasi ja pienentää

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielma geologiassa ja paleontologiassa. Helsingin yliopisto Timo Huttunen

Pro gradu -tutkielma geologiassa ja paleontologiassa. Helsingin yliopisto Timo Huttunen Pro gradu -tutkielma geologiassa ja paleontologiassa. Helsingin yliopisto 25.5.1981 Timo Huttunen sivu GEOLOGINEN ~JIAAPERAK~RTOITUS Suomen maaperän peruskartoitus 1:20 000 ja 1 : 50 000 Suomen geologinen

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Palvelualusta metsätiedon jakeluun

Palvelualusta metsätiedon jakeluun Palvelualusta metsätiedon jakeluun Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy Taustaa Metsäalan digitalisaation keskiössä on metsätiedon entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Metsätietoa tuotetaan tulevaisuudessa monin

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Metsätieto ja sähköiset palvelut

Metsätieto ja sähköiset palvelut Metsätieto ja sähköiset palvelut Niina Riissanen 1 Metsätieto ja sähköiset palvelu Biotalous ja puhtaat ratkaisut Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Toimenpide 1: Lisätään puun tarjontaa

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Sopimusosapuolet: Yhteyshenkilö: Jaakko Rissanen Maanmittauslaitos, Yhteyshenkilö: Kari

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

UUSI VALUMA-ALUEJAKO

UUSI VALUMA-ALUEJAKO UUSI VALUMA-ALUEJAKO ja VALUE-työkalun jatkokehitys Jaakko Suikkanen Ismo Lahtinen SYKE GIS-tukihenkilöpäivä 2.9.2014 Valtakunnallinen vesistötietojärjestelmä Tavoitteena parantaa vesistöihin liittyvän

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen

Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen Toteutuminen Kesän 2011 käyttäjätutkimus kohdentui hankeen pilottikohteeseen, Ilosaarirockiin pyrittiin löytämään sisältöä ja merkityksiä itse tapahtuman ja sen

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Metsämaiseman herkkyysluokitus Kainuun ja Kuusamon vaaramaan alueella Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Maisema, virkistyskäyttö

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen Teppo Lehtinen 27.1.2016 Rakennustuoteasetus CE CE-merkinnän vertailu kansallisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

10517/11 HKE/tan DG C

10517/11 HKE/tan DG C EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 7. kesäkuuta 2011 (OR. en) 10517/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0064 (NLE) ATO 48 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisyritykselle Hochtemperatur-

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila 1 Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia...

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Niinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi

Niinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi 5.4.2016 Asiakas Tornator Oyj Raino Kukkonen raino.kukkonen(at)tornator.fi Raportin laatija WSP Finland Oy Tuija Pakkanen tuija.pakkanen(at)wspgroup.fi Ilkka Oikarinen ilkka.oikarinen(at)wspgroup.fi 2/27

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk)

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Timo Hämäläinen Project coordinator Valo/Liikunnan aluejärjestöt 1 SCFORH PROJECT PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta Pekka T. Rajala, Ex-Kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä Maaseudun hyvä tulevaisuus -seminaari Keski-Pohjanmaan kansanopisto, Kälviä, Tehokas puuhuolto 2025

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON YLEISKAAVA

PYHÄJÄRVEN VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON YLEISKAAVA Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Puhuri Oy PYHÄJÄRVEN VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON YLEISKAAVA Arkeologinen inventointi 2012 28.11.2012 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Pyhäjärven

Lisätiedot

Sini Metsä-Kortelainen, VTT

Sini Metsä-Kortelainen, VTT Sini Metsä-Kortelainen, VTT } Digitaaliset varaosat: konsepti, jossa varaosat ja niihin liittyvä tieto siirretään ja säilytetään digitaalisesti. Varaosan valmistus tapahtuu 3D-tulostamalla tarpeen mukaan,

Lisätiedot

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Kartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen

Kartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen Kartografian historiaa ja perusteita Taru Tiainen 18.4.2016 Alkutehtävä Piirrä Joensuun kartta Aikaa n. 5 minuuttia Alkutehtävä Mikä vaikuttaa karttasi tekoon? Miksi kartta on näköisensä? Mitä tämän tehtävän

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Kansallinen satelliittidatakeskus. Timo Ryyppö Ilmatieteen laitos

Kansallinen satelliittidatakeskus. Timo Ryyppö Ilmatieteen laitos Kansallinen satelliittidatakeskus Timo Ryyppö Ilmatieteen laitos Sodankylän satelliittidatakeskus Kansallinen satelliittidatakeskus, joka palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

Lisätiedot

UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa

UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa Jukka Konnunaho ja Tuomo Karinen Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi Esityksen asialista Asiakastarvekartoitus ja sen tulokset

Lisätiedot

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto 12.3.2013 TTY:n tutkimuksen arviointi TUT RAE 2010-2011 2 5 paneelia,

Lisätiedot

Kelikameratilanne LAM asematilanne

Kelikameratilanne LAM asematilanne LAM asematilanne Tiesääpäivät 3.-4.6.2015, Kouvola Jouko Kantonen, KaS ELY / Valtti Kameroita on Suomessa 681 kpl (05/2015). Näistä kameroista 541 kpl on Axis-videopalvelimeen liitettyjä (tai kevyt ip-kameroita)

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

Topografikartalta Google Mapsiin. Sijainninmäärittelytekniikat sotahistorian tutkijan työkaluina.

Topografikartalta Google Mapsiin. Sijainninmäärittelytekniikat sotahistorian tutkijan työkaluina. Topografikartalta Google Mapsiin. Sijainninmäärittelytekniikat sotahistorian tutkijan työkaluina. Sotiemme aikana käytetyt kartat Talvisodassa taisteltiin Suomen alueella, josta oli 1930 luvulla tehdyt

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 8.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment

Lisätiedot

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella .\ \ 1 \ 1 1 Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella 22.-24.10.2010 Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura Sami Viljanmaa 2010

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Pöytäkirja. Klaus Lindberg, CSC. Kokousmateriaalit löytyvät JulkICT Wikistä: https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab

Pöytäkirja. Klaus Lindberg, CSC. Kokousmateriaalit löytyvät JulkICT Wikistä: https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab Pöytäkirja JulkICTLab 24.6.2015 JulkICTLab ohjausryhmän kokous 3/2015 Aika To 11.6.2015, klo 10:00 12:00 Paikka Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, Helsinki, nvh. Tienhaara Kutsutut: Jäsenet: Sihteeristö:

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Kullasvuoren koulun pianot (tiedot tarkistettu 29.3.2016 vastaavaksi)

Kullasvuoren koulun pianot (tiedot tarkistettu 29.3.2016 vastaavaksi) Kullasvuoren koulun pianot (tiedot tarkistettu 29.3.2016 vastaavaksi) Khall. 29.03.2016 52 liite nro 11. Kvalt. 04.04.2016 14 liite nro 2. Sisäilmatyöryhmä keskusteli 20.1. yhtenä toimenpiteenä, että Kullasvuoren

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot