Teatterista voimaa vuorovaikutukseen. Petri Mäkipää, Mari Vehmanen (toim.), Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
|
|
- Marika Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teatterista voimaa vuorovaikutukseen Petri Mäkipää, Mari Vehmanen (toim.), Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
2 Työryhmä kiittää kaikkia julkaisun tekoon osallistuneita. Kuvissa esiintyvät Hämeenkyrön toimintakeskuksen teatteriryhmän jäsenet. Kehitysvammaisten Tukiliiton julkaisu. Tekstit Petri Mäkipää, Mari Vehmanen Kuvat Laura Vesa Graafinen suunnittelu ja taitto Merja Hyppönen ISSN-L X ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu) 2
3 Sisältö Eväitä arkeen teatterin keinoin... 4 Kohti omaa ilmaisua... 6 Tämä ryhmä toimii...12 Tarinoiden kautta kiinni omiin tunteisiin...18 Vahva itsetunto kantaa...22 Lisätietoja...26 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
4 Eväitä arkeen teatterin keinoin Hei, Olen Petri Mäkipää, näyttelijä ja teatteriopettaja. Viime vuosina olen ilokseni saanut työskennellä kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän lähiyhteisöihinsä kuuluvien kanssa. Vetämissäni ryhmissä olemme teatterin keinoin etsineet yhdessä uudenlaisia tapoja olla vuorovaikutuksessa. Eleet, ilmeet, puhe, liike ja musiikki ovat auttaneet osallistujia jakamaan todellisuutta ja ilmaisemaan rohkeasti itseään. Olemme harjoitelleet muun muassa tarinoiden kertomista, toistemme aitoa kuuntelemista sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. Nämä kokemukset ovat kantaneet myös arjessa. Kehitysvammaiset henkilöt ja heidän kanssaan työskentelevät ovat kertoneet jokapäiväisen vuorovaikutuksensa muuttuneen teatteriryhmän ansiosta. Yhteiset harjoitteet ovat paljastaneet uusia puolia kaikista osallistuneista. Tämä opas on tarkoitettu kaikille teille, joita teatterin menetelmät ja vuorovaikutuksen kehittäminen kiinnostavat. Toivon, että näistä kokemuksista on iloa ja hyötyä mahdollisimman monelle. Petri Mäkipää 4
5 5
6 6
7 Kohti omaa ilmaisua Teatterin menetelmät voivat auttaa kehitysvammaista henkilöä tuomaan esiin näkemyksiään ja toimimaan yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä. Ryhmän tarkoituksena on saada osallistujat innostumaan, kokemaan ja uskaltamaan. Usein kehitysvammaiset henkilöt tuntevat, että heidän odotetaan olevan kilttejä. Mutta teatteriryhmässä ei tarvitse olla kiltti tai mukautua muiden käsityksiin Petri Mäkipää Teatterista voimaa vuorovaikutukseen on Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Teatteri Telakan kehittämä ryhmätyöskentelyn muoto. Sen tarkoituksena on vahvistaa osallistujien vuorovaikutustaitoja teatterin keinoja hyödyntäen. Päämääränä ei ole teatteriesityksen valmistelu, vaikka halutessaan ryhmä voi toki järjestää näytöksiä. Sen sijaan tavoitteena on, että jokainen osallistuja löytää uusia tapoja ilmaista itseään. Kehitysvammaisten ihmisten ääni ei vielä tällä hetkellä kuulu riittävästi suomalaisessa yhteiskunnassa. Teatterilähtöinen työskentely rohkaisee osallistujia esittämään mielipiteitään ja toimimaan tasavertaisina kansalaisina. Työskentelytapa on tarkoitettu myös kaikille kehitysvammaisten henkilöiden lähi-ihmisille: esimerkiksi perheenjäsenille, ystäville ja asuntolan tai toimintayksikön työntekijöille. Heille ryhmä tarjoaa keinoja kuulla ja kunnioittaa kehitysvammaisen henkilön näkemyksiä. Päivittäinen vuorovaikutus kehitysvammaisen henkilön kanssa voi näin muuttua entistä monipuolisemmaksi ja vastavuoroisemmaksi. 7
8 Vuorovaikutus on yhteyttä muihin Arkikielessä vuorovaikutuksella tarkoitetaan helposti puhetta. Teatterilähtöisessä työskentelytavassa vuorovaikutukseen kuuluu kuitenkin paljon muuta. Osallistujat käyttävät muun muassa kehon liikkeitä, eleitä, ilmeitä, osoittamista, äänenpainoja, puhetta, kuvia ja viittomia. Näiden keinojen avulla ryhmän jäsenet jakavat yhteistä todellisuutta. Ihmisten välinen vuorovaikutus ei ole milloinkaan yksinkertaista, ja kehitysvammaisuus tuo siihen omat mutkansa. Yhteyden etsiminen muihin ihmisiin kuitenkin kannattaa: onnistuessaan se tuo iloa elämään ja helpottaa arkea monin tavoin. Teatteriryhmä on tuonut omaan työhön tuoreita näkökulmia. On ollut todella hyödyllistä seurata teatterialan ammattilaisen työskentelyä. Omissa tutuissa asiakkaissa näkee yhtäkkiä aivan uusia puolia. Annamaija Korhonen, ohjaaja Hämeenkyrö 8
9 Tasavertaisina yhdessä Teatteriryhmät perustuvat täyteen vapaaehtoisuuteen. Kehitysvammaiset henkilöt päättävät itse, tahtovatko lähteä mukaan. Matkan varrella voi halutessaan jättäytyä pois toiminnasta. Myös kehitysvammaisten henkilöiden lähi-ihmiset osallistuvat ryhmään aina omasta vapaasta tahdostaan. Toiminnan toinen tärkeä perusperiaate on tasavertaisuus. Teatteriryhmässä luovutaan totutuista rooleista ja heittäydytään harjoituksiin samalta viivalta. Ryhmän ohjaajalla, kehitysvammaisilla henkilöillä ja lähi-ihmisillä on kaikilla lupa olla oma itsensä. Teatteritoiminta on ollut itsellekin virkistävää ja hauskaa vaihtelua päivittäiseen työhön. Tällainen edistää jaksamista omassa ammatissa. Kaikkein tärkeintä on silti se, että asukkaille on ollut ryhmästä iloa ja hyötyä. Terhi Hokkinen, ohjaaja Hämeenkyrö 9
10 Struktuuri ohjaa toimintaa Läpi tämän oppaan kulkee eräänlainen lukujärjestys. Se ehdottaa, mitä ryhmä voi eri kokoontumiskerroilla tehdä yhdessä. Tämä struktuuri perustuu Hämeenkyrön toimintakeskuksen teatteriryhmässä saatuihin hyviin kokemuksiin. Listatut harjoitteet ovat monelle tuttuja, teatterin ammattilaisten paljon hyödyntämiä perustyökaluja. Struktuuria ei ole tarkoitus noudattaa orjallisesti, vaan se antaa ideoita ja helpottaa ryhmän tapaamisten suunnittelua. Myös muutoksille kannattaa jättää tilaa. Ohjaajan on hyvä aistia ryhmän tunnelmaa jokaisessa kokoontumisessa. Levoton ilmapiiri voi esimerkiksi vaatia keskustelemisen sijaan liikunnallisempaa tekemistä tai vaikkapa rentoutusharjoituksia. 1. tapaaminen Sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Missä ja milloin tavataan? Tutustutaan toisiimme. Leikitään palloilla: harjoitellaan koordinaatiota ja usean samanaikaisen toiminnan havaitsemista. Kannustetaan toisia. Tekeminen ryhmässä saa tuntua leikiltä mutta leikiltä, jolla on tavoitteita. Esimerkiksi pallopiiri toistetaan monessa tapaamisessa, jolloin harjoitus tulee tutuksi. Välillä laitetaan silmät kiinni ja opetellaan kuuntelemaan omaa sisäistä monologia. Epävarmuuden sietäminen ja monista eri vaihtoehdoista valitseminen voivat olla uutta kehitysvammaisille osallistujille. Ryhmässä opetellaan myös mokaamista ja omille epäonnistumisille nauramista. Petri Mäkipää 10
11 2. tapaaminen Kerrotaan kuulumiset. Pannaan silmät kiinni, otetaan mielikuvitus käyttöön ja kerrotaan näkemästämme. Mitä tein aamulla? Tehdään havaintoja itsestä ja kerrotaan niitä parille. Pari kertoo muille toisen kertomaa. Teatteritoiminnan tavoitteita Oman itseilmaisun löytäminen Yhteiskunnan jäsenenä näkyminen ja vaikuttaminen Ratkaisujen ja toimintamallien löytäminen arjen ongelmiin Voimaantuminen ja itseen tutustuminen 11
12 Tämä ryhmä toimii Teatteriryhmän kokoamisvaihe on tärkeä. Toimivaan porukkaan mahtuu monenlaisia tyyppejä ja temperamentteja. Kun esimerkiksi asumisyksikössä tai toimintakeskuksessa on päätetty teatteritoiminnan aloittamisesta, on aika ryhtyä kokoamaan sopivaa ryhmää. Vetäjäksi olisi yleensä parasta saada ulkopuolinen teatterialan ammattilainen. Hän tuo tuoreita ajatuksia toisilleen läpikotaisin tuttuun porukkaan. Yhdessä asuvien ja työskentelevien ihmisten on vaikea luopua totutuista rooleista ja katsoa toisiaan uusin silmin. 3. tapaaminen Tehdään pieni retki uuteen paikkaan. Pääosassa ovat tutustuminen, yhdessä tekeminen ja uuden henkilön kanssa toimiminen uudessa paikassa. Teemoina matkustus ja tarinoiden esittäminen. Ulkopuolinen ammattilainen myös pystyy seuraamaan ja analysoimaan ryhmää systemaattisesti: hänen panoksensa antaa toimintaan jatkuvuutta ja selkeyttä. Samalla ulkopuolinen vetäjä tuo osallistujille tuulahduksen ammattilaisteatterin maailmasta, joka on monelle uusi ja kiehtova. Kehitysvammaisille osallistujille vetäjän saapuminen alkaa merkitä irtautumista muista puuhista ja siirtymistä teatteriharjoitusten pariin. Vetäjiä voi olla mielellään kaksikin. Tällöin toinen heistä saa keskittyä käytännön ohjaamiseen ja toinen analysoimaan ja kirjaamaan ylös ryhmän tapahtumia. 12
13 13
14 4. tapaaminen Kerrataan edellisen kerran retkikokemuksia. Harjoitelleen muistitiedon kertomista ja jakamista. Roolitetaan tarinoita. Työpari tukee toistaan Ryhmässä on aina mukana kehitysvammaisten henkilöiden rinnalla heidän lähi-ihmisiään: perheenjäseniä, ystäviä tai oman asumisyksikön tai toimintakeskuksen työntekijöitä. Teatteritoiminta on antoisinta sellaisille lähi-ihmisille, jotka ovat tiiviisti läsnä osallistuvien kehitysvammaisten henkilöiden arjessa. Päivittäinen kanssakäyminen urautuu helposti noudattelemaan samoja kaavoja, mutta teatteriryhmä voi tuoda tähän vuorovaikutukseen paljon uutta. Esimerkiksi asumisyksiköstä tai toimintakeskuksesta mukaan olisi hyvä saada työpari. Näin työntekijät voivat peilata yhdessä ryhmässä kokemaansa ja tukea toisiaan. Lisäksi esteen sattuessa ainakin toinen työparista pääsee yleensä mukaan ryhmän kokoontumiseen. Työnantajan täytyy resursoida toimintaan työntekijöiden aikaa. On tärkeää, että he saavat sitoutua ryhmään pitkäjänteisesti ja ettei teatteritoiminta tarkoita lisätöitä muiden tehtävien päälle. Kaikkein tärkein osallistumisen edellytys on kuitenkin lähi-ihmisten oma kiinnostus teatterilähtöistä toimintaa kohtaan. Teatteritaustaa tai -harrastusta ei tarvita, vaan innostusta ja avointa mieltä. On oltava valmis heittäytymään ja panemaan oma persoona peliin. 14
15 On ollut hyvä ratkaisu, että meitä työntekijöitä on ollut mukana kaksi. Olemme voineet jakaa ryhmässä tehtyä sekä toistemme että asukkaiden kanssa. Terhi Hokkinen 5. tapaaminen Teemana elämän synty. Käsitellään teemaa musiikin kautta. Kerrotaan sanallisesti musiikin mielikuvien synnyttämä tarina. Esitetään tarinat myös liikkeinä. Liitytään toisten liikkeisiin. 15
16 6. tapaaminen Kerrotaan kuulumiset. Suunnitellaan tulevaa. Mitä haluamme ryhmältä? Harjoitellaan erilaisia rytmejä ja pysähdyksiä. Puolet tekevät ja toiset katsovat. Opetellaan katsottavana olemista. Puhe ei välttämätöntä Dynamiikaltaan toimivimmaksi on osoittautunut korkeintaan kymmenen kehitysvammaisen osallistujan joukko. Tiiviissä ryhmässä harjoitukset on helpompi viedä läpi, ja jokaisella riittää tilaa ilmaista itseään. Eniten teatterityöskentelystä saavat irti ihmiset, jotka viettävät arjessa paljon aikaa yhdessä: ryhmässä tehtyä ja koettua on tällöin mahdollista käsitellä tapaamisten välillä. 16
17 Oma halu on tärkein ja oikeastaan ainoa kriteeri kehitysvammaisten henkilöiden lähtemiselle mukaan toimintaan. Osallistujan ei tarvitse olla erityisen ulospäin suuntautunut persoona tai kiinnostunut esiintymisestä. Jokainen osallistuu harjoitteisiin tavalla, joka itsestä tuntuu luontevimmalta. Esimerkiksi liikkumisen rajoitteet eivät estä teatteriryhmään osallistumista. Henkilökohtaiset avustajat voivat olla mukana. Eikä puhekyky ole välttämätön: muut vuorovaikutuksen keinot korvaavat sanoja. Ryhmää kootessaan ohjaajien kannattaa olla ennakkoluulottomia, eikä yrittää pelata liian varman päälle välttääkseen konflikteja. Ryhmä on turvallinen ympäristö käsitellä pulmia yhdessä asuvien tai työskentelevien henkilöiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Osallistujien ei tarvitse olla samaa mieltä kaikesta, ja erilaiset luonteet tuovat rikkautta toimintaan. 7. tapaaminen Harjoitellaan mielikuvitukseen perustuvan tarinan kertomista Opetellaan tositarinan muistamista. Lämmitetään kehoja musiikin avulla. Yhdistetään erilaisia ääniä ja tunteita. Teatteritoimintaan ovat mahtuneet hienosti myös sellaiset persoonat, joiden henkilökemiat eivät arjessa oikein kohtaa. Ryhmässä on opittu, että toisen näkemyksiä voi kuunnella ja jopa arvostaa, vaikkei niitä aina jakaisikaan. Harjoituksissa jokainen saa halutessaan vuorollaan olla huomion kohteena. Ihmisistä paljastuu yllättäviä puolia: pedantista persoonasta kuoriutuukin hauskuuttaja tai toisinpäin. Annamaija Korhonen 17
18 18
19 Tarinoiden kautta kiinni omiin tunteisiin Teatteriryhmän toiminnan tulee olla sitoutunutta ja pitkäjänteistä. Toistuvat elementit ja selkeä struktuuri luovat turvallisuutta ja antavat osallistujille tilaa kukoistaa. Teatteriryhmän toiminta on alusta lähtien syytä suunnitella pitkäaikaiseksi. Lyhyeksi jäävässä projektissa toiminnan vahvuudet ja tulokset eivät ennätä nousta täysipainoisesti esiin. Ryhmän olisi hyvä pyrkiä kokoontumaan säännöllisesti. Parin viikon tapaamisväli on osoittautunut varsin sopivaksi. Tällöin edellisen kerran tapahtumat ovat vielä hyvässä muistissa, mutta ryhmäläisillä on myös ollut aikaa käsitellä viimeksi koettua ja tehtyä. Jokaiseen kokoontumiseen kannattaa varata riittävästi aikaa: ainakin puolisentoista tuntia. Ilmapiirin on oltava kiireetön, jotta jokainen osallistuja voi kokea saavansa aikaa ja tilaa tulla kuulluksi. On tärkeää, että ryhmän toimintakulttuurista on sovittu yhteisesti. Toistuvat rutiinit auttavat osallistujia orientoitumaan teatterilähtöisiin harjoituksiin. Jokaisen tapaamisen voi esimerkiksi aloittaa alkupiirillä, jossa käydään läpi osallistujien kuulumisia ja sovitaan päivän ohjelmasta. 8. tapaaminen Vaihdetaan kuulumiset. Mietitään, näkyikö jokin viimeksi tehty arjessa tapaamisten välillä. Kuvaillaan nähtyä ja mietitään, onko näkemämme aina totta. Kerrotaan tarinoita kuvakorteista. 19
20 Mielikuvitus lentoon Ensimmäiset tapaamiset kuluvat yleensä uudenlaisen toimintatavan opettelemiseen. Sisältönä voi olla yksinkertaisia tutustumisja rentoutumisharjoituksia. Esimerkiksi heittämällä palloa osallistujalta toiselle puheenvuoron merkiksi voidaan opetella vastavuoroista dialogia ja keskittymisen taitoa. Puheen rinnalla harjoituksissa hyödynnetään paljon esimerkiksi eleitä, liikettä, viittomia ja musiikkia. Erilaisten tulkintojen antaminen samalle musiikkikappaleelle voi toimia mielenkiintoisena väylänä päästä kiinni osallistujien ajatuksiin ja toiveisiin. Kehitysvammaisille henkilöille fiktiivisten tarinoiden luominen ja kertominen voi olla uusi ja haastavakin harjoitus. Monet heistä ovat tottuneet keskittymään kulloinkin käsillä olevaan hetkeen. Saattaa siis olla iso askel ottaa käyttöön mielikuvitus. Fiktion keinoin on kuitenkin mahdollista päästä entistä paremmin kiinni omiin tunteisiin ja oppia tunnistamaan niitä. Ryhmästä tuli asiakkaillemme juttu, jota odotettiin ja josta puhuttiin tapaamisten välillä. Annamaija Korhonen 9. tapaaminen Kuulumiset. Kerrataan viimeksi tehtyä. Onko ryhmästä juteltu toisten kanssa? Teemana tuntoaisti. Tunnustellaan esineitä ja materiaaleja. Tunnetaan myös tunnetiloja. Nimetään erilaisia tunteita. Tunnistetaan kehonosia. Tauotetaan toimintaa, ollaan patsaita. Yleisö antaa kolme roolia. Opetellaan kohtaamaan erilaisia rooleja. 20
21 10. tapaaminen Mitä kuuluu? Mitä muistamme viime kerrasta? Teemoina haistaminen ja maistaminen. Tunnistetaan tuoksuja ja makuja. Mietitään, mitä niistä tulee mieleen. Luodaan näistä mielikuvista tarinoita ja esityksiä. Eläydytään rooleihin. Eräs ryhmään osallistunut asukkaamme on yleensä tiukasti kiinni juuri tässä hetkessä. Olikin iso askel, kun hän alkoi luoda ja kertoa tarinoita toisille. Annamaija Korhonen Kaikki aistit käyttöön Ryhmässä opetellaan niin ikään eläytymistä toisen ihmisen ajatuksiin ja tunteisiin. Paritehtävässä parin osapuolet toistavat ryhmälle toisiltaan kuulemiaan asioita. Erilaisissa muistiharjoituksissa opetellaan painamaan asioita mieleen. Tapaamisissa muistellaan edellisillä kerroilla tehtyä ja opittua. Samalla mietitään, onko ryhmässä olo näkynyt jotenkin osallistujien arjessa. Harjoituksissa hyödynnetään eri aisteja: myös tunto-, haju- ja makuaisteja. Rytmeihin, taukoihin, asentoihin ja siirtymiin kiinnitetään huomiota. Kehon osat tulevat tutuksi. Välillä ryhmä voi irtaantua perustoiminnasta ja lähteä esimerkiksi retkelle. Matkaa suunnitellaan etukäteen yhdessä, ja retken antiin palataan myöhemmin. 21
22 Vahva itsetunto kantaa Teatteritoiminta voi auttaa kehitysvammaisia henkilöitä tuomaan entistä rohkeammin esiin mielipiteitään, ilmaisemaan itseään ja ottamaan myös muita huomioon. Lähi-ihmisille toiminta tarjoaa ideoita ja uusia näkökulmia arkeen. Teatteritoiminnan tarkoituksena on, että opitut ja koetut asiat alkavat vähitellen siirtyä osallistujien muuhun elämään. Tärkein tavoite on rohkaista kehitysvammaisia osallistujia tunnistamaan omia toiveitaan ja ilmaisemaan niitä. Kun teatteriharjoituksissa on kuunnellut omaa sisäistä ääntä ja ollut vuorollaan toisten huomion kohteena, saman ehkä uskaltaa tehdä helpommin myös jokapäiväisissä tilanteissa. Parhaimmillaan ryhmä voi olla merkittävä voimaannuttava kokemus, joka auttaa kehitysvammaista henkilöä olemaan oma itsensä ja toteuttamaan vahvuuksiaan. Samalla opetellaan nauramaan itselle ja sietämään omaa keskeneräisyyttä. Moni harjoituksista kehittää muistia ja auttaa käyttämään eri aisteja muistamisen tukena. Tämä helpottaa päivittäistä asioimista ja askareita. 11. tapaaminen Kuulumiset. Mitä teimme viime kerralla? Luodaan rytmejä eri esineillä. Liitetään tavalliseen räsymattoon erilaisia rituaaleja. 22
23 23
24 Toiset huomioon Teatterilähtöiset harjoitukset voivat vaikuttaa monin tavoin myös ryhmän keskinäiseen dynamiikkaan. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen tulevat entistä helpommiksi. Tapaamisissa kaikki ovat vuorollaan huomion keskipisteinä, eivät vain puheliaimmat ja rohkeimmat persoonat. Teatteriharjoituksissa opetellaan toisen kuuntelemista ja hänen rooliinsa eläytymistä, mikä voi tuoda uudenlaista keskinäistä kunnioitusta asumisyksikön tai toimintakeskuksen elämään. 13. tapaaminen Pidetään viikonlopun mittainen leiri uudessa ympäristössä. Kuunnellaan omaa ajatusääntä. Teemoina muun muassa kehonilmaisu, kuvamaailma, harrastukset ja matkustus. Kivat kokemukset sitä paitsi hitsaavat porukkaa yhteen. Tapaamisten välillä voidaan jutella teatteriryhmässä sattuneista hauskoista jutuista ja odottaa yhdessä seuraavaa kertaa. Osallistujille tulee tunne, että me viihdymme toistemme seurassa. 12. tapaaminen Kuulumiset. Mitä teimme viime kerralla? Liikutaan musiikin mukana. Suunnitellaan tulevaa viikonloppuretkeä. 24
25 Ehkä vaikuttavinta olivat taideteokset, joiden kautta osallistujat kertoivat itsestään. Esiin nousi aivan huikeita juttuja myös paljon surullista ja kipeää. Tutuista asiakkaista paljastui tärkeitä tietoja, jotka ennen olivat jääneet piiloon. Annamaija Korhonen Ei vain hauskanpitoa Myös lähi-ihmiset osaavat ryhmän ansiosta katsoa kehitysvammaisia asiakkaitaan tai omaisiaan uudella tavalla. Vuorovaikutus muuttuu entistä tasavertaisemmaksi. Irrottautuminen omasta ammattiroolista tuo uusia voimavaroja työhön. Samalla työntekijältä vaaditaan kuitenkin rohkeutta astua ammattiroolin ulkopuolelle ja tuoda omaa persoonaansa esiin. Ryhmä ei ole pelkkää hassuttelua ja hauskanpitoa. Vaikka kyse ei ole terapiasta, myös vaikeita asioita nousee väistämättä esiin harjoituksissa. Näin osallistujat huomaavat, että kipeistä kokemuksista on mahdollista päästä yli jakamalla ne toisten kanssa. 14. tapaaminen Kuulumiset. Kerrataan viikonloppuleirin antia. Miltä retki tuntui? 15. tapaaminen Kuulumiset. Kerrotaan tarinoita yhdessä olemisesta. 25
26 Lisätietoja Teatterista voimaa vuorovaikutukseen -toiminnasta: Teatteri Telakka: Petri Mäkipää, Teatteri Telakka ry on 1996 perustettu, kolmen ammatti-teatteriryhmän muodostama teatteri, joka on tunnettu kunnianhimoisista ohjelmistolinjauksistaan ja uusien suomalaisten näyttelijöiden esiin marssittamisesta. Vapaus tehdä ja luovuus toteuttaa ovat Telakan taiteellisen toiminnan lähtökohtia. Tässä oppaassa kuvatussa yhteishankkeessa Kehitysvammaisten Tukiliiton kanssa Telakan roolina on tuoda mukaan teatteritaiteen menetelmät ja ammattitaito. Teatterin keinoja käytetään tyypillisesti vuorovaikutuksen parantamiseen ja yhteisön ongelmien selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Teatterimenetelmillä voi myös käsitellä työ- tai ammattirooleja, ammatin tai työyhteisön julkilausumattomia sääntöjä ja työyhteisössä tapahtuvaa muutosprosessia sekä työntekijöiden työuupumusta. Teatterin keinot tarjoavat turvalliset puitteet käsitellä vaikeitakin asioita, koska työskentely tapahtuu fiktiivisessä tilanteessa kuvitteellisten roolihenkilöiden kautta. Mukaan lähtevien pitäisi pystyä jättämään omat ennakkoluulot ryhmän ulkopuolelle. On jo vähintään yhden harjoituksen aihe ymmärtää, että meillä kaikilla tosiaan on omat ennakkoluulomme. Tämä koskee niin kehitysvammaisia henkilöitä kuin heidän lähi-ihmisiäänkin. Jos ilmaisemisen keinot ja vuorovaikutus kiinnostavat ennestään, toimintaan on helpompi heittäytyä mukaan. Ja mitä vaikeammin vammaisia osallistujat ovat, sitä suurempi ja tärkeämpi satsaus ryhmän perustaminen on. Petri Mäkipää 26
27 27
28 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry perustettu 1961 jäseninä noin 170 yhdistystä, joissa yli henkilöjäsentä vaikutamme lainsäädäntöön ja neuvomme oikeusasioissa edistämme kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta kaikilla elämänalueilla, kuten koulutuksessa, työelämässä ja asumisessa järjestämme tapaamisia, koulutusta, kursseja ja tapahtumia kehitysvammaisille ihmisille, heidän läheisilleen ja alan toimijoille julkaisemme oppaita ja esitteitä kehitämme vapaaehtoistyötä ja vertaistoimintaa tarjoamme toimintavälineneuvontaa ja välineiden kokeilua ja vuokrausta vaikeavammaisille lapsille sekä aikuisille toimintaamme ovat tervetulleita kaikki yli diagnoosirajojen Tavoitteemme on kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, ja se, että perheet saavat tarvitsemansa tuen. Toimintaamme ohjaavia periaatteita ovat: Vammaisilla ihmisillä on yhdenvertaiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Osallisuus yhteiskunnassa toteutuu tarpeen mukaisen tuen avulla. Ihmisarvoinen ja omaehtoinen elämä edellyttää, että kehitysvammaista yksilöä ja hänen läheisiään kuullaan ja kunnioitetaan palveluita järjestettäessä. Arvomme pohjautuvat Suomen perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu 51, Tampere
Tehdään yhdessä hyvä maailma!
Tehdään yhdessä hyvä maailma! Kehitysvammaisten Tukiliitto ry wwwtukiliittofi Tehdään yhdessä Jäsenenä saat tietoa ja vertaist Tavoitteemme ovat kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko
Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotD R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E
D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotTEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä
1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotMALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin
MALIKE matkalle - liikkeelle - keskelle elämää Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, 33100 Tampere, Puhelin 0206 90 282 Malike aloitti toimintansa 1.12.1997, tukemaan vaikeavammaisen lapsen perheen toimintaa
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotRajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere
Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan
LisätiedotTaide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?
Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin
LisätiedotOhjaus tuutorin roolissa
Ohjaus tuutorin roolissa Vertaistutorkoulutus Tommi Pantzar Millainen ohjaaja minä olen? OHJAAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TOIMINTATAVAT Miten arvot ja käsitykset näkyvät toiminnassa? ASENTEET Mikä on ohjaajan
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotJOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN
JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotAidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium
Aidon kohtaamisen loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo, Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan esille.
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotTyöhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita
Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa
KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi
LisätiedotKaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma
Kaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme perustuu kokopäiväpedagogiikkaan; jokainen hetki tukee lapsen kehitystä ja oppimista. Kasvattajat mahdollistavat lasten
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotMyllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Myllyojan päiväkodissa toimintakulttuurimme lähtee yhteisistä tavoitteista ja säännöistä, joita arvioimme ja kehitämme säännöllisesti.
LisätiedotNeuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika
Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat
LisätiedotLAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotHenkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja
Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotMILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
LisätiedotESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS
1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotHerukan päiväkodin toimintasuunnitelma
Herukan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja uusien asioiden oppimiselle. Pienryhmässä on turvallinen ilmapiiri,
LisätiedotTuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen
Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotItsemääräämisoikeus käytännössä
Itsemääräämisoikeus käytännössä Koulutuspäivä 6.11.2017 Helsinki johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Itsemääräämisoikeus Henkilön oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä valintoja.
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotKehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta
Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja
LisätiedotYhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.
Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen
LisätiedotYHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA
YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 26.03.2018 ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA KOKEMUKSIA ASIAKASSUUNNITELMAN TEOSTA POSITIIVISTA Hyviä kokemuksia, yksilöllinen kohtaaminen tärkeää. Pystyy
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotOsallisuutta vahvistavia työkäytäntöjä - AAC-menetelmät ja lasten osallisuus vammaissosiaalityössä
Osallisuutta vahvistavia työkäytäntöjä - AAC-menetelmät ja lasten osallisuus vammaissosiaalityössä Heli Ronimus, Espoon kaupunki Katariina Kontu, Eteva kuntayhtymä Osallisuuden vahvistaminen vammaispalveluissa
LisätiedotVaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä
LisätiedotSELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
LisätiedotPikatreffit. Pikatreffien kuvaus
1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat
LisätiedotVANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012
VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa
KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotPerehdytysopas Kuopion Perheentalon lasten osallisuuden menetelmiin
Perehdytysopas n lasten osallisuuden menetelmiin Opas sisältää 1 Mitä on osallisuus? 2 Miten Perheentalolla huomioidaan lasten osallisuus? 3 Erilaisia menetelmiä lasten osallisuuden edistämiseen 4 Kuvallista
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotOIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
Lisätiedot8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit
8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit Leikkien käyttäminen lajitaitojen oppimisen tukena Leikit ja pelit jäällä Jääkiekkoleikit LEIKKIEN KÄYTTÄMINEN LAJITAITOJEN OPPIMISEN TUKENA Leikkien
Lisätiedot