Kaksisataa vuotta Viipurin läänin liittämisestä Suomen suuriruhtinaskuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksisataa vuotta Viipurin läänin liittämisestä Suomen suuriruhtinaskuntaan"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPÄIVÄ Dos. Jyrki Paaskoski Kaksisataa vuotta Viipurin läänin liittämisestä Suomen suuriruhtinaskuntaan Turhaan me johdatimme mieleemme, että vielä astuimme Suomen mannerta ja että ne olennot, joiden keskellä me liikuimme olivat vanhoja veljiä. Kaikki oli muuttunut tahi oikeammin näytti meistä muuttuneelta, kaikki, tavat, puvut, opetus, ajatustapa, ja vielä kielikin, jota puhuivat, oli jotain sekasotkua jota tuskin ymmärsimme. Näimme, ettei suomalaisesta kansallisluonteesta ollut enää jälkeäkään jäljellä, tahi pikemmin, että kansalla ei ollut enää luonnetta laisinkaan ja että se sekoitus, joka oli tapahtunut, ei ollut vaikuttanut edullisesti ei hallitukseen eikä asukkaisiin. (R. H. Rehbinder, Souvenirs de ma vie, lainattu J. R. Danielson-Kalmarin teoksesta Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen, 1911, s ) Syksyllä 1808 Suomen suuriruhtinaskunnan tuleva valtiosihteeri Robert Henrik Rehbinder matkusti suuren lähetyskunnan mukana Turusta Pietariin keskustelemaan Aleksanteri I:n kanssa tulevista valtiopäivistä ja Suomen liittämisestä Venäjä keisarikuntaan. Ylitettyään vanhan vuoden 1743 Ruotsin ja Venäjän valtakunnan välisen rajan Kymijoella Rehbinder kiinnitti huomiota olojen ja ihmisten erilaisuuteen, vaikka asukkaat olivat periaatteessa samoja suomalaisia rajan molemmin puolin. Päästyään lopulta Viipuriin hän oli yllä olevan lainauksen mukaisesti valmis toteamaan, että Vanhan Suomen asukkaiden tavat, kieli ja luonnekin olivat perusteelliset muuttuneet niiden vuosikymmenten aikana, jolloin he olivat kuuluneet Venäjän keisarikuntaan. Rehbinderin huomiot koskivat sitä aluetta, joka vuosien 1721 ja 1743 rauhansopimuksissa oli liitetty Ruotsista Venäjän keisarikuntaan ja jota Suomen sodan myötä ryhdyttiin kutsumaan Vanhaksi Suomeksi erotukseksi muusta Ruotsin Suomesta, toisin sanoen Uudesta Suomesta, jota oltiin juuri liittämässä Venäjään. Toisin sanoen Viipurin, Käkisalmen ja Sortavalan tienoot olivat kuuluneet jo vuodesta 1721 lähtien sekä Haminan, Lappeenrannan ja Savonlinnan seudut vuodesta 1743 lähtien keisarikuntaan. Vuonna 2011 tulee kuluneeksi tasan 200 vuotta Aleksanteri I:n antamasta manifestista, jolla Vanha Suomi yhdistettiin Viipurin lääninä Suomen suuriruhtinaskuntaan.

2 Merkkivuosi koskettaa myös Etelä-Savoa, sillä vuoden 1743 Turun rauhan raja halkaisi maakunnan kahteen osaan. Raja seurasi Kymijokea pohjoiseen, kääntyi itään Mäntyharjun kirkolla ja ylitti Saimaan vesistöalueen Savitaipaleen ja Taipalsaaren pitäjien pohjoisrajoja seuraten Ruokolahden kautta Puumalaan, jossa vesiliikenneyhteyksien kannalta tärkeä Puumalan salmi jäi Ruotsin puolelle. Sieltä raja jatkui kohti pohjoista halkaisten Sulkavan ja sivuten Rantasalmen pitäjän itäisiä osia, jolloin Savonlinna jäi keisarikunnan puolelle. Kaupungin pohjoispuolelta raja jatkui nykyisen Enonkosken, Kerimäen ja Punkaharjun pohjoispuolelta Parikkalaan, jossa se yhtyi Uudenkaupungin rauhan rajaan. Valtakunnan rajan länsipuolelle eli Ruotsille jäivät Pertunmaan, Hirvensalmen, Ristiinan, Anttolan, xx, Juvan ja Joroisten pitäjät sekä osia Mäntyharjun, Puumalan, Sulkavan, Rantasalmen, Säämingin ja Kerimäen pitäjistä. Mikkeli tuli kuulumaan Ruotsille, Savonlinna Venäjälle. Yhdistämisratkaisu julkistettiin keisari Aleksanteri I:n 11./ antamalla manifestilla, jonka motiiveja on suomalaisessa historiantutkimuksessa pohdittu Yrjö Koskisen vuonna 18xx julkaisemasta Oppikirja Suomen kansan historiasta aina näihin päiviin asti. Tulkinnat keisarin motiiveista ja hänen neuvonantajiensa roolista yhdistämispäätöksen taustalla ovat vaihdelleet eri aikoina. Aina 1980-luvulle asti yhdistämistä selitettiin niin sanotulla kansallisella argumentilla, jonka mukaan Vanhan Suomen liittämisessä Suomen suuriruhtinaskuntaan kyse oli palauttamisesta tai jälleenyhdistämisestä. Sata vuotta muusta Suomesta erillään ollut kaakkoinen Suomi palasi jälleen alkuperäiseen kansalliseen ja valtiolliseen yhteyteensä. Aleksanteri I:n motiivit Kysymys Aleksanteri I:n yhdistämispäätöksen perimmäisistä syistä on säilynyt historiantutkimuksen kiinnostuksen kohteena. Ratkaisua on selitetty ajankohtaisilla reaalipoliittisilla tekijöillä, keisarin halulla ulottaa Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslailliset oikeudet myös Vanhaan Suomeen tai hänen maaorjuutta vieroksuvilla mielipiteillään. Lisäksi keisarin lähipiiriin kuuluneiden neuvonantajien kuten valtiosihteeri M. M. Speranskin ja kreivi G. M. Armfeltin vaikutuksella oli merkitystä yhdistämispäätöksen taustalla. Heidän lisäksi ajatusta olivat pitäneet esillä myös kenraali G. M. Sprengtporten ja viipurilaistaustainen diplomaatti David Alopaeus. Reaalipoliittiset tekijät liittyivät Venäjän ja Ranskan vuoden 1811 jälkipuoliskolla kiristyneisiin väleihin, jotka seuraavana vuonna johtivat välien katkeamiseen ja Napoleonin Grande Armén hyökkäykseen ja Moskovan valtaukseen. Aleksanteri I otti vakavasti sellaisenkin vaihtoehdon, että Suomea takaisin haaveileva Ruotsi liittoutuisi Napoleonin kanssa ja houkuttelisi Suomen eliitin ja kansan sotaretkelle Venäjää vastaan. Uhkaa voitiin supistaa kahdella tavalla. Aleksanteri I lupasi tukensa Ruotsin vastavalitulle kruununprinssi Carl Johanille eli Napoleonin entiselle marsalkalle Jean Baptiste Bernadottelle tämän suunnitelmissa Norjan liittämiseksi Tanskalta Ruotsille. Rauhoittamispolitiikan toinen suunta osoitti Suomen suuriruhtinaskuntaan, jonka systemaattista palkitsemista oli jatkettava. Tämä tie piti sisällään niin suuriruhtinaskunnan asemaa vahvistavia päätöksiä kuin myös yksilöiden sitomista keisariin erilaisilla arvonimillä ja muilla henkilökohtaisilla lahjoilla. Vanhan Suomen

3 liittämistä suuriruhtinaskuntaan onkin pidetty tällaisena ylimääräisenä palkkiona kriisin hetkellä lojaalisuutensa osoittaneilla suomalaisille. Vuoden 1890 tienoilla suomalaiset keskustelivat kiivaasti venäläisten kanssa historiallisella, juridisella ja poliittisella tasolla Suomen suuriruhtinaskunnan suhteesta Venäjän keisarikuntaan. Historiantutkimuksen osalta kiista kohdistui kysymykseen, mitä Porvoon valtiopäivillä oikeastaan tapahtui ja miten niitä oli tulkittava muuttuneiden oikeuskäsitysten puitteissa. Kysymys keskittyi siihen, määrittelivätkö Aleksanteri I Porvoossa Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslait vai ei. Tähän liittyi myös kysymys Suomen alueesta, jolloin Viipurin läänin asema tuli esille. Suomalaiset historioitsijat J. R. Danielsonin johdolla katsoivat, että Vanhan Suomen liittämispäätöksellään Aleksanteri I tahtoi ulottaa ruotsalaiset vuoden 1772 hallitusmuodon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjan perustuslaeiksi tulkitut asiakirjat myös Vanhan Suomen asukkaiden onneksi ja pelastukseksi. Vaikka Vanhassa Suomessa oli noudatettu ruotsalaisia lakeja sekä hallinto-, oikeus- ja verotusjärjestelmiä, olivat niiden perusperiaatteita tulkittu ja muutettu siten, että osa niistä oli jo kokonaan hävinnyt ja osa oli vaikeasti tunnistettavia. Tässä mielessä myös länsisuomalaisen Rehbinderin havainnot Vanhan Suomen asukkaista heijastelivat sitä toiseutta tai vierautta, jota Ruotsin Suomesta tulevat matkamiehet kokivat tavatessaan paikallisia. Nykytutkimus on Vanhan Suomen liittämisen keskeisimpänä syynä korostanut Aleksanteri I:n pyrkimystä rajoittaa maaorjuuden venäläisten piirteiden leviämistä keisarikunnan ei-venäläisiin läntisiin osiin. Valistushallitsijan kasvatuksen saanut Aleksanteri I vieroksui maaorjuutta ja piti erityisesti talonpoikien myymistä ilman maata epäinhimillisenä. Baltiassa ja Vanhassa Suomessa nämä maaorjuuden venäläiset piirteet olivat merkittävästi lisääntyneet 1770-luvulta lähtien, ja työ oli helpointa aloittaa juuri näillä alueilla, joissa käytännön venäläiset piirteet eivät olleet vielä täysin vakiintuneet. Virossa ja Liivinmaalla 1802 ja 1804 annetut lait takasivat talonpojille tilojen perinnöllisen nautintaoikeuden ja sen, ettei heitä myytäisi ilman maata. Seuraavassa vaiheessa keisari kiinnitti katseensa Vanhan Suomen lahjoitusmaihin, joiden olot olivat kärjistyneet 1780-luvulta lähtien. Lahjoitusmaakiistoja oli selvitetty monissa oikeustapauksissa ja siihen olivat tuloksetta ottaneet kantaa myös keisarilliset komiteat. Vuonna 1810 Aleksanteri I määräsi keskeytettäväksi erään merkittävän lahjoitusmaajutun oikeudellisen prosessin ja siirsi sen oman lakikomissionsa kahdelle nuorelle juristille, jotka suosittelivat keisarille talonpoikien olojen kohentamista. Vanhan Suomen yhdistäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan sai Venäjän palvelukseen siirtyneestä G. M. Armfeltista vaikutusvaltaisen puolestapuhujan. Kesällä 1811 keisari määräsi Armfeltin kokoamaan tietoja ja laatimaan esityksen Vanhan Suomen yhdistämisestä. Laajaa muistiota käsiteltiin keisarin ja Armfeltin kahdenkeskisessä tapaamisessa marraskuun alussa 1811, jolloin Aleksanteri I teki päätöksen Vanhan Suomen liittämisestä Suomen suuriruhtinaskuntaan. Keskeinen motiivi yhdistämiselle oli Armfeltin arvion mukaan lahjoitusmaatalonpoikien aseman turvaaminen ja maaorjuuden ei-venäläisten piirteiden leviämisen patoaminen. Tämän jälkeen valtiosihteeri M. M. Speranski laati Armfeltin mietintöjen pohjalta yhdistämistä puoltavan esityksen, joka

4 käsiteltiin Venäjän valtakunnanneuvoston eri departementtien puheenjohtajista koostuvalle komissiolle. Keisarin kannalta Vanhan Suomen yhdistäminen tarjosi nopean oikotien, jonka ideana oli siirtää vastuu asioiden hoitamisesta suuriruhtinaskunnan virkamiehille. Ulottamalla suuriruhtinaskunnassa noudatettavat lait ja käytännöt Vanhaan Suomeen Aleksanteri I uskoi lahjoitusmaatalonpoikien aseman kohentuvan, ja samalla oikeuslaitoksen kaikkia portaita tavattomasti rasittaneiden oikeusjuttujen määrä supistuisi. Yhdistämisen käytännön toimet lyötiin lukkoon Viipurin läänin järjestämisasetuksessa 19./ , ja työn toteuttajaksi muodostettiin erityinen Viipurin läänin järjestämiskomitea. Yhdistämismanifestin motiivi ei kuitenkaan toteutunut, mikä oli suuri pettymys Aleksanteri I:lle. Suuriruhtinaskunnan senaatti ei onnistunutkaan lieventämään lahjoitusmaakiistoja, vaan entisenlainen epävakaa tilanne jatkui. Hieman ennen vuonna 1825 tapahtunutta kuolemaansa keisari asetti erityisen lahjoitusmaakomitean, jonka salaisessa ohjeessa hän määräsi, että talonpojat saisivat pitää henkilökohtaisen vapautensa mutta menettivät perintöoikeuden tiloihinsa ja muuttuivat lampuodeiksi. Komitea antoi tämänsuuntaisen mietinnön, jonka uusi keisari Nikolai I vahvisti 13./ Kapea kansallinen katse Vanhan Suomen yhdistäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan nähtiin 1980-luvulle saakka palauttamisena alkuperäiseen kansalliseen yhteyteensä. Sekä Yrjö Koskinen että Danielson-Kalmari katsoivat Vanhan Suomen historiaa siitä näkökulmasta, miten Venäjä oli edistänyt tai estänyt suomalaiskansallisen hengen kehittymistä ja kypsymistä kohti valtionmuodostusta. Tuloksena oli pitkä luettelo venäläisten alueelle aiheuttamasta kurjuudesta, minkä kärjessä olivat lahjoitusmaajärjestelmä, vuodesta 1784 käyttöön otettu niin sanottu käskynhaltijahallinto ja vuonna 1797 aloitetut väenotot. Molemmat historian professorit pyrkivät osoittamaan, että kansakunnan kehittymisen kannalta kyse oli väärästä tiestä eikä ruotsalaisten ja venäläisten lakien ja käytäntöjen yhteensovittamisesta voinut seurata mitään toimivaa kokonaisuutta. Vanha Suomi sai toimia ikään kuin historiallisena ja analogianomaisena todistuskappaleena siitä, että 1900-luvun alkuvuosien yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö oli suuriruhtinaskunnalle vaarallista. Sama tulkinta hyvin pienin variaatioin hallitsi suomalaisen historiantutkimuksen Vanha Suomi -kuvaa 1980-luvulle asti, ja niiden lähtökohtana oli satakunta vuotta venäläiseen valtioyhteyteen kuuluneen Vanhan Suomen palauttaminen entiseen kansalliseen yhteyteensä. Näkökulma johdatteli historiantutkijat etsimään ensimmäisiä yhdistämistä vaatineita henkilöitä, jolloin mieliin palautettiin G. M. Sprengtportenin sekä muutamien Liikkalan- ja Anjalan-miesten suunnitelmat Venäjän suojeluksessa olevasta Suomen suuriruhtinaskunnasta, jonka itäraja olisi kaukana Karjalankannaksella. Erityisesti Danielson-Kalmari teki heistä sankareita, kaukokatseisia kansakokonaisuuden ja sen maantieteellisen alueen puolustajia. Nämä suomalaisuuden esitaistelijat ymmärsivät, että suomalaiset oli pidettävä irrallaan venäläisistä vaikutteista. Tästä syytä yhdistäjien

5 saavutukset nähtiin kulttuuritekona, joka pelasti Viipurin läänin kaikesta vieraasta ja kelvottomasta. Yhdistäminen toteutettiin Ruotsin Suomesta tulleiden virkamiesten johdolla, eikä alueen omaa virkamiehistöä kelpuutettu uudelleen organisoituun alue- ja paikallishallintoon. Nämä Vanhan Suomen säätyläiset, joiden historia kiinnittyi Venäjän keisareihin ja keisarinnoihin eikä Ruotsin kuninkaisiin, ajettiin oman kotimaakuntansa asioiden hoitamisessa sivuraiteelle, mikä ei varmasti helpottanut Viipurin läänin uusien Ruotsin Suomesta tulleiden virkamiesten työtä. Tästä syystä monet heistä hakeutuivat keisarikunnan sotilasakatemioihin ja siviilioppilaitoksiin eivätkä he palanneet takaisin. Venäjänkielentaitoisina he saivat työpaikkoja kenraalikuvernöörin kansliasta ja postilaitoksesta, joissa palvelikin monia sukuperältään vanhasuomalaisia virkamiehiä. Tämän niin sanotun kansallisen koulukunnan tulkinta Vanhan Suomen palauttamisesta tai jälleenyhdistämisestä ja koko Vanha Suomi -problematiikasta murtui vähitellen. Eräänä päänavaajana on pidettävä Matti Klingen jo vuonna 1975 kirjoittamaa artikkelia Itä-Suomi 1800-luvun kuviossa, jossa Vanhan Suomen liittämisen keskeisimpänä motiivina Klinge piti maaorjuuden venäläisten piirteiden leviämisen estämistä ja totesi, että perustuslaillisuuden ulottaminen Viipurin lääniin tuskin sinänsä oli mikään niin tärkeä asia. Rakennehistoriaa painottaneella ja 1980-luvuilla Klingen tulkinta ei saanut osakseen huomiota, mutta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1990-luvun alussa avautui tilaisuus kansallisen historiakuvan uudelleen arvioinnille. Suuret poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset näkyvätkin aina pienellä viiveellä myös historiantutkimuksessa, ja Vanhan Suomen kohdalla koko alueen ja ajanjakson problematiikka nousi esiin kokonaan uudella tavalla. Uudet näkökulmat Nykytutkimuksen lähtökohtana on hylätä Suomi-keskeinen kansallisvaltionäkökulma, joka Vanhan Suomen historian kohdalla on korostanut kielteisiä käsityksiä Venäjästä, sen historiasta ja vaikutuksesta Suomen ja suomalaisten vaiheisiin. Tavoitteena onkin päästä irti ajattelua ohjaavasta kansallisuusaateajattelusta sitä edeltävään tilaan ja aikaan, jossa sivilisaatio-, kieli- ja etuvartioasenteet olivat tuntemattomia. Vastaavanlaisia 1700-luvun esimerkkialueita, joista vasta seuraavalla vuosisadalla tuli kansallisuusaatteiden myötä kiistojen kohteita, ovat esimerkiksi Schleswig Hollstein Tanskan ja Saksan rajalla, Danzigin asema tai vaikkapa Kuurinmaan ja Itä-Preussin vaiheet. Jos Vanhan Suomen historiaa verrataan näihin samankaltaisia kohtaloita kokeneiden Itämeren piirin alueisiin, se ei osoittaudu erityisen poikkeavaksi tai ainutlaatuiseksi. Ajallisesti ja maantieteellisesti läheisimmät esimerkit ja vertailualueet ovat Liivinmaan ja Viron kuvernementit sekä Puolan jaoissa 1772, 1793 ja 1795 keisarikuntaan liitetyt osat. Vanhan Suomen historia pitäisikin nähdä osana monikansallista ja monikulttuurista Venäjän keisarikuntaa sen omista lähtökohdista käsin. Tehtävä on haastava, sillä Venäjään kohdistunut historiankirjoituksemme on nähnyt naapurimme vain uhkana ja

6 perivihollisena, johon on suhtauduttu torjuvan kielteisesti vertailemalla idän toiseutta meidän omaan kulttuurimme. Juuri tästä syystä Vanhan Suomen historia onkin niin kiehtova. Tutkijan on ensin hahmotettava historiankirjoituksessa tuntuva kansallisuusaatteen painolasti, ja sen jälkeen yritettävä nähdä menneisyyden tapahtumat, ilmiöt, syyt ja seuraukset aikalaisten ehdoilla ja näkökulmasta. Uudesta näkökulmasta seuraa vähin erin myös Vanha Suomi tutkimuksen paradigman vaihtuminen. Myös Etelä-Savon tietynlaisen kaksijakoisuuden ja identiteetin jäsentämisen kannalta 1700-luvun Vanhan Suomen historialla saattaa olla merkitystä. Vuoden 1743 raja halkaisi Etelä-Savon kahteen eri valtakuntaan, minkä seurauksena rajan kummallakin puolella ryhdyttiin kehittämään omia aluekeskuksia eli Mikkeliä ja Savonlinnaa. On mielenkiintoista pohtia, voisivatko nykyään niin selvästi eri tavoilla toimivien ja ajattelevien Mikkelin ja Savonlinnan seutukuntien toisistaan poikkeavien identiteettien juuret alueen jakaneessa vuoden 1743 Turun rauhan rajassa sekä toisaalta myöhemmin tapahtuneissa rajamuutoksissa, jotka työnsivät maakunnan aluekeskuksia eri suuntiin. Tätä aluepohjaista ajattelua voidaan lyhyesti havainnollistaa liikenneyhteyksien historian avulla. Savonlinnan seutu kääntyi jo 1750-luvulla Suomenlahden vetovoimaisten kaupunkien Pietarin ja Viipurin suuntaan, mikä Mikkelin kohdalla taas tapahtui vasta Saimaan kanavan avaamisen myötä sata vuotta myöhemmin. Kun raja Pietariin ja Venäjälle käytännössä sulkeutui , Mikkelin vahvuudeksi nousi 1889 avattu Savon rata, kun taas Savonlinna jäi pitkälti vesitieyhteyksiensä varaan, vaikka poikittaisrata Elisenvaaran lähellä Laatokan Lahdenpohjaa olikin avattu jo 19xx. Talvi- ja jatkosotien myötä Savonlinna menetti infrastruktuurinsa kannalta sekä rauta- että vesitieyhteyden ja jäi monessakin mielessä syrjään, kun taas Mikkeli piti rautatien avulla kiinteää yhteyttä Helsinkiin ja Suomenlahden satamakaupunkeihin. Vaikuttaa siis siltä, Etelä-Savon kaksinapaisen struktuurin juuria voitaisiin hahmottaa 1700-luvun Vanhan Suomen kaudesta lähtien. Kirjallisuutta Yrjö Blomstedt, Vanha Suomi ja Suomen suuriruhtinaskunta, Kahden kruunun alla, Kymijoki rajana Kouvola J. R. Danielson-Kalmari, Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen. WSOY, Porvoo Max Engman, Pitkät jäähyväiset, Suomi ja Ruotsi Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen. WSOY, Helsinki Matti Klinge, Itä-Suomi 1800-luvun kuviossa, Leninin ja Bernadotten välissä, tutkielmia kansallisista aiheista. 2. painos. WSOY, Juva Matti Klinge, Haminan rauha ja Viipurin läänin yhdistäminen, Historiallinen Aikakauskirja 4/2010. Yrjö Koskinen, Suomen kansan historia. 3. painos. Otava, Helsinki Jyrki Paaskoski, G. M. Armfelt och Gamla Finland, Historisk Tidskrift för Finland Jyrki Paaskoski, Miksi Vanha Suomi yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan?, Historiallinen Aikakauskirja 3/2010.

7 Kari Tarkiainen, Luonnollisten rajojen oppi ja David Alopaeuksen osuus suuriruhtinaskunnan rajojen synnyssä, Historiallinen Aikakauskirja 4/2009. Taimi Torvinen, Viipurin läänin ennuste on ennenkin ollut huono, Helsingin Sanomat

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 5 Etelä-Savo 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 5.1. ETELÄ-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 2 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Savossa

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 217* 15.6.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli huhtikuussa 217 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,7

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 23.1.2017 kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 14.9./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli heinäkuussa noin 3,1 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,3 prosenttia

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.8./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa noin 2,1 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 5,5 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,5 prosenttia

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Läänintilit 1635-1808

Läänintilit 1635-1808 Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat muut mikrokuvatut aineistot, kuten läänin- ja voudintilit, tuomiokirjat, perukirjat,

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen

Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen jakobiitti joka tunnetaan varsinkin hänen urastaan sotapäällikkönä Preussin hallitsijan Frederick Suuren palveluksessa.

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin. Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus

Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin. Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus Geografialle emme voi mitään J. K. Paasikivi 65 vuotta aktiivisia yhteyksiä

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUTASOON KYMENLAAKSOSSA Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 Tutkimus- ja Analysointikeskus 1 TAK Oy :: www.tak.fi 2 VASTAAJIEN PROFIILI 100 % 90 % 80 %

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Mauno Koskinen KEISARIEN JA KEISARINNOJEN LAHJOITUSMAA-AIKA. Vanha Suomi

Mauno Koskinen KEISARIEN JA KEISARINNOJEN LAHJOITUSMAA-AIKA. Vanha Suomi Mauno Koskinen KEISARIEN JA KEISARINNOJEN LAHJOITUSMAA-AIKA Vanha Suomi Vaskela oli venäläisten lahjoitusmaaisäntien komennossa vuodesta 1713 vuoteen 1880. Viimeisin ja luotettavin lahjoitusmaa-aikaa kuvaava

Lisätiedot

Perustulokokeilu 2017-2018

Perustulokokeilu 2017-2018 1 Perustulokokeilu 2017-2018 KUUMAT PERUNAT KELA 11.2. 2016 Olli Kangas Lähtökohtana työn kannustimet Lähde: Viitamäki, H. (2015) 2 3 Lähde: Viitamäki, H. (2015) Mitä VNK:n toimeksiannossa pyydetään? Esiselvitys

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Epävirallinen suomennos

Epävirallinen suomennos Epävirallinen suomennos Venäjän Federaation Liittovaltiokokouksen Valtakunnanduuman Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan K.I.Kosatshjovin puhe X Suomalaisten historiapäivien avaustilaisuudessa Lahti, 6.

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kristiina Kalleinen: Hallinnon, politiikan ja identiteettien muutos autonomian ajan ensi

Kristiina Kalleinen: Hallinnon, politiikan ja identiteettien muutos autonomian ajan ensi SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT, LAHTI 9.2.2008 Kristiina Kalleinen: Hallinnon, politiikan ja identiteettien muutos autonomian ajan ensi vuosikymmenten Suomessa Berndt Henrik Aminoff kirjoitti syyskesällä/alkusyksystä

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Yhdistysluettelo 2017

Yhdistysluettelo 2017 Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET sosiaalitoimi 2010

TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET sosiaalitoimi 2010 TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET sosiaalitoimi 2010 VALVONTAKOHDELUETTELO Sivu 1/9 ANJALANKOSKEN KAUPUNKI / KASVATUS- JA SOSIAALITYÖ TK: K00238311000 PÄÄTIE 16 46900 ANJALANKOSKI TOL: 85321 puh: 05-2841530

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Nuorten miesten työttömyys on lisääntynyt syksystä selvästi Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, tammikuu klo 9:00

Nuorten miesten työttömyys on lisääntynyt syksystä selvästi Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, tammikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HELMIIKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Nuorten miesten työttömyys on lisääntynyt syksystä selvästi Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, tammikuu 2013 26.2.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Muistiorganisaatio ja kansakunnan muisti

Muistiorganisaatio ja kansakunnan muisti Verkkomakasiini 1/6 Julkaistu 2009-11-09 URN:NBN:fi:jyu-20091194401 Jyväskylän yliopiston kirjasto Muistiorganisaatio ja kansakunnan muisti Marja Kokko Informaatikko, FT Jyväskylän yliopiston kirjasto

Lisätiedot

Sivustolle 8.9.2011 tehdyt muutokset:

Sivustolle 8.9.2011 tehdyt muutokset: Sivustolle 8.9.2011 tehdyt muutokset: Seuraava materiaali on lisätty sivustolle 8.9.2011: Hakemistoon Kartografiaa koskevia aikalaiskirjoituksia: *Maanmittaushallituksen kirjeenvaihtoa 1945 1960 (142 tiedostoa)

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna Itä-Suomen alueverkosto 9.5.2017, Savonlinna Alueverkostot Osa toimii useamman maakunnan alueella. Yhteystietolistalla 750 henkilöä. Osallistujat sote-alan järjestöammattilaisia (ammattilaisuus ei kuitenkaan

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä Työllisyyskatsaus, lokakuu 2013 26.11.2013

Lisätiedot

SEURAKUNTATALOUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

SEURAKUNTATALOUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET SEURAKUNTATALOUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivä 10.10.2015 Lakimiesasessori Jyri Klemola HIIPPAKUNNAN SEURAKUNTIEN TALOUS, TALOUDEN TASAPAINO Kirkkohallituksen

Lisätiedot

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus Retkisatamaverkoston tulevaisuuden haasteina ovat: Alueiden yleisvalvontaa Ympäristökasvatus ja valistus Korjaa olemassa olevia rakenteita Olemassa olevien

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Itämeren itäpuolen media

Itämeren itäpuolen media Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median

Lisätiedot

Poikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.

Poikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta. Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan

Lisätiedot

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä Etelä-Savo Mikkeli 03.12.2015 Dnro ESAELY/1237/2014 Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä KUULUTUS Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 3.12.2015 vesienhoitoalueiden

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde. 0 2 4 6 8 10 km

SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde. 0 2 4 6 8 10 km SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET Klikkaamalla tarkentuva kohde Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 0 4 6 8 10 km 0674001 LÄHTEELÄ 1 1:0 000 1.9.011

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupunginhallitus 18.1.2016 Liite 1 10 MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupungin työttömyysprosentit kuvataan tässä esityksessä suhteessa koko maahan ja Etelä-Savoon.

Lisätiedot

Kaakon Viestintä Oy hakee postitoimilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun seuraavien kuntien alueille:

Kaakon Viestintä Oy hakee postitoimilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun seuraavien kuntien alueille: Viestintä jj Valtioneuvosto Kaakon Viestintä Oy hakee postitoimilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun seuraavien kuntien alueille: Hnonkoski, Hamina, Hirvensalmi, Imatra, Juva, Kangasniemi, Kotka, Kouvola,

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten

Lisätiedot

Työttömien määrä kasvoi Etelä-Savossa vuodentakaisesta 7 % ja koko maassa 17 % Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Työttömien määrä kasvoi Etelä-Savossa vuodentakaisesta 7 % ja koko maassa 17 % Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömien määrä kasvoi Etelä-Savossa vuodentakaisesta 7 % ja koko maassa 17 % Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2013 21.5.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa Risto Kortelainen, kuntayhtymän johtaja, ESSOTE, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 25.8.2016 1 Heinävesi Pieksämäki

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lisätiedot

Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9.

Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9. NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän Työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 24.11.2015 klo 9.00 Työttömät

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 1 Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät nousivat hieman edellisvuoden tasosta. Vuonna 2015

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot