m/t Borwi Heikki Kaasalainen

Transkriptio

1 m/t Borwi Heikki Kaasalainen Tässä on mun toinen normanni m/t Borwi. Algotin Bonnyn sisaralus. Nämä oli rakennettu Uddevallassa. Oli siis vielä uuden karheahko. Sain jobin Antverpenin Norjan välityksestä. Laiva oli Europortissa Rotiksessa joten ei kun sinne junalla ja taksilla satamaan. Oli tullut Bonny riveriltä Nigeriasta missä mekin tulisimme käymään useamman kerran. Tämä oli siitä erikoinen laiva että siinä oli eri kansallisuuksia paljon. Oli messimies Argentiinasta. Yksi puolikas Kanarian saarilta ja matruusi Portugalista. Miehistön pölynä oli Charlie Somaliasta. Sanoi että hänellä on neljä vaimoa siellä. Somalia oli vielä 70 luvun alussa Heikki kertoo... suhtkoht rauhallinen maa. Sitten toisena kokkina oli Egyptiläinen taikuri. Teki ihan ihmeellisiä taikatemppuja Hänen isä oli tuolloin Suezilla taikurina mutta kanavahan oli edelleen kiinni sattuneista syistä. Vielä oli kreikkalainen matruusi. Meillä oli Rotiksen jälkeen tiedossa kaksi matkaa Libyan Syrtinlahdelta Marseillen lähelle. Olikohan Sete kylän nimi? Näistä matkoista ei jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa. Kolmas matka suuntautuikin sitten Libyasta Jenkkeihin Portland a maineen. Se oli Siinä reilusti New Yorkin yläpuolella. Tässä kuvaa tyypillisestä Jenkkikaupungista eli Portland Mainesta

2 HYVÄT TUOKSUT... Meillä oli laivassa täys kieltolaki joten porukka yritti täältä saada salakuljetettua väkeviä mutta Portlandissakin oli satamassa täys alkoholi kielto. Portilla tarkastivat kaikki nyssäkät ja jos alkoholia löytyi niin ottivat pois samantien. Siinä joutuivat normannit olemaan kuivin suin koska seuraava lasti oli tarkoitus hakea jostain Persian lahdelta. Matka oli julmetun pitkä koska edelleen jouduttiin kiertämään Afrikan kautta. Se oli kyllä tiedossa että lastataan Rio De Janeiroon. Taas kuului hurraa huutoja. Me saatiin kyllä jonkunverran kaljaakin esim Illanvietoissa ja Bingoissa. Muistan kun kerran Bingossa voitin Eau De Golonge pullon. Taisi olla peräti litran leka. Vein sen hyttiin niin eipä mennyt aikaakaan kun normanni repari koputteli hytin oveen ja halusi ostaa sen pullon. En myynyt mutta annoin ilmaiseksi. Eipä mennyt kun tunti niin repari oli juonut sen litran ja tuli päivähuoneeseen tukka ihan sekaisin ja ihovedeltä tuoksuen. Mahtoi olla kova kankkunen seuraavana päivänä. Pikkuhiljaa siinä sitten lonksuteltiin Persianlahdelle päin. Mullakin oli Norjan kieliopinnot täydessä vauhdissa. Toin suomessa käydessäni Norjan kielikursseja kaksikin erlaista. Opiskelin joka päivä vähintään puoli tuntia kerrallaan. Kirjoitin tekstin myös norjaksi sitä mukaa kun opiskelu edistyi. Rupesin lukemaan Aku Ankkoja ensin norjaksi ja sitten siirryin pokkareihin jotka oli helppoja tekstejä. Luin jopa Tuntemattoman sotilaan norjan kielellä. Se kielikurssi oli Linguaphone. Se oli kaseteilla ja sitä kuunneltiin pätkä ja puhuttiin sama perässä ja toistettiin niin kauan kun se meni päähän. Opin loppujen lopuksi norjaa niin hyvin että ajattelin työasiatkin norjaksi. Siinä eka normannissa pääasiassa kuuntelin kun normannit jutteli ja pikkuhiljaa alkoi ymmärtämään kieltä enemmän ja enemmän. Vielä tänäänkin 40 vuotta myöhemmin norja onnistuu jotenkuten. Ymmärrän kyllä puhetta vielä hyvinkin. Yksi mikä unohtui Borwista on että meillä oli tanskalainen pumppumies jonka puheesta ei saanut kukaan selvää. Samaiselle pumppumiehelle sattui Curasossa pieni moka kun innostui menemään ilotaloon. Oli varmaan liikaa humalassa kun olivat heittäneet hänet ulos aamuyöllä. Heräsi siitä keskeltä toria sunnuntaipävänä alasti vaatteet vierellä. Ihmetteli siinä vielä puolisekaisin että missä on kun selvisi että alasti keskellä toria ja ympärillä käveli pariskuntia lapsineen. Sanoi ettei ole pukeutunut koskaan niin nopeasti kun silloin ja äkkiä luikki takaisin laivaan. Se siitä pumppumiehestä. Niistä kieliopinnoista vielä oli hyvä lisä elokuvista. Norjalaiset näyttivät elokuvan aina keskiviikkona ja lauantaina. Ne olivat norjaksi tekstitettynä. Norjalla oli melkein satamassa kun satamassa vaihtopalvelu ja otettiin aina niin monta kuvaa kun ajateltiin että keritään katsomaan ne matkalla. Jos sattui sellainen satama missä ei ollut vaihtopalvelua vaihdettiin toisen normannin kanssa. Oli harvinaista jos satamassa ei ollut toista normannia. Silloin 1970 luvulla Norjan kauppalaivasto oli noin 3000 alusta Norjan lipun alla. Päästin vihdoin

3 AFRIKAN YMPÄRI... Persian lahdelle. Töijättiin ison norjalaisen varastolaivan sivulle ja otettiin lasti siitä. Paikan nimeä en muista mutta oli Iranin alueella kumminkin. Lastin määränpää oli taas Rotterdam kuinkas muuten. Kaksi vuoro-kautta lastailtiin ja lähdettiin taas kiertämään Afrikkaa matkalla Rotikseen. En ihan tarkkaan muista monta päivää matka kesti mutta toista kuukautta kuitenkin. Nyt kuitekin päästiin kaymään Meillä kun oli matka myöhemmin Rio De Janeiroon niin tässä tunnettu kuva. Nelson Mandela ja hänen vankilansa 18 vuotta. Kape Townissa. Etelä-Afrikassa rotusorto oli kovasti voimissaan. Ihmeteltiin miten se niin on. Me otettiin Bunkkeri ja Proviantti. Bunkkeri siksi että oli halvempaa kun öljyn lähtömaassa. Se kuluttikin löpöä paljon kun koneena oli Götaverkkenin mylly teki 22 tuhatta heppaa. Kieltolakiakin löyhennettiin kun tuli nuorempi kippari Kape Townissa. Tästä lähtien saataisiin vain Olutta keskiviikkoisin puoli koria ja lauantaisin koko kori. Väkeviä ei saanut missään normannissa ainakin niissä missä olin. Normannien viinapää kun oli huono. Norjalaisissa oli vielä kotiseuturakkautta. Esim Borwi oli Bergenistä ja suurin osa norskeista myös. Auta armias jos olit esimerkiksi Haugesundista niin saatoit saada selkääsi Bergeniläisiltä jos olit yksin. Norjalaiset yhtiöt pyrkivät aina ottamaan miehistön laivan kotikaupungista. Muut kutsuivat bergeniläisiä arabeiksi siksi kun öljynporaustoiminta oli aluillaan silloin. Haugesundilaiset olivat Striilejä. Keipistä ajeltiin sitten hiljalleen kohti Rotista ja aikanaan tultiin perille. Siellä meille sattui vakava onnettomuus. Laiva oli vanhanaikainen pumppuruumalla ja turbiinipumpuilla. Sattui niin kun putket olivat kiinni ja piti aloittaa purku niin jostain syystä pumppumies ei ollut kerinnyt avata kaikkia venttiileitä kun mestari starttasi turbiinin konehuoneesta. Näillä oli sovittu merkki että pumppumies kolauttaa pari kertaa jakarilla konehuoneen skottiin niin mestari tietää että voi startata turbiinit. Mestari väitti että oli kuulevinaan kolauksia mutta pumppumieshän ei ollut edes kerinnyt avata kaikkia venttiileitä vielä. Siinä tapahtui niin kun

4 TULIPALO PUMPPURUUMASSA... turbiini pyöri vasten suljettua venttiiliä niin pumppuruumassa syttyi tulipalo. Pumppu yritti sammuttaa paloa jauhesammuttimella mutta ei siitä mihinkään ollut. Pumppumies sanoi ettei ole ikinä tullut niin lujaa kierrerappusia ylös kun silloin tuli. Tuli oli takapuolen alla koko ajan. Siitähän tuli palohälyytys ja arvatkaa mitä meidän ulkomaalaiset teki. Juoksivat karkuun laiturille argentiinalainen messimies etunenässä. Hänen homma oli herättää mahdolliset nukkuvat tulipalon syttyessä. Olin itse kansivahtina ja vääntelin venttiileitä kiinni minkä ehdin ja ihmettelin näiden ulkolaisten kiirettä karkuun. Pumppuruumaan laskettiin CRC niin saatiin tulipalo sammumaan. Sitten nämä karkulaisetkin kömpivät takaisin laivaan ja jos minä olisin saanut päättää olisin lempannut jokaisen. Näitä vähän vaan toruttiin. Sitten kun pumppuruuma oli saatu tuuletettua niin mentiin alas katsomaan vahinkoja. Ensiksi siellä ei nähnyt mitään kun kaikki valot oli pimeänä ja seinät olivat yhtä mustat kun vanhanajan kyläsepän paja. Yksi turbiini oli palanut mutta siellä oli kolme muuta mitä voitiin käyttää. Ihme kyllä mitään muuta vahinkoa ei tullut kun yksi turbiini ja valot. Päästiin purkamaan noin viiden tunnin päästä palosta. Toinen konemestari joka kuuli olevinaan että turbiinit voi startata pakkasi laukun suosiolla ja läksi laivasta. Kuulin että jos olisi riitauttanut sen jutun ja todettu syylliseksi niin olisi maksanut koko loppuikänsä vahinkoja. Nyt pääsi siitä kun pakkasi laukun ja lähti. Laiva saatiin puretuksi ja seuraava lasti oli Nigeriasta Bonnyriveriltä Rioon. Taas kuului hurraa huutoja. Hätäisimmät laskivat että keretään karnevaaleihin. Menomatkalla Bonnyyn taiteiltiin se palanut turbiini ylös pumppuruumasta ja viritettiin se pystyyn ahteritäkille. Norjalaiset purkivat sen pieniin osiin ja sitten yrittivät koota sitä mutta eihän se niiltä onnistunut. Oli siinä piirustuksetkin mutta ne olivat jo niin suttuiset ettei niistä saanut vanha Erkkikään mitään selvää. Meillä oli kuitenkin NikoVerkkeniltä kaksi reissureparatööriä ja olivat suomalaisia. Olivat putkialan ammattilaisia. Ne aina ohimennessään vilkuilivat sitä turbiinia joka oli purettuna ja uudet osat vieressä. Sitten kerran illalla kävivät ja kokosivat sen muina miehinä. Aamulla normannit ihmettelivät kun turbiini oli koottuna. Siinä taas suomalaiset saivat pisteitä. Pantiin se alas pumppuruumaan ja koeajettiin se ja toimihan se. Pumppuruuma piti maalata kokonaan yli koska se musta noki oli palanut seiniin kiinni. Yritettiin pestä sitä kemikaaleilla ilman tulosta. Viikko maalattiin Nigeriassa on merirosvous saatu kuriin koska oikeutta jakaa erikoispoliisin joukko, lastausta Bonny-joella. Merirosvovartijat eivät tunne armoa. Somaliassa taas annetaan vielä eväät ja kompassi mukaan kun päästävät ne vapaaksi.

5 PUUKOTTELUA... kuudella miehellä ja pumppuruumasta tuli kun uusi. Sitten tultiinkin jo Bonny joelle. Meilläkin oli tehostettu vartiointi koko lastauksen ajan ja ei kukaan yrittänyt ainakaan meidän laivaan. Meillä sattui ikävä episodi kun oli lähdetty ulos Nigeriasta kohti Rioa. Oltiin saatu oluet ja poosulle ja moottorimiehelle tuli jotain riitaa niin poosu pisti moottorimiestä selkään puukolla. Haava oli hengenvaarallinen. Poosu vangittiin porukalla ja pantiin käsirautoihin. Sitten vietiin luotsihyttiin ja ruuvattiin venttiilit avaimella kiinni. Motori makas laivan hospitaalissa Brasiliaan saakka. Ottivat radiolla hoitoohjeita Norjasta. Kun päästiin Rioon niin laiturilla oli kaksi poliisia Norjasta tulleet hakemaan poosua Norjaan oikeuteen. Kippari sai taas nuuskaa Brassilääkäriltä joka tutki motorin ja sanoi että oli milleistä kiinni ettei kuollut. Olisi pitänyt lennättää helikopterilla Nigeriaan sairaalaan. Niin motorikin jäi sinne sairaalaan. Norjasta tuli poliisien mukana uusi poosu. Moottorimiehen ne ottivat Riosta kun sattuivat saamaan Liettualaisen. Vielä niistä ulkolaisista niin unohdin kreikkalaisen matruusi Aristoteles Hatzafouloksen. Oli ainakin omien puheiden mukaan ollut Onassiksen huvipurrella töissä. Siitä poosun oikeudenkäynnistä Norjassa niin poosu taisi saada 5 vuotta ehdotonta vankeutta tapon yrityksestä. Pitkillä matkoilla näkee vahinkojakin. Asiasta toiseen, niin ne KARNEVAALIT. Tulimme Rioon lauantaiaamuna ja karnevaalit alkoivat puolilta päivin. Me otettiin Normannin kanssa eka vahti iltapäiväksi ja klo 18 päästäisiin maihin. Siellä oli venekuljetus vaikka laiturissa oltiinkin koska terminaali oli saarella Rion lahdella. Noin puolen tunnin matka oli maihin. Kuulimme satamaduunareilta että karnevaalien kunniaksi pitävät meitä siellä keskiviikkoon. Sehän oli hauskaa. Lauantai iltana meitä läksi sitten isompi revohka maihin. Kreikkalainen matruusi Liettualainen moottorimies ja Tanskalainen pumppu jäivät laivaan. Päästiin sinne vanhoille kulmille niin

6 ULOSMAKSU... siellä oli ilo ylimmillään. Vielä seuraavanakaan päivänä ei maltettu lähteä töihin eikä sitä seuraavanakaan pävänä. Huomasin sunnuntaina kun Stuertti ja molemmat kokit sambasivat täysillä. Kysyin että kuka laivassa laittaa ruokaa niin sanoivat että ei kukaan. Annettiin proviantin avaimet vahtimiehille niin eivät ainakaan nälkään kuole. Sillä kreikkalaisella matruusilla ei ollut maihin kiire koska sillä oli kaikkiin Brasilian satamiin porttikielto. Ei sanonut mistä johtui. Me oltiin maissa kolme vuorokautta yhteen menoon ennen kun lähdettiin laivalle. Nää pojat mitkä jätettiin vahtimaan olivat aika nuutuneen näköisiä kolmen vuorokauden valvomisen jälkeen. Eivät uskaltaneet kyllä valittaa mitään meille. Sitten mitään kuulusteluja ei pidetty koska Kippari Försti ja Siiffi rilluttelivat yhtä lailla maissa. Ei kukaan muistanut kuka teki mitäkin. Salakuljetettiin väkeviä laivaan aika paljon koska seuraava reissu olisi Persianlahdelle. Kun päästiin viimein ulos Riosta niin monta päivää soi päässä se karnevaalimusiikki. Siitä kun päästiin Persianlahdelle nyt poijuun. Maata en muista, taisi olla Irak. Meillä sattui pieni öljyvahinko siellä kun lastattiin luukut auki. Ykkösen tankista lensi raakaöljyä pihalle tonnikaupalla vaikka tankki ei ollut vielä täysikään. Se öljy nousi kuulemma ilmapatjan päälle ja siitä täkille. Silloin oli yö niin määräsivät ampumaan vesitykeillä vettä kannelle. Se öljy haipyi ihmeellisesti täkiltä kun ei ollut kerinnyt vielä pureutumaan kiinni. Tänä päivänä tollasesta tempusta joutuisi linnaan. Me lastattiin taas Brasiliaan ja sitten oli tiedossa Garibialta lasti Rotterdamiin. Heitettiin se seuraava Brasilian lasti ja sitten haettiin Caribialta Corasosta lasti Rotterdamiin jossa Maksoin taas ulos laivasta ja Antverpeniin takaisin pistämään nimen listalle. Ex tempore sain idean lähteä Suomessa käymään niin ostin lipun. Ensin oli paikallislento Antverpenista Amsterdamiin. Amsterdamiin jäin pariksi päiväksi ja jatkoin siitä sitten Helsinkiin. Lentokoneessa Köpiksen kohdalla iski sitten kankkunen päälle ja lentoemo istui loppumatkan vieressä ja pyyhki savetilla otsaa. (luuli että pelkäsin) Helsingistä sitten systerin kämpille ja loman viettoon. Pari viikkoa niin olin taas Antverpenissä ja matkalla M/S Polarlandiin. Kirjoitteli Ex Pursimies H.Kaasalainen Kotka. P.s. Seuraavalla sivulla vielä muutama kuva!

7 VALOKUVIA... Muotia 70-luvulta, oikealla oleva pukumies Effoan poosuja. Varmaankin vahtimiehenä? Marlin De Oliveira Leite ja Elvis-look. Silloin oli vielä tukkaa, ei enää.!