Kaksisataa vuotta Viipurin läänin liittämisestä Suomen suuriruhtinaskuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksisataa vuotta Viipurin läänin liittämisestä Suomen suuriruhtinaskuntaan"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPÄIVÄ Dos. Jyrki Paaskoski Kaksisataa vuotta Viipurin läänin liittämisestä Suomen suuriruhtinaskuntaan Turhaan me johdatimme mieleemme, että vielä astuimme Suomen mannerta ja että ne olennot, joiden keskellä me liikuimme olivat vanhoja veljiä. Kaikki oli muuttunut tahi oikeammin näytti meistä muuttuneelta, kaikki, tavat, puvut, opetus, ajatustapa, ja vielä kielikin, jota puhuivat, oli jotain sekasotkua jota tuskin ymmärsimme. Näimme, ettei suomalaisesta kansallisluonteesta ollut enää jälkeäkään jäljellä, tahi pikemmin, että kansalla ei ollut enää luonnetta laisinkaan ja että se sekoitus, joka oli tapahtunut, ei ollut vaikuttanut edullisesti ei hallitukseen eikä asukkaisiin. (R. H. Rehbinder, Souvenirs de ma vie, lainattu J. R. Danielson-Kalmarin teoksesta Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen, 1911, s ) Syksyllä 1808 Suomen suuriruhtinaskunnan tuleva valtiosihteeri Robert Henrik Rehbinder matkusti suuren lähetyskunnan mukana Turusta Pietariin keskustelemaan Aleksanteri I:n kanssa tulevista valtiopäivistä ja Suomen liittämisestä Venäjä keisarikuntaan. Ylitettyään vanhan vuoden 1743 Ruotsin ja Venäjän valtakunnan välisen rajan Kymijoella Rehbinder kiinnitti huomiota olojen ja ihmisten erilaisuuteen, vaikka asukkaat olivat periaatteessa samoja suomalaisia rajan molemmin puolin. Päästyään lopulta Viipuriin hän oli yllä olevan lainauksen mukaisesti valmis toteamaan, että Vanhan Suomen asukkaiden tavat, kieli ja luonnekin olivat perusteelliset muuttuneet niiden vuosikymmenten aikana, jolloin he olivat kuuluneet Venäjän keisarikuntaan. Rehbinderin huomiot koskivat sitä aluetta, joka vuosien 1721 ja 1743 rauhansopimuksissa oli liitetty Ruotsista Venäjän keisarikuntaan ja jota Suomen sodan myötä ryhdyttiin kutsumaan Vanhaksi Suomeksi erotukseksi muusta Ruotsin Suomesta, toisin sanoen Uudesta Suomesta, jota oltiin juuri liittämässä Venäjään. Toisin sanoen Viipurin, Käkisalmen ja Sortavalan tienoot olivat kuuluneet jo vuodesta 1721 lähtien sekä Haminan, Lappeenrannan ja Savonlinnan seudut vuodesta 1743 lähtien keisarikuntaan. Vuonna 2011 tulee kuluneeksi tasan 200 vuotta Aleksanteri I:n antamasta manifestista, jolla Vanha Suomi yhdistettiin Viipurin lääninä Suomen suuriruhtinaskuntaan.

2 Merkkivuosi koskettaa myös Etelä-Savoa, sillä vuoden 1743 Turun rauhan raja halkaisi maakunnan kahteen osaan. Raja seurasi Kymijokea pohjoiseen, kääntyi itään Mäntyharjun kirkolla ja ylitti Saimaan vesistöalueen Savitaipaleen ja Taipalsaaren pitäjien pohjoisrajoja seuraten Ruokolahden kautta Puumalaan, jossa vesiliikenneyhteyksien kannalta tärkeä Puumalan salmi jäi Ruotsin puolelle. Sieltä raja jatkui kohti pohjoista halkaisten Sulkavan ja sivuten Rantasalmen pitäjän itäisiä osia, jolloin Savonlinna jäi keisarikunnan puolelle. Kaupungin pohjoispuolelta raja jatkui nykyisen Enonkosken, Kerimäen ja Punkaharjun pohjoispuolelta Parikkalaan, jossa se yhtyi Uudenkaupungin rauhan rajaan. Valtakunnan rajan länsipuolelle eli Ruotsille jäivät Pertunmaan, Hirvensalmen, Ristiinan, Anttolan, xx, Juvan ja Joroisten pitäjät sekä osia Mäntyharjun, Puumalan, Sulkavan, Rantasalmen, Säämingin ja Kerimäen pitäjistä. Mikkeli tuli kuulumaan Ruotsille, Savonlinna Venäjälle. Yhdistämisratkaisu julkistettiin keisari Aleksanteri I:n 11./ antamalla manifestilla, jonka motiiveja on suomalaisessa historiantutkimuksessa pohdittu Yrjö Koskisen vuonna 18xx julkaisemasta Oppikirja Suomen kansan historiasta aina näihin päiviin asti. Tulkinnat keisarin motiiveista ja hänen neuvonantajiensa roolista yhdistämispäätöksen taustalla ovat vaihdelleet eri aikoina. Aina 1980-luvulle asti yhdistämistä selitettiin niin sanotulla kansallisella argumentilla, jonka mukaan Vanhan Suomen liittämisessä Suomen suuriruhtinaskuntaan kyse oli palauttamisesta tai jälleenyhdistämisestä. Sata vuotta muusta Suomesta erillään ollut kaakkoinen Suomi palasi jälleen alkuperäiseen kansalliseen ja valtiolliseen yhteyteensä. Aleksanteri I:n motiivit Kysymys Aleksanteri I:n yhdistämispäätöksen perimmäisistä syistä on säilynyt historiantutkimuksen kiinnostuksen kohteena. Ratkaisua on selitetty ajankohtaisilla reaalipoliittisilla tekijöillä, keisarin halulla ulottaa Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslailliset oikeudet myös Vanhaan Suomeen tai hänen maaorjuutta vieroksuvilla mielipiteillään. Lisäksi keisarin lähipiiriin kuuluneiden neuvonantajien kuten valtiosihteeri M. M. Speranskin ja kreivi G. M. Armfeltin vaikutuksella oli merkitystä yhdistämispäätöksen taustalla. Heidän lisäksi ajatusta olivat pitäneet esillä myös kenraali G. M. Sprengtporten ja viipurilaistaustainen diplomaatti David Alopaeus. Reaalipoliittiset tekijät liittyivät Venäjän ja Ranskan vuoden 1811 jälkipuoliskolla kiristyneisiin väleihin, jotka seuraavana vuonna johtivat välien katkeamiseen ja Napoleonin Grande Armén hyökkäykseen ja Moskovan valtaukseen. Aleksanteri I otti vakavasti sellaisenkin vaihtoehdon, että Suomea takaisin haaveileva Ruotsi liittoutuisi Napoleonin kanssa ja houkuttelisi Suomen eliitin ja kansan sotaretkelle Venäjää vastaan. Uhkaa voitiin supistaa kahdella tavalla. Aleksanteri I lupasi tukensa Ruotsin vastavalitulle kruununprinssi Carl Johanille eli Napoleonin entiselle marsalkalle Jean Baptiste Bernadottelle tämän suunnitelmissa Norjan liittämiseksi Tanskalta Ruotsille. Rauhoittamispolitiikan toinen suunta osoitti Suomen suuriruhtinaskuntaan, jonka systemaattista palkitsemista oli jatkettava. Tämä tie piti sisällään niin suuriruhtinaskunnan asemaa vahvistavia päätöksiä kuin myös yksilöiden sitomista keisariin erilaisilla arvonimillä ja muilla henkilökohtaisilla lahjoilla. Vanhan Suomen

3 liittämistä suuriruhtinaskuntaan onkin pidetty tällaisena ylimääräisenä palkkiona kriisin hetkellä lojaalisuutensa osoittaneilla suomalaisille. Vuoden 1890 tienoilla suomalaiset keskustelivat kiivaasti venäläisten kanssa historiallisella, juridisella ja poliittisella tasolla Suomen suuriruhtinaskunnan suhteesta Venäjän keisarikuntaan. Historiantutkimuksen osalta kiista kohdistui kysymykseen, mitä Porvoon valtiopäivillä oikeastaan tapahtui ja miten niitä oli tulkittava muuttuneiden oikeuskäsitysten puitteissa. Kysymys keskittyi siihen, määrittelivätkö Aleksanteri I Porvoossa Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslait vai ei. Tähän liittyi myös kysymys Suomen alueesta, jolloin Viipurin läänin asema tuli esille. Suomalaiset historioitsijat J. R. Danielsonin johdolla katsoivat, että Vanhan Suomen liittämispäätöksellään Aleksanteri I tahtoi ulottaa ruotsalaiset vuoden 1772 hallitusmuodon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjan perustuslaeiksi tulkitut asiakirjat myös Vanhan Suomen asukkaiden onneksi ja pelastukseksi. Vaikka Vanhassa Suomessa oli noudatettu ruotsalaisia lakeja sekä hallinto-, oikeus- ja verotusjärjestelmiä, olivat niiden perusperiaatteita tulkittu ja muutettu siten, että osa niistä oli jo kokonaan hävinnyt ja osa oli vaikeasti tunnistettavia. Tässä mielessä myös länsisuomalaisen Rehbinderin havainnot Vanhan Suomen asukkaista heijastelivat sitä toiseutta tai vierautta, jota Ruotsin Suomesta tulevat matkamiehet kokivat tavatessaan paikallisia. Nykytutkimus on Vanhan Suomen liittämisen keskeisimpänä syynä korostanut Aleksanteri I:n pyrkimystä rajoittaa maaorjuuden venäläisten piirteiden leviämistä keisarikunnan ei-venäläisiin läntisiin osiin. Valistushallitsijan kasvatuksen saanut Aleksanteri I vieroksui maaorjuutta ja piti erityisesti talonpoikien myymistä ilman maata epäinhimillisenä. Baltiassa ja Vanhassa Suomessa nämä maaorjuuden venäläiset piirteet olivat merkittävästi lisääntyneet 1770-luvulta lähtien, ja työ oli helpointa aloittaa juuri näillä alueilla, joissa käytännön venäläiset piirteet eivät olleet vielä täysin vakiintuneet. Virossa ja Liivinmaalla 1802 ja 1804 annetut lait takasivat talonpojille tilojen perinnöllisen nautintaoikeuden ja sen, ettei heitä myytäisi ilman maata. Seuraavassa vaiheessa keisari kiinnitti katseensa Vanhan Suomen lahjoitusmaihin, joiden olot olivat kärjistyneet 1780-luvulta lähtien. Lahjoitusmaakiistoja oli selvitetty monissa oikeustapauksissa ja siihen olivat tuloksetta ottaneet kantaa myös keisarilliset komiteat. Vuonna 1810 Aleksanteri I määräsi keskeytettäväksi erään merkittävän lahjoitusmaajutun oikeudellisen prosessin ja siirsi sen oman lakikomissionsa kahdelle nuorelle juristille, jotka suosittelivat keisarille talonpoikien olojen kohentamista. Vanhan Suomen yhdistäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan sai Venäjän palvelukseen siirtyneestä G. M. Armfeltista vaikutusvaltaisen puolestapuhujan. Kesällä 1811 keisari määräsi Armfeltin kokoamaan tietoja ja laatimaan esityksen Vanhan Suomen yhdistämisestä. Laajaa muistiota käsiteltiin keisarin ja Armfeltin kahdenkeskisessä tapaamisessa marraskuun alussa 1811, jolloin Aleksanteri I teki päätöksen Vanhan Suomen liittämisestä Suomen suuriruhtinaskuntaan. Keskeinen motiivi yhdistämiselle oli Armfeltin arvion mukaan lahjoitusmaatalonpoikien aseman turvaaminen ja maaorjuuden ei-venäläisten piirteiden leviämisen patoaminen. Tämän jälkeen valtiosihteeri M. M. Speranski laati Armfeltin mietintöjen pohjalta yhdistämistä puoltavan esityksen, joka

4 käsiteltiin Venäjän valtakunnanneuvoston eri departementtien puheenjohtajista koostuvalle komissiolle. Keisarin kannalta Vanhan Suomen yhdistäminen tarjosi nopean oikotien, jonka ideana oli siirtää vastuu asioiden hoitamisesta suuriruhtinaskunnan virkamiehille. Ulottamalla suuriruhtinaskunnassa noudatettavat lait ja käytännöt Vanhaan Suomeen Aleksanteri I uskoi lahjoitusmaatalonpoikien aseman kohentuvan, ja samalla oikeuslaitoksen kaikkia portaita tavattomasti rasittaneiden oikeusjuttujen määrä supistuisi. Yhdistämisen käytännön toimet lyötiin lukkoon Viipurin läänin järjestämisasetuksessa 19./ , ja työn toteuttajaksi muodostettiin erityinen Viipurin läänin järjestämiskomitea. Yhdistämismanifestin motiivi ei kuitenkaan toteutunut, mikä oli suuri pettymys Aleksanteri I:lle. Suuriruhtinaskunnan senaatti ei onnistunutkaan lieventämään lahjoitusmaakiistoja, vaan entisenlainen epävakaa tilanne jatkui. Hieman ennen vuonna 1825 tapahtunutta kuolemaansa keisari asetti erityisen lahjoitusmaakomitean, jonka salaisessa ohjeessa hän määräsi, että talonpojat saisivat pitää henkilökohtaisen vapautensa mutta menettivät perintöoikeuden tiloihinsa ja muuttuivat lampuodeiksi. Komitea antoi tämänsuuntaisen mietinnön, jonka uusi keisari Nikolai I vahvisti 13./ Kapea kansallinen katse Vanhan Suomen yhdistäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan nähtiin 1980-luvulle saakka palauttamisena alkuperäiseen kansalliseen yhteyteensä. Sekä Yrjö Koskinen että Danielson-Kalmari katsoivat Vanhan Suomen historiaa siitä näkökulmasta, miten Venäjä oli edistänyt tai estänyt suomalaiskansallisen hengen kehittymistä ja kypsymistä kohti valtionmuodostusta. Tuloksena oli pitkä luettelo venäläisten alueelle aiheuttamasta kurjuudesta, minkä kärjessä olivat lahjoitusmaajärjestelmä, vuodesta 1784 käyttöön otettu niin sanottu käskynhaltijahallinto ja vuonna 1797 aloitetut väenotot. Molemmat historian professorit pyrkivät osoittamaan, että kansakunnan kehittymisen kannalta kyse oli väärästä tiestä eikä ruotsalaisten ja venäläisten lakien ja käytäntöjen yhteensovittamisesta voinut seurata mitään toimivaa kokonaisuutta. Vanha Suomi sai toimia ikään kuin historiallisena ja analogianomaisena todistuskappaleena siitä, että 1900-luvun alkuvuosien yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö oli suuriruhtinaskunnalle vaarallista. Sama tulkinta hyvin pienin variaatioin hallitsi suomalaisen historiantutkimuksen Vanha Suomi -kuvaa 1980-luvulle asti, ja niiden lähtökohtana oli satakunta vuotta venäläiseen valtioyhteyteen kuuluneen Vanhan Suomen palauttaminen entiseen kansalliseen yhteyteensä. Näkökulma johdatteli historiantutkijat etsimään ensimmäisiä yhdistämistä vaatineita henkilöitä, jolloin mieliin palautettiin G. M. Sprengtportenin sekä muutamien Liikkalan- ja Anjalan-miesten suunnitelmat Venäjän suojeluksessa olevasta Suomen suuriruhtinaskunnasta, jonka itäraja olisi kaukana Karjalankannaksella. Erityisesti Danielson-Kalmari teki heistä sankareita, kaukokatseisia kansakokonaisuuden ja sen maantieteellisen alueen puolustajia. Nämä suomalaisuuden esitaistelijat ymmärsivät, että suomalaiset oli pidettävä irrallaan venäläisistä vaikutteista. Tästä syytä yhdistäjien

5 saavutukset nähtiin kulttuuritekona, joka pelasti Viipurin läänin kaikesta vieraasta ja kelvottomasta. Yhdistäminen toteutettiin Ruotsin Suomesta tulleiden virkamiesten johdolla, eikä alueen omaa virkamiehistöä kelpuutettu uudelleen organisoituun alue- ja paikallishallintoon. Nämä Vanhan Suomen säätyläiset, joiden historia kiinnittyi Venäjän keisareihin ja keisarinnoihin eikä Ruotsin kuninkaisiin, ajettiin oman kotimaakuntansa asioiden hoitamisessa sivuraiteelle, mikä ei varmasti helpottanut Viipurin läänin uusien Ruotsin Suomesta tulleiden virkamiesten työtä. Tästä syystä monet heistä hakeutuivat keisarikunnan sotilasakatemioihin ja siviilioppilaitoksiin eivätkä he palanneet takaisin. Venäjänkielentaitoisina he saivat työpaikkoja kenraalikuvernöörin kansliasta ja postilaitoksesta, joissa palvelikin monia sukuperältään vanhasuomalaisia virkamiehiä. Tämän niin sanotun kansallisen koulukunnan tulkinta Vanhan Suomen palauttamisesta tai jälleenyhdistämisestä ja koko Vanha Suomi -problematiikasta murtui vähitellen. Eräänä päänavaajana on pidettävä Matti Klingen jo vuonna 1975 kirjoittamaa artikkelia Itä-Suomi 1800-luvun kuviossa, jossa Vanhan Suomen liittämisen keskeisimpänä motiivina Klinge piti maaorjuuden venäläisten piirteiden leviämisen estämistä ja totesi, että perustuslaillisuuden ulottaminen Viipurin lääniin tuskin sinänsä oli mikään niin tärkeä asia. Rakennehistoriaa painottaneella ja 1980-luvuilla Klingen tulkinta ei saanut osakseen huomiota, mutta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1990-luvun alussa avautui tilaisuus kansallisen historiakuvan uudelleen arvioinnille. Suuret poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset näkyvätkin aina pienellä viiveellä myös historiantutkimuksessa, ja Vanhan Suomen kohdalla koko alueen ja ajanjakson problematiikka nousi esiin kokonaan uudella tavalla. Uudet näkökulmat Nykytutkimuksen lähtökohtana on hylätä Suomi-keskeinen kansallisvaltionäkökulma, joka Vanhan Suomen historian kohdalla on korostanut kielteisiä käsityksiä Venäjästä, sen historiasta ja vaikutuksesta Suomen ja suomalaisten vaiheisiin. Tavoitteena onkin päästä irti ajattelua ohjaavasta kansallisuusaateajattelusta sitä edeltävään tilaan ja aikaan, jossa sivilisaatio-, kieli- ja etuvartioasenteet olivat tuntemattomia. Vastaavanlaisia 1700-luvun esimerkkialueita, joista vasta seuraavalla vuosisadalla tuli kansallisuusaatteiden myötä kiistojen kohteita, ovat esimerkiksi Schleswig Hollstein Tanskan ja Saksan rajalla, Danzigin asema tai vaikkapa Kuurinmaan ja Itä-Preussin vaiheet. Jos Vanhan Suomen historiaa verrataan näihin samankaltaisia kohtaloita kokeneiden Itämeren piirin alueisiin, se ei osoittaudu erityisen poikkeavaksi tai ainutlaatuiseksi. Ajallisesti ja maantieteellisesti läheisimmät esimerkit ja vertailualueet ovat Liivinmaan ja Viron kuvernementit sekä Puolan jaoissa 1772, 1793 ja 1795 keisarikuntaan liitetyt osat. Vanhan Suomen historia pitäisikin nähdä osana monikansallista ja monikulttuurista Venäjän keisarikuntaa sen omista lähtökohdista käsin. Tehtävä on haastava, sillä Venäjään kohdistunut historiankirjoituksemme on nähnyt naapurimme vain uhkana ja

6 perivihollisena, johon on suhtauduttu torjuvan kielteisesti vertailemalla idän toiseutta meidän omaan kulttuurimme. Juuri tästä syystä Vanhan Suomen historia onkin niin kiehtova. Tutkijan on ensin hahmotettava historiankirjoituksessa tuntuva kansallisuusaatteen painolasti, ja sen jälkeen yritettävä nähdä menneisyyden tapahtumat, ilmiöt, syyt ja seuraukset aikalaisten ehdoilla ja näkökulmasta. Uudesta näkökulmasta seuraa vähin erin myös Vanha Suomi tutkimuksen paradigman vaihtuminen. Myös Etelä-Savon tietynlaisen kaksijakoisuuden ja identiteetin jäsentämisen kannalta 1700-luvun Vanhan Suomen historialla saattaa olla merkitystä. Vuoden 1743 raja halkaisi Etelä-Savon kahteen eri valtakuntaan, minkä seurauksena rajan kummallakin puolella ryhdyttiin kehittämään omia aluekeskuksia eli Mikkeliä ja Savonlinnaa. On mielenkiintoista pohtia, voisivatko nykyään niin selvästi eri tavoilla toimivien ja ajattelevien Mikkelin ja Savonlinnan seutukuntien toisistaan poikkeavien identiteettien juuret alueen jakaneessa vuoden 1743 Turun rauhan rajassa sekä toisaalta myöhemmin tapahtuneissa rajamuutoksissa, jotka työnsivät maakunnan aluekeskuksia eri suuntiin. Tätä aluepohjaista ajattelua voidaan lyhyesti havainnollistaa liikenneyhteyksien historian avulla. Savonlinnan seutu kääntyi jo 1750-luvulla Suomenlahden vetovoimaisten kaupunkien Pietarin ja Viipurin suuntaan, mikä Mikkelin kohdalla taas tapahtui vasta Saimaan kanavan avaamisen myötä sata vuotta myöhemmin. Kun raja Pietariin ja Venäjälle käytännössä sulkeutui , Mikkelin vahvuudeksi nousi 1889 avattu Savon rata, kun taas Savonlinna jäi pitkälti vesitieyhteyksiensä varaan, vaikka poikittaisrata Elisenvaaran lähellä Laatokan Lahdenpohjaa olikin avattu jo 19xx. Talvi- ja jatkosotien myötä Savonlinna menetti infrastruktuurinsa kannalta sekä rauta- että vesitieyhteyden ja jäi monessakin mielessä syrjään, kun taas Mikkeli piti rautatien avulla kiinteää yhteyttä Helsinkiin ja Suomenlahden satamakaupunkeihin. Vaikuttaa siis siltä, Etelä-Savon kaksinapaisen struktuurin juuria voitaisiin hahmottaa 1700-luvun Vanhan Suomen kaudesta lähtien. Kirjallisuutta Yrjö Blomstedt, Vanha Suomi ja Suomen suuriruhtinaskunta, Kahden kruunun alla, Kymijoki rajana Kouvola J. R. Danielson-Kalmari, Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen. WSOY, Porvoo Max Engman, Pitkät jäähyväiset, Suomi ja Ruotsi Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen. WSOY, Helsinki Matti Klinge, Itä-Suomi 1800-luvun kuviossa, Leninin ja Bernadotten välissä, tutkielmia kansallisista aiheista. 2. painos. WSOY, Juva Matti Klinge, Haminan rauha ja Viipurin läänin yhdistäminen, Historiallinen Aikakauskirja 4/2010. Yrjö Koskinen, Suomen kansan historia. 3. painos. Otava, Helsinki Jyrki Paaskoski, G. M. Armfelt och Gamla Finland, Historisk Tidskrift för Finland Jyrki Paaskoski, Miksi Vanha Suomi yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan?, Historiallinen Aikakauskirja 3/2010.

7 Kari Tarkiainen, Luonnollisten rajojen oppi ja David Alopaeuksen osuus suuriruhtinaskunnan rajojen synnyssä, Historiallinen Aikakauskirja 4/2009. Taimi Torvinen, Viipurin läänin ennuste on ennenkin ollut huono, Helsingin Sanomat

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 5 Etelä-Savo 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 5.1. ETELÄ-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 2 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Savossa

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Perustulokokeilu 2017-2018

Perustulokokeilu 2017-2018 1 Perustulokokeilu 2017-2018 KUUMAT PERUNAT KELA 11.2. 2016 Olli Kangas Lähtökohtana työn kannustimet Lähde: Viitamäki, H. (2015) 2 3 Lähde: Viitamäki, H. (2015) Mitä VNK:n toimeksiannossa pyydetään? Esiselvitys

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin. Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus

Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin. Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus Geografialle emme voi mitään J. K. Paasikivi 65 vuotta aktiivisia yhteyksiä

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

SEURAKUNTATALOUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

SEURAKUNTATALOUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET SEURAKUNTATALOUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivä 10.10.2015 Lakimiesasessori Jyri Klemola HIIPPAKUNNAN SEURAKUNTIEN TALOUS, TALOUDEN TASAPAINO Kirkkohallituksen

Lisätiedot

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä Etelä-Savo Mikkeli 03.12.2015 Dnro ESAELY/1237/2014 Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä KUULUTUS Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 3.12.2015 vesienhoitoalueiden

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupunginhallitus 18.1.2016 Liite 1 10 MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupungin työttömyysprosentit kuvataan tässä esityksessä suhteessa koko maahan ja Etelä-Savoon.

Lisätiedot

Sivustolle 8.9.2011 tehdyt muutokset:

Sivustolle 8.9.2011 tehdyt muutokset: Sivustolle 8.9.2011 tehdyt muutokset: Seuraava materiaali on lisätty sivustolle 8.9.2011: Hakemistoon Kartografiaa koskevia aikalaiskirjoituksia: *Maanmittaushallituksen kirjeenvaihtoa 1945 1960 (142 tiedostoa)

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

Kaakon Viestintä Oy hakee postitoimilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun seuraavien kuntien alueille:

Kaakon Viestintä Oy hakee postitoimilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun seuraavien kuntien alueille: Viestintä jj Valtioneuvosto Kaakon Viestintä Oy hakee postitoimilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun seuraavien kuntien alueille: Hnonkoski, Hamina, Hirvensalmi, Imatra, Juva, Kangasniemi, Kotka, Kouvola,

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA

Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA Komission esitys Komissio antoi esityksensä pian Pariisin vuoden 2015 Marraskuun terrori-iskun jälkeen samanaikaisesti: Neuvosto

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa Risto Kortelainen, kuntayhtymän johtaja, ESSOTE, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 25.8.2016 1 Heinävesi Pieksämäki

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 1 Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät nousivat hieman edellisvuoden tasosta. Vuonna 2015

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET

KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET OIKEUSMINISTERIÖ 24.11.2015 KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET Äänestyspäivä Kunta Asia Kysymys Tulos Äänestysprosentti 1991 12.5. Tuusula Tiesuunnitelma Järvenpääntien leventäminen Ei 55,4 46,8 90,1 Tuloksen

Lisätiedot

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri MUISTIO 14.3.2013 Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri Aika: 14.3.2012 klo 13.00-14.00 Paikka: Asikkala, teknisen toimen tilat Läsnä: Tapio Tonteri Asikkalan kunta, rakennustarkastaja,

Lisätiedot

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Miksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen?

Miksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen? Miksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen? Helsingin työväenopisto Irma.tapaninen@pp.inet.fi Lue diat osoitteessa http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Sisältö Untolan kiinnekohtana

Lisätiedot

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö 3.9.2009 Miksi? 5 keskeistä ongelmaa tiedonkäytössä tietoa on paljon, mutta se ei löydy tieto ei

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Paja numero 11: Ystävyyskuntatoimintaa

Paja numero 11: Ystävyyskuntatoimintaa Paja numero 11: Ystävyyskuntatoimintaa Vetävä Venäjä-viestintäviikonloppu Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa 29.1.2017 Kouluttaja: Soile Tirri SVS:n Turun piirin tj TYÖPAJAN RAKENNE: 1) YSTÄVYYSKUNTATOIMINNAN

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,

Lisätiedot

Sopimus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta

Sopimus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta 1 Esitys kunnille 21.4.2016 / JT Sopimus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta 1. Yleistä Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot sopivat tällä sopimuksella Itä-Suomen

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot