Teuvan 110 kv voimajohto

Transkriptio

1 Ympäristöselvitys Sito-Yhtiöt

2 (19) SISÄLTÖ 1 HANKKEEN KUVAUS Hanke ja sen perusteet Tutkittavan voimajohtoreitin tekniset ratkaisut TYÖN TARKOITUS JA MENETELMÄT MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Nykyinen maankäyttö Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava ja maankäytön suunnitelmat Teuvan maankäytön suunnitelmat ja kaavatilanne Vaikutukset maankäyttösuunnitelmiin ja kaavoitukseen Vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä muihin elinkeinoihin VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ASUTUKSEEN Asutuksen ja elinympäristön nykytila Vaikutukset elinympäristöön ja viihtyvyyteen Vaikutukset virkistykseen Vaikutukset terveyteen LUONNONOLOT Nykytila Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Vaikutukset arvokkaisiin kohteisiin Vaikutukset uhanalaisiin ja suojeltaviin lajeihin Vaikutukset muihin luontokohteisiin Vaikutukset pohjavesiin ja vesistöihin MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ Nykytila Arvokkaat kohteet Vaikutukset maisemaan ja kulttuurihistoriaan YHTEENVETO LÄHTEET... 19

3 (19) 1 Hankkeen kuvaus 1.1 Hanke ja sen perusteet Uuden 110 kilovoltin (kv) voimajohdon rakentaminen liittyy EPV Tuulivoima Oy suunnittelemaan Teuvan tuulivoimapuistohankkeeseen. Tuulivoimapuistossa tuotetun energian siirtäminen valtakunnan verkkoon edellyttää uuden siirtoyhteyden rakentamista. Siirtoyhteys on tarkoitus toteuttaa 110 kilovoltin korkeajännitejohtona. Hankealueelle rakennettava sähköasema liitetään kantatie 67:n eteläpuolella sijaitsevalla sähköasemalla EPV Energian omistamaan Kurikka-Närpiö 110 kv voimajohtoon. Uudella voimajohdolla on pohjoisosassa kaksi reittivaihtoehtoa. Voimajohtoreitin pituus on vaihtoehdosta riippuen noin 8 8,5 km. Valtaosa johtoreitistä sijoittuu nykyisten voimajohtojen rinnalle (Kuva 1). Kuva 1. Tutkittavat voimajohtoreitit.

4 (19) 1.2 Tutkittavan voimajohtoreitin tekniset ratkaisut Tuulivoimapuiston liityntäjohto sijoittuu vaihtoehtoisesti joko 550 metrin tai metrin matkalta uuteen maastokäytävään reitin pohjoisosassa. Kyseisillä osuuksilla voimajohtoalueen leveys on noin 46 metriä, josta avoinna pidettävän johtoaukean leveys on noin 26 metriä (Kuva 2). Rakennettavat voimajohtopylväät ovat pääsääntöisesti noin 15 metriä korkeita puupylväitä. Pylväsväli on noin metriä. Tarkemmat tekniset ratkaisut sekä yksittäisten pylväiden sijainnit määritetään myöhemmässä voimajohdon yleissuunnitteluvaiheessa. Kuva 2. Tyyppipoikkileikkaus johtoalueesta. Voimajohdosta sijoittuu noin 6,0-8,0 kilometrin pituudelta nykyisten kantaverkon Kristiina-Tuovila 400 kv ja 220 kv voimajohtojen käytävään. Suunniteltu voimajohto sijoittuisi voimajohtokäytävän itäpuoleiseen laitaan (Kuva 3). Uusi 110 kv voimajohto leventää johtoaluetta nykyiseen nähden noin 20,5 metriä.

5 (19) Kuva 3. Uuden 110 kv Voimajohdon sijoittuminen Kristiina-Tuovila voimajohtojen maastokäytävässä. 2 Työn tarkoitus ja menetelmät Ympäristöselvityksessä kuvataan ympäristön nykytila ja selvitetään voimajohdon ympäristövaikutukset. Selvitys perustuu uuden voimajohdon rakentamista koskevaan Energiamarkkinaviraston päivitettyyn ohjeeseen 110 kv sähköjohdon rakentamislupa neuvottelumenettely ja ympäristöselvitys. Selvityksen laadinnassa on käytetty olemassa olevia lähtötietoja sekä yhteydenottoja viranomaisiin. Lisäksi johtoreitillä toteutettiin maastoselvitykset koskien luonnonympäristöä ja maisemaa. Tunnetut uhanalaisten lajien esiintymät tilattiin ELY-keskukselta. Ympäristöselvityksen laadinnasta on vastannut FM Lauri Erävuori ja FM Juha Korhonen Sito Oy:stä. Työhön liittyvä maastoselvitys tehtiin Maastoselvityksen teki FM biologi Lauri Erävuori. Maastoselvityksessä kuljettiin johtoreitti taimikoita ja hakkuualueita lukuun ottamatta läpi ja määritettiin arvokkaat luontokohteet. Inventoinnissa selvitettiin lisäksi uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintymistä alueella. Inventointi käsitti myös liito-oravaselvityksen. Linnuston osalta tarkasteltiin petolintujen pesien esiintymistä johtoreitillä. Lisäksi maastotyön yhteydessä tarkasteltiin johtoreittivaihtoehtojen suhdetta asutukseen ja maisemaan. Maisemavaikutusten arviointia varten kuvattiin näkymiä tulevalle johtoalueelle kohdista, joista näkymä avautuu johtoalueen suuntaan. 3 Maankäyttö ja kaavoitus 3.1 Nykyinen maankäyttö Molemmissa vaihtoehdoissa voimajohto sijoittuu suurelta osin valmiiseen maastokäytävään, jota pääsääntöisesti reunustavat metsätalouskäytössä olevat metsät. 3.2 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava ja maankäytön suunnitelmat Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Etelä- Pohjanmaan maakuntakaava. Suunnitteilla olevaa voimajohtoyhteyttä ei ole erikseen

6 (19) osoitettu maakuntakaavassa. Nykyinen 220 ja 400 kv voimajohto on osoitettu maakuntakaavassa, jonka länsipuolella on merkitty soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Varisnevan luonnonsuojelualue (SL-2). Kuva 4. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa ei ole esitetty voimajohtovarausta. Voimajohdon karkea sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla. Etelä-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (Tuulivoima) valmistelu on aloitettu ja aloitusvaiheeseen kuuluva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi maakunnan toimintaympäristössä tapahtuvien merkittävien muutosten vuoksi. Kiireellisimpänä teemana on tässä vaiheessa päätetty käynnistää tuulivoima-alueiden kaavoitus. Alustavan aikataulun mukaan uusi maakuntakaava lähetettäisiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi vuoden 2013 ensimmäisessä maakuntavaltuuston kokouksessa. Kaavaluonnos valmistui Kaavaluonnoksessa on osoitettu Teuvan tuulivoimapuistoalue (Kuva 5). Voimajohtoreitti sijoittuu nykyisten johtojen yhteyteen.

7 (19) Kuva 5. Ote 1. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta. Tuulivoimapuisto on osoitettu kaavaluonnoksessa. 3.3 Teuvan maankäytön suunnitelmat ja kaavatilanne Teuvalla ei ole koko kunnan kattavaa yleiskaavaa. Suunnittelualueen koillisosassa on voimassa oleva Paskoonharjun osayleiskaava-alue (Kuva 6). Suunniteltava voimajohto ei sijoitu yleiskaava-alueelle.

8 (19) Kuva 6. Ote Paskoonharjun osayleiskaavasta. Suunnittelualueen eteläosassa on Perälän oikeusvaikutukseton osayleiskaavaalue (Kuva 7). Kaavassa voimajohto sijoittuu Kaskistentien pohjoispuolella maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M), joka varataan maa- ja metsätalouden harjoittamista sekä rakennuslain 4 :n mukaista haja-asutusta varten. Lisäksi suunnittelun voimajohdon länsipuolelle sijoittuu teollisuus- ja varastoalue (T). Kaskistentien eteläpuolella suunnitellun voimajohdon molemmille puolille sijoittuu asuinpientalojen alue (AP), jolle voidaan rakentaa erillispientaloja. Pieni osa on maaja metsätalousvaltaista aluetta (M). Perälän sähköaseman kohdalle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alue (ET).

9 (19) Kuva 7. Ote Perälän oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta. Muuten voimajohtoreitin alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, mutta alueella on tehty ehdotus Paskoonharjun osayleiskaavan muutokselle ja laajennukselle. Kaavoitus on käynnistetty kunnanhallituksen päätöksellä Paskoonnevan yleiskaavaluonnoksessa (Kuvat 8 ja 9) on esitetty toinen tämän selvityksen johtoreiteistä, joka asettuu kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-1). Perälän alueella lyhyt osa voimajohdosta sijoittuu yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET).

10 (19) Kuva 8. Ote Paskoonnevan yleiskaavaluonnoksesta, jossa on esitetty uuden voimajohdon sijainti punaisella katkoviivalla, jossa on Z-merkintöjä.

11 (19) Kuva 9. Ote Paskoonnevan yleiskaavaluonnoksen eteläosasta, jossa voimajohto asettuu osaksi yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET.) 3.4 Vaikutukset maankäyttösuunnitelmiin ja kaavoitukseen Voimajohtoreitti ei muuta maakuntakaavassa osoitettua muuta maankäyttöä. Maakuntakaavaan on merkitty soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Varisnevan luonnonsuojelualue (SL-2), jonka uusi voimajohto sivuaa sijoittuen nykyisten voimajohtojen itäpuolelle. Suunnittelualueen eteläosassa on Perälän oikeusvaikutukseton osayleiskaava-alue, jolle voimajohto sijoittuu. Uusi voimajohtoreitti kulkee nykyisen Kristiina-Tuovila voimajohdon itäpuolella, jolloin uuden voimajohdon toteuttaminen ei estä osayleiskaavassa mainitun tarkoituksen toteutumista. Voimajohto ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen.

12 (19) 3.5 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä muihin elinkeinoihin Voimajohdon rakentamisen aikana työkoneet voivat vaurioittaa puustoa, teitä ja viljelyksiä. Voimajohtoreitin pohjoisosa on peltoalueella, jolloin rakentamisen aikaisista työvaiheista voi aiheutua haittoja maataloudelle, kuten salaojien vioittuminen tai viljelyn osittainen estyminen. Rakentamisen yhteydessä syntyvät vahingot korjataan tai niiden korjaaminen korvataan maanomistajille. Voimajohdon käytön aikana maataloudelle voivat aiheuttaa haittaa pellolla sijaitsevat uudet pylväät ja harukset, jotka vaikeuttavat maatalouskoneiden liikkumista. Uuden voimajohdon rakentaminen yhteisenä rakenteena nykyisen voimajohdon kanssa, vähentää maataloudelle koituvia haittoja verrattuna erikseen rakennettavaan voimajohtoon. Viljelykelpoinen peltopinta-ala pienenee hieman. Metsätaloudelle aiheutuu haittaa menetetyn metsätalousmaan kautta, koska voimajohtoaluetta ei voida jatkossa käyttää metsänkasvatukseen. Haitta jää kokonaisuutena tarkastellen vähäiseksi, mutta yksittäiseen metsätilaan kohdistuva haitta voi olla kohtalainen. 4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja asutukseen 4.1 Asutuksen ja elinympäristön nykytila Voimajohto sijoittuu pääasiassa asutuksesta etäälle, maa- ja metsätalousalueille. Asuinrakennuksia on johtoreitin läheisyydessä (alle 300 m) ainoastaan Kaskistentien eteläpuolella ja etäisyydet voimajohtoon ovat alle 50 metriä (Kuva 10). Kaskistentien kupeessa sijaitseva rakennus jää ainakin osittain johtoaukealle, joka täsmennetään tarkemmassa yleissuunnitteluvaiheessa. Sähköaseman vieressä sijaitseva rakennus jää nykyisten voimajohtojen toiselle puolelle, joten uuden voimajohdon rakentaminen ei muuta rakennuksen etäisyyttä voimajohtoihin. Kuva 10. Lähiasutuksen sijoittuminen. Alle 100 metriä voimajohdosta sijaitsevat lähimmät rakennukset on ympyröity. Uusi voimajohto on esitetty punaisena katkoviivana.

13 (19) Voimajohtoreitin aluetta hyödynnetään metsästykseen, marjastukseen, liikkumiseen ja retkeilyyn, mutta voimajohtoreitillä ei ole ns. virallista ulkoilu- tai retkeilyaluetta. Kaskistentien pohjoispuolella on vanha kaatopaikka, joka rajautuu johtoalueeseen. Kuva 11. Kaskistentien risteyksessä sijaitseva asuintalo on aivan johtoalueen vieressä (vasen kuva). Sähköasemalle johtaa kapea tieyhteys, jonka itäpuolella on sulkeutunutta metsää (oikea kuva). 4.2 Vaikutukset elinympäristöön ja viihtyvyyteen Uusien pylväiden sijainti ei ole vielä tiedossa. Pylväiden sijaintien määrittäminen sisältyy vasta tarkempaan yleissuunnitteluun. Siten yksittäisen pylvään vaikutuksia esim. näkymiin ei voida arvioida. Pääosa voimajohtoreitistä sijoittuu valmiiseen johtoaukean maastokäytävään, jota tosin joudutaan leventämään noin 20,5 m, jolla noin puolella on nykyään jo puuston kasvua rajoitettu (ns. reunavyöhyke). Niiltä osin, kun voimajohto sijoittuu metsämaalle, metsän peitteisyys vähentää voimajohtorakenteiden näkyvyyttä. Voimajohto erottuu maisemassa ja lähiympäristössä Kaskistentien pohjoispuolella sijaitsevilla peltoalueilla. Muutos lähiympäristössä on vähäisempi kuin uuteen maastokäytävään sijoittuvan voimajohdon. Kaskistentien pohjoispuolella ei ole asutusta voimajohdon läheisyydessä, mutta tien eteläpuolella voimajohto sijoittuu lähelle kahta asuinrakennusta. Voimajohdolla on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Kaskistentien varren kiinteistölle. Asuinkiinteistön nykyisestä käytöstä ei ole tietoa. Voimajohto sijoittuu käytännössä kiinteistön rakennuksen päälle. Sähköaseman kupeessa sijaitsevaan kiinteistöön vaikutukset voivat olla kohtalaisia. Koska kiinteistön vieressä on nykyisinkin kaksi voimajohtoa, ei uuden voimajohdon arvioida oleellisesti muuttavan kiinteistön viihtyvyyttä. Pihapiirien käyttöön voimajohto ei vaikuta. Voimajohdon rakentaminen aiheuttaa lyhytkestoista häiriötä asukkaille mm. perustusten rakentamisesta, pylväiden pystytyksestä sekä voimajohdon vetämisestä. Muihin asuinkiinteistöihin ei kohdistu vaikutuksia. 4.3 Vaikutukset virkistykseen Voimajohtohanke ei vaikuta merkittävästi virkistykseen ja ulkoiluun. Johtoreitillä ei ole virallisia ulkoilu- tai virkistysalueita- tai reittejä. Vaikutukset virkistyskäyttöön ovat kokemuksellisia muutoksia maisemassa ja luonnonalueilla. Johtoaluetta on mahdollista hyödyntää monin eri tavoin. Voimajohtoalueella voidaan esim. viljellä, laiduntaa, marjastaa ja sienestää. Johtoaukeaa voidaan käyttää esim. moottorikelkkailuun, mutta siihen tarvitaan sekä voimajohdon omistajan että maanomistajan lupa.

14 (19) 4.4 Vaikutukset terveyteen 5 Luonnonolot 5.1 Nykytila Sähkö- ja magneettikenttien vaikutusta terveyteen on tutkittu pitkään. Tutkimuksissa ei ole havaittua viitteitä terveydellisistä haitoista. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STMA 294/2002) mukaan väestön altistuksen suositusarvo voimajohdon (50 Hz) sähkökentälle on 5 kv/m ja magneettikentälle 100 μt, kun altistuminen kestää merkittävän ajan. Kun altistus ei kestä merkittävää aikaa, arvot ovat 15 kv/m ja 500 μt. Asetuksen työryhmämuistiossa on todettu, että asetuksen seurauksena ei ole tarvetta rajoittaa voimajohtojen alla esimerkiksi marjojen poimimista, maanviljelyä tai metsätöiden tekemistä. Uuden voimajohdon sijoittuminen Kristiina-Tuovila voimajohdon yhteyteen ei muuta merkittävästi sähkö- ja magneettikenttien suuruutta ja väestön altistuksen suositusarvot eivät ylity. Uuden voimajohdon sijoittuessa nykyisten johtojen yhteyteen voivat rinnakkaiset voimajohdot tietyssä sähkönsiirtotilanteessa myös vaimentaa toistensa kenttien suuruutta. Nykytilan kuvaus perustuu heinäkuussa 2012 tehtyyn maastoinventointiin. Hankealueen metsät ovat pääosin metsätalouskäytössä olevia niukkaravinteisia kuivia ja karuja kangasmetsiä. Tuoreita kangasmetsiä kasvaa alueella vain vähän ja ne sijoittuvat maaston painanteisiin hankealueen keski- ja eteläosiin. Pohjoisosassa tuoretta kangasta esiintyy läntisen reittivaihtoehdon alueella metsäisen rinteen alaosassa. Valtaosa hankealueella kasvavasta puustosta on ikärakenteeltaan nuorta. Varttunutta puustoa kasvaa pienialaisina kuvioina pääasiassa hankealueen keski- ja eteläosissa. Alueella on runsaasti osin tuoreitakin metsänuudistusaloja, jotka tekevät yhdessä tiheän kiinteistöjaon kanssa hankealueen metsikkökuvioista erittäin pirstaleisia. Suoalueet ovat poikkeuksetta ojitettuja ja niiden tyyppipiirteet ovat muuttuneet ojituksen seurauksena, mm. puuston kasvu on kiihtynyt ja metsäkasvillisuus on osittain korvannut suolajistoa. Johtoreitin keski- ja eteläosassa on yksittäisiä varttuneita kuusisekametsäkuvioita, jotka ovat tuoretta kangasta. Alueella ei tavata lehtomaisia kankaita tai lehtoja. Myös muutoin luonnonpiirteet ovat jokseenkin monotoniset eikä erilaisia suo-, vesistö- tai kallioalueiden luontotyyppejä tavata muuttumattomina. Kuva 12. Voimajohtoreitin varret ovat tavanomaista talousmetsää. Monin paikoin johtoalueeseen rajautuu hakkuu tai taimikko.

15 (19) Johtoreitin varrella on yksi muusta ympäristöstä eroava vanhemman kuusisekametsän kuvio, jossa puusto on osittain erirakenteista (Kuva 14). lahopuuta ei juurikaan esiinny. Metsikkö vaikuttaa liito-oravalle soveltuvalta, mutta lajista ei tehty havaintoja inventoinnin yhteydessä. Kuva 13. Varttuneen kuusisekametsän kuvio erottuu poikkeuksena muuten käsitellyssä ympäristössä (vasen kuva). Johtoalueen kosteilla painanteilla kasvaa paikoittain maariankämmekkää (oikea kuva). Suunnitellun voimajohdon länsipuolella sijaitsee Varisnevan 278 hehtaarin kokoinen Natura-alue (FI ). Varisnevan etäisyys hankealueen rajasta on noin 50 metriä. Varisneva on soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva kohde, josta 76 % on rauhoitettu soidensuojelualueena (SSO100301, SSA100057). Varisnevan Natura-alueen rajaus on jonkin verran soidensuojeluohjelman aluetta laajempi ja se sisältää mm. boreaalista luonnonmetsää suon länsipuolella. Varisnevan alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä ovat keidassuot ja boreaaliset luonnonmetsät. Sekä keidassuot että boreaaliset luonnonmetsät ovat priorisoituja eli ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä. Varisnevan alueella ei esiinny luontodirektiivin liitteen II lajeja. Alueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä. Paskoonharjun alueelta on tehty kesällä 2012 täydentävät linnustoselvitykset (Ramboll 2012). Varisnevan huomion arvoinen linnusto keskittyy avosuoalueelle. Voimajohdolla ei ole avosuoalueelle ulottuvia vaikutuksia. Linnustoselvityksessä ei havaittu Paskoonharjun alueella huomionarvoisia lajeja voimajohtoreiteiltä. Kallioalueilla tavataan kehrääjää ja keltavästäräkkiä. Havaitut reviirit sijoittuvat johtoreittien ulkopuolelle. Johtoreitillä tai sen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on lähes kilometrin etäisyydellä sijaitseva Pappilankankaan pohjavesialue (Kuva 15).

16 (19) Kuva 14. Väärävärikuvaote johtoreitiltä. Metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä ja varttuneita metsäkuvioita on hyvin vähän. Pohjoisessa sijaitsee Natura 2000 alue ja johtoreitin keskiosassa on yksi varttuneen sekametsän kuvio (vihreä rajaus).

17 (19) Kuva 15. Johtoreitin lähiympäristön ympäristön arvokohteet. 5.2 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Uusi voimajohto sijoittuu olemassa olevien voimajohtorakenteiden itäpuolelle Varisnevan Natura 2000 alueen tuntumassa. Siten voimajohdolla ei ole vaikutusta Varisnevan alueen ja olemassa olevien voimajohtojen väliseen kapeaan puustovyöhyk-

18 (19) keeseen. Voimajohtopylväiden perustamistapojen yleisenä lähtökohtana on, että pylväiden betoniset perustuselementit kaivetaan noin 1,5 2 metrin syvyyteen. Tarvittaessa käytetään paalutusta tai massanvaihtoa. Perustusten rakentamisen vaikutukset maaperään jäävät paikallisiksi. Sähkönsiirrolla ei ole vaikutuksia Varisnevan Naturaalueen luontotyyppeihin. Muutoin lähimmät luonnonsuojelu- ja Natura-alueet sijaitsevat yli 4 kilometrin etäisyydellä hankealueesta eikä niihin kohdistu vaikutuksia. 5.3 Vaikutukset arvokkaisiin kohteisiin Alueella on yksi laajempi kuusisekametsäkuvio, jossa esiintyy mm. koivua ja haapaa. Kyseiseltä alueelta ei tehty havaintoa liito-oravasta, mutta inventointiajankohta ei ollut aivan optimaalinen. Liito-oravalle soveltuvia pesäkoloja ei löydetty johtoreitin läheisyydestä kyseiseltä metsäalueelta. Rakenteellisesti metsikkö vaikuttaa liito-oravalle soveltuvalta, mutta ympäröivä intensiivinen metsätalous on pirstonut metsärakennetta ympärillä. Kohteen pinta-ala pienenee jonkin verran ja reunavaikutus ulottuu sitä kautta nykyistä syvemmälle. Kohteella on lähinnä paikallista arvoa metsän varttuneen rakenteen kautta. Erityisiä poikkeuksellisia arvoja kohteella ei ole. Kohteen vähäinen pieneneminen ei merkittävästi alenna sen arvoa. 5.4 Vaikutukset uhanalaisiin ja suojeltaviin lajeihin Johtoreittien läheisyydestä ei ole aiempia ympäristöhallinnon rekisteriin talletettuja tietoja uhanalaisista tai suojelluista lajeista. Kesällä 2012 tehdyssä maastoinventoinnissa selvitettiin uhanalaisten tai suojeltujen lajien esiintymistä johtoreitillä. Lisäksi tuulivoimapuiston YVA-menettelyn yhteydessä osa johtoreitistäkin on inventoitu. Maastoinventoinneissa ei löydetty uhanalaisten tai suojeltujen lajien esiintymiä. Tätä selittänee johtoreitin varren metsien talouskäyttö, minkä takia valtaosa metsistä on eri asteista hoidettua tuoreen ja kuivahkon kankaan havumetsää. Iältään puusto on pääasiassa nuorta, muutamin paikoin varttunutta. 5.5 Vaikutukset muihin luontokohteisiin Alueella ei ole erityisiä luonnon arvokohteita lukuun ottamatta varttunutta kuusisekametsäkuviota, johon kohdistuvat vaikutukset on käsitelty edellä. Voimajohdon rakentamisen merkittävin vaikutus kohdistuu johtoalueelle jäävän metsämaan muuttuessa avoimeksi ympäristöksi. Johtoreitillä metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä ja suoalueet sekä soistumat ojitettuja. Vaikutukset luonnonympäristöön jäävät vähäisiksi. Vaadittava uusi johtoalue jää selvästi pienemmäksi voimajohdon sijoittuessa nykyisten voimajohtojen yhteyteen kuin jos koko johtoreitti sijoittuisi uuteen maastokäytävään. 5.6 Vaikutukset pohjavesiin ja vesistöihin Sähkönsiirtoa varten tehdään pieniä maanrakennustöitä, jotta sähköpylväät saadaan pystytettyä. Rakennustöillä ei ole pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia, eikä tarkasteltu sähkönsiirtoreitti sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Voimajohdon rakentamisen aikaiset vaikutukset pintavesiin ovat rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Rakentamisesta voi aiheutua ajoittaisia tukoksia ojiin sekä ojavesien kiintoainepitoisuudet ja sameutuminen voi olla hetkellisesti runsasta. Vaikutukset ovat työnaikaisia, luonteeltaan lyhytkestoisia ja pienialaisia.

19 (19) Voimajohtoalueella ei ole luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesiä, kuten puroja tai noroja, joiden valumaan tai veden laatuun voimajohtojen rakennuttaminen saattaisi vaikuttaa. Rakentamisvaiheessa mahdollisesti tukkeutuneet ojat avataan ja perataan. 6 Maisema ja kulttuuriperintö 6.1 Nykytila Maisemallisessa maakuntajaossa hankealue sijoittuu Pohjanmaahan ja siinä tarkemmin Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Etelä-Pohjanmaan maisemalle tyypillistä ovat viljavat jokivarret, joiden välisillä selännealueilla pinnanmuodot saattavat olla vaihtelevan kumpareisia. Lähin rakennetun kulttuuriympäristön valtakunnallisesti arvokas kohde (Latva-Komsi) sijaitsee yli kolmen kilometrin etäisyydellä Teuvan taajaman tuntumassa (Kuva 15.) Kaskistentien eteläinen osuus johtoreitistä sijoittuu maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Kuva 16. Kaskistentien kohdalla voimajohtorakenteet erottuvat hallitsevina elementteinä (vasen yläkuva). Voimajohto sijoittuu sulkeutuneeseen metsäympäristöön lähes koko matkalta, jolloin merkittävin maisemavaikutus syntyy tarkasteltaessa voimajohdon suuntaisesti (oikea yläkuva). Nykyinen sähköasema sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, avoimen peltoympäristön reunassa (vasen alakuva). Voimajohtoreitin pohjoispää sijoittuu nuoreen mäntytaimikkoon (oikea alakuva). 6.2 Arvokkaat kohteet Voimajohtoreitillä tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia muinaismuistokohteita. Lähimmät tunnetut kohteet sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä. Tämän selvityksen yhteydessä ei ole tehty arkeologista inventointia. Voimajohtoreitillä ei ole arvokkaita kulttuuriympäristön kohteita.

20 (19) Kaskistentien eteläinen osuus johtoreitistä sijoittuu maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Kyseisellä osuudella voimajohto sijoittuu nykyisten voimajohtojen rinnalle ja johtoalueen itäpuolella on sulkeutunutta metsää. Sähköaseman liityntäpisteessä alueella on useampia voimajohtoja, jotka suuntautuvat maisema-alueella sekä länsi-itäsuuntaisesti että etelä-pohjoinen suuntaisesti. Sähköasemalle päättyvä uusi voimajohto ei muuta maiseman piirteitä oleellisesti, koska se ei erotu nykyisistä voimajohdoista maisema-alueelle. 6.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuurihistoriaan 7 YHTEENVETO 8 LÄHTEET Uusi voimajohto muuttaa maisemaa, kun uutta johtoaukeaa rakennetaan suunnittelualueen pohjoisosaan noin 550 m tai vaihtoehtoisesti 2200 metriä. Puuston estevaikutuksen vuoksi, visuaaliset vaikutukset eivät ulotu laajalle. Alueelle on myös suunnitteilla tuulivoimapuisto, joka erottuu maisemassa hallitsevampana elementtinä. Nykyisen Kristiina-Tuovila voimajohdon yhteyteen tuleva uusi voimajohto ei merkittävästi muuta nykyistä maisemaa. Kulttuuriympäristöihin tai muinaisjäännöksiin hankkeella ei ole vaikutuksia. Uuden voimajohdon vaikutukset ympäristöön ovat kokonaisuudessaan vähäiset. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista merkittävin on puuttomaksi muuttuva johtoaukea. Johtoreitin metsäympäristöt ovat pääosin käsiteltyjä talousmetsiä eikä voimajohdon rakentaminen hävitä arvokkaita luonnonympäristöjä. Yksittäinen varttuneen sekametsän kuvio kutistuu hieman. Varesnevan Natura 2000 alueeseen voimajohtoreittivaihtoehdoilla ei ole alueen suojeluperusteita heikentäviä vaikutuksia. Maisemaan kohdistuu vähäisiä muutoksia, koska voimajohto sijoittuu pääasiassa nykyisten voimajohtojen yhteyteen ja sulkeutuneelle metsäalueelle. Merkittävin muutos on havaittavissa tarkasteltaessa näkymää johtoreitin suuntaisesti. Voimajohto erottuu yhdessä nykyisten voimajohtojen kanssa myös Kaskistentielle, mutta muutos nykyiseen on vähäinen. Voimajohdolla ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristökohteisiin tai muinaisjäännöksiin. Asutus sijoittuu etäälle voimajohdosta lukuun ottamatta kahta asuinrakennusta Kaskistentien eteläpuolella. Näistä toiseen kiinteistöön voimajohdon vaikutukset ovat merkittävät, koska johtoalue ulottuu asuinrakennukselle asti. Sähköaseman vieressä sijaitsevaan asuinkiinteistöön vaikutukset ovat vähäisiä uuden voimajohdon sijoittuessa nykyisten voimajohtojen itäpuolelle. Muualla johtoreitin varrella on vähän asutusta eikä uusi voimajohto tule erottumaan merkittävänä tekijänä lähimaisemassa. Elinkeinoista voimakkain vaikutus kohdistuu metsätalouteen metsätalouskäytöstä poistuvan metsämaan takia. Kokonaisuudessaan voimajohdon ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Merkittävin haitta kohdistuu yhteen asuinkiinteistöön. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava EPV tuulivoima Oy 2011: Teuvan tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ramboll Oy 2012: EPV Tuulivoima Oy. Paskoonharjun linnustoselvitys - täydennykset kesä Museovirasto 2012: RKY-aineistot ja muinaisjäännös-aineistot. Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaluonnos OIVA-palvelun ympäristöaineistot,