Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa 1975 1995"

Transkriptio

1 Maanmittaus 86:1 (2011) 39 Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa Jussi Paavilainen Tiivistelmä. Maanmittaushallituksen ilmakuvatoimistossa hankittiin satelliittikuvia valokuvamuodossa jo1970-luvun puolivälissä itselle ja myös muille toiminta vakiintui, kun Maanmittaushallitus teki sopimuksen kuvien välityksestä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Earthnet-organisaation kanssa ja ryhtyi hankkimaan satelliittikuvadataa Suomen käyttäjille. Sopimuksen kautta Maanmittaushallitus toimi vuosikaudet Suomen kansallisena yhteyspisteenä (NPOC) Euroopan avaruusjärjestöön. Ajan myötä toiminta laajennettiin kaikkien kaupallisten toimijoiden aineistoihin. Vuonna 1984 hankittiin varsin tehokas moderni laitteisto digitaaliseen kuvankäsittelyyn ja sen avulla tarjottiin Suomen käyttäjille monipuolisia prosessointipalveluja. Usean organisaation yhteistyönä tuotettiin satelliittikuvatulkinnalla maankäyttö- ja puustotulkinta, joka valmistui koko maasta v ja oli ensimmäinen digitaalisella tulkinnalla valmistettu kansallinen tuote Euroopassa. 1 Kuvanvälitystoiminnan kehitys Ensimmäinen luonnonvarojen tutkimiseen tarkoitettu satelliitti Landsat 1 lähetettiin vuonna 1972 ja seuraavana vuonna Suomessa VTT:n maankäytön laboratorio käynnisti laajan tutkimuksen satelliittikuvien käytöstä. Tutkimus tehtiin Einari Kilpelän toimesta ja oli nimeltään Automaattinen kuvioerottelu ja tulkinta. (Kilpelä 1974.) Alkuvuosina toiminta satelliittikuvien parissa keskittyi VTT:n maankäytön laboratorioon kuvien hankintaa ja välitystä myöten luvun puolivälissä myös Maanmittaushallitus alkoi hankkia satelliittikuvia omiin tarpeisiinsa valokuvamuodossa ja jossain määrin välittää niitä muillekin käyttäjille. Kuvien käytön lisääntyessä käynnistyi keskustelu siitä minkä laitoksen toimintaan kuvien välitys ja käsittely tulisi keskittää. Varsin yksimielisesti pidettiin sopivimpana paikkana Maanmittaushallituksen ilmakuvatoimistoa (mm. asiakaspalvelun ja valokuvalaboratorion vuoksi). Kartastoasiain neuvottelukunta käsitteli asiaa ja kannanotossaan esitti työnjakoa siten, että VTT hoitaa tutkimuksen ja Maanmittaushallitus tuotannon. Maanmittaushallituksen runkomittausosaston päällikkö Matti Jaakkola neuvotteli sopimuksen Euroopan avaruusjärjestön (ESA) alaisen Earthnet Programme Office -organisaation kanssa (EPO) ja solmi sopimuksen satelliittiku

2 40 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa vien välittämisestä Suomeen. Toiminta sijoitettiin ilmakuvatoimistoon ja sitä nimitettiin vetämään Jussi Paavilainen osapäivätoimisesti. Maanmittaushallituksesta tuli Euroopan avaruusjärjestön kansallinen jakelupiste National Point of Contact (NPOC) toimien näin vuosikaudet Suomen virallisena yhteytenä Euroopan avaruusjärjestöön. Earthnet-verkosto välitti dataa satelliiteista Landsat 1, Nimbus 7, HCMM, NOAA. Landsat-kuvat tulivat alkuun ESA:n Fucinon asemalta Euroopan osalta ja muualta maailmasta USA:n EROS data centerin kautta. Kuvien hankintaa, välitystä ja arkistointia ryhtyi hoitamaan Anne Löfgren, myöhemmin Leskinen, ilmakuvatoimiston asiakaspalvelussa muun työn ohella. VTT oli hankkinut ensimmäisen laitteiston digitaalisten kuvien käsittelyyn ja kehitti kuvankäsittelyä projekteissaan. Suomen muut käyttäjät halusivat filmejä ja niiden prosessointiin ilmakuvatoimisto rakensi rutiinit mm. satelliittikuvan optiseen oikaisuun ortoprojektorilla. Samoin kuvien arkistointi järjestettiin ilmakuvatoimistoon. Kuvatarjonta lisääntyi ja erotuskyky parani, kun Landsat 4 lähetettiin vuonna 1982 ja Landsat 5 vuonna Niissä oli entisenlaisen MSS-keilaimen lisäksi 7-kanavainen Thematic Mapper -keilain (TM), jossa erotuskyky oli jo 30 m maastossa. Sen myötä kuvien käyttö alkoi lisääntyä oleellisesti. Huhtikuussa 1984 Maanmittaushallituksen ilmakuvatoimistoon perustettiin kaukokartoitusryhmä. Siinä työskenteli kokopäivätoimisesti kaksi maanmittausinsinööriä: Jussi Paavilainen ja Tapio Tuomisto. Syyskuussa 1984 palkattiin operaattori Eija Forsvik laitteistojen käyttötehtäviin. (Kuva 1.) Kaukokartoitusryhmän tehtävänä oli hankkia ja välittää satelliittikuva-aineistoa, pitää yllä satelliittikuva-arkistoa, esikäsitellä kuvia käyttäjien tarpeiden mukaisesti, prosessoida ja tulostaa kuvia sekä tehdä numeerista tulkintaa, seurata alan kehitystä ja tiedottaa siitä käyttäjille, markkinoida kaukokartoitus- ja kuvankäsittelypalveluja, välittää tutkimuspyyntöjä alan tutkimuslaitoksille ja ottaa selvää käyttäjien tarpeista ja selvittää kaukokartoituksen mahdollisuudet ratkaisumallina. Maanmittauslaitos valmisteli samaan aikaan digitaalisten kuvien käsittelylaitteiston hankkimista ja siitä tehtiin esitys valtion budjettiin. Siihen aikaan tietokoneiden hankinta valtiolle oli tarkasti säännelty valtiovarainministeriön järjestelyosaston toimesta. Syksyllä 1984 hankittiin digitaalisen aineiston käsittelyyn laitteisto, joka käsitti Vax 11/750 -tietokoneen, Comtal-kuvankäsittelytyöaseman, ja Optronics rumpuskannerin/tulostimen. Ohjelmistoksi hankittiin yhdessä VTT:n kanssa SLIP/Disimp-kaukokartoitusohjelmisto Australiasta. Ohjelmistojen vertailun ja hankintaesityksen valmisteli Esa Franssila VTT:stä. Maanmittauslaitoksesta hankinnan valmistelun ja laitteiston käynnistyksen teki Tapio Tuomisto. Vax-tietokone oli Maanmittaushallituksen ensimmäinen Vax ja lupa hankintaan saatiin nimenomaan prosessinohjauskoneeksi. Hankinta oli siihen aikaan varsin suuri arvoltaan noin 2,5 miljoonaa markkaa ja sen teki mahdolliseksi Maanmittaushallituksen perusteellinen esitys, mutta myös koko Suomen käyttäjäkunnan tuki. Laitteistoa oli tarkoitus tarjota tuotannolliseen käyttöön kaikkien

3 Maanmittaus 86:1 (2011) 41 Kuva 1. Ilmakuvatoimiston kaukokartoitusryhmän henkilökunta noin vuonna 1985, vasemmalta Aaro Mikkola, Eija Forsvik, Regina Kankaanpää, Jussi Paavilainen, Tapio Tuomisto käyttäjien sovelluksiin. Lisäksi VTT teki edelleen tutkimus- ja kehitystyötä eri käyttäjien tarpeisiin. Sovellukset oli helppo ottaa tuotantoon, kun kummallakin oli käytössään sama ohjelmisto. Kuvien erotuskyky ja laatu parani edelleen, kun Ranskan avaruushallinto (CNES) lähetti avaruuteen SPOT-satelliitin vuonna Siihen osallistuivat pienellä osuudella myös Ruotsi ja Belgia. Datan vastaanottoa ja välitystä varten ranskalaiset perustivat Spot Image -yhtiön. SPOT-satelliitin oli alun perin tarkoitus päästä matkaan vuonna Jo vuonna 1982 Matti Jaakkola ja Jussi Paavilainen Maanmittaushallituksesta kävivät Toulousessa neuvottelemassa välityssopimuksesta. Esisopimus tehtiin 1983 ja varsinainen sopimus allekirjoitettiin vuoden 1984 alussa. SPOT-satelliitin laukaisun viivästyttyä ruotsalaisten rooli selkiytyi ja Kiirunan Esrange-asema valmistautui vastaanottamaan dataa. Kiirunan asema sai oikeuden välittää siellä vastaanotetun datan. Tästä johtuen ranskalaiset pyysivät Maanmittaushallitusta tekemään lopullisen sopimuksen datan välityksestä Kiirunassa sijaitsevan Satellitbildin kanssa Satellitbild rakensi sittemmin oman välitysorganisaation pohjoismaihin ja muuhun Pohjois-Eurooppaan. Vuonna 1983 järjestettiin Maanmittaushallituksessa SPOT-kuvia käsittelevä tiedotustilaisuus. Tämän lisäksi Maanmittaushallituksella oli yhteyksiä myös muualla si

4 42 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa jaitseviin satelliittikuvien vastaanottoasemiin ja näin ollen kuvien välitys kattoi jo koko maailman monenlaisten satelliittikuvien osalta. Euroopan avaruusjärjestö ESA siirsi datan välityksen Eurimage-nimiselle yhtiölle vuonna Eurimagen omistivat alkuvaiheessa Telespazzio Italiasta, DFVLR Saksasta, Spot Image Ranskasta, Satellitbild Ruotsista ja Hunting Englannista. Ne kaikki omistivat yhtä suuren osuuden yhtiöstä, mutta konsortiumia johti Hunting. Maanmittaushallitus solmi kuvanvälityssopimuksen Eurimagen kanssa Suomen alueen kuvat prosessoitiin Kiirunan vastaanottoasemalla. Laskutuksen teki Eurimage Roomasta. USA:ssa ulkoistettiin satelliittidatan välitys Eosat-yhtiölle vuonna 1984 ja Maanmittaushallitus oli myös sen jälleenmyyjä. Näiden operaatioiden seurauksena datan välitys oli pitkälti kaupallistunut maailmassa ja Maanmittaushallitus toimi kaikkien neljän tukkumyyjän välittäjänä. Maanmittaushallituksen tarkoituksena oli toimia asiantuntijana loppukäyttäjiä palvellen ja löytää parhaat tavat, jotta käyttäjä saisi tarkoitukseensa parhaiten sopivan datan. Tätä periaatetta toteutettiin myös myöhemmin uusien toimijoiden tullessa markkinoille. 2 Kuvankäsittelyjärjestelmän kehitys Digitaalisen kuva-aineiston käsittelyyn alettiin Maanmittauslaitoksessa perehtyä jo vuonna 1981 monikanavaisen lentokonekeilaimen hankinnan valmistelussa. Keilain jäi hankkimatta, mutta kuvankäsittelyyn perehdyttiin tästä eteenpäin sekä teoriassa että käytännössä. Käytännön kuvankäsittely tehtiin VTT:n laitteistolla ja ohjelmistoilla, joita olivat Nova-pientietokoneympäristö sekä VTT:n suurtietokoneympäristö. Oppi-isänä näissä kuvankäsittelyn alkuvaiheissa oli Esa Franssila VTT:ltä, jonka kehittämällä SADIE-ohjelmistolla voitiin käsitellä jo kokonaisia Landsat MSS -kuvia. Oman kuvankäsittelyjärjestelmän hankinta käynnistyi vuonna Siihen aikaan tehokkaaseen kuvankäsittelyyn kykenevä laitteisto saatettiin rakentaa vain keskustietokoneen ympärille liittämällä siihen kuvanäyttölaite ja tarvittavat oheislaitteet. Keskustietokoneina olivat vaihtoehtoina VAX 11/750, Prime 550, Eclipse MV/400 ja Perkin-Elmer 3230, joihin kaikkiin oli saatavana ainakin jonkinlaisia kuvankäsittelyohjelmistoja. Vertailussa voittajaksi tuli VMS-käyttöjärjestelmällä varustettu VAX 11/750 -tietokone, jonka hinta oheislaitteineen oli noin 1,2 miljoonaa markkaa. Oheislaitteina olivat rivikirjoitin, magneettinauha-asema ja 4 kpl päätelaitteita. Keskusmuistia koneessa oli hankintahetkellä peräti 3 megatavua ja levytilaa 456 megatavua. (Kuva 2.) Korkealaatuisten värikuvien tulostamiseen oli siihen aikaan saatavilla vain filmitulostimia, joista rumputulostimet olivat yleisimpiä. Englannissa teetettyjen koetulostusten jälkeen päädyttiin hankkimaan amerikkalainen Optronics C-4500 yhdistetty filmitulostin ja skanneri. Sillä voitiin tulostaa väri- tai mustavalkofilmejä, joiden maksimikoko oli cm. Laite oli rumputulostin eli filmi kiinnitettiin tulostusta varten pyörivälle rummulle. Filmitulostuksessa pienin käytettävissä oleva pikselikoko oli 12,5 μm. Tulostetusta filmistä voitiin tehdä sitten suu

5 Maanmittaus 86:1 (2011) 43 rennoksia perinteisellä valokuvien suurennosmenetelmällä. Laitteessa oli myös skannausosa, jolla voitiin skannata tiedostoon sekä läpinäkyvä että läpinäkymätön originaalikuva. Laitetta ohjaamaan ostettiin Valtion Tietokonekeskukselta käytetty PDP 11/34 -tietokone, jossa oli keskusmuistia 64 kilotavua ja levymuistia 4 megatavua sekä magneettinauha-asema. Tulostettava kuvatiedosto siirrettiin suoraan magneettinauha-asemalta kuvalinja kerrallaan filmitulostimelle, jossa se valotettiin filmille. Laitetta ohjattiin PDP-ohjaustietokoneella käytettävällä ODITS- 11-ohjelmistolla. Filmitulostimen ja sen ohjaustietokoneen hinta oli hieman yli miljoona markkaa. Kuvanäyttölaitteeksi hankittiin kotimaasta hieman käytetty Comtal Vision One/20 -kuvanäyttölaite. Siinä oli kolme pikseliä käsittävää värimuistia (R, G ja B) sekä yksi pikselin graafinen muisti. Kuvamuistien syvyys oli 8 bittiä, joten kolmella kuvamuistilla päästiin luonnollisen värijärjestelmän mukaiseen 16,7 miljoonaan väriin. Laitteessa oli kuvamonitori, jolla kuvamuistien sisältämä kuva näytettiin. Laitteessa oli oma yksinkertainen käyttöjärjestelmänsä, jolla voitiin suorittaa joitakin toimintoja, mutta yleensä laitetta ohjattiin VAX-tietokoneen ohjelman kautta. Laitteessa oli näppäimistö, rullapallo ja kynällä varustettu datatabletti. Varsinaiseksi kuvankäsittelyohjelmistoksi VAX 11/750 -tietokoneeseen han kittiin SLIP/DISIMP, jonka oli kehittänyt Australian valtion tutkimuslaitos CSIRO. Ohjelmisto sisälsi interaktiivisesti käynnistettäviä ja ohjattavia kuvankäsittelyohjelmia kuvien lukemiseen, esikäsittelyyn, korjauksiin ja varsinaiseen käsittelyyn. Ohjelma oli laadittu erityisesti satelliittikuvien käsittelyyn. Ohjelmistossa oli myös interaktiivinen osa kuvien näyttämisen Comtal-kuvanäyttölaitteella. Koko kuvankäsittelylaitteiston hinnaksi ohjelmistoineen tuli kaiken kaikkiaan noin 3 miljoonaa markkaa. Kuva 2. Kuvankäsittelyjärjestelmän laitekaavio laitteiston alkuvaiheissa vuonna Varmistuksia ja uusimpien satelliittikuvanauhoja varten on alkuperäistä kokoonpanoa täydennetty 6250 bpi:n nauha-asemalla.

6 44 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa Edellä hankittua laitteistoa täydennettiin pikkuhiljaa. VAX 11/750 -tietokoneen keskusmuistia kasvatettiin 5 megatavuun ja levytilaa 2 gigatavuun ja lisää magneettinauha-asemia ja päätteitä hankittiin. Toiseksi kuvanäyttölaitteeksi hankittiin kotimainen Salora VPT-64, jolla voitiin katsoa mustavalkoista kuvaa. DISIMP-ohjelmisto tuki myös sitä, joten sen avulla voitiin tehdä esim. satelliittikuvien oikaisun tukipistemittauksia yms. sellaisia interaktiivisia toimenpiteitä, joissa mustavalkoinen kuva oli riittävä. Satelliittikuvien käytön laajentumisen myötä alkoi kuitenkin kuvankäsittelyjärjestelmän kapasiteetti loppua monessa suhteessa. Niinpä syksyllä 1988 hankittiin laitteistoa täydentämään Apollo DN 4500 (myöh. HP Apollo) -työasema, johon hankittiin myös suoraan työaseman sisälle asennettava VISTA-kuvamuisti, jonka sisältämä kuva näytettiin omalla lisämonitorillaan. Tämä Apollo DN työasema oli samalla myös ensimmäinen Maanmittauslaitokseen hankittu UNIX-käyttöjärjestelmän sisältävä tietokone. Kuvankäsittelyohjelmistona käytettiin edelleen tuttua DISIMP-ohjelmistoa, josta CSIRO oli tehnyt UNIX-version. (Kuva 3.) Samoihin aikoihin hankittiin myös ensimmäinen mikrotietokone (raahattava Toshiba T5200/100), jossa oli mahdollista käyttää ensimmäisiä mikropohjaisia kuvankäsittelyohjelmia (mm VGA-Erdas). VAX-tietokone, Apollo-työasema ja mikrotietokone saatiin liitettyä toisiinsa Ethernet-verkon välityksellä. Apollo-työasema osoittautui varsin käyttökelpoiseksi ja sen uudempia malleja hankittiinkin lisää niin, että vuonna 1991 niitä oli jo yhteensä kuusi kpl, joista Kuva 3. Laitteisto vuonna 1989

7 Maanmittaus 86:1 (2011) 45 Kuva 4. Laitekaavio vuoden 1991 alkupuolella

8 46 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa kolme oli varustettu VISTA-kuvamuistilla. Apollo-koneiden lisäpiirteinä oli edistyksellinen verkkokäyttöjärjestelmä (Domain/Os), jossa koneet näkivät toistensa levyt suoraan. Apollo-työasemiin hankittiin useita uudelleenkirjoitettavia optisia levyjä käyttäviä vaihtolevyasemia, joiden avulla koneiden levytilan käytön järjestely eri käyttäjien kesken helpottui huomattavasti. Vuoden 1991 keväällä VAX 11/750 -tietokoneen ja Comtal-kuvanäyttölaitteen käytöstä luovuttiin, ja kuvanäyttöä tarvitseva kuvankäsittely siirtyi siten pelkästään UNIX-ympäristöön. Mikrotietokoneympäristö ei vielä tuolloin ollut tarpeeksi tehokas tuotannollisiin töihin. VAX 11/750 -tietokoneesta luopumisen myötä jouduttiin satelliittikuvat, jotka tähän aikaan saatiin vielä magneettinauhoilla, lukemaan Maanmittauslaitoksen keskustietokoneena toimivalla VAX tietokoneella, jolla käytettiin edelleen myös DISIMP-ohjelman VMS-versiota. (Kuva 4.) Vuonna 1991 Optronics filmitulostin liitettiin mikrotietokoneeseen, joka oli liitetty tietoverkkoon. Näin tulostukset voitiin tehdä suoraan levytiedostosta hitaan magneettinauhan asemasta. Samalla voitiin luopua vanhasta filmitulostimen PDP-ohjaustietokoneesta, joka alkoi olla käytettävyydeltään jo epäluotettava. 3 Sovellukset Tärkein oma kehittämiskohde oli pienikaavaisten karttojen valmistus ja ajantasaistus. Sitä varten tehtiin runsaasti koetöitä yhdessä VTT:n ja Topografikunnan kanssa prosessoimalla kuvat kulloisenkin tavoitteen mukaisesti ja sen jälkeen analysoimalla onnistuminen maastossa. Kartografiselta osastolta näihin projekteihin osallistuivat Jaakko Peltola ja Raimo Lahtinen. Satelliittikuvien huono erotuskyky alkuvuosina rajoitti niiden käyttöä tuotannolliseen toimintaan, mutta niidenkin avulla voitiin kehittää menetelmiä valmistauduttaessa tulevien tarkkojen satelliittikuvien käyttöön. 3.1 Kuvamosaiikit Ensimmäinen MSS-mosaiikki Suomen alueesta tehtiin ilmakuvatoimistossa valokuvamuodossa perinteisten valokuvayhdelmien valmistustekniikalla. Se oli lähinnä harjoitustyö ja sitä käytettiin joidenkin temaattisten esitysten pohjakuvana. Myöhemmin MSS-mosaiikki tehtiin myös digitaalisena. Mosaiikin MSS-kuvat oikaistiin 100 metrin pikselikokoon, jokaisen kuvan yhteisten alueiden histogrammeja verrattiin keskenään ja skaalattiin sävyiltään toisiinsa sopiviksi. 3.2 Kuvatulostukset Sitä mukaa kun Landsat TM -kuvia hankittiin Suomeen, ne tulostettiin myös värifilmille kansallista satelliittikuva-arkistoa varten. Kuvien sävyjen säätö tehtiin Comtal Vison One/20 -työasemalla, skaalatut kuvatiedostot tallennettiin VAXtietokoneelta magneettinauhalle. Magneettinauha luettiin PDP-tietokoneen kautta Optronics-tulostimella väri- tai mustavalkofilmille.

9 Maanmittaus 86:1 (2011) Maankäyttö- ja puustotulkinta Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT ja Vesihallitus (myöh. Suomen ympäristökeskus) kehittivät v menetelmän jokien valuma-alueiden ominaisuuksien inventointiin satelliittikuvien avulla. Eräät valuma-alueiden ominaisuudet kuten maankäyttö, peitteisyys ja maaston kaltevuussuhteet vaikuttavat valuma-alueelta kulkeutuvan veden määrään ja laatuun. Satelliittikuvatulkinta valuma-alueiden inventointia varten aloitettiin Saman vuoden syksyllä useat muut organisaatiot, mm. Posti- ja Telelaitos, Ympäristöministeriö ja Tilastokeskus, joilla kullakin oli omat erityiset käyttötarpeensa luokitusaineistoille kiinnostuivat hankkeesta ja tulivat siihen mukaan, mikä johti ns. Maankäyttö- ja puustotulkinta-aineiston (myös: GRAND SLAM tai MAPUTU ) tuotannon laajamittaiseen aloittamiseen. Tuotannosta vastaavaksi organisaatioksi tuli vuoden 1988 alusta Maanmittaushallitus (myöh. Maanmittauslaitos) ja rasteriaineiston ensimmäinen, koko maan kattava versio, valmistui v (päivitykset 1994 ja 1997). Prosessin rakensi ja aineiston ensimmäisen version tuotannon aloitti metsänhoitaja Aaro Mikkola ja hänen siirryttyään syksyllä 1988 Maanmittauslaitoksessa toisiin tehtäviin tuotannon vei loppuun metsänhoitaja Antti Vertanen. Valmiita digitaalisia kartta-aineistoja ei satelliittikuvien lisäksi tuolloin ollut kovinkaan montaa olemassa. Lähinnä käytettiin 1: topografisen kartta-aineiston kohteita ja 1: ja osin GT-kartan skannattua suomaskia. Pilvialueiden poistamisen jälkeen satelliittikuvilta tulkittiin vedet sekä paljaat maat, jotka Kuva 5. Maankäyttö- ja puustotulkinnan julkistamistilaisuus v. 1991

10 48 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa olivat varmimmin tunnistettavissa. Puustoluokat tulkittiin Landsat TM -satelliittikuvien avulla. Maankäyttö- ja puustotulkinta valmistui vuonna 1991 ja se oli ensimmäinen numeerisella tulkinnalla valmistettu koko maan kattava tuote Euroopassa. Maastotukialueet kerättiin ensimmäisessä vaiheessa pääsääntöisesti itse. Jonkin verran maastotietoa saatiin alkuvaiheessa myös vesi- ja ympäristöpiireiltä. Tämä oli merkittävä työvaihe, koska tulkittavia luokkia oli paljon ja tukialueita tarvittiin kaikista luokista ja periaatteessa kaikkien tulkittavien kuvien alueelta. (Kuva 5.) Toinen tulkintakierros aloitettiin vanhimmista vuoden 1987 kuvista ja prosessissa otettiin käyttöön myös peltomaski. Toinen kierros pyrittiin toteuttamaan vuosien kuvilla. Maanmittauslaitoksen Kaukokartoitus- ja teemakartat -yksikön organisaatiomuutoksista johtuen tuotantovastuu siirtyi Soili Karppiselle Tapio Siltalan vetämään tietovarastot- ja tuotantoryhmään. Vuodesta 1994 siirryttiin käyttämään valmiiksi tulkittua satelliittikuva-aineistoa, jonka tuottamisen Metsäntutkimuslaitos oli aloittanut Valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin (VMI8, ) yhteydessä vuonna 1989 (VMI monilähdetulkinta). VMI-tulkinnoissa käytettiin osin samoja satelliittikuvia ja karttamaskeja kuin MMM:ssä jo vuodesta 1992 alkaen. MAPUTU-aineistossa esitettiin puulajeittain runkotilavuus n. 50 m 3 /ha:n luokin. 3.4 Euroopan metsäkartta Rymdbolagetin kanssa tehtiin ESA:n rahoittamana kansainväliseen avaruusvuoteen 1992 liittyvä numeerinen Euroopan metsäkartta NOAA-satelliittikuvilta. Suomen puolelta toteutuksen teki Antti Vertanen. Varsinaista tuotantovaihetta edelsi Kuusamon alueelta tehty koetyö (EAS 1991). Maanmittauslaitoksen vastuulla oli Suomen lisäksi Itä-Eurooppa Uralille saakka. Tulkinta perustui pääasiassa automaattiseen ohjaamattomaan tulkintaan. Tehdyn luokituksen laatu tarkastettiin projektisuunnitelman mukaisesti Arto Vuorelan tekemän otantaan perustuvan visuaalista tarkastusta tukevan menetelmän avulla. Metsäkartta julkaistiin 1: mittakaavaisena karttana ja sitä täydentävänä lyhyenä oppaana, joka sisälsi mm. tarkkuusarviointien tulokset. 4 Asiakasprojekteja Alusta lähtien satelliittikuvien käyttäjille tarjottiin kuvien prosessointia heidän tarpeidensa mukaisesti. Se käsitti kuvien perusprosessoinnin, joka oli tarpeen useimmissa sovelluksissa käsittäen kuvien oikaisun karttaprojektioon ja joitain radiometrisiä korjauksia. Kun useimmilla ei ollut omia laitteistoja, käsittely jatkui usein tulkintaan asti asiakkaan ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti. Satelliittikuvien luokittelussa oli käytössä kaksi päämenetelmää: ohjattu ja ohjaamaton kuvatulkinta. Ohjatussa tulkinnassa kuvalta paikannettiin koealueita, jotka rajattiin kuvalle sekä laskettiin niille kanavittaiset säteilyarvojen jakaumat eli histogrammit. Tulkinta tehtiin usein ns. laatikkoluokittelijalla, jossa käyttäjä valitsi kanavittain haluamansa alueen histogrammista. Tulkintaohjelma pyrki paikantamaan (säteilyarvoltaan) vastaavat kohteet. Menetelmä oli muutoin mel

11 Maanmittaus 86:1 (2011) 49 ko toimiva, mutta edellytti laajaa ja kattavaa koeala-aineistoa. Ohjaamattomassa tulkinnassa valittiin muutamia aallonpituuskanavia, joissa esiintyvät säteilyarvot ohjelma tulkitsi käyttäjän haluamaan määrään eri luokkia. Tuloksena koko kuva oli luokiteltu luokkiin mutta niiden sisältö oli määriteltävä jälkikäteen. 4.1 Taimikoiden vesottuneisuuden tulkinta Vuosina tehtiin koetöitä, joissa taimikoiden hoitotarve määriteltiin satelliittikuvatulkinnan avulla ilman maastokäyntiä. Työ tehtiin yhteistyössä Hämeen-Uudenmaan metsälautakunnan kanssa. Tarkastettavista taimikoista saatiin käyttöön niiden keskipisteiden koordinaatit, joiden avulla kohteet paikannettiin kuvilta ja tehtiin niille (n m:n ruutuna) vesottuneisuuden tulkinta (vesottunut, osin vesottunut, vesottumaton) sekä tulostettiin kohteet tulkintaikkunaryhminä filmille edelleen paperivedosten tekemistä varten. Tulkinta onnistui erittäin hyvin eli vesottuneisuus pystyttiin tunnistamaan lähes 100 %:n varmuudella. Menetelmän laajamittaisen käyttöönoton esti se, että tuohon aikaan maastotyön vähentämiseen ei vielä ollut kovin suuria kustannuspaineita. Lisäksi tilalla käyvät metsäneuvojat halusivat samalla keskustella omistajan kanssa muistakin metsänhoitoon liittyvistä asioista. 4.2 Porolaitumet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (porotutkija Mauri Nieminen) kanssa selvitettiin porolaidunten ominaisuuksien kartoitusta satelliittikuvilta. Huolena oli uhka porolaidunten loppumisesta niiden ylilaiduntamisen ja Ylä-Lapin voimakkaan metsätalouden harjoittamisen seurauksena. 4.3 Kolarin kunnan metsäkartta Kolarin kunnan toimeksiannosta tehtiin 1987 kunnan alueesta erillinen maankäytön- ja peitteisyysluokkien satelliittikuvatulkinta. Tavoitteena oli saada mahdollisimman tarkka ja ajantasainen kuva kunnan eri kasvillisuusvyöhykkeistä. Huomiota kiinnitettiin erityisesti tuntureiden kasvillisuusvyöhykkeiden erottamiseen. Kartta tulostettiin mittakaavaan 1:50 000, mikä alkoi olla suurin mittakaava, jossa Landsat TM -kuvien 30 m:n pikseli ei vielä näkynyt rakeisena. 4.4 Metsätuhot minkkitarhojen lähialueilla Vuoden 1987 keväällä Maanmittaushallitukseen otettiin yhteyttä Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen tutkimusasemalta. Pohjanmaalla oli havaittu, että minkkitarhojen lähialueilla nuorissa männiköissä oli selviä kasvuhäiriöitä ja syyksi epäiltiin turkiseläinten aiheuttamia typpipäästöjä. Maastoaineiston keruun yhteydessä huomattiin paikka paikoin tarhojen lähialueilla todellakin kasvuhäiriöitä, sammaleen taikka levän tms. voimakasta kasvua nuorten mäntyjen rungoilla sekä pistävää hajua ilmassa. Satelliittikuvatulkinnalla paikannetut kohteet luokittuivat sinänsä oikein mutta ongelmana oli se, että samaan puustoluokkaan kuului sitten muitakin reheviä puustoalueita. Kasvuhäiriökohteita ei siten pystytty varmuudella paikantamaan.

12 50 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa Maankäyttö- ja taajamarakennetulkinnat Vuodesta 1991 alkaen tehtiin tarkennettuja maankäyttö- ja taajamatulkintoja radio-, tv- ja televerkkojen suunnittelun tueksi. Näitä aineistoja tehtiin Suomen lisäksi mm. Venäjältä ja Turkista. Turkissa vuonna 1994 oli ensimmäisiä kertoja käytössä myös GPS-paikannuslaitteisto. 4.6 Muita Suomenlahden rannalla sijaitseva Sosnovyi Borin ydinvoimala oli uutisotsikoissa 1987, jolloin epäiltiin siellä olevan jokin häiriötila. Koska voimalan reaktorit ovat samaa tyyppiä kuin Tsernobylin v tuhoutuneet reaktorit, alettiin epäillä pahinta. Voimala itse taikka Neuvostoliitto ei juuri antanut tietoja toiminnastaan, joten Maanmittaushallitusta pyydettiin selvittämään onko mahdollista tutkia satelliittikuvien avulla onko voimala käynnissä vai pysäytetty. Landsat TM -satelliitissa olevan (karkean erotuskyvyn) lämpökanavan avulla oli helposti tulkittavissa voimalan lauhdeveden merialueella aiheuttama lämpötilan nousu. Tulkinta oli siis mahdollista mutta tilanteen seurantaa vaikeutti se että satelliittikuvia ei alueelta ollut riittävän tiuhasti saatavissa. Landsat 5 -satelliitti kulki samaa kiertorataa 16. päivän välein. Kuvien sivuttaispeiton ansiosta samaa aluetta voitiin kuitenkin tarkkailla useammin, ellei pilvisyys aiheuttanut ongelmia luvun lopussa heräsi kiinnostus luovutetun Karjalan alueisiin ja matkailuun rajan taakse. Alueelta oli saatavissa vain Neuvostoliittolaisia pienikaavaisia (1: ja vastaavia) karttoja, koska luovutetun alueen vanhat kartat, jotka nyt löytyvät myös internetistä (www.karjalankartat.fi), eivät vielä olleet julkisesti käytettävissä. Havaittiin kuitenkin varsin pian että satelliittikuvia voitiin käyttää mittakaavassa olevana karttakuvana ja niitä oli saatavissa mistä tahansa maapalloa kenenkään estämättä. Landsat-satelliitin TM-keilaimen 30 m:n erotuskykyä pidettiin jo melko hyvänä, koska kuvalta pystyi erottamaan vedet, pellot, rakennetut alueet ja isommat tiet. Yksittäisiä rakennuksia ei pystytty erottamaan kaikkein suurimpia lukuun ottamatta. Kuvat olivat yksityishenkilöiden ostettaviksi liian kalliita, mutta kustantajien mielenkiinto heräsi ja satelliittikuvat julkaistiin mm. lehdessä Karjala Nyt! 1980-luvun puolivälin paikkeilla voimakkaita tunteita erityisesti metsäammattilaisten keskuudessa herätti tutkija Mikko Punkarin väite, jonka mukaan kunnon metsät ovat Suomesta loppumassa. Todisteena käytettiin NOAA-sääsatelliitin ottamaa talvikuvaa jossa Suomen ja Neuvostoliiton raja näkyi erittäin selvästi: rajantakainen alue näytti kuvassa selvästi puustoisemmalta. Väite oli puusta voimakkaasti elävässä Suomessa lähes kerettiläinen ja Punkari sai puolustaa näkemyksiään monissa seminaareissa. Kyse oli siitä että NOAA:n erotuskyvyllä ei pystytty erottamaan Suomen hienopiirteisestä ja vesistöjen rikkomasta maankäytöstä yhtenäisiä isoja metsäalueita, jolloin valtaosa luokittui kuvalla puuttomaksi kun sen sijaan rajan takana olevat yhtenäiset erämaa-alueet erottuivat selvästi. Ero valtakunnanrajalla oli kuitenkin selvästi havaittavissa myös Suomen alueesta tehdyssä MSS-mosaiikissa muttei yhtä kärjistyneenä.

13 Maanmittaus 86:1 (2011) Peltovalvontaa erityisesti EU:n tukivalvonnan alkuajoista lähtien Suomen päätettyä liittyä EU:n käynnistyivät Suomessa valmistelut myös EUmaataloustukien jakamiseen ja valvontaan. Prosessia varten viljelijöiden tuli luovuttaa hallinnolle kartat viljelylohkoistaan (peruslohkoistaan). Hallinnon tehtävänä oli tarkastaa, että viljelijöiden ilmoittamat pinta-alat ja viljelysuunnitelmat pitivät paikkansa. Satelliittikuvapohjaista tukien valvontaa oli jo tehty Euroopassa useina vuosina laajasti. Samaa menetelmää suositeltiin myös Suomelle. Jo hyvin aikaisessa vaiheessa Ruotsin Satellitbild ilmoitti halukkuudestaan yhteistyöhankkeeseen myös Suomessa. Maanmittauslaitoksessa kuitenkin päätettiin rohkeasti lähteä rakentamaan omaa tarjousta Suomen hanketta varten. Tämä oli mahdollista toisaalta siitä syystä, että laitoksen tekniset valmiudet ja kokemus olivat jo hyvällä tasolla ja toisaalta siitä syystä, että tarjolla oli EU:n rahoituksella tähän tarkoitukseen tehty tietojärjestelmä (CACHOO). MML:lla olikin poikkeuksellisen hyvät edellytykset projektin aloittamiseen, koska sillä oli omaa ilmakuvauskalustoa, kuvankäsittelyvalmiuksia (mm. skanneri) ja kokemusta satelliittikuvien tulkinnasta. Ensimmäisenä vuonna tarkastettiin 4 alueella yhteensä tilan hakemukset. Satelliittikuvavalvonta herätti paljon mielenkiintoa EU-jäsenyyden alkuaikoina, koska siihen oli helppo liittää mielikuvia kaikenkattavasta valvonnasta. MML suoritti kaikki Suomen satelliittikuvapohjaiset valvonnat vuosina , minkä jälkeen valvonta muuttui tilakäyntitarpeiden lisäännyttyä kokonaan maastovalvonnaksi. 4.8 Geologiset sovellukset Maanmittaushallitus oli yhteistyössä GTK:n, Outokummun, Rautaruukin malminetsinnän ja Suomen malmin kanssa. 4.9 Puuvarojen inventointia Venäjällä metsäyhtiöiden kanssa Metsäyhtiöt olivat kiinnostuneet Venäjän alueen metsävaroista teollisuuden sijoittamiseksi sekä puuvaroista metsäalueiden vuokraamisen takia. Näihin liittyviä karkeita tulkintoja tehtiin useilta eri alueilta mm. Aunuksen alueelta ja Uralin suunnalta Maankäytön kartoitukset Maankäytön ja sen muutosten kartoitushankkeita tuettiin mm. Tansaniassa, Sudanissa ja Indonesiassa hankkimalla kuvia ja käsittelemällä kuvia SarDEM VTT:llä Einar-Arne Herland tutki ERS-tutkakuvien käyttöä korkeusmallin laskemiseen. Maanmittauslaitoksen toimeksiannosta hän kehitti ohjelmiston tuotannolliseen käyttöön. Sitä käytettiin Maanmittauslaitoksessa korkeusmallien tekemiseen mm. Kuwaitissa.

14 52 Datan hankinta, välitys ja prosessointi Maanmittauslaitoksessa Muu kansainvälinen yhteistyö Neuvostoliitto oli lähettänyt kuvaussatelliitteja runsaasti vuosien mittaan, mutta niiden kuvia ei toimitettu ulkomaalaisille. Useimmat niistä otettiin melko alhaalta filmikameroilla vakoilukuvien tapaan. Vuonna 1983 niitä alettiin jossain määrin tarjota myös länteen. Jussi Paavilainen kävi 1983 Moskovassa neuvottelemassa ensi kerran kuvien ostamisesta. Myyntioikeus oli sijoitettu Sojuzkarta nimiseen organisaatioon ja neuvottelu käytiin pääjohtaja Piskulinin ja hänen avustajiensa kanssa heidän pääkonttorissaan Volgogradski Prospectilla. Kuvien tarjonta oli hyvin pieni eikä niitä saanut ostaa muualta kuin Suomen alueelta. Parin päivän neuvottelujen jälkeen sovittiin, ettei ollut tarvetta solmia erityistä välityssopimusta vaan saatavilla olevia kuvia voi ostaa tapauskohtaisesti tarpeen mukaan. Sovittiin myös ensimmäisten mallikuvien ostosta. Finnmapin edustajat olivat samaan aikaan Moskovassa ja kävivät myös neuvottelut aiheesta, mutta eivät ryhtyneet silloin jatkotoimiin. Suomen ja Kiinan karttalaitokset aloittivat yhteydenpidon pääjohtajatasolla vuonna 1988 perustuen TTT-yhteistyöhön. Yleisluontoisessa yhteistyösopimuksessa sovittiin mm. asiantuntijavaihdosta. Pekka Raitanen oli nähnyt Kioton näyttelyssä kiinalaisen kuvankäsittelyohjelmiston, joka vaikutti kiinnostavalta yhteistyön kohteelta. Niinpä ensimmäisenä asiantuntijana saapui Suomeen professori Yang Ming Hui kesällä Saman vuoden lokakuussa Jussi Paavilainen ja Antti Vertanen kävivät Kiinassa. Näiden vierailujen yhteydessä perehdyttiin molemmin puolin toisten organisaatioihin, järjestelmiin, tuotteisiin ja tavoitteisiin. Tältä pohjalta käynnistyi monivuotinen konkreettinen yhteistyö ohjelmistojen kehittämiseksi, tuotteiden valmistamiseksi ja kehittämiseksi sekä markkinoimiseksi. Tämä johti lopulta yhteisyrityksen perustamiseen Kiinassa. Vuosina tehtiin Neuvostoliiton Karttalaitoksen kanssa puuston ja maankäytön tulkintakokeilu Kuusamon ja Kiestingin korkeudella rajan molemmilla puolilla. Kokeilussa käytettiin perinteisiä visuaalisia maisema-, maankäyttö- ja maaperän kartoituksen menetelmiä venäläisiltä kuvilta ja digitaalisia menetelmiä Landsat-kuvilta. Maastotarkastukset tehtiin paikan päällä. Venäjän puolella käytettiin helikopteria. Työhön osallistuivat Antti Vertanen ja Soili Karppinen. Kanada oli hyvin aktiivinen kaukokartoitusmaa ja haki myös yhteistyötä Euroopan maiden kanssa. Kanada osallistui ESA:n toimintaan sekä satelliittien suunnittelun ja rakentamisen, että datan käytön saroilla. Kanadan suurlähetystöstä otettiin yhteyttä Maanmittauslaitokseen ja ehdotettiin asiantuntijoiden tutustumismatkaa Kanadan kaukokartoitusorganisaatioihin. Jussi Paavilainen kokosi ryhmän, joka teki kymmenen päivän kiertomatkan eri puolilla Kanadaa sijaitsevissa organisaatioissa. Matkalle osallistuivat Tuomas Häme, Viljo Kuosmanen, Risto Kuittinen, Jussi Paavilainen ja Yrjö Sucksdorff. Matkalla tutustuttiin ainakin kymmenen yrityksen tai valtion organisaation toimintaan itärannikolta länsirannikolle. Kanadan valtio maksoi kustannukset. Välittömiä yhteistyöhankkeita ei syntynyt, mutta yhteydenpito jatkui joillakin tasoilla ja on myöhemmin johtanut yhteistyöhankkeisiin erityisesti Radarsatin sovelluksissa.

15 Maanmittaus 86:1 (2011) 53 Kiitokset. Kiitän seuraavia henkilöitä, jotka ovat täydentäneet, korjailleet ja tarkentaneet tätä tekstiä: Eija Forsvik, Anne Leskinen, Aaro Mikkola, Tapio Tuomisto ja Antti Vertanen. He ovat olleet alusta lähtien rakentamassa Maanmittaushallituksen kaukokartoitustoimintaa. Kirjallisuutta EAS Feasibility study of regional forest maps in Europe for the ISY WFW Project, Final report, EAS study no. 91/1 20. Kilpelä E Automaattinen kuvioerottelu ja tulkinta kaukokartoituksessa. Tekniikka 64, s DI Jussi Paavilainen valmistui TKK:n maanmittausosastolta vuonna Hän työskenteli useissa Maanmittaushallituksen yksiköissä vuosina Viimeksi satelliittikuvakeskuksessa, joka yhtiöitettiin Novosat Oy:ksi ja myytiin Novo Group Oyj:lle. Paavilainen toimi Novosatin toimitusjohtajana, kunnes siirtyi emoyhtiöön johtamaan Kiinan liiketoimintoja. Ennen eläköitymistään hän työskenteli vielä yksityisenä konsulttina etupäässä Kiinaan liittyvissä asioissa.

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä 1980 1995

Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä 1980 1995 Maanmittaus 86:1 (2011) 25 Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä 1980 1995 Eija Parmes Tiivistelmä. Satelliittikuvien hyödyntämiseen liittyvä kehitystyö

Lisätiedot

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Historialliset kartat verkossa Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Taustaa Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 90- luvun puolivälissä virinnyt kiinnostus vanhojen historiallisten karttojen

Lisätiedot

Latuviitan Landsat-mosaiikki Itämeren alueelta

Latuviitan Landsat-mosaiikki Itämeren alueelta Latuviitan Landsat-mosaiikki Itämeren alueelta Summary: A public domain 7 band thematic Landsat mosaic which covers the whole Baltic Sea area. Combined from 159 full Landsat 7 ETM+ scenes from year 1999-2002.

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3. Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön

Lisätiedot

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset

Lisätiedot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Sakari Tuominen, MMT METLA Valtakunnan metsien inventointi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Selvitettiin numeeristen ilmakuva-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä. Tuukka

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta 31.12.2015. Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta 31.12.2015. Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi Lajirikkauskartta 31.12.2015 Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi Sisällysluettelo Projektin loppuraportti 1. Projektin perustiedot 2. Projektin lähtökohdat 3. Tiivistelmä projektin

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Alfa-ohjelmat, verkkoasennus, asennusohje 2006 syyskuu. Alfa-ohjelmat ASENNUSOHJE. Verkkoasennus-CD, versio 1.25. Kielioppi & kirjallisuus

Alfa-ohjelmat, verkkoasennus, asennusohje 2006 syyskuu. Alfa-ohjelmat ASENNUSOHJE. Verkkoasennus-CD, versio 1.25. Kielioppi & kirjallisuus 2 Alfa-ohjelmat ASENNUSOHJE Verkkoasennus-CD, versio 1.25 Kielioppi & kirjallisuus Oppikirja ja Harjoituskirja englanti, ruotsi, saksa, ranska, suomi Harjoituskirjojen tasot: 1, 2 ja 3 Alfa-aihepiirisanasto

Lisätiedot

Metsätieto ja sähköiset palvelut

Metsätieto ja sähköiset palvelut Metsätieto ja sähköiset palvelut Niina Riissanen 1 Metsätieto ja sähköiset palvelu Biotalous ja puhtaat ratkaisut Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Toimenpide 1: Lisätään puun tarjontaa

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: TLT-Engineering Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Sivu 1/5 Mitä CD- tai DVD-muotoa tulisi käyttää? Tässä artikkelissa Tarpeita vastaavan levyn ja muodon valinta Tietoja Live File Systemin ja masteroidun levymuodon eroista Miksi Live File System -muodosta

Lisätiedot

Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014

Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014 Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014 Mitä hyötyä vientiverkostosta ja kumppanuusohjelmasta on yritykselle? Kustannustehokas tapa avata

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA

MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA 1 (6) MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA TEEMU SALORIUTTA 17.6.2012 Päivitetty 28.6.2013 1. Avaa Maanmittauslaitoksen latauspalvelu osoitteesta https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta.

Lisätiedot

LASKUAUTOMAATIORATKAISUIDEN VERSIOPÄIVITYS ICT-STRATEGIA LIIKETOIMINNAN KEHITYKSEN YTIMESSÄ 2011 KERKKO KÄMÄRÄINEN

LASKUAUTOMAATIORATKAISUIDEN VERSIOPÄIVITYS ICT-STRATEGIA LIIKETOIMINNAN KEHITYKSEN YTIMESSÄ 2011 KERKKO KÄMÄRÄINEN LASKUAUTOMAATIORATKAISUIDEN VERSIOPÄIVITYS ICT-STRATEGIA LIIKETOIMINNAN KEHITYKSEN YTIMESSÄ SISÄLTÖ 01 Ramboll yleisesittely 02 ICT-strategia 03 Valmistautuminen päivitykseen 04 Versiopäivityksen hyödyt

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh.

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 1/5 ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS Navita Yritysmalli YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 010 7564 986 Käyttöönotto Matti Sihvo Koulutus Jan-Markus Viikari LAITEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Personal Navigation Phone

Personal Navigation Phone Personal Navigation Phone Benefon Esc! GSM+GPS nykyajan nomadin eloonjäämispakkaus GSM 900/1800 -kaksitaajuuspuhelin 12-kanavainen GPS-navigaattori mobiilikartat Friend Find ja hätänäppäin roiskevesitiivis

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja

Lisätiedot

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM NYT TIEDÄT. Nyt tiedät, mitä koneellesi kuuluu. Tarkka, ajantasainen tieto koneesi sijainnista, käytöstä ja kunnosta tehostaa toimintaasi ja pienentää

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2010 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2010: Vahva tilausvirta ja ennätyksellinen liikevoitto Q4/2010 Q4/2009 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

Resteri myyntireskontra (Dos)

Resteri myyntireskontra (Dos) Resteri myyntireskontra (Dos) (lisäohjelma peruslaskutukseen: "laajempi myyntireskontra") Vuosipäivitys 10.9.2004 Atsoft Oy Mäkinen puh (09) 350 7530 0400-316 088 www.atsoft.fi Malminkaari 21 B fax (09)

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Ohjelmistopäivitykset

Ohjelmistopäivitykset Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Sopimusosapuolet: Yhteyshenkilö: Jaakko Rissanen Maanmittauslaitos, Yhteyshenkilö: Kari

Lisätiedot

UUSI VALUMA-ALUEJAKO

UUSI VALUMA-ALUEJAKO UUSI VALUMA-ALUEJAKO ja VALUE-työkalun jatkokehitys Jaakko Suikkanen Ismo Lahtinen SYKE GIS-tukihenkilöpäivä 2.9.2014 Valtakunnallinen vesistötietojärjestelmä Tavoitteena parantaa vesistöihin liittyvän

Lisätiedot

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena LifeDatan karttapalveluseminaari 6.2.2014 Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Anu Häkkinen, Tiia Kiiski, Pekka

Lisätiedot

Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta

Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta Tuotekuvaus 2015 Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Tietomekka Oy tarjoaa tievalaistusten palvelusopimuksiin toiminnanohjauksen

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

Paikannimet viranomaisviestinnässä

Paikannimet viranomaisviestinnässä Paikannimet viranomaisviestinnässä Viestinnässä on tärkeää voida puhua yksittäisistä paikoista ja kohteista. Oikein perille mennyt sanoma auttaa toimimaan ja ajattelemaan oikein kussakin tilanteessa. Sirkka

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

OCAD9. Orienteering Computer Aided Design. Talvipäivät 2008 Pertti Hartman. OCAD lisenssit. OCAD9 Standard täysversio

OCAD9. Orienteering Computer Aided Design. Talvipäivät 2008 Pertti Hartman. OCAD lisenssit. OCAD9 Standard täysversio OCAD9 Orienteering Computer Aided Design 1 OCAD lisenssit OCAD9 Standard täysversio Yhden koneen lisenssi (kattaa luokkakäytön) Ei seuralisenssejä, mutta seura-alennus OCAD9 demo Maksuton Tulostus- ja

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014 Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan Taneli Kolström 5.6.2014 Mitä tuleman pitää Mikä on VMI? Miten tähän on päädytty? VMI kehityskaari ja muuntuminen

Lisätiedot

Vuosi avoimia maastotietoja. ProGIS aamutapaaminen 11.9.2013 Antti Kosonen Maanmittauslaitos

Vuosi avoimia maastotietoja. ProGIS aamutapaaminen 11.9.2013 Antti Kosonen Maanmittauslaitos Vuosi avoimia maastotietoja ProGIS aamutapaaminen 11.9.2013 Antti Kosonen Maanmittauslaitos 11.9.2013 Miksi ja mitä avattiin> Miten valmistauduttiin> Miten aineistoja on hankittu> Ketkä aineistoja käyttävät>

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Metsämaiseman herkkyysluokitus Kainuun ja Kuusamon vaaramaan alueella Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Maisema, virkistyskäyttö

Lisätiedot

Ostolasku: 100 % verkkolaskuja CloudScanratkaisun avulla.

Ostolasku: 100 % verkkolaskuja CloudScanratkaisun avulla. Ostolasku: 100 % verkkolaskuja CloudScanratkaisun avulla. Jari Lampinen, Senior Account Manager Basware Experience User Forum Collaborate. Innovate. Succeed. Australia Denmark Finland France Germany Netherlands

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila 1 Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

Opas Logitech Harmony 525 asennusohjelmistoon

Opas Logitech Harmony 525 asennusohjelmistoon Opas Logitech Harmony 525 asennusohjelmistoon Tervetuloa! Ohjattu asennus asentaa Logitech Harmony kaukoohjaimen ohjelmiston koneellesi jatkaaksesi paina NEXT. Valitse kieli ja paina ok. Ohessa on Logitech

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Jalasjärvi Rustari Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2015

Jalasjärvi Rustari Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2015 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Jalasjärvi Rustari Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2015 Metsähallitus Yleistä Jalasjärven Rustarin alueella tehtiin kulttuuriperintökohteiden inventointi

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Asteri saldoreskontra (Dos) (lisäohjelma kirjanpitoon) Vuosipäivitys 10.9.2004

Asteri saldoreskontra (Dos) (lisäohjelma kirjanpitoon) Vuosipäivitys 10.9.2004 Asteri saldoreskontra (Dos) (lisäohjelma kirjanpitoon) Vuosipäivitys 10.9.2004 Atsoft Oy Mäkinen www.atsoft.fi Päivystys: Malminkaari 21 B Puh (09)3507530 0400 316 088 00700 HELSINKI Fax (90)3515532 0500

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013. Yhteistyöhankkeiden taloushallinto

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013. Yhteistyöhankkeiden taloushallinto Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013 Yhteistyöhankkeiden taloushallinto Taloushallinto on pohjoisen ja etelän kuntien yhteinen asia Taloushallinto on pohjoisen ja etelän yhteinen asia!

Lisätiedot

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA Jyrki Kangas, UPM Metsä & Annika Kangas, Helsingin yliopisto Alustus FORS-seminaarissa 'Operaatiotutkimus metsäsektorilla' 24.5.2006 Helsinki Tyypillisimmät OR-tehtävät

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Digikuvan peruskäsittelyn. sittelyn työnkulku. Soukan Kamerat 22.1.2007. Soukan Kamerat/SV

Digikuvan peruskäsittelyn. sittelyn työnkulku. Soukan Kamerat 22.1.2007. Soukan Kamerat/SV Digikuvan peruskäsittelyn sittelyn työnkulku Soukan Kamerat 22.1.2007 Sisält ltö Digikuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Skannaus Kuvan kääntäminen Värien säätö Sävyjen säätö Kuvan koko ja resoluutio

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille

Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille Jouni P. Partanen Aalto-yliopisto, BIT tutkimuskeskus FIRPA seminaari Design Factory, Aalto-yliopisto, huhtikuun 6. 2011 Sisältö Käytännön esimerkkitapaus

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n asennus ja päivitys Päivitä BIOS, sovellukset ja ohjaimet ja suorita Windows Update Valitse asennustyyppi Asenna Windows 8.1 Käy Samsungin päivitystukisivust

Lisätiedot

MySchenker tulostimen ohjeet

MySchenker tulostimen ohjeet MySchenker tulostimen ohjeet Paperirullan asettaminen tulostimeen 1. Avaa tulostin painamalla etulevyn OPEN painikkeesta ja nostamalla kansi kevyesti yläasentoonsa Paperirullan asettaminen tulostimeen

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot