32. Valtakunnalliset Sukututkimuspäivät Kotkassa

Transkriptio

1 Perinteiset Valtakunnalliset järjestetään 32. kerran Kotkassa Järjestelyistä vastaavat Suomen Sukututkimusseuran ja Kymenlaakson Sukututkimusseura. Sukututkimuspäivien näyttämönä on Eliel Saarisen suunnittelema ja vuonna 1907 valmistunut Konserttitalo. Sukututkimuspäivien seminaari pidetään Konserttitalon upeassa juhlasalissa. Runsas esitelmäohjelma on sijoitettu kahteen eri saliin, Solotrioon ja Seiskaan. Sukututkimuspäivien näyttely sijoittuu eri puolille Konserttitalon aulatiloja. Kotkan Sukututkimuspäivillä on paljon ohjelmaa monenlaiseen makuun. Tutustu seminaarin ja esitelmien tarkkaan ohjelmaan internetissä (Tapahtumia Seurassa). Tule Kotkaan viihtymään korkeatasoisen ohjelman ja yhdessäolon merkeissä! Sukukirjatyöpaja Perjantaina klo Seiskassa. Ennakkoilmoittautuminen. Näyttely Lauantaina klo ja sunnuntaina Konserttitalon aulatiloissa. Tiedustelut: Avajaisjuhla Lauantaina klo Juhlasalissa. avaa puolustusministeri Jyri Häkämies. Kotkan kaupungin tervehdys. Vuoden Sukukirja 2008 kilpailun palkintojen jako. Seminaari Lauantaina klo ja sunnuntaina klo Juhlasalissa. Ks. erillinen ohjelma. Vapaa pääsy. Esitelmäohjelma Solotriossa ja Seiskassa lauantaina klo ja sunnuntaina klo Ks. erillinen ohjelma. Vapaa pääsy. Paneelikeskustelu Lauantaina klo Solotriossa. Aiheena Sukututkija ja laki. Vapaa pääsy. Opastettu tutustuminen Suomen merimuseoon Lauantaina klo merikeskus Vellamossa. Pääsylippu 12 (tilaus: Ohjelmallinen juhlaillallinen Lauantaina klo Sokos Hotel Seurahuoneella. Illalliskortti 29 (tilaus: Tervetuloa Kotkaan sukututkijoiden valtakunnalliseen suurtapahtumaan!

2 S E M I N A A R I O H J E L M A Teema: Vanhan Suomen aika Fil. lis. Riikka Myllys: Mellakoista murhapolttoon. Talonpoikaislevottomuudet Viipurin läänin lahjoitusmailla 1700 ja 1800 luvuilla Lounas Prof. (emer.) Yrjö Kaukiainen: Meren leipä: Itäisen Suomenlahden saaristolaisten elämänpiiri 1700 luvulla Kahvi Fil. maist. Ulla Riitta Kauppi: Elämää Kaakonkulmalla suurten linnoitustöiden aikaan : Ivan Brant leipurin pojasta kenraalimajuriksi Fil.maist. Eeva Liisa Oksanen: Rajatematiikkaa Kymenlaakso kahden kruunun alla Teema: Saha ja metsäteollisuuden suku ja henkilöhistoriaa Ph.D. Niklas Jensen Eriksen: Apteekkareita, kreivejä ja kauppiaita: Uusi teollisuusaristokratia ja Kymenlaakson modernin metsäteollisuuden synty Fil. maist. Merja Nummi: Norjalaisista perheistä suomalaisiin sukuihin Lounas Fil. lis. Seija A. Niemi: Tärkeät naiset Rudolf Elvingin, Kymiyhtiön "tulivuoripatruunan" takana: äiti ja vaimo Kahvi Dos. Pirkko Leino Kaukiainen: Koulutusta sahateollisuuden varjossa Tietopalvelu ja kehittämispäällikkö Jarmo Luoma aho (Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto): Yritysarkisto sukututkimuksen ja henkilöhistorian lähteenä Seminaarin puheenjohtaja fil. tri Kari Matti Piilahti, Suomen Sukututkimusseura. Katso luentojen esittelyt > Tapahtumia Seurassa. Seminaari pidetään Kotkan Konserttitalon Juhlasalissa. Luennoille on vapaa pääsy. Tervetuloa!

3 E S I T E L M Ä O H J E L M A Kotkan Konserttitalon Solotrio salissa Marianne Peri: Karhulan hovin henkilöhistoriaa Jouni Kaleva: DNA tutkimus sukututkimuksen apuna Eeva Liisa Oksanen: Vehkalahden knaapit Kuinka aloitan sukututkimuksen? Alustus (P. T. Kuusiluoma) ja paneelikeskustelu aiheesta Sukututkija ja laki. Puheenjohtajana Teppo Ylitalo Jari Ropponen: Karjala tietokannan nettiversio Raili Helin: Presidentti Martti Ahtisaaren sukutausta ja Adolfsen suku Kuinka aloitan sukututkimuksen? Sami Lehtonen: HisKi Digiarkisto yhteiskäyttö Tiina Miettinen: Sukututkimuksen lähteitä internetissä Robert Clayhills: Clayhills suvun taustaa ja vaiheita Kymenlaaksossa Kotkan Konserttitalon Seiska salissa Markku Kuorilehto: Kauppalaivaston merimiehiä koskevat lähteet purjelaivakaudella Marjatta Kerttola: Kirjoittajan ja taittajan yhteistyö sukukirjahankkeessa Teppo Ylitalo: Millainen on hyvä sukukirja? P. T. Kuusiluoma: Sukuseurat ja Suomen Sukututkimusseura Markku Kuorilehto: Kaupunkilaisia koskevat lähteet 1700 ja 1800 luvuilla Juhani Saarinen: Painotekniikan ja paperin valinta sukukirjaan Kymenlaakson maakuntahistorian ennakkoesittely Erik Guttormsen: Norjalaiset lähdeaineistot. Esimerkkinä Guttormsen suvun tutkimus Mirja Turunen: Veripellot vuoden 1918 sodan lähteistä Esitelmiin ja paneeliin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

4 S E M I N A A R I L U E N T O J E N E S I T T E L Y : Vanhan Suomen aika Fil. lis. Riikka Myllys: Mellakoista murhapolttoon. Talonpoikaislevottomuudet Viipurin läänin lahjoitusmailla 1700 ja 1800 luvuilla Esityksessä tarkastellaan lahjoitusmailla esiintynyttä talonpoikaisvastarintaa 1700 luvulta 1830 luvulle asti. Tarkastelun pääpaino on väkivaltaisissa yhteenotoissa ja laajaa kannatuspohjaa saaneissa talonpoikien edesottamuksissa. Talonpoikaislevottomuuksia oli paljon 1700 luvun jälkipuoliskolla, jolloin lahjoitusmaaisäntien vaatimat verokontrahdit aiheuttivat konflikteja useilla lahjoituksilla luvulla levottomuuksia oli erityisesti vuoden 1826 lahjoitusmaaukaasin antamisen jälkeen, koska talonpojat protestoivat näkyvästi isäntiensä rälssioikeuksia vastaan Prof. (emer.) Yrjö Kaukiainen: Meren leipä: Itäisen Suomenlahden saaristolaisten elämänpiiri 1700 luvulla Esityksessä tarkastellaan Kaakkois Suomen rannikon ja ulappasaarten elinkeinoja ja saaristolaisväestön yhteyksiä Inkerinmaalle ja Pohjois Viroon. Liikkuvan elämäntavan myötä syntyi sekä pysyviä taloudellisia suhteita (esim. seprakauppa) ja myös sukulaisuussuhteita. Näillä suhteilla oli jo 1700 luvulla takanaan muutaman vuosisadan perinteet, eikä Vanhan Suomen aika tässä mielessä merkinnyt murrosta. Talonpoikaispurjehduksen puitteet se kuitenkin muutti täysin: 1600 luvulle tyypilliset yhteydet länteen katkesivat ja niiden tilalle nousi Pietarin purjehdus Fil. maist. Ulla Riitta Kauppi: Elämää Kaakonkulmalla suurten linnoitustöiden aikaan : Ivan Brant leipurin pojasta kenraalimajuriksi Venäjän keisarinna Katariina Suuri päätti 1790 solmitun Värälän rauhan jälkeen, että pääkaupungin Pietarin turvaksi oli rakennettava suojavyöhyke. Räävelissä, nykyisessä Tallinnassa syntynyt leipurin poika Ivan Brant eli tapahtumien keskellä Kustaan sodasta linnoitustöiden päättymiseen. Sittemmin hänen uransa päättyi Helsingissä 1830 kenraalimajurina. Hän ehti nähdä kuinka suomalaiset ja venäläiset sopeutuivat elämään yhteistä arkipäivää ja juhlahetkiä. Avioliitot ja lemmensuhteet olivat yleisiä kansallisuudesta, uskonnosta, sosiaalisesta ja sotilaallisesta asemasta riippumatta. Moni suomalainen venäläistyi, moni Venäjän armeijan mukana tullut kuten Ivan Brant lähes suomalaistui Fil.maist. Eeva Liisa Oksanen: Rajatematiikkaa Kymenlaakso kahden kruunun alla Turun rauhassa 1743 Ruotsin ja Venäjän raja vedettiin Kymijokeen. Se halkaisi kahtia Kymenkartanon läänin ja liitti sen itäpuolen asukkaat Venäjän hallitsemaan Vanhaan Suomeen. Raja poistettiin vuonna 1812, mutta olot sen eri puolilla olivat kuudessa vuosikymmenessä ehtineet kehittyä eri suuntiin. Esitelmä käsittelee Kymenlaaksossa tänä aikana tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutusta ihmisten elämään.

5 : Saha ja metsäteollisuuden suku ja henkilöhistoriaa Ph. D. Niklas Jensen Eriksen: Apteekkareita, kreivejä ja kauppiaita: Uusi teollisuusaristokratia ja Kymenlaakson modernin metsäteollisuuden synty Esitelmässä pureudutaan Kymenlaakson modernin metsäteollisuuden synnyttäneiden teollisuudenharjoittajien vaiheisiin sekä heidän toiminnalleen tärkeisiin sukulaisuus, ystävyys ja yhteistyöverkostoihin. Keitä olivat ne miehet, joiden toiminnan myötä Kymenlaakso nousi Suomen tärkeimpien teollisuusalueiden joukkoon? Miten heidän toimintansa muutti maan taloudellista ja yhteiskunnallista rakennetta? Fil. maist. Merja Nummi: Norjalaisista perheistä suomalaisiin sukuihin Kotkaan muutti 1870 luvulla suuri joukko norjalaisia saha ammattilaisia perheineen. He muodostivat oman yhteisönsä, joka kuitenkin pikku hiljaa alkoi sulautua suomalaiseen yhteiskuntaan. Prosessia tarkastellaan yhden esimerkkisuvun kautta Fil. lis. Seija A. Niemi: Tärkeät naiset Rudolf Elvingin, Kymiyhtiön tulivuoripatruunan takana: äiti ja vaimo Miten varatuomari Rudolf Elving päätyi teollisuusjohtajaksi 1800 luvun lopulla? Äidin, elimäkeläisen Matilda af Forsellesin ja vaimon, helsinkiläisen Anna von Bonsdorffin suvuilla on oma osuutensa tapahtuneeseen. Heidän sukujuuriensa kautta avautuu mielenkiintoisia yhteyksiä Suomen yrityselämän historiaan Dos. Pirkko Leino Kaukiainen: Koulutusta sahateollisuuden varjossa Yleissivistävä koulutus oli yksi suomalaisen kansallisuusliikkeen kulmakivi, ja sen tarjonta alkoi ennen mainittavaa kysyntää luvun lopulla monelle riitti vielä jokunen viikko kiertokoulua ja välttävä lukutaito. Kirjoitustaitoakaan ei arjen töissä juuri tarvittu. Yhteiskunnan muutokset kuitenkin edellyttivät kansalaisten perustaitojen kohennusta, joka vietiin läpi kansakoulun avulla. Ammattien eritytyminen ja työelämän muutokset vaativat monipuolisen koulutusjärjestelmän kehittämistä Tietopalvelu ja kehittämispäällikkö Jarmo Luoma aho (Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto): Yritysarkisto sukututkimuksen ja henkilöhistorian lähteenä Työntekijän työsuhteesta yrityksessä on kirjattu paljon erilaista tietoa.palkkakirjoista ja korteista, henkilökorteista, työtodistuksista ja työnhakuasiakirjoista selviää työntekijän työsuhteen kesto, ammatti, maksettu palkka mutta useasti myös syntymäpaikka, perheenjäsenet, koulutus, aikaisemmat työpaikat jne. Myös yksittäisistä tapaturmista on säilynyt asiakirjoja tehtaan ja tapaturmavakuutusyhtiöiden arkistoissa. Yhtiö huolehti työntekijöistä kehdosta hautaan ei ole kulunut ilmaisu kun puhutaan vanhoista työyhteisöistä. Työntekijöiden käytössä oli tehtaan järjestämänä kansa tai ammattikouluja, sairaaloita, säästökassoja, asuntoja, harrastustoimintaa sekä hautaus ja avustuskassoja. Näiden kaikkien toiminnan tuloksena on syntynyt paljon erilaista henkilöhistoriallista asiakirja aineistoa. Menneisyyden henkilöiden vaiheita selvittävä tutkija voi käyttää lähteinä myös kuvaa ja ääntä. Yritysarkistoissa on työväenasuntojen piirustuksia, paljon henkilövalokuvia sekä haastatteluja ääninauhoilla ja videoilla.