LILJA-SUVUN SUKUSEURAN VIESTI 2015

Transkriptio

1 LILJA-SUVUN SUKUSEURAN VIESTI 2015

2 Hyvät Lilja-suvun sukuseuran jäsenet Vuosi sitten kokoonnuimme Kuopiossa sukuseuran vuosikokoukseen ja sukujuhlaan. Jo vakiintuneen käytännön mukaan kokoonnumme kolmen vuoden välein, seuraavan kerran v Vuosikokouksen jälkeen kotisivut on saatu toimimaan. Lisäksi sukuseuramme liittyi Sukuseurojen Keskusliiton jäseneksi. Keskusliitolta on saatu ohjeita mm. kotisivujen rakentamiseen. Kotisivujen osoite on Sukututkimuksessa on myös edistytty. Sukumme kantaisän Lars Lilian vaiheista on saatu uutta tietoa. Sukumme jäljet johtavat Ruotsiin. Kuopiolainen Aino Kinnunen on selvittänyt Larsin elämänvaiheita mm. Ruotsin valtionarkiston sotilasrullista. Juttu on tässä lehdessä otsikolla Vanha sotilas Länsi-Göötanmaalta Lilja-suvun kantaisän jäljilla Kiitos Aino Kinnuselle. Hänen asiantuntemuksensa vanhojen asiakirjojen ja historia-aineiston löytämisessä on arvokas asia sukuseuralle. Ruotsin ja Suomen ruotusotamiesten sotilasrullissa Lars Lilian sukunimeä on kirjoitettu usealla tavalla: Lillia, Lillja, Lilia ja Lilia (Lilia alleviivattu). Ilmeisesti alleviivauksella on korostettu sotilastaustaa. Sukumme piiristä löytyy monen alan asiantuntijoita. Tähän lehteen olemme saaneet kaksi asiantuntija-artikkelia, FT Anu Jääskeläiselta ja Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalta. Parhaat kiitokset näistä jutuista. Suvun Viesti ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa digiversiona kotisivuillamme. Niille, joiden sähköpostiosoitetta ei ole tiedossamme, toimitamme paperiversion. Olisi suotavaa, että te, jotka ette vielä ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettanne, toimittaisitte sen madollisimman pian sihteerille tai puheenjohtajalle. Suvun Viestin paperiversioiden monistaminen ja postittaminen on ollut seuran suurin kuluerä. Lehden toimittaminen sähköpostin liitteenä toisi monistusja postikuluissa säästöä. Hyvää juhannusta ja alkavaa alkavaa kesää kaikille. Pidetään yhteyttä sukulaisiin. Kiuruvedellä Eino Lilja Lilja-suvun sukuseura r.y

3 VANHA SOTILAS LÄNSI-GÖTANMAALTA Lilja-suvun kantaisän jäljillä Jo kauan on ollut tiedossa, että Lilja-sukuseuramme päähaaran kantaisä on Kuopion komppaniassa Sänkimäellä numerolla 71 palvellut sotilas nimeltä Lars Lilia, joka sai vaimonsa Anna Pitkäsen kanssa Sänkimäellä ainakin viisi lasta vuosien 1723 ja 1730 välillä. Larsin syntyperä on ollut toistaiseksi arvailujen varassa, ja harrastelevana sukututkijana yritin saada vähän lisävaloa asiaan. Tässä kirjoituksessa kerron löytämistäni tiedonjyvistä. Lars sai Kuopion komppaniasta eron ikänsä ja sairaalloisuutensa vuoksi vuonna 1730, ja kyseisessä katselmusluettelossa lukee hänen nimensä perässä Swänsk. Rippikirjassa puolestaan hänen tittelinsä on gl Swenska Soldaten. Näiden tietojen perusteella voidaan siis olettaa Lars Lilian olleen syntyjään Ruotsin emämaan puolelta. Hautaustieto vuodelta 1743 antaa vielä lisävihjettä Larsin syntypaikasta, sillä hänen kohdalleen on kirjattu huomautus ifrån Wästergötan. Tämän tiedon mukaan Lars siis olisi saapunut Sänkimäelle Länsi-Götanmaalta. Ote Kuopion maaseurakunnan haudattujen luettelosta vuodelta Lars Lilian kohdalla lukee gl soldat i från Wästergötan. Lähde: SSHY. Tiedossa on, että Savon rykmenttiä täydennettiin vuoden 1721 jälkeen Länsi-Götanmaan kolmikasratsuväkirykmentistä. Tästä voi lukea lisää mm. Blomqvistin artikkelista Transport av manskap från Svenska regementen till Finland 1721, joka on saatavissa osoitteessa: Kyseinen kolmikasratsuväkirykmentti oli yksi lukuisista lisäjoukko-osastoista, joita perustettiin suuren pohjan sodan kuluessa. Kolmikas tarkoittaa sitä, että kolme ruotua yhteisvoimin varusti yhden ylimääräisen sotamiehen sen lisäksi, että kukin ruotu varusti normaalisti yhden miehen. Rauhan solmimisen jälkeen ylimääräiset joukko-osastoista kävivät tarpeettomiksi, ja suurin osa niistä lakkautettiin. Osa miehistä sai eron ja osa siirrettiin täydentämään sodassa kovasti kärsineitä kantarykmenttejä. Blomqvist on tutkimuksissaan todennut, että suomalaisrykmentteihin siirrettiin syksyllä 1721 neljästä silloin lakkautetusta ruotsalaisrykmentistä yli 2300 sotamiestä. Länsi-Götanmaan kolmikasrykmentti purettiin Gävlessä 19. syyskuuta Kolmasosa rykmentin sellaisista kelvollisista miehistä, joilla ei ollut omaa taloa, sijoitettiin Porin jalkaväkirykmenttiin ja loput kaksi kolmasosaa Savon jalkaväkirykmenttiin. Voidaan siis pitää todennäköisenä, että Lars Lilia kuului juuri tähän Savoon sijoitettuun joukkoon. Lähdin virtuaaliselle seikkailulle Ruotsin valtionarkistoon, mistä onneksemme löytyvät digitoituna Länsi-Götanmaan kolmikasratsuväkirykmentin katselmusrullat useilta vuosilta. Kävin läpi viimeisen pidetyn katselmusluettelon ennen rykmentin hajottamista vuonna 1721, ja löysin vain yhden Lars Lillia-nimisen miehen. Tämä kyseinen Lars palveli numerolla 3

4 Ote Länsi-Götanmaan kolmikasratsuväkirykmentin viimeisestä katselmusluettelosta vuodelta Ratsumestari Valentin Johan von Krüdenerin komppanian sotilaan Lars Lillian (nro 3) kohdalla lukee: Barnföd i Wästergiötlands Skaraborgz län, Kåkindz härad Ryd sokn, 25 åhr gammal, kan intet läsa i book, är ogift, kan intet hantwerk, tient 6 åhr. Lähde: SVAR. ratsumestari Valentin Johan von Krüdenersin komppaniassa. Aiemmista katselmusluetteloista selviää, että Lars oli pestattu armeijaan noin vuonna 1715 toisen Lars Lillia-nimisen miehen tilalle. Sotilasnimi Lillia siis mitä ilmeisimmin periytyi vanhemmalta Larsilta nuoremmalle. Viimeisessä katselmuksessa kerrotaan, että Lars olisi syntynyt Länsi-Götanmaan Skaraborgin läänissä, Kåkindin kihlakunnassa Rydin pitäjässä. Wikipediasta saattaa lukea, että Skaraborgin lääni sijaitsi suurten järvien Vänernin ja Vätternin välisellä alueella, ja muodosti Länsi- Götanmaan maakunnan itäisen osan. Vuonna 1997 Skaraborgin lääni lakkautettiin, ja siitä tuli osa Länsi-Götanmaan lääniä. Rydin pitäjä sijaitsi Skaraborgin läänin Kåkindin kihlakunnassa, jonka suurimpaan kaupunkiin Skövdeen Ryd liitetttiin Katselmusluettelossa 1721 kerrotaan lisäksi, että Lars Lillia oli 25-vuotta vanha, lukutaidoton, naimaton, eikä hallitse erityisiä käsityötaitoja. Palvelusaika oli tuolloin 6-vuotta. Tästä laskettuna Lars olisi siis syntynyt noin 1696, mikä merkitsee sitä, että hän olikin kuollessaan 1743 vain 47-vuotias, eikä kuusikymppinen kuten hautaustietoihin oli merkitty. Nuorempaa ikää puoltaa toki naimattomuus ja isäksi tulo vasta Sänkimäelle saapumisen jälkeen. Sota-aika oli varmasti jättänyt veteraaneihin jälkensä, sillä Kuopion komppaniastakin nämä vanhat sotamiehet siivottiin pois varsin nopeaan tahtiin juuri niihin aikoihin kun Larskin sai eron armeijasta. Ei siis liene ihmeellistä, että pappi arvioi hänen ikänsä aika paljon pieleen hautausluetteloon. Ruotsin valtionarkistosta löytyy digitoituna Rydin pitäjän asukasluettelo (husförhörslängder) ainakin vuosilta Siellä on useita Lars-nimisiä poikia, mutta valitettavasti toistaiseksi mikään löytyneistä asiakirjoista ei anna vihjeitä siitä, mikä näistä pojista on tuleva sotamies Lillia. Patronyymin (isän etunimen) löytyminen jostakin helpottaisi Larsin sukulinjojen selvittämistä taaksepäin, mutta uusia arkistolöytöjä odotellessa joudumme kuitenkin tällä hetkellä tyytymään tähän. Toivon, että nämä nyt löytämäni vihjeet auttavat sukuseuraa eteenpäin tutkimuksissaan. Aino Kinnunen

5 Lapsemme Tapaan työssäni paljon lapsia ja lasten kanssa työtä tekeviä. Suurella osalla lapsista asiat ovat hyvin. Lapsista 90 % antaa hyvän arvosanan elämälleen. Arvosana on Pohjoismaiden paras, maailman kartalla Suomi on kolmas Belgian ja Hollannin jälkeen. Lapsiasiavaltuutettuna arvioin YK:n lapsen oikeuksien komitealle, valtioneuvostolle ja eduskunnalle, miten lapset Suomessa voivat ja miten lasten oikeudet maassamme toteutuvat. Kun puhutaan lapsista, kyse on alle 18-vuotiaista. Heitä on Suomessa 1,1 miljoonaa. Vierailen kouluissa, päiväkodeissa, lastensuojeluyksiköissä. Toimistoni antaa viikoittain lausuntoja säädösvalmisteluun ministeriöille ja eduskunnalle. Yksi viesti lapsilta toistuu joka puolella Suomea. Kuulkaa ja nähkää te aikuiset, meidät lapset. Runoilija on sanonut, että toivoa rohkaisemalla kukkivat roudan maat. Näin se on. Kannustus, rohkaisu, lapsen lahjojen voimaannuttaminen tätä me aikuiset voimme tehdä huomattavasti nykyistä enemmän. Oppilaista yli puolet peruskoulussa kokee, ettei opettaja ole kiinnostunut oppilaan kuulumisista. Kiusatuista tai koulukiusaamiseen osallisista oppilaista noin 70 % kokee, ettei kukaan koulun aikuinen puuttunut. Kansainvälisissä kokouksissa Suomea pidetään mallimaana elää ja kasvaa lapsena. Olen samaa mieltä. Olemme yksi ihmiskunnan parhaimmista. Olemme nousseet rutiköyhästä maasta kansakuntien huipulla. Sen me Lilja-suvunkin historiasta tiedämme. Tausta on ollut sitkeydessä ja tahdossa tarjota tulevalla sukupolvelle paremmat edellytykset tehdä työtä, yrittää, ansaita leipänsä, päästä opintielle. Tässä emme saa taantua. Vuosikirjassani, jonka luovutin pääministerille maaliskuussa, on otsikko: Harvojen yhteiskunta vai kaikkien kansakunta? Kysymys on todellinen ja siihen on vastattava. Joka kahdeksas poika ei osaa 15-vuotiaana lukea tasolla, jolla voisi aloittaa jatko-opinnot lukiossa tai opiskella ammatin. Joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. Vuonna 1987 syntyneistä tehdyn tutkimuksen mukaan heistä noin 21-vuotiaaksi tullessaan 40 prosenttia oli kokenut mielenterveyden oireilua. Meillä Suomessa köyhyys ja huono-osaisuus periytyvät. Tämä näkyy jo sikiöistä äidin kohdussa. Toimistoni kohtaa suomalaisen arjen kaikki puolet. Niin meistä jokainen. Kansankunta on yhtenäinen, kun kaikilla on mahdollisuudet pysyä kärryillä. Vaikka Suomi on yksi ihmiskunnan parhaista maista elää lapsena, nykytilan pysyttäminen ei ole elinvoimaisen kansakunnan tavoite. Pystymme parempaan. Suomen on pystyttävä yhdistämään alati syventyvä tutkimustieto lapsen kasvusta ja kehityksestä dynaamiseen yhteiskunnan uudistamiseen menemättä kuitenkaan hallitsemattomaan muutosmyllyyn. Lapsista näemme huomenna, mikä meille aikuisille on ollut tärkeää tänään. Kestävä yhteiskunta perustuu huolenpitoon lapsista. Suomella on kaikki edellytykset olla kestävä yhteiskunta, yhteiskunta jokaiselle. Tämä vaatii vahvaa sitoutumista pitämään huolta neuvoloista, päiväkodeista, koulusta sekä tukemaan perheiden jaksamista. Tähän me pystymme, jos haluamme. Tuomas Kurttila Kirjoittaja toimii Suomen lapsiasiavaltuutettuna. Hänen puolisonsa on Jenni Lilja.

6 Mitä kuuluu Eelinille ja Eeville? Tytöt on nyt 1,5 vuoden ikäisiä vauhdikkaita taaperoita. Luonnetta heiltä löytyy paljon. Eelin on jonkin verran temperamenttisempi kuin Eevi, muttei Eevikään toisen varjoon jää. Tytöt opettelivat ryömimisen jälkeen konttaamaan noin 8 kuukauden ikäisinä. He alkoivat nousta puuta vasten noin 11 kuukauden iässä, Eevi ensin ja Eelin tottakai perässä. Nyt puolentoista vuoden iässä Eevi kävelee sisällä jo pidempiä matkoja, Eelin ottaa siskosta mallia ja harjoittelee kovasti kävelemistä. Tytöt menevät toistaiseksi vielä omalla tyylillään, polvillaan kävellen. Eelin ja Eevi ovat kovia puhumaan. Paljon tulee yksittäisiä sanoja, kuten äiti, mummo, ota, kato ja täti. Ja lisäksi paljon sitä omaa kieltä.

7 Eelin ja Eevi moottoriurheilemassa. Reijo-ukki osti tytöille Minni-potkuautot ja niillä päästellään kilpaa kovaa kyytiä. Kotiin saatiin uusi hiekkalaatikko, jossa on mieleistä leikkiä ja maistella hiekkaa. Eno-Toni on luvannut rakentaa tytöille leikkimökin kesän aikana. Musiikki kiinnostaa tyttöjä kovasti. Aina kun musiikkia alkaa kuulua, tytöt rupeavat tanssimaan ja keinumaan. Myös usein kun iltapuuro aiheuttaa kitinöitä, auttaa kun laittaa puhelimesta soimaan Haloo Helsingin Beibi-kappaleen. Jopas uppoaa puuro helposti! Tytöt ovat saaneet viettää paljon aikaa myös mummojen ja ukkien kanssa ja ovat olleet heillä yökylässäkin. Myös kummit ovat tyttöjen onneksi osallistuneet paljon heidän elämäänsä. Tyttöjä ei ole vielä tarvinnut laittaa päiväkotiin koska äiti tekee lyhyempää työaikaa. Painoa tytöillä oli 1-vuotisneuvolassa 10 kg ja pituutta 74 cm. Hyvin ovat siis ottaneet ikätoverinsa kasvussa kiinni, vaikka niin pieninä syntyivätkin. Reijo Soininen Ukki kirjoitteli pojantyttäristään

8 Puutiaisten levittämät taudit Suomessa Puutiaiset eli punkit levittävät useita ihmisten ja eläinten taudinaiheuttajia. Suomessa merkittävimmät ovat Borrelia-bakteerit ja puutiaisaivokuumevirus eli TBEvirus (tick-borne encephalitis virus). Suomessa taudinaiheuttajia siirtävät puutiaislajit puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapuutiainen tai siperianpuutiainen (I. persulcatus). Tarkkaa levinneisyyttä ei tunneta mutta ilmeisesti ainakin jompaa kumpaa esiintyy koko maassa Rovaniemen korkeudelle saakka, eteläisessä Suomessa ja rannikolla enemmän. Puutiainen ja taigapuutiainen muistuttavat toisiaan hyvin paljon sekä ulkonäöltään että elintavoiltaan ja molemmat voivat levittää sekä Borrelia-bakteereita että TBEvirusta. Borrelia-bakteerit aiheuttavat borrelioosia. Borrelioosin oireet voivat olla hyvin monenlaisia, mutta useimmiten, bakteerilajista riippuen, oireet ovat joko iho-, nivel- tai hermosto-oireita. Borrelioosi voidaan todeta tyyppillisen laajenevan rengasmaisen ihottuman perusteella eikä laboratoriokokeita välttämättä tarvita. Joskus ihottumaa ei muodostu, sitä ei huomata tai se ei ole tyypillisen rengasmainen ja silloin diagnosoimiseksi tehdään laboratoriokokeita. Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain noin 1500 laboratoriovarmennettua borrelioositapausta, 1679 vuonna Todellisuudessa borrelioositapauksia arvioidaan Suomessa olevan noin kaksin- tai kolminkertainen määrä. Borrelioosin voi sairastaa aina uudestaan ja uudestaan. Rokotetta ei ole. Borrelia-bakteereita esiintyy osassa puutiaisia ilmeisesti kaikkialla missä puutiaisia on. TBE-virusinfektio voi johtaa puutiaisaivokuumeeseen. Suurimmalle osalle TBE-virusinfektio on oireeton tai lievä. Pahimmillaan puutiaisaivokuume on kuitenkin erittäin vakava tauti joka noin kolmannekselle sairastuneista aiheuttaa vakavia hermosto-oireita, esim. tajunnantason häiriöitä, sekavuutta, halvauksia. Kuolemaan johtava puutiaisaivokuume on harvinainen. Kolmannekselle niistä, jotka saavat hermosto-oireita, jää pitkäaikaisia jälkioireita, esim. raajojen heikkoutta tai muistiongelmia. Kaikkia syitä siihen, miksi jotkut sairastuvat vakavammin kuin toiset, ei tiedetä, mutta korkea ikä lisää vakavan puutiaisaivokuumeen riskiä. Puutiaisaivokuumetta vastaan on saatavilla rokote. Kerran sairastettu puutiaisaivokuume suojaa taudilta loppuelämän. Puutiaisaivokuumetta ei esiinny kaikkialla missä puutiaisia, vaan puutiaisten lisäksi tarvitaan tietynlaiset mikroilmasto- ja ekologiset olosuhteet. Suomessa nämä näyttävät toteutuvan eten-

9 kin meren rannikolla, saaristossa ja järviseudulla. Merkittävimmät puutiaisaivokuumealueet Suomessa ovat Ahvenanmaa, Turun saaristo, Kokkolan saaristo, Lappeenrannan seutu, Helsingin Isosaari, Simon rannikko ja Kotkan saaristo; näiltä alueilta tulee vuosittain useita ihmisten tautitapauksia ja virusta on löydetty luonosta puutiaisista tai jyrsijöistä. Lisäksi yksittäisiä puutiaisaivokuumetapauksia todetaan siellä täällä muuallakin. Vuoden 2014 tapausten tartuntapaikkakunnat on kerrottu THL:n internet-sivuilla. Puutiaisaivokuume on Suomessa harvinainen; vuonna 2014 tapauksia todettiin 47. TBE-virus tarttuu hyvin pian sen jälkeen kun puutiainen on purrut. Borrelioosi ei tartu puutiaisesta heti vaan vasta kun puutiainen on ehtinyt olla kiinnittyneenä vähintään tunteja, jopa vuorokauden tai kaksi. Siksi borrelioosin riskiä voi pienentää huomattavasti poistamalla jo kiinnittyneenkin puutiaisen pian. Toisaalta, kun puutiainen löytää isännän, se ei useinkaan kiinnity heti vaan etsiskelee mieleistään kohtaa aikansa. Näistä syistä on tärkeää muistaa punkkisyyni eli tarkistaa itsensä ja lapsensa luonnossa oleskelun jälkeen ja poistaa mahdollisesti iholla tai vaatteissa vaeltelevat tai jo kiinnittyneet puutiaiset. Kiinnittynyt puutiainen tulee poistaa mekaanisesti esim. pinseteillä tai punkkipihdeillä. Puutiaisilta voi pyrkiä suojautumaan suojavaatetuksella esim. pitkälahkeisilla housuilla, mikä tosin ei aina kesäolosuhteissa ole mieluisaa. Vaaleista vaatteista tummat puutiaiset on helpompi huomata kuin tummista. Punkkikarkotteita voi halutessaan käyttää. Hyvää kesää ja mahdollisimman vähän punkkikontakteja Suvun Viestin lukijoille toivottaa Anu Jääskeläinen, FT Tutkija, Helsingin yliopisto Toimituksen lisäys: Anun sukulinja: Petter Pekanpoika Lilja s & Eeva Savolainen (Lilja) s = > Erik Juho Lillja s & Alina Korhonen (Lilja) s = > Pekka Juho Jääskeläinen 1909 & Elina Lilja (Jääskeläinen) 1913 = > Väinö Jääskeläinen & Laila Pesonen (Jääskeläinen) = > Anu Jääskeläinen

10 Rakas poekanj Kirjotan tämän kirjeen hyvin hittaasti, kun tiiän ettet ossoo lukkee kovin noppeesti. Myö ee asuta ennee siinä samassa paekassa ku sillon ku lähit kottoo. Isäs luki lehestä jotta usseimmat onnettomuuvet sattuu 30 km:n sätteellä kottoo, sen tähen myö muutettiim muualle. En voe lähettee sullen uutta osotetta kun se joensuulaesperhe, joka asu tiällä ennen, vei osotekiliven mukanaan jotta heijän ee tarviis muuttoo ommoo osotettaan. Tämä asunto on oekeen mukava. Tiällä on pesukonekkii. En oo ihan varma, toemiiko se kunnolla. Viime viikolla laetoen pyykit konneeseen ja vejin nupista enkä oo nähny pyykkilöetä sen koommin. Siä ee oo tiällä ollenkaan hullumpi. Viime viikolla sato kaks kertoo, ensiks sato kolome päevee ja toesella kerralla neljä. Tuavetti-setäsj sano jotta takki jonka pyysit lähettämmään on nappineen kaaheen paenava ja sen lähettäminen oes tullunna kovin kalliiks. Niinpä myö leekattiin napit irti ja laetettiin ne taskuihin. Takki on tulossa moternisti sähköpostina. Jussilta jäe eellen aaton avvaimet aaton sissään. Kerettiin jo olla huolissamo kun kesti ylj kaks tuntija ennenku Jussi sae meijät ulos aatosta. Elli-siskosj sae eellen lapsen, en vielä tiijä onko se tyttö vae poeka joten en tiijä ootko nyt setä vai täti. Laps näättää ihan veljeltäs. Teuvo-setä putos kiljutynnyriin par viikkoo sitten. Sitä yritettiin kiskoo ylös mutta hiän taestel urheesti vastaam. Ruumis poltettiin viime pyhänä eekä sitä suatu sammumaa ennenku palokunta kututtiin appuun. Kolome entistä kaverias kuolj viime viikolla. Avolava-aato suistu jokkeen ja uppos. Raano ajo ja hiän piäs ikkunasta turvaan mutta muut kaverit istu lavalla eevätkö suaneet perälaatoo aaki. Tämmöstä tasasta tänne kuuluu eekä mittään kummempia tapahu kute ee ennenkää. Terveesin Äetis PS. Minun pit laettoo vähä rahhoo mukkaan mutta kirjekuorj olj jo kiini. Facebookiin on perustettu ryhmä Lilja-suvun sukuseura, jonne voit liittyä. Toivomme sinulta ryhmän sivulle valokuvia, tarinoita, historian havinaa ym.

11 Makujen matkassa Ala-Lapin Anna-täti oli ahkera leipoja ja ruoanlaittaja. Hänen kodissaan ei ollut kahvihetkeä, ettei tarjolla olisi ollut Anna-tädin leipomuksia. Tässä reseptejä tädin arkistosta: Matin kakku 250 g voita 2 kahvikuppia sokeria 2 kananmunaa 2 kahvikuppia vehnäjauhoja 1 tl soodaa 1 tl neilikkaa 1 tl kaardemummaa 1 kahvikuppi perunajauhoja 1 kahvikuppi maitoa Voi ja sokeri vatkataan ja lisätään kananmunat. Lopuksi lisätään kuivat aineet ja maito. Paistetaan 175-asteessa n. tunti. Omenapiirakka 3 kananmunaa 3,5 dl sokeria 1 dl maitoa g voita 4,5 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta päälle omenaviipaleita, sokeria ja kanelia Kananmunat ja sokeri vatkataan. Lisätään kiehautettu maito-voi -seos. Ja lopuksi kuivat aineet. Taikina levitetään piirasvuokaan. Paistetaan 175-asteessa puoli tuntia. PS. Toimitus toivoo lisää makumuistoja seuraavaan Viestiin.

12 Jäsenmaksu Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer IBAN FI BIC OKOYFIHH Saaja Mottagare Lilja-suvun sukuseura r.y. Jäsenmaksu vuodelta 2015 TILISIIRTO. GIRERING Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress Allekirjoitus Underskrift Tililtä nro Från konto nr Viitenumero Ref. nr Eräpäivä Förfallodag Euro ,00 Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas till mottagaren enligt villkoren för betalningsförmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit. Jäsenmaksu 2015 on 20. Maksamalla jäsenmaksun sukuseuramme tilille FI , varmistat jäsenyytesi vuonna Merkitse laskun viestikenttään nimesi ja osoitteesi, niin tiedämme, keneltä maksu on tullut.