TILINPÄÄTÖS. TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS

2 _Sisältö 5

3 Altia tilinpäätös Altian vuosi 06 Hallituksen toimintakertomus 18 Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) 19 Konsernin tase (IFRS) 20 Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) 21 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) 22 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 65 Konsernin tunnusluvut 68 Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 69 Emoyhtiön tase (FAS) 71 Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) 72 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 80 Hallituksen voitonjakoesitys 81 Tilintarkastuskertomus 82 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkka- ja palkkioselvitys 92 Hallitus 94 Johtoryhmä 96 Yhteystiedot

4 Baltian johta _Pohjoismaide Altia on Pohjoismaiden ja Baltian johtava alkoholijuomayhtiö, jonka tuotevalikoima koostuu viineistä ja väkevistä juomista. Altia valmistaa, jakelee, markkinoi, myy, vie ja tuo maahan omia ja päämiestuotteita. Altian omia brändejä ovat muun muassa Blossa, Xanté, Chill Out, Explorer, Renault, Grönstedts, Koskenkorva, Jaloviina, O.P. Anderson, Skåne Akvavit ja Arsenitch. Niillä on vahva markkinaasema ja monilla pitkä historia vaalittavanaan. Altian päämiestuotteiden valikoima koostuu sekä paikallisista että kansainvälisistä brändeistä eri puolilta maailmaa. Niihin kuuluvat esimerkiksi Hardy s, Codorníu, Drostdy-Hof, Jack Daniels, Morrison-Bowmore, Nederburg, Ravenswood ja Robert Mondavi. Altialla on Pohjoismaiden ja Baltian alueella kattava tuotanto-, myynti- ja logistiikkaverkosto, jonka avulla se palvelee laajasti asiakkaita, päämiehiä ja kuluttajia lähellä markkinoita.

5 Altia tilinpäätös 2012 n ja va toimija Altia-konsernin avainluvut Liikevaihto, milj. 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto, milj. 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta ) 6,1 6,7 6,8 Tulos ennen veroja, milj. 24,8 31,1 29,6 (% liikevaihdosta ) 5,1 6,0 6,2 Tilikauden voitto, milj. 20,8 21,3 25,7 (% liikevaihdosta ) 4,3 4,1 5,3 Taseen loppusumma, milj. 590,3 586,8 581,1 Oman pääoman tuotto, % 10,6 11,6 17,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,6 8,4 10,0 Omavaraisuusaste, % 35,4 32,5 29,6 Gearing, % 62,9 51,8 76,3 Investoinnit, milj. 27,6 6,1 106,4 Henkilöstö keskimäärin

6 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Yleisen markkinatilanteen heikentyminen, Altian markkinaosuuksien lasku sekä strategian mukaiset liiketoimintojen myynnit vaikuttivat Altia-konsernin vuoden 2012 liikevaihtoon ja liikevoittoon. Altia-konsernin liikevaihto oli 483,3 miljoonaa euroa, mikä on 6,9 % vähemmän kuin vertailuvuonna (2011: 519,0 miljoonaa euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 26,8 miljoonaan euroon (35,9 miljoonaa euroa) ja liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 5,5 % (6,9 %). Kertaluonteisten erien jälkeinen liikevoitto laski 29,4 miljoonaan euroon (35,0 miljoonaa euroa). Altia-konsernin vuoden 2012 tilinpäätös on laadittu IFRS-standardien mukaisesti. Vertailulukuina on käytetty vuoden 2011 vastaavan jakson lukuja, ellei toisin ole mainittu (luvut suluissa). Toimintaympäristö 2012 Suomen, Ruotsin ja Norjan osalta vähittäiskaupalla tarkoitetaan valtion monopolien (Alko Oyj, Systembolaget AB ja Vinmonopolet A/S) alkoholimyyntiä. Luvut perustuvat monopolien julkaisemiin litramääräisiin myynteihin. Tanskan, Viron ja Latvian tiedot perustuvat Altian omiin arvioihin. Kaikilla monopolimarkkinoilla kuluttajien osto- ja käyttötottumusten muutos on pääosin samansuuntainen. Väkevien juomien myynti monopoleista laskee ja viinien, erityisesti kevyempien viinien, kuten rosee- ja kuohuviinien kulutus kasvaa. Taustalla on kuluttajien käyttötottumusten muutos aikaisempaa miedompiin tuotteisiin. Avoimilla markkinoilla kilpailu on kiristynyt entisestään. Alennukset sekä kampanjat ovat muuttuneet jatkuvaksi ilmiöksi, jonka seurauksena tuotemerkkiuskollisuus on vähentynyt ja hinnan merkitys on korostunut ostopäätöksessä. Erityisesti Tanskassa, mutta myös muissa Pohjoismaissa alkoholiveron korotukset ja suuret kuluttajahintojen erot naapurimaiden välillä ovat lisänneet raja- ja verovapaan kaupan osuutta. Ekologisten tuotteiden rooli viinikaupassa on kasvanut viime vuosina saavuttaen Suomessa ja Ruotsissa noin 6 %:n ja Norjassa noin 2 %:n osuuden mietojen viinien kategoriassa. Suomessa alkoholijuomien myynnin lasku on jatkunut. Ruotsissa ja Norjassa markkinoiden koko on hieman kasvanut. Suomessa alkoholijuomien kokonaismyynnin muutos oli -1,9 % (-1,1 %). Väkevien alkoholijuomien myynnin laskeva trendi hidastui jo neljäntenä peräkkäisenä vuotena ja oli -2,7 % (-3,4 %). Viinien myynti jatkoi lievää kasvua ja oli 0,5 % (1,2 %). Viinikategorian sisällä erot olivat suuria. Kuohuviinien kulutuksen muutos oli 2,0 % (5,3 %) ja väkevien viinien -5,5 % (-7,5 %). Suurimmissa viinikategorioissa kasvu oli maltillista. Punaviinien kulutus kasvoi 1,0 % (0,1 %) ja valkoviinien vastaavasti 0,9 % (3,7 %). Ruotsissa kokonaismyynti kasvoi 0,6 % (0,9 %). Myynnin muutos väkevissä alkoholijuomissa oli -0,5 % (-2,6 %) ja viineissä vastaavasti 1,6 % (1,7 %). Ruotsin markkinoiden kehitys oli hyvin samankaltainen kuin Suomessa. Kuohuviinien myynti kasvoi 3,3 % (6,3 %), valkoviinien 0,5 % (2,3 %) ja punaviinien 2,7 % (-0,4 %). Väkevien viinien myynnin muutos oli -8,7 % (-21,1 %). Monopolimarkkinoilla merkittävin kasvu tapahtui Norjassa, jossa kokonaismyynti kasvoi viime vuonna 1,8 % (0,9 %). Viinien kokonaismyynti kasvoi 2,1 % (1,5 %). Myyntiä kasvattivat erityisesti kuohuviinit 12,3 % (8,9 %), roseeviinit 12,9 % (18,0 %) ja valkoviinit 3,1 % (4,5 %). Punaviinien myynti kääntyi kasvuun viime vuoden laskun jälkeen kasvaen 0,8 % (-0,5 %). Myynnin muutos väkevissä alkoholijuomissa oli -2,0 % (-3,8 %). Norjan alkoholiverotus on Euroopan korkein ja siksi sekä raja- että verovapaa kauppa on erittäin vilkasta ja vie myyntiä monopolilta.

7 Altia tilinpäätös 2012 Tanskassa alkoholijuomien kulutus oli arvioiden mukaan selkeässä laskussa. Tanskan sisämarkkinoilla alkoholijuomien myynnin lasku on vielä suurempi kuin kulutuksen lasku, sillä vuoden 2012 alusta toteutettu viinin alkoholiveron korotus (+55 %) on kasvattanut rajakauppaa noin %. Rajakaupan suosion uskotaan jatkuvan vahvana, sillä myös muiden kuin alkoholijuomien kauppa on vilkastunut rajakaupassa johtuen mm. sokeri- ja rasvaverojen nostoista vuoden 2012 alussa. Virossa väkevien viinojen myynti kasvoi hieman, vaikka alkoholiveroa korotettiin 5 % helmikuussa Myynnin kasvu johtui lähinnä viskin ja konjakin myynnin kasvusta. Viinien ja Ready to Drink -juomien kulutus laski hieman. Viron markkinoilla alennuksilla ja kampanjoilla on merkittävä rooli kulutuskäyttäytymisen ohjaamisessa, minkä johdosta myös tuotemerkkiuskollisuus on melko heikkoa. Harmaan alkoholijuomakaupan arvioidaan olevan vodkissa % ja yhteensä kaikissa tuoteryhmissä noin 10 %. Suomalaisten turistien osuus Viron alkoholijuomakaupassa on tilastojen mukaan noin 25 % koko maan alkoholijuomamarkkinoista. Latviassa kokonaismarkkinan kehitys jatkui vahvana ja oli noin 4 % (4 %). Alkoholivero laski yhden prosenttiyksikön heinäkuussa Viinimarkkinoiden koon arvioidaan pysyneen samana ja viinien myynnin suurin kasvu on nyt Latviassa takana (vuonna 2011 kasvua oli 10 %). Latviassa vodkakategorian laillinen myynti laski hieman. Harmaan markkinan osuus vodkan myynnistä arvioidaan olevan noin 35 %. Viskin, konjakin ja liköörin myynti kasvoi merkittävästi etupäässä suurten alennusten ja kampanjoiden johdosta. Tuloskehitys Altia-konsernin liikevaihto oli 483,3 miljoonaa euroa, joka on 35,7 miljoonaa euroa eli 6,9 % vähemmän kuin vertailuvuonna (519,0 miljoonaa euroa). Merkittävimpiä tekijöitä liikevaihdon laskuun olivat VSD Logistics AB:n ja VSD Logistics AS:n myynti, A-Pullo Oy:n liiketoiminnan loppuminen, Koskenkorva Viinan hinnantarkistukset ja päämiesportfolion muutokset. Lisäksi vertailukauden liikevaihtoon sisältyi Maximus Vodka -tuotemerkin myyntiä. Näiden yhteisvaikutus liikevaihtoon oli noin - 32,9 miljoonaa euroa. Yritysostot helmikuussa (The Xanté Company AB) sekä syyskuussa (SIA Jaunalko) kasvattivat liikevaihtoa 5,2 miljoonalla eurolla. Lisäksi valuuttakursseilla (SEK ja NOK) oli liikevaihtoon noin 7,4 miljoonan euron positiivinen vaikutus. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto laski 8,3 %. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 13,6 (17,2) miljoonaa euroa. Tuottoihin sisältyi raportointikaudella kertaluonteisia yritysmyynteihin liittyviä myyntivoittoja 4,5 (7,4) miljoonaa euroa, jotka saatiin VSD Logistics AB:n ja VSD Logistics AS:n myynnistä. Vertailukauden lukuun sisältyy Maximus Vodka -tuotemerkin sekä Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeiden myynneistä saadut tuotot. Tämän lisäksi liiketoiminnan muut tuotot sisälsivät myyntituottoja pääsääntöisesti höyryn, energian ja veden myynnistä 3,7 (3,5) miljoonaa euroa, vuokratuottoja 1,4 (1,3) miljoonaa euroa sekä käyttöomaisuuden myyntivoittoja 0,3 (1,0) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat 65,2 (72,5) miljoonaa euroa sisältäen palkkoja ja palkkioita 51,3 (57,7) miljoonaa euroa. Tilikauden henkilöstökuluihin sisältyi tulospalkkiovarauksia sosiaalikuluineen 1,5 (7,9) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 86,7 (82,3) miljoonaa euroa. Tilikauden aikana konserniyhtiöiden vaihtoomaisuudesta tehtiin epäkuranttius- ja arvonalennuskirjauksia yhteensä noin 3,3 (1,2) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 26,8 miljoonaan euroon (35,9) ja liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 5,5 % (6,9 %). Kertaluonteisten erien jälkeinen liikevoitto oli 29,4 miljoonaa euroa (35,0). Liikevoittoprosentti kertaluonteisten erien jälkeen oli 6,1 % (6,7 %). Liikevoittoon sisältyi yllä mainittujen kertaluonteisten tuottojen lisäksi kertaluonteisina kuluina oikeudenkäyntikuluja 0,8 miljoonaa euroa sekä Odensen logistiikkakeskuksen myynnistä realisoitunut 1,0 miljoonan euron tappio. Nettorahoituskulut olivat 5,7 (5,5) miljoonaa euroa. Nettokorkokulut laskivat noin 0,8 miljoonaa euroa 4,7 miljoonaan euroon johtuen euromääräisten markkinakorkojen laskusta, mutta vastaavasti muut rahoituskulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Osuus yhteisyrityksen tuloksesta laski 1,0 miljoonaan euroon (1,6). Tilikauden voitto oli 20,8 (21,3) miljoonaa euroa. Verot olivat 4,0 (9,8) miljoonaa euroa. Verojen pienentymiseen

8 vaikuttivat muuan muassa Ruotsin tytäryhtiöiden alhaiset verot johtuen verokannan muutoksesta sekä tytäryhtiöfuusiossa siirtyneiden vahvistettujen tappioiden hyödyntäminen. Rahoitus ja maksuvalmius Liiketoiminnan nettorahavirta oli 0,8 miljoonaa euroa (38,5 miljoonaa euroa). Konjakkivaraston kasvun vaikutus oli 13,4 miljoonaa euroa. Nettoinvestointeihin käytettiin 27,6 (6,1) miljoonaa euroa. Altia-konsernin maksuvalmius oli hyvä koko katsauskauden ajan. Konsernin likviditeettireservin muodostivat yhteensä 40,0 miljoonan euron suuruinen valmiusluottolimiitti sekä 30,0 miljoonan euron konsernitililimiitit. Limiitit olivat käyttämättä Konsernin korollinen nettovelka oli 131,7 (98,8) miljoonaa euroa vuoden lopussa ja nettovelkaantumisaste oli 62,9 % (51,8 %). Omavaraisuusaste oli 35,4 % (32,5 %). tuotantomäärä oli 35,4 (34,3) miljoonaa litraa ja Viron Tabasalun alkoholijuomatehtaan kokonaistuotanto oli 4,0 (4,3) miljoonaa litraa. Koskenkorvan tehtaalla käytettiin 169,6 (180,2) miljoonaa kiloa kotimaista ohraa, josta valmistui 23,2 (22,3) miljoonaa kiloa viljaviinaa, 42,4 (49,6) miljoonaa kiloa tärkkelystä ja 58,4 (63,4) miljoonaa kiloa rehua. Tutkimus- ja kehitystoiminta Konsernin tutkimus- ja kehitystoimintakulut olivat 3,1 (2,7) miljoonaa euroa ja ne kohdistuivat alkoholijuomien tuotekehitykseen. Toiminnallisten segmenttien kehitys Altia-konsernissa toimintasegmentit raportoidaan IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaisesti. Erillisinä raportoitavat toimintasegmentit ovat Brands, Trading ja Industrial Services. Altia Oyj perusti toukokuussa 2012 kotimaisen yritystodistusohjelman. Ohjelman enimmäismäärä on 100 miljoonaa euroa. Liikkeeseen laskettujen yritystodistusten nimellisarvo oli yhteensä 20,5 miljoonaa euroa katsauskauden lopussa. KONSERNIN INVESTOINNIT Bruttoinvestoinnit olivat 33,4 (9,5) miljoonaa euroa. Bruttoinvestointeihin sisältyy tytäryritysten hankintoja yhteensä 21,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä The Xanté Company AB:n hankinnasta kohdistui liikearvoon 8,7 miljoonaa euroa ja aineettomiin oikeuksiin (tavaramerkit) 11,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä SIA Jaunalkon hankinnasta kohdistui aineettomiin oikeuksiin (tavaramerkit) 2,1 miljoonaa euroa. Muut investoinnit liittyvät keskeneräisiin laitehankintoihin ja uusien logistiikkakeskusten rakentamiseen Tanskassa ja Ruotsissa. Tuotanto Rajamäen alkoholijuomatehtaalla valmistettiin väkeviä alkoholijuomia ja viinejä 49,0 (53,9) miljoonaa litraa. Tanskan Svendborgin alkoholijuomatehtaan vastaava BRANDS-LIIKETOIMINTA-ALUE Brands-liiketoiminta-alue vastaa Altian omien tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista sekä tuotekehitystoiminnasta. Brandsin myynti koostuu omista alueellisista ja paikallisista tuotemerkeistä. Tarjontaa täydentävät valikoidut päämiesten tuotemerkit. milj. EUR 1-12/ /2011 Myynti 207,3 212,3 Segmenttien välinen myynti -0,8-3,1 Liikevaihto 206,5 209,2 Liikevoitto 32,0 41,2 Liikevoitto % 15,5 19,4 Poistot 4,0 3,1 Investoinnnit 21,1 0,3 Henkilöstö ( keskimäärin ) Liikevaihto Brands-liiketoiminta-alueen liikevaihto laski noin 3 miljoonaa euroa (1,3 %) ollen 206,5 miljoonaa euroa

9 Altia tilinpäätös 2012 (209,2 miljoonaa euroa). Raportointikauden liikevaihtoon sisältyy helmikuussa hankitun Xanté-tuotteen myyntiä ja syyskuussa hankitun Arsenitch-tuotteen myyntiä yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Lisäksi liikevaihtoon sisältyy Trading-liiketoiminta-alueelta siirrettyjen Altian omien tuotteiden myyntiä. Edellisenä vuonna osa vastaavien tuotteiden myynnistä (1,6 miljoonaa euroa) sisältyi Tradingin liikevaihtoon. Valuuttakurssien muutokset vaikuttivat positiivisesti raportointikauden liikevaihtoon ja vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto laski 2,8 %. Liikevaihto kehittyi hyvin Norjassa, Virossa ja matkustajakaupassa. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa vertailukelpoinen liikevaihto laski. Suomessa väkevien alkoholijuomien liikevaihto laski johtuen osittain helmikuussa toteutetuista Koskenkorva Viinan hinnanmuutoksista. Myös viinien ja päämiesliiketoiminnan liikevaihto laskivat Suomessa. Ruotsissa viinien liikevaihto laski. SIA Jaunalkon hankinta syyskuussa kasvatti liikevaihtoa Latviassa. Vientiliiketoiminnan liikevaihto laski 0,7 miljoonaa euroa johtuen Maximus Vodka -tuotemerkin myynnistä edellisvuoden kesäkuussa. Liikevoitto Liikevoitto jäi noin 9 miljoonaa euroa (22,2 %) edellisestä vuodesta ja oli 32,0 miljoonaa euroa (41,2 miljoonaa euroa) johtuen pääosin myynnin suhteellisen kannattavuuden alenemisesta ja liikevaihdon laskusta. Lisäksi markkinointipanostukset kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto laski etenkin Suomessa johtuen liikevaihdon ja suhteellisen kannattavuuden laskusta, mihin vaikutti muun muassa helmikuussa toteutetut Koskenkorva Viinan hintamuutokset. Lisäksi viiniliiketoiminnan myynnin ja kannattavuuden lasku Suomessa ja Ruotsissa heikensi liikevoittoa. Myös Latviassa liikevoitto jäi edellisestä vuodesta johtuen kiristyneestä kilpailusta. Investoinnit Investoinnit kasvoivat edellisvuoteen verrattuna merkittävästi ja olivat 21,1 miljoonaa euroa johtuen kauden aikana hankituista yhtiöistä (The Xanté Company AB ja SIA Jaunalko). Henkilöstö Henkilöstön määrä oli keskimäärin 173, mikä oli 11 enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstömäärän nousu johtui vuoden 2012 aikana hankituista yhtiöistä (The Xanté Company AB ja SIA Jaunalko). Markkinaosuudet Suomessa omien tuotemerkkien markkinaosuus laski etenkin viineissä. Ruotsissa väkevien alkoholijuomien markkinaosuus on kasvanut, mutta viinien laskenut. Norjassa omien tuotemerkkien markkinaosuus väkevissä juomissa on hieman kasvanut. Tanskassa katkeroiden ja akvaviittien markkinaosuus on kasvanut. TRADING-LIIKETOIMINTA-ALUE Trading-liiketoiminta-alue vastaa päämiessuhteista sekä päämiestuotteiden markkinoinnista ja myynnistä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Trading-liiketoiminta-alueella on vahva kansainvälisten tuotemerkkien valikoima. milj. EUR 1-12/ /2011 Myynti 132,9 144,8 Segmenttien välinen myynti 0,0-0,6 Liikevaihto 132,9 144,2 Liikevoitto 6,0 7,4 Liikevoitto % 4,5 5,1 Poistot 2,7 3,2 Investoinnnit 0,1 0,1 Henkilöstö ( keskimäärin ) Liikevaihto Trading-liiketoiminta-alueen liikevaihto laski noin 11 miljoonaa euroa (7,8 %) ollen 132,9 miljoonaa euroa (144,2 miljoonaa euroa). Valuuttakurssien muutokset vaikuttivat positiivisesti raportointikauden liikevaihtoon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto laski 10,8 %. Liikevaihdon lasku johtui lähinnä tuoteja päämiesportfolion sisäisistä ja ulkoisista muutoksista etenkin Norjassa.

10 Liikevoitto Liikevaihto Liikevoitto laski 1,4 miljoonaa euroa (18,9 %) ja oli 6,0 miljoonaa euroa (7,4 miljoonaa euroa) johtuen pääasiassa tuote- ja päämiesportfolion sisäisistä ja ulkoisista muutoksista. Investoinnit Trading-liiketoiminta-alueella ei ollut merkittäviä investointeja raportointikaudella eikä vertailukaudella. Henkilöstö Henkilöstön määrä oli keskimäärin 92, mikä oli 7 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Henkilömäärän lievä lasku selittyy Norjan päämiesportfolion muutoksilla. Industrial Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 15 miljoonaa euroa (9,5 %) ollen 143,2 miljoonaa euroa (158,2 miljoonaa euroa). Liikevaihdon laskun pääasiallinen syy oli logistiikkaliiketoimintayksikkö VSD:n myynti toukokuun alussa 2012 Skanlog A/S:lle. Vertailukauden liikevaihto sisältää VSD:n liikevaihdon koko vuodelta. Liikevoitto Industrial Services -liiketoiminta-alueen liikevoitto laski noin 2 miljoonaa euroa (14 %) edellisestä vuodesta johtuen alentuneista myyntivolyymeistä ja viljan hinnan noususta. Liiketoiminta-alueen suhteellinen kannattavuus pysyi vertailuvuoden tasolla. Markkinaosuudet Norjassa markkinaosuus viineissä laski päämiesportfoliomuutoksista johtuen. Myös Ruotsissa markkinaosuus laski hieman. Sen sijaan Suomessa markkinaosuus on hieman noussut. INDUSTRIAL SERVICES -LIIKETOIMINTA-ALUE Industrial Services -liiketoiminta-alue koostuu kolmesta liiketoimintayksiköstä: sopimuspalvelut, tärkkelys- ja rehuliiketoiminta ja tekninen etanoli, jotka palvelevat ulkoisia asiakkaita. milj. EUR 1-12/ /2011 Myynti 147,7 173,7 Segmenttien välinen myynti -4,5-15,4 Liikevaihto 143,2 158,2 Investoinnit Liiketoiminta-alueen investoinnit nousivat 0,5 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Investoinnit liittyivät varastointipalvelusopimuksen. Henkilöstö Henkilöstön määrä oli keskimäärin 36, mikä oli 35 edellisvuotta vähemmän. Henkilöstömäärän lasku johtui VSD Logistics AB:n ja VSD Logistics AS:n myynnistä toukokuun alussa. MUUT TOIMINNOT Muut toiminnot muodostuvat Supply Chain -toiminnosta sekä konsernin tukitoiminnoista. Supply Chain sisältää konsernin tuotanto-, logistiikka- ja hankintatoiminnat. Liikevoitto 11,2 13,1 Liikevoitto % 7,6 7,5 Poistot 0,9 0,7 Investoinnnit 1,3 0,8 Henkilöstö ( keskimäärin ) 36 71

11 Altia tilinpäätös 2012 Supply Chain -toiminnon jakamattomat toimintakulut olivat 8,2 (12,3) miljoonaa euroa ja konsernin tukitoimintojen vastaavasti 14,3 (11,2) miljoonaa euroa. Supply Chainin jakamattomien toimintakulujen muutos edelliseen vuoteen johtui pääosin kustannussäästöistä. Konsernin tukitoimintojen jakamattomien kulujen nousu johtui pääsääntöisesti konsernin liiketoiminnan kehittämiskuluista. Supply Chain -toiminnon poistot olivat 9,7 (10,4) miljoonaa euroa ja tukitoimintojen vastaavasti 4,0 (4,0) miljoonaa euroa. Muiden toimintojen investoinnit olivat yhteensä 5,2 (8,2) miljoonaa euroa. Supply Chain -toiminnon henkilöstömäärä oli keskimäärin 664 (712). Henkilöstömäärän lasku johtui henkilöstövähennyksistä ja eläköitymisistä. Tukitoimintojen henkilöstömäärä oli keskimäärin 143 (134). STRATEGIA JA TOIMINTAMALLI Altian strategia tähtää yhtiön arvon kasvattamiseen kolmessa aallossa toteutettavan kasvustrategian avulla. Aaltojen teemat ovat tehostaminen, kasvu ja laajentuminen. Vuonna 2012 strategian toteuttaminen jatkui yrityskaupoilla. Tavoiteltua orgaanista kasvua ei saavutettu, mikä johtui sekä yleisestä markkinatilanteen heikentymisestä että Altian markkinaosuuden laskusta. Ensimmäisen aallon aikana toimintamallia kehitetään edelleen ja kilpailukykyä vahvistetaan. Vuoden aikana myytiin Altian ydinliiketoimintaan kuulumattomat VSD Logistics Ab ja VSD Logistics AS. Altia on myös tarkentanut operatiivista toimintamalliaan strategian mukaisesti. Toisessa, kasvua tavoittelevassa aallossa vahvistetaan Altian asemaa Pohjoismaiden ja Baltian johtavana alkoholijuomayhtiönä tavoitteena kasvattaa markkinaosuuksia yleistä markkinakasvua nopeammin. Kasvua tavoitellaan sekä orgaanisesti että yritysostoin. Vuoden 2012 alussa Altia osti Xanté-tuotemerkin, joka vahvistaa Altian asemaa pohjoismaisessa alkoholijuomakaupassa. Syksyllä tehdyn kaupan myötä Altian omistukseen siirtyi 99,84 % SIA Jaunalkosta, jonka merkittävin tuotemerkki on Arsenitch Vodka. Kolmatta, laajentumiseen keskittyvää aaltoa, täsmennetään strategiapäivityksen yhteydessä. YHTIÖN JOHTO Yhtiön johtoryhmään kuului vuonna 2012 kuusi henkilöä, jotka olivat toimitusjohtaja Antti Pankakosken lisäksi henkilöstöasioiden SVP (Senior Vice President) Sanna Hokkanen, Trading-liiketoiminta-alueen SVP Joacim Hultin, Brands-liiketoiminta-alueen SVP Kari Lampinen, CFO Tomi Tanninen sekä Industrial Services - ja Supply Chain -toimintojen SVP Hannu Tuominen. Henkilöstö Vuonna 2012 Altia-konsernin palveluksessa oli keskimäärin henkilöä (1 178). Henkilöstömäärä oli (1 146), joista Suomessa oli 530 (542), Ruotsissa 172 (189), Tanskassa 179 (197), Norjassa 39 (70), Latviassa 114 (79) ja Eestissä 72 (69) henkilöä. Yrityksen menestyksen perustana on myös hyvä yrityskulttuuri. Altia aloitti pitkän tähtäimen työn rakentaakseen ja vahvistaakseen yrityskulttuuria, jonka avulla yritystä kehitetään ja työtapoja yhdenmukaistetaan strategian toteutumiseksi. Palkitsemisjärjestelmät Vuosibonus Altian toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt ja johto kuuluivat Altia-konsernissa noudatettavan tulospalkkausjärjestelmän piiriin. Mahdollinen vuosibonus perustuu hallituksen vahvistamiin konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden liiketoiminnallisiin tavoitteisiin sekä henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Työntekijätehtävissä toimivat henkilöt kuuluivat tuotantopalkkiojärjestelmän piiriin. Tuotantopalkkio perustui kunkin tuotantoyksikön tavoitteisiin. Tilikauden tulokseen sisältyi tulospalkkiovarausta 1,5 (5,4) miljoonaa euroa sosiaalikuluineen. Vuoden 2011 tuloksen perusteella tilikauden 2012 aikana maksettiin tulospalkkioita sosiaalikuluineen 4,9 (4,1) miljoonaa euroa. Tuotantopalkkioita sosiaalikuluineen sisältyi tilikauden tulokseen yhteensä 0,4 (0,5) miljoonaa euroa.

12 Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä Altialla oli vuosina käytössä pitkäaikainen kannustinjärjestelmä, jonka tarkoituksena oli tukea yhtiön strategiaa ja palkita sen toteuttamisesta sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön. Ansainta määräytyi konsernitasoisten taloudellisten kriteerien saavuttamisen perusteella. Järjestelmän piiriin kuului 29 henkilöä. Järjestelmä on toteutettu valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä Hallitus päätti uudesta pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä vuosiksi Järjestelmällä pyritään tukemaan yhtiön strategiaa ja palkitsemaan sen toteuttamisesta, sitouttamaan avainhenkilöt yhtiöön ja tarjoamaan heille kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Ansainta määräytyy konsernitasoisten taloudellisten kriteerien saavuttamisen perusteella. Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat ansaintajakson alkaessa hallituksen päättämät konsernin avainhenkilöt, joiden osallistuminen järjestelmään vahvistetaan jokaiselle vuodelle erikseen. Järjestelmä on toteutettu valtioomisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän perusteella vuosien aikana kertyneet palkkiot sosiaalikuluineen olivat yhteensä 3,7 miljoonaa euroa, joista tilikauden aikana maksettiin 1,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 tulokseen ei sisälly varausta pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä , mutta vertailuvuoden tulokseen sisältyi 2,5 miljoonan euron varaus sosiaalikuluineen liittyen kannustinjärjestelmään TERVEYS, TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ Sairauspoissaolot vuonna 2012 olivat lähellä elintarviketeollisuuden keskiarvoa. Vuoden aikana asetettiin selkeät työkyvyn parantamistavoitteet kolmeksi vuodeksi sairauspoissaolojen vähentämiseksi, työurien pidentämiseksi sekä mahdollisten eläköitymisten ehkäisemiseksi. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää tiivistettyä yhteistyötä työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa, esimiestyön kehittämistä sekä laadukasta ja kokonaisvaltaista työkykyriskien johtamista kaikissa toimipaikoissa. Altian toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät Koskenkorvan viljaviinatehtaaseen sekä Rajamäen ja Tanskan Svendborgin alkoholijuomatehtaiden toimintaan. Baltian markkinoita palveleva Tabasalun alkoholijuomatehdas on tuotantovolyymiltaan huomattavasti muita tehtaita pienempi, joten myös sen ympäristövaikutukset ovat pienempiä. Koskenkorvan, Rajamäen ja Svendborgin tehtailla sekä Helsingin pääkonttorin tukitoiminnoissa, myynnissä ja markkinoinnissa ympäristöjohtamisjärjestelmät on sertifioitu ISO standardin mukaisesti. Svendborgin tehtaalla panostettiin tuoteturvallisuuteen ja tehdas sai 2012 ISO 22000:2005 tuoteturvallisuussertifikaatin. Ympäristötavoitteet saavutettiin osittain. Energian käytön vähentämisen suhteen tulos parani hieman vuoden 2011 tasosta. Veden käytön vähentämisen ja jäteveden laadun parantamisen suhteen tulos parani selvästi vuoden 2011 tasosta. Eniten tuloksia paransi edellä mainittujen kriteerien osalta Rajamäen tehdas. Hävitettävän pakkausmateriaalin euromääräisen arvon vähentäminen alitti selvästi sille määritetyn tavoitetason. Altian ympäristötavoitteet jaksolle yhtenäistettiin koskemaan kaikkia tehtaita. Yhteisiä ympäristötavoitteita ovat edelleen energian ja veden käytön vähentäminen sekä jäteveden laadun parantaminen (COD). Uusiksi tavoitteiksi valittiin jätemateriaalien ja hävitettävän alkoholin määrien vähentäminen. Altian tehtaiden energiakulut vuonna 2012 olivat yli seitsemän miljoonaa euroa. Koskenkorvan tislaamo käyttää Altian koko tuotannossaan käyttämästä energiasta noin 75 prosenttia. Energian säästötoimet ovat Altialle sekä liiketoiminnan kannattavuuden että ympäristön kannalta keskeinen kehityskohde. Energian käytön vähentämisen tavoitetaso perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen valtion vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen, johon Altia liittyi vuonna Energiatehokkuusohjelman myötä Altia on sitoutunut vähentämään energian käyttöään Suomessa 9 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Energian säästö vuoden 2012 osalta oli MWh eli 20,2 % verrattuna vuoden 2011 tasoon sekä MWh eli 30,7 % verrattuna vuoden 2005 tasoon.

13 Altia tilinpäätös 2012 Altian tavoitteena on suojella liiketoiminnalle tärkeitä pohjavesivaroja. Rajamäen tehtaan vedenottoalueen läheisyydessä sijaitseva Kurkisuo nimettiin Altian hakemuksesta luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojelualueen koko on 144,1 hehtaaria. Kurkisuo kuuluu kymmenen valtakunnallisesti tärkeän suon joukkoon. Altia-konserniin kuuluva A-Pullo Oy lopetti toimintansa ja samalla Altia liittyi Suomessa kierrätyslasipullojärjestelmään. Tämä merkitsi pullojen pesun lopettamista ja sen myötä energian käytön, pesuaineiden, veden ja jäteveden määrien vähenemistä Rajamäen tehtaalla. Ohran jyvä hyödynnetään Koskenkorvan tehtaalla 100-prosenttisesti viljaviinan, tärkkelyksen ja rehujen tuotantoon. Tehtaalla otettiin käyttöön uudet kivikuorijat, joiden avulla jyvästä saadaan aikaisempaa tarkemmin kuori pois. Kuorien entistä tehokkaampi poisto tehostaa etanoliprosessia ja siten energiankäyttöä. Ohrankuoret poltetaan voimalaitoksella energiaksi. Altian Koskenkorvan tehtaan energiankäyttöön liittyvä merkittävä toimenpide oli päätös höyryntuotantoon rakennettavan, 100-prosenttisesti peltobiomassojen polttoon soveltuvan höyryvoimalaitoksen rakentamisesta. Rakennettava voimalaitos on tekniikaltaan ja polttoainesovellukseltaan ensimmäinen Suomessa. Tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät lähes puoleen nykytasosta. Voimalan rakennustyöt aloitetaan alkuvuodesta 2013 ja uusi kattila otetaan käyttöön vuoden 2014 loppupuolella. Kokonaisinvestoinnin arvo on noin 15 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi hankkeelle uuden teknologian käyttöönottoon noin 1,5 miljoonan euron investointituen. Koskenkorvan tehtaan energiantuotanto kuuluu päästökaupan piiriin. Svendborgin tehtaalle rakennettiin uusi logistiikkakeskus, joka korvasi Odensessa sijainneen logistiikkakeskuksen ja poisti kuljetukset Svendborgin ja Odensen väliltä. Veden- ja energiankäyttöä pienensi eniten pullonpesukoneen poistaminen tuotannosta. Ympäristölupavelvoitteet sekä kunnan asettamat tavoitetasot toteutuivat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta Rajamäen, Koskenkorvan, Svendborgin ja Tabasalun tehtailla. Rajamäen, Koskenkorvan, Svendborgin ja Tabasalun keskimääräinen jätteiden kierrätysaste ja hyötykäyttö energiana oli 89 %. Altian valmistamat tuotteet ovat pääsääntöisesti jäljitettävissä pakkaus- ja raaka-ainevalmistajien yksittäisiin eriin saakka. MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA EPÄVARMUUS- TEKIJÄT SEKÄ RISKIENHALLINTA Altia-konsernin liiketoiminnan lähiajan riskeissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2011 tilinpäätöksessä esitettyihin riskeihin verrattuna. Riskienhallinta on toimintaa, jonka tavoitteena on tunnistaa ja arvioida merkittävämmät ulkoiset ja sisäiset epävarmuustekijät, jotka voivat uhata strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista. Altia-konsernin liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät raaka-aineiden, erityisesti ohran hintakehitykseen. Taloudelliset riskit koostuvat valuuttariskistä, korkoriskistä, likviditeettiriskistä ja luottoriskeistä. Niiden varalta suojaudutaan konsernin riskienhallintapolitiikassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Konsernin riskejä ja niiden hallintaperiaatteita on tarkemmin kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa Rahoitusriskien hallintaperiaatteet. Kokonaisvaltaisiin strategisiin, operatiivisiin, rahoitukseen sekä vaaratilanteisiin liittyvien riskien hallintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin vuonna Tavoitteena on erityisesti operatiivisen toiminnan ja riskienhallinnan integroiminen, riskienhallintavalmennus sekä riskienhallintamittariston luominen. Erityinen paino on ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja sen kehittämisellä. Kriisitilantanteissa toimimiseen sekä kriisiviestintään on valmistauduttu. Altian liiketoiminta-alueet vastaavat toimintaansa liittyvistä riskeistä, niiden haittojen ennaltaehkäisemisestä ja riskeiltä suojautumiselta. Riskienhallinta on osa konsernin jokapäiväistä toimintaa sekä osa operatiivista suunnittelu- ja ohjausprosessia, jota johtaa konsernin taloustoiminto talous- ja rahoitusjohtajan johdolla. Riskienhallinta kartoittaa osana raportointi- ja suunnitteluprosessia liiketoiminta-alueiden riskit, joita arvioidaan niiden vaikutusten ja todennäköisyyden perusteella. Keskeisiä riskejä kuvataan ja analysoidaan tarkemmin. Edelleen määritellään toimenpiteet riskien hallitsemiseksi sekä näihin liittyvät tehtävät ja vastuut. Tunnistettuja riskejä pyritään mahdollisuuksien mukaan pienentämään tai siirtämään. Rahoitusosasto vastaa koko konsernin käsittävistä vakuutusohjelmista. Vakuutusten kattavuutta arvioidaan muun muassa toimipaikkojen riskikartoituksen yhteydessä.

14 KONSERNIRAKENNE Konsernirakenteessa tapahtui raportointikauden aikana seuraavat muutokset: Altia Oyj:n tammikuussa allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti The Xanté Company AB:n ja sen omistaman tuotemerkin omistus siirtyi Altialle helmikuun alussa. Kaupan jälkeen Altia omistaa The Xante AB:n ja sen tytäryhtiön Päronkonjak i Sverige AB:n 100 %:sesti. Erityisesti Pohjoismaissa ja kansainvälisessä matkustajakaupassa laajasti tunnettu Xanté-premium-likööribrändi vahvisti Altian asemaa pohjoismaisessa alkoholijuomakaupassa ja vahvisti Altian kansainvälistä tuoteportfoliota. Maaliskuussa allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti Altia myi VSD Logistics AB:n ja VSD Logistics AS:n Scanlog Skandinavisk Logistik AS:lle toukokuun alussa. Altia omisti Industrial Services -liiketoiminta-alueeseen kuuluneista yhtiöistä 100 %. Altia Oyj lunasti huhtikuun alussa vähemmistöosuuden (23,76 %) tytäryhtiöstään A-Pullo Oy:stä. Hankinnan myötä Altia omisti tytäryhtiöstään 100 %. A-Pullo Oy sulautettiin emoyhtiöön SIA Altia Latvia sulautui kesäkuussa emoyhtiöönsä SIA Mobil Plus ADV:hen. Samanaikaisesti SIA Mobil Plus ADV:n nimi muutettiin SIA Altia Latviaksi. Altian syyskuussa allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti 88,35 %:n omistusosuus SIA Jaunalkosta ja sen omistamista tuotemerkeistä (muun muassa Arsenitch) siirtyi Altian tytäryhtiölle SIA Altia Latvialle syyskuun alussa. Lokakuussa tehdyn lisäkaupan jälkeen SIA Altia Latvia omistaa 99,84 % SIA Jaunalkosta. OSAKKEET Altia Oyj:n osakekanta muodostuu A- ja L-osake - sarjoista. Tilikauden 2012 lopussa A-sarjan osakkeita oli kpl ja L-sarjan osakkeita oli kpl. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläiset ääni- ja taloudelliset oikeudet. Kauden lopussa kaikki L-sarjan osakkeet, jotka liittyivät aikaisemmin yhtiön palkitsemisjärjestelmään, olivat yhtiön hallussa. Altia Oyj on Suomen valtion kokonaan omistama yhtiö. Emoyhtiön tulos Emoyhtiön liikevaihto oli 202,8 (203,9) miljoonaa euroa. Liikevoitto/tappio oli 1,6 (-30,7) miljoonaa euroa. Vertailukauden tulokseen sisältyi norjalaisten tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumisesta johtuvia kuluja 49,9 miljoonaa euroa. Emoyhtiön nettorahoituskulut olivat 2,9 (-15,1) miljoonaa euroa. Vertailukauden nettorahoituskuluihin sisältyi osinkotuottoja tytäryhtiöiltä 19,2 miljoonaa euroa. Tilikauden tappio oli -0,4 (-17,3) miljoonaa euroa. Hallitus, tilintarkastajat ja yhtiökokous Altia Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin yhtiön hallitukseen seuraavat henkilöt: ekonomi Matti Tikkakoski, puheenjohtaja toimitusjohtaja Mikael Aro, jäsen toimitusjohtaja Catarina Fagerholm, varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Ainomaija Haarla, jäsen lakiasiainjohtaja Minna Huhtaniska, jäsen johtaja Annikka Hurme, jäsen finanssineuvos Jarmo Kilpelä, jäsen Hallituksella on kaksi valiokuntaa, palkitsemisvaliokunta ja tarkastusvaliokunta. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Matti Tikkakosken ja muiksi jäseniksi Mikael Aron ja Jarmo Kilpelän. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Catarina Fagerholm ja muiksi jäseniksi Matti Tikkakoski ja Ainomaija Haarla. Varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus tilikaudelta Altia Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii Jari Härmälä, KHT. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että osinkoa jaetaan 0,20 euroa osaketta kohden eli euroa. Osinko maksettiin

15 Altia tilinpäätös 2012 Hallituksen esitys voitonjaosta Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat tilinpäätöksessä ,28 euroa, josta tilikauden tappio on ,97 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan maksukykyä. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,20 euroa osakkeelta, eli yhteensä euroa. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Altia Oyj:n Altia Finland -myynti- ja markkinointiyksikössä aloitettiin ja saatiin päätökseen tammikuussa 2013 yhteistoimintamenettely toiminnan sopeuttamiseksi toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin. Organisaatiomuutos aiheutti viiden henkilön vähentämisen Altia Finlandin myyntitoiminnoista. Tehostamistoimenpiteiden tavoitteena oli turvata pitkän tähtäimen kilpailukyky ja kannattavuus. Brands-liiketoiminta-alueen johtaja Kari Lampinen lopetti yhtiön palveluksessa tammikuussa Altian Koskenkorvan tehtaan höyryntuotantoon rakennetaan 100-prosenttisesti peltobiomassojen polttoon soveltuva 10 megawatin höyryvoimalaitos. Rakennustyöt aloitetaan alkuvuodesta 2013 ja uusi kattila otetaan käyttöön vuoden 2014 loppupuolella. Kokonaisinvestoinnin arvo on noin 15 miljoonaa euroa. Osana höyryvoimalaitosprojektin toteutusta Koskenkorvan tehtaan höyryntuotannon liiketoiminta siirtyi Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy:lle alkaen. Työntekijät (12 henkilöä) siirtyvät STEPin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Koskenkorvan tehtaan kiinteistöhuolto- ja kunnossapitotoiminta siirtyi YIT Teollisuus Oy:lle. Kiinteistö- ja kunnossapito-osastoilta 15 henkilöä siirtyi vanhoina työntekijöinä YIT Teollisuus Oy:n palvelukseen Koskenkorvan tehtaalla aloitettiin helmikuussa toiminnan tehostamiseksi koko tehtaan henkilökuntaa koskeva yhteistoimintamenettely. Mahdolliset henkilöstövaikutukset voivat olla organisaatiomuutoksesta johtuvia tehtävän ja toimenkuvan muutoksia, osa-aikaistamisia sekä eläköitymisratkaisuja. Lisäksi saatetaan joutua irtisanomaan enintään 10 henkilöä. Suomen hallituksen maaliskuun 2013 kehysriihen päätöksen mukaisesti alkoholijuomien valmisteveroa korotettaneen vuoden 2014 alusta siten, että mietojen juomien (esim. olut ja siideri) veroa korotetaan 15 prosenttia ja muiden 10 %. Veronkorotusten arvioidaan vaikuttavan negatiivisesti Altian Suomen liiketoimintojen liikevaihtoon ja liikevoittoon. Tulevaisuuden näkymät Konsernin liiketoimintojen kehitykseen vaikuttavat markkina- ja kilpailutilanne, talouden kehitys ja alkoholiverotuksen muutokset. Toimiala on kausiluonteinen ja kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen liikevaihto ja liikevoitto ovat normaalisti merkittävästi muita vuosineljänneksiä suuremmat. Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Euroalueen kriisille ei ole löytynyt lopullista ratkaisua, mikä aiheuttaa epävarmuutta muun muassa kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Raaka-ainehintojen ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla ja volatiliteetin suurena. Näkymä vuodelle 2013: Vuoden 2013 liikevaihdon ennakoidaan kasvavan maltillisesti. Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ennakoidaan vuonna 2013 pysyvän samalla tasolla kuin vuoden 2012 liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä. Rajamäellä, maaliskuun 27. päivänä 2013 Altia Oyj Hallitus

16 _Konsernitilinpäätös 16 17

17 Altia tilinpäätös 2012 Konserni Konsernitilinpäätös (IFRS) 2012

18 18 19 Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) milj. EUR liite LIIKEVAIHTO ,3 519,0 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 5,8 6,3 Liiketoiminnan muut tuotot 3. 13,6 17,2 Materiaalit ja palvelut -299,0-322,3 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut ,2-72,5 Poistot ja arvonalentumiset ,4-24,4 Liikearvon arvonalentuminen ,1 Liiketoiminnan muut kulut ,7-82,3-473,3-507,6 LIIKEVOITTO 29,4 35,0 Rahoitustuotot 8. 8,1 7,4 Rahoituskulut ,8-12,9 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 1,0 1,6 VOITTO ENNEN VEROJA 24,8 31,1 Tuloverot ,0-9,8 TILIKAUDEN VOITTO 20,8 21,3 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT: Rahavirran suojaukset -2,1-3.9 Myytävissä olevat rahoitusvarat Osuus osakkuus- ja yhteisyrityksissä kirjatuista muista laajan tuloksen eristä 0,0-0.2 Muuntoerot 7,1 0.8 Muut muutokset -0,3 - Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 10. 0,5 1.1 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 5,2-2.6 TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 26, Tilikauden voiton jakautuminen Emoyhtiön osakkeenomistajille 20,9 21,3 Määräysvallattomille omistajille -0,1-0,1 20,8 21,3 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön osakkeenomistajille 26,1 18,8 Määräysvallattomille omistajille -0,1-0,1 26,0 18,7 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos ( laimentamaton/laimennettu ): 0,58 0,59

19 Altia tilinpäätös 2012 Konserni Konsernin tase (IFRS) milj. EUR liite VAR AT Pitkäaikaiset varat Liikearvo ,5 98,8 Muut aineettomat hyödykkeet ,9 49,0 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ,1 80,5 Sijoituskiinteistöt 14. 0,0 0,0 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 28. 8,9 8,9 Myytävissä olevat sijoitukset 15. 0,8 0,6 Muut saamiset 16. 0,8 1,1 Laskennalliset verosaamiset 17. 4,2 4,9 Pitkäaikaiset varat yhteensä 256,3 243,9 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus ,2 77,6 Myyntisaamiset ja muut saamiset ,9 190,6 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 5,9 3,4 Myytävissä olevat rahoitusvarat 20. 0,0 0,0 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 21. 0,8 0,7 Rahavarat ,2 70,5 Lyhytaikaiset varat yhteensä 334,0 342,9 VARAT YHTEENSÄ 590,3 586,8 OMA PÄÄOMA JA VELAT Osakepääoma 60,5 60,5 Ylikurssirahasto 0,0 0,0 Suojausrahasto -4,3-2,7 Muuntoerot 13,4 5,6 Kertyneet voittovarat 139,6 127,0 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma ,2 190,3 Määräysvallattomien omistajen osuus 0,0 0,6 Oma pääoma yhteensä 209,2 190,9 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat ,9 22,3 Korolliset rahoitusvelat ,4 149,8 Eläkevelvoitteet 25. 5,8 6,8 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 25. 0,1 0,6 Pitkäaikaiset velat yhteensä 162,2 179,5 Lyhytaikaiset velat Korolliset rahoitusvelat ,4 19,5 Ostovelat ja muut velat ,9 188,3 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 4,6 8,6 Lyhytaikaiset velat yhteensä 218,9 216,5 Velat yhteensä 381,1 395,9 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 590,3 586,8

20 20 21 Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) milj. EUR LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT: Myynnistä saadut maksut 483,3 516,8 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 8,8 13,7 Maksut liiketoiminnan kuluista -478,1-479,4 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 14,1 51,1 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -9,0-11,9 Saadut korot liiketoiminnasta 6,5 4,9 Maksetut välittömät verot -10,8-5,7 LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA ( A ) 0,8 38,5 INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -12,4-9,5 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,4 2,5 Tytäryritysten luovutustulot 4,2 - Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla -21,1 - Lainasaamisten takaisinmaksut 0,3-0,0 Saadut osingot investoinneista 1,0 0,9 INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA ( B) -27,6-6,1 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT: Yrityslainaohjelman mukaiset nostot 20,5 - Lyhytaikaisten lainojen nostot 0,4 0,2 Määräysvallattomien osuuksien hankinta -0,4 - Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -18,7-19,2 Maksetut osingot ja muu voitonjako -7,2 - RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA (C) -5,4-19,0 RAHAVAROJEN MUUTOS ( A+B+C ) LISÄYS+/VÄHENNYS- -32,2 13,3 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 70,5 56,9 Valuuttakurssien muutosten vaikutus 1,9 0,3 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 40,2 70,5 Rahavarat Käteinen raha ja pankkitilit 40,2 65,3 Muut rahavarat 0,0 5,3 Rahavarat yhteensä 40,2 70,5 Muut likvidit varat Myytävissä olevat rahoitusvarat tilikauden lopussa 0,0 0,0 Muut likvidit varat yhteensä 0,0 0,0 Rahavarat ja muut likvidit varat yhteensä 40,2 70,5

21 Altia tilinpäätös 2012 Konserni Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma milj. EUR Käyvän arvon rahasto Suojausrahasto Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoerot Yht. Omat osakkeet Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma ,5 0,0 0,3 0,3 4,8-0,1 105,8 171,5 0,6 172,1 Laaja tulos Tilikauden tulos ,3 21,3-0,1 21,3 Muut laajan tuloksen erät ( verovaikutuksilla oikaistuna ) Rahavirran suojaukset , ,0 - -3,0 Myytävissä olevat rahoitusvarat , ,3 - -0,3 Muuntoerot ,8-0,0 0,8-0,8 Muut muutokset ,1-0,1 - -0,1 Tilikauden laaja tulos yhteensä ,3-3,0 0,8-21,3 18,8-0,1 18,7 Oma pääoma ,5 0,0 - -2,7 5,6-0,1 127,0 190,3 0,6 190,9 Oma pääoma ,5 0,0 - -2,7 5,6-0,1 127,0 190,3 0,6 190,9 Laaja tulos Tilikauden tulos ,9 20,9-0,1 20,8 Muut laajan tuloksen erät ( verovaikutuksilla oikaistuna ) Rahavirran suojaukset , ,6 - -1,6 Muuntoerot ,9 - -0,8 7,1-7,1 Muut muutokset ,3-0,3 - -0,3 Tilikauden laaja tulos yhteensä ,6 7,9-19,8 26,1-0,1 26,0 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako ,2-7,2 - -7,2 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat ,0 0,0-0,5-0,4 Oma pääoma ,0 - -4,3 13,4-0,1 139,7 209,2 0,0 209,2

22 22 23 _Konsernitilinpäätöksen liitetiedot YRITYKSEN PERUSTIEDOT Altia Oyj on Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa toimiva kansainvälinen alkoholijuomien palveluyritys, joka val mis taa, markkinoi, myy ja jakelee sekä omia että päämiestuotteita. Yritys tislaa kotimaisesta ohrasta viljaviinaa juomiensa pohjaksi. Altialla on vahvoja omia tuotteita sekä kansainvälisiä tuotemerkkejä. Lisäksi yhtiö edustaa kansainvälisiä laatumerkkejä eri puolilta maailmaa. Asiakkaita ovat alkoholin vähittäismyyntimonopolit, alkoholijuomia myyvät tukut, ravintolat, päivittäistavarakaupat, matkustajamyynti ja vientimarkkinoilla toimivat maahantuojat. Yrityksen omistaa Suomen valtio. Altia Oyj on Altia-konsernin emoyritys, jonka kotipaikka on Helsinki. Emoyrityksen rekisteröity osoite on Porkkalankatu 22, Helsinki. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta tai konsernihallinnosta osoitteesta: Porkkalankatu 22, Helsinki. Altia Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS -säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu alkaen voimaantulleista IFRS-standardeista ja tulkinnoista seuraavaa on sovellettu konserniraportointiin: Muutos IFRS 7 -standardiin Rahoitusinstrumentit: Esittämistapa. Muilla tilikauden 2012 alusta lähtien voimaan tulleilla uusilla ja uudistetuilla standardeilla sekä tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta Altian konsernitilinpäätökseen alkaen konserni on muuttanut kirjaamiskäytäntöään kierrätyskulujen kirjaamisessa ja soveltaa nettoesittämistapaa aiemmin sovelletun bruttoesittämistavan sijaan. Vertailuvuoden osalta liikevaihto, materiaalit ja palvelut sekä liiketoiminnan muut kulut on oikaistu uuden esittämistavan mukaisiksi. Vuoden 2012 alussa muutettiin konsernin kiinteiden tuotantokustannusten allokointiperiaatteita. Segmenttiinformaation vertailuvuoden luvut on muutettu vastaavasti. Vuoden 2012 lopussa muutettiin lisäksi etuuspohjaisten eläkekulujen esitystapaa siten, että nettokorkokulut raportoidaan rahoituskulujen ryhmässä aikaisemman eläkekulun sijaan. Muutos on tehty takautuvasti tilikauden alusta. Vertailukauden luvut on muutettu vastaavasti. Vaikutus vertailukauden eläkekuluihin oli + 0,6 miljoonaa euroa. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tytäryritykset Konsernitilinpäätös sisältää emoyritys Altia Oyj:n sekä ne tytäryritykset, joista emoyritys omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, tai joissa emoyrityksellä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja toiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hanki-

23 Altia tilinpäätös 2012 Konserni tun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä mahdollisia hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritellään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan tytäryrityksessä ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion ja laajan tuloksen jakaantuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omana eränään konsernin omassa pääomassa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan mahdollinen jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Ennen tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Osakkuus- ja yhteisyritykset Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joista Altia omistaa yleensä % yrityksen äänivallasta tai joissa konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä, sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Yhteisyritys Roal Oy, josta Altia omistaa 50 %, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmä on menetelmä, jonka mukaan sijoitus kirjataan alun perin hankintamenoon ja tämän jälkeen sitä oikaistaan hankinta-ajankohdan jälkeen kohteen nettovarallisuudessa tapahtuneella muutoksella, sijoittajayrityksen omistusosuuden mukaisesti. Sijoittajayritys kirjaa tulosvaikutteisesti osuutensa sijoituskohteen voitosta tai tappiosta. Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuus- ja yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen. Konsernin osuus kyseisten yhtiöiden muihin laajaan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut yrityksen velvoitteiden täyttämiseen. SEGMENTTIRAPORTOINTI Altia-konsernissa segmentit raportoidaan IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaisesti. Erillisinä raportoitavat toimintasegmentit ovat Brands, Trading ja Industrial Services. Brands-liiketoiminta-alue vastaa Altian omien tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista sekä tuotekehitystoiminnasta. Brandsin myynti koostuu omista alueellisista ja paikallisista tuotemerkeistä sekä päämiesten kansainvälisistä tuotemerkeistä. Trading-liiketoiminta-alue vastaa päämiessuhteista sekä päämiestuotteiden markkinoinnista ja myynnistä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.