Kaksisataa vuotta Viipurin läänin liittämisestä Suomen suuriruhtinaskuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksisataa vuotta Viipurin läänin liittämisestä Suomen suuriruhtinaskuntaan"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPÄIVÄ Dos. Jyrki Paaskoski Kaksisataa vuotta Viipurin läänin liittämisestä Suomen suuriruhtinaskuntaan Turhaan me johdatimme mieleemme, että vielä astuimme Suomen mannerta ja että ne olennot, joiden keskellä me liikuimme olivat vanhoja veljiä. Kaikki oli muuttunut tahi oikeammin näytti meistä muuttuneelta, kaikki, tavat, puvut, opetus, ajatustapa, ja vielä kielikin, jota puhuivat, oli jotain sekasotkua jota tuskin ymmärsimme. Näimme, ettei suomalaisesta kansallisluonteesta ollut enää jälkeäkään jäljellä, tahi pikemmin, että kansalla ei ollut enää luonnetta laisinkaan ja että se sekoitus, joka oli tapahtunut, ei ollut vaikuttanut edullisesti ei hallitukseen eikä asukkaisiin. (R. H. Rehbinder, Souvenirs de ma vie, lainattu J. R. Danielson-Kalmarin teoksesta Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen, 1911, s ) Syksyllä 1808 Suomen suuriruhtinaskunnan tuleva valtiosihteeri Robert Henrik Rehbinder matkusti suuren lähetyskunnan mukana Turusta Pietariin keskustelemaan Aleksanteri I:n kanssa tulevista valtiopäivistä ja Suomen liittämisestä Venäjä keisarikuntaan. Ylitettyään vanhan vuoden 1743 Ruotsin ja Venäjän valtakunnan välisen rajan Kymijoella Rehbinder kiinnitti huomiota olojen ja ihmisten erilaisuuteen, vaikka asukkaat olivat periaatteessa samoja suomalaisia rajan molemmin puolin. Päästyään lopulta Viipuriin hän oli yllä olevan lainauksen mukaisesti valmis toteamaan, että Vanhan Suomen asukkaiden tavat, kieli ja luonnekin olivat perusteelliset muuttuneet niiden vuosikymmenten aikana, jolloin he olivat kuuluneet Venäjän keisarikuntaan. Rehbinderin huomiot koskivat sitä aluetta, joka vuosien 1721 ja 1743 rauhansopimuksissa oli liitetty Ruotsista Venäjän keisarikuntaan ja jota Suomen sodan myötä ryhdyttiin kutsumaan Vanhaksi Suomeksi erotukseksi muusta Ruotsin Suomesta, toisin sanoen Uudesta Suomesta, jota oltiin juuri liittämässä Venäjään. Toisin sanoen Viipurin, Käkisalmen ja Sortavalan tienoot olivat kuuluneet jo vuodesta 1721 lähtien sekä Haminan, Lappeenrannan ja Savonlinnan seudut vuodesta 1743 lähtien keisarikuntaan. Vuonna 2011 tulee kuluneeksi tasan 200 vuotta Aleksanteri I:n antamasta manifestista, jolla Vanha Suomi yhdistettiin Viipurin lääninä Suomen suuriruhtinaskuntaan.

2 Merkkivuosi koskettaa myös Etelä-Savoa, sillä vuoden 1743 Turun rauhan raja halkaisi maakunnan kahteen osaan. Raja seurasi Kymijokea pohjoiseen, kääntyi itään Mäntyharjun kirkolla ja ylitti Saimaan vesistöalueen Savitaipaleen ja Taipalsaaren pitäjien pohjoisrajoja seuraten Ruokolahden kautta Puumalaan, jossa vesiliikenneyhteyksien kannalta tärkeä Puumalan salmi jäi Ruotsin puolelle. Sieltä raja jatkui kohti pohjoista halkaisten Sulkavan ja sivuten Rantasalmen pitäjän itäisiä osia, jolloin Savonlinna jäi keisarikunnan puolelle. Kaupungin pohjoispuolelta raja jatkui nykyisen Enonkosken, Kerimäen ja Punkaharjun pohjoispuolelta Parikkalaan, jossa se yhtyi Uudenkaupungin rauhan rajaan. Valtakunnan rajan länsipuolelle eli Ruotsille jäivät Pertunmaan, Hirvensalmen, Ristiinan, Anttolan, xx, Juvan ja Joroisten pitäjät sekä osia Mäntyharjun, Puumalan, Sulkavan, Rantasalmen, Säämingin ja Kerimäen pitäjistä. Mikkeli tuli kuulumaan Ruotsille, Savonlinna Venäjälle. Yhdistämisratkaisu julkistettiin keisari Aleksanteri I:n 11./ antamalla manifestilla, jonka motiiveja on suomalaisessa historiantutkimuksessa pohdittu Yrjö Koskisen vuonna 18xx julkaisemasta Oppikirja Suomen kansan historiasta aina näihin päiviin asti. Tulkinnat keisarin motiiveista ja hänen neuvonantajiensa roolista yhdistämispäätöksen taustalla ovat vaihdelleet eri aikoina. Aina 1980-luvulle asti yhdistämistä selitettiin niin sanotulla kansallisella argumentilla, jonka mukaan Vanhan Suomen liittämisessä Suomen suuriruhtinaskuntaan kyse oli palauttamisesta tai jälleenyhdistämisestä. Sata vuotta muusta Suomesta erillään ollut kaakkoinen Suomi palasi jälleen alkuperäiseen kansalliseen ja valtiolliseen yhteyteensä. Aleksanteri I:n motiivit Kysymys Aleksanteri I:n yhdistämispäätöksen perimmäisistä syistä on säilynyt historiantutkimuksen kiinnostuksen kohteena. Ratkaisua on selitetty ajankohtaisilla reaalipoliittisilla tekijöillä, keisarin halulla ulottaa Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslailliset oikeudet myös Vanhaan Suomeen tai hänen maaorjuutta vieroksuvilla mielipiteillään. Lisäksi keisarin lähipiiriin kuuluneiden neuvonantajien kuten valtiosihteeri M. M. Speranskin ja kreivi G. M. Armfeltin vaikutuksella oli merkitystä yhdistämispäätöksen taustalla. Heidän lisäksi ajatusta olivat pitäneet esillä myös kenraali G. M. Sprengtporten ja viipurilaistaustainen diplomaatti David Alopaeus. Reaalipoliittiset tekijät liittyivät Venäjän ja Ranskan vuoden 1811 jälkipuoliskolla kiristyneisiin väleihin, jotka seuraavana vuonna johtivat välien katkeamiseen ja Napoleonin Grande Armén hyökkäykseen ja Moskovan valtaukseen. Aleksanteri I otti vakavasti sellaisenkin vaihtoehdon, että Suomea takaisin haaveileva Ruotsi liittoutuisi Napoleonin kanssa ja houkuttelisi Suomen eliitin ja kansan sotaretkelle Venäjää vastaan. Uhkaa voitiin supistaa kahdella tavalla. Aleksanteri I lupasi tukensa Ruotsin vastavalitulle kruununprinssi Carl Johanille eli Napoleonin entiselle marsalkalle Jean Baptiste Bernadottelle tämän suunnitelmissa Norjan liittämiseksi Tanskalta Ruotsille. Rauhoittamispolitiikan toinen suunta osoitti Suomen suuriruhtinaskuntaan, jonka systemaattista palkitsemista oli jatkettava. Tämä tie piti sisällään niin suuriruhtinaskunnan asemaa vahvistavia päätöksiä kuin myös yksilöiden sitomista keisariin erilaisilla arvonimillä ja muilla henkilökohtaisilla lahjoilla. Vanhan Suomen

3 liittämistä suuriruhtinaskuntaan onkin pidetty tällaisena ylimääräisenä palkkiona kriisin hetkellä lojaalisuutensa osoittaneilla suomalaisille. Vuoden 1890 tienoilla suomalaiset keskustelivat kiivaasti venäläisten kanssa historiallisella, juridisella ja poliittisella tasolla Suomen suuriruhtinaskunnan suhteesta Venäjän keisarikuntaan. Historiantutkimuksen osalta kiista kohdistui kysymykseen, mitä Porvoon valtiopäivillä oikeastaan tapahtui ja miten niitä oli tulkittava muuttuneiden oikeuskäsitysten puitteissa. Kysymys keskittyi siihen, määrittelivätkö Aleksanteri I Porvoossa Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslait vai ei. Tähän liittyi myös kysymys Suomen alueesta, jolloin Viipurin läänin asema tuli esille. Suomalaiset historioitsijat J. R. Danielsonin johdolla katsoivat, että Vanhan Suomen liittämispäätöksellään Aleksanteri I tahtoi ulottaa ruotsalaiset vuoden 1772 hallitusmuodon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjan perustuslaeiksi tulkitut asiakirjat myös Vanhan Suomen asukkaiden onneksi ja pelastukseksi. Vaikka Vanhassa Suomessa oli noudatettu ruotsalaisia lakeja sekä hallinto-, oikeus- ja verotusjärjestelmiä, olivat niiden perusperiaatteita tulkittu ja muutettu siten, että osa niistä oli jo kokonaan hävinnyt ja osa oli vaikeasti tunnistettavia. Tässä mielessä myös länsisuomalaisen Rehbinderin havainnot Vanhan Suomen asukkaista heijastelivat sitä toiseutta tai vierautta, jota Ruotsin Suomesta tulevat matkamiehet kokivat tavatessaan paikallisia. Nykytutkimus on Vanhan Suomen liittämisen keskeisimpänä syynä korostanut Aleksanteri I:n pyrkimystä rajoittaa maaorjuuden venäläisten piirteiden leviämistä keisarikunnan ei-venäläisiin läntisiin osiin. Valistushallitsijan kasvatuksen saanut Aleksanteri I vieroksui maaorjuutta ja piti erityisesti talonpoikien myymistä ilman maata epäinhimillisenä. Baltiassa ja Vanhassa Suomessa nämä maaorjuuden venäläiset piirteet olivat merkittävästi lisääntyneet 1770-luvulta lähtien, ja työ oli helpointa aloittaa juuri näillä alueilla, joissa käytännön venäläiset piirteet eivät olleet vielä täysin vakiintuneet. Virossa ja Liivinmaalla 1802 ja 1804 annetut lait takasivat talonpojille tilojen perinnöllisen nautintaoikeuden ja sen, ettei heitä myytäisi ilman maata. Seuraavassa vaiheessa keisari kiinnitti katseensa Vanhan Suomen lahjoitusmaihin, joiden olot olivat kärjistyneet 1780-luvulta lähtien. Lahjoitusmaakiistoja oli selvitetty monissa oikeustapauksissa ja siihen olivat tuloksetta ottaneet kantaa myös keisarilliset komiteat. Vuonna 1810 Aleksanteri I määräsi keskeytettäväksi erään merkittävän lahjoitusmaajutun oikeudellisen prosessin ja siirsi sen oman lakikomissionsa kahdelle nuorelle juristille, jotka suosittelivat keisarille talonpoikien olojen kohentamista. Vanhan Suomen yhdistäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan sai Venäjän palvelukseen siirtyneestä G. M. Armfeltista vaikutusvaltaisen puolestapuhujan. Kesällä 1811 keisari määräsi Armfeltin kokoamaan tietoja ja laatimaan esityksen Vanhan Suomen yhdistämisestä. Laajaa muistiota käsiteltiin keisarin ja Armfeltin kahdenkeskisessä tapaamisessa marraskuun alussa 1811, jolloin Aleksanteri I teki päätöksen Vanhan Suomen liittämisestä Suomen suuriruhtinaskuntaan. Keskeinen motiivi yhdistämiselle oli Armfeltin arvion mukaan lahjoitusmaatalonpoikien aseman turvaaminen ja maaorjuuden ei-venäläisten piirteiden leviämisen patoaminen. Tämän jälkeen valtiosihteeri M. M. Speranski laati Armfeltin mietintöjen pohjalta yhdistämistä puoltavan esityksen, joka

4 käsiteltiin Venäjän valtakunnanneuvoston eri departementtien puheenjohtajista koostuvalle komissiolle. Keisarin kannalta Vanhan Suomen yhdistäminen tarjosi nopean oikotien, jonka ideana oli siirtää vastuu asioiden hoitamisesta suuriruhtinaskunnan virkamiehille. Ulottamalla suuriruhtinaskunnassa noudatettavat lait ja käytännöt Vanhaan Suomeen Aleksanteri I uskoi lahjoitusmaatalonpoikien aseman kohentuvan, ja samalla oikeuslaitoksen kaikkia portaita tavattomasti rasittaneiden oikeusjuttujen määrä supistuisi. Yhdistämisen käytännön toimet lyötiin lukkoon Viipurin läänin järjestämisasetuksessa 19./ , ja työn toteuttajaksi muodostettiin erityinen Viipurin läänin järjestämiskomitea. Yhdistämismanifestin motiivi ei kuitenkaan toteutunut, mikä oli suuri pettymys Aleksanteri I:lle. Suuriruhtinaskunnan senaatti ei onnistunutkaan lieventämään lahjoitusmaakiistoja, vaan entisenlainen epävakaa tilanne jatkui. Hieman ennen vuonna 1825 tapahtunutta kuolemaansa keisari asetti erityisen lahjoitusmaakomitean, jonka salaisessa ohjeessa hän määräsi, että talonpojat saisivat pitää henkilökohtaisen vapautensa mutta menettivät perintöoikeuden tiloihinsa ja muuttuivat lampuodeiksi. Komitea antoi tämänsuuntaisen mietinnön, jonka uusi keisari Nikolai I vahvisti 13./ Kapea kansallinen katse Vanhan Suomen yhdistäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan nähtiin 1980-luvulle saakka palauttamisena alkuperäiseen kansalliseen yhteyteensä. Sekä Yrjö Koskinen että Danielson-Kalmari katsoivat Vanhan Suomen historiaa siitä näkökulmasta, miten Venäjä oli edistänyt tai estänyt suomalaiskansallisen hengen kehittymistä ja kypsymistä kohti valtionmuodostusta. Tuloksena oli pitkä luettelo venäläisten alueelle aiheuttamasta kurjuudesta, minkä kärjessä olivat lahjoitusmaajärjestelmä, vuodesta 1784 käyttöön otettu niin sanottu käskynhaltijahallinto ja vuonna 1797 aloitetut väenotot. Molemmat historian professorit pyrkivät osoittamaan, että kansakunnan kehittymisen kannalta kyse oli väärästä tiestä eikä ruotsalaisten ja venäläisten lakien ja käytäntöjen yhteensovittamisesta voinut seurata mitään toimivaa kokonaisuutta. Vanha Suomi sai toimia ikään kuin historiallisena ja analogianomaisena todistuskappaleena siitä, että 1900-luvun alkuvuosien yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö oli suuriruhtinaskunnalle vaarallista. Sama tulkinta hyvin pienin variaatioin hallitsi suomalaisen historiantutkimuksen Vanha Suomi -kuvaa 1980-luvulle asti, ja niiden lähtökohtana oli satakunta vuotta venäläiseen valtioyhteyteen kuuluneen Vanhan Suomen palauttaminen entiseen kansalliseen yhteyteensä. Näkökulma johdatteli historiantutkijat etsimään ensimmäisiä yhdistämistä vaatineita henkilöitä, jolloin mieliin palautettiin G. M. Sprengtportenin sekä muutamien Liikkalan- ja Anjalan-miesten suunnitelmat Venäjän suojeluksessa olevasta Suomen suuriruhtinaskunnasta, jonka itäraja olisi kaukana Karjalankannaksella. Erityisesti Danielson-Kalmari teki heistä sankareita, kaukokatseisia kansakokonaisuuden ja sen maantieteellisen alueen puolustajia. Nämä suomalaisuuden esitaistelijat ymmärsivät, että suomalaiset oli pidettävä irrallaan venäläisistä vaikutteista. Tästä syytä yhdistäjien

5 saavutukset nähtiin kulttuuritekona, joka pelasti Viipurin läänin kaikesta vieraasta ja kelvottomasta. Yhdistäminen toteutettiin Ruotsin Suomesta tulleiden virkamiesten johdolla, eikä alueen omaa virkamiehistöä kelpuutettu uudelleen organisoituun alue- ja paikallishallintoon. Nämä Vanhan Suomen säätyläiset, joiden historia kiinnittyi Venäjän keisareihin ja keisarinnoihin eikä Ruotsin kuninkaisiin, ajettiin oman kotimaakuntansa asioiden hoitamisessa sivuraiteelle, mikä ei varmasti helpottanut Viipurin läänin uusien Ruotsin Suomesta tulleiden virkamiesten työtä. Tästä syystä monet heistä hakeutuivat keisarikunnan sotilasakatemioihin ja siviilioppilaitoksiin eivätkä he palanneet takaisin. Venäjänkielentaitoisina he saivat työpaikkoja kenraalikuvernöörin kansliasta ja postilaitoksesta, joissa palvelikin monia sukuperältään vanhasuomalaisia virkamiehiä. Tämän niin sanotun kansallisen koulukunnan tulkinta Vanhan Suomen palauttamisesta tai jälleenyhdistämisestä ja koko Vanha Suomi -problematiikasta murtui vähitellen. Eräänä päänavaajana on pidettävä Matti Klingen jo vuonna 1975 kirjoittamaa artikkelia Itä-Suomi 1800-luvun kuviossa, jossa Vanhan Suomen liittämisen keskeisimpänä motiivina Klinge piti maaorjuuden venäläisten piirteiden leviämisen estämistä ja totesi, että perustuslaillisuuden ulottaminen Viipurin lääniin tuskin sinänsä oli mikään niin tärkeä asia. Rakennehistoriaa painottaneella ja 1980-luvuilla Klingen tulkinta ei saanut osakseen huomiota, mutta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1990-luvun alussa avautui tilaisuus kansallisen historiakuvan uudelleen arvioinnille. Suuret poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset näkyvätkin aina pienellä viiveellä myös historiantutkimuksessa, ja Vanhan Suomen kohdalla koko alueen ja ajanjakson problematiikka nousi esiin kokonaan uudella tavalla. Uudet näkökulmat Nykytutkimuksen lähtökohtana on hylätä Suomi-keskeinen kansallisvaltionäkökulma, joka Vanhan Suomen historian kohdalla on korostanut kielteisiä käsityksiä Venäjästä, sen historiasta ja vaikutuksesta Suomen ja suomalaisten vaiheisiin. Tavoitteena onkin päästä irti ajattelua ohjaavasta kansallisuusaateajattelusta sitä edeltävään tilaan ja aikaan, jossa sivilisaatio-, kieli- ja etuvartioasenteet olivat tuntemattomia. Vastaavanlaisia 1700-luvun esimerkkialueita, joista vasta seuraavalla vuosisadalla tuli kansallisuusaatteiden myötä kiistojen kohteita, ovat esimerkiksi Schleswig Hollstein Tanskan ja Saksan rajalla, Danzigin asema tai vaikkapa Kuurinmaan ja Itä-Preussin vaiheet. Jos Vanhan Suomen historiaa verrataan näihin samankaltaisia kohtaloita kokeneiden Itämeren piirin alueisiin, se ei osoittaudu erityisen poikkeavaksi tai ainutlaatuiseksi. Ajallisesti ja maantieteellisesti läheisimmät esimerkit ja vertailualueet ovat Liivinmaan ja Viron kuvernementit sekä Puolan jaoissa 1772, 1793 ja 1795 keisarikuntaan liitetyt osat. Vanhan Suomen historia pitäisikin nähdä osana monikansallista ja monikulttuurista Venäjän keisarikuntaa sen omista lähtökohdista käsin. Tehtävä on haastava, sillä Venäjään kohdistunut historiankirjoituksemme on nähnyt naapurimme vain uhkana ja

6 perivihollisena, johon on suhtauduttu torjuvan kielteisesti vertailemalla idän toiseutta meidän omaan kulttuurimme. Juuri tästä syystä Vanhan Suomen historia onkin niin kiehtova. Tutkijan on ensin hahmotettava historiankirjoituksessa tuntuva kansallisuusaatteen painolasti, ja sen jälkeen yritettävä nähdä menneisyyden tapahtumat, ilmiöt, syyt ja seuraukset aikalaisten ehdoilla ja näkökulmasta. Uudesta näkökulmasta seuraa vähin erin myös Vanha Suomi tutkimuksen paradigman vaihtuminen. Myös Etelä-Savon tietynlaisen kaksijakoisuuden ja identiteetin jäsentämisen kannalta 1700-luvun Vanhan Suomen historialla saattaa olla merkitystä. Vuoden 1743 raja halkaisi Etelä-Savon kahteen eri valtakuntaan, minkä seurauksena rajan kummallakin puolella ryhdyttiin kehittämään omia aluekeskuksia eli Mikkeliä ja Savonlinnaa. On mielenkiintoista pohtia, voisivatko nykyään niin selvästi eri tavoilla toimivien ja ajattelevien Mikkelin ja Savonlinnan seutukuntien toisistaan poikkeavien identiteettien juuret alueen jakaneessa vuoden 1743 Turun rauhan rajassa sekä toisaalta myöhemmin tapahtuneissa rajamuutoksissa, jotka työnsivät maakunnan aluekeskuksia eri suuntiin. Tätä aluepohjaista ajattelua voidaan lyhyesti havainnollistaa liikenneyhteyksien historian avulla. Savonlinnan seutu kääntyi jo 1750-luvulla Suomenlahden vetovoimaisten kaupunkien Pietarin ja Viipurin suuntaan, mikä Mikkelin kohdalla taas tapahtui vasta Saimaan kanavan avaamisen myötä sata vuotta myöhemmin. Kun raja Pietariin ja Venäjälle käytännössä sulkeutui , Mikkelin vahvuudeksi nousi 1889 avattu Savon rata, kun taas Savonlinna jäi pitkälti vesitieyhteyksiensä varaan, vaikka poikittaisrata Elisenvaaran lähellä Laatokan Lahdenpohjaa olikin avattu jo 19xx. Talvi- ja jatkosotien myötä Savonlinna menetti infrastruktuurinsa kannalta sekä rauta- että vesitieyhteyden ja jäi monessakin mielessä syrjään, kun taas Mikkeli piti rautatien avulla kiinteää yhteyttä Helsinkiin ja Suomenlahden satamakaupunkeihin. Vaikuttaa siis siltä, Etelä-Savon kaksinapaisen struktuurin juuria voitaisiin hahmottaa 1700-luvun Vanhan Suomen kaudesta lähtien. Kirjallisuutta Yrjö Blomstedt, Vanha Suomi ja Suomen suuriruhtinaskunta, Kahden kruunun alla, Kymijoki rajana Kouvola J. R. Danielson-Kalmari, Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen. WSOY, Porvoo Max Engman, Pitkät jäähyväiset, Suomi ja Ruotsi Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen. WSOY, Helsinki Matti Klinge, Itä-Suomi 1800-luvun kuviossa, Leninin ja Bernadotten välissä, tutkielmia kansallisista aiheista. 2. painos. WSOY, Juva Matti Klinge, Haminan rauha ja Viipurin läänin yhdistäminen, Historiallinen Aikakauskirja 4/2010. Yrjö Koskinen, Suomen kansan historia. 3. painos. Otava, Helsinki Jyrki Paaskoski, G. M. Armfelt och Gamla Finland, Historisk Tidskrift för Finland Jyrki Paaskoski, Miksi Vanha Suomi yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan?, Historiallinen Aikakauskirja 3/2010.

7 Kari Tarkiainen, Luonnollisten rajojen oppi ja David Alopaeuksen osuus suuriruhtinaskunnan rajojen synnyssä, Historiallinen Aikakauskirja 4/2009. Taimi Torvinen, Viipurin läänin ennuste on ennenkin ollut huono, Helsingin Sanomat

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Läänintilit 1635-1808

Läänintilit 1635-1808 Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat muut mikrokuvatut aineistot, kuten läänin- ja voudintilit, tuomiokirjat, perukirjat,

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUTASOON KYMENLAAKSOSSA Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 Tutkimus- ja Analysointikeskus 1 TAK Oy :: www.tak.fi 2 VASTAAJIEN PROFIILI 100 % 90 % 80 %

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Mauno Koskinen KEISARIEN JA KEISARINNOJEN LAHJOITUSMAA-AIKA. Vanha Suomi

Mauno Koskinen KEISARIEN JA KEISARINNOJEN LAHJOITUSMAA-AIKA. Vanha Suomi Mauno Koskinen KEISARIEN JA KEISARINNOJEN LAHJOITUSMAA-AIKA Vanha Suomi Vaskela oli venäläisten lahjoitusmaaisäntien komennossa vuodesta 1713 vuoteen 1880. Viimeisin ja luotettavin lahjoitusmaa-aikaa kuvaava

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Kristiina Kalleinen: Hallinnon, politiikan ja identiteettien muutos autonomian ajan ensi

Kristiina Kalleinen: Hallinnon, politiikan ja identiteettien muutos autonomian ajan ensi SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT, LAHTI 9.2.2008 Kristiina Kalleinen: Hallinnon, politiikan ja identiteettien muutos autonomian ajan ensi vuosikymmenten Suomessa Berndt Henrik Aminoff kirjoitti syyskesällä/alkusyksystä

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Epävirallinen suomennos

Epävirallinen suomennos Epävirallinen suomennos Venäjän Federaation Liittovaltiokokouksen Valtakunnanduuman Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan K.I.Kosatshjovin puhe X Suomalaisten historiapäivien avaustilaisuudessa Lahti, 6.

Lisätiedot

Perustulokokeilu 2017-2018

Perustulokokeilu 2017-2018 1 Perustulokokeilu 2017-2018 KUUMAT PERUNAT KELA 11.2. 2016 Olli Kangas Lähtökohtana työn kannustimet Lähde: Viitamäki, H. (2015) 2 3 Lähde: Viitamäki, H. (2015) Mitä VNK:n toimeksiannossa pyydetään? Esiselvitys

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Muistiorganisaatio ja kansakunnan muisti

Muistiorganisaatio ja kansakunnan muisti Verkkomakasiini 1/6 Julkaistu 2009-11-09 URN:NBN:fi:jyu-20091194401 Jyväskylän yliopiston kirjasto Muistiorganisaatio ja kansakunnan muisti Marja Kokko Informaatikko, FT Jyväskylän yliopiston kirjasto

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin. Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus

Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin. Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus Geografialle emme voi mitään J. K. Paasikivi 65 vuotta aktiivisia yhteyksiä

Lisätiedot

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä Etelä-Savo Mikkeli 03.12.2015 Dnro ESAELY/1237/2014 Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä KUULUTUS Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 3.12.2015 vesienhoitoalueiden

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus Retkisatamaverkoston tulevaisuuden haasteina ovat: Alueiden yleisvalvontaa Ympäristökasvatus ja valistus Korjaa olemassa olevia rakenteita Olemassa olevien

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET sosiaalitoimi 2010

TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET sosiaalitoimi 2010 TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET sosiaalitoimi 2010 VALVONTAKOHDELUETTELO Sivu 1/9 ANJALANKOSKEN KAUPUNKI / KASVATUS- JA SOSIAALITYÖ TK: K00238311000 PÄÄTIE 16 46900 ANJALANKOSKI TOL: 85321 puh: 05-2841530

Lisätiedot

Sivustolle 8.9.2011 tehdyt muutokset:

Sivustolle 8.9.2011 tehdyt muutokset: Sivustolle 8.9.2011 tehdyt muutokset: Seuraava materiaali on lisätty sivustolle 8.9.2011: Hakemistoon Kartografiaa koskevia aikalaiskirjoituksia: *Maanmittaushallituksen kirjeenvaihtoa 1945 1960 (142 tiedostoa)

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Kaakon Viestintä Oy hakee postitoimilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun seuraavien kuntien alueille:

Kaakon Viestintä Oy hakee postitoimilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun seuraavien kuntien alueille: Viestintä jj Valtioneuvosto Kaakon Viestintä Oy hakee postitoimilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun seuraavien kuntien alueille: Hnonkoski, Hamina, Hirvensalmi, Imatra, Juva, Kangasniemi, Kotka, Kouvola,

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen

Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen jakobiitti joka tunnetaan varsinkin hänen urastaan sotapäällikkönä Preussin hallitsijan Frederick Suuren palveluksessa.

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

Itämeren itäpuolen media

Itämeren itäpuolen media Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO KONSORTION HANKKEITTEN YHTEINEN VIITEKEHYS Asumisregiimi = ne perusperiaatteet, joille maan asumisen järjestelmä

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015 MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: keskiviikkona 13.5.2015 klo 14.05 16.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Jäsenet:

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA

OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA LUONNOS 12.4.2013 OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA 1 Yleistä Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain (258/2002) 2 :n mukaan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu ETELÄ-SAVON / Mikkelin seutu Omavesi-hanke ylläpitää yrittäjälistaa Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista. Listalle voivat osallistua jätevesijärjestelmiä

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu ETELÄ-SAVON / Mikkelin seutu Omavesi-hanke ylläpitää yrittäjälistaa Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista. Listalle voivat osallistua jätevesijärjestelmiä

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde. 0 2 4 6 8 10 km

SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde. 0 2 4 6 8 10 km SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET Klikkaamalla tarkentuva kohde Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 0 4 6 8 10 km 0674001 LÄHTEELÄ 1 1:0 000 1.9.011

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku CURRICULUM VITAE Nimi: Anja Levoranta s.1938, Noormarkku Taidekoulutus Kurssimuotoisia opintoja mm. Vapaassa taidekoulussa, Oriveden opistossa, Kuusamon kansanopistossa ja Helsingin Taiteilijaseuran kursseilla.

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman Rahapoliittinen kädenvääntö Borgström Snellman Borgström versus Snellman Henrik Borgström nuoremman ja J. V. Snellmanin rahapoliittinen kädenvääntö Suhteellisen

Lisätiedot

Sopimus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta

Sopimus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta 1 Esitys kunnille 21.4.2016 / JT Sopimus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta 1. Yleistä Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot sopivat tällä sopimuksella Itä-Suomen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy ja alueelle muuttaa yhä enemmän ulkomaalaisia. Aluerakenteen muutoksessa asutus levittäytyy kaupunkikeskuksia ympäröiviin kuntiin

Väestö ikääntyy ja alueelle muuttaa yhä enemmän ulkomaalaisia. Aluerakenteen muutoksessa asutus levittäytyy kaupunkikeskuksia ympäröiviin kuntiin Väestö ikääntyy ja alueelle muuttaa yhä enemmän ulkomaalaisia. Aluerakenteen muutoksessa asutus levittäytyy kaupunkikeskuksia ympäröiviin kuntiin uusille alueille ja keskustaajamissa rakentaminen tiivistyy.

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta JOENSUUN LIIKENNEALUE Joensuu Paikallisliikenne 0-vyöhyke Paikallisliikenne 1-vyöhyke Joensuu-Ilomantsi 138 236 165 Joensuu-Juuka 138 254 178 Joensuu-Kitee 138 192 135 Joensuu-Lieksa 138 254 178 Joensuu-Polvijärvi

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen 1 Venäläisten matkailu Suomeen Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 2 Venäläisten matkat Suomeen vuosina 1992-2012 miljoonaa henkeä 6,0 matkat Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta muut kuin rekkakuskit

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu Olavinkatu 27, 57130 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / n seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Kerimäen, Punkaharjun ja Puumalan kuntien liittyminen Savonlinnan

Kerimäen, Punkaharjun ja Puumalan kuntien liittyminen Savonlinnan Kerimäen, Punkaharjun ja Puumalan kuntien liittyminen Savonlinnan kaupunkiin Savonlinnan ja Puumalan kunnat ovat neuvotelleet kuntaliitossopimuksen, jonka luottamushenkilöistä koostuva neuvotteluryhmä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO Kansa euromyllyssä Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa ^ * ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO T Tr.T.AM ATT A KIVIKURU ^ ^ PEKKA AULA JAANA HAKKARAINEN

Lisätiedot

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana Case Savonlinna Seutujohtaja Marjukka Aarnio 6.5.2010 Seutujohtaja Marjukka Aarnio Savonlinnan seudun kuntayhtymä Savonlinnan seutu 2. 3.

Lisätiedot

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen rahaolot ennen omaa markkaa Suomessa rahana hopearupla ja siihen vaihdettavat setelit vuodesta

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot