Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2009

Transkriptio

1 Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain (86/2000) 1 luvussa on esitetty. 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2.1 Ympäristönsuojelumääräykset on antanut ympäristönsuojelulain 19 :n 1 momentin perusteella Seinäjoen kaupunginvaltuusto. 2.2 Ympäristönsuojeluviranomaisena Seinäjoen kaupungissa toimii ympäristölautakunta. 2.3 Määräyksien noudattamista valvovat ympäristönsuojelulain 21 :n mukaisesti kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen sekä muut viranomaiset, joiden toimialasta kulloinkin on kysymys. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää näissä määräyksissä sille kuuluvaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 3.1 Näiden ympäristönsuojelumääräysten lisäksi on noudatettava ympäristönsuojelulaissa ja - asetuksessa olevia tai niiden nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. 3.2 Nämä määräykset ovat voimassa koko kaupungin alueella, jollei muualla näissä määräyksissä toisin säädetä. 3.3 Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaista ympäristöluvanvaraista tai ilmoitusvel vol lista toimintaa. Niiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät myöskään koske puolustusvoimien toimintaa. 3.4 Ympäristönsuojelumääräyksiä ei sovelleta, jos määräykset ovat risti rii das sa ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annetun säädöksen kans sa. 3.5 Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys, terveydensuojelujärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä, tulee ympäristönsuojelumääräystä noudattaa, jos sen voidaan katsoa olevan ympäristönsuojelulain täytäntöönpanon kannalta tarpeen. 3.6 Kaupungin muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon, mitä näissä määräyksissä säädetään. 4 Paikalliset olosuhteet 4.1 Seinäjoen kaupungissa seuraaville alueille on annettu tarkennettuja yleisiä määräyksiä:

2 a) Kaavoitettu alue, jolla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita pois lukien loma-asutusta varten laaditut ranta-asemakaava-alueet sekä oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaiset, kylä- ja taajaasutusalueet. b) Suunnittelutarvealue, jolla tarkoitetaan erillisiä kylä- ja taaja-asutusalueita, asemakaavan laajentumisalueita ja mahdollisia muita alueita, joille on syntymässä ilmeinen suunnittelutarve. c) Pohjavesialueet: Sikaharju, Kokkokangas, Sarvikangas, Lamminkangas, Troihari, Heralankangas, Järviranta, Liipantönkkä, Koivulakso, Munkkila, Kivistönmäki, Lavo, Visaharju, Korteskylä, Pyssykangas, Vanhainkoti ja Kankaanpää. Liite 2. pohjavesialueiden rajaus d) Ranta-alue, jolla tarkoitetaan ensisijaisesti vesiensuojelun kannalta tärkeitä vesistöjen ranta-alueita. Ranta-alueeksi katsotaan järvet, joet ja luomat, jotka eivät rajoitu patoon, pengerrykseen tai tiehen sekä virkistyskäyttöön soveltuvat lopetetut louhokset ja soranottopaikat ja muut kuin pohjavesialueella sijaitsevat kaivannot. Ranta-alueen leveys on 150 m keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. e) Kalajärvi, Kalajärven täyttö- ja poistokanavien kaavoitetut alueet. f) Perusvaatimustason alueet: kaupungin viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevat rantaalueet ja suunnittelutarvealueet. g) Alemman puhdistustason alueet: kaupungin viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevat muut kuin pohjavesialueet ja perusvaatimustason alueet. h) Tulva-alue. Alueet, jotka sijaitsevat kerran 50 vuodessa arvioidun tulvakorkeuden alapuolella. 2 LUKU MÄÄRÄYKSET TOIMENPITEISTÄ, RAJOITUKSISTA JA RAKENNELMISTA, JOILLA EHKÄISTÄÄN PÄÄSTÖJÄ TAI NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA 5 Jätevesien käsittely viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella jätevesien käsittely tulee toteuttaa ympäristönsuojelumääräysten ja rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävissä kohteissa kiinteistönomistajan on toimitettava suunnitelma jätevesijärjestelmän rakentamisesta tai tehostamisesta rakennusvalvontaviranomaiselle toimitettavien asiakirjojen kanssa. Hanke voidaan toteuttaa vasta, kun lupa on käsitelty. Johdettaessa puhdistettuja tai puhdistamattomia jätevesiä toisen ojaan on ennen toimenpiteeseen ryhtymistä siihen saatava naapurikiinteistön haltijan ja omistajan suostumus. Jäteveden puhdistusjärjestelmät tulee suunnitella, mitoittaa ja toteuttaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa noudattaen siten, että puhdistusteho täyttää perus- tai alemman puhdistustason vaatimukset. Mikäli yritys- tai teollisuuskäytössä olevalla kiinteistöllä muodostuvat jätevedet ovat määrältään ja koostumukseltaan rinnastettavissa tavanomaiselta asuinkiinteistöltä muodostuviin jätevesiin eikä niiden johtaminen edellytä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristölupaa, tulee niiden osalta noudattaa näitä määräyksiä. 5.1 Perusvaatimustason alueet Perusvaatimustason alueita ovat kunnan viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevat rantaalueet ja suunnittelutarvealueet.

3 WC-jätevedet on puhdistettava asianmukaisesti vähintään kolmiosastoisessa saostussäiliössä sekä fosforinpoistolla varustetulla maasuodattamolla tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla puhdistuslaitteistolla, kuten biologis-kemiallisella puhdistamolla. Pelkät pesuvedet on puhdistettava vähintään kaksiosastoisessa saostussäiliössä sekä maasuodattamossa tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla laitteistolla. Puhdistetut jätevedet voidaan johtaa ojaan tai imeyttää maahan. Taulukko 1. Jätevesien puhdistustaso perustason alueilla, BHK7 kuvaa jätevesien orgaanisen aineen aiheuttamaa biologista hapenkulutusta vesistöissä. Kuormitustekijä Vähimmäispuhdistusteho (%) Kuormitusluku / hlö d orgaaninen aines, BHK7 90 % 5 g kokonaisfosfori, PTOT 85 % 0,33 g kokonaistyppi, NTOT 40 % 8,4 g Perustason puhdistustehovaatimukset täyttäviksi jätevesien käsittelyjärjestelmiksi hyväksytään rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti rakennetut maasuodattamot fosforinpoistolla tehostettuna, maahanimeyttämö, biologiskemialliset puhdistamot sekä sellaiset käsittelyjärjestelmät, joilla on valmistajan antama takuu puhdistustason täyttymisestä. Ranta-alueiden jäteveden käsittelyssä on huomioitava, että jätevesien johtaminen suoraan vesistöön on kielletty. Edellä annettujen määräysten lisäksi jätevesien puhdistuslaitteistot ranta-alueilla ja tulvaalueilla tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa ja sijoittaa siten, että puhdistamattomat jätevedet eivät tulvan aikanakaan pääse suoraan vesistöön. Jätevesien imeytysputkistot, suodatinkerrokset sekä kokoomaputkistot tulee sijoittaa keskimääräisen vuotuisen ylivesitason (MHW) yläpuolelle. Vesijohtoon liittämättömien vapaa-ajan rakennusten tai talousrakennusten muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa 1-osaisen saostuskaivon kautta imeytys- tai maasuodatinkaivoon tai muuhun puhdistusteholtaan vastaavaan järjestelmään siten, että etäisyys vesistöstä on vähintään 10 m. Muuten on noudatettava 5.5 :ssä määrättyjä vähimmäissuojaetäisyyksiä. 5.2 Alemman puhdistustason alueet Alemman puhdistustason alueita ovat kunnan viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevat muut kuin perusvaatimustason alueet ja pohjavesialueet. WC-jätevedet on puhdistettava asianmukaisesti vähintään kolmiosastoisessa ja pesuvedet vähintään kaksiosastoisessa saostussäiliössä sekä maasuodattamossa tai maahanimeyttämössä tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla laitteistolla, joka täyttää alemman puhdistustason vaatimukset. Puhdistetut jätevedet voidaan johtaa ojaan tai imeyttää maahan. Taulukko 2. Jätevesien puhdistustaso alemman puhdistustason alueilla, BHK7 kuvaa jätevesien orgaanisen aineen aiheuttamaa biologista hapenkulutusta vesistöissä. Kuormitustekijä Vähimmäispuhdistusteho (%) Kuormitusluku / hlö d orgaaninen aines, BHK7 80 % 10 g kokonaisfosfori, PTOT 70 % 0,66 g kokonaistyppi, NTOT 30 % 9,8 g Muualla kuin ranta-alueilla vesijohtoon kuulumattomien vapaa-ajan rakennusten, saunan tai talousrakennusten pesuvedet voidaan johtaa ja imeyttää puhdistamattomina maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tällöinkin tulee noudattaa 5.5 :ssä määrättyjä vähimmäissuojaetäisyyksiä. 5.3 Pohjavesialueet Pohjavesialueella jätevesien maaperäkäsittely on kielletty. Pohjavesialueelle voidaan sijoittaa tutkitusti tiiviit saostussäiliöt ja niistä jätevedet on johdettava käsiteltäviksi alueen ulkopuolelle tai jätevedet on johdettava umpisäiliöön, jonka tilavuus on vähintään 5 m3. Tutkitusti tiiviit ja toimivat

4 kuivakäymäläratkaisut voidaan myös hyväksyä. Tiiviit biologis-kemialliset pienpuhdistamot soveltuvat pohjavesialueelle, mutta ennen kuin niitä voidaan pohjavesialueelle sijoittaa, ylivuotovesien mahdollisesti aiheuttaman pilaantumisvaaran vuoksi, sijoittamiselle on haettava hyväksyntä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Myös näissä käsittelyjärjestelmissä puhdistetut jätevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Umpisäiliöt tulee varustaa täyttymisen osoittavalla laitteistolla. Pohjavesialueluettelo ja kartta ovat liitteenä. 5.4 Kalajärven sekä täyttö- ja poistokanavien kaavoitetut alueet Kalajärvellä sekä sen täyttö- ja poistokanavien kaavoitetuilla alueilla on jätevesien käsittelytapa annettu kaavamääräyksissä, joita on noudatettava. Kaavoitetut alueet ja jätevesien käsittelyvaatimukset on esitetty Liitteessä Vähimmäissuojaetäisyydet Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen (maahanimeyttämö- ja maasuodattamojärjestelmät) sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) Talousvesikaivo - huonosti läpäisevä maaperä 40 - hyvin läpäisevä maaperä tutkittava tapauskohtaisesti Vesistö: laitteisto 20 purkupaikka 30 Tien puoleinen rakennuspaikan raja 10 Tontin raja 5 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella - maasuodatuksessa 0,25 - imeytyksessä 1, Laitteistojen huolto Kiinteistön haltijan tai omistajan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Maasuodattimen toiminta-aika on vuotta, jonka jälkeen hiekka voidaan joutua vaihtamaan uuteen. Kiinteistön haltijan tai omistajan tulee tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho valvontaviranomaisen hyväksymällä näytteenotolla ja tutkimuksella tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Viemäriverkoston ulkopuolella olevien vakinaisesti asuttavien rakennusten saostuskaivot ja umpisäiliöt on tyhjennettävä Lakeuden jätelautakunnan määräysten mukaisesti. Lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen, viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan. Kiinteistön haltijan tai omistajan on pidettävä kirjaa jätevesien puhdistuslaitteistojen huollosta, säiliöiden tyhjennyksistä sekä mahdollisista näytteenotoista. Kirjanpidosta tulee ilmetä huollon, tyhjennyksen tai mittauksen suoritusajankohta ja suorittaja sekä minne lietteet on toimitettu. Kirjanpito tai esimerkiksi kuitit, joista edellä mainitut asiat ilmenevät, tulee pyydettäessä esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6 Liittyminen kunnalliseen vesi- ja jätevesiverkostoon Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueella kiinteistö tulee liittää viemäriin, jolla jätevedet johdetaan keskitettyyn jätevedenpuhdistukseen. 7 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden, vastaavien laitteiden ja mattojen pesun rajoitukset

5 7.1 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa viemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista. 7.2 Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kiinteistöllä on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen viemäriin tai muuhun käsittelyyn. 7.3 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty pohjavesialueilla, katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla, louhosmontuilla sekä sellaisilla ranta-alueilla, joista pesuvedet joutuvat suoraan vesistöön. 7.4 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu kiinteistöllä tulee järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön. Mahdollisilla yhteisillä matonpesupaikoilla esim. vesistöjen rannalla tulee järjestää jätevesien käsittely. Pesuvesien päästäminen tai johtaminen suoraan vesistöihin on kielletty. 8 Turvetuotantoalueiden vesien käsittely 8.1 Pienimuotoiselta, alle 10 ha:n turvetuotantoalueelta lähtevät vedet on käsiteltävä perustasoa tehokkaammin. Uusilla alueilla puhdistamiseen soveltuu pintavalutuskenttä tai muu puhdistusteholtaan vastaava menetelmä. Vanhoilla alueilla hyväksyttäviä menetelmiä ovat ylivuotokentät, haihdutus- ja imeytyskentät tai muut menetelmät, joilla puhdistusteho on näiden tasoa. Pienimuotoisesta turvetuotannosta on tehtävä ilmoitus kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9 Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy 9.1 Polttamisesta ei saa aiheutua terveyshaittaa, vahinkoa tai muuta haittaa naapurille tai ympäristölle. Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muis sa tulipesissä ei saa polttaa jätteitä eikä muita sellaisia aineita, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee nokea ja hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä. Tällaisia aineita ovat mm. paine- ja pintakäsitelty puutavara, muo vit ja muu vastaava muo vipinnoitettu materiaali sekä muu huonosti palava tai kostea materiaali. Lämmityskattiloiden ja muiden tulipesien käytössä, hoidossa ja huollossa tulee noudattaa, mitä pelastuslaissa ja -asetuksessa sekä sisäasiainministeriön säädöksissä on mää rätty. 9.2 Asemakaava- ja suunnittelutarvealueella turpeen poltto on sallittu vain turpeen täydellisen palamisen mahdollistavalla laitteistolla tai stokerilla varustetulla kattilalla. 9.3 Kaava-alueella on oksien, risujen ja lehtien sekä muiden jätteiden avo poltto kielletty. 9.4 Kaava-alueen ulkopuolella saa avopolttona kiinteistöllä polttaa vähäisiä mää riä kuivia risuja, oksia, olkia sekä paine- ja pintakäsittelemätöntä puutavaraa. Mui den jätteiden avopoltto on kielletty. Metsämaan ja muusta kulotuksesta ilmoitetaan hätäkeskukseen (112) ja noudatetaan heidän antamiaan määräyksiä. Metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty. 9.5 Rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen pääs tökorkeus ja teollisuus-, tuotanto- ja yrityskiinteistöjen sekä pysäköintirakennusten ilmanpoiston sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista. 9.6 Yleisötilaisuuksissa poltettavista pääsiäis- ja juhannuskokoista on tehtävä kirjallinen ilmoitus pelastuslaitokselle. Paloturvallisuusjärjestelyt on sovittava paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Kokon polttamisella on oltava maanomistajan suostumus.

6 9.7 Vastuu poltosta mahdollisesti aiheutuvista savu- ym. haitoista on polton toimeenpanijalla ja yleisötilaisuuksissa tilaisuuden järjestäjällä. 10 Jätteiden käsittely kiinteistöllä 10.1 Kiinteistön jätehuolto, jätteiden keräily- ja välivarastointipaikat sekä jätteiden käsittelypaikat tulee toteuttaa ja varustaa siten, että jätehuollosta ja jätteiden käsittelystä ei aiheudu terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön, maaperän tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Jätteiden keräily- välivarastointipaikat ja -säiliöt sekä jätteiden kompostointi kiinteistöllä tulee hoitaa siten, että estetään haittaeläimien pääsy niihin. Käy mäläjätettä saa kom postoida ainoastaan tähän tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa Metsästyslain piiriin kuuluvat eläimet ja niistä syntyvä teurasjäte voidaan haudata taajaan asutun alueen ulkopuolella maanomistajan luvalla. Alle 40 kg painavat eläimet peitetään viipymättä vähintään 0,5 m:n maakerroksella ja isommat vähintään 1 m:n maakerroksella. Pohjavesialueelle ei eläimiä saa haudata. Tarttuviin eläintauteihin kuolleiden eläinten käsittelystä antaa ohjeet kunnaneläinlääkäri. Lemmikkieläinten ja hevosten hautaamisesta määrätään terveydensuojelujärjestyksessä Jätteiden maahan hautaaminen muussa kuin hyödyntämistarkoituksessa on kielletty. Jätettä saa sijoittaa maaperään vain, mikäli jäte on ominaisuuksiensa puolesta hyödynnettävissä maanrakennus- tai maanparannusaineena tai muulla vastaavalla tavalla ja mikäli sijoittamisessa noudatetaan jätelain ja ympäristönsuojelulain vaatimuksia. Mikäli jätettä sijoitetaan maaperään, tulee jätteen sijoittamisesta ilmoittaa etukäteen ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi ja ympäristöluvan tarpeen arvioimiseksi. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen jätteen sijoittamista. Muussa kuin ammattimaisessa tai laitosmaisessa, pienimuotoisessa maanrakentamisessa voidaan käyttää puhtaita maa- ja kiviainesjäte-eriä sekä betoni- ja tiilijätettä korvaamaan luonnonaineksia edellyttäen, että materiaali ei sisällä ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita, esim. öljyä, betonin saumausaineita, PCB:tä tai bitumia, materiaali ei sisällä betonirautaa, betonijäte on murskattu alle 150 mm:n raekokoon ja sijoituspaikka ei ole luokitellulla pohjavesialueella. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä sijoittamiensa jäte-erien puhtaudesta ja haitattomuudesta Kiinteistön haltijan vaihtuessa maaperään sijoitetuista jäte-eristä on annettava tieto kiinteistön uudelle haltijalle Ympäristölle vaaralliset nestemäisten kemikaalien pienerät ja niiden jätteet, kuten esimerkiksi öljyt, maalit, torjunta-aineet ja liuottimet tulee varastoida ja säilyttää kiinteistöllä ja työkohteissa varastossa siten, että niiden joutuminen maaperään tai ympäristöön on estetty. Kiinteistön jätehuollon järjestämistä koskevat muut määräykset annetaan Lakeuden jätelautakunnan jätehuoltomääräyksissä ja kaupungin rakennusjärjestyksessä. 11 Rakennusten, rakenteiden, esineiden tai alueiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta 11.1 Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuvat maalihiukkaset, pöly, liuotinainehöyryt tai melu eivät aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Rakennusten, rakenteiden ja esineiden hiekkapuhallus on sallittu suojapeitteellä eristetyssä tilassa.

7 11.2 Hiekkapuhallusta tai häiritsevää melua aiheuttavaa muuta rakennusten ja rakenteiden kunnostustyötä saa suorittaa arkisin klo Toimenpiteen käynnistämisestä on kiinteistön haltijan, omistajan tai toimenpiteen suorittajan tiedotettava naapureille Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapidon yhteydessä tulee melusta ja pölystä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisyyn kiinnittää erityistä huomiota ajoittamalla melua aiheuttavat työvaiheet päiväaikaan. Katupölyhaitan torjuntaa voidaan ilmanlaadun parantamiseksi tehdä myös muuna aikana. Kaava-alueella koneelliseen hiekoitushiekan poistoon on käytettävä imulakaisukonetta tai pölyn poistoteholta vastaavaa kalustoa. Pölyämistä tulee vähentää kastelulla. 12 Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus, kunnossapito ja tarkastus Pelastusviranomaiset valvovat kaikkien kemikaalien varastointia ja käyttöä kemikaaleista ja palavista nesteistä annetun lainsäädännön perusteella. Jos kyseessä on asetuksen 59/1999 tarkoittama kemikaalien vähäinen teollinen käsittely tai varastointi, on toiminnasta tehtävä ilmoitus pelastusviranomaiselle. Yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset käsitellään tällöin pelastusviranomaisen toimesta ilmoituskäsittelyn yhteydessä. Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvovat ympäristönsuojeluviranomaiset Käyttöönotettavien säiliöiden on oltava standardien mukaisia kemikaalien varastointiin hyväksyttyjä säiliöitä. Säiliöissä on oltava ylitäytönestin. Maanpäällinen yksivaippainen kiinteä tai siirrettävä kemikaalisäiliö, säiliökontti sekä yli 500 litran nestemäisten kemikaalien astiavarasto sijoitetaan tiiviiseen suoja-altaaseen. Suositus suoja-altaan tilavuudeksi on vähintään 110 % suurimman palavaa nestettä sisältävän säiliön tilavuudesta, 100 % erittäin myrkyllistä, myrkyllistä ja ympäristölle vaarallista kemikaalia sisältävän suurimman säiliön tilavuudesta tai 20 % muuta vaarallista kemikaalia sisältävän suurimman säiliön tilavuudesta. Säiliöiden päällysmerkinnöistä on käytävä ilmi mitä kemikaalia säiliö sisältää Tankkauskäytössä olevat maanpäälliset öljy-, polt toaine- ja muut kemikaalisäiliöt tulee varustaa sulkulaitteellisella polttoainepistoolilla, joka estää säiliön vapaan tyhjentymisen. Säiliöt tulee aina sijoittaa irti maasta sekä maastollisesti siten, että mahdollisen vuotovahingon yhteydessä aine ei pääse vesistöön Pohjavesi- ja ranta-alueilla käyttöönotettavat öljy-, polt toaine- ja muut kemikaalisäiliöt on oltava kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava maan pääl le tiiviisiin, katettuihin suoja-altaisiin tai vallitiloihin. Suoja-altaan tilavuuden on vastattava vähintään altaassa olevan suurimman säiliön tilavuutta. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaittein sekä yli litran säiliöt vuodonilmaisujärjestelmällä Pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevat maanalaiset öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt tulee kiinteistön haltijan tai omistajan toimesta tarkastuttaa 10 vuoden kuluttua säiliön käyttöönotosta ja muilla alueilla 20 vuoden kuluttua. Sen jälkeen säiliöt on tarkastettava tarkastuspöytäkirjaan merkityn kuntoluokan mukaisesti. Tarkastuspöytäkirjan jäljennös tulee toimittaa 14 päivän kuluessa tarkastuksesta kaupungin pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja Tarkastuksessa käytöstä poistettavaksi määrätty tai omaehtoisesti käytöstä poistettava maanalainen öljysäiliö on kaivettava ylös. Säiliö on puhdistutettava todistettavasti luvan saaneella toiminnanharjoittajalla ja toimitettava sen jälkeen vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Toimenpiteestä on tehtävä ilmoitus kaupungin pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle Vuotanut öljy on heti kerättävä talteen tai imeytettävä turpeeseen, puruun, imeytysaineeseen tms. Jos tuotetta ei kokonaisuudessa saada kerättyä talteen, on välittömästi hälytettävä palokunta (puhelin 112). Mahdollisesta öljyvuodon aiheuttamasta maaperän ja pohjaveden pilaantumisesta sekä niiden kunnostustoimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista vastaa öljysäiliön omistaja tai muu vahingon aiheuttaja.

8 12.7 Sisätiloissa kemikaalit on säilytettävä siten, että kemikaalit eivät vahinkotilanteessa pääse viemäriin tai maaperään. Varastotilassa on oltava riittävän korkeat reunukset ja huoneen lattian pinnoitteen on oltava kemikaalien vaikutusta kestävä. Tilassa ei saa olla viemäriä. Rakennuksessa oleva kiinteä säiliö on sijoitettava suoja-altaaseen. Suoja-altaan vapaan tilavuuden tulee olla vähintään 20 % säiliön tilavuudesta. 13 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen, hoito ja sulamisvesien käsittely Lumenkaatopaikkoja ei saa sijoittaa pohjavesialueille, ranta-alueille, tulva-alueille, vesistöön tai jäälle. Lumenkaatopaikat tulee sijoittaa ja toteuttaa siten, että niiden sulamisvedet eivät aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muu takaan ympäristön pilaantumista. Lumen vastaanottopaikan haltijan on siivottava alue heti lumen sulamisen jälkeen roskaantumisen estämiseksi. Mikäli alue on viljelymaata, on sen soveltuvuus viljelyyn todistettava raskasmetallitutkimuksin. 14 Katujen ja kiinteistöjen puhdistus ja hiekoitushiekan vastaanottopaikkojen sijoittaminen Lakaisuhiekan välivarastoja ei saa sijoittaa ranta-alueelle. Hiekan välivarastopaikan haltijan on siivottava alue heti alueen puhdistamisen päätyttyä roskaantumisen estämiseksi. Mikäli alue on viljelymaata, on sen soveltuvuus viljelyyn todistettava raskasmetallitutkimuksin. 15 Maalämpöratkaisut pohjavesialueella Pohjavesialueilla maalämpöratkaisuissa lämmönkeruunesteeksi ei sallita glykolin tai muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisiksi luokiteltujen aineiden käyttöä. Etanolia ei pidetä terveydelle ja ympäristölle haitallisena aineena, joten sen käyttö lämmönkeruunesteenä on sallittua. 3 LUKU MÄÄRÄYKSET ERITYISEN HÄIRITSEVÄN TILAPÄISEN MELUN TAI TÄRINÄN TORJUMISEKSI 16 Äänenvahvistimen jatkuva käyttö ulkotiloissa 16.1 Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö ulkotiloissa on kielletty yöaikaan (klo 22 7). Edellä mainittujen laitteiden jatkuva käyttö on kokonaan kielletty sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai muun vastaavan hoitolaitoksen läheisyydessä. 17 Äänenvahvistimen tilapäinen käyttö ja tapahtumien järjestäminen eräissä ulkotiloissa 17.1 Torilla, urheilukentällä tai muulla yleisökäyttöön tarkoitetulla tai soveltuvalla paikalla kertaluonteisten tapahtumien yhteydessä on sallittu äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden tilapäinen käyt tö ulkotiloissa klo Ravintoloiden ja kahviloiden terasseilla äänenvahvistimia ja äänentoistolaitteita voidaan käyttää klo Liikkuvaan ajoneuvoon tai muuhun kulkuvälineeseen asennettujen sekä kannettavien äänentoistolaitteiden tilapäinen käyttäminen ulkosalla mainos- tai propagandatarkoituksessa on sallittua ainoastaan päiväaikaan arkisin klo 8 22, lauantaina ja sunnuntaina klo Jatkuva käyttö on kielletty Päivän ulkona kestävä, klo järjestettävä moottoriurheilutapahtuma voidaan järjestää asemakaava-alueella urheilukentällä tai muulla urheilukäyttöön osoitetulla alueella maanomistajan luvalla ilman ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtävää ilmoitusta. Tapahtumasta on tiedotettava alueen lähiasukkaille.

9 18 Eräiden melua aiheuttavien toimintojen rajoittaminen 18.1 Häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden kuten esimerkiksi iskuvasaran, sirkkelin, kulmahiomakoneen tai moottorisahan käyttäminen sekä häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen suorittaminen on kielletty asutuksen lähellä yöaikaan (22 7). Päiväaikaan edellä tarkoitettujen koneiden ja laitteiden käyttö ja toimintojen suorittaminen on toteutettava siten, että melutason ohjearvo, L(Aeq) 55 db klo 7 22 ei ylity asumiseen käytettävillä alueilla eikä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla. Edellä olevasta koskevasta kiellosta huolimatta on välttämätön, tilapäinen ja lyhytaikainen häiritsevää melua aiheuttavaa toiminta, kuten esimerkiksi monitoimikoneen, sadonkorjuuvälineiden, leikkuupuimurin, heinän/viljan-kuivurin tai sadetuslaitteen käyt tö sallittu maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen vuok si. Tilapäinen melun ohjearvojen ylitys on sallittu omakotitalon rakentamisen aikana Asemakaava-alueella ja taajaan rakennetulla alueella häiritsevää melua aiheuttavaa lumenaurausta, jätteiden kuljetusta tai muuta kunnossapitotyötä ei saa suorittaa klo Määräys ei kuitenkaan koske hätätilanteita, yleisten liikenneväylien eikä kevyen liikenteen väylien sekä pysäköintialueiden lumenaurausta, kunnossa- ja puhtaanapitoa, mikäli sitä on liikenneturvallisuuden tai ilmanlaadun parantamisen sekä liikenteen sujuvuuden kannalta pidettävä välttämättömänä. 19 Yleisötilaisuuksien meluntorjunta 19.1 Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjän tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suun taus ja äänenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän. 20 Rakennus-, kunnostus- ja purkutöiden meluntorjunta 20.1 Rakennus-, kunnostus- ja purkutöiden meluntorjunnassa tulee huolehtia siitä, että meluisimmat työvaiheet suoritetaan arkisin päiväaikaan klo 7 22 ja erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi Räjäytystyötä, lyöntipaalutusta, iskuvasaran käyttöä tai muuta vastaavaa erittäin häiritsevää melua aiheuttavaa työtä voidaan suorittaa enintään neljän viikon ajan arkisin maanantaista perjantaihin klo Ennen työn alkamista on työmaan vaikutuspiirissä oleville naapurikiinteistöjen haltijoille tiedotettava esim. työmaan informaatiotaululla ja naapurille lähetettävällä tiedotteella, joissa ilmoitetaan hankkeen laatu, aikataulu sekä työmaan vastaava työnjohtaja tai muu yhteyshenkilö. 4 LUKU MÄÄRÄYKSET TOIMINTOJEN SIJOITTUMISESTA ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 21 Tilapäisen asfalttiaseman ja murskauslaitoksen sijoittaminen 21.1 Asfalttiasemia ei saa sijoittaa pohjavesialueille. Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon, jonka toiminta-aika on vuodessa enintään 50 päivää sijoittamisen edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella ovat seuraavat: Asutuksen lähellä murskaimet koteloidaan pölyn ja melun haitallisten vaikutusten estämiseksi. Pölyn leviäminen alueella estetään tarvittaessa kastelulla. Toiminnan päästöt ilmaan eivät ylitä valtioneuvoston päätöksessä 480/19 96 annettuja ilmanlaadun ohjearvoja. Ohjeena noudatetaan asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojeluohjetta (Tielaitos 1994). Ympäristölle vaaralliset nestemäiset kemikaalit ja niiden jätteet, kuten esimerkiksi öljyt ja liuottimet,

10 varastoidaan ja säilytetään kiinteistöllä kaksoisvaippasäiliössä tai valuma-altaalla varustetussa, katoksellisessa lukittavassa varastossa siten, että niiden pääsy maaperään tai ympäristöön on estetty. Mahdollisten käymälä- ja muiden lietteiden käsittely järjestetään siten, että niiden joutuminen maa perään tai muu ten ympäristöön estyy. Mikäli alueella varastoidaan palavia nesteitä enemmän kuin 10 m3, on toiminnasta tehtävä asetuksen 59/ mukainen ilmoitus pelastusviranomaiselle. Laitosten toiminta-aika on arkisin enintään 7 22 ja arkilauantaisin Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon toiminnan käynnistämisestä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 päivää ennen toiminnan käynnistämistä. Pohjavesialueella toiminta voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa ja toiminnalle on haettava ympäristölupa. Ilmoituksesta on käytävä ilmi toiminnan sijoituspaikka, toiminta-aika sekä toiminnanharjoittaja ja yhteyshenkilö. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi ympäristönsuojelulain 85 :n perusteella tekemänsä tarkastuksen nojalla tarvittaessa antaa pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisia yksittäisiä määräyksiä Toiminnan päätyttyä alue on siivottava ja siellä olevat jätteet sekä mahdolliset ylijäämäasfaltit ja muu ylijäämätavara on toimitettava asian mukaiseen varastointi- tai käsittelypaikkaan. Louhosalueelle ei saa sijoittaa ylijäämämaita ilman ympäristölupaa. Toiminnan päättymisestä on viipymättä ilmoitettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten. 5 LUKU MÄÄRÄYKSET VYÖHYKKEISTÄ JA ALUEISTA, JOILLA LANNAN JA LANNOITTEIDEN SEKÄ MAATALOUDESSA KÄYTETTÄVIEN YMPÄRISTÖLLE HAITALLISTEN AINEIDEN KÄYTTÖÄ RAJOITETAAN 22 Vyöhykkeet ja alueet, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan 22.1 Lantaa ei saa pääsääntöisesti levittää Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla typpilannoitus on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta Lannan levitys tulee suorittaa siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen Vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille jätetään suojakaistat, joille lantaa ei levitetä. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. Lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan kuitenkin levittää kuivalantaa edellyttäen, että levitys tapahtuu keväällä, lanta mullataan vuorokauden kuluessa ja kerralla käytettävä lantamäärä ei ylitä kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa typpimäärää. Mikäli lietelantaa tai jätevesiä levitetään pohjavesialueille, on maaperätutkimuksin tai muihin vastaaviin luotettaviin selvityksiin nojautuen osoitettava, ettei levityksestä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Selvitykset on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäviksi. 23 Lannan varastointi 23.1 Lantaa tulee varastoida vähintään 12 kk:n tarpeelle mitoitetussa vesitiiviissä lantalassa, kompostointialustalla tai tiiviillä siirtolavalla, joka tyhjennetään ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymään paikkaan. Myös lietelantalat ja virtsasäiliöt on mitoitettava 12 kk:n tarpeelle. Eläimiä

11 laidunnettaessa varastointitilavuus voidaan vähentää korkeintaan 8 kuukauden tarvetta vastaavaksi. Naapureiden läheisyydessä lietelannan varastointitilat on katettava kelluvalla tai kiinteällä katteella. Läheisyys riippuu paikallisista olosuhteista Patteroinnista tehdään ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen patteroinnin aloittamista Lantapatteria, lantalaa, kompostointialustaa, virtsa- ja lietesäiliötä ei saa sijoittaa pohjavesialueelle, toistuvasti tulvien alle jääville alueille, naapurien läheisyyteen eikä 100 m lähemmäksi vesistöä tai talousvesikaivoa. 6 LUKU MÄÄRÄYKSET VALVONTAA VARTEN TARPEELLISTEN TIETOJEN ANTAMISESTA 24 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja 24.1 Kiinteistön haltijan, omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on annettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suun nitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näis sä määräyksissä erikseen säädetään. 25 Jätevesien johtamisen luvanvaraisuus 25.1 Jätevesien tai puhdistettujen jätevesien johtamisesta suoraan vesistöön saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, joten se edellyttää aina alueellisen ympäristökeskuksen tai ympäristölupaviraston myön tämää ympäristölupaa Jätevesien johtamiselle ojaan tai imeyttämiselle maahan näistä määräyksistä poikkeavalla tavalla saattaa aiheutua vesilain 1 luvun 2 :ssä tarkoitetun uoman tai altaan pilaantumista, joten sille on haettava aina lupa kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta Kunnallisen viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnan harjoittajan on hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään kuukautta ennen rakentamisen tai toiminnan aloittamista, annettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle tiedot kiinteistön tai toiminnan jätevesihuollosta, jätevesien puhdistuslaitteistojen rakenteesta ja jätevesien johtamisesta. Rakennuslupaa tai toimenpidelupaa vaativissa kohteissa on esitettävä suunnitelma jätevesien käsittelystä lupahakemuksen liitteenä. 26 Tiedot äänenvahvistimista 26.1 Tilaisuuden, tapahtuman tai toimenpiteen järjestäjän on annettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarvittaessa tiedot äänenvahvistinlaitteiden teknisistä ominaisuuksista, niiden sijoittamisesta alueelle ja muista valvonnan kannalta tarpeellisista ominaisuuksista. 27 Tiedot öljysäiliöistä Kiinteistön haltijan, omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on annettava alueen pelastusviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot kiinteistöllä sijaitsevista öljysäiliöistä, niiden kunnosta ja tarkastuksista sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden poistosta. Säiliöiden poistosta ilmoitetaan lisäksi ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 28 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 28.1 Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa luvan poiketa näistä määräyksistä niissä edellytetyin perustein. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä Poikkeuksen kunnalliseen viemäriin liittymisvelvollisuudesta voi myöntää Seinäjoen kaupungin ympäristölautakunta Edellä :ssä määrätyn mukaisesti toteutettavasta melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta ei tarvitse tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta. Määräyksistä poikkeavasta tilapäisestä tapahtumasta tai toimenpiteestä on tehtävä meluilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 päivää ennen toimenpidettä tai tapahtumaa. 29 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset 29.1 Valvonnasta ja hallintopakosta ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin oikaisemiseksi säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja rangaistussäännöksistä ympäristönsuojelulain 116 :ssä. 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 30.1 Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan x. päivänä kuuta Vanhojen kiinteistöjen, joissa ei ole tehty muutoksia WC- ja pesutiloissa, jätevesien puhdistuslaitteiden on täytettävä näiden määräysten ehdot viimeistään Öljysäiliöiden sijoittaminen tulee saattaa näiden määräysten edellyttämälle tasolle, mikäli säiliö joudutaan uusimaan. Pohjavesialueella turva-altaan on täytettävä kohdan vaatimukset mennessä. Tankkauskäytössä olevat säiliöt tulee saattaa määräysten mukaiselle tasolle mennessä ympäristönsuojelumääräysten voimaatulosta. LIITTEET: 1. PERUSTELUT Yleisperusteena kaikille annetuille määräyksille on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen. Ympäristönsuojelulain 3 :n mukaan pilaantumisella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle, yleisen viihtyvyyden vähentymistä tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Lisäksi on katsottu tarpeelliseksi antaa seuraaville kohdille tarkempia perusteluita. 3

13 3.3 Yleinen luvanvaraisuus on määritelty YsL:n 28 :ssä. Ympäristönsuojeluasetus täydentää lakia. Ilmoitusvelvollisuudella tarkoitetaan YsL:n 61, 62 ja 78 :ssä lueteltua toimintaa: koeluonteinen toiminta, poikkeukselliset tilanteet ja maaperän puhdistaminen Kohdat a-c: aluemäärittelyt ovat samat kuin kaupungissa yleisesti käytössä olevat. Pohjavesialueen rajaukset perustuvat Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin (nyk. Länsi-Suomen ympäristökeskus) v tekemään rajaukseen ja sen jälkeen tarkistettuihin rajauksiin. d)-kohdan ranta-alueen leveyden määrittelyssä on huomioitu rantojen vähäinen kaltevuus, ranta-alueen soveltuminen rakentamiseen sekä matka, jolla varmistutaan jätevesien riittävästä puhdistustasosta. Patoon ja pengerrykseen rajoittuvilla alueella ranta-alueeksi ei katsota aluetta, jossa maa viettää rannasta poispäin eli vesi virtaa vesistöstä poispäin, jolloin esim. jätevesien puhdistumiseen tarvittava yli 150 m:n matka täyttyy. Ranta-alueita ovat Kyrönjoen, Seinäjoen, Pajuluoman, Kihniänjoen, Nurmonjoen, Seinäjoen oikaisuuoman, Kyrösluoman, Ahvenjoen, Lehmijoen, Orismalanjoen, Kainastonluoman ja muiden luomien rannat, Kalajärven täyttö- ja poistokanavien kaavoittamattomat alueet, Kyrkösjärven, Kuorasjärven, Martikkalanjärven, Hirvijärven tekoaltaan, Varpulan tekoaltaan, Haukilammen, Juupajärven, Haapalammen, Peräseinäjoen Valkiajärven, Ylistaron Valkiajärven, Kakkurinjärven, Kotilammin, Varrasjärven, Vähäjärven ja Rautaisenjärven rannat. Kohdat f g: Vesihuollon toiminta-alueet, joihin sisältyvät myös viemärien toiminta-alueet päätetään kaupungin valtuustossa. 5 Ympäristönsuojelulain 103 :n mukaisesti, jos kiinteistöä ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriin eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kohtien 5.1 ja 5.2 perus- ja alennetun puhdistustason vaatimukset perustuvat valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VnA 542/2003). Yhden henkilön käsitellyn jäteveden enimmäiskuormitus määräytyy normitetun haja-asutuksen kuormitusluvun ja vähennysprosentin perusteella. Alemman puhdistustason vaatimukset on annettu alueille, joilla asutus on harvaa ja joissa jätevesien kuormitusvaikutusta vesistöön voidaan pitää vähäisenä. Määräys valmistajan antamasta takuusta jätevesien puhdistusjärjestelmille on annettu, koska kaikki Suomessa markkinoitavat järjestelmät eivät välttämättä täytä asetuksen vaatimuksia. Tarvittaessa puhdistustehokkuutta on selvitettävä mittausten avulla. Paikallisena ominaisuutena on alavien maiden tulvariski. Tulvasuojelun toteuttamisen ansiosta säännölliset tulvat ovat poistuneet eivätkä ne estä alueiden käyttöä. Riski on kuitenkin huomioitava rakentamisessa. Asetuksen 4 :ssä on annettu mahdollisuus kunnalle päättää normitasoa joustavammasta jätevesien käsittelystä. Lievemmät päästövaatimukset on otettu käyttöön alueilla, joissa ei ole vesistön pilaantumisvaaraa. Jätevesien käsittelystä on runsaasti tutkimuksia. Käsittelyjärjestelmistä ei ole annettu ehdottomia vaatimuksia. Eri toimintaperiaatteet on mainittu ja järjestelmä on valittavissa rakennuspaikalle soveltuvuuden ja järjestelmän puhdistuskyvyn mukaisesti. 5.3 Tiukat vaatimukset johtuvat YsL 8 :n ehdottomasta pohjaveden pilaamiskiellosta. 5.4 Kalajärven kaavamääräykset sisältävät jätevesien käsittelyn. Kalajärven saareen on annettu myös jätevesien käsittelymääräyksiä. Säiliöiden tyhjennystä saaresta ei voida varmuudella toteuttaa, koska raskaan kaluston pääsy on mahdollista vain jään kantaessa. Näin ollen ympäristön pilaantumisen ehkäisy on mahdollista vain sallimalla kuivakäymälä.

14 5.5 Suojaetäisyydet vesistöön tarvitaan, koska jätevesien johtaminen suoraan vesistöön on luvanvaraista. Riittävillä etäisyyksillä pyritään estämään vesistön tilan heikkeneminen. Pohjavesitason yläpuolelle jätettävä kerros tarvitaan pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja maaperäkäsittelyn toimintakyvyn turvaamiseksi. 5.6 Huoltovaatimuksilla varmistetaan laitteiston jatkuva toimintakyky talousvesistä annetun asetuksen vaatimustason mukaisesti. Sakokaivoliete on jätettä ja sen käytöstä määrätään jätehuoltomääräyksissä. Lietettä voidaan VnP 282/94 mukaan käyttää maanviljelyksessä, mikäli se on käsitelty siten, että siitä ei aiheudu tautivaaraa. 6 Liittämällä kiinteistö viemäriin varmistetaan jätevesien puhdistus ja puhdistustason jatkuva seuranta Ajoneuvojen pesu on sallittu kiinteistöllä ympäristölle haitattomilla pesuaineilla, koska kyseiset pesuaineet hajoavat maaperässä eivätkä aiheuta vesistöjen pilaantumisvaaraa. Liuottimen käyttö on kielletty, koska nämä eivät hajoa haitattomiksi yhdisteiksi. 7.2 Ammattimainen tai laajamittainen toiminta voi aiheuttaa pistemäistä kuormitusta, jonka haitattomuus ympäristölle voidaan poistaa toimintaan sopivalla käsittelyjärjestelmällä. 7.3 Kielto pohjavesialueilla johtuu YsL 8 :n pohjaveden pilaamiskiellosta ja sen mahdollisuudesta. Pesuaineet eivät hajoa vedessä, joten veden pilaantuminen on mahdollista. Pesu katualueilla on kielletty, koska kyseiset alueet eivät ole pesun harjoittajan alueita. Katualueet ovat myös usein viemäröityjä, ja pesuvedet pääsevät sellaisenaan kuormittamaan vesistöä. 8 Kuten kaikkea jätevesien käsittelyä, myös turvetuotantoalueiden vesien käsittelyä on tehostettava. Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavassa Kyrönjoen valuma-alueen turvetuotannosta on määrätty, että sen kokonaiskuormitus ei saa lisääntyä, Nurmonjoen valuma-alueella kuormituksen tulee vähentyä. Vanhoilla alueilla vaatimustaso on alhaisempi kuin uusilla alueilla, joissa kuntoonpanovaiheen ojitus suurena kuormitustekijänä on jo tehty. Vanhojen alueiden toiminta-aikaa ja samalla kuormitusta on usein vähän jäljellä. 9 Polttoa koskevat määräykset perustuvat YsL 3 :ssä lueteltujen pilaantumiseksi katsottavien haitallisten vaikutusten, terveyshaitan, ympäristön yleisen viihtyisyyden ja muun yksityisen edun loukkaamisen ehkäisemiseen. 9.6 Ilmoitus ulkona tapahtuvasta polttamisesta on katsottu tarpeelliseksi, jotta paikan sijaintia ja poltettavan aineksen soveltuvuutta poltettavaksi voidaan valvoa. 10 Määräykset jätteenkäsittelystä on annettu Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltomääräyksissä, jotka koskevat asuintoimintaan tai siihen rinnastettavia jätteitä ja järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvaa jätehuoltoa. Jätteiden käsittelyssä on aina noudatettava jätelain periaatteita jätteiden hyötykäytöstä ja vasta toissijaisesti energiana. Avopoltto ei noudata näitä periaatteita ja voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista, joksi katsotaan mm. viihtyvyyden vähentyminen.

15 10.2 Pykälässä on annettu käsittelyohjeet kuolleista metsästyslain alaisista eläimistä samoin kuin lemmikkieläimistä terveydensuojelujärjestyksessä. Kuolleet, luonnonvaraiset eläimet eivät ole sellaista tavanomaista jätettä, joiden käsittelyä ohjataan jätehuoltomääräyksissä Määräyksen tavoitteena on edistää betoni- ja tiilijätteen hyödyntämistä maanrakentamisessa Rakentamiseen ja kunnossapitoon on annettu määräyksiä, jotta toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille tai yleisen viihtyvyyden vähentymistä eikä vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Hiekkapuhalluksessa suojapeite tarvitaan jotta pöly ei leviä haitallisessa määrin naapurustoon ja muuhun ympäristöön Hiekkapuhallus aiheuttaa pölyhaitan lisäksi melua, joten sille on asetettu aikaraja Katupöly on terveydelle haitallista ja siitä kärsivät etenkin hengityselinsairauksista kärsivät. Ilmanlaadun mittauksissa pölypitoisuuksien raja-arvot ovat ylittyneet keväisin kuivana aikana. Puhdistuksessa kaluston valinnalla ja kastelulla on ratkaiseva merkitys pölyn talteenotossa ja sidonnassa Öljy-, polt toaine- ja muut kemikaalisäiliöt voivat esim. ruostuessaan, rikkoutuessaan, kaatuessaan tai ylitäytön sattuessa aiheuttaa pohjaveden, vesistön ja muun ympäristön pilaantumista. Myös säiliövuodot ovat mahdollisia. Tarkkailulla voidaan mahdollisen vuodot huomata ajoissa. Määräykset useimmiten omassa tankkauskäytössä olevien polttoneste- tai muiden kemikaalisäiliöiden valuma-altaista ja sulkulaitteella varustetuista polttoainepistooleista on annettu koko kaupungin alueella, jotta ympäristölle haitallisen kemikaalin maahan imeytymisen tai vesistöön valumisen riskiä ja pilaantumineen kohteen puhdistamisesta aiheutuvia kustannuksia voidaan pienentää tai välttää kokonaan. Pohjavesialueella valuma-altaat on vaadittu vähintään säiliötilavuuden kokoisiksi, koska pohjaveden pilaaminen on kielletty. Palavien nesteiden allastilavuudet on annettu SFS 3350 mukaisesti. Terveydelle vaarallisten kemikaalien (syövyttävät, ärsyttävät, haitalliset) valuma-altaiden tilavuusmääräys on annettu TUKES K5-02 ohjeen mukaisesti. Vaatimus säiliön poistamisesta varmistaa, että maahan ei jää jätettä ja että käytöstä poistettu jätteeksi katsottava säiliö toimitetaan vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Säiliön poiston jälkeen voidaan vasta todeta, onko maaperä pilaantunut tai puhdas. Vanhan säiliön hyötykäyttömahdollisuudet ovat vähäiset, joten sitä ei ympäristönsuojelumääräyksissä ilman ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaa suoraan hyväksytä Tieltä aurattu lumi sisältää roskaa ja erilaisia liikenteestä johtuvia ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita, joten lumenkaatopaikkojen sijoittaminen pohjavesialueille, ranta-alueille, tulva-alueille, vesistöön tai jäälle kielletään. Mahdollisten haitallisten ominaisuuksien vuoksi paikka on valittava siten että sulamisvesistä ei aiheudu haittoja. Roskaaminen on kielletty jätelain 19 :n nojalla. Alueen siivoamisesta on vastuussa jätteiden tuottaja, joten siivoamisvelvoite on annettu lumen vastaanottopaikan pitäjälle. Maa-alueen pilaantuminen on selvitettävä tarvittaessa etenkin jos alueen käyttötapa voi vaikuttaa terveyteen. Paikallisen elinkeinorakenteen vuoksi on viitattu viljelyalueeseen, joita on käytetty lumen läjitysalueina. 14 Roskaaminen on kielletty jätelain 19 :n nojalla. Alueen siivoamisesta on vastuussa jätteiden tuottaja, joten siivoamisvelvoite on annettu lakaisuhiekan vastaanottopaikan pitäjälle. Maa-alueen pilaantuminen on selvitettävä tarvittaessa etenkin jos alueen käyttötapa voi vaikuttaa terveyteen. Paikallisen elinkeinorakenteen vuoksi on viitattu viljelyalueeseen, joita on käytetty hiekan läjitysalueina.

16 15 Pohjaveden pilaaminen on YsL 8 :n mukaan kielletty. Tämän vuoksi pohjavesialueella ei voida sallia sellaisten aineiden käyttöä, jotka pohjaveteen joutuessaan pilaavat sen. Putkistoista haitallisia aineita voi joutua pohjaveteen mm. putkistovuotojen tai putkien katkeamisen vuoksi. 17 Melun tuottamista koskevat rajoitukset on annettu VnP 993/92 nojalla, jotta ympäristön viihtyvyys voidaan turvata. Tilapäisen äänenvahvistimien käytön yleisökäyttöön tarkoitetuilla alueilla tai käytön mainos- ym. tarkoitukseen ei ole katsottu aiheuttavan pysyvää tai kohtuutonta viihtyvyyden vähenemistä ja on sallittu ilman erillistä ilmoitusta kuitenkin siten, että yöaikainen melua aiheuttava toiminta edellyttää asetuksen mukaisen ilmoituksen. Ilmoitetusta toiminnasta aiheutuvat hyväksyttävät vaikutukset ja niiden rajoittaminen pohditaan ympäristönsuojeluviranomaisessa tapauskohtaisesti. 18 Häiritsevää melua aiheuttavien koneiden käyttöä on rajoitettu VnP 993/92 nojalla yöaikaan. Elinkeinorakenteen, yleishyödyllisyyden, työn välttämättömyyden tai tilapäisyyden vuoksi on mm. maaja metsätalouden, jätehuollon, teiden kunnossapidon ja omakotitalon rakentamisessa annettu mahdollisuus lyhytaikaisesti poiketa melutason ohjearvoista. 19 Yleisötilaisuuksien meluntorjunnassa on määrätty edellä annettujen määräysten lisäksi äänentoistolaitteiden suuntauksesta Rakentamisen meluhaitoille on annettu asetuksessa kohtuulliseksi katsotut aikarajat ja häiritsevä melu on kielletty yöaikaan yörauhan takaamiseksi. Lyöntipaalutuksen on katsottu vähentävän erityisen paljon viihtyvyyttä, joten se on sallittu vain päivällä klo 18:aan asti. Paikallisesta elinkeinorakenteesta ja siihen liittyvien välttämättömien toimintojen tekeminen myös yöllä on sallittu kunkin toiminnan ja haitan lyhyen ja usein kausiluonteisen keston vuoksi. Myös sääolot on otettu huomioon ja mm. lumenauraus ja muu tilapäinen, välttämätön ja kestoltaan lyhytaikainen kunnossapitotyö on sallittu myös yöllä Rakennus- ja purkutöissä on määrätty aikarajat erityistä häiriötä tuottavalle toiminnalle Tiedottamisella halutaan antaa lähinaapureille mahdollisuus omin toimenpitein vähentää melun haitallisuutta. Samoin on pidetty tarpeellisena, että asukkailla on mahdollisuus ilmoittaa häiriön tuottajalle mahdollisista haitoista ja huolehtia omalta osaltaan melun haitallisuuden vähentämisestä. 21 Asfaltti- ja murskaustoiminta aiheuttaa melu- ja pölyhaittaa ympäristöön riippumatta toiminnan kestosta. Myös öljyn puutteelliset varastot voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja. Jotta ympäristölle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta on toiminnalle annettu määräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asumisrauhan turvaamiseksi. Meluilmoitus on katsottu aina tarpeelliseksi, jotta lyhytaikaista toimintaa voidaan valvoa Ilmoituksen jättämiselle annettu määräaika perustuu YsL 30 :ään. Alueen siivoamisesta vastaa toiminnanharjoittaja. Velvoite siivoamisesta on annettu roskaantumisen ja pilaantumisen ehkäisemiseksi.

17 Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton, joten toimintaa tulee aina käsitellä yksityiskohtaisesti ja toimintaalueen erityisominaisuuksien mukaan. On myös mahdollista, että toimintaa tai sen osaa ei voida harjoittaa pohjavesialueella. Ympäristölupa valitusoikeuksineen on näin ollen välttämätön. 22 Määräykset lannan levityksestä perustuvat valtioneuvoston päätökseen 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi. Lannan levitys tulee suorittaa siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Pohjavesialueen määräykset perustuvat YsL 8 :n pohjaveden pilaamiskieltoon. Lannan varastointia koskevissa määräyksissä on otettu huomioon naapurit, joille ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa ja vesistön pilaantumisen ehkäiseminen. Lantalan etäisyys naapurista perustuu käytännön kokemuksiin etäisyydestä, jolla kohtuuttomia haittoja ei ilmene. Kattaminen vähentää hajuhaittoja ja estää sadeveden pääsyn lantalaan. Tulva-alueet on määritellyt Länsi-Suomen ympäristökeskus. Tulvasuojelun ansiosta tavanomaiset tulva-alueet ovat poistuneet. Kerran 50 vuodessa tapahtuvien tulvien mahdollisuus on tuotu esille ja se voidaan huomioida pysyvien rakenteiden rakentamisessa. Lantaloiden rakentamisessa tämä tarkoittaa, että lantalat tulee rakentaa siten, että vesi ei niihin pääse edes poikkeuksellisissa olosuhteissa. Rajoitukset lannan levityksestä pohjavesialueella ja kaivojen lähellä perustuvat YsL 8 :ään pohjaveden pilaamiskiellosta. 6 LUKU Tietojensaantioikeus perustuu toiminnan ympäristövaikutusten seuraamiseen ja valvonnan mahdollistamiseen YsL 83 :n nojalla. 2. KARTAT POHJAVESIALUEISTA 3. MÄÄRÄYKSET KALAJÄRVEN KAAVOITETULLA ALUEELLA