Teatterista voimaa vuorovaikutukseen. Petri Mäkipää, Mari Vehmanen (toim.), Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teatterista voimaa vuorovaikutukseen. Petri Mäkipää, Mari Vehmanen (toim.), Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry"

Transkriptio

1 Teatterista voimaa vuorovaikutukseen Petri Mäkipää, Mari Vehmanen (toim.), Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

2 Työryhmä kiittää kaikkia julkaisun tekoon osallistuneita. Kuvissa esiintyvät Hämeenkyrön toimintakeskuksen teatteriryhmän jäsenet. Kehitysvammaisten Tukiliiton julkaisu. Tekstit Petri Mäkipää, Mari Vehmanen Kuvat Laura Vesa Graafinen suunnittelu ja taitto Merja Hyppönen ISSN-L X ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu) 2

3 Sisältö Eväitä arkeen teatterin keinoin... 4 Kohti omaa ilmaisua... 6 Tämä ryhmä toimii...12 Tarinoiden kautta kiinni omiin tunteisiin...18 Vahva itsetunto kantaa...22 Lisätietoja...26 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

4 Eväitä arkeen teatterin keinoin Hei, Olen Petri Mäkipää, näyttelijä ja teatteriopettaja. Viime vuosina olen ilokseni saanut työskennellä kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän lähiyhteisöihinsä kuuluvien kanssa. Vetämissäni ryhmissä olemme teatterin keinoin etsineet yhdessä uudenlaisia tapoja olla vuorovaikutuksessa. Eleet, ilmeet, puhe, liike ja musiikki ovat auttaneet osallistujia jakamaan todellisuutta ja ilmaisemaan rohkeasti itseään. Olemme harjoitelleet muun muassa tarinoiden kertomista, toistemme aitoa kuuntelemista sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. Nämä kokemukset ovat kantaneet myös arjessa. Kehitysvammaiset henkilöt ja heidän kanssaan työskentelevät ovat kertoneet jokapäiväisen vuorovaikutuksensa muuttuneen teatteriryhmän ansiosta. Yhteiset harjoitteet ovat paljastaneet uusia puolia kaikista osallistuneista. Tämä opas on tarkoitettu kaikille teille, joita teatterin menetelmät ja vuorovaikutuksen kehittäminen kiinnostavat. Toivon, että näistä kokemuksista on iloa ja hyötyä mahdollisimman monelle. Petri Mäkipää 4

5 5

6 6

7 Kohti omaa ilmaisua Teatterin menetelmät voivat auttaa kehitysvammaista henkilöä tuomaan esiin näkemyksiään ja toimimaan yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä. Ryhmän tarkoituksena on saada osallistujat innostumaan, kokemaan ja uskaltamaan. Usein kehitysvammaiset henkilöt tuntevat, että heidän odotetaan olevan kilttejä. Mutta teatteriryhmässä ei tarvitse olla kiltti tai mukautua muiden käsityksiin Petri Mäkipää Teatterista voimaa vuorovaikutukseen on Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Teatteri Telakan kehittämä ryhmätyöskentelyn muoto. Sen tarkoituksena on vahvistaa osallistujien vuorovaikutustaitoja teatterin keinoja hyödyntäen. Päämääränä ei ole teatteriesityksen valmistelu, vaikka halutessaan ryhmä voi toki järjestää näytöksiä. Sen sijaan tavoitteena on, että jokainen osallistuja löytää uusia tapoja ilmaista itseään. Kehitysvammaisten ihmisten ääni ei vielä tällä hetkellä kuulu riittävästi suomalaisessa yhteiskunnassa. Teatterilähtöinen työskentely rohkaisee osallistujia esittämään mielipiteitään ja toimimaan tasavertaisina kansalaisina. Työskentelytapa on tarkoitettu myös kaikille kehitysvammaisten henkilöiden lähi-ihmisille: esimerkiksi perheenjäsenille, ystäville ja asuntolan tai toimintayksikön työntekijöille. Heille ryhmä tarjoaa keinoja kuulla ja kunnioittaa kehitysvammaisen henkilön näkemyksiä. Päivittäinen vuorovaikutus kehitysvammaisen henkilön kanssa voi näin muuttua entistä monipuolisemmaksi ja vastavuoroisemmaksi. 7

8 Vuorovaikutus on yhteyttä muihin Arkikielessä vuorovaikutuksella tarkoitetaan helposti puhetta. Teatterilähtöisessä työskentelytavassa vuorovaikutukseen kuuluu kuitenkin paljon muuta. Osallistujat käyttävät muun muassa kehon liikkeitä, eleitä, ilmeitä, osoittamista, äänenpainoja, puhetta, kuvia ja viittomia. Näiden keinojen avulla ryhmän jäsenet jakavat yhteistä todellisuutta. Ihmisten välinen vuorovaikutus ei ole milloinkaan yksinkertaista, ja kehitysvammaisuus tuo siihen omat mutkansa. Yhteyden etsiminen muihin ihmisiin kuitenkin kannattaa: onnistuessaan se tuo iloa elämään ja helpottaa arkea monin tavoin. Teatteriryhmä on tuonut omaan työhön tuoreita näkökulmia. On ollut todella hyödyllistä seurata teatterialan ammattilaisen työskentelyä. Omissa tutuissa asiakkaissa näkee yhtäkkiä aivan uusia puolia. Annamaija Korhonen, ohjaaja Hämeenkyrö 8

9 Tasavertaisina yhdessä Teatteriryhmät perustuvat täyteen vapaaehtoisuuteen. Kehitysvammaiset henkilöt päättävät itse, tahtovatko lähteä mukaan. Matkan varrella voi halutessaan jättäytyä pois toiminnasta. Myös kehitysvammaisten henkilöiden lähi-ihmiset osallistuvat ryhmään aina omasta vapaasta tahdostaan. Toiminnan toinen tärkeä perusperiaate on tasavertaisuus. Teatteriryhmässä luovutaan totutuista rooleista ja heittäydytään harjoituksiin samalta viivalta. Ryhmän ohjaajalla, kehitysvammaisilla henkilöillä ja lähi-ihmisillä on kaikilla lupa olla oma itsensä. Teatteritoiminta on ollut itsellekin virkistävää ja hauskaa vaihtelua päivittäiseen työhön. Tällainen edistää jaksamista omassa ammatissa. Kaikkein tärkeintä on silti se, että asukkaille on ollut ryhmästä iloa ja hyötyä. Terhi Hokkinen, ohjaaja Hämeenkyrö 9

10 Struktuuri ohjaa toimintaa Läpi tämän oppaan kulkee eräänlainen lukujärjestys. Se ehdottaa, mitä ryhmä voi eri kokoontumiskerroilla tehdä yhdessä. Tämä struktuuri perustuu Hämeenkyrön toimintakeskuksen teatteriryhmässä saatuihin hyviin kokemuksiin. Listatut harjoitteet ovat monelle tuttuja, teatterin ammattilaisten paljon hyödyntämiä perustyökaluja. Struktuuria ei ole tarkoitus noudattaa orjallisesti, vaan se antaa ideoita ja helpottaa ryhmän tapaamisten suunnittelua. Myös muutoksille kannattaa jättää tilaa. Ohjaajan on hyvä aistia ryhmän tunnelmaa jokaisessa kokoontumisessa. Levoton ilmapiiri voi esimerkiksi vaatia keskustelemisen sijaan liikunnallisempaa tekemistä tai vaikkapa rentoutusharjoituksia. 1. tapaaminen Sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Missä ja milloin tavataan? Tutustutaan toisiimme. Leikitään palloilla: harjoitellaan koordinaatiota ja usean samanaikaisen toiminnan havaitsemista. Kannustetaan toisia. Tekeminen ryhmässä saa tuntua leikiltä mutta leikiltä, jolla on tavoitteita. Esimerkiksi pallopiiri toistetaan monessa tapaamisessa, jolloin harjoitus tulee tutuksi. Välillä laitetaan silmät kiinni ja opetellaan kuuntelemaan omaa sisäistä monologia. Epävarmuuden sietäminen ja monista eri vaihtoehdoista valitseminen voivat olla uutta kehitysvammaisille osallistujille. Ryhmässä opetellaan myös mokaamista ja omille epäonnistumisille nauramista. Petri Mäkipää 10

11 2. tapaaminen Kerrotaan kuulumiset. Pannaan silmät kiinni, otetaan mielikuvitus käyttöön ja kerrotaan näkemästämme. Mitä tein aamulla? Tehdään havaintoja itsestä ja kerrotaan niitä parille. Pari kertoo muille toisen kertomaa. Teatteritoiminnan tavoitteita Oman itseilmaisun löytäminen Yhteiskunnan jäsenenä näkyminen ja vaikuttaminen Ratkaisujen ja toimintamallien löytäminen arjen ongelmiin Voimaantuminen ja itseen tutustuminen 11

12 Tämä ryhmä toimii Teatteriryhmän kokoamisvaihe on tärkeä. Toimivaan porukkaan mahtuu monenlaisia tyyppejä ja temperamentteja. Kun esimerkiksi asumisyksikössä tai toimintakeskuksessa on päätetty teatteritoiminnan aloittamisesta, on aika ryhtyä kokoamaan sopivaa ryhmää. Vetäjäksi olisi yleensä parasta saada ulkopuolinen teatterialan ammattilainen. Hän tuo tuoreita ajatuksia toisilleen läpikotaisin tuttuun porukkaan. Yhdessä asuvien ja työskentelevien ihmisten on vaikea luopua totutuista rooleista ja katsoa toisiaan uusin silmin. 3. tapaaminen Tehdään pieni retki uuteen paikkaan. Pääosassa ovat tutustuminen, yhdessä tekeminen ja uuden henkilön kanssa toimiminen uudessa paikassa. Teemoina matkustus ja tarinoiden esittäminen. Ulkopuolinen ammattilainen myös pystyy seuraamaan ja analysoimaan ryhmää systemaattisesti: hänen panoksensa antaa toimintaan jatkuvuutta ja selkeyttä. Samalla ulkopuolinen vetäjä tuo osallistujille tuulahduksen ammattilaisteatterin maailmasta, joka on monelle uusi ja kiehtova. Kehitysvammaisille osallistujille vetäjän saapuminen alkaa merkitä irtautumista muista puuhista ja siirtymistä teatteriharjoitusten pariin. Vetäjiä voi olla mielellään kaksikin. Tällöin toinen heistä saa keskittyä käytännön ohjaamiseen ja toinen analysoimaan ja kirjaamaan ylös ryhmän tapahtumia. 12

13 13

14 4. tapaaminen Kerrataan edellisen kerran retkikokemuksia. Harjoitelleen muistitiedon kertomista ja jakamista. Roolitetaan tarinoita. Työpari tukee toistaan Ryhmässä on aina mukana kehitysvammaisten henkilöiden rinnalla heidän lähi-ihmisiään: perheenjäseniä, ystäviä tai oman asumisyksikön tai toimintakeskuksen työntekijöitä. Teatteritoiminta on antoisinta sellaisille lähi-ihmisille, jotka ovat tiiviisti läsnä osallistuvien kehitysvammaisten henkilöiden arjessa. Päivittäinen kanssakäyminen urautuu helposti noudattelemaan samoja kaavoja, mutta teatteriryhmä voi tuoda tähän vuorovaikutukseen paljon uutta. Esimerkiksi asumisyksiköstä tai toimintakeskuksesta mukaan olisi hyvä saada työpari. Näin työntekijät voivat peilata yhdessä ryhmässä kokemaansa ja tukea toisiaan. Lisäksi esteen sattuessa ainakin toinen työparista pääsee yleensä mukaan ryhmän kokoontumiseen. Työnantajan täytyy resursoida toimintaan työntekijöiden aikaa. On tärkeää, että he saavat sitoutua ryhmään pitkäjänteisesti ja ettei teatteritoiminta tarkoita lisätöitä muiden tehtävien päälle. Kaikkein tärkein osallistumisen edellytys on kuitenkin lähi-ihmisten oma kiinnostus teatterilähtöistä toimintaa kohtaan. Teatteritaustaa tai -harrastusta ei tarvita, vaan innostusta ja avointa mieltä. On oltava valmis heittäytymään ja panemaan oma persoona peliin. 14

15 On ollut hyvä ratkaisu, että meitä työntekijöitä on ollut mukana kaksi. Olemme voineet jakaa ryhmässä tehtyä sekä toistemme että asukkaiden kanssa. Terhi Hokkinen 5. tapaaminen Teemana elämän synty. Käsitellään teemaa musiikin kautta. Kerrotaan sanallisesti musiikin mielikuvien synnyttämä tarina. Esitetään tarinat myös liikkeinä. Liitytään toisten liikkeisiin. 15

16 6. tapaaminen Kerrotaan kuulumiset. Suunnitellaan tulevaa. Mitä haluamme ryhmältä? Harjoitellaan erilaisia rytmejä ja pysähdyksiä. Puolet tekevät ja toiset katsovat. Opetellaan katsottavana olemista. Puhe ei välttämätöntä Dynamiikaltaan toimivimmaksi on osoittautunut korkeintaan kymmenen kehitysvammaisen osallistujan joukko. Tiiviissä ryhmässä harjoitukset on helpompi viedä läpi, ja jokaisella riittää tilaa ilmaista itseään. Eniten teatterityöskentelystä saavat irti ihmiset, jotka viettävät arjessa paljon aikaa yhdessä: ryhmässä tehtyä ja koettua on tällöin mahdollista käsitellä tapaamisten välillä. 16

17 Oma halu on tärkein ja oikeastaan ainoa kriteeri kehitysvammaisten henkilöiden lähtemiselle mukaan toimintaan. Osallistujan ei tarvitse olla erityisen ulospäin suuntautunut persoona tai kiinnostunut esiintymisestä. Jokainen osallistuu harjoitteisiin tavalla, joka itsestä tuntuu luontevimmalta. Esimerkiksi liikkumisen rajoitteet eivät estä teatteriryhmään osallistumista. Henkilökohtaiset avustajat voivat olla mukana. Eikä puhekyky ole välttämätön: muut vuorovaikutuksen keinot korvaavat sanoja. Ryhmää kootessaan ohjaajien kannattaa olla ennakkoluulottomia, eikä yrittää pelata liian varman päälle välttääkseen konflikteja. Ryhmä on turvallinen ympäristö käsitellä pulmia yhdessä asuvien tai työskentelevien henkilöiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Osallistujien ei tarvitse olla samaa mieltä kaikesta, ja erilaiset luonteet tuovat rikkautta toimintaan. 7. tapaaminen Harjoitellaan mielikuvitukseen perustuvan tarinan kertomista Opetellaan tositarinan muistamista. Lämmitetään kehoja musiikin avulla. Yhdistetään erilaisia ääniä ja tunteita. Teatteritoimintaan ovat mahtuneet hienosti myös sellaiset persoonat, joiden henkilökemiat eivät arjessa oikein kohtaa. Ryhmässä on opittu, että toisen näkemyksiä voi kuunnella ja jopa arvostaa, vaikkei niitä aina jakaisikaan. Harjoituksissa jokainen saa halutessaan vuorollaan olla huomion kohteena. Ihmisistä paljastuu yllättäviä puolia: pedantista persoonasta kuoriutuukin hauskuuttaja tai toisinpäin. Annamaija Korhonen 17

18 18

19 Tarinoiden kautta kiinni omiin tunteisiin Teatteriryhmän toiminnan tulee olla sitoutunutta ja pitkäjänteistä. Toistuvat elementit ja selkeä struktuuri luovat turvallisuutta ja antavat osallistujille tilaa kukoistaa. Teatteriryhmän toiminta on alusta lähtien syytä suunnitella pitkäaikaiseksi. Lyhyeksi jäävässä projektissa toiminnan vahvuudet ja tulokset eivät ennätä nousta täysipainoisesti esiin. Ryhmän olisi hyvä pyrkiä kokoontumaan säännöllisesti. Parin viikon tapaamisväli on osoittautunut varsin sopivaksi. Tällöin edellisen kerran tapahtumat ovat vielä hyvässä muistissa, mutta ryhmäläisillä on myös ollut aikaa käsitellä viimeksi koettua ja tehtyä. Jokaiseen kokoontumiseen kannattaa varata riittävästi aikaa: ainakin puolisentoista tuntia. Ilmapiirin on oltava kiireetön, jotta jokainen osallistuja voi kokea saavansa aikaa ja tilaa tulla kuulluksi. On tärkeää, että ryhmän toimintakulttuurista on sovittu yhteisesti. Toistuvat rutiinit auttavat osallistujia orientoitumaan teatterilähtöisiin harjoituksiin. Jokaisen tapaamisen voi esimerkiksi aloittaa alkupiirillä, jossa käydään läpi osallistujien kuulumisia ja sovitaan päivän ohjelmasta. 8. tapaaminen Vaihdetaan kuulumiset. Mietitään, näkyikö jokin viimeksi tehty arjessa tapaamisten välillä. Kuvaillaan nähtyä ja mietitään, onko näkemämme aina totta. Kerrotaan tarinoita kuvakorteista. 19

20 Mielikuvitus lentoon Ensimmäiset tapaamiset kuluvat yleensä uudenlaisen toimintatavan opettelemiseen. Sisältönä voi olla yksinkertaisia tutustumisja rentoutumisharjoituksia. Esimerkiksi heittämällä palloa osallistujalta toiselle puheenvuoron merkiksi voidaan opetella vastavuoroista dialogia ja keskittymisen taitoa. Puheen rinnalla harjoituksissa hyödynnetään paljon esimerkiksi eleitä, liikettä, viittomia ja musiikkia. Erilaisten tulkintojen antaminen samalle musiikkikappaleelle voi toimia mielenkiintoisena väylänä päästä kiinni osallistujien ajatuksiin ja toiveisiin. Kehitysvammaisille henkilöille fiktiivisten tarinoiden luominen ja kertominen voi olla uusi ja haastavakin harjoitus. Monet heistä ovat tottuneet keskittymään kulloinkin käsillä olevaan hetkeen. Saattaa siis olla iso askel ottaa käyttöön mielikuvitus. Fiktion keinoin on kuitenkin mahdollista päästä entistä paremmin kiinni omiin tunteisiin ja oppia tunnistamaan niitä. Ryhmästä tuli asiakkaillemme juttu, jota odotettiin ja josta puhuttiin tapaamisten välillä. Annamaija Korhonen 9. tapaaminen Kuulumiset. Kerrataan viimeksi tehtyä. Onko ryhmästä juteltu toisten kanssa? Teemana tuntoaisti. Tunnustellaan esineitä ja materiaaleja. Tunnetaan myös tunnetiloja. Nimetään erilaisia tunteita. Tunnistetaan kehonosia. Tauotetaan toimintaa, ollaan patsaita. Yleisö antaa kolme roolia. Opetellaan kohtaamaan erilaisia rooleja. 20

21 10. tapaaminen Mitä kuuluu? Mitä muistamme viime kerrasta? Teemoina haistaminen ja maistaminen. Tunnistetaan tuoksuja ja makuja. Mietitään, mitä niistä tulee mieleen. Luodaan näistä mielikuvista tarinoita ja esityksiä. Eläydytään rooleihin. Eräs ryhmään osallistunut asukkaamme on yleensä tiukasti kiinni juuri tässä hetkessä. Olikin iso askel, kun hän alkoi luoda ja kertoa tarinoita toisille. Annamaija Korhonen Kaikki aistit käyttöön Ryhmässä opetellaan niin ikään eläytymistä toisen ihmisen ajatuksiin ja tunteisiin. Paritehtävässä parin osapuolet toistavat ryhmälle toisiltaan kuulemiaan asioita. Erilaisissa muistiharjoituksissa opetellaan painamaan asioita mieleen. Tapaamisissa muistellaan edellisillä kerroilla tehtyä ja opittua. Samalla mietitään, onko ryhmässä olo näkynyt jotenkin osallistujien arjessa. Harjoituksissa hyödynnetään eri aisteja: myös tunto-, haju- ja makuaisteja. Rytmeihin, taukoihin, asentoihin ja siirtymiin kiinnitetään huomiota. Kehon osat tulevat tutuksi. Välillä ryhmä voi irtaantua perustoiminnasta ja lähteä esimerkiksi retkelle. Matkaa suunnitellaan etukäteen yhdessä, ja retken antiin palataan myöhemmin. 21

22 Vahva itsetunto kantaa Teatteritoiminta voi auttaa kehitysvammaisia henkilöitä tuomaan entistä rohkeammin esiin mielipiteitään, ilmaisemaan itseään ja ottamaan myös muita huomioon. Lähi-ihmisille toiminta tarjoaa ideoita ja uusia näkökulmia arkeen. Teatteritoiminnan tarkoituksena on, että opitut ja koetut asiat alkavat vähitellen siirtyä osallistujien muuhun elämään. Tärkein tavoite on rohkaista kehitysvammaisia osallistujia tunnistamaan omia toiveitaan ja ilmaisemaan niitä. Kun teatteriharjoituksissa on kuunnellut omaa sisäistä ääntä ja ollut vuorollaan toisten huomion kohteena, saman ehkä uskaltaa tehdä helpommin myös jokapäiväisissä tilanteissa. Parhaimmillaan ryhmä voi olla merkittävä voimaannuttava kokemus, joka auttaa kehitysvammaista henkilöä olemaan oma itsensä ja toteuttamaan vahvuuksiaan. Samalla opetellaan nauramaan itselle ja sietämään omaa keskeneräisyyttä. Moni harjoituksista kehittää muistia ja auttaa käyttämään eri aisteja muistamisen tukena. Tämä helpottaa päivittäistä asioimista ja askareita. 11. tapaaminen Kuulumiset. Mitä teimme viime kerralla? Luodaan rytmejä eri esineillä. Liitetään tavalliseen räsymattoon erilaisia rituaaleja. 22

23 23

24 Toiset huomioon Teatterilähtöiset harjoitukset voivat vaikuttaa monin tavoin myös ryhmän keskinäiseen dynamiikkaan. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen tulevat entistä helpommiksi. Tapaamisissa kaikki ovat vuorollaan huomion keskipisteinä, eivät vain puheliaimmat ja rohkeimmat persoonat. Teatteriharjoituksissa opetellaan toisen kuuntelemista ja hänen rooliinsa eläytymistä, mikä voi tuoda uudenlaista keskinäistä kunnioitusta asumisyksikön tai toimintakeskuksen elämään. 13. tapaaminen Pidetään viikonlopun mittainen leiri uudessa ympäristössä. Kuunnellaan omaa ajatusääntä. Teemoina muun muassa kehonilmaisu, kuvamaailma, harrastukset ja matkustus. Kivat kokemukset sitä paitsi hitsaavat porukkaa yhteen. Tapaamisten välillä voidaan jutella teatteriryhmässä sattuneista hauskoista jutuista ja odottaa yhdessä seuraavaa kertaa. Osallistujille tulee tunne, että me viihdymme toistemme seurassa. 12. tapaaminen Kuulumiset. Mitä teimme viime kerralla? Liikutaan musiikin mukana. Suunnitellaan tulevaa viikonloppuretkeä. 24

25 Ehkä vaikuttavinta olivat taideteokset, joiden kautta osallistujat kertoivat itsestään. Esiin nousi aivan huikeita juttuja myös paljon surullista ja kipeää. Tutuista asiakkaista paljastui tärkeitä tietoja, jotka ennen olivat jääneet piiloon. Annamaija Korhonen Ei vain hauskanpitoa Myös lähi-ihmiset osaavat ryhmän ansiosta katsoa kehitysvammaisia asiakkaitaan tai omaisiaan uudella tavalla. Vuorovaikutus muuttuu entistä tasavertaisemmaksi. Irrottautuminen omasta ammattiroolista tuo uusia voimavaroja työhön. Samalla työntekijältä vaaditaan kuitenkin rohkeutta astua ammattiroolin ulkopuolelle ja tuoda omaa persoonaansa esiin. Ryhmä ei ole pelkkää hassuttelua ja hauskanpitoa. Vaikka kyse ei ole terapiasta, myös vaikeita asioita nousee väistämättä esiin harjoituksissa. Näin osallistujat huomaavat, että kipeistä kokemuksista on mahdollista päästä yli jakamalla ne toisten kanssa. 14. tapaaminen Kuulumiset. Kerrataan viikonloppuleirin antia. Miltä retki tuntui? 15. tapaaminen Kuulumiset. Kerrotaan tarinoita yhdessä olemisesta. 25

26 Lisätietoja Teatterista voimaa vuorovaikutukseen -toiminnasta: Teatteri Telakka: Petri Mäkipää, Teatteri Telakka ry on 1996 perustettu, kolmen ammatti-teatteriryhmän muodostama teatteri, joka on tunnettu kunnianhimoisista ohjelmistolinjauksistaan ja uusien suomalaisten näyttelijöiden esiin marssittamisesta. Vapaus tehdä ja luovuus toteuttaa ovat Telakan taiteellisen toiminnan lähtökohtia. Tässä oppaassa kuvatussa yhteishankkeessa Kehitysvammaisten Tukiliiton kanssa Telakan roolina on tuoda mukaan teatteritaiteen menetelmät ja ammattitaito. Teatterin keinoja käytetään tyypillisesti vuorovaikutuksen parantamiseen ja yhteisön ongelmien selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Teatterimenetelmillä voi myös käsitellä työ- tai ammattirooleja, ammatin tai työyhteisön julkilausumattomia sääntöjä ja työyhteisössä tapahtuvaa muutosprosessia sekä työntekijöiden työuupumusta. Teatterin keinot tarjoavat turvalliset puitteet käsitellä vaikeitakin asioita, koska työskentely tapahtuu fiktiivisessä tilanteessa kuvitteellisten roolihenkilöiden kautta. Mukaan lähtevien pitäisi pystyä jättämään omat ennakkoluulot ryhmän ulkopuolelle. On jo vähintään yhden harjoituksen aihe ymmärtää, että meillä kaikilla tosiaan on omat ennakkoluulomme. Tämä koskee niin kehitysvammaisia henkilöitä kuin heidän lähi-ihmisiäänkin. Jos ilmaisemisen keinot ja vuorovaikutus kiinnostavat ennestään, toimintaan on helpompi heittäytyä mukaan. Ja mitä vaikeammin vammaisia osallistujat ovat, sitä suurempi ja tärkeämpi satsaus ryhmän perustaminen on. Petri Mäkipää 26

27 27

28 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry perustettu 1961 jäseninä noin 170 yhdistystä, joissa yli henkilöjäsentä vaikutamme lainsäädäntöön ja neuvomme oikeusasioissa edistämme kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta kaikilla elämänalueilla, kuten koulutuksessa, työelämässä ja asumisessa järjestämme tapaamisia, koulutusta, kursseja ja tapahtumia kehitysvammaisille ihmisille, heidän läheisilleen ja alan toimijoille julkaisemme oppaita ja esitteitä kehitämme vapaaehtoistyötä ja vertaistoimintaa tarjoamme toimintavälineneuvontaa ja välineiden kokeilua ja vuokrausta vaikeavammaisille lapsille sekä aikuisille toimintaamme ovat tervetulleita kaikki yli diagnoosirajojen Tavoitteemme on kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, ja se, että perheet saavat tarvitsemansa tuen. Toimintaamme ohjaavia periaatteita ovat: Vammaisilla ihmisillä on yhdenvertaiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Osallisuus yhteiskunnassa toteutuu tarpeen mukaisen tuen avulla. Ihmisarvoinen ja omaehtoinen elämä edellyttää, että kehitysvammaista yksilöä ja hänen läheisiään kuullaan ja kunnioitetaan palveluita järjestettäessä. Arvomme pohjautuvat Suomen perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu 51, Tampere

Teatterista voimaa vuorovaikutukseen. Petri Mäkipää, Tuula Puranen, Mari Vehmanen. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Teatterista voimaa vuorovaikutukseen. Petri Mäkipää, Tuula Puranen, Mari Vehmanen. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Teatterista voimaa vuorovaikutukseen Petri Mäkipää, Tuula Puranen, Mari Vehmanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Työryhmä kiittää kaikkia julkaisun tekoon osallistuneita. Kuvissa esiintyvät Hämeenkyrön

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyvä maailma!

Tehdään yhdessä hyvä maailma! Tehdään yhdessä hyvä maailma! Kehitysvammaisten Tukiliitto ry www.tukiliitto.fi kohtaa Tehdään yhdessä Jäsenenä saat tietoa ja vertaist Tavoitteemme ovat. kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden sekä perus-

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin MALIKE matkalle - liikkeelle - keskelle elämää Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, 33100 Tampere, Puhelin 0206 90 282 Malike aloitti toimintansa 1.12.1997, tukemaan vaikeavammaisen lapsen perheen toimintaa

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Ohjaus tuutorin roolissa

Ohjaus tuutorin roolissa Ohjaus tuutorin roolissa Vertaistutorkoulutus Tommi Pantzar Millainen ohjaaja minä olen? OHJAAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TOIMINTATAVAT Miten arvot ja käsitykset näkyvät toiminnassa? ASENTEET Mikä on ohjaajan

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Itsemääräämisoikeus käytännössä Itsemääräämisoikeus käytännössä Koulutuspäivä 6.11.2017 Helsinki johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Itsemääräämisoikeus Henkilön oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä valintoja.

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Perehdytysopas Kuopion Perheentalon lasten osallisuuden menetelmiin

Perehdytysopas Kuopion Perheentalon lasten osallisuuden menetelmiin Perehdytysopas n lasten osallisuuden menetelmiin Opas sisältää 1 Mitä on osallisuus? 2 Miten Perheentalolla huomioidaan lasten osallisuus? 3 Erilaisia menetelmiä lasten osallisuuden edistämiseen 4 Kuvallista

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma

Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Kohtelemme kaikkia lapsia ja huoltajia ystävällisesti, kuuntelemme heidän toiveitaan ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

MILLAINEN MINÄ OLEN?

MILLAINEN MINÄ OLEN? MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit 8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit Leikkien käyttäminen lajitaitojen oppimisen tukena Leikit ja pelit jäällä Jääkiekkoleikit LEIKKIEN KÄYTTÄMINEN LAJITAITOJEN OPPIMISEN TUKENA Leikkien

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9. Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot