KUNTOTUTKIMUKSET JA SISÄILMAMITTAUKSET RAPORTTI Tytyrin koulu Kirkkokatu Lohja

Transkriptio

1 KUNTOTUTKIMUKSET JA SISÄILMAMITTAUKSET RAPORTTI Tytyrin koulu Kirkkokatu Lohja

2 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 2 (52) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ Kohde Tilaaja/-t ja osoitetiedot Tilaajan yhteyshenkilöt Toimeksisaaja ja tutkijat Tutkimusajankohdat Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Rajaukset kohteessa PERUSTIEDOT KOHTEESTA Yleistiedot Korjaus-/muutostoimenpiteet Käytettävissä olleet asiakirjat ja aikaisemmat tutkimukset YHTEENVETO TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Jatkotoimenpide-ehdotukset ILMANVAIHTO Tutkimusmenetelmät Ilmanvaihtolaitteiden palvelualueet ja käyntiajat Painesuhteet Ilmanvaihdon puhtaus Ilmanvaihtokoneiden puhtaus Tuloilmaventtiilien puhtaus RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET Tutkimusmenetelmät Rakenteiden avaukset / rakennetutkimukset (RT) Kellarikerroksen käytävät, kanaalit ja kanavat: Ulkoseinärakenteet ja sokkeli: Alapohja ja perusmuuri: Ilmastoidut lattiat Epätiiviit läpiviennit yleisesti: Yläpohja ja vesikatto: Alakatot ja alakattojen yläpuoliset alueet: Pihatason valokuilut: Ikkunat ja ulko-ovet: Ilmavuototarkastelut merkkisavun avulla Ilmavuototarkastelut merkkiainekaasun avulla Suuntaa-antavat kosteusmittaukset Muut havainnot MATERIAALINÄYTTEET Materiaalin mikrobianalyysi (MMS) Materiaalin VOC-analyysi (MVOC) SISÄILMAMITTAUKSET Mittauspaikat ja tutkimusmenetelmät... 50

3 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 3 (52) LIITTEET 8.2 Pintapölyn koostumus Kuitukertymät huonepinnoille... 51

4 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 4 (52) 1 YLEISTÄ 1.1 Kohde Tytyrin koulu Kirkkokatu Lohja 1.2 Tilaaja/-t ja osoitetiedot FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Osmontie 34 PPL HELSINKI 1.3 Tilaajan yhteyshenkilöt Juhani Pirinen toimialajohtaja puh juhani.pirinen@fcg.fi 1.4 Toimeksisaaja ja tutkijat Suomen Sisäilmakeskus Oy, Vantaan toimipiste Eila Hämäläinen, tutkimuspäällikkö, rkm, rakennusterveysasiantuntija Esko Lindblad, valvontapäällikkö, rkm, rakennusterveysasiantuntija Keijo Kovanen, talotekniikan tutkimuspäällikkö, FM Riitta Wallsten, tutkimusinsinööri, rkm Juho Lipponen, tutkimusinsinööri, RI 1.5 Tutkimusajankohdat ajalla , tutkimukset kohteessa rakenteiden avaajat tilaajan toimesta NCC rakennus Oy:n työntekijät 1.6 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimukset perustuvat pääosin FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n TkT Juhani Pirisen laatimaan kuntotutkimussuunnitelmaan, joka on päivätty sekä Juhani Pirisen ja Esko Lindbladin yhdessä tekemään kohdekäyntiin Tutkimusten yhteydessä tehdyt havainnot ja näytteiden analyysitulokset otettiin huomioon kohteen kuntoa ja sisäilmaa arvioitaessa, vaikka se poikkeaisikin laaditusta kuntotutkimussuunnitelmasta. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää mittauksin ja rakennusteknisin tutkimuksin rakennuksessa vallitsevia olosuhteita, sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä rakennuksen kuntoa. 1.7 Rajaukset kohteessa Tutkimukset kohdistuivat Tytyrin koulun päärakennukseen, pois lukien päiväkotirakennuksen ja piharakennukset.

5 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 5 (52) 2 PERUSTIEDOT KOHTEESTA 2.1 Yleistiedot Tytyrin koulu on pääosin teräsbetoninen, pilari-palkkirunkoinen rakennus. Alkuperäistä rakennusta on laajennettu mm. sisäpihojen puoleisilla eteistiloilla ja teräsrunkoisella lasitetulla aulan laajennuksella. Teknisen opetuksen luokissa 0.17 ja 0.23 on tehty muutostöitä ja samalla rakennettu rakennuksen päämassasta irti oleva purusäiliön varasto. Julkisivumateriaalina on rakennusten päädyissä tiili, pitkillä sivuilla rakennusta tiilipinta on rapattu. Vesikaton pintamateriaalina on huopa. Rakennuksessa on keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä useilla ilmanvaihtokoneilla ilman jäähdytystä. 2.2 Korjaus-/muutostoimenpiteet Suurimpina korjaavina toimenpiteinä on asennettu ilmastoitukorokelattia perusopetusluokkiin välille (14) (17) sekä toimistohuone ja opettajanhuone Perusopetusluokkiin (22) (25/2C). Näiden lisäksi on teknisen opetuksen tiloihin asennettu myös puinen korokelattia betonin päälle. Käytettävissä olleiden asiakirjojen mukaan viimeisimmät korjaustoimenpiteet kohdistuivat ilmanvaihtokoneiden ja -kanavien puhdistamiseen ja pinnoittamiseen koskien 1. sekä 2. kerroksen luokkia palvelevia koneita. 2.3 Käytettävissä olleet asiakirjat ja aikaisemmat tutkimukset Käytettävissä oli aiemmin kohteessa tehdyistä tutkimuksista seuraavat: - Oirekyselytutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Palauteraportti koskien ilmakanavien puhdistusta iv-koneiden TK/PK101 ja TK/PK201 palvelualueilla. Lohjan sisäilmamestarit Oy. Helmikuussa Luokan 1 käytävän hajuhaittaselvitys-raportti. Insinööritoimisto AIRKOS Oy Rakenneavaukset ja ilmavuotomittaukset-raportti. Insinööritoimisto AIRKOS Oy Sisäilmatutkimus-raportti. Insinööritoimisto AIRKOS Oy Sisäilmatutkimuksen tutkimussuunnitelma. Sisäilmainsinöörit Oy Sisäilmatutkimus, asennuslattiat. ISS Proko Oy Sisäilmatutkimus, merkkiainetutkimus. ISS Proko Oy Tässä raportissa ei oteta kantaa muiden tutkijoiden tuloksiin.

6 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 6 (52) 3 YHTEENVETO Tytyrin koulun todetut mikrobivauriot ovat laaja-alaisia sekä kohdistuvat eri rakenneosiin, kuten ulkoseinien eristetiloihin. Rakennuksen painesuhteet vaihtelivat, joten vuotoilmareittien kartoittaminen merkkiainekaasun avulla ei onnistunut. Epätiiveyskohtia todettiin kuitenkin runsaasti merkkisavun avulla. Tehtyjen tutkimusten perusteella todetaan, että rakennuksen riskirakenteita tai niiden kaltaisia rakenneosia ovat: - liikuntasalin näyttämön alapuolinen alapohjarakenne, lahottajasienilöydös - kanaalit, kanaaleissa pienjyrsijöitä ja niiden jätöksiä sekä sekalaista jätettä (epäpuhtauksien pääsy kanaaleista ja kanavista huonetiloihin on mahdollista) - lattiakaivossa jyrsijän jätöksiä, viemäri ja kanaalit voivat toimia jyrsijöiden kulkureittinä - epätiiviit kanaalien tarkastusluukut - ulkoseinärakenne, lämmöneristeissä runsaasti mikrobivaurioita - perusmuuri ja sokkeli, lämmöneristeissä runsaasti mikrobivaurioita - ilmastoitu lattia, heikko tuulettuvuus nurkissa, lattioiden alla paljon pölyä ja roskia - painesuhteiden muuttuessa epäpuhtaudet pääsevät huoneilmaan - epätiiviit talotekniikan läpivientikohdat, epäpuhtauksien siirtyminen huonetilojen välillä - yläpohjarakenne, heikko tuulettuvuus, lämmöneristeissä mikrobivaurioita, lämmöneristeistä ilmayhteys sisätiloihin tarkistusluukkujen, epätiiviiden höyrynsulkumuovin läpivientien ja repaleisen alumiinipaperin kautta - siivouskeskuksen lämmöneristämätön yläpohja - Vesikatteen tekninen käyttöikä on loppumassa, tämä todettavissa mm. vesikatteen repeytyminä läpivientien kohdalla. Lisäksi vesikatteesta irtoaa runsaasti katetta suojaavaa kivirouhetta. - pihatason valokuilut, valokuiluissa tukossa olevia kaivoja ja veden vaurioittamia ikkunoiden rakenteita - huonokuntoiset ikkunarakenteet (mm. liikuntasali) - kattovesien poisohjautuminen (kaikki syöksytorvet eivät johda vesiä kaivoihin), sateella vesi roiskuu seinärakenteisiin - tukkeutuneet räystäskourut - painumat asfaltissa, vedet eivät ohjaudu pois rakennuksen ympäriltä - lisäeteisten heikko ilmanvaihto - vanhat väliseiniksi jääneet ulkoseinät - liikuntasauma teknisten tilojen (0.krs) kohdalla Ilmanvaihdon osalta todettiin seuraavaa: - Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin vähintään viikon mittaisena seurantana kymmenessä tilassa. Lisäksi mitattiin ruokasalin ja liikuntasalin eteisen välistä paineeroa. Luokkahuoneiden ilmanvaihto todettiin säädetyksi kirjaimellisesti tasapainoon. Tällöin tuuliolosuhteista johtuen luokat saattavat ajoittain olla myös ylipaineisia ulkoilmaan nähden. Lyhytaikaisella ylipaineisuudella ei kuitenkaan ole rakenteita vaurioittavaa vaikutusta. Ruokasali oli selkeämmin alipaineinen ulkoilmaan nähden.

7 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 7 (52) - Liikuntasali sen sijaan oli päivisin hyvin voimakkaasti alipaineinen ulkoilmaan nähden. Tämä mahdollistaa rakenteissa todettujen epäpuhtauksien kulkeutumisen vuotoilmareittien kautta sisäilmaan. - Ruokasali oli päivisin huomattavasti ylipaineinen liikuntasalin eteiseen nähden. Öisin ja viikonloppuisin ruokasali oli taas pääsääntöisesti hieman alipaineinen liikuntasalin eteiseen nähden. Tällöin liikuntasalin epäpuhtaudet voivat kulkeutua ruokasaliin kerroksen B-osan luokkahuoneita palvelevan tuloilmakoneen TK101 puhtautta tarkasteltiin aistinvaraisesti. Tuloilmakone oli puhtaudeltaan tavanomainen. Lisäksi vaimennuskammion pinnat (reikäpeltiä, jonka alla mineraalivillaa) on pinnoitettu Grafo- Thermillä. Ilmanvaihtokonehuoneessa todettiin useita epäpuhtauslähteitä, joilla voi olla vaikutusta tuloilman laatuun. - Myös liikuntasalia palvelevan tuloilmakoneen puhtautta TK601 tarkasteltiin aistinvaraisesti. Tuloilmakone on alkuperäinen, eikä enää toiminnaltaan ja puhtaudeltaan vastaa nykyajan vaatimuksia. - Kahdessatoista tilassa tarkasteltiin tuloilmaventtiilejä mineraalikuitujen irtoamisen kannalta. Osassa tiloja on uudet venttilit ja kanavat. Vanhoissa venttiileissä osassa on äänenvaimentimena pinnoitettua mineraalivillaa, mutta päätyosa on pinnoittamatta. Mittaustulosten mukaan niistä ei kuitenkaan irtoa mineraalivillakuituja. Muutamassa luokassa poistoilmaventtiili oli äänekäs. - Luokkien sisäilman laadun kannalta ilmanvaihto käynnistyy tarpeeksi aikaisin. Sen sijaan luokkien ollessa iltakäytössä ei puoliteho välttämättä riitä pitämään ilman laatua hyväksyttävällä tasolla. - Sekä keittiön että liikuntasalin tapauksessa ilmanvaihdon käynnistymisaika ei välttämättä riitä saattamaan sisäilman laatua hyväksyttävälle tasolle, jos epäpuhtauksien pitoisuudet ovat yön tai viikonlopun aikana kasvaneet liian korkeiksi. Ilmanvaihdon käynnistäminen viikonloppuisin mahdollistaa liikuntasalin käytön, mutta sisäilman laadun kannalta vain iltapäivisin. Vuotoilmareittejä paikallistettiin merkkiaineella kahdessa luokkahuoneessa kellarikerroksessa. Lisäksi alakellarin eri tilojen kattoläpivienteihin syötettiin merkkiainetta ja merkkiainepitoisuutta mitattiin yläpuolisissa tiloissa. Tulosten mukaan: - luokan 0.30 (musiikki) ikkunarakenteissa ei todettu vuotokohtia - luokan 0.30 (musiikki) välipohjarakenteissa ei todettu vuotoja kellarista - luokan 0.17 (tekninen työ) lattiarakenteissa ei todettu vuotokohtia Rakenteista otettujen materiaali- ja pintanäytteiden mikrobimääritysten perusteella todettiin seuraavaa: Materiaalinäytteen mikrobianalyysi (68 kpl): liikuntasalin, ikkunoiden riveissä ja ulkoseinärakenteiden mineraalivillassa runsaasti mikrobeja ulkoseinärakenteiden, sokkelihalkaisuissa (Toja-levy) runsaasti mikrobeja ulkoseinärakenteiden mineraalivillaeristeissä niukasti mikrobeja, mutta yksittäisiä Streptomyces-pesäkkeitä yläpohjarakenteessa (puhallusvilla/levyvilla) niukasti mikrobeja ruokalan yläpohjan Toja-levyrakenteessa (myös sisäpinnassa) niukasti mikrobeja, mutta mukana Streptomycesiä liikuntasalin alapohjarakenteessa katkokääpä

8 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 8 (52) alapohjarakenteiden Leca-pavussa runsaasti mikrobeja (mm. kellarikerroksessa, liikuntasalissa ja luokkahuoneissa) Materiaalinäytteen VOC-analyysi (4 kpl): - kellarin maanpaineseinän bitumissa, sokkelihalkaisun bitumikermissä (2 näytettä) ja ulkoseinä/välipohjarakenteen välisessä korkissa TVOC-pitoisuudet olivat alhaiset (välillä µg/m 3 g) - eniten yksittäisistä yhdisteistä välipohjarakenteen korkissa esiintyi hiilivetyseoksia 36 µg/m 3 g 4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 4.1 Jatkotoimenpide-ehdotukset 5 ILMANVAIHTO Rakennuksessa todetut mikrobivauriot ovat laaja-alaisia sekä kohdistuvat eri rakenneosiin ja materiaaleihin. Rakennuksen painesuhteet vaihtelivat, joten vuotoilmareittien kartoittaminen merkkiainekaasun avulla ei onnistunut. Epätiiveyskohtia todettiin kuitenkin runsaasti merkkisavun avulla. Korjaussuunnittelun osalta tulee käyttää mikrobivaurio/sisäilmaongelmien korjauksiin erikoistunutta korjaussuunnittelijaa sekä suositellaan korjaussuunnitelmien laatimista yhteistyössä sisäilma-asiantuntijoiden kanssa. Mikäli korjaustöiden yhteydessä tulee esille uusia tai laajempia vaurioita, tulee korjaussuunnitelmia täydentää niiden osalta. Korjaustöiden yhteydessä tulee huolehtia riittävästä puhtaudenhallinnasta, ja korjaustöiden aikana sekä niiden jälkeen tulee suorittaa laadunvarmistusta korjaustöiden onnistumisen varmistamiseksi. Tämä raportti ei ole korjaussuunnitelma. 5.1 Tutkimusmenetelmät Ilmanvaihdon toimivuutta tarkasteltiin mittaamalla yhteensä 11 tilassa painesuhdetta ulkoilmaan tai viereiseen tilaan nähden Produal-paine-eromittareilla sekä Tinytag-loggereilla useamman päivän seurantana. Mittaustaajuus oli 5 minuuttia. B-osan 1. ja 2. kerroksen luokkahuoneita sekä liikuntasalia palvelevien tuloilmakoneiden puhtaus tarkasteltiin aistinvaraisesti. Lisäksi arvioitiin 12 tilassa aistinvaraisesti ilmanvaihdon toimivuutta. 5.2 Ilmanvaihtolaitteiden palvelualueet ja käyntiajat Rakennuksissa on useita ilmanvaihtokoneita, mm: - TK101, palvelee B-puolella 1. kerroksen luokkahuoneita - TK201, palvelee A-puolella 1. kerroksen luokkahuoneita - TK15, palvelee keittiötä - TK601, palvelee liikuntasalia

9 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 9 (52) Tilaajan edustajan mukaan eri koneiden käyntiajat ovat: TK101 ja TK201 (1. kerroksen luokkahuoneet): - arkisin klo täysteho - muulloin puoliteho - ma klo pysäyksissä Luokkien sisäilman laadun kannalta ilmanvaihto käynnistyy tarpeeksi aikaisin. Sen sijaan, kun luokat ovat iltakäytössä, ei puoliteho välttämättä riitä pitämään ilman laatua hyväksyttävällä tasolla. TK15 (keittiö): - arkisin klo täysteho - muulloin puoliteho - ma klo pysäyksissä Ilmanvaihdon käynnistymisaika ei välttämättä riitä saattamaan keittiön sisäilman laatua hyväksyttävälle tasolle, jos eri epäpuhtauksien pitoisuudet ovat yön tai viikonlopun aikana kasvaneet liian korkeiksi. TK601 (liikuntasali): - arkisin klo täysteho - la ja su klo täysteho - muulloin pysäyksissä Ilmanvaihdon käynnistymisaika ei välttämättä riitä saattamaan liikuntasalin sisäilman laatua hyväksyttävälle tasolle, jos eri epäpuhtauksien pitoisuudet ovat yön aikana kasvaneet liian korkeaksi. Ilmanvaihdon käynnistäminen viikonloppuisin mahdollistaa liikuntasalin käytön, mutta sisäilman laadun kannalta vain iltapäivisin. 5.3 Painesuhteet Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä yleensä vaihtelee voimakkaasti vuorokauden ajasta ja tuuliolosuhteista riippuen. Tavoitetasona voidaan pitää 5-10 Pa alipainetta. Kuitenkin ajoittaiset alipaineet voivat olla melko voimakkaita. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan alipaine ei saisi olla yli 30 Pa, koska voimakas alipaine luo edellytykset rakenteissa olevien epäpuhtauksien kulkeutumiselle mahdollisten vuotoilmareittien kautta sisäilmaan. Toisaalta sisätilat eivät myöskään saisi olla ylipaineisia ulkoilmaan nähden, koska pitkäaikainen ylipaine mahdollistaa sisäilman kosteuden kulkeutumisen rakenteisiin. Kosteuden tiivistyminen kylmiin rakenteisiin luo edellytykset kosteusvauriolle ja mahdolliselle homevauriolle. Kuvissa 1-6 on esitetty eri tiloissa tehdyt painesuhteen seurantamittaukset.

10 Paine-ero (Pa) Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 10 (52) 30 Tytyrin koulu/a-puoli (iv-kone TK201) Luokka (2/5b) Luokka (14) Luokka (17) Viikonloppu Aika Kuva 1. A-puolen 1. kerroksen eri luokkien sisäilman painesuhde ulkoilmaan nähden seurantamittauksen aikana. Negatiivinen arvo merkitsee huoneilman alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. Kuvan 1 mukaan luokan (2/5b) painesuhde vaihteli tuuliolosuhteista johtuen huomattavasti ollen välillä voimakkaasti alipaineinen ja välillä voimakkaasti ylipaineinen ulkoilmaan nähden. Keskimäärin luokka oli hieman (noin 1 Pa) ylipaineinen. Luokka (14) oli öisin ja viikonloppuna, kun ilmanvaihto oli puoliteholla, hieman alipaineinen ja päivisin, kun ilmanvaihto oli täysteholla, hieman ylipaineinen ulkoilmaan nähden. Luokka (17) taas oli jatkuvasti hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden.

11 Paine-ero (Pa) Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 11 (52) 30 Tytyrin koulu, B-puoli (iv-kone TK101) Luokka (25/2c) Luokka (22) Luokka (11/1a) Viikonloppu Aika Kuva 2. B-puolen 1. kerroksen eri luokkien sisäilman painesuhde ulkoilmaan nähden seurantamittauksen aikana. Negatiivinen arvo merkitsee huoneilman alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. Kuvan 2 mukaan luokkien (25/2c) ja (22) painesuhde vaihteli tuuliolosuhteista johtuen huomattavasti ollen välillä alipaineinen ja välillä voimakkaasti ylipaineinen ulkoilmaan nähden. Keskimäärin luokat olivat hieman (1-2 Pa) alipaineisia. Luokka (11/1a) taas oli jatkuvasti hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden.

12 Paine-ero (Pa) Paine-ero (Pa) Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 12 (52) 30 Tytyrin koulu, ruokasali Viikonloppu Aika Kuva 3. Ruokasalin sisäilman painesuhde ulkoilmaan nähden seurantamittauksen aikana. Negatiivinen arvo merkitsee huoneilman alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. Kuvan 3 mukaan ruokasali oli jatkuvasti hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden. 30 Tytyrin koulu, ruokasali - eteinen Aika Kuva 4. Ruokasalin sisäilman painesuhde liikuntasalin eteisen sisäilmaan nähden seurantamittauksen aikana. Positiivinen arvo merkitsee ruokalan ilman ylipaineisuutta eteisen ilmaan nähden.

13 Paine-ero (Pa) Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 13 (52) Kuvan 4 mukaan ruokasali (1.080) oli päivisin huomattavasti ylipaineinen liikuntasalin eteiseen (1.091) nähden. Öisin ja viikonloppuisin ruokasali oli pääsääntöisesti hieman alipaineinen liikuntasalin eteiseen nähden. 10 Tytyrin koulu, liikuntasali Aika Kuva 5. Liikuntasalin sisäilman painesuhde ulkoilmaan nähden seurantamittauksen aikana. Negatiivinen arvo merkitsee huoneilman alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. Kuvan 5 mukaan liikuntasali oli päivisin voimakkaasti alipaineinen ulkoilmaan nähden. Tämä mahdollistaa rakenteissa todettujen epäpuhtauksien kulkeutumisen vuotoilmareittien kautta sisäilmaan. Öisin ja viikonloppuisin liikuntasali oli pääsääntöisesti vain hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden. Tämä ja kuvan 4 tiedot mahdollistavat ko. aikoina liikuntasalin epäpuhtauksien kulkeutumisen ruokasaliin.

14 Paine-ero (Pa) Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 14 (52) 10 Tytyrin koulu, kellarikerros 0-10 Luokka K06 Luokka 0.14 (28) Aika Kuva 6. Kellarikerroksen eri tilojen sisäilman painesuhde ulkoilmaan nähden seurantamittauksen aikana. Negatiivinen arvo merkitsee huoneilman alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. Kuvan 6 mukaan kellarikerroksen luokkahuone K06 oli pääsääntöisesti hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden. Sen sijaan luokkahuone 0.14 (28) oli öisin ja viikonloppuisin hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden ja päivisin suunnilleen samassa paineessa kuin ulkoilma. 5.4 Ilmanvaihdon puhtaus Helmikuussa 2015 on 1. ja 2. kerroksen luokkahuoneita palvelevat ilmanvaihtokoneet TK/PK101 ja TK/PK201 tutkittu, puhdistettu ja säädetty. Samalla on tuloilmaventtiilien äänenvaimentimia vaihdettu mineraalivillapohjaisista muovipohjaisiksi sekä ilmanvaihtokoneiden äänenvaimentimia pinnoitettu GrafoSeal- ja GrafoTherm-pinnoitteilla mineraalivillakuitujen irtoamisen estämiseksi Ilmanvaihtokoneiden puhtaus 1. kerroksen B-osan luokkahuoneita sekä liikuntasalia palvelevien tuloilmakoneiden puhtautta tarkasteltiin aistinvaraisesti. Tuloilmakone TK101, palvelee B-osan 1. kerroksen luokkia - ulkoilmakammio: - kammion pohjalla vettä ja veden kuivumisjälkiä, ei lattiakaivoa - ei mineraalivillaa näkyvissä - muuten puhdas - suodatinkammio: - suodattimet (F7-taso) juuri vaihdettu - ei mineraalivillaa - pinnat puhtaat -

15 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 15 (52) - LTO-kammio: - pinnat puhtaat - lämmityspatteri: - ehjä ja puhdas - puhallinkammio: - hihnat kunnossa - pinnat puhtaat - vaimennuskammio: - pinnat reikäpeltiä, jonka alla mineraalivillaa - pinnat pinnoitettu GrafoThermillä - konehuone: - seinillä reikäpeltiä, jonka alla mineraalivillaa - lattiassa luukku, josta tulee ilmaa iv-konehuoneeseen päin - lattiassa 4 katkaistua putkea, joiden pohjalla nestettä Kuva 7. Tuloilmakoneen TK101 ulkoilmakammiossa on vettä ja veden kuivumisjälkiä. Kuva 8. Tuloilmakoneelta TK101 lähtevä vaimennuskammio on pinnoitettu GrafoThermillä. Kuva 9. Kellarissa sijaitsevan ilmanvaihtokonehuoneen lattialuukusta virtasi ilmaa huoneeseen päin. Kuva 10. Kellarissa sijaitsevan ilmanvaihtokonehuoneen lattiassa on neljä katkaistua putkea.

16 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 16 (52) Tuloilmakone TK601, palvelee liikuntasalia - ulkoilmakammio: - kammion pinnat reikäpeltiä, jonka alla mineraalivillaa - suodatinkammio: - suodattimet (F7-taso) juuri vaihdettu - suodatinkammion seinämät ovat kuitulevyä, jossa veden kuivumisjälkiä - suodatinkammion pohja on lämmityspatterin rivasto, joka on osittain tukossa - puhallinkammio: - iv-konehuone toimii puhallinkammiona - pinnat ovat likaisia Kuva 11. Tuloilmakoneen TK601 ulkoilmakammion pinnat ovat reikäpeltiä. Kuva 12. Suodatinkammion seinämät ovat kuitulevyä, jonka pinnoilla on veden kuivumisjälkiä. Kuva 13. Suodatinkammion pohja on lämmityspatterin rivasto, joka on osin tukossa. Kuva 14. Iv-konehuoneessa on puhallin, jonka kautta tuloilma johdetaan liikuntasaliin.

17 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 17 (52) Tuloilmaventtiilien puhtaus Taulukkoon 1 on koottu havainnot, jotka on tehty eri tiloissa ilmanvaihdon toimivuudesta. Taulukko 1. Ilmanvaihdon toimivuuden aistinvarainen arviointi eri tiloissa. Tila Havainto Muuta Luokka (22) Uudet venttiilit ja kanavat, muovipohjaiset äänenvaimennusmateriaalit Luokka (24) Uudet venttiilit ja kanavat, muovipohjaiset äänenvaimennusmateriaalit Toinen venttiili suorassa yhteydessä kanavan kautta viereiseen luokkaan Luokka (11/1a) Uudet kanavaventtiilit Poistoilmaventtiilit äänekkäitä Luokka (2/5b) Uudet kanavaventtiilit Tuloilmasuihkut kohti katon uusia akustiikkalevyjä. Ei oikosulkuvirtausta *). Luokka (1/5a) Uudet kanavaventtiilit Tuloilmasuihkut kohti katon uusia akustiikkalevyjä. Ei oikosulkuvirtausta *). Luokka (14) Uudet kanavaventtiilit Tuloilmasuihkut kohti katon uusia akustiikkalevyjä. Ei oikosulkuvirtausta *). Luokka (17) Uudet kanavaventtiilit Tuloilmasuihkut kohti katon uusia akustiikkalevyjä. Ei oikosulkuvirtausta *). Tuloilmaventtiileissä Poistoilmaventtiili äänekäs Luokka 0.30 (musiikki) muovipohjaiset äänenvaimennusmateriaalit Luokka 0.14 (28) Tuloilmaventtiileissä äänenvaimenninlevyt pinnoitettua villaa, päädyt auki ja pinnoittamatta Luokka 0.12 (26) Tuloilmaventtiileissä äänenvaimenninlevyt pinnoitettua villaa, päädyt auki ja pinnoittamatta Ruokasali poistoilmaventtiiliä samassa kohdassa Ei tuloilmaventtiilejä Keittiö huuvaa, joiden yhteydessä myös tuloilma *) Mikäli ilma virtaa suoraan tuloilmapisteestä poistoilmapisteeseen on kyseessä oikosulkuvirtaus, mitä pyritään välttämään, koska tällöin ilma ei pääse kiertämään muissa tiloissa. Taulukon 1 mukaan osassa tiloja on uudet venttilit ja kanavat. Vanhoissa venttiileissä osassa on äänenvaimentimena pinnoitettua mineraalivillaa, mutta päätyosa on pinnoittamatta. Muutamassa luokassa poistoilmaventtiili oli äänekäs.

18 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 18 (52) 6 RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET 6.1 Tutkimusmenetelmät Rakennustekniset tutkimukset ja rakenteiden avaukset perustuvat pääosin käytössä olleeseen kuntotutkimussuunnitelmaan sekä tutkimusten yhteydessä esiin tulleisiin lisähavainnointeihin. Tutkimukset kohdistettiin erityisesti ulkoseinä- ja yläpohjarakenteisiin sekä kellarikerrokseen ja kanaaleihin. Lisäksi rakenteita tutkittiin visuaalisesti mm. irrottamalla alaslaskettujen kattojen levyjä, avaamalla tarkastusluukkuja, irrottamalla listoja sekä kartoittamalla vuotoilmareittejä. Tutkimuksissa käytettiin lisäksi apuna TV-BTECH 3188D-viemärikameraa, Dräger-merkkisavua ja merkkiainekaasua (seoskaasu Formier 5% vety, 95% typpi) sekä merkkiaineanalysaattoria Dräger X-am Rakenteiden avaukset / rakennetutkimukset (RT) Rakennetutkimukset tehtiin koulun alkamisen jälkeen. Rakenneavauksista aiheutuvan melun ja pölyn johdosta tutkimukset rakenneavauksissa jouduttiin huomioimaan melun ja pölyn vaikutus. Rakenteita avattiin eri puolilta koulua erityisesti ulkoseinärakenteiden osalta. Laajemmat rakenneavauskohdat on merkitty piirustuksiin RT-merkinnällä. Avattujen rakenteiden rakennetyypit on esitetty liitteenä olevissa detaljikuvissa. Tutkimusten ja rakenneavausten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä 66 kpl mikrobimäärityksiä varten ja 4 kpl VOC-yhdisteiden määrittämistä varten. Rakennekosteuksia määritettiin suuntaa-antavasti suhteellisen kosteuden mittarilla ja pintakosteuden tunnistimella. Avauskohdat ja materiaalinäytteiden ottopaikat on merkitty liitteenä oleviin paikannuspiirustuksiin (tilojen nimeäminen/numerointi paikannuspiirustusten mukainen). Materiaalinäytteiden analyysitulokset on esitetty luvussa 7.1 Materiaalinäytteet Kellarikerroksen käytävät, kanaalit ja kanavat: Kellarissa on koko rakennuksen päämassan läpi kulkevia käytäviä ja huonetiloja, joissa on kävelykorkeus. Käytävien kautta kulkee tekniikkaa luokkatiloihin. Osa tekniikasta kulkee alapohjan täyttötilassa ja osa kanaaleiden sisällä. Tutkimusten yhteydessä löytyi kanaaleja, joita ei ollut piirustuksissa. Kanaaleja tutkittiin sisätilojen kautta avaamalla tarkistusluukkuja ja tekemällä rakenneavauksia.. Ahtaimmat kanaalit tutkittiin kameroita apuna käyttäen. Kanaalissa olevia läpivientejä tutkittiin visuaalisesti ja merkkisavulla. Havainnot: - Käytävissä 06 ja 03 on betoninen alapohjalaatta ja yläpuolella oleva välipohjalaatta. Maanvastaisten seinien rakenteet ovat samankaltaisia kuin muissa kellaritiloissa ja väliseinät ovat betonia.

19 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 19 (52) - Käytävään 06 on kulku käytävän 01 ja puuvaraston 08 kautta. Käytävän 06 kaivon pohjalla oli paksu kerros kovan saven kaltaista materiaalia. Kaivoon tuli vanhoja tukittuja putkia. Osasta putkista tuli ilmavirtausta kaivoon, mikä mahdollistaa ilman kulkeutumisen viemäreistä käytävään. - Käytävään 03 on kulku varastohuoneesta 02. Käytävässä oli paljon tekniikkaa ja läpivientejä. Käytävästä todettiin epätiiveyskohta liikuntasaumasta ja viemärin läpiviennistä. Ilmavirtaus oli kanaaliin päin. - Käytävän 06 vieressä sen suuntaisena oli kolme kanaalia ja käytävän 03 vieressä sen suuntaisena oli yksi kanaali, joissa kaikissa oli ryömintäkorkeus ja leca-sorapohja. Kanaalien tutkiminen oli hyvin vaikeaa pölyävän leca-soran vuoksi. Leca-soraa arvioitiin pohjalla olevan noin mm ja se todettiin kuivaksi. Leca-soran alla oli kosteaa hienoa hiekkaa (muovailtavaa). Kanaalien seinämien pintakosteutta tarkasteltiin pintakosteudentunnistimella, tarkastetuilla alueilla todettiin lievästi kohonneita kosteusarvoja maanvastaisissa seinissä. Kanaaleissa ei todettu paikallaan olevia valumuotteja. - Käytävien 06, 03 ja niiden suuntaisten kanaalin ulkoilmaventtiili sijaitseen luokan 0.23 ulkoseinässä. Venttiilin päällä oli karkea likainen suodatin. - Käytävien 06 ja 03 vieressä kulkee jakokanava. Jakokanavan rakenteissa ei todettu olevan paikallaan olevia muottilautoja. Kanavan ulkopuoli oli vuorattu toja-levyillä ja päälle oli valettu betoni. Kanava oli sisältä pölyinen ja siellä oli roskia. Jakokanavan ainoa havaittu tarkistusluukku oli opetustilassa Luukun kautta oli ilmavirta jakokanavaan ja kanavaa ympäröivään toja-levyjen sisään. Jakokanaali huoneen 0.18 alla oli huonetilaan verrattuna 13 Pa alipaineinen ja huone oli ulkoilmaan verrattuna 5 Pa alipainen - Jakokanavan haarakanavia oli tukittu ja poistettu käytöstä.. - Jakokanava on katkaistu ja tukittu huoneessa tekniikka 05 (huoneen yläpuolella on luokka 0.23). Luokan 0.23 betonilaattaan on tullut reikä, mistä on yhteys huoneen tekniikka 05 koolatun puulattian alle. - Jakokanavaan oli tehty aukko käytävän 06 vieressä olevassa kanaalissa - Porrashuoneen lattiassa olevista porareistä tutkittiin kanaalissa olevan peltikanavan ulkopuolisia rakenteista endoskoopilla. Porareistä oli voimakas ilmavirta kanaaliin päin. - Käytävän k.17a alapuolella on kanaali. Kanaalin tarkistuskannessa olevan nostolenkin reiän kautta on vuotoilmaa kanaaliin päin. Kanaalin muottilaudoitusta on edelleen paikallaan ja ne ovat lahovaurioituneita. Kanaali on tehty suoraan maaperän päälle. Kanaalin pohjalla oli paljon jyrsijän jätöksiä. Kanaalit ja rikkinäiset viemäriputket toimivat jyrsijöiden kulkureitteinä. Kanaalin rakenteet olivat mikrobivaurioituneet. - Kanaalien tarkistuskansissa oli nostokoukun reikä, minkä kautta oli ilmavuotoja. - Kellareissa ja kanaleissa oli paljon rotan myrkkyä - Kellarin käytävät ja ryömittävät kanaalit on esitetty liitteenä olevassa paikannuspiirustuksessa. Kanaalirakenteiden materiaalien mikrobisto: - hiekka, luonnonmateriaali, kanaali k.17a (MMS50) runsaasti homeita ja kohtalaisesti aktinobakteereja - puu, kanaali, kannen kaulus (MMS51) runsaasti homeita ja niukasti aktinobakteereja

20 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 20 (52) Kuva 15. Käytävän 06 viereinen kanaali. Kuva 16. Reikä kanaalin katossa ja jakokanavassa. Kuva 17.Käytävän 06 vieressä oleva jakokanava. Kuva 18. Käytävä 06 sähköpääkeskuksen 05 ja puuvaraston 08 välillä. Kuva 19. Jakokanava opetustilan 0.18 kohdalla Kuva 20. Kellarissa oleva käytävä 03. Kuva 21. Käytävässä oleva epätiivis liikuntasauma Kuva 22. Kellarissa oleva käytävä 03 vieressä on 230 mm leveä kanaali

21 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 21 (52) Kuva 23. Pukuhuone k.27 oleva kanaalin hormin luukusta on voimakas ilmavirta sisätiloihin Kuva 24. Hormin pohjalla oli paljon roskia, rotan jätöksiä ja käytöstä poistettua tekniikkaa. Kuva 25. Käytävällä k.12 oleva kanaali Kuva 26. Kanaalissa oli lautamuotit paikoillaan, sekä pienjyrsijöiden jätöksiä. Kuva 27. K.15 huoneessa oleva lattiakaivo. Kaivo on kuiva ja viemärit toimivat pienjyrsijöiden kulkureittinä, kaivon pohjalla jätöksiä. Voimakas ilmavirta viemäriin päin Ulkoseinärakenteet ja sokkeli: Ulkoseinä- ja sokkelirakenteita avattiin rakennuksen ulkopuolelta useasta kohdasta eri puolella rakennusta. Liikuntasalin pitkillä ulkoseinillä rappaus, päädyt muurattu. Päärakennuksessa pitkät sivut ovat rapatut ja yläpihan puolelta kivilaatoin verhoilut. Ruokalarakennus on rapattu. Sokkeli on maalattua betoni kaikissa rakennuksissa.

22 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 22 (52) Ulkoseinärakenteet yleensä: tiili 130 mm mineraalivilla 100 mm betoni noin 150 mm Havainnot: - Tuulettumattoman ulkoseinärakenteen lämmöneristeet olivat tummuneita ja mikrobivaurioituneita. - Liikuntasali rakennuksessa ulkoseinässä ei ollut syöksytorven kohdalla lämmöneristeitä. Syöksytorven vieressä olevat lämmöneristeet olivat voimakkaasti tummuneet. Ulkoseinämateriaalien mikrobisto: - mineraalivilla, päädyn reikätiilien takaa (MMS3) niukasti homeita - mineraalivilla, sokkelin yläpuoli (MMS11) runsaasti mikrobeja - min. villa, sokkelin yläpuoli (MMS16) niukasti mikrobeja - mineraalivilla, sokkelin yläpuoli (MMS19) kohtalaisesti homeita - mineraalivilla, tiiliverhouksen alapinta 0.34 (MMS26) niukasti homeita - mineraalivilla, ikkunoiden välisen pilarin ulkopinta (MMS39) runsaasti homeita - korkki, välipohjan ja ulkoseinän välistä 2.002A (MMS45) niukasti homeita - mineraalivilla, ikkunan yläpuolelta (MMS46) niukasti homeita - mineraalivilla, sokkelin yläpuolelta (MMS8) erittäin runsaasti homeita ja runsaasti aktinobakteereja Sokkelirakenteet yleensä: betoni noin 100 mm bitumikermi toja-levy noin 100 mm betoni noin 150 mm Havainnot: - julkisivuilla sokkeliseinämä ulottuu ikkunoiden ja ovien alareunaan saakka ja päädyissä tiiliverhouksen alareunaan saakka. - sokkelirakenteen lämmöneristeet ovat mikrobivaurioituneet. - sokkeleiden ulkopinnassa kasvaa paikoitellen sammalta Sokkelirakenteiden materiaalien mikrobisto: - toja-levy, sokkelin halkaisu (MMS9) erittäin runsaasti homeita ja runsaasti aktinobakteereja - bitumikermi, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso (MMS12) niukasti mikrobeja - toja-levy, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso (MMS13) kohtalaisesti homeita ja niukasti aktinobakteereja - bitumikermi, sokkelin halkaisu, lattian taso (MMS14) kohtalaisesti mikrobeja - toja-levy, sokkelin halkaisu, lattian taso (MMS15) runsaasti homeita ja erittäin runsaasti aktinobakteereja - bitumikermi, sokkelin halkaisu (MMS17) niukasti homeita - toja-levy, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso (MMS18) niukasti mikrobeja

23 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 23 (52) - toja-levy, sokkelin halkaisu (MMS21) erittäin runsaasti homeita ja kohtalaisesti aktinobakteereja - bitumikermi, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.13 (MMS23) runsaasti homeita ja niukasti aktinobakteereja - toja-levy, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.13 (MMS24) kohtalaisesti mikrobeja - mineraalivilla ja toja-levy, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.13 (MMS25) runsaasti homeita ja niukasti aktinobakteereja - bitumikermi, sokkelin halkaisu 0.34 (MMS27) niukasti aktinobakteereja - korkki, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.34 (MMS28) niukasti homeita ja kohtalaisesti aktinobakteereja - toja-levy ja betoni, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.34 (MMS29) kohtalaisesti homeita ja niukasti aktinobakteereja - bitumikermi, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.28 (MMS30) niukasti mikrobeja - toja-levy, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.28 (MMS31) niukasti homeita - toja-levy, sokkelin yläpinta, alaohjauspuun alta (MMS38) niukasti homeita - toja-levy, vanha ulkoseinä, sokkelin halkaisun yläosa (MMS60) niukasti mikrobeja - puu ja mineraalivilla, vanha ulkoseinä, sokkelin halkaisun yläosa (MMS61) niukasti homeita - bitumikermi, vanha ulkoseinä, sokkelin halkaisu, noin 800 mm lattiapinnan yläpuolelta (MMS62) niukasti mikrobeja - bitumikermi, vanha ulkoseinä, sokkelin halkaisu, noin 800 mm lattiapinnan yläpuolelta (MMS63) niukasti mikrobeja Lisäeteisten vieressä olevat US 3:n rakenne: lujalevy 13 mm pystykoolaus 22 mm kipsilevy 13 mm mineraalivilla 125 mm höyrynsulkumuovi kipsilevy 13 mm Havainnot: - rakenne oli tehty sokkelihalkaisussa olevan apukarmin päälle - höyrynsulkumuovia ei ollut vedetty riittävän alas luokan kohdalla Ulkoseinämateriaalien mikrobisto: - mineraalivilla, ikkunan vierestä US (MMS35) niukasti homeita - mineraalivilla, ikkunan vierestä US (MMS37) niukasti homeita

24 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 24 (52) Kuva 28. Liikuntasalin ulkoiseinä ruokalan puolella avauskohta Kuva 29. Avauskohta kuvattuna lähempää. Kuva 29. Yleiskuvaa ulkoseinän rakenneavauksesta Kuva 30. Yleiskuvaa sokkelin rakenneavauksesta Kuva 31. Liikuntasalin päädyssä olevassa ulkoseinässä on rei itettyä akustiikka tiiltä (120 mm) sekä 40 mm mineraalivillaa Kuva 32. Ulkoseinän sokkelissa oli paljon kosteuden aiheuttamia jälkiä 33. Suojapellin poisto ulkoseinästä opetustila 0.28 kohdalta 34. Pellin takana olevat mineraalivillaeristeet olivat voimakkaasti tummuneet ja puuosissa oli kosteuden aiheuttamia jälkiä

25 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 25 (52) Alapohja ja perusmuuri: Alapohjalaattaa tutkittiin mm. ulkoseinän ja alapohjalaatan liitoskohdasta merkkisavun avulla sekä alapohjalaattaan tehtyjen porareikien kautta endoskoopilla ja merkkisavulla. Perusmuurin rakenteita tutkittiin ulkokautta piikkaamalla sokkeliin tutkimusaukkoja ja endoskoopilla porareikien kautta. Perusmuurin ulkopinnassa ei havaittu vesieristettä. Perusmuurin lämmöneristeenä oli korkki, minkä yläpinta oli noin maanpinnan tasossa. Perusmuurin rakenne: betoni 100 mm korkki 70 mm betoni noin 220 mm Perusmuurimateriaalien mikrobisto: - korkki, vanha ulkoseinä, sokkelin halkaisu, noin 300 mm lattiapinnan alapuolelta (MMS68) niukasti homeita ja kohtalaisesti aktinobakteereja Kellarin maanpaineseinien rakenne sisältä päin: tiili 80 mm ilmarako 20 mm bitumisively betoni noin 220 mm ulkopuolen täyttöhiekka Kellarin käytävän k.30 maanpaineseinän bitumisivelystä otettiin materiaali VOC-näyte. Näytteen TVOC pitoisuus oli 10 µg/m 3 g, joka ei aiheuta toimenpiteitä. Liikuntasalin alapohjan rakenne näyttämön alla: betoni 50 mm leca-papu 50 mm täyttöhiekka Havainnot: - Liikuntasalin alla olevassa betonilaatassa oli useista puutappeja, mitkä olivat läpimitaltaan 130 mm paksuja ja noin 400 mm pitkiä. - Alapohjan rakenteita tutkittiin poistettujen pölkkyjen kohdilta. Pölkyt olivat voimakkaasti lahovaurioituneita. - Puupölkystä otettiin materiaalinäyte, mikä lähetettiin Turun yliopistoon rakennuslahottajamääritykseen. Näytteessä todettiin olevan melko suurella todennäköisyydellä katkokääpä. - Betonilaatan alla ei havaittu esim. valupaperia, mikä estäisi sementin sekoittumista leca-papuihin. Betonilaatan alla on kerros kovaa leca-papua ja sen alla irtonaista lecapapua Liikuntasalin alapohjan rakenne: muovimatto ponttilaudoitus 25 mm koolaus 125 mm

26 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 26 (52) koolaus 45 mm kutterin- ja sahanpuru noin 140 mm bitumisively betoni noin 130 mm leca-papu noin 50 mm täyttöhiekka Havainnot: - Liikuntasalin keskiosalle tehdyn rakenneavauksen kohdalla eristetilassa oli tiili. - Betonilaatan alla ei havaittu esim. valupaperia, mikä estäisi sementin sekoittumista leca-papuihin. Betonilaatan alla on kerros kovaa leca-papua ja sen alla irtonaista lecapapua Liikuntasalin lattiamateriaalien mikrobisto: - kutterilastu, puukorokelattian eristekerros (MMS4) runsaasti homeita - puu, puukorokelattian koolaus (MMS5) kohtalaisesti homeita - puu, puukorokelattia, muovimaton alla (MMS6) niukasti homeita Kellarin alapohjarakenne K.35 kohdalla: betoni 35 mm bitumisively betoni 120 mm täyttöhiekka Havainnot: - Alapohjan rakennetta tutkittiin poraamalla reikä betonilaattaan. - Ohuen pintabetonikerroksen alla oli bitumisively. Alapohjarakenne eteisen 0.24 kohdalla: muovimatto vaneri 12 mm ponttilauta 25 mm koolaus 70 mm bitumisively betoni noin 100 mm leca-papu noin 80 mm täyttöhiekka Havainnot: - Eteisen 0.24 puulattian alapuolella olevan betonilaatan päällä oli paljon roskia ja pölyä. - Betonilaatan alla ei havaittu esim. valupaperia, mikä estäisi sementin sekoittumista leca-papuihin. Betonilaatan alla on kerros kovaa leca-papua ja sen alla irtonaista lecapapua - Kiinteän leca-pavun ja irtonaisen leca-pavun välissä oli ilmarako. - Laattaan tehdyn reiän kautta oli ilmavirtaus alapohjaan päin.

27 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 27 (52) Eteisen 0.24 alapohjamateriaalien mikrobisto: - leca-papu, betonilaatan alapinta 0.24 (MMS64) niukasti homeita ja runsaasti aktinobakteereja Alapohja luokan kohdalla muovimatto vaneri 20 mm koolaus 45 mm betoni 100 mm leca-papu 250 mm täyttöhiekka Havainnot: - Luokan puulattian alla olevan betonilaatan päällä oli paljon pölyä. - Alapohjarakennetta tutkittiin porareiän kautta. - Betonilaatan alla ei havaittu esim. valupaperia, mikä estäisi sementin sekoittumista leca-papuihin. Betonilaatan alla on kerros kovaa leca-papua ja sen alla irtonaista lecapapua - Laattaan tehdyn reiän kautta oli ilmavirtaus alapohjaan päin. - Rakenneavauksen kautta löydettiin vesikiertopatterin putki. - Putki oli vuorattu kreppipaperiin. Alapohjarakenteiden materiaalien mikrobisto: - leca-papu, betonilaatan alapinta (MMS65) runsaasti homeita ja kohtalaisesti aktinobakteereja - paperi, putkieriste, betonilaatan alapuolelta (MMS66) runsaasti homeita Kuva 35. Liikuntasalin näyttämön alapohjassa olevassa puupölkyssä oli sienirihmaston kasvua Kuva 36. Liikuntasalin rakenneavauskohdalla oli kutterinpurun seassa tiili

28 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 28 (52) Kuva 37. Teknisenopetuksen eteisen 0.24 kohdalla alapohjassa on painumaa. Ilmarako betonilaatan ja leca-pavun välissä Kuva 38. Perusopetuksen luokan lattiaan poratusta reiästä näkyi kreppipaperilla suojattu patteriputki Ilmastoidut lattiat Korotettujen lattioiden toimivuutta tarkasteltiin merkkisavulla. Pääasiassa korokelattian korvausilma-aukkojen kautta meni ilmaa lattian alle, mutta imu oli heikompi kauimmaisissa nurkissa. Puukorokelattioita avattiin luokassa ja Lattioiden kynnyksiä avattiin luokassa ja Korokelattioiden alla oli paljon pölyä Kuva 39. Ulkoseinällä oleva korokelattian korvausilma-aukko. Kuva 40. Korotetun lattian korkeus mittauskohdasta.

29 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 29 (52) Kuva 41. Korotetun lattian kynnys poistettu. Ovikarmit kiinni vanhassa lattiarakenteessa. Kuva 42. Korotetun lattian alta luokka 0.165, patteriputken läpimeno kohta Epätiiviit läpiviennit yleisesti: Rakenteiden läpi meneviä talotekniikan putkitusten ja johdotusten läpivientikohtia tutkittiin kaikissa kerroksissa alakattolevytyksiä ja tarkastusluukkuja avaamalla sekä merkkiainesavulla. Havainnot: - Yleisesti todettiin läpivientien olevan epätiiviitä. Kuva 43. Yleiskuva epätiiviistä läpimenosta. Kuva 44. Läpiviennistä näkyy alapohjan hiekkaa.

30 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 30 (52) Kuva 45. Perusmuurin epätiivis läpimeno kohta Kuva 46. Perusopetusluokan korokelattian tuuletusputken läpivienti Kuva 47. Luokan peitelevyllä peitetty talotekniikkakuilun reikä Kuva 48. Luokan Talotekniikka kuilu ilman peitelevyä Yläpohja ja vesikatto: Alemman kerroksen ( ) yläpohja ja vesikatto Yläpohjan rakenne ulkoseinän vierustalla luokassa kattohuopa kova min. villa noin 25 mm ponttilaudoitus tuuletusväli puhallusvilla noin 300 mm kovalevy 5 mm min. villa 70 mm alumiinipinnoitettupaperi koolaus 25 mm kovalevy 5 mm ristiinkoolaus 25 mm koolaus 15 mm ristiinkoolaus 22 mm koolaus 22 mm

31 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 31 (52) kipsilevy 13 mm Havainnot: - Kipsilevyn poiston jälkeen huomattiin voimakkaita ilmavirtauksia, mitkä vaihtelivat suuntaa. Voimakkaat ilmavirtaukset tulivat välillä rakenteista sisätiloihin päin ja välillä sisätiloista rakenteisiin päin. - Yläpohjan rakenne oli rakenneavauksen kohdalla monimutkainen. - Luokassa avattiin alakatossa oleva luukku. Luukun takana oli vanha rakenneavaus. Yläpohjan rakenne poikkesi luokan rakenneavauksesta. Luokan alakaton sisällä oli akustiikkavillalevyä paikoillaan. Luokan rakenteista se oli poistettu. - Kipsilevyn päällä oli irtonaista mineraalivillaa. - Aulassa olevien portaiden kohdalla valokuilun tarkistusluukku avattiin. Luukusta oli voimakas ilmavirtaus sisätiloihin päin. - Vesikatolta tutkittiin lappeen alaolevan tilan tuulettuvuutta. Todettiin lappeen tuuletuksen olevan tukossa yläpäästä, missä tuuletusrako on peitetty käyttävän yläikkunoiden vesipellillä. - Räystäsrakenteen aluslaudoituksen purun jälkeen todettiin räystäällä olevan noin 100 mm korkuinen tuuletusaukko yläpohja tilaan jokaisessa kattotuoli välissä. - Lapeikkunoiden vesikatteen rakenteen tuuletus on puutteellinen, toimivaa tuuletusta Yläpohjamateriaalien mikrobisto: - rive, toja-levyn ja kovalevyn välistä (MMS57) ei homeita - mineraalivilla, höyrynsulkumuovin päältä (MMS58) niukasti homeita - mineraalivilla, eristetilan yläpinta (MMS43) runsaasti hiivoja - mineraalivilla, eristetilan alapinta, höyrynsulkumuovin päältä (MMS44) niukasti homeita Kuva 49. Ylempi ja alempi vesikaton taso Kuva 50. Alemmantason vesikatteen tuuletusrako peitetty vesipellillä

32 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 32 (52) Kuva 51. Tuuletusrako avattuna Kuva 52. Tuuletusrako 22 mm Kuva 53. Alemman vesikatto tason räystään avauskohta Kuva 54. Rakenneavaus räytäältä

33 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 33 (52) Kuva 55. Räystäällä noin 100 mm tuuletusaukko vesikaton yläpohjaa Kuva 56. Yleiskuvaa vinosta yläpohjasta Kuva 57. Yleiskuvaa alemmalta vesikatto tasolta jossa lapeikkunat Kuva 58. Korjattu lapeikkuna Kuva 59. Lapeikkunan lappeella ei tuuletusta Kuva 60. Lapeikkunan yläosassa ei tuuletus aukkoa Ylemmän kerroksen ( ) yläpohja ja vesikatto Yläpohjarakenne kattohuopa kova min. villa noin 25 mm ponttilaudoitus

34 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 34 (52) tuuletusväli puhallusvilla noin 300 mm höyrynsulkumuovi alakattorakenteet Havainnot: - Yläkerran yläpohjaa tutkittiin kolmesta vesikatolla olevista luukuista. Siivouskeskuksen kohdalta olevasta luukusta näki suoraan alla olevan tilan alakaton päälle. Yläpohjassa ei ollut lämmöneristeitä. Alakaton päällä olevassa tilassa oli paljon IV-tekniikkaa. - Perusopetusluokan kohdalla yläpohjassa oli 200 mm mineraalivillaa ja sen alla oli höyrynsulkumuovi ja sen alla oli iv-kanava. Höyrynsulkumuovissa oli epätiivis sähköputken läpivienti. - Kirjastotilan kohdalla yläpohjassa oli noin 250 mm puhallusvillaa. Puhallusvillan alapuolella oli höyrynsulkumuovi, minkä alla oli mineraalivillalevyä ja koolaus. - Vesikaton umpilaudoituksessa oli käytetty vanhoja muottilautoja. - Vesikatolla kasvoi runsaasti sammalta - Huippuimurin hattu puuttui - Yläpohjan tuuletusputken hattu puuttui Yläpohjamateriaalien mikrobisto: - mineraalivilla, höyrynsulkumuovin päältä (MMS41) niukasti homeita - mineraalivilla, höyrynsulkumuovin päältä (MMS42) niukasti mikrobeja Kuva 61. Ylemmän tason yläpohjan eristetilaa tutkittiin katolla olevien luukkujen kautta Kuva 62. Siivouskeskuksen kohdalla ei ollut lämmöneristeitä

35 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 35 (52) 63. Yläpohja yleisesti Kuva 64. Yläpohjan tuuletusputki ja puhallettava lämmöneriste estää yläpohjan tuuletuksen Kuva 65. Räystäskourujen pohjalla on paksu kerros kattohuovasta irronnutta rouhetta ja kattohuovassa kasvaa sammalta Kuva 66. Kattohuopa oli tuuletusputken ympärillä irtonainen Ruokalan ( ) yläpohja ja vesikatto Ruokalan yläpohjan rakenne: kattohuopa kova min. villa noin 30 mm ponttilaudoitus 28 mm tuuletusväli mm tasoite Toja-levy 70 mm Toja-levy 50 mm betoni koolaus 15 mm Toja-levy 30 mm Havainnot: - Räystään puolella yläpohjan päädyssä oli 100 mm mineraalivillaa ja 15 mm tuulensuojalevy. Tuulensuojalevy on asennettu niin, että sen yläosa on ponttilaudoitusta vasten ja estää yläpohjan tuulettumisen. - Lounaan puoleisella seinustalla on katos, minkä valokate vuotaa. - Ruokalan vesikaton sadevesikourut purkavat liikuntasalin ulkoseinään upotettujen sadevesisyöksyjen kautta vedet. Sadevesisyöksyt olivat tutkimushetkellä molemmin

36 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 36 (52) puolin ruokalarakennusta tukossa. Sadejärjestelmän pystysyöksyt tulvivat yli ja kastelevat ulkoseinä rakennetta. - Lasitetun lisäsiiven kohdalla räystäskourussa kasvoi kasveja. Yläpohjamateriaalien mikrobisto: - toja-levy, eristetilan alapinta, betonin päältä (MMS 47) niukasti mikrobeja - toja-levy, eristetilan yläpinta (MMS48) runsaasti homeita - mineraalivilla, tuulensuojalevyn takaa, päiväkodin puoli (MMS52) niukasti homeita - toja-levy, lämmöneristyksen alapinta, päiväkodin puoli (MMS53) niukasti mikrobeja - toja-levy, lämmöneristyksen yläpinta, päiväkodin puoli (MMS54) niukasti homeita Kuva 67. Yleiskuvaa ruokalan vesikatolta Liikunsaliin päin. Kuva 68. Liikuntasalin vesikatolta laskee sadevedet ruokalan vesikaton sadevesikouruun. Kuva 69. Ruokalan valokate vuotaa ja sadevesisyöksyt kastelevat sokkelia Kuva 70. Sadevesi pystysyöksyn nielusta poistettuja roskia

37 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 37 (52) Liikuntasalin ( ) yläpohja ja vesikatto Liikuntasalin yläpohjan rakenne: kattohuopa kova min. villa noin 30 mm ponttilaudoitus 28 mm tuuletusväli mm tasoite Toja-levy betoni Havainnot: - Yläpohjassa oli betonin alapinnassa toja-levyä katsomon kohdalla. - Kaakonpuoleisella räystäältä katsottuna yläpohja tuulettuu, mutta luoteen puolella ei ole toimivaan tuuletusta. - Vesikatolla on näkyvissä kolme yläpohjan tuuletusputkea Räystäskourut: - Räystäskourujen pohjalla oli paljon vesikatteesta irronnutta rouhetta. - Räystäskourut olivat paikka paikoin tukossa syöksytorven kohdalla. - Räystäskourujen pohjalla sammalta. Syöksytorvet: - Syöksytorvien veden ohjaus on paikoin puutteellinen ja vedet roiskuvat sokkelia vasten tai kaivon ohi. - Liikuntasalin luoteisseinustalla oli ulkoseinään upotettuja syöksytorvia, mitkä oli peitetty pellillä. Tukkeutuessaan kastelevat ulkoseinärakennetta. - Sadevesikourut olivat pohjalta sammaleenpeitossa. Kuva 71. Yleiskuvaa liikunsalin vesikatosta. Kuva 72. Yleiskuvaa liikuntasalin vesikatosta.

38 Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, Lohja 38 (52) Kuva 73. Vesikatteessa kasvustoa. Kuva 74. Räystäskourun pohjalla sammalta Alakatot ja alakattojen yläpuoliset alueet: Alakattoja tutkittiin visuaalisesti huonetiloista päin sekä ottamalla materiaalinäytteitä näkyvistä vauriokohdista. Alakattojen yläpuolisia tiloja tutkittiin kaikissa kerroksissa alakattojen levytyksiä aukaisemalla tai katoissa olevia tarkastusluukkuja avaamalla. Havainnot: - Alaslaskettujen kattojen päällä pölyä ja paikka paikoin jyrsijän jätöksiä - alakatoissa olevat tarkastusluukut eivät olleet tiiviitä - Alaslaskettujen kattojen yläpuolella päällystämättömiä putkien mineraalivillaeristeitä - Alaslaskettujen kattojen yläpuolella oli yläpohjan repaleista alumiinipinnoitettua paperia ja mineraalivillaa - Alaslaskettujen kattojen yläpuolella oli vanhojen alakattojen rakenteita auki - käytöstä poistettuja iv-kanavia tukittu mineraalivillalla - Siivouskeskus alaslasketun katon luukusta näki suoraan vesikaton umpilaudoitukset. Tilassa oli tukkimattomia/avonaisia iv putkia. - Eteisen alaslasketun katon yläpuolella oli vanhassa kipsilevypintaisessa alakatossa reikiä, joista näki koolauksen ja tummentunutta mineraalivillaa. Materiaalinäytteiden mikrobisto: - toja-levy, akustiikkalevy, päiväkodin puoli (MMS55) niukasti mikrobeja - toja-levy, akustiikkalevy, yläasteen puoli (MMS56) ei homeita ja niukasti aktinobakteereja Kuva 75. Vanhaa alakattoa ja mineraalivillalla tukittu iv-kanava eteisen alaslasketun katon yläpuolella. Kuva 76. Eteisen alaslasketun katon yläpuolella.