Lisa Pelttarin kaksi roolia Sydänlääkäri ja johtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lisa Pelttarin kaksi roolia Sydänlääkäri ja johtaja"

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 2 / 2004 Kilpailuinstituutti ylittää tiede- ja yliopistorajat Lisa Pelttarin kaksi roolia Sydänlääkäri ja johtaja

2 P ÄÄKIRJOITUS Yliopistojen kolmas tehtävä ei ole erillinen eikä uusi 2 Yksi modernin tiedepolitiikan lähtökohdista on, että yliopistoilla on keskeinen rooli teknologista ja taloudellista kehitystä eteenpäin vievinä instituutioina. Toisin kuin yksipuolisesti on tulkittu, tämä ei toteudu pelkästään innovaatiojärjestelmän ylläpitämisenä tai keksintöjen patentoimisena, vaan ennen muuta yliopistojen perustehtävien kautta. Sitran asiantuntijatyöryhmän koostama tuore raportti asiasta antaa keskustelulle pohjaa ja perspektiiviä. Yliopistollisen tutkimuksen tehtävä ei ole niinkään tuottaa suoria sovelluksia kuin tehdä strategista perustutkimusta yritysten oman R&D -toiminnan tueksi. Koulutusorganisaatioina yliopistot hoitavat kolmatta tehtäväänsä tuottamalla yritysmaailman tarpeisiin laadukkaita osaajia, joilla on paitsi alan viimeisin osaaminen, myös kykyä soveltaa tietoa mahdollisesti yhteistyössä yliopistojen kanssa. Vaikuttavuus ilmenee siis monella tasolla eikä tasoja voida erottaa toisistaan. Laajempi kulttuurinen ja sivistyksellinen tehtävä ei ole ristiriidassa koulutuksen ja tutkimuksen taloudellisten vaikutusten tai relevanssin näkökulmasta. Jotta jollakin saralla voi syntyä todella kilpailukykyistä asiantuntemusta, edelläkävijyyttä ja laajempaakin vaikuttavuutta, tarvitaan yliopistoilta nykyistä selkeämpää erikoistumista. Todellisia tieteellisiä innovaatioita ei välttämättä synny perinteisten tieteiden sisällä, vaan kiinteässä vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa. Parhaiten niitä syntyy hankkeissa, jotka rakentuvat tieteenalojen rajapintaan, missä doktriinin ja metodien sitovuus ei kahlitse havaitsemista. Tämä vaatii rohkeaa ja uudenlaista verkottumista sekä ulkoisen toimintaympäristön kanssa että tiedemaailman sisällä - eikä yksin kansainvälisesti, vaan myös kansallisesti, mikä lienee tulosohjauksen puutteista johtuen näistä vaikeinta. Ennakkoluuloton verkottuminen ja kyky kommunikoida tutkimuksen tuloksista ymmärrettävästi eri intressitahoille ovatkin entisestä tieteenharjoittajan ideaalista poikkeavia kyvykkyyksiä, jotka kaikkien kolmen tehtävän hoitamisessa ovat tänään välttämättömiä. Keinoista, joilla dialogi yritysten, julkisorganisaatioiden ja yliopistojen välillä saadaan eläväksi, sektoreiden välinen voimakkaampi liikkuvuus lienee ensisijainen. Sen tukena yhteiset asiantuntijaurajärjestelmät voisivat olla juuri sellainen yhdistävä ja elävää vuorovaikutusta ylläpitävä linkki, jota on kaivattu. Esimerkiksi dosentti- ja osa-aikaprofessuurijärjestelmää uudistamalla vuorovaikutusta voitaisiin lisätä ja dialogi saada jatkuvaksi. Yrityksillä on tarve asiantuntijoiden ulkoiseen meritoitumiseen, yliopistoilla taas käytännön asiantuntijuuden käyttöön opetuksessa ja tutkimushankkeissa. Ehkä kiistanalaisin on kysymys siitä, kuka maksaa kolmannen tehtävän hoitamisesta. Yhteiskunnan ja erityisesti yrityssektorin kanssa tehtävän yhteistyön koetaan uhkaavan tieteen riippumattomuutta kenen intressiä ajetaan, jos tehdään edes osittain rahoitettua ja yritysten tarpeista lähtevää tutkimusta? Vaikka akateemisen yhteisön, valtiovallan, yksityisen sektorin ja vielä kansalaisyhteiskunnankin intressit eivät aina olekaan sovitettavissa yhteen, jopa liiallisuuksiin asti pelätään ulkoisen rahoituksen ajavan tieteellisiin kompromisseihin. Yliopistojen riippumattomuutta ja itsenäisyyttä on perusteltu juuri mahdollisimman suuren joustavuuden tuomilla innovaatiokyvyn säilyttämistarpeilla. Tosiasia kuitenkin on, että juna on jo liikkeellä ja OPM:n tavoitteissa rohkaistaan yliopistoja entistä intensiivisempään ulkoisen rahoituksen hankkimiseen. Tämä on myös otettu keskeiseksi mittariksi osana yliopistojen tulosohjausta. Jotta yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus innovaatiokyvyn, korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutuksen saralla voidaan turvata, on kehitettävä monipuolisesti niitä rakenteita ja yhteistyömuotoja, joilla henkisten ja taloudellisten resurssien riittävyys turvataan vaarantamatta tieteen riippumattomuutta. Satu Lähteenmäki professori

3 S ISÄLTÖ 16 2/2004 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku Professori Jorma Taina: Merikuljetusten kilpailukyky kasvaa Pääkirjoitus... 2 Johtajalla oppimista joka päiväksi... 4 Johtajakoulutus tarjoaa rapsutusta aivoille... 6 Sisäinen yrittäjyys palkitsee menestyksellä... 7 Kilpailuinstituutti aloitti toimintansa... 8 Poliisin ennakointijärjestelmä parantaa turvallisuutta... 9 Yliopisto avautuu tietokoneen ruudulle Eväitä matkalle työelämään Uusi talous ikääntyy: vaikutukset yrittäjäkunnalle Kaliningrad aitiopaikalla Venäjän ja EU:n välissä Sosiaalipalveluja verkossa ja verkostossa TuKKK ja Pietarin valtiollinen yliopisto yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun hallitus vaihtuu Turun Kauppakorkeakouluseuralle uusi hallitus Muutos kiehtoo merenkulkutalouden professori Jorma Tainaa Liike-elämän etiikkaa kahdesta näkökulmasta Porin yksikön tutkimustoiminta lähtee alueen tarpeista Tutkimusta uuden ydinvoimalan vaikutuksista Kauppatieteellistä koulutusta ja tutkimusta Satakunnassa Ruohonjuuritason kulttuuri maaseudun voimavaraksi Sadas väitös Turun kauppakorkeakoulussa Valmistuneita Väitöksiä Yritysjohdon talousfoorumi Julkaisuja Tapahtumakalenteri Nimityksiä Päätoimittaja: Riitta Birkstedt p. (02) Toimitusneuvosto: Annika Sabell, TuKKK Jaana Palmroos, TuKKK Riitta Birkstedt, TuKKK Mikko Grönman, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Valokuvat: Annika Sabell Studio Vizualis / Esko Keski-Oja Ingram Imagelibrary Painatus: Paino-Raisio Oy Painomäärä: 4000 kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: 3

4 Vakka-Suomen sairaalan johtava lääkäri Lisa Pelttari keskustelee hoitosuunnitelmasta lääketieteen kandidaatti Markus Laurilan kanssa. Lisa Pelttari on sydänlääkäri ja muutosjohtaja Johtajalla oppimis Teksti: Mikko Grönman Kuvat Esko Keski-Oja Kardiologi Lisa Pelttari tekee nopeita päätöksiä. Kysymys voi olla elämästä tai kuolemasta eikä sydänlääkärillä ole varaa virheisiin. Pelttarin toinen rooli on johtaa Vakka-Suomen sairaalaa. Tässä tehtävässä häneltä vaaditaan kykyä kuunnella. Dynaaminen naisjohtaja on päivittänyt tietonsa Turun kauppakorkeakoulun johtajakoulutuksessa. J ohtavana ylilääkärinä Pelttari muistuttaa itseään päivittäin siitä, että opettelee kuuntelemaan. Nopealle ja vahvalle persoonalle sivusta seuraaminen voi olla vaikeaa, varsinkin jos luonnetta kuvaa kirurgeille ominainen halki, poikki ja pinoon toimintatapa. Lääkäriltä kyseistä toimintaa vaaditaankin eivätkä sydäninfarkti tai rytmihäiriöt ole aikataulutettavissa. Kliinisessä työssäni sydänlääkärinä teen nopeita päätöksiä ja minulla täytyy olla tietoa niiden tekemiseksi. Hallinnollisessa työssä olen puolestaan opetellut ja oppinutkin kuuntelemaan, sanoo sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Lisa Pelttari. Johtamista Pelttari on opiskellut hankkimalla hallinnon pätevyyden sekä käymällä terveydenhuollon ammattilaisille suunnatun johtajakoulutuksen 90-luvulla. Kuluvan kevään aikana Pelttari on suorittanut Turun kauppakorkeakoulun johdon emba-ohjelman Joko-koulutuksen. En voisi kuvitellakaan johtavani ilman koulutusta. Joko-koulutuksella halusin päivittää ja syventää tietojani sekä rakentaa yhteistyön pohjaksi yhteyksiä korkeakou- 4

5 luun. Ohjelma täytti tavoitteeni. Tosin täysin uutta en pohjakoulutuksestani johtuen juurikaan oppinut, mutta syventävää tietoa tuli enemmän kuin osasin kuvitella. Koulutusohjelman suurin rikkaus on se, että siihen osallistuu ihmisiä useilta eri aloilta. Tämä yhteistyö on ratkaiseva etu, sanoo Vakka-Suomen sairaalan johtava ylilääkäri Pelttari. Tavoitteena luoda tekemisen puitteet Johtajalle julkinen terveydenhuolto on äärimmäisen haastava ala. Helppoa ei ole kahden työtehtävän yhdistäminenkään, sillä kardiologille voi tulla nopeasti kutsu hallinnollisista hommista sydänvalvontaan. Minua kiinnostaa tehtävä, mutta tittelit eivät pätkääkään. Nykyinen työni on upea, ja sen tavoitteena on luoda paremmat edellytykset julkiselle terveydenhuollolle. Haluaisin jättää kaksijaksoisen roolin ja keskittyä terveydenhuollon kehittämiseen, Pelttari selvittää. Johtajana Pelttarilla on tavoite kirkkaana mielessä. Hänellä on myös selkeät näkemykset siitä, miten niihin päästään. Joko-ohjelma selkiytti näkemyksiäni entisestään. Ainoa tapa viedä terveydenhuolto eteenpäin on kehittää asioita projektiluonteisesti ja tiimityönä. Jos näin ei tehdä, niin ongelmista tulee ikuisuuskysymyksiä ja Minua kiinnostaa tehtävä, tittelit eivät pätkääkään. kehitystyö jää tässä oravanpyörässä kokonaan tekemättä. Myös terveydenhuollon johtamisjärjestelmien kehittäminen on yksi avainkysymyksistä, Pelttari näkee. Julkisen ja yksityisen puolen johtamista yhdistää useampikin asia, mutta yksi niistä on oleellisin. Tärkeintä on ihmisten johtaminen. Terveydenhuollon johtajan tehtävä on luoda puitteet, joissa henkilöstö pystyy palveluita tuottamaan. Ei heidän pidä murehtia rahasta, vaan tehdä työtään täydestä sydämestään, painottaa Pelttari. Vakka-Suomen sairaalan johtajana Pelttarin tehtävänä on varmistaa, että koko henkilöstö tietää miksi ja mihin ollaan menossa. Eli toisin sanoen kyse on visioiden sekä strategian jalkauttamisesta. Muuta minun ei tarvitse tehdä. Henkilöstö on niin taitavaa, että kyllä he osansa tekevät, siitä ei ole epäilystäkään. Kokemusta siirretään seuraavalle polvelle Pelttari kuvaa itseään muutosjohtajaksi. Aivan luonnostaan hän hakee ratkaisuja, joilla jokin asia voidaan toteuttaa tehokkaammin ja paremmin. Konkreettisia esimerkkejä tuumasta toimeen osastolta löytyy ja akateemisen maailman kanssa on luotu todellista yhteistyötä. Erikois- ja perussairaanhoidon rajapinnattomasta toiminnasta on saatu hyviä tuloksia kahden vuoden projektissa. Kehitämme myös systemaattista järjestelmää koko seutukunnan henkilöstön tietotason nostamiseksi. Periaate on, että kokeneemmat siirtävät tietoa nuoremmille. Tietotason nostamiseen tähtäävän hankeen kokonaiskustannus on noin euroa, josta euroa tulee Euroopan sosiaalirahastosta. Yliopistoyhteistyö puolestaan tukee työtä valvomalla laatua, Pelttari kertoo. Tarmokas, tehokas ja naisellinen johtaja sanoo yllättyneensä saamastaan palautteesta. Se ei ainakaan pidä paikkaansa, että johtaja on yksinäinen ja aina häntä haukutaan. Sekä positiivista että negatiivista palautetta on tullut. Rakentavan kritiikin olen käyttänyt parantaakseni toimintaani ja positiivisesta palautteesta olen aivan oikeasti yllättynyt! Joka tapauksessa johtaminen on tehtävä, jossa minulla riittää kasvamista ja oppimista joka päiväksi. sta joka päiväksi Kliinisessä työssäni sydänlääkärinä teen nopeita päätöksiä ja minulla täytyy olla tietoa niiden tekemiseksi. Hallinnollisessa työssä olen puolestaan opetellut ja oppinutkin kuuntelemaan. Terveydenhuollon johtajan tehtävä on luoda puitteet, joissa henkilöstö pystyy palveluita tuottamaan. Ei heidän pidä murehtia rahasta, vaan tehdä työtään täydestä sydämestään. Sekä positiivista että negatiivista palautetta on tullut. Rakentavan kritiikin olen käyttänyt parantaakseni toimintaani ja positiivisesta palautteesta olen aivan oikeasti yllättynyt! 5

6 Teksti: Mikko Grönman Kuvat Esko Keski-Oja Turun kauppakorkeakoulun johtajakoulutukseen osallistuu ihmisiä useilta eri aloilta. Kirkkoherra, kansainvälisen yrityksen markkinointijohtaja sekä johtava ylilääkäri samassa koulutusohjelmassa on koettu arvokkaaksi. Tarkoituksena on luoda foorumi, jossa johtajat kohtaavat ja oppivat toisiltaan. Koulutus antaa myös mahdollisuuden päivittää omia tietoja sekä laajentaa näkökulmaa. Esimerkiksi markkinointijohtaja pääsee kuuntelemaan mitä taloushallinnossa on meneillään, ja lääkäri löytää väyliä julkisen sektorin markkinointiin, kertoo Pirjo Vuokko, Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusinstituutin johtaja. Vertaisoppimisen voima on hyväksi havaittu, eivätkä alojen erot johtajan paikalta katsottuna ole niin suuria kuin saattaisi luulla. Johtaja tai johdettava, ihminen on aina suurin haaste. Johtaja ei koskaan liikuttele organisaatiokaavioita, vaan ihmisiä. Hyvän johtajan määritelmä riippuu siitä, mitä johtajan pitäisi tehdä ja minkälaisia ihmisiä hän johtaa. Perusasia on kuitenkin kaikissa tapauksissa sama, eli täytyy saada asiat tapahtumaan. Kysymykset ovat myös samoja eli miten kehitetään henkilöstön osaamista, ratkaistaan ongelmia tai rakennetaan toimivia organisaatioita. Ohjelmaan osallistuvien taustojen kirjo avaa asioihin uusia näkökulmia, ja on mielenkiintoista kuulla, miten joku toinen on omassa työssään näitä asioita ratkaissut, Vuokko sanoo. Johtajien ja heidän organisaatioidensa kehittäminen on johtajakoulutuksen tavoite, sanoo Pirjo Vuokko. Johtajakoulutus tarjoaa rapsutusta aivoille Johtajaksi ei synnytä, vaikka luontaisilla ominaisuuksilla onkin merkitystä. Johtamisessa on kysymys siitä, miten ominaisuuksia - opittuja sekä lahjaksi saatuja - jalostetaan ja käytetään. Turun kauppakorkeakoulun johdon emba ohjelma tarjoaa mahdollisuuden antaa ajatuksille retkipäiviä ja ratkoa kysymyksiä muiden alojen johtajien kanssa. Ajatusten retkipäivä Johdon emba ohjelman koulutusmoduulit sisältävät uusimman tiedon ja työvälineitä johtamiseen, mutta Vuokon mukaan oleellista on antaa aihetta ja aikaa ajatuksille. Ismejä tulee ja menee. Tiettyihin johtamisen ongelmatilanteisiin on työkaluja, joiden lisäksi tarjoamme ajattelun aineksia ja aivojen rapsutusta. Koulutukseen osallistuminen on levähdyshetki hektisestä työstä sekä mahdollisuus antaa ajatuksille retkipäivä, Vuokko kuvailee. Retkipäivän tuloksena on parhaassa tapauksessa oman ajattelutavan muutos, joka hyödyntää johtajan organisaatiota. Ajattelutavan muutos lähtee esimerkiksi siitä, että kyseenalaistaa toimintatavat, suunnittelujärjestelmän tai suhtautumisen johdettaviin sekä organisaatioon. Ei ole tarkoitus, että pohditaan miten opitut asiat tuodaan sellaisenaan hyödynnettäväksi, vaan miten niitä sovelletaan ja miten ne saadaan myös osaksi johtajan omaa ajattelua, selvittää Vuokko. 6

7 Sisäinen yrittäjyys palkitsee menestyksellä Muutos on tämän päivän työyhteisön arkea. Yritykset, jotka ketterästi muuttuvat globaalin liiketoimintaympäristön vaatimusten mukaisesti, selviävät kilpailutilanteessa muita paremmin. Työntekijöiden odotetaan sopeutuvan uusiin tilanteisiin nopeasti. Omatoimisuus, sitoutuminen, itseohjautuvuus ja hyvä työn hallinta on nostettu esiin yksilön ammatillisen osaamisen täydentäjinä, ellei peräti siihen elementäärisesti liittyvinä tekijöinä. Yritykset tarvitsevat sisäisiä yrittäjiä kyetäkseen varmistamaan kilpailukykynsä. Sisäisesti yritteliäässä yrityksessä ihmiset ovat motivoituneempia, tavoitteellisempia ja sitoutuneempia hahmottaessaan työnsä mielekkääksi kokonaisuudeksi ja ymmärtäessään oman roolinsa yrityksen toiminnassa ja menestyksessä. Muutoksen läpivienti organisaatiossa helpottuu, ja parantuneet tulokset puhuvat puolestaan. Hyötyä myös työntekijälle Koska sisäisessä yrittäjyydessä päätoimija olen minä itse, toimintaa kehitettäessä sisäisen yrittäjyyden suuntaan on oleellista oivaltaa sisäisen yrittäjyyden tarjoamat hyödyt myös yksilötasolla. Mitä minä siitä hyödyn, että heitän itseni ja työpanokseni likoon? Kenties helpompaa, ja joka tapauksessa riskittömämpää, olisi tehdä asiat samalla tavoin kuin ne on aina ennenkin tehty. Jos vaikka osalleni ei näin toimien osu suurta menestystä, ei tulevaisuuttani vaaranna epäonnistuminenkaan. Parhaimmillaan sisäinen yrittäjyys tuo työntekijälle työn iloa, osaamisen kehittymistä sekä onnistumisen tunteita tavoitteellisuuden lisääntyessä. Kyetessään vaikuttamaan työhönsä työntekijä kehittää itseään ja työtään. Hänen oma markkinaarvonsa työmarkkinoilla nousee, minkä ei kuitenkaan tarvitse merkitä vähäisempää sitoutumista nykyiseen työhön tai työnantajaan. Osaava ja kehittyvä työntekijä on hänen itsensä sekä yrityksen etujen mukaista. Sisäinen yrittäjyys tukee muutosta Sisäisesti yritteliäässä yrityksessä työntekijät luottavat itseensä ja yritykseensä. Muutos nähdään mahdollisuutena parempaan tulevaisuuteen. Erityisen ajankohtainen sisäinen yrittäjyys on silloin, kun yrityksessä on tarve muuttaa organisaation toimintakulttuuria ja työtapoja. Sisäisestä yrittäjyydestä on lääkkeeksi myös jaksamisongelmiin tai kun työ vaikuttaa tylsältä tai rutiininomaiselta kun tekemisen meininki työstä puuttuu. Sisäinen Kuva: Jori Liimatainen Mikä ihmeen sisäinen yrittäjyys? Sisäisellä yrittäjyydellä tarkoitetaan yrittäjämäistä toimintaa olemassa olevassa organisaatiossa. Palkkatyötä tekevä ihminen suhtautuu työhönsä yhtä sitoutuneesti, innostuneesti, innovatiivisesti ja aloitteellisesti kuin jos hän työskentelisi omistamassaan yrityksessä. Teoreettisesti sisäinen yrittäjyys pohjautuu yrittäjyyteen ja yrittäjyys tukee muutoksen aikana työyhteisön jaksamista ja asenteellista valmiutta. Johdolle ja esimiehille sisäinen yrittäjyys puolestaan tuo johtamisen työkaluja ja menetelmiä. Sisäistä yrittäjyyttä voi oppia ja kehittää Kaiken työn yrittäjyyspitoisuus on työelämän yleisten muutosten myötä lisääntynyt. Yrittäjämäiset toimintatavat sisäinen yrittäjyys on liitettävissä niin suuriin kuin pieniin yrityksiin sekä erilaisiin organisaatioihin myös julkisella sektorilla. Organisaatioissa tarvitaan sisäisiä yrittäjiä näkijöitä ja tekijöitä jotka heittävät itsensä likoon ja tekevät sitoutuneesti töitä työyhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrittäjyyden tutkimuksessa käydään paljon keskustelua siitä, voidaanko yrittäjyyttä tai sisäistä yrittäjyyttä kouluttaa ja kehittää, vai onko (sisäinen) yrittäjyys yksilön ominaisuus, johon ei sinänsä voida mitenkään vaikuttaa. Tutkimustulosten ja käytännön kokemusten valossa sisäistä yrittäjyyttä on mahdollista tukea ja vahvistaa. Muuttuvan työelämän tarpeiden mukaisesti Turun kauppakorkeakoulun yrittäjyysopinnoissa vahvistetaan paitsi opiskelijoiden valmiuksia toimia yrittäjinä, myös heidän kykyjään ja intoaan työskennellä sisäisenä yrittäjänä ja organisaation kehittäjänä. Myös monet yritykset ovat saaneet PK-Instituutin sisäisen yrittäjyyden valmennusohjelman kautta uutta puhtia oman työyhteisönsä ja toimintansa kehittämiseen. Jarna Heinonen ma. professori yrittäjyyden prosessiin, jossa yksilö tai organisaatio luo ja toteuttaa uusia ideoita ja toimintatapoja, vastaa ennakoiden ympäristön haasteisiin sekä edistää näin epävarmojen ja monimutkaisten muutosten toteutumista. Sisäisellä yrittäjällä on luovaa kykyä yhdistää käytettävissä olevat tuotannontekijät innovatiivisesti ja lisäarvoa tuottavalla tavalla. 7

8 Kilpailuinstituutti aloitti toimintansa huhtikuussa Tutkimusta yli tiede- ja yliopistorajojen Teksti: Virpi Kaukavuori Kuvat Esko Keski-Oja Yritykset, instituutiot ja ihmiset kilpailevat keskenään asiakkaista tai resursseista. Mutta miten kilpailun keinot saataisiin parhaiten hyödyttämään eri toimijoita ja viime kädessä kuluttajia? Esimerkiksi tähän kysymykseen pyrkii vastaamaan Turun kauppakorkeakoulun yhteyteen perustettu Kilpailuinstituutti. Kilpailun rajoitteista hinta- ja tarjouskartellit on helppo ymmärtää. Sen sijaan kysyntä ja tarjonta, tuotannon investointikustannukset tai uudet innovaatiot kilpailuun vaikuttavina tekijöinä eivät ehkä heti hahmotu, Kilpailuinstituutin tutkimuspäällikkö Aki Koponen selvittää. Kilpailuinstituutti luo yliopistojen välisen verkoston ja tuo samojen kysymysten äärelle tutkijoita, virkamiehiä, yrityksiä ja liittoja, luonnehtii tutkimuspäällikkö Aki Koponen huhtikuun alussa aloittaneen Kilpailuinstituutin toimintaideaa. Kiinteässä yhteistyössä kilpailuviraston kanssa toimivan instituutin haasteet eivät heti kättelyssä vaikuta aivan yksinkertaisilta. Kilpailuinstituutti tutkii, mutta ei rajaa tutkimustaan tiukasti teoreettisen pohdinnan varaan. Sen on kehitettävä omaan toimintaansa soveltuvia mittareita, jotka lisäävät tietoisuutta ja osaamista kilpailun lainalaisuuksista ja prosesseista. Kilpailuinstituutin on osattava yhdistellä eri tieteenalojen näkemyksiä: yrityksen kilpailuetua tutkivaa liiketaloustiedettä, hyödyketuotannon ja markkinoiden tehokkuutta tutkivaa kansantaloustiedettä, kilpailun sääntelyä ymmärtävää oikeustiedettä sekä kuluttajien ryhmäkäyttäytymistä tarkastelevaa sosiologiaa. Eri näkökulmat on saatava esiin, sillä kilpailupolitiikka koskee yhteiskunnan kaikkia sektoreita. Tieteenalojen lisäksi mukana ovat lisäksi ulkopuoliset toimijat: elinkeinoelämä ja virkamiehet. Ala on aidosti monitieteinen, Koponen kiteyttää. Liiketaloustieteellinen näkemys kilpailun tutkimuksessa on Koposen mukaan jäänyt aiemmin liian vähälle huomiolle kilpailuasioita pohdiskeltaessa. Myös tätä puutetta paikataan Kilpailuinstituutissa, vaikka näkemysten moninaisuutta halutaan korostaa. Kilpailuinstituutti syntyi esitutkimuksen tuloksena Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen oppiaineessa tehty julkaisu Hyödykemarkkinoiden kilpailullisuuden tutkiminen: teoriasta, menetelmistä ja toteuttamisesta syntyi kauppa- ja teollisuusministeri Kimmo Sasin asettaman kilpailupoliittisen ohjelmatyöryhmän pyynnöstä. Kilpailupolitiikan alalta tarvittiin työryhmän mukaan lisää tutkimusta ja uusia menetelmiä. Tutkimuksen toteuttivat Aki Koponen, Paavo Okko ja Martti Virtanen. Tutkimuksessa esitettiin myös suunnitelma kilpailuinstituutin perustamiseksi ja tätä suunnitelmaa toimintansa käynnistänyt kilpailuinstituutti toteuttaa. Opetusministeriö on myöntänyt Kilpailuinstituutille euroa hankerahaa. Myös Turun kauppakorkeakoulu on kohdistanut euroa kilpailututkimukseen. Rahaa saadaan lisäksi kansantaloustieteen laitokselta. Kilpailuinstituutin perusrahoituksen osuus on kuitenkin ohut. Toiminta edellyttää ulkopuolisia rahoittajia, joita tarvitaan tutkimusprojektien kautta mukaan. Ensimmäinen projekti, päivittäistavarakaupan toimialaspesifit kilpailuedut, on jo käynnissä. Projektiryhmään kuuluvat Koposen lisäksi Arto Lindblom ja Patrik Skogster. Kilpailuinstituutissa aloitti myös kesäkuun alussa erikoistutkijana Tom Björkroth. Syyskuussa palkataan vielä yksi osa-aikainen tutkija. 8

9 Tulevaisuuden ennakoinnista halutaan tehdä osa Länsi- Suomen poliisin suunnittelujärjestelmää. Poliisin ennakointijärjestelmä parantaa turvallisuutta Huumeiden ja päihteiden käyttö lisääntyy, kansainvälinen rikollisuus kasvaa ja syrjäytyminen lisääntyy suomalaisessa yhteiskunnassa tulevaisuudessa. Näin arvioivat turvallisuusalan toimijat poliisin toimintaympäristön muutosta ja turvallisuuden kehittymistä kartoittavassa esiselvityksessä. Esiselvitys on osa Länsi-Suomen poliisin lääninjohdon ja Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2003 käynnistämää hanketta Tulevaisuus ja turvallisuus: Poliisin toimintaympäristö muutoksessa, jossa tullaan kehittämään poliisille ennakointiohjelma toimintaympäristön ja turvallisuuden kehittymisen havaitsemisen apuvälineeksi. Asiantuntija-arvioiden mukaan tulevaisuudessa on nähtävissä edelleen yhteisöllisyyden vähenemistä, mikä näkyy esimerkiksi perheiden hajoamisena. Arvioidaan myös, että yhteiskunnan ylläpitämät turvapalvelut eivät riitä vastaamaan kysyntään vaan yksityisten turva-alan palvelujen merkitys kasvaa. Turvapalvelut todennäköisesti myös teknistyvät, joten vartijat ja poliisit korvataan yhä enemmän valvontalaitteilla. Turvallisuus- ja hyvinvointialan toimijat näkevät, että yhteiskunnan kehittymisen suuntaan vaikutetaan kaikella päätöksenteolla. Turvallisuutta voidaan parantaa ehkäise- mällä syrjäytymistä esimerkiksi tukemalla lapsiperheitä, säilyttämällä hyvinvointivaltion palveluja ja ehkäisemällä työttömyyttä. Turvallisuusalan toimijoiden välisen yhteistyön lisäämisellä on merkittävä vaikutus turvallisuustilanteeseen. Voiko poliisi vaikuttaa turvallisuuskehitykseen? Poliisin toimintaympäristön muutosta käsittelevässä hankkeessa on tavoitteena kehittää ennakointiohjelma, jonka avulla poliisi voi seurata turvallisuusalan toimintaympäristön muutosta ja luoda turvallisuuskehityksen ennakointimalli. Käyttämällä ennakointia strategisen suunnittelun apuvälineenä voidaan tuleviin turvallisuustarpeisiin vastata ja estää ennalta uhkatilanteiden syntymistä. Tulevaisuus ja turvallisuus -hankkeen tarkoituksena on saada poliisin käyttöön välineet, joilla poliisiviranomaiset itsenäisesti pystyvät synnyttämään ennakointitietoa ja tehostamaan toiminnassaan rikosten ennalta estämistä ja turvallisuuden kasvua. Toteutetun esiselvityksen avulla suunniteltiin Länsi-Suomen poliisille ennakointiohjelma vuosille Tämä proaktiiviseen sidosryhmäyhteistyöhön ja turvallisuusalan toimijoiden verkottumiseen perustuva ennakointiohjelma on turvallisuusalan tiedontuottamis- ja hallintaprosessi suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden lisäämiseksi. Turvallisuustoimijoita tässä verkostossa ovat poliisin lisäksi mm. tulli, rajavartiolaitos, pelastuslaitos sekä sosiaali-, koulu-, terveys- ja nuorisotoimi. Myös syyttäjälaitos, vartiointiliikkeet, työelämän organisaatiot ja monet hyvinvointialan järjestöt ovat mukana tässä yhteiskunnan turvallisuuteen vaikuttavassa yhteistyössä. Ennakointiohjelman ja erityisesti yli sektorirajojen tehtävän toimijoiden välisen yhteistyön avulla poliisin on nykyistä paremmin mahdollista havaita nykyisillä resursseilla toimintaympäristöön ja turvallisuuden kehittymiseen liittyviä muutoksia. Ennakointiohjelma täydentää hyvin sitä poliisitoiminnassa tapahtuvaa muutosta, jossa painopistettä siirretään turvallisuusajattelusta laajempaan hyvinvointiajatteluun. Tästä syystä tulevaisuuden ennakoinnista halutaan tehdä osa Länsi- Suomen poliisin suunnittelujärjestelmää. Lisätietoja: Ira Ahokas tutkija Ira Ahokas (2003) Tulevaisuus ja turvallisuus: Poliisin toimintaympäristö muutoksessa. Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisusarja nro 13/

10 Asiakaspalvelua parannetaan sähköisellä asioinnilla Yliopisto avautuu tietokoneen ruudulle Turun kauppakorkeakoulu on panostanut paljon sähköisen asioinnin kehittämiseen. Palvelu helpottaa ja nopeuttaa monin tavoin yliopistossa asioivien arkea. Teksti: Virpi Kaukavuori Kuvat Esko Keski-Oja Sähköinen asiointi tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että verkossa voi saada esimerkiksi opetusta ja hoitaa monia käytännön asioita, jotka vaatisivat muutoin ihmisen siirtymistä fyysisesti paikasta toiseen, paperipinojen plaraamista, puhelinlangoilla roikkumista. Olemme saaneet paljon hyvää palautetta esimerkiksi avoimen yliopiston sähköisestä ilmoittautumisesta, joka saatiin toimimaan tänä vuonna, Turun kauppakorkeakoulun hallintojohtaja Tuula Lind kertoo. Esimerkkeinä sähköisistä palveluista Lind mainitsee Turun kauppakorkeakoulun solmiman joustavan opinto-oikeus -sopimuksen (JOO -sopimus) muiden Länsi- Suomen läänin yliopistojen kanssa. Yliopistosta toiseen siirtyvien opiskelijoiden opinto-oikeuksia käsitellään elektronisella hakulomakkeella. Järjestelmä otetaan käyttöön Turun kauppakorkeakoulu osallistuu myös valtakunnallisiin projekteihin, kuten verkkopedagogiikkaa kehittelevään Suomen virtuaaliyliopistohankkeeseen. Sisäisissä palveluissa siirrytään ensimmäisenä yliopistona Turussa sähköiseen ostolaskujen käsittelyjärjestelmään, Rondoon. Sähköinen asiointi on jo arkipäivää Kirjasto-tietopalvelussa käyttäjät ovat tottuneet etsimään tietoa omista tietokannoista ja muiden yliopistojen yhteistietokannoista sähköisesti. Myös kaukolainapyynnön voi jättää sähköisesti sekä kysyä informaatikolta apua sähköisen lomakkeen kautta. Ilmoittautuminen tentteihin ja kursseille sähköisesti on opiskelijoiden arkea. Sähköiset palvelut ovat tulleet jäädäkseen monia ei niiden arkipäiväisyyden vuoksi ehkä enää huomaakaan. Paljon tässä on työtä, mutta aika alkaa olla kypsä sille, että palvelu toimii joustavasti, Tuula Lind sanoo. Toimivan infrastruktuurin kehittäminen on ollut peruskiven muurausta. Käytännössä tämä tarkoittaa laitteita ja ohjelmistoja sekä niiden käyttövalmiuksien parantamista henkilökunnan ja opiskelijoiden koulutuksella, jota on pyöritetty kaiken aikaa kehitystyön ohella. Vasta infrastruktuurin päälle on voitu rakentaa toimivia palveluita kohderyhmittäin. Kehitystyössä noudatetaan periaatteita, joita on pohdittu monissa julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ohjelmissa ja strategioissa, joita opetusministeriö on laatinut varta vasten myös korkeakouluille. Tietoyhteiskuntahankkeiden juuret ovat EU:n laatimassa e-eurooppa toimintasuunnitelmassa. Kirjasto-tietopalvelussa eletään sähköistä arkea Turun kauppakorkeakoulun kirjasto-tietopalvelu on sähköisen asioinnin hermokeskus. Sähköiset kirjastopalvelut ovat hyvin pitkälle vietyjä, hienosäädettyjä ja liitettynä laajoihin yliopistojen kirjastojen välisiin yhteistyöverkostoihin. Lisäksi kirjaston kanssa voi asioida erilaisten sähköisten lomakkeiden kautta. Lisensoituja elektronisia aineistoja hankitaan joko FinELibin tai muiden konsortioiden kautta tai suoraan. Nämä palvelut sisältävät sähköisiä lehtiä joko kokotekstiversioina tai ainakin artikkelin viitetiedot ja abstraktit. Faktatietokannat sisältävät muun muassa tilastotietoa, raportteja, maakatsauksia, markkinatietoa, yritysten tilinpäätöstietoa, säädöksiä ja oikeustapauksia, kirjasto-tietopalvelun johtaja Ulla Nygrén luettelee. Myös sähköisiä hakuteoksia kuten sanakirjoja ja muita sähköisiä kirjoja voidaan käyttää verkon piirissä olevilta koneilta ja korkeakoululiittymän kautta sekä etäkäyttönä palvelimen kautta. Kirjaston kokoelmaluetteloa (OPAC=online public access cataloque) Valpuria, joka sisältää tiedot kaikista kokoelmissa olevista kirjoista ja lehdistä sekä opinnäytteistä, voi käyttää miltä tahansa verkkoon kytketyltä tietokoneelta, ja tehdä varauksen omilla asiakastunnuksilla. Lainat voi myös uusia omalta koneelta. Palvelumuotona tämä on jo vakiintunut ja asiakkaille lähinnä itsestäänselvyys, Nygrén sanoo. Lisäksi kauppakorkeakoululta on pääsy muiden yliopistokirjastojen tietokantoihin. Kirjasto-tietopalvelu osallistuu myös yhteistietokanta Lindan ja artikkelitietokanta Arton ylläpitoon. Varsinaiseen asiointiin liittyviä palveluitakin kirjasto-tietopalvelulta löytyy. Kaikille asiakkaille kaukolainapyyntölomake ja kysy informaatikolta lomake sekä palautetta palveluista lomake. Laitokset voivat tehdä hankintaehdotuksen ja saada tiedot tilatuista saapuneista kirjoista sähköpostiinsa. Open access -periaatteen mukaisesti yliopiston verkosta löytyvät sähköiset tutkielmatiivistelmät ja väitöskirjat. 10

11 Turun akateemiset rekrytointipalvelut kymmenen vuotta Eväitä matkalle työelämään Teksti: Virpi Kaukavuori Kuvat Esko Keski-Oja Turun akateemisten rekrytointipalvelujen asiakaspäätteet Henrikinkadulla ovat ahkerassa käytössä, sillä vastavalmistuneet ovat motivoituneita työnhakijoita. Rekrytointipalvelujen toiminta on vastannut hyvin jo kymmenen vuoden ajan työnhakijoiden tarpeeseen: antanut tietoa ja tukea työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Turun akateemiset rekrytointipalvelut on kolmen turkulaisen korkeakoulun, Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin sekä työvoimahallinnon yhteistyöorganisaatio, joka alkoi opetusministeriön projektina. Nykyisin toimintaa rahoittavat korkeakoulut itse. Tuntuu mukavalta, kun on saanut järjestettyä opiskelijalle työpaikan, kiteyttää Turun kauppakorkeakoulun rekrytointipalveluvastaava Leena Juurikas töitä opiskelijoiden työllistymisen eteen tekevän henkilökunnan tunnot. Rekrytointipalvelujen kautta kulki viime vuonna 1300 avointa työpaikkaa. Palveluja käytti kuukausittain yhteensä 900 asiakasta. Opiskelijoiden keskuudessa rekrytointipalvelut tunnetaan hyvin. Ensimmäinen työpaikka voi olla kiven takana Silta korkeakoulujen ja työelämän välillä on entistäkin tarpeellisempi, sillä kilpailu työpaikoista on kovaa. Kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneiden työttömyysprosentti oli Suomen Ekonomiliiton mukaan vuonna seitsemän prosenttia. Suurin ongelma Leena Juurikkaan mukaan voi olla ensimmäisen työpaikan saaminen, vaikka yksilölliset tilanteet vaihtelevat. Joku löytää paikan viikossa, mutta hyvin monet joutuvat etsimään pidempään, hän sanoo. Pula hyvistä kesätyöpaikoista tuntuu, ja etenkin omaan alaan liittyvää työkokemusta on vaikea saada. Harjoittelupaikkojen merkitys työllistymisen kannalta on siksi kasvanut. Juurikas on huomannut, ettei harjoittelupaikkoja ole tarpeeksi. Niihin pitäisi satsata enemmän, jotta pattitilannetta ei pääsisi syntymään. Opiskelijoiden joukossa on paljon sellaisia, joilla ei ole yhtään toimistotyökokemusta puhumattakaan koulutusta vastaa- Soile Kautonen, Eveliina Nurminen ja Riikka Vataja hakemassa tietoa työpaikoista. Suunnittelija Leena Juurikas hoitaa Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden asioita Turun akateemisissa rekrytointipalveluissa. Turun akateemiset rekrytointipalvelut verkossa rekrytointi.utu.fi vasta työkokemuksesta. Turun kauppakorkeakoulu tukee harjoittelua tänä vuonna noin eurolla. Tällä saadaan työllistettyä yli 30 harjoittelijaa kolmeksi kuukaudeksi. Opiskelija voi saada myös niin sanotun harjoitteluoption, jos pystyy hankkimaan harjoittelupaikan itse. Kokemukset ovat olleet pääasiassa positiivisia sekä opiskelijoiden että työnantajien puolelta. Osa on saanut jäädä töihin harjoittelupaikkaan, Juurikas kertoo. Tietoa monesta eri näkökulmasta Rekrytointipalvelut tarjoaa tietoa monipuolisesti ja monesta eri näkövinkkelistä. Avoimet työpaikat voi hakea verkkosivuilta. Duunilistalle ilmoittautuneet opiskelijat saavat tiedot työpaikoista, vapaista gradutoimeksiannoista ja erilaisista tapahtumista sähköpostiinsa. Työnhakijoille tarjolla on myös uraohjausta ja työvoimahallinnon ammatinvalintapsykologin ja työvoimavirkailijan palvelut. Työllistymiseen ja työelämään liittyviä tapahtumia on runsaasti: Työnantajille järjestetään aamukahvitilaisuuksia ja jokavuotinen työelämä ja rekrytointitapahtuma, Kampus-messut, järjestetään tänä vuonna 17. marraskuuta BioCityssä. Työssä-seminaareissa työelämässä olevat ihmiset kertovat opiskelijoille käytännön vinkkejä. Infotilaisuuksia pidetään esimerkiksi kansainvälisestä harjoittelusta ja kesätyöpaikoista. Rekrytointipalvelut julkaisevat yhdessä muun muassa työnhakuopasta ja Cc: -nimistä tiedotuslehteä. CV-tietokanta palvelee työnantajia tietokantahaulla työnantajien puolesta tehdään esivalintaa sopivista hakijoista. Turun akateemiset rekrytointipalvelut on myös osa valtakunnallista yliopistojen rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkostoa, mikä takaa näkyvyyden joka puolella Suomea Internetin kautta. 11

12 Uuden talouden ikääntymisen vaikutukset harmaantuvalle yrittäjäkunnalle On kulunut useampi vuosi siitä, kun ensimmäiset toiveet digitaalisen teknologian mukanaan tuomasta nopeasta kasvusta romahtivat dot.com buumin rajun pudotuksen myötä. Toiveiden harjalla uskottiin, että uusi teknologia mahdollistaisi pk-yritysten pääsyn uusille markkinoille nopeasti ja entistä kannattavammin. Uskottiin, että teknologia siivittäisi innovaatioita ja tuotantoa, uusia verkostoitumistapoja ja asiakaspinnan hallintaa. Kaikki mahdollisuudet olivat tuolloin jo olemassa, mutta uuden, uljaan maailman saavuttamiseen vaadittava aika aliarvioitiin. Kaikki teknologiset ratkaisut eivät toimineetkaan kunnolla, uudet digitaaliset liiketoimintamallit eivät olleetkaan helposti nostettavissa pystyyn ja asiakkaiden käyttäytyminen ei muuttunutkaan yhtä nopeasti kuin oletettiin. Nyt kuitenkin jo uusi nousu sarastaa: yritykset uskovat jälleen digitaaliseen teknologiaan kasvun ja paremman kannattavuuden lähteenä. asiakaspinnassa. Tiedämme, että asiakasuskollisuus on tärkeää ja että huolellisella suunnittelulla ja teknologian avulla palvelun laatua voidaan parantaa. Tulevaisuudessa pk-yritykset kenties panostavat strategisempaan otteeseen asiakassuhteissa. Tässäkin uudella tieto- ja viestintäteknologialla on keskeinen roolinsa. On helppo nähdä, että teknologian edistysaskeleet ja kehittyminen löytävät leikkauspinnan ikääntyvästä väestöstä ja vanhenevista yrittäjistä tarjoten uusia mahdollisuuksia ja luoden uusia markkinoita. Tämä on suuri haaste pk-politiikalle, jossa usein on korostettu lähinnä uusia yrityksiä ja uusia, nuoria yrittäjiä. Palvelusektori on hyvin dynaamisessa kehitysvaiheessa ja tutkimuksen tulisi intensiivisesti paneutua tulevaisuuden Euroopan vaatimuksiin niin vanhan kuin nuoren. Yrittäjyyskonferenssi tarjoaa näkökulmia Turun kauppakorkeakoulussa ensi syyskuussa järjestettävässä EISB konferenssissa uuden teknologian merkitys pk-yrityksille on keskeinen aihepiiri. Uskomme, että aiheesta syntyy konferenssissa kriittistä, mutta rakentavaa keskustelua ja että oppiminen aiemmista kokemuksista on osa tätä keskustelua. EISB konferenssi on suunnattu käytännön ihmisille, politiikan toteuttajille ja tutkijoille. Konferenssi tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia hedelmälliseen vuorovaikutukseen ja vilkkaaseen keskusteluun. Eri osiot on suunniteltu erityisesti konferenssin eri kohderyhmien tarpeisiin. Pääpuheenvuoroissa yhdistyvät käytännölliset ja akateemiset näkökulmat. Toivotamme kaikki pk-yritysten ja yrittäjyyden kanssa ja puolesta työskentelevät lämpimästi tervetulleiksi EISB konferenssiin Turkuun syyskuussa 2004! Professori Antti Paasio, konferenssin puheenjohtaja Uusi ja vanha kohtaavat Eurooppaa kutsutaan usein vanhaksi mantereeksi. Seuraavan vuosikymmenen aikana sekä yritysten asiakkaat että yrittäjät vanhenevat. Tämä mahdollistaa uusien markkinoiden synnyn, kun maksukykyiset seniorikansalaiset ostavat uusia palveluja ja tuotteita. Toisaalta nykyisen yritysrakenteen mukaan vanhenevat yrittäjät jatkanevat yritystoimintaa tulevaisuudessakin ja onkin kiinnostavaa millaisia pk-poliittisia tukipalveluja vanheneville yrittäjille on tarjolla, esimerkiksi liittyen tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen yrittäjien tukena. Senioriteetti voi merkitä myös etuja 34. efmd EISB konferenssi Turussa Konferenssin teemana on New Economy Comes of Age - Implications for Ageing Entrepreneurs, Enterprises and Economies. Pääpuhujiksi konferenssiin ovat lupautuneet Euroopan komissiossa pk- ja yrittäjyysasioista vastaava johtaja Timo Summa, yrittäjyysprofessori Alan Carsrud Florida International Universitystä, johtaja Seppo Sutela Nokiasta sekä toimitusjohtaja Jarno Vilén Aarikasta. Lisäksi osallistujat pääsevät vierailulle mielenkiintoisiin yrityskohteisiin Turun seudulla: Turku Science Parkiin, Muumimaailmaan, Kvaerner Masa-Yardsille, TS-Yhtymään ja Nokialle. Mahdollisuuksia verkostoitumiseen tarjoaa myös konferenssin iltaohjelma: Turun kaupungin vastaanotto kaupungintalolla sekä risteily Airistolla ja illallinen pitsipaviljongissa Pikku-Pukin saarella. Konferenssi järjestetään yhteistyössä efmd:n (European Foundation for Management Development) kanssa: Lisätietoja konferenssista: eisb2004 ja Ulla Hytti, 12

13 Kaliningrad aitiopaikalla Venäjän ja EU:n välissä Venäjän taloussuhteisiin sekä erityisesti Kaliningradin alueen eritysasemaan painottuneessa seminaarissa Turun kappakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen tarkasteli kansainvälistymisen tuomia haasteita. Hän korosti toimivien ja laajojen yhteistyöverkostojen merkitystä sekä totesi Turun kauppakorkeakoulun onnistuneen varsin hyvin kansainvälisten kontaktien rakentamisessa. Venäjän talousministerin neuvonantaja Sergey Prihodko toimii Kaliningrad-työryhmän puheenjohtajana. Prihodko käsitteli puheessaan Kaliningradin alueen taloudellista kehitystä sekä Kaliningradin alueen erityiskysymyksiä Venäjän Federaation näkökulmasta. Prihodkon esityksessä nousi esille erityisesti Kaliningradin maantieteellinen sijainti. Eriytynyt sijainti aiheuttaa omat haasteensa alueen kehitykselle, mutta toisaalta Prihodko ennakoi sijainnista koituvaa hyötyä, sillä alue sijaitsee aitiopaikalla Venäjän ja laajentuvan EU:n välissä. Prihodkon mukaan alueella onkin edellytykset kehittyä kansainväliseksi kaupankäynnin kohtauspaikaksi. Samasta aihealueesta jatkoi Artur Usanov (Kaliningrad Regional Development Agency), joka tarkasteli Kaliningradin talousalueen viimeaikaista talouskehitystä. Usanov totesi EU:n ja Venäjän välisten suhteiden toimivuuden heijastuvan suoraan Kaliningradin alueen kehitykseen, voimak- Sergey Prihodko kaammin kuin minkään muun alueen osalta. Pan-Eurooppa Instituutti, yhteistyössä Kaliningrad Regional Development Agencyn kanssa, osallistuu ulkoministeriön rahoittamaan Luoteis-Venäjän talousseurantaan tuottamalla puolivuotiskatsauksia Kaliningradin talouskehityksestä. Hankkeesta vastaava yliassistentti Elina Pelto esitteli lyhyesti talousseurannan uudet www-sivut. Emeritus professori Urpo Kivikari keskittyi esityksessään EU:n ja Venäjän välisten taloussuhteiden tulevaisuudennäkymiin. EU:n ja Venäjän välisen tutkimuskeskuksen entinen johtaja Igor Kolosnitsyn hahmotteli EU:n ja Venäjän välisen talousliiton suuntaviivoja. Molemmat puhujat totesivat EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön perustuvan partneriuteen, joka edellyttää molemminpuolista hyötyä. Professori Kari Liuhto tiivisti loppupuheenvuorossaan tilaisuuden keskeisen sisällön. Liuhto käsitteli Venäjän asemaa ja roolia laajentuvassa Euroopassa. Hän käytti EU:n ja Venäjän välisten suhteiden vertauskuvana siamilaisia kaksosia: mikä hyödyttää toista on toisenkin hyödyksi ja mikä on toiselle vahingoksi on vahingollista myös toiselle. Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutti järjesti aprillipäivänä EU:n ja Venäjän taloussuhteisiin ja erityisesti Kaliningradin alueen eritysasemaan painottuneen seminaarin New Opportunities and Challenges for Developing EU-Russian Relations - A Special Emphasis on the Kaliningrad Region. Tilaisuuden esiintyjät olivat EU:n laajentumiseen ja Venäjän talouden kehitykseen keskittyneitä huippuasiantuntijoita. Tilaisuus oli oivallinen kenraaliharjoitus elokuun 2004 lopussa järjestettävälle kansainväliselle New Europe konferenssille, johon odotetaan noin 200 asiantuntijaa yli 20 maasta. Satu Hietanen, ma. projektipäällikkö Pan-Eurooppa Instituutti 13

14 Sosiaalipalveluja verkossa ja verkostossa Kuntien sosiaalitoimi oli aiemmin varsin tiukasti valtion ohjauksessa luvuilla sosiaalitoimen ohjausta uudistettiin ja valtio luopui tiukasta normi- ja valtionosuusohjailusta. Siirryttiin sen ajan oppien mukaisesti pois keskitetystä ohjauksesta hajautetumpaan päätöksentekoon. Maailma on taas muuttunut noista päivistä. Tällä hetkellä julkisessa hallinnossa ollaan jossain määrin palaamassa keskitettyyn ohjausmalliin, mutta samalla myös kuntien välinen seudullinen yhteistyö on lisääntymässä. Kuntien sosiaalitoimi seuraa tässä yrityselämää ja on selvästi suuntautumassa kohti verkostoitunutta organisaatiomallia. Valtiollisen keskitetyn ohjauksen rinnalle on tulossa seudullinen ja maakuntatasoinen verkostomainen koordinointi. Tietotekniikka vaatii koordinointia Moderni tietotekniikka mahdollistaa työn uudenlaisen organisoinnin. Kunnissa tähän on havahduttu ja niissä on alettu pohtia palvelujen tuottamista verkostossa. Toinen merkittävä tietotekniikan hyödyntämisalue sosiaalitoimessa on tietämyksen jako. Kummassakin haetaan myös koon tuomaa mittakaavaetua. Tietotekniikka yhdessä verkostomaisen organisoinnin kanssa mahdollistaa tämän. Mutta tietotekniikka, kuten muukin yhteistoiminta, vaatii koordinointia. Muutoin siitä muodostuu helposti yhteistyön este. Organisaatioiden välisten verkostojen luonti on johtamishaasteena vaativa. Siihen ei voida pakottaa, vaan verkoston on oltava kaikille osapuolille hyödyllinen. Tietohallinnon johtamisen kannalta se on myös haastava. Miten saada eri organisaatioiden tietojärjestelmät toimimaan yhdessä? Moderni tietotekniikka mahdollistaa työn uudenlaisen organisoinnin. Kunnissa tähän on havahduttu ja niissä on alettu pohtia palvelujen tuottamista verkostossa. Toinen merkittävä tietotekniikan hyödyntämisalue sosiaalitoimessa on tietämyksen jako. Miten saadaan organisaatiot jakamaan tietämystään yli organisaatiorajojen? Tietohallinnon nykytila kartoitettu Varsinais-Suomessa kuntien välinen yhteistyö on tiivistymässä. Seuraava vaihe on muodostuneiden seutukuntien välinen yhteistyö. Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätiede on kartoittanut Varsinais-Suomen alueen kuntien sosiaalitoimen tietohallinnon nykytilaa Vasso Oy:n toimeksiannosta. Kartoituksessa on paitsi selvitetty tietohallinnon nykytilaa myös luotu pohjaa alueelliselle sosiaalialan tietohallinnon strategiatyölle. Lisäksi kartoituksen tiimoilta on syntynyt yhteistyöverkosto, jossa on mukana eri alojen asiantuntijoita erikoissairaanhoitopiiristä, sosiaalialan eri sektoreilta, ammattikorkeakoulusta ja kauppakorkeakoulusta. Hankkeen rahoittajana on toiminut Varsinais-Suomen liitto. Kartoituksessa on haastateltu 25:tä kuntien ja muiden sosiaalialan toimijoiden edustajaa. Kartoitus on osa Vasso Oy:n tekemää sosiaalialan maakunnallisen verkoston luontia. Hankkeen tutkimuksellinen intressi on tutkia, miten verkostot voivat johtaa ja koordinoida tiedon ja tietotekniikan hyväksikäyttöä ja sitä kautta kehittää toimintaansa. Hanke jatkaa osaltaan Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen strategisen tietohallinnon tutkimussuuntausta. Se myös osaltaan laajentaa kauppakorkeakoulussa harjoitettua terveydenhuollon tietojärjestelmien tutkimusta sosiaalialan suuntaan. Hanketta on johtanut ma. professori Hannu Salmela. Tutkijoina ovat toimineet ma. yliassistentti Timo Kestilä ja pro gradu opiskelija Suvi Pitkäranta. Kartoitusta esitellään Turun kauppakorkeakoululla tapahtuvassa Varsinais-Suomen sosiaalijohdon seminaarissa. Timo Kestilä, ma. yliassistentti 14

15 Pietarin valtiollisen yliopiston rehtori Ljudmila Verbitskaja ja vararehtori Stanislav Tkatshenko (oik.) vierailivat Turun kauppakorkeakoulussa Keskusteluun osallistuivat myös Jean Monnet -professori Esko Antola (vas.) sekä emeritus-professori Urpo Kivikari. Turun kauppakorkeakoulu ja Pietarin valtiollinen yliopisto Yhteistyönä yrityksille suunnattavia palveluita Pietarin valtionyliopisto on yksi johtavista yliopistoista Venäjällä. Myös presidentti Putin on saanut akateemisen koulutuksensa tässä yliopistossa. Yhteistyö Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin kanssa alkoi jo 90-luvulla, kun Pietarin yliopistossa toimivan Maailmantalouden yksikön johtaja Sergei Sutyrin työskenteli vierailevana professorina Pan-Eurooppa Instituutissa. Nyt yhteistyötä on tarkoitus syventää ja laajentaa opiskelija- ja tutkijavaihdon sekä yhteisen verkko-opetuksen lisäksi tukemaan myös alueiden yritysten välistä kanssakäymistä. Turun Kauppakorkeakouluseuralle uusi hallitus Turun Kauppakorkeakouluseuralle valittiin uusi hallitus seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Mukana uudessa kokoonpanossa on jälleen sekä vanhoja että uusia jäseniä. Kauppakorkeakouluseuran hallituksen puheenjohtajana lähtien toimii Mainostomisto SST:n toimitusjohtaja Sirpa Uusitalo. Varapuheenjohtajaksi valittiin Turun Seudun Osuuspankin varatoimitusjohtaja Olli-Pekka Saario. Uusia hallituksen jäseniä ovat Teleste Oyj:n toimitustusjohtaja Jukka Rinnevaara, johtaja Jami Aarnio- Wihuri Wihuri Oy:stä, Mainostoimisto Turun seudun kehittämiskeskuksen kanssa on mietitty keinoja, joilla voisimme tukea varsinaissuomalaisten yritysten pääsyä Pietarin markkinoille sekä vastaavasti helpottaa pietarilaisten yritysten sijoittumista Varsinais-Suomeen. Yksi kehitteillä olevista konkreettisista apuvälineistä yritysten välisten yhteyksien solmimiseen on sähköinen yritystietokanta, joka sisältää tiedot kaikista pietarilaisista ja varsinaissuomalaisista yrityksistä. Tietokanta nopeuttaa kumppanin löytymistä ilman turhia välikäsiä, kertoo Kari Liuhto. Turun kauppakorkeakoulun hallitus vaihtuu Turun kauppakorkeakoulun hallitus vaihtuu Hallituksen vaali käytiin kauppakorkeakoulun henkilökunnan keskuudessa toukokuun 5. päivänä, jonka jälkeen ylioppilaskunnan edustajisto valitsi hallituksen opiskelijaedustajat omassa kokouksessaan. Hallituksen kokoonpanossa erityisesti henkilökunnan osalta tapahtui vain vähän muutoksia verrattuna edellisen kolmivuotiskauden kokoonpanoon. Hallituksessa jatka- vat professorit Satu Lähteenmäki, Kari Lukka ja Antti Paasio sekä yliassistentti Pekka Tuominen, lehtori Riitta Koskimies, amanuenssi Leena Hendersson sekä kauppatieteiden yo. Matti Koivisto. Uusia jäseniä nyt valitussa hallituksessa ovat professori Jorma Taina, ma. kehittämissuunnittelija Petteri Sinervo sekä kauppatieteiden ylioppilaat Eeva Heinonen, Matias Mattsson ja Varpu Uotila. Hallituksen puheenjohtajana Briiffin toimitusjohtaja Seija Raesola ja seuran toiminnanjohtajan tehtävistä luopuva Turun Tietotarjonta Oy:n myyntipäällikkö Heidi Pelkonen. Vanhoina hallituksen jäseninä jatkavat Ravintolalaiva Cindyn toimitusjohtaja Ilkka Joukanen, TOK- Yhtymän toimitusjohtaja Harri Koponen, markkinointijohtaja Tuula Korte Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy:stä, toimitusjohtaja Jari Latva-Rasku Leaf Oy:stä sekä viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Taru Narvanmaa Raisio Yhtymästä. Tämän lisäksi hallituksen työskentelyyn osallistuvat Turun EU:n itälaajenemisen myötä kiinnostus Eurooppa-asioita kohtaan on kasvanut myös venäläisissä yrityksissä ja yliopistoissa. Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutti, joka on erikoistunut EU:n itäisten osien sekä Venäjän talouden seurantaan, on viime aikoina satsannut voimakkaasti yhteistyöverkoston laajentamiseen kyseisissä maissa. Turun kaupungin päättäjät ovat olleet kaukonäköisiä solmiessaan ystävyyskaupunkisopimuksen Pietarin kanssa jo vuonna Sen puitteissa yhteistyö pietarilaisten kanssa on huomattavasti helpompaa, kiittelee Liuhto. toimii rehtori Tapio Reponen ja varapuheenjohtajana vararehtori Paavo Okko. Turun kauppakorkeakoulun hallitus on yliopiston ylin päättävä hallintoelin, jonka keskeisiä tehtäviä ovat mm. yliopiston toiminnan kehittäminen, toiminta- ja taloussuunnitelmien hyväksyminen, professorien nimittäminen sekä perustutkintoopiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista päättäminen. kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen, hallintojohtaja Tuula Lind, toiminnanjohtaja sekä taloudenhoitaja, pankinjohtaja Marko Lehtosalo. Seuran uusi toiminnanjohtaja on Varsinais-Suomen Kiinteistö -yhdistyksen toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo. Turun kauppakorkeakouluseura ry toimii yhdyssiteenä Turun kauppakorkeakoulun ja elinkeinoelämän välillä. Toiminnalla tuetaan muun muassa tieteen tekemistä, nuorten opiskelijoiden kansainvälisiä opintoja ja korkeakoulun henkilökunnan ammatillista jatkokoulutusta. 15

16 Merenkulkualalla tyynet ajat ovat harvinaisia. Ala on poliittisia intohimoja herättävä kenttä, jolla pelaa kolme varustamoyhdistystä sekä Merimiesunioni. Jorma Taina on osallistunut pelinrakentajana käytännössä kaikkiin alan kysymyksiin, ja professorin puhelin soi jatkossakin. Merenkulun kysymykset ovat olleet pinnalla yli 20 vuotta ja keskustelu jatkuu. Koen virkavelvollisuudeksi osallistua julkiseen keskusteluun ja yhteiskuntaa hyödyntävän tiedon jakamiseen, sanoo Turun kauppakorkeakoulun merenkulkutalouden professori Jorma Taina. Velvollisuuden täyttäminen on tehnyt Tainasta kysytyn ja kuunnellun asiantuntijan, alansa vahvan taustavaikuttajan. Suomessa keskustelua, kiistoja ja tulevaisuuden uhkakuvia merenkulkualalla riittää, mutta ratkaisut ovat syvällä. Osa merenkulkualan nykyisistä ongelmista on luotu työmarkkinapoliittisilla ratkaisuilla jo1980-luvun alkupuolella. Poliittiset rintamat olivat vastassa myös hiljattain tapahtuneessa tukipakettikriisissä. Todellinen vaikuttaminen edellyttäisi eduskunnassa yhtenäistä linjaa. Ruotsissa siihen on pystytty, meillä ei, Taina taustoittaa. Itämeren uiva kylpylä Suomen ja Ruotsin välisen laivaliikenteen tulevaisuus huolestuttaa Tainaa. Toisaalta siinä on suuria mahdollisuuksia, mutta niiden toteutuminen vaatisi muutoksia ja uudistuksia. Suomen EU-neuvotteluissa saama poikkeuslupa verovapaan myynnin jatkolle on kuitenkin osoittautumassa kehityksen tulpaksi. Varustamot eivät ole tehneet mitään. Nyt voi jo sanoa, että nykyinen risteilyliikenteessä oleva kalusto ajetaan loppuun eikä ainakaan seuraavaan kolmeen vuoteen tule uutta laivaa, Taina näkee. Alkoholiveron pudotus Suomessa, Viron EU-jäsenyys ja kiristyvä kilpailu vapaa-ajan viettäjien valinnoista asettavat Ahvenanmaan kautta kulkevat risteilyt paineen alle. Taina on esittänyt oman näkemyksensä siitä, miten kilpailuun virkistysmatkailijoista voisi vastata. Hulluksihan minua on sanottu, kun olen esittänyt uutta konseptia eli laivaa, jolla on matkustajapaikkaa, 2,5 kaistakilometriä, yläkansilla korkeatasoinen kylpylä ja alakansilla matkustajatilat. Tällainen Itämeren uiva kylpylä ympärivuotisessa käytössä yhdistäisi eksoottisia elementtejä ja vetoaisi ulkomaalaisiin matkustajiin. He voisivat katsella tähtitaivasta Muutos kiehtoo merenkulkutalouden professori Jorma Tainaa Vahva vaik Teksti: Mikko Grönman Kuvat Esko Keski-Oja Kun keskustelun aalto nousee, niin professori Jorma Tainan puhelin soi. Pienempikin väreily vaatii asiantuntijan mielipiteitä. Suomen ainoa merenkulkutalouden professori on alansa vahva taustavaikuttaja, joka on aina vastannut puhelimeensa. kylpylälaivan kattoikkunoista ja kuunnella kun jäät ryskivät laivan kylkiä vastaan, kuvailee Taina. Kahden kerroksen ratkaisu palvelisi sekä matkustajaliikennettä että huvittelumatkailua. Risteilijän reitti voisi kulkea Hansa-kaupunkien kautta. Ikävä tietysti Helsingin kannalta, joka ei ole Hansakaupunki, velmuilee Taina. Merikuljetusten kilpailukyky kasvaa EU:n laajeneminen ja rahtiliikenteen kasvu näkyvät myös merellä. Taina uskoo, että uusia linjoja syntyy Baltiaan sekä Puolaan. Koen virkavelvollisuudeksi osallistua julkiseen keskusteluun ja yhteiskuntaa hyödyntävän tiedon jakamiseen, sanoo merenkulkutalouden professori Jorma Taina. Raaka-aine ja entistä enemmän myös teollisuustuotteet kulkevat uusista EU-maista Pohjois-Eurooppaan laivoilla. EU:n sisäliikenteen kasvun vaikutus on melko mitätön Itämeren liikenteelle, mutta Pietarin seudun merkitys sen sijaan näkyy merkittävästi. Joka tapauksessa kuljetukset meritse lisääntyvät ja maantiekuljetukset vähentyvät. Merikuljetusten kilpailukyky kasvaa, koska ruuhkautuminen, polttoaineen hinta sekä ajoneuvoverotus nostavat maantiekuljetusten hintaa, selvittää professori Taina. Junaliikenteessä kapasiteetti on kokolailla käytössä ja ilmakuljetusten pullonkaulana on ruuhka lentokentillä. Merten moottori- 16

17 uttaja tielle liikennettä sen sijaan mahtuu eikä satamakapasiteettikaan ole ongelma. Muita kuljetusmuotoja vaivaava ruuhkautuminen on logistinen riski. Kehityskulku muistuttaa tilannetta 50- luvulla, jolloin rannikkoliikenne oli voimissaan. Jatkossa Itämereltä lähtee varmasti laivalinjoja, jotka menevät rannikkoa pitkin Välimerelle. Kuljetusaika kasvaa, mutta toisaalta merikuljetus on halvempi, varmempi ja EU:n suosima. Pidempi kuljetusaika on vain tuotannon ajoituskysymys, sillä logistisesti on tärkeintä tarkkuus ja ennustettavuus. Merikuljetus on erittäin varma tapa saada tavara juuri oikeana päivänä ja kellonlyömänä, huomauttaa Taina. Ohjaaja ja organisaattori Merenkulkutalouden lisäksi logistiikka kuuluu Tainan asiantuntija-alueisiin. Suomen ensimmäisen logistiikan professuurin takana on Tainan laatima ohjelma. Olin aikanaan töissä silloisessa Suomen kuljetustaloudellisessa yhdistyksessä, jonka nimissä kirjoitin ohjelman logistiikan korkeakouluopetuksen kehittämisestä Suomessa. Sen jälkeen olin opetusministeriön nimeämässä työryhmässä asiantuntijajäsenenä. Jonkinlainen saavutus on se, että vuonna 1993 Suomeen perustettiin yksi ainoa professorin virka, logistiikan professuuri Turkuun. Turun kauppakorkeakouluun Jorma Taina tuli vuonna Hän tavallaan räätälöi oman virkansa, sillä samoihin aikoihin perustettu Merenkulkualan koulutuskeskus oli Tainan suunnittelema. Sattumaa oli, että Jorma Tainasta ei tullut maantiedon opettajaa vaan talousmaantieteilijä. Opettaja piti tosiaan tulla. Tuli kuitenkin merenkulkutalouden professori, joka suureksi hämmästyksekseen saa kutsuja kaupan tilaisuuksiin, Taina vitsailee. Kutsut eivät ole kovinkaan yllättäviä, sillä Taina on ollut liikkeelle laittava voima Länsikeskus-tutkimuksessa, joka sai jatkoa Mylly-projektina ja jatkuu seuraavaksi Skanssi-selvityksenä. Tuloksena on ainutlaatuinen aineisto kuluttajakäyttäytymisestä yhtenäiseltä maantieteelliseltä alueelta, jossa muut muutokset voidaan jäljittää. Tästä tutkimuksesta ja sen tuottamasta aineistosta olen aidosti ylpeä. Sanoisin, että aineisto on ainutlaatuinen koko maailmassa ja antaa mahdollisuuden tutkia muutoksia tietystä lähtötilanteesta käsin. Nämä muutokset kiehtovat minua, Taina innostuu. Aineiston kerääminen ja tutkiminen kestää useita vuosia ja vaati valtavat resurssit. Jonkinasteinen ongelma on, miten aineisto hyödynnetään ja välitetään tiedeyhteisön käyttöön. Tässä roolissa 60- vuotta täyttänyt professori on omimillaan. En ole urani aikana yrittänytkään toimia perustutkimusta tekevänä, vaan enemmänkin katalyyttinä, ohjaajana sekä organisaattorina, tiivistää Jorma Taina. 17

18 Ranskalainen ja suomalainen lähestymistapa eroavat Liike-elämän etiikkaa kahdesta näkökulmasta Turun kauppakorkeakoulun monivuotisen ranskalaisen yhteistyökorkeakoulun ESIEE:n master-kurssilaisten vieraillessa Turussa maaliskuun lopussa järjestettiin Turun kauppakorkeakoulussa liike-elämän etiikkaa käsittelevä seminaaritapahtuma. Tilaisuus lähti liikkeelle ranskalaisten aloitteesta. Turun kauppakorkeakoulun saksan kielen lehtori Pertti Widén on opettanut useana vuonna Pariisissa ESIEE:ssä ja muissa Pariisin kauppakamarin korkeakouluissa kulttuurienvälistä kommunikaatiota ja liike-elämän etiikkaa. Nyt he puolestaan halusivat tarkemmin perehtyä Suomessa pitkälle edenneeseen alan tutkimukseen. Aloitteentekijä ja ajatuksen äiti Jenny Hogan Pariisin ESIEE-korkeakoulusta ei valitettavasti päässyt mukaan, mutta hänen esityksensä eettisen päätöksenteon prosesseista oli kuitenkin kirjallisena kaikkien luettavissa. Master-kurssin johtaja, professori Krys Markowski esitti asiasta oman ja hyvin omakohtaisen, syvällisen näkemyksensä Hoganin powerpoint kuvien innoittamana. Muina ranskalaisten esityksinä oli Henry Roux de Bézieuxin esitys etiikasta ja ihmistenvälisestä viestinnästä sekä Edite Nunes- Mongen ja Louis Rouilleaultin esitys etiikasta Ranskan liike-elämässä. Turun kauppakorkeakoululaisten esityksinä kuultiin Juhana Markkulan erinomainen johdatus aiheeseen sekä Piia Nurmen aihepiiriin tämänhetkistä suurta kiinnostusta osoittava yleiskatsaus yritysten sosiaalisen vastuun tutkimuksesta Suomessa. Seminaari oli järjestetty niin, että esitelmänpitäjien lisäksi tilaisuudessa saivat puheenvuoron eri aloja edustavat kutsutut kommentaattorit: Mike Gradwell ESIEE:stä edusti akateemista opetusta, Elomatic Oy:n toimitusjohtaja Olli Manner käytännön yrityselämää, UPM-Kymmenen yrityseetikko Cai Talvio etiikan tutkijan ja yritysmaailman rajapintaa sekä Suomen Liikemiesten Lähetysseuran toimitusjohtaja pastori Lasse Vahtola teologista puolta. Ranskassa henkilöt, Suomessa ympäristö Seminaari osoitti, kuinka erilaisia olivat ranskalaisten ja suomalaisten lähestymistavat: liike-elämän etiikasta puhuttaessa. Ranskassa pääosassa ovat henkilösuhteet, korruptio ja skandaalit, Suomessa taas painotetaan ennen kaikkea ympäristön huomioon ottamista ja muita enemmänkin ulkopuolisia, henkilöön liittymättömiä tekijöitä. Ajankohtainen aihe, Wärtsilän käyttäytyminen, sai ranskalaiset kysymään, eikö Suomessa ole ammattiyhdistyksiä, kun yritys saa esteettä lopettaa hyvin menestyvän Turun tehtaan. Kun Wärtsilä Ranskassa halusi lopettaa tehtaan, se joutui sitoutumaan maksamaan työläisten palkat niin kauan aikaa, kunnes työtekijä sai uuden työpaikan tarvittaessa koko elämän ajan. Tutkimuspuolella tuotiin esiin alan tutkimuksen vinoutuminen Suomessa: pääasiassa on tutkittu vuosikertomuksia ja siten vain suuryrityksiä ja sielläkin itse asiassa vain sanahelinää. Kuten Olli Manner ja yleisöpuheenvuorot todistivat: pienemmissä yrityksissä ei ole aikaa eikä henkilöresursseja tehdä kauniita julkilausumia ja komeita vuosikertomuksia, siellä eettiset päätökset tehdään päivittäisessä työssä. Kansainvälisessä tarkastelussa sekä Juhana Markkula että Cai Talvio toivat hyvin esiin eettisyyden eron: meillä geenimanipuloidut tuotteet kohtaavat kovaa kritiikkiä, kysyttäessä nälkää näkeviltä Kaakkois-Aasiassa tai Afrikassa eettinen näkökulma on toinen: tällä tavoin saadaan ruokaa, kun tuholaiset tai muut ympäristötekijät eivät enää voi tuhota satoa. Rajanvetoa eettisen ja epäeettisen välillä Liike-elämän etiikka tuotiin koko ajan myös henkilökohtaisen etiikan yhteyteen: missä määrin kasvatusmenetelmämme ovat eettisiä, missä määrin ruumiillinen kuritus katsotaan eettisesti oikeutetuksi, missä määrin henkinen väkivalta on sallittua kasvatusmielessä, missä määrin esimies yrityksessä on oikeutettu kontrolloimaan alaisten ajatuksia ja pakottamaan heidät ruotuun. Missä kulkee eettisen ja epäeettisen käyttäytymisen raja? Varsinaisen seminaarin päätteeksi Lasse Vahtola esitti kauppiaan rukouksen vuoden 1701 rukouskirjasta. Siinä kysymys oli aivan konkreettisesti liikemiehen etiikasta: Auta minua olemaan kohtuullinen voitontavoittelussani, estä minua ahneudesta. Tilaisuus jatkui Turun kaupungin tarjoamalla ruhtinaallisella vastaanotolla, jossa oli tilaisuus jatkaa seminaarin osanottajien kanssa keskustelua. Cantus Mercurialis - kuoro loisti tilaisuudessa hienolla, myös ranskankielisellä panoksellaan. Pertti Widén, lehtori Kirjoittaja toimi seminaarin puheenjohtajana 18

19 Porin yksikön tutkimustoiminta lähtee alueen tarpeista Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön yhteydessä toimiva Liiketaloustieteellinen kehityskeskus analysoi asioita maakunnan näkökulmasta. Toiminnassa korostuvat aluetutkimusta ja hyvinvointialan kehittämistä koskevat hankkeet sekä Olkiluodon uuteen ydinvoimalaan liittyvä tutkimus. Kuva: Mari Syrjäläinen johtaja, professori Heli Hookana sekä projektipäällikkö Satu Ahlman. Haja-asutusalueiden verkottamisen pilottihanke käynnissä Porin yksikössä on käynnissä haja-asutusalueiden verkottamiseen liittyvä pilottihanke, jonka tavoitteena on parantaa yrittämisen ja elämisen edellytyksiä maaseudulla. Hankkeessa rakennetaan Lavian kunnan kyläalueille laajakaistaiset tietoliikenneyhteydet (ADSL) sekä koulutetaan hankkeeseen osallistuvia maatilayrittäjiä ja muita kuntalaisia hyödyntämään tietotekniikkaa elinkeinotoiminnassaan. Kehittämistoimilla halutaan parantaa maaseudun perustoimintoja ja alueiden elinkelpoisuutta. Kuvassa Liiketaloustieteellisen kehityskeskuksen henkilökuntaa: Anna-Maija Kohijoki (vas.), Katja Laitinen, Katja Aalto, Satu Ahlman, Ari Karppinen, Jytta Poijärvi-Miikkulainen, Jani-Petri Laamanen ja Heikki Rantala. Tutkimusyksikkö aloitti toimintansa syksyllä Tilinpäätösanalyyttisen tutkimuksen lisäksi tutkija Katja Aalto selvitti laajemmin aluetutkimuksen tilaa, jonka kehittämiselle oli kysyntää. Kartoituksen pohjalta yksikössä kehitettiin muun muassa www-sivusto SataMittari sekä Satakunnan talous -lehti, joka on tarkoitettu säännöllisesti ilmestyväksi alueelliseksi suhdannekatsaukseksi. Alueellisen tiedon määrän kasvaessa tietotekniikka tarjoaa tehokkaita työkaluja tiedon havainnollistamiseen: www-sivusto SataMittaria on kehitetty alueelliseksi tietokannaksi, johon kerätään perustietoa alueen kehityksestä. Tietokonekartografia on toinen tietotekniikan osa-alue, jolla alueellisen tiedon hyväksikäyttöä ja hyödynnettävyyttä päätöksenteossa kehitetään. Alueellisen kehityksen taustalla olevien tekijöiden tarkempaan analysointiin on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet, sillä yksikkö on vahvistunut kolmella uudella tutkijalla, jotka ovat Heikki Rantala, Jani-Petri Laamanen ja Anna-Maija Kohijoki. Keväällä 2004 alkaa kolmivuotinen projekti, jonka tavoitteena on alueen omiin lähtökohtiin soveltuvan ennakointikulttuurin organisoiminen ja juurruttaminen. Ennakointiprojekti pyrkii tukemaan satakuntalaisia aluekehitystoimijoita työssään. Projekti toteutetaan yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. Katja Aallon lisäksi projektissa on aloittanut tutkijana Katja Laitinen. Hyvinvointialan hankkeet ja tutkimus Liiketaloustieteellisen kehityskeskuksen yksi painopiste on hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen tutkimus, koulutus ja kehittäminen. SataHoiva on alan yrittäjille suunnattu kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa satakuntalaisten hyvinvointialan yrittäjien tuotteistamisen, hinnoittelun ja markkinoinnin osaamista. Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämisverkosto -hankkeen tavoitteena on poikkitieteellisen koulutusvaihdon käynnistäminen yliopistokeskuksen ja alueen ammattikorkeakoulujen välille. Hyvinvointialan johtamiskoulutus tarjoaa taas hyvinvointialan huippuammattilaisille 20 opintoviikon mittaista täydennyskoulutusta. Porin yliopistokeskuksen monitieteinen tutkimus- ja koulutusympäristö antaa erinomaiset puitteet hyvinvointialan hankkeiden toteuttamiseen. Hankkeiden taustalla ovat Porin yksikössä tehdyt tutkimukset nais- ja hyvinvointialan yrittäjyydestä. Meille on erittäin tärkeää asiantuntijuuden konkreettinen soveltaminen yrittäjän arkeen, sanovat Yliopistokeskuksen vaikuttavuus selvitettiin Porin yksikön Liiketaloustieteellisessä kehityskeskuksessa toteutettiin syksyllä 2003 tutkimus koko Porin yliopistokeskuksen alueellisesta vaikuttavuudesta. Tutkimuksessa kartoitettiin keskeisten sidosryhmien mielipiteet ja kokemukset yliopistokeskuksen toiminnasta, sen merkityksestä ja lisäarvosta alueelle. Samalla selvitettiin, mitä sidosryhmät odottavat yliopistokeskukselta tulevaisuudessa ja miten yhteistyötä voitaisiin kehittää, jotta maakunnan kilpailukyky ja kasvu vahvistuisivat. Tutkimuksen perusteella Porin yliopistokeskuksella on ollut selvästi vaikutusta ainakin Porin kaupungin imagoon sekä ilmapiiriin. Satakuntalaiset yrittäjät eivät tunne Porin yliopistokeskusta läheskään niin hyvin kuin julkisen sektorin edustajat. Molemmat vastaajaryhmät pitivät yliopistokeskusta vielä hieman tuntemattomana, etäisenä ja hajanaisena. Positiivista oli, että yliopistokeskus katsottiin kuitenkin korkeatasoiseksi, uudenaikaiseksi, asiantuntevaksi ja innovatiiviseksi kokonaisuudeksi. Parhaillaan Porin yksikössä toteutetaan vastaavanlaista tutkimusta kuudesta suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Lisäksi yliopistokeskuksen alueellinen vaikuttavuustutkimus poiki Porin Akateemiset Palvelut -hankkeen, jonka avulla on tarkoitus tehdä yliopistokeskusta tunnetummaksi ja lisätä tutkimuspalveluiden kysyntää sekä opiskelijoiden työllistymistä alueella. Porin yksikön hankkeisiin voi tutustua osoitteissa sekä 19

20 Tutkimusta uuden ydinvoimalan vaikutuksista Suomen energianhuoltovarmuus on vahvasti satakuntalaisissa käsissä. Suomen sähköenergiasta tuotetaan huomattava osa jo nyt Olkiluodossa, ja kun uusi ydinvoimalaitosyksikkö valmistuu kaupalliseen tuotantoon vuonna 2009, niin Satakunnan sähköomavaraisuus nousee huimiin lukemiin. Satakunnan nykyinen elinkeinorakenne tukeutuu vahvasti vuosikymmenten tuulet ja tuiskut kestäneille toimialoille eli metsä-, metalli- ja kemianteollisuuteen. Paperiteollisuutemme tuotantoprosessi on hyvin energiaintensiivinen - erityisesti sähköenergiaintensiivinen. Sähköntuotanto ja Satakunnan perustoimialojen energiatarve nivoutuvat saumattomasti toisiinsa, mutta Satakunnan sähköomavaraisuus on niin merkittävä, että maakunta pyörittää myös muuta Suomea. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö tutkii monitieteisesti Olkiluotoon rakennettavan uuden ydinvoimalaitoksen (OL3) alueellisia sekä kansantaloudellisia vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Kyselytutkimuksen kokonaisotos oli tuhat yli 15-vuotiasta satakuntalaista ja otanta oli alueellisestikin kattava. Satakuntalaisilta kysyttiin strukturoidulla kyselylomakkeella yleistä asennetta ydinvoimaa kohtaan sekä mielipiteitä ydinvoimaa vastaan ja sen puolesta esitetyistä argumenteista. Lisäksi tiedusteltiin satakuntalaisten arvioita OL3-rakennushankkeen vaikutuksista heidän henkilökohtaiseen elämään, vaikutuksiin omassa asuinkunnassaan, vaikutuksiin ydinvoimalan lähikunnissa ja koko Satakunnassa. Tutkimusraportti valmistuu kesän kynnyksellä. Asennekysely toistetaan OL3-rakennushankkeen kuluessa. Vaikutukset tuotantoon ja työllisyyteen selvitetään Porin yksikössä on käynnistynyt myös tutkimus OL3-ydinvoimainvestoinnin välittömien ja kerrannaisten tuotanto- ja työllisyysvaikutusten analysoimiseksi panostuotosmallilla. Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin tutkijaryhmä arvioi näitä vaikutuksia jo vuonna Myös professori Paavo Okko on tehnyt ydinvoimainvestointia koskevaa panos-tuotostarkastelua kahteen otteeseen 1990-luvun puolivälin tiennoilla. Tieto ydinlaitoshankkeesta ja sen kotimaisuusasteesta ja investointikysyntäimpulssin alueellisesta jakautumasta on monessa suhteessa tarkempaa vuonna 2004 kuin aiempien tutkimusten valmistuessa. OL3- ydinvoimalainvestoinnin kokonaiskustannukset ovat noin 14 prosenttia yksityissektorin vuoden 2003 investointien arvosta ja peräti viidennes yksityissektorin tuotannollisten investointien arvoon nähden. Ydinvoimainvestoinnin panos-tuotostutkimusten lisäksi tutkimushankkeet sisältävät OL3-vaikuttavuuden seurannan monitieteisesti. Porin yksikössä on seurantaan varten käynnistetty Aluetaloudellinen benchmarking tutkimus Satakunnan ja erityisesti Rauman seutukunnan talouden rakenteesta sekä kehityksestä OL3-rakennushankkeen käynnistyessä. Lisätietoja OL3 hankkeseen kohdistuvista tutkimuksista: erikoistutkija Ari Karppinen, puh

21 Kauppatieteellistä koulutusta ja tutkimusta Satakunnassa Porin yksikkö palvelee koko maakunnan kehitystä Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö tarjoaa satakuntalaisille opiskelijoille alueellisen vaihtoehdon kauppatieteiden opiskeluun. Porin yksikön alueellinen vaikutus toteutuu parhaiten silloin, kun tutkimus ja opetus ovat korkeatasoista sekä kansainvälisin että kansallisin kriteerein mitattuna. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on tehty opetus- ja tutkimustyötä vuodesta 1997, jolloin aloitettiin kauppatieteiden maisteri -koulutus sekä perustettiin määräaikaisia opetus- ja tutkimusvirkoja. Toiminta on tänään monessa mielessä laajempaa niin opetettavien ainekokonaisuuksien kuin henkilökunnan ja opiskelijamääränkin suhteen. Siirtyminen ylioppilaspohjaiseen sisäänottoon vuonna 2001 oli merkittävä kehitysaskel. Aikaisemmin yksikköön tulevilta opiskelijoilta vaadittiin kaupallista koulutusta joko ammattikorkeakoulusta tai kauppaoppilaitoksesta. Sisäänotetuista opiskelijoista moni tulee Satakunnasta, mutta yhä useammin kauppatieteelliseen koulutukseen Poriin haetaan muualta Suomesta. Nyt 85 prosenttia opiskelijoista tulee Porin ulkopuolelta, mikä osoittaa yksikön koulutuksella olevan kysyntää myös muualla Suomessa. Porin yksikkö osana yliopistokeskusta Porin yliopistokeskus on monitieteinen viiden korkeakoulun kokonaisuus. Vierekkäisissä huoneissa ja samalla käytävällä kohtaa päivittäin eri korkeakoulujen ihmisiä, mikä on hedelmällinen lähtökohta monitieteiseen tutkimukseen. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on erinomaiset edellytykset tutkimustyölle, tutkimukseen voi keskittyä rauhassa ja fyysiset edellytykset ovat mitä parhaim- mat. Porin yliopistokeskuksessa toimiva tiedekirjasto palvelee kaikkia korkeakouluja ja palvelu on kaikin puolin ensiluokkaista. Toiminta kytketään maakunnan yrityselämään Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa maakunnan yrityselämän kanssa. Lähes kaikki (98%) opinnäytetyöt tehdään maakunnan yrityksiin. Yritysten tutkimustoiveita pyritään täyttämään laaja-alaisesti myös osana opiskelijoiden harjoitustöitä eri opintojaksoissa. Vuosittain noin 2 4 opiskelijaa suorittaa työharjoittelun opintojakson osana KTMtutkintoa. Myös lisensiaatti- ja tohtoriopiskelijat sekä post doc tutkijat toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa maakunnan elinkeinoelämän kanssa. Harjoitusten, case-työskentelyn ja muiden toimeksiantojen tulokset palvelevat näin satakuntalaisia yrityksiä. Muualta Porin yksikköön opiskelemaan tulleet puolestaan takaavat sen, että yksikön yhteistyö ei ole pelkästään Satakuntaan suuntautuvaa. Haasteena on sitouttaa opiskelijat maakunnan elinkeinoelämään niin, että he jäävät palvelemaan alueen yritystoimintaa valmistumisensa jälkeen. Sitoutumista pyritään edesauttamaan kytkemällä opetus tiiviisti maakunnan yrityselämään. Esimerkkeinä maakunnan toiveiden heijastumisesta opetusohjelmiin ovat tilintarkastusopintoohjelma sekä Alueen kilpailukyky opintojakson käynnistäminen. Maakunnallisuus näkyy myös Porin yksikön tutkimustoiminnassa jota on laajennettu aluetta palvelevaan suuntaan kehittämällä yksikössä toimivaa tutkimusyksikköä, Liiketaloustieteellistä kehityskeskusta. Yksikön tutkimuksen toisena painopistealueena on alusta alkaen ollut kansainvälisyys. Tämä on näkynyt mm. konferenssijulkaisujen määrässä. Jatkossa Porin yksikössä tullaan edelleen kehittämään tieteellisen tutkimustoiminnan painoarvoa. Porin yksikkö näkyy ja kuuluu Porin yksikön aktiivisuus näkyy yritysten ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi tilaisuuksissa, joita se järjestää maakunnassa. Vuonna 2003 järjestetty INSITE-konferenssi oli osallistujamäärältään tähän asti laajin Porin yliopistokeskuksessa järjestetty kansainvälinen tiedekonferenssi. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö on ollut aktiivisesti mukana toteuttamassa myös vuosittain Porissa järjestettäviä rahoitus- ja sijoitusmessuja. Kiitos näkyvyydestä kuuluu henkilökuntamme lisäksi opiskelijoillemme. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön opiskelijayhdistys PorKy ry. on aktiivisesti ollut järjestämässä toimintaa, joka näkyy ja kuuluu. Opiskelijoiden merkitys kauppatieteellisen koulutuksen tunnetuksi tekemisessä onkin varsin tärkeä. 21

22 Verkottuminen käynnissä KULMAhankkeen seminaarissa Paimiossa maaliskuussa Kuva: Anna Kirveennummi Ruohonjuuritason kulttuuri maaseudun voimavaraksi Kulttuuri on oleellista yhteiskunnallisen toiminnan ja päätöksenteon kannalta. Kulttuuri on arjen toimintojen, puheiden, ajatusten ja niille annettujen merkitysten ja arvojen tuottamista, tulkitsemista ja jäsentämistä. Jos hallinto ja yhteiskunnallinen päätöksenteko eivät kohtaa arjen merkitysja arvomaailmaa, päätökset tuottavat turhia jännitteitä ja ennen pitkää kompastuvat omaan mahdottomuuteensa. Uusienkin asioiden on rakennuttava jo olemassa olevan varaan, ja uutta ja vanhaa on vietävä yhdessä eteenpäin. Kulttuuri maaseudun voimavarana hanke (KULMA) kehittää varsinaissuomalaisen maaseudun kulttuuria yhdessä kuntien ja alueen muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että kulttuuri tulee aiempaa vankemmin mukaan kuntien strategiseen ajatteluun. Lisäksi tavoitteena on, että kuntien kulttuurialan toimijat tiivistävät yhteistyöverkostoaan ja muodostavat yhteiset ja synergiaa tuottavat kulttuuritoiminnan tavoitteet, joita kukin tahollaan alkaa toteuttaa. Kulttuuristrategioita Varsinais-Suomeen KULMA-hanke on saanut 20 kuntaa tekemään päätöksen kulttuuristrategian toteuttamisesta. Hanke läpäisee koko Varsinais-Suomen, sillä se toimii kaikissa seutukunnissa. Mukaan ovat lähteneet Askainen, Kiikala, Kisko, Laitila, Lemu, Loimaan kunta ja kaupunki, Paimio, Parainen, Merimasku, Mietoinen, Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Rymättylä, Salo, Suomus- järvi, Uusikaupunki, Vehmaa ja Velkua. Osa kunnista on mukana ryhmänä. Strategioita näille 20 kunnalle tehdään yhteensä 13. Hankkeessa on valmius tehdä korkeintaan 15 strategiaa, joten tilaa on vielä muutamalle kunnalle. Monen toimijan tulevaisuustyöryhmät Hankkeen aikana jokaiseen kuntaan tai kuntaryhmään perustetaan kulttuurin tulevaisuustyöryhmä, joka tuottaa materiaalia paikkakunnan omista lähtökohdista kirjoitettavaa kulttuuristrategiaa varten. Strategiatyössä on prosessin aikana mukana miltei 300 henkilöä. Siinä sovelletaan kulttuurityölle uutta tulevaisuudentutkimuksen metodia, mikä tekee hankkeesta valtakunnallisesti kiinnostavan. Uutta on myös se, että työryhmä on kaikille avoin. Näin mukaan saadaan muitakin kuin perinteisiä kulttuurin toimijoita. Hanketta vetävät Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Varsinais-Suomen taidetoimikunta. Yhteistyötahoina mukana ovat Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto ja Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto. Rahoittajina ovat Varsinais-Suomen TE-keskuksen hallinnoima Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto ja mukana olevat kunnat. Kulttuuriverstaat yhdessä eteenpäin KULMA-hankkeen tärkeänä tavoitteena on kuntien ja eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen. Tarvetta sille on jo kulttuurityön niukkojen määrärahojen ja resurssien vuoksi. Hanke järjesti Paimiossa kaikille siinä mukana oleville suunnatun seminaarin Kulttuuriverstaat yhdessä eteenpäin, joka antoi konkreettisen esimerkin siitä, että mahdollisuuksia ja myös halua yhteistyöhön löytyy. Päivän aikana puheensorina seminaarilaisten keskuudessa kasvoi tasaisesti ihmisten tutustuessa toisiinsa. Seminaarissa yhteistyö, verkostoituminen ja töiden jakaminen nähtiin pienten toimijoiden suurena voimavarana. Rajoja pitäisi pystyä rikkomaan niin kuntien ja kaupunkien välillä kuin eri kulttuurinalojen ja ikäryhmien välillä. Strategiat kunnille keväällä 2005 KULMA-hankkeen kulttuuristrategiat valmistuvat keväällä 2005, jonka jälkeen ne ovat kuntien ja muiden toimijoiden käytössä. Hankkeen vaikutukset alkavat näkyä vähitellen. Oleellista kulttuurin kehittämisessä on hallittu eteneminen. Nopeita tuloksia ei ole odotettavissa, vaan kohti haluttuja tavoitteita päästään varmimmin pienin askelin. Hankkeen aikaisesta innostuksesta päätellen monessa kunnassa kulttuurinen toiminta saa uutta voimaa ja tuottaa uudenlaista pohjaa alueiden kehittämiselle. Katriina Siivonen, ma. projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Niina Helander Varsinais-Suomen taidetoimikunta 22

23 Sadas väitös Turun kauppakorkeakoulussa Turun kauppakorkeakoulussa väiteltiin sadatta kertaa perjantaina , kun Anni Paalumäki puolusti väitöskirjaansa Keltaisella johdetut. Artefaktit, johtaminen ja organisaation kulttuurinen identiteetti. Virallisena vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa toimi professori Arja Ropo Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Satu Lähteenmäki. Väitöstilaisuuden päätteeksi Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen ja vararehtori Paavo Okko palkitsivat sadannen väittelijän korkeakoulun tinalautasella. Taistelijan maljan Paalumäelle ojensi koulun 99. väittelijä Tomi Kallio. Turun kauppakorkeakoulun historian ensimmäinen väitöstilaisuus pidettiin tammikuussa 1970, kun Veikko Reinikainen väitteli kansantaloustieteessä. Korkeakoulu oli silloin toiminut jo 20 vuotta. Tämän jälkeen väitöskirjoja syntyi noin yksi vuodessa aina 80-luvun alkuun saakka, ja kymmenettä väitöstä juhlittiin vuonna Kuluvana vuonna yli kymmenen väitöstä Tahti alkoi kiihtyä, ja viideskymmenes väitöstilaisuus pidettiin vuonna Kun ensimmäisten 50 väitöskirjan syntyminen kesti 28 vuotta tai oikeastaan 48 vuotta koulun perustamisesta laskettuna veivät seuraavat 50 vain kuusi vuotta. Tänä vuonna Turun kauppakorkeakoulussa valmistuu reilusti yli kymmenen väitöskirjaa. Kauppatieteissä on yleisesti ottaen väitelty varsin vähän moneen muuhun alaan verrattuna. Liiketoimintaosaamisen kasvavista tarpeista johtuen tohtorien määrän onkin syytä edelleen kasvaa tällä alalla, vaikka ns. tohtorituotannon kokonaismäärä ei enää kasvaisikaan entiseen tapaan. Valmistuneita maaliskuu - toukokuu 2004 Kauppatieteiden tohtorin tutkinnot Kallio Tomi Lehtiö Sakari Paalumäki Anni Ristilehto Seppo Vincze Zsuzsanna Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnot Laitinen Eva-Kaarina Oikarinen Elias Kauppatieteiden maisterin tutkinnot Alapartanen Kaisa Buoro Felipe Eskelinen Katri Hakanpää Pirjo Harilainen Jeri Heinämäki Reetta Heinänen Taru Holopainen Jani Huuhtanen Essi Iso-Touru Merja Järvenpää Tomi Kantonen Sanna Kasula Salla Kekki Helena Kingelin Thomas Laakso Seppo Laaksonen Riitta Lahti Ville Lindeqvist Juuso Lyytikäinen Mika Manni Julius Manninen Mikko Montus Tarja Niemi Erika Nikkanen Jukka Ojala Risto Okslahti Kirsi Palenius Jani Railo Niko Runsamo Tommi Runsten Ari Ruotsalainen Kimmo Rusanen Suvi Saarinen Teemu Seppänen Sulevi Sipilä Heidi Taro Harri Tasanen Heidi Tukiainen Kaisa Tuominen Hanna Varjanne Mikko Vehkamäki Erkki Viita Kati Porin yksikkö Kauppatieteiden maisterin tutkinto Jonna Mäkelä 23

24 V ÄITÖS KTL Jari Hyvärisen väitöskirja Empirical Evidence on International Outsourcing in Production tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Väitöstutkimus kuuluu kansantaloustieteen alaan. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Richard Baldwin Graduate Institute of International Studies:sta (Geneve) ja kustoksena professori Paavo Okko Turun kauppakorkeakoulusta. Kauppatieteiden lisensiaatti Jari Hyvärinen on syntynyt Nuijamaalla. Hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon vuonna 1992 Joensuun yliopistossa, kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon vuonna 2001 Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa ja maisteritason kansainvälisten opintojen DEA-tutkinnon (Diplôme l études Supérieures en Relations Internationales) vuonna 2002 Graduate Institute of International Studies:ssa, Genevessä. Jari Hyvärinen Osaaminen auttaa Kiina- ja Viro-ilmiöistä selviytymiseen Väitöstutkimus selvittää, miten kilpailun kireys, työntekijöiden osaaminen ja koulutus, t&k-panostukset, työn ja pääoman tuottavuus sekä työvoiman hinta ovat vaikuttaneet teollisuuden sijaintipäätöksiin ns. välituotteiden eli osien ja komponenttien tuotannossa. Tulokset osoittavat, että ulkoistaminen lisääntyy kilpailun kiristyessä, mutta vähenee, kun kilpailu on erityisen kovaa. Tämä voidaan tulkita niin, että kilpailun ollessa kovaa komponenttien valmistuksen ulkoistaminen vaatisi pitkän etumatkan yksikkökustannuksissa verrattuna omaan, vertikaalisesti integroituun tuotantoon, koska kova kilpailu karsii alihankkijoita ja sopivan partnerin löytyminen vaikeutuu. Täten ulkoistavan yrityksen kulut sopivan partnerin etsimisestä ja muista sopimuskustannuksista nousevat suhteettoman suuriksi. Tämä myös indikoi, että suuret t&k-menot synnyttävät yritykseen sellaista osaamista, joka halutaan pitää yrityksessä omana tietona eikä sitä haluta siis ulkoistaa. Toisaalta, kun kilpailu on vähäistä kustannuserot tai hinnoittelun tehottomuudet jäävät toissijaisiksi. Myöskään tässä tapauksessa ulkoistaminen ei kannata, sillä se tuottaisi suuremmat hallinnointikustannukset kuin valmistamalla välituote itse. Tutkimuksen mukaan sekä panostukset inhimilliseen pääomaan että t&k-toimintaan lisäävät tiettyyn maahan kohdistuvaa ulkoistamishalukkuutta. Tutkimuksessa kysyttiin myös, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, valmistetaanko välituotteet suorilla sijoituksilla vai ulkoistamalla. Ulkoistamalla saavutetaan tehokkaampi tuotanto, koska lopputuottaja voi kilpailuttaa alihankkijoita ja valita sen yrityksen, joka parhaiten sopii alihankkijaksi. Alihankintasopimus ei kuitenkaan takaa komponenttien saatavuutta täydellä varmuudella. Toisaalta oman tuotannon laajentaminen suorien sijoitusten kautta on varmempi, mutta se aiheuttaa suuremmat liiketoimikustannukset. Analyysi osoittaa, että ulkoistamisen valinta tuotantomuodoksi on herkempi työvoimakustannusten ja tuottavuuden eroille kuin välituotteiden oma tuotanto. Lopuksi yhdistettiin tutkimuksessa esitetyt ulkoistamisteorian, päämies-agenttimallin ja institutionaalisen taloustieteen löydökset tarjoamalla suuntaviivoja siitä, kuinka Baltian maiden yritykset selviävät laajenevilla EU:n markkinoilla. Näiden tarkoituksena on kannustaa omistajia ja johtajia korostamaan innovaatioiden merkitystä laajenevassa EU:n ja Baltian maiden välisessä teollisuuden integraatiossa. Innovaatioiden merkitys on keskeinen myös maailmanlaajuisten tuotantoketjujen rakentamisessa sekä siinä, miten houkuttelevana yksittäistä maata tai aluetta pidetään suorien sijoitusten kohdemaana. Julkaisutiedot: Jari Hyvärinen: Empirical Evidence on International Outsourcing in Production, Sarja A-9:2004, ISBN (sid.) (pdf ), ISSN

25 V ÄITÖS KTM Eija Koskivaaran väitöskirjatutkimus tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Väitöstutkimus on nimeltään Hermoverkkojen soveltuvuus analyyttisen tilintarkastuksen tukemiseen (Artificial Neural Networks for Analytical Review in Auditing). Väitöstutkimus kuuluu tietojärjestelmätieteen alaan. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Miklos A. Vasarhelyi, The State University of New Jersey Rutgers, ja kustoksena professori Tapio Reponen Turun kauppakorkeakoulusta. Kauppatieteiden maisteri Eija Koskivaara on suorittanut ylioppilastutkinnon Mynämäen lukiossa vuonna Hän on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna Eija Koskivaara työskentelee tällä hetkellä Turun kauppakorkeakoulussa tietojärjestelmätieteen assistenttina. Eija Koskivaara Analyyttiset menetelmät ennaltaehkäisevät tilinpitokikkailua Tilintarkastustyön haasteet ovat nykyisessä globaalissa, digitaalisessa ja jatkuvasti muuttuvassa yritysympäristössä huomattavat. Viime aikojen tilinpitoskandaalit ovat paljastaneet ikäviä puutteita yritysten valvonnassa. Mediassa syyllisiksi on ensisijaisesti leimattu huono moraali ja kvartaalitalous. Ihmiset ovat käytännön tilanteissa tehneet valintoja, jotka ovat olleet vääriä, moraalisesti epäilyttäviä. Näitä valintoja on selitetty kvartaalitalouden tuomalla jatkuvan positiivisen tuloksen vaateella, tuloksella johon on lisäksi liitetty optiosopimuksia. Vääriä valintoja ja tilinpitokikkailuja ei ole riittävän aikaisessa vaiheessa pystytty torjumaan. Syynä on saattanut olla riittävän tehokkaiden menetelmien puute tai menetelmien puutteellinen käyttö. Tilintarkastusta on pyritty tehostamaan mm. analyyttisillä menetelmillä, jotka tulivat 1970-luvulla mukaan amerikkalaisiin suosituksiin ja vuonna 1988 ne saivat oman standardinsa (SAS 56), johon kirjallisuudessa on usein viitattu. Suomeen analyyttisen tilantarkastuksen standardi (520) jalkautui heinäkuussa KHT-yhdistyksen suositusten mukaan tilintarkastajan tulisi soveltaa analyyttisia menetelmiä tilintarkastuksen suunnittelu- ja yhteenvetovaiheessa. Analyyttisiä menetelmiä voidaan soveltaa myös tilintarkastuksen muissa vaiheissa. Analyyttisella tar- kastuksella tai analyyttisillä menetelmillä tarkoitetaan merkittävien suhdelukujen ja kehityssuuntien analysointia. Tällöin selvitetään vaihtelujen syyt ja yhteydet, jotka ovat epäjohdonmukaisia muuhun informaatioon nähden, tai jotka poikkeavat odotetusta. Tutkimuksen lähtökohta on, että hermoverkkojen avulla voitaisiin avustaa analyyttista tilintarkastusta luomalla odotusarvoja. Näitä odotusarvoja voidaan hyödyntää eri tilien kehityssuuntien analysoinnissa. Tutkimuksessa kehitetään ja rakennetaan hermoverkkopohjainen malli, ANNA, jonka avulla muodostetaan odotusarvoja kuukausikohtaisille tiliarvoille. Keskeisenä ongelmana mallin rakentamisessa on ollut näytteiden valinta, joka on toteutettu viidellä eri tavalla eli kirjallisuuden, KHT-tilintarkastajan, edellisen vuoden tietojen, sisäisen tarkastajan ja yrityksen toimivan johdon avulla. ANNAn tuloksia on verrattu yksinkertaisilla laskentamenetelmillä saatuihin odotusarvoihin. ANNAn odotusarvot olivat keskimäärin lähempänä todellisia arvoja kuin yksinkertaisilla laskentamenetelmillä saadut odotusarvot. Parhaat tulokset saatiin, kun yrityksen johto valitsi tilit. Vaikka tulokset ovat olleet rohkaisevia, tulee muistaa, että tilintarkastaja ei milloinkaan saa luottaa pelkästään yhteen menetelmään tehdessään päätöksiä. Julkaisutiedot: Eija Koskivaara: Artificial Neural Networks for Analytical Review in Auditing, Sarja A-7:2004, ISBN (sid.) (pdf ), ISSN s. 25

26 V ÄITÖS M.Sc. (Tech.), M.Sc (Agro-Marketing) Zsuzsanna Vinczen väitöskirja tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Väitöstutkimus on nimeltään A Grounded-Theory Approach to Foreign-Market Expansion in Emerging Markets. Two Finnish Companies in the Visegrád Countries. Vastaväittäjänä toimi KTT, Svetla T. Marinova Birminghamin yliopistosta ja kustoksena professori Sten-Olof Hansén Turun kauppakorkeakoulusta. Väitöstutkimus kuuluu liiketaloustiede, kansainvälisen liiketoiminnan alaan. Zsuzsanna Vincze on syntynyt Budapestissä, Unkarissa vuonna Hän on valmistunut maatalousinsinööriksi vuonna 1987 ja maatalousmarkkinoinnin maisteriksi vuonna 1991 ja työskennellyt Turun kauppakorkeakoulussa tutkijana, assistenttina ja yliassistenttina vuodesta 1998 lähtien. Zsuzsanna Vincze A Grounded-theory approach to foreign-market expansion in newly-emerging markets Keskisen Itä-Euroopan liiketoimintaympäristöt sekä niissä toimivat yritykset ovat kokeneet mullistavia muutoksia 1990-luvun alusta lähtien. Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena on selittää kahden keskisuuren suomalaisen yrityksen kansainvälistä kasvua ja laajentumista. Viime vuosikymmenen aikana ( ) nämä kaksi yritystä laajensivat toimintaansa Visegrád-maihin - Tsekin ja Slovakian tasavaltoihin sekä Unkariin ja Puolaan. Kahden yrityksen laajentuminen kullekin markkina-alueelle - yhteensä 6 prosessia - on ollut tämän tutkimuksen kohteena. Tutkimus perustuu empiirisen tiedon analysointiin grounded-theory -menetelmällä. Tutkimuksessa luodaan uusi teoreettinen viitekehys, jossa yhdistyvät ympäristötekijät sekä strategiset ja operationaaliset tekijät, ja jolla pystytään selittämään yritysten kansainvälisen laajentumisen prosessia. Viitekehys osoittaa, että kyseiset yritykset pyrkivät hyödyntämään organisaationaalista vauhtiaan integraation, sopeuttamisen ja strategian luonnin kautta. Nämä kolme prosessia yhdistivät ainutlaatuisen valikoiman mekanismeja, joita yritykset käyttivät havaituista olosuhteista riippuen. Tutkimustulokset osoittavat, että tutkituissa tapauksissa yritysten kansainvälistyminen oli ensisijaisesti taloudelliseen tuloksentekoon pyrkivä kasvuprosessi, joka perustui sekä rationaaliseen että intuitiiviseen päätöksentekoon. Nämä löydökset ovat ristiriidassa vakiintuneiden selitysten suhteen, jotka käsitteellistävät laajentumisen ulkomaisille markkinoille oppimisprosessina ja kuvaavat sitä sarjana ennalta suunniteltuja, suoraviivaisina askelia. Tutkimus korostaa kohdemaan yhteistyökumppaneiden ratkaisevaa roolia sekä pioneeriaseman tärkeyttä yritysten kasvussa kehittyvillä markkinoilla. Selvitäkseen ja kasvaakseen kehittyvillä markkinoilla yritysten tulee samanaikaisesti kehittää ainutlaatuisia kilpailuetuja, sopeuttaa itsensä olemassa olevaan sekä saavuttaa sisäinen yhtenäisyys yrityksen strategian ja toimintaympäristön välillä. Julkaisutiedot: Zsuzsanna Vincze: A Grounded-Theory Approach to Foreign-Market Expansion in Newly-Emerging Markets. Two Finnish Companies in the Visegrád Countries. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja A-4:2004, ISBN X, (pdf ), ISSN , (pdf ). 26

27 V ÄITÖS KTM Anni Paalumäen väitöskirjatutkimus tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Väitöstutkimus on nimeltään Keltaisella johdetut: Artefaktit, johtaminen ja organisaation kulttuurinen identiteetti. Väitöstutkimus kuuluu liiketaloustiede, johtamisen ja organisoinnin alaan. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Arja Ropo Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulusta. Kauppatieteiden maisteri Anni Paalumäki on suorittanut ylioppilastutkinnon Puolalanmäen lukiossa Turussa vuonna Hän on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna Anni Paalumäki työskentelee tällä hetkellä Turun kauppakorkeakoulussa johtamisen ja organisoinnin aineessa ma. yliassistenttina. Anni Paalumäki Tilat, merkit ja esineet rakentavat monipuolisesti yrityksen kulttuuria Väitöstutkimuksen kohteena olivat yrityskulttuurin fyysiset artefaktit, kuten toimitilat ja niiden sisustus, viherkasvit, univormut, tuotteet ja erilaiset graafiset merkit kuten logot. Anni Paalumäki selvitti tutkimuksessaan sitä, miten nämä artefaktit rakentavat yrityksen kulttuuria, miten niitä käytetään johtamisen apuvälineinä ja minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat niille jokapäiväisessä arjessa. Tutkimus on tapauskuvaus SOL Palvelut Oy:stä. Tutkimusta varten Anni Paalumäki haastatteli 22 henkilöä SOL Palvelut Oy:ssä. Haastateltavat edustavat SOLin pääkonttorissa eri tasoilla ja tehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Tutkimuksessa kävi selville, että artefaktit voivat olla vahva vaikuttamisen keino johtajalle, joka haluaa käyttää niitä hyväkseen. Niiden avulla johtaja voi vaikuttaa siihen, miten työntekijät ymmärtävät yrityksen olemassaolon tarkoituksen ja oman tehtäväänsä ja roolinsa työyhteisössä. Tietoisesti käytetty symboliikka on erityisen vaikuttavaa, mikäli se on uskottavasti punottu kiinteäksi osaksi yrityksen johdon koko filosofiaa ja toimintaa. Artefaktit ovat tärkeä yrityksen identiteetin rakentaja työntekijöille varsinkin asiantunti- jayrityksissä ja palvelualoilla, joilla itse tuote on abstrakti. Ne ovat vakaa ja luotettava kiinnekohta, organisatorisen muistin kantaja. Artefaktien avulla voidaan paitsi erottua muista, myös rakentaa tarinaa siitä, mistä yritys on tulossa ja millainen on sen tulevaisuus. Tutkimus monipuolistaa yrityksen fyysisestä symboliikasta vallitsevaa kuvaa. Toimitila, tavarat ja erilaiset merkit eivät ole vain ulkoisen imagon rakennusaineita tai työn mykkiä kulisseja. Ajan mittaan ne juurtuvat monin tavoin kiinteäksi osaksi yrityksen sisäistä arkipäivää ja käytännön toimintoja. Ne rakentavat käsitystä yrityksen omaleimaisuudesta ja niitä voidaan käyttää hyväksi ihmisiä johdettaessa. Paalumäen tutkimuksen tulosten valossa esimerkiksi nykyään suosittu logon uudistaminen tai tunnusvärien vaihtaminen ei ole täysin ongelmatonta. Värejä vaihtamalla katoaa myös osa henkilökunnan kokemaa yrityksen identiteettiä. Usein murehditaan sitä, miten asiakkaat ottavat vastaan yrityksen uudet symbolit. Sen sijaan helposti unohtuu, että myös yrityksen henkilökunnalla on tavallisesti vahva tunneside väreihin, logoihin tai toimitiloihin, ne eivät ole yhdentekeviä. Julkaisutiedot: Anni Paalumäki: Keltaisella johdetut. Artefaktit, johtaminen ja organisaation kulttuurinen identiteetti, Sarja A-5:2004, ISBN (sid.) (pdf ), ISSN s. 27

28 V ÄITÖS KTL Eila Heinosen väitöskirjatutkimus tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Väitöstutkimus on nimeltään Aktiivinen harrastus työn siirtymän ja kompensaation ilmentymänä - case matkailuoppaat. Väitöstutkimus kuuluu liiketaloustiede, johtamisen ja organisoinnin alaan. Virallisina vastaväittäjinä toimivat professori Sinikka Vanhala Helsingin kauppakorkeakoulusta sekä professori Iiris Aaltio Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Kustoksena toimi ma. professori Sirpa Niittymaa Turun kauppakorkeakoulusta. Eila Heinonen on kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun tyttölyseosta ja valmistunut kauppatieteiden lisensiaatiksi vuonna 1995 Turun kauppakorkeakoulusta. Hän on toiminut opettajan työn ohella matkailuoppaana Oulun ja Tampereen kaupungeissa noin 15 vuoden ajan. Eila Heinonen työskentelee tällä hetkellä hallinnon yliopettajana Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Eila Heinonen Aktiivinen harrastaminen kompensoi työelämän puutteita Tutkimus käsittelee työn ja aktiivisen harrastuksen välisiä interaktiivisia suhteita. Lähemmin tarkastellaan harrastamiseen - tässä tapauksessa harrastukseksi koettuun sivutyöhön - panostamista, sitoutumista ja siltä odotettuja kokemuksia. Nämä seikat yhdistetään pää-työn subjektiiviseen kokemiseen työstä tapahtuvan siirtymävaikutuksen ja sen aiheuttamien kompensaatiopyrkimysten kautta. Lisäksi tarkastellaan harrastuksen työhön tuomaa tiedollista-, taidollista- ja kontaktipääomaa. Väitöstutkimuksessa kehitellään aikaisemman teoreettisen tiedon perusteella teoreettinen malli, jonka toimivuutta koetellaan sensitiivisen empiirisen aineiston avulla. Tutkimuksen case muodostuu seitsemän tamperelaisen matkailuoppaan haastatteluista, joista kustakin on rakennettu empiirinen malli. Lisäksi kokemuksista on laadittu kertomus eläytyvään ymmärtämiseen pohjautuvan hermeneuttisen tulkinnan avulla. Tulokset osoittavat harrastamiseen panostamisen muodostavan elämää rikastavan ja työelämän puutteita kompensoivan elämäntavan. Tyydytystä tuovia työn elementtejä toistetaan eskapistisen eli todellisuuspakoisen kokemuksen mahdollistavassa harrastuksessa, jossa myös työn negatiivisille kokemuksille löytyy korvaamisen kanava. Kompensoivana harrastus voi jopa muodostaa keskeisen ammatillisen identiteetin. Vaativaksi koetusta, saavuttamisen tunteen mahdollistavasta harrastustyöstä saatu arvostava palaute mahdollistaa voimakkaan itsensä uusintamisen tunteen, joka tuo pitkävaikutteista energiaa ja jaksamista päätyöhön. Henkilöstöjohtamisen kentässä aktiivisen kulttuurisen tai tiedollisen harrastamisen merkitystä ei tiedosteta tarpeeksi. Asia kannattaa ottaa esiin työorganisaatioiden kehityskeskusteluissa etenkin keskiuran vaiheessa. Työsuoritusten arvostaminen kiittävän palautteen avulla on keskeinen työssä jaksamisen edellytys. Johdon kunnioittava suhtautuminen henkilöstön harrasteisiin parantaa myös työorganisaatioon sitoutumista. Julkaisutiedot: Eila Heinonen: Aktiivinen harrastus työn siirtymän ja kompensaation ilmentymänä - case matkailuoppaat. Sarja A- 6:2004, ISBN (sid.) (pdf ), ISSN (sid.) (pdf ). 28

29 Yritysjohdon talousfoorumi 2004 Tietopääoma yrityksen menestystekijänä Tietopääomaan nojaavaa yritystoimintaa pidetään maapalloistumisen ja Kiinailmiön oloissa keskeisenä mahdollisuutena säilyttää ja kehittää kilpailukykyä Euroopassa. Tietopääoma yrityksen menestystekijänä puhutti myös Yritysjohdon talousfoorumissa, jonka Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitos järjesti nyt kolmannen kerran. Tilaisuus oli myös PricewaterhouseCoopers Oy:n 50-vuotisjuhlaseminaari. Yritystoiminnassa tietopääoma viittaa osaamisen, informaation ja luovuuden kaltaisiin aineettomiin ja dynaamisiin asioihin, jotka parhaimmillaan kyetään muokkaamaan ideoiksi tai tuotteiksi. Tietopääomaan perustuva yritystoiminta edellyttää henkilöstöltä korkeaa teknologista asiantuntemusta ja innovointikykyä, runsaasti ihmissuhdetaitoja sekä liiketoimintaosaamista. Yrityksen talouden kannalta tietopääoman lisääntyvä merkitys muodostaa haasteen. Tietopääoman luotettava mittaus, raportointi ja tarkastus ovat ongelmallisia, koska se ei helposti sovellu lähinnä valmistavaa teollisuutta varten kehitettyyn liikekirjanpitoon ja tilinpäätösraportointiin. Toisaalta tietopääoma muodostaa ohjauksellisen haasteen yrityksen sisäiselle mittaukselle ja raportoinnille: miten tukea tietopääomaan liittyvää johtamista sopivan rahamääräisen tai ei-rahamääräisen informaation avulla? Antti Helenius povasi ongelmia tilintarkastukseen Turun kauppakorkeakoululla järjestetyssä Yritysjohdon Talousfoorumissa tietopääoman merkitystä ja arvostusta pohdittiin useasta eri näkökulmasta. Tilaisuuden avasi Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen, joka korosti tiedon ja tietopääoman suurta merkitystä nykyisessä liiketoiminnassa ja koko yhteiskunnassa. Hän nosti esiin myös yksilön tärkeän roolin tiedon tuottajana, välittäjänä ja käyttäjänä. Talousfoorumin kutsutut puheenvuorot aloitti KTM, KHT ja kauppatieteiden kunniatohtori Antti Helenius, suomalaisen tilintarkastuksen grand old man. Helenius esitti katsauksen tilintarkastuksen kehitykseen Suomessa viimeisen 50 vuoden ajalta. Suomalaisen kirjanpitoympäristön yhtenä positiivisena piirteenä hän piti sitä, että meillä on jo pitkään ollut erillinen kirjanpi- Professori Baruch Lev on yksi tämän hetken arvostetuimmista laskentatoimen tutkijoista maailmassa. Hän käsitteli aineettoman omaisuuden arvostusta Yritysjohdon talousfoorumissa, jonka Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitos järjesti. toa koskeva lainsäädäntö. Hän arveli USA:n viime vuosien kirjanpitoskandaalien saattavan liittyä siihen, että kirjanpidon säätely nojaa siellä aivan erilaisiin periaatteisiin. Antti Helenius povasi lähivuosille runsaasti hankalia kirjanpitoon ja tilintarkastukseen liittyviä ongelmia liittyen muun muassa siihen, että IAS tuo mukanaan käypien arvojen enenevän käytön yritysten varojen arvostuksessa. Esko Aho korosti muutoskyvyn merkitystä SITRAn tuleva yliasiamies, VTM Esko Aho pohti tietopääomaa menestystekijänä erityisesti yhteiskunnan näkökulmasta. Hän korosti järjestelmän muutoskyvyn merkitystä kansakuntien menestykseen voimakkaasti vaikuttavana tekijänä. Uuden tekniikan soveltaminen on Ahon mukaan tänä päivänä tärkeintä. Vaikka innovatiiviset keksinnöt ovatkin tarpeellisia, on yhteiskunnan menestyksen kannalta oleellisinta kuitenkin se, kuinka hyvin uutta teknologiaa osataan hyödyntää ja miten joustavia organisaatiot ovat uuden tekniikan soveltamisessa. Aho korosti myös vuorovaikutuksen merkitystä yhteiskunnan eri osien välillä tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamisessa. Suomella on pienenä kansakuntana hyvät mahdollisuudet saavuttaa menestystä ja luoda innovaatioita alueella, jossa politiikka, hallinto, talouselämä sekä yliopistot kohtaavat. Ihmisten kiertoa yhteiskunnan eri alojen välillä tulisikin hänen mukaansa jatkossa lisätä, jotta ymmärrys eri toimijoita kohtaan kasvaisi ja yhteistyö niiden kesken tiivistyisi. Baruch Lev paljasti noidankehän Talousfoorumin viimeisen esityksen piti professori Baruch Lev (New York University, Stern Business School, USA), yksi tämän hetken arvostetuimmista laskentatoimen tutkijoista maailmassa. Esitys käsitteli yritysten aineettoman omaisuuden arvostukseen liittyviä ongelmia rahoitusmarkkinoilla. Professori Lev kuvasi esityksessään noidankehän, jossa vaikeasti mitattavissa ja raportoitavissa oleva aineeton omaisuus tulee rahoitusmarkkinoilla aliarvostetuksi ja sitä kautta yrityksen rahoituskustannukset nousevat. Tällainen asetelma ei motivoi yrityksiä sijoittamaan aineettomaan omaisuuteen. Hänen arvionsa mukaan yritykset sijoittavat aineettomaan pääomaan edelleenkin aivan liian vähän. Lev hahmotteli myös keinoja tästä noidankehästä irtipääsemiseksi. Perusideana oli osoittaa, miten laskentatoimen mittausta voidaan kehittää suuntaan, jossa aineeton omaisuus ja sen aikaansaamat tuotot saadaan nykyistä näkyvämmiksi. Tilaisuuden yhteydessä jaettiin PricewaterhouseCoopers -stipendi parhaasta laskentatoimen pro gradu -tutkielmasta. Stipendin saaja oli Anni Vähä-Erkkilä, ja hänet palkittiin tutkielmasta Paperiton kirjanpito: Ostolaskujen hallinnointiprosessin sähköistäminen. Vähä-Erkkilän tutkielma sai jo aiemmin tänä vuonna Turun kauppakorkeakoulun Vuoden Gradu palkinnon. Kari Lukka, professori Artikkelin kirjoittaja toimi Talousfoorumin puheenjohtajana 29

30 J ULKAISUJA Ajasta paikkaan: taloussosiologisia tulkintoja Artikkelikokoelma sisältää pääasiassa taloussosiologian oppiaineen omien jatko-opiskelijoiden työpapereita, jotka useasti pohjautuvat vahvasti empiiriseen aineistoon. Kokoelma on tulos edellisen kesän kaksipäiväisestä tutkimusseminaarista, johon kaukaisin alustaja oli saapunut Brasiliasta asti. Vaikka paperit ovatkin usein jo hyvin pitkälle jäsentyneitä niin teoreettisesti kuin empiirisestikin, on julkaisun artikkeleita määrä hioa vielä entisestään, jotta ne voitaisiin julkaista myös alan merkittävissä julkaisuissa. Artikkelikokoelmassa kirjoittaa myös muiden yliopistojen taloussosiologiasta kiinnostuneita tutkijoita, ja niin kokoelmaa kuin tutkimuspäiviä yleensäkin yhdistää lähinnä kiinnostus kriittiseen taloussosiologiseen tutkimukseen niin kuluttajakäyttäytymisen, matkailun kuin käsitteellis- Artikkelissa pyritään selkeyttämään ja jäsentämään epävarmuuden käsitettä. Epävarmuutta tarkastellaan osana päätöksentekijöiden subjektiivista tietoisuutta. Artikkelissa haastetaan ajattelutavat, joissa epävarmuutta lähestytään ilmiönä, joka on havaitsijan tietoisuudesta riippumaton, tilanteesta toiseen pysyvä rakenne. Tässä artikkelissa epävarmuudelle ei etsitä objektiivista selitystä vaan epävarmuutta lähestytään päätöksentekijän näkökulmasta sosiaalisena rakennelmana, metodologisen kehittelynkin saralta. Artikkelikokoelman sisältöä kuvastaa hyvin sen nimi Ajasta paikkaan: taloussosiologisia tulkintoja. Paikkoihin viittaavat esimerkiksi julkaisun kolme turismiin liittyvää, Antti Honkasen (Vaasan AMK), Pekka Mustosen sekä Taru Virtasen kirjoittamaa artikkelia. Paikkaan liittyy myös Sueila Pedrozon (National Society for Teaching and Research in Management, Rio, Brasilia) nuorten kulutusta Rio de Janeirossa tarkasteleva artikkeli. Selkeästi aikaan taas liittyvät ajankäytön muutoksista kertovat Pekka Räsäsen (TY) ja Timo Toivosen artikkelit, mutta myös yhtä nykyajan tärkeää kulutuksen trendiä eli vihreää kulutusta pohtiva Leena Haanpään kirjoitus sekä Juho Härkösen (European University Institute, Firenze, Italia) muutoksen tutkimusta käsittele- Epävarmuuden käsitteellinen jäsentäminen vä teoreettinen artikkeli. Tärkeitä sosiaalisen toiminnan selittämiseen liittyviä kysymyksenasetteluja eli rationaalista toimintaa ja institutionalismia käsittelevät Jani Erolan ja Antti Gronowin (HY) artikkelit. Kokoelma tarjoaa tuoreen ja ennen kaikkea monipuolisen katsauksen tämänhetkiseen taloussosiologiseen tutkimukseen. Kirjoittajien joukossa on sekä vastavalmistuneita, uraansa vasta aloittavia sekä jo lukuisia julkaisuja ja useita tutkimusprojekteja että tutkimusvuosikymmeniä läpikäyneitä tutkijoita. Toivonen, Timo Virtanen, Taru (toim.) (2004) Ajasta paikkaan: taloussosiologisia tulkintoja From Time to Place: Interpretations from Sociology. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja Keskustelua ja Raportteja 3:2004. ISBN: (sid.) (pdf) joka kehittyy ja välittyy puheessa. Artikkelissa korostetaankin, että epävarmuudessa on kyse todellisuudesta, joka tuotetaan puheessa, mutta, joka on eri todellisuus kuin se, mistä puhutaan. Epävarmuuden ymmärtäminen puheeksi todellisuudesta ei siis tarkoita sitä, että puhetavoista riippumatonta todellisuutta ei olisi olemassa lainkaan. Tässä artikkelissa ei käsitellä varsinaisesti itse päätöksentekoa tai päätöskäyttäytymistä, eikä sitä, millä tavoin päätöksentekijät päätöksenteossaan reagoivat kokemaansa epävarmuuteen. Päähuomio on epävarmuuden käsitteessä, ei itse päätöksenteossa. Artikkeli ei sisällä empiiristä aineistoa vaan tarjoaa käsitteellisen jäsennyksen päätöksentekijän kokemaan epävarmuuteen. Lindblom, Arto (2004) Käsitteellisiä jäsennyksiä päätöksentekijän kokemaan epävarmuuteen. Turun kauppakorkeakoulun julkaisusarja. Sarja Keskusteluja ja Raportteja 4:2004. In Search of Excellence in International Business In Search of Excellence in International Business on eläkkeelle siirtyneelle professori Sten-Olof Hansénille suunnattu juhlakirja. Kirjoittajina ovat olleet pääasiassa kansainvälisestä liiketoiminnasta viime vuosien aikana tohtoriksi väitelleet tai lähiaikoina väittelevät jatkoopiskelijat. Artikkelien teemat liittyvät mm. maailmanlaajuisten teknologiaintensiivisten markkinoiden haasteisiin, sitoutumisen mittaamiseen vientiyhteistyössä, teknologian siirtoon Afrikassa, suomalaisyritysten suoriin sijoituksiin Latinalaisessa Amerikassa sekä venäläisen yritystoiminnan laajenemiseen länteen. Niina Nummela (toim.): In Search of Excellence in International Business. Essays in Honour of Professor Sten-Olof Hansén. Publications of Turku School of Economics and Business Administration. Series C-1:2004. ISBN Luovaan talouteen Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana Tulevaisuudessa kulttuuriosaaminen ja siitä kumpuava luovuus ovat ratkaisevia menestystekijöitä globaaleilla markkinoilla. Kehittämällä kulttuuriosaamistamme voimme hyödyntää kansakunnan kulttuurisia ja luovia voimavaroja ja niitä mahdollisuuksia, joita kansainvälistyvät ja monikulttuuriset toimintaympäristöt meille avaavat. Taiteilija Osmo Rauhalan kuvittama Luovaan talouteen kirja on tulosta Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vuonna 2000 käynnistämästä laajasta Kulta-tutkimushankkeesta (Kulttuuriosaaminen kansallisen kilpailukyvyn rakentajana). Teos pohjautuu laajoihin haastattelu- ja paneeliaineistoihin, joissa on analysoitu kulttuuritoimijoiden ja elinkeinoelämän välisen vuorovaikutuksen nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kirjassa pohditaan, millaisia kulttuurin ja talouden vuorovaikutuksen muotoja meidän olisi kehitettävä kansallisen kilpailukykymme edistämiseksi ja mitä valtavia mahdollisuuksia kulttuurituotannon ja luovien toimialojen kehittäminen ja viime kädessä koko taloutemme kulttuuristaminen tarjoavat yhteiskunnalle. Markku Wilenius: Luovaan talouteen Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Sitra 266. ISBN , ISSN Edita Publishing Oy. Helsinki

31 T APAHTUMAKALENTERI , Turku ECIS2004 konferenssi European Conference on Information Systems Teema: The European IS Profession in the Global Networking Environment Järjestäjä: Turun kauppakorkeakoulu Lisätietoja: Birgit Haanmäki, p. (02) , Tampere Tulevaisuudentutkimuksen kansainvälinen konferenssi Teema: Toward Sustainable Futures Tools and Strategies Järjestäjä: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Lisätietoja: Paula Hakola, p. (03) , Tampere Tulevaisuudentutkimuksen kansainvälinen kesäkoulu Teema: Kestävä tulevaisuus Järjestäjä: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Lisätietoja: Leena Jokinen, p. (02) , Turku Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä Järjestäjä: TAD Centre, Turun kauppakorkeakoulu, ym. Lisätietoja: Ulla Hytti, p. (02) , Turku Pohjoismaisten yliopistorehtoreiden NUS-konferenssi (Det Nordiska Universitetssamarbetet) Teema: Forskningen i samhällets tjänst Järjestäjä: Turun yliopistot Lisätietoja: , Turku New Europe 2020: Visions and Strategies for Wider Europe konferenssi Järjestäjä: Pan-Eurooppa Instituutti Lisätietoja: Satu Hietanen, p. (02) , Turku Turku Development Forum Teema: Science Park as a tool for regional development: possibilities and limitations Järjestäjä: Turun kaupunki, Turku Science Park, Turun yliopistot Lisätietoja: Mikko Lohikoski, p. (02) , Turku EISB -konferenssi Entrepreneurship, Innovation and Small Business Conference Teema: Uusi talous vanhenee merkitykset ikääntyvälle yrittäjäkunnalle, yrityskannalle sekä taloudelle. Lisätietoja: Ulla Hytti, p. (02) , Turku Yritysjohdon seminaari Teema: Kiina-ilmiöstä Suomi-ilmiöön Järjestäjä: Turun kauppakorkeakoulu Lisätietoja: Tuula Lind, p. (02) Nimityksiä Saara L. Taalas Viestintäliiketoiminnan ma. professori Saara L. Taalas on valittu Lontoossa Standing Conference on Organisational Symbolismin (SCOS) hallitukseen pohjoismaiden edustajaksi. SCOS on kansainvälinen tieteellinen järjestö, joka toimii aktiivisena foorumina organisaation kulttuuristen ilmentymien tutkimuksen alueella. Marjaana Helminen OTT Marjaana Helminen on nimitetty kauppaoikeuden professorin virkaan alkaen. Dosentti Liiketaloustiede, johtamisen ja organisoinnin dosentiksi on nimitetty Ph. D. Tarja Ketola erityisalanaan ympäristöjohtaminen. 31

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN

VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN VERKOSTOT Verkostot tuotannollisen toiminnan edellytyksenä (mm. Castells, Reich) Tiedon määrän eksponentiaalinen

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Perustettu 1972 Tarjoaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yrityksille

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN Kuopio 27.9.2013 Sirpa Virta Professori, turvallisuushallinto Avain: yhteisen intressin / tavoitteen olemassaolo ja tunnistaminen III kansallisen turvallisuustutkimuksen

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Social media manager koulutus

Social media manager koulutus Social media manager koulutus Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. 8.5.2012 klo 8:30-16:00 2.10.2012 klo 8:30-16:00 @ Mannerheimintie 8 0010 Helsinki Social media

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek. OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.fi 1 2 ON ELINKEINOELÄMÄN OSAAMISTARPEITA LUOTAAVA HANKE

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot